Seminaarin KULTTUURIPALVELUT.ME ( Ateneum- sali) taustamateriaali
|
|
- Jorma Saarnio
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Seminaarin KULTTUURIPALVELUT.ME ( Ateneum- sali) taustamateriaali Johdanto Suomessa on menossa maahanmuuttoon liittyen monia rinnakkaisia prosesseja kuten valtion ja kuntien kotouttamisohjelmien toimeenpano, valtion ihmisoikeustoimintaohjelman toimeenpano ja maahanmuuttostrategian valmistelu. Seminaarissa on tarkoitus pohtia taiteen ja kulttuurin osuutta ja näkyvyyttä näissä prosesseissa, myös maahanmuuttajaryhmien näkökulmasta. Seminaarin tavoitteena on kerätä ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla vaikutetaan maahanmuuttajaryhmien kotoutumiseen ja eri väestöryhmien välisen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen kulttuurin avulla. Tavoitteena on, että kulttuuripalvelujen avulla edistetään kaikkien väestöryhmien hyvinvointia sekä maahanmuuttajien osallistumista ja vaikuttamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Seminaari on jatkoa opetus- ja kulttuuriministeriön maahanmuuttajapoliittisten linjausten toimeenpanolle. Ministeriö teetti vuonna 2011 selvitykset viron- ja venäjänkielisten ihmisten kulttuuripalvelujen käyttämisestä ja tuottamisesta Suomessa. Ote opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjauksista 2009 kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osalta: Maahanmuuttajien mahdollisuus kotoutua Suomeen edellyttää pääväestön ja maahanmuuttajien kohtaamista sekä väestöryhmien vuorovaikutuksen onnistumista. Yhdenvertaisuuden, hyvien etnisten suhteiden ja oikeuksien tulee toteutua kaikkien ryhmien kohdalla. Taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön avulla voidaan luoda yhteistoimintaa, joka mahdollistaa maahanmuuttajien ja pääväestön välisen vuorovaikutuksen sekä maahanmuuttajien osallisuuden. Toimiala on keskeinen maahanmuuttajien oman identiteetin, kielen ja kulttuurin vaalimisen ja kehittämisen, mutta myös aktiivisen kansalaisuuden kannalta. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan toimialat ovat tärkeitä maahanmuuttajien henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta, mikä edistää maahanmuuttajien onnistunutta kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kulttuurilla, liikunnalla ja nuorisotyöllä on merkitystä myös maahanmuuttajien työllistymisen kannalta. Toimialoille on tyypillistä, että maahanmuuttajiin liittyvää toimintaa toteutetaan usein osana ministeriön tukemaa kansalaistoimintaa. Muiden toimenpiteiden joukossa kirjattiin seuraavat: Annetaan Venäjän- ja Itä- Euroopan instituutille tehtäväksi selvittää venäjänkielisen vähemmistön kulttuuripalvelujen käyttöä, integroitumista Suomen kulttuurielämän ja osallistumisen edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Toiseksi suurin kieliryhmä Suomessa ovat vironkieliset ( vuonna 2007). Annetaan Tuglas- seuralle tehtäväksi selvittää vironkielisen vähemmistön kulttuuripalvelujen käyttöä, integroitumista Suomen kulttuurielämän ja osallistumisen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä.
2 Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2009 osana taiteen ja kulttuurin saavutettavuus - toimenpideohjelmaa ( ) työryhmän edistämään taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Työryhmän loppuraportissa taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämistä tullaan käsittelemään osana ihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumisen edistämistä. Kulttuuristen oikeuksien perustaksi nähdään mahdollisuus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Taide- ja kulttuuripalveluiden saavutettavuus ja moninaisuus tukevat osaltaan mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keskeistä saavutettavuuden edistämisessä ovat työryhmän mukaan asenteet, päätöksenteko sekä strateginen työ. Työryhmä kiinnittää huomiota myös viestintään, taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen saavutettavuuteen, rakennettuun ympäristöön, saavutettavuuteen eri aistien avulla sekä ymmärtämisen tukemiseen. Saavutettavuuden rinnalle työryhmä nostaa moninaisuuden käsitteen. Taide- ja kulttuuripalvelujen moninaisuuteen liittyvät kysymykset siitä, miten eri erityis- ja vähemmistöryhmien omaa kulttuuria huomioidaan taide- ja kulttuuripalvelujen tarjonnassa, hankinnoissa sekä tallentamisessa ja dokumentoinnissa. Maahanmuuttajia koskeva monikulttuurisuustyö tukee osaltaan kotoutumista, kun palvelut rakennetaan vähemmistön edustajan ympärille. Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta keskeisenä nähdään eri kulttuureista tulevien ihmisten kohtaamisen ja vuoropuhelun edistäminen. Valtion kotouttamisohjelma vuosille : Hallitus hyväksyi kesäkuussa 2012 ensimmäisen valtion kotouttamisohjelman. Ohjelman mukaan maahanmuuttajien mahdollisuus kotoutua Suomeen edellyttää pääväestön ja maahanmuuttajien kohtaamista sekä eri väestöryhmien vuorovaikutuksen onnistumista. Yhdenvertaisuuden, hyvien etnisten suhteiden ja oikeuksien tulee toteutua kaikkien ryhmien kohdalla. Taiteen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön avulla voidaan luoda yhteistoimintaa, joka mahdollistaa maahanmuuttajien ja pääväestön välisen vuorovaikutuksen sekä maahanmuuttajien osallisuuden. Toimiala on keskeinen maahanmuuttajien oman identiteetin, kielen ja kulttuurin vaalimisen ja kehittämisen, mutta myös aktiivisen kansalaisuuden kannalta. Kulttuuripolitiikkaa koskeva osuus: Nykytila Suomen taiteen ja kulttuurin kenttä monimuotoistuu jatkuvasti lisääntyvän maahanmuuton myötä. Maahanmuuttajien kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan vaatii toimia myös kulttuuri- politiikan alalla, sillä maahanmuuttajat ovat usein väestömääräänsä nähden aliedustettuja taiteen ja kulttuurin 27 kentällä sekä tekijöinä että yleisönä. Toisaalta taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia kotoutumisen tukemisessa ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty. Tavoitteena on parantaa sekä maahanmuuttajien osallistumista suomalaiseen kulttuuriin yleisönä että heidän mahdollisuuksiaan osallistua kulttuuriin tekijöinä.
3 Opetusministeriön taiteen ja kulttuurin saavutettavuusohjelmaan kuuluu mm. monikulttuurisuuden ja rasisminvastaisen toiminnan edistäminen. Ohjelman tavoitteena on helpottaa myös maahanmuuttajien yhdenvertaista osallisuutta taide- ja kulttuuritoimintaan ja - tarjontaan ja sitä kautta kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivalla Venäjän ja Itä- Euroopan instituutilla on tärkeä tehtävä venäjänkielisen väestönosan kotoutumisen edistämisessä. Ministeriö valmistelee instituutin muuttamista vuoden 2013 alusta säätiöksi, jonka tärkein tehtävä on tuottaa kotoutumista edistäviä monialaisia, matalan kynnyksen palveluja Suomen kasvavalle venäjänkieliselle väestölle. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksista monikulttuurisuuden edistämiseen osa on suunnattu hankkeille, joiden tavoitteena on maahanmuuttajien kotoutuminen taiteen ja kulttuurin avulla. Taiteen ja kulttuurin avulla kotoutumista edistävää toimintaa on tuettu myös projektirahoituksella esimerkiksi ESR- määrärahoista. Taiteen keskustoimikunnan käyttöön asetetusta määrärahasta voidaan tukea maahanmuuttajataiteilijoiden kotoutumista Suomen taide- elämään sekä suvaitsevaisuutta lisääviä taidehankkeita. Kirjastoalan hankerahoituksella tuetaan vuosittain monikulttuurisia palveluja kehittäviä hankkeita. Muun muassa Kuopion seudun kirjastot ja Kajaani ovat kehittäneet laajempia hankkeita, joiden avulla kirjastopalvelut tehdään maahanmuuttajille tutuiksi. Espoon kirjastoissa on panostettu monikulttuuriseen henkilökuntaan ja monipuolisiin, myös maahanmuuttajataustaisia nuoria kiinnostaviin palveluihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hankerahoituksella tähän liittyviä, pienimuotoisia hankkeita. Maahanmuuton lisääntyminen muuttaa myös museoiden toimintakenttää. Museoiden haasteena on vastata uusien asiakasryhmien odotuksiin ja ottaa huomioon yhteiskunnan muuttuminen niin toiminnassaan kuin kokoelmiensa kartuttamisessa ja tutkimisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Museoviraston kautta myönnettävillä innovatiivisuusavustuksilla museoiden hankkeita, joiden tavoitteena on monikulttuurisuuden edistäminen lisäämällä mm. museoiden mahdollisuuksia käynnistää ja toteuttaa uusia asiakasryhmiä palvelevia hankkeita. Tavoitteet 1. Maahanmuuttajat kotoutuvat taiteen ja kulttuurin avulla entistä tehokkaammin. 2. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen otetaan huomioon läpäisyperiaatteella kehitettäessä taiteen ja kulttuurin julkisia palveluita ja tukimuotoja Toimenpiteet 1. Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa kotoutumisen edistämistavoitteen huomioon tarpeen mukaan jakaessaan harkinnanvaraisia valtionavustuksia eri määrärahoista, kuten eri taidemuodoille jaettavista avustuksista. (OKM) 2. Maahanmuuttajien kaksisuuntaista kotoutumista tuetaan erillismäärärahoin, kuten valtionavustukset monikulttuurisuuden tukemiseen ja rasismin vastaiseen työhön; ja määrärahat taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämiseen. (OKM)
4 3. Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen taiteen ja kulttuurin avulla otetaan esiin soveltuvin osin opetus- ja kulttuuriministeriön alaisen hallinnon kanssa käytävissä tuloskeskusteluissa. (OKM) 4. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle perustettavan säätiön tarkoituksena olisi tarjota kulttuurista ja kielellistä erityisosaamista edellyttäviä monialaisia kotoutumista edistäviä palveluja valtionhallinnolle, kunnille ja muille toimijoille. (OKM) Vironkielisten maahanmuuttajien osallistuminen kulttuuri- ja yhdistyselämään Mikko Lagerspetz Sosiologian professori, Åbo Akademi Tiivistelmä Selvitys luettavissa Viron kansalaiset muodostavat suurimman ja nopeimmin kasvavan Suomessa vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten ryhmän. Vuoden 2010 lopussa heitä oli Koska kulttuuri- ja kielierot suomalaisiin ovat virolaisilla vähäisempiä kuin useimmilla muilla maahanmuuttajaryhmillä, ei heihin suunnattuja erityisiä kotouttamistoimenpiteitä kulttuurin alueella ole usein pidetty tarpeellisina. Tässä selvityksessä kartoitetaan kulttuuripalvelujen käyttöä Suomen vironkielisten keskuudessa; samoin sitä, minkälaisia puutteita tarjonnassa nähdään ja minkälaisia esteitä sen käytölle on. Selvitimme myös virolaisten järjestäytymiseen liittyviä käsityksiä ja toiveita, sekä sitä, pidetäänkö virolaisen kulttuuri- identiteetin säilyttämistä ja kehittämistä Suomessa ongelmallisena. Tutkimusmenetelminä oli lomakekysely internetin avulla (336 vastaajaa) sekä neljä Helsingissä ja yksi Turussa suoritettu ryhmähaastattelu (yhteensä 25 osallistujaa). Tutkimukseen osallistujien tavoittamiseksi sen järjestämisestä tiedotettiin Viroon liittyvissä tilaisuuksissa, internetissä ja virolaisessa Eesti Päevaleht- sanomalehdessä. Osallistujiksi Tiedotuskanavista tehokkaimmaksi osoittautui jopa yllättävässä määrin internet ja siinä toimivat sosiaaliset verkostot. Näin syntyneet otokset perustuvat vastaajien itsevalikoitumiseen eivätkä ole tilastollisesti edustavia. Sekä lomakekyselyyn vastaajien että ryhmähaastatteluun osallistujien valtaenemmistö oli naisia. Lomakkeeseen vastaajat muistuttavat kuitenkin asuinpaikkakuntiensa osalta koko Suomen vironkielistä väestöä, josta 62 % asuu Helsingissä ja Uudellamaalla (vastaajien joukosta 67 %). Neljä vastaajaa (1 %) oli syntynyt Suomessa. Suomeen saapumisvuoden mediaani oli 2006; joukossa oli siis paljon melko hiljattain saapuneita, mutta toisaalta myös yli kymmenen vuotta maassa asuneita oli 84 (27 %). Tavallisin muuttoon vaikuttanut tekijä oli työ, jonka ilmoitti 39 % tärkeimmäksi syyksi, avioliiton tai parisuhteen taas vastaajista, ja 29 % suunnitteli paluumuuttoa jossakin tietyssä tulevaisuuden elämänvaiheessa.
5 Eniten käytettyjä kulttuuripalveluja olivat kirjastot, elokuvateatterit ja teatterit. Palvelujen käytön useus näyttää olevan samaa luokkaa kuin koko helsinkiläisväestön keskuudessa. Mitä kauemmin vastaajat ovat asuneet maassa, sitä enemmän he käyttävät lähes kaikkia suomalaisia kulttuuripalveluja. Koulutustasolla oli selvä yhteys klassisen musiikin konserteissa, taidemuseoissa ja - gallerioissa ja muissa museoissa käymiseen, samoin kirjaston käytön useuteen. Muiden palvelujen käyttöön koulutustasolla oli vähemmän tai ei lainkaan vaikutusta. Hyvin monet olivat kuluneen 12 kuukauden aikana käyttäneet joitakin kulttuuripalveluja Virossa; teatterissa ja festivaaleissa oli vuoden aikana ainakin kerran käynyt Virossa melkein yhtä moni kuin sitä oli tehnyt Suomessakin. Vaikka Viron kulttuurielämään osallistuminen yleisesti vähenee Suomessa vietettyjen vuosien karttuessa, eräitä kulttuuripalveluja (klassisen musiikin konsertit, teatteri, taidemuseot ja - galleriat, muut museot) olivat vastanneista käyttäneet Virossa useimmin juuri aikaisemmin (ennen vuotta 1999) maahan muuttaneet. Paluumuuttosuunnitelmilla ei ollut yhteyttä kulttuuriosallistumiseen Suomessa, mutta kylläkin Virossa: ne, jotka eivät olleet harkinneet paluumuuttoa, käyttivät virolaisia kulttuuripalveluja huomattavasti vähemmän kuin toiset. Kulttuurin harrastamisen esteistä useimmin mainittiin lomakkeessa ajan puute, mutta ryhmäkeskusteluissa tuotiin useimmin esiin tiedon puute. Varsinkin virolaiseen kulttuuriin liittyvistä tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista toivottiin parempaa tiedotusta. Kielitaito sen sijaan oli esteenä vain harvoille, hiljattain Suomeen saapuneille. Ylivoimaisesti suurin osa esitetyistä toiveista kulttuuritarjonnan laajentamiseen koski vironkielistä ja nimenomaan 5 virolaisille suunnattua kulttuuria. Toivottiin etenkin virolaisteatterien ja virolaisten yhtyeiden vierailuesiintymisiä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella niitä oli harvoin ja tiedotusta pidettiin riittämättömänä. Ryhmäkeskusteluissa ehdotettiin lisäksi esimerkiksi virolaisia käsityöpiirejä, kansantanssiryhmiä, lasten kesäleiriä sekä ruotsin- ja englanninkielen kurssien järjestämistä vironkielisille. Ainakin yhden seuran tai yhdistyksen toimintaan ilmoitti osallistuvansa 126 vastaajaa, eli 38 % vastaajien kokonaismäärästä. Kauemmin Suomessa asuneiden keskuudessa oli toisia tavallisempaa kuulua useampaan yhdistykseen. Johonkin Suomen virolaisten yhteistoimintaan osallistui 30 % vastaajista. Tässäkin yhteydessä valitettiin tiedon puutetta, mutta myös sellaisen toiminnan vähäisyyttä pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toisaalta se, mitä yhteiseltä toiminnalta odotetaan, voi myös muuttua Suomessa oleskelun aikana. Äskettäin saapuneita kiinnostaa vaihtaa kokemuksia toisten Suomessa asuvien virolaisten kanssa, saada tietoa käytännön asioiden järjestämisestä ja myös yksinkertaisesti keskustella äidinkielellään. Kun kielitaito karttuu ja suomalainen yhteiskunta tulee tutummaksi, pelkkä yhdessäolo toisten virolaisten kanssa ei enää sinällään ole yhtä tärkeää; silloin nousee tärkeämmäksi yhteisten kiinnostuksen kohteiden olemassaolo. Tämä voi myös johtaa yhteisen toiminnan hiipumiseen, johon ryhmäkeskusteluissa toistuvasti viitattiin. Virolaisten järjestäytymistä koskevat mielipiteet ja odotukset voi tiivistää kahteen huomioon. Ensinnäkin toivotaan jonkunlaista keskusjärjestöä tai koordinaattoria, jonka päätehtävänä olisi tiedottaa erilaisista virolaisia kiinnostavista tapahtumista ja toiminnasta keskitetysti. Ehdotettiin
6 esimerkiksi kuukausittain ilmestyvää tiedotuslehteä, mutta samaa tarkoitusta voisi täyttää myös säännöllisesti päivitettävä internetsivusto. Myös Viron TV ja muut virolaiset tiedotusvälineet voisivat olla tehokkaita kanavia Suomen virolaisten toiminnasta tiedottamiseen. Toisaalta ilmeni, että toiveet toiminnan sisällön suhteen ovat hyvinkin erilaisia ja spesifejä. Kysymykset suomalaisuuden ja virolaisuuden yhteensovittamisesta sekä virolaisen identiteetin kestävyydestä suomalaisten joukossa asuessa eivät näyttäneet useimmille olevan ajankohtaisia tai ongelmallisia. Identiteettiin liittyvien ongelmien koettua vähäisyyttä voi pitää jopa yllättävänä. Huolta aiheutti vain lasten motivoiminen vironkielen opiskeluun ja mahdollisuudet löytää heille vironkielen opetusryhmiä kodin lähellä. Puhuttaessa virolaisena Suomessa asumisen vaikeuksista tuotiin keskusteluissa esille lähinnä hankaluuksia viranomaisten kanssa asioimisessa. Suomalaisia pidettiin yleensä myönteisen kiinnostuneina Virosta, vaikka monet olivat myös kohdanneet epäluuloista suhtautumista. Jotkut moittivat identiteetillä tarkoitetaan tässä tapauksessa halukkuutta määritellä itsensä nimenomaan virolaisena ja tuntemusta, että ympäristö sitä ei kyseenalaista, oli kaikilla ryhmäkeskusteluihin osallistuneilla juuri tällainen. Heidän tukenaan oli tässä tiivis Viron tapahtumien seuraaminen varsinkin internetin ja Viron television kautta se ei välttämättä edellyttänyt seurustelua toisten Suomessa asuvien virolaisten kanssa. Pelkkä yhteinen kansallisuus ei välttämättä riitä tuomaan yhteiseen toimintaan ihmisiä, jotka ovat erilaisia esimerkiksi koulutuksen tai Suomessa vietetyn ajan suhteen. Kulttuuriset erot valtaväestön ja virolaisten maahanmuuttajien välillä ovat usein pienempiä ja helpommin ylitettäviä kuin ryhmän sisäiset sosiaaliset erot. Tämän vuoksi myöskään kaikkia kotouttamis- ja kulttuuripoliittisia toimenpiteitä suunniteltaessa ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä Suomen virolaisia yhtenäisenä ryhmänä. Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina Anelma Lammi ja Ekaterina Protassova, Helsingin yliopiston nykykielten laitos Venäjän ja Itä- Euroopan instituutti, Helsinki 2011 Tiivistelmä Selvitys luettavissa: jina_ja_tuottajina_selvitys_12.pdf Vuoden 2010 lopulla Suomessa asui pysyvästi venäjänkielistä eli n. 1 % koko väestöstä. Suomen venäjänkieliset ovat lukumäärältään toiseksi suurin kielivähemmistömme. Venäjänkielisistä on naisia n. 60 % ja miehiä n. 40 %. Venäjänkieliset jakautuvat tasaisesti eri ikäluokkiin, eniten heitä on vuotiaissa. Noin puolet asuu Uudenmaan maakunnassa. Pääkaupunkiseudulla asuu n. 40 % Suomen venäjänkielisistä. Selvitys kartoitti mm. sitä, mitä kulttuuripalveluja venäjänkieliset käyttävät, millaisia ja millä kielellä, mitä mahdollisia esteitä kulttuuripalveluiden käytölle on, mikä edistäisi palveluiden käyttöä, millaista harrastus- ja yhdistystoimintaa sekä kulttuuriosaamista venäjänkielisillä on ja
7 millaiset mahdollisuudet heillä on työllistyä kulttuurialoille. Selvitys tehtiin sähköisen kyselylomakkeen avulla ja haastattelemalla eri tahoja. Kyselyn kohderyhmäksi on katsottu kaikki ne pysyvästi Suomessa asuvat yli 15- vuotiaat, joiden äidinkieli on venäjä ja jotka käyttävät säännöllisesti venäjän kieltä. Kyselylomake oli venäjänkielisenä sähköisessä muodossa Venäjän ja Itä- Euroopan instituutin Internet- sivuilla , joten vastaamiseen oli aikaa runsaat viisi viikkoa. Kyselystä tiedotettiin venäjänkielisen median ja järjestöjen sekä yksittäisten ihmisten omien verkostojen kautta. Vastauksia saatiin yhteensä 439. Haastatteluja tehtiin 17 ja niillä pyrittiin kartoittamaan kulttuuripalvelujen tuottajien näkökantoja. Vastaajat olivat vuotiaita, suurin vastaajaryhmä oli vuotiaat (16 % vastaajista). Vastaajista 78 % oli naisia. Vastaajista 60 % asui pääkaupunkiseudulla. Suurin ryhmä, 40 %, oli työssäkäyviä, 21 % opiskelijoita, osa- aikatyössä 13 % ja työttömiä 13 %. Vastaajista 98 % on syntynyt muualla kuin Suomessa, näistä 92 % on muuttanut Suomen vuosina Venäjän kieli on äidinkieli 86 %:lla ja 12 % ilmoitti olevansa kaksikielisiä (venäjä ja suomi). Vastaajista 40 % ilmoitti puhuvansa suomea hyvin, 22 % täydellisesti, 17 % kohtalaisesti, 9 % ymmärtävänsä ja puhuvansa vähän, 8,5 % selviytyy arkielämän tilanteissa ja 3 % ei puhu suomea ollenkaan. Vastaajajoukko oli sangen korkeasti koulutettua, sillä 70 %:lla vastanneista on korkeakoulututkinto ja 17,5 %:lla ammattikorkeakoulututkinto. Venäjänkieliset jakautuvat selvästi kahteen sukupolveen. Vanhemman (ensimmäisen) sukupolven edustajat ovat syntyneet Neuvostoliitossa tai Venäjällä, muuttaneet Suomeen aikuisina ja asuneet maassa jo pitkään. Heidän suomen kielen taitonsa on melko vähäinen ja he harrastavat lähinnä venäläistä ja venäjänkielistä kulttuuria. Nuoremman (toisen) sukupolven muodostavat Suomessa syntyneet tai lapsena vanhempien mukana Suomeen muuttaneet. Heistä on vaikeaa pitää yllä oman kielen riittävää tasoa ja yhteyksiä venäläiseen kulttuuriin varsinkin, jos he asuvat pääkaupunkiseudun ja suurten kaupunkien ulkopuolella. Nuoremmat kokevat myös identiteettiongelmia. Vastausten perusteella suosituimpia kulttuurin aloja ovat teatteri, elokuva, museot ja kirjallisuus. Venäjänkielisen kirjallisuuden saatavuuteen ja yleisten kirjastojen palveluihin ollaan tyytyväisiä. Venäjänkielistä teatteria sen sijaan toivottiin lisää, eritoten lastenteatteria. Suurin osa vastaajista ilmoitti seuraavansa sekä suomen- että venäjänkielistä sähköistä mediaa ja lukevansa lehtiä sekä suomeksi että venäjäksi ja käyttävänsä venäjänkielistä sosiaalista mediaa. Esteistä osa on yleisiä, esim. laitoksen sijainti, asuminen pienellä paikkakunnalla, työ, perhesyyt ja korkea hinta. Vastausten ja haastatteluiden perusteella esteitä ovat myös heikko suomen kielen taito, riittämätön informaatio kulttuuripalveluista, eristäytyminen omaan kieliryhmään, perinteisiin pitäytyvät kulttuurikäsitykset ja mahdollisesti syrjintäkokemukset. Kulttuuripalvelujen käyttöä edistäisi alempi hinta ja parempi kielitaito sekä venäjänkielisten palvelujen osalta parempi tarjonta. Harrastetoiminnassa on mukana 36 % vastanneista. Maahanmuuttajabarometrissa kulttuuriin liittyvistä harrastetoiminnan muodoista suosituin on valokuvaus (53 %), hyvin tasaisesti % osuuksilla mukana ovat soittaminen, kuvataiteet, kirjoittaminen, videokuvaus, tanssi ja laulu. Suomen venäjänkielisillä on noin 40 järjestöä, joista monien toiminta liittyy joko kulttuuriin tai
8 venäjänkielisen vähemmistön etujen ajamiseen. Monet vastaajat ja haastatellut toivoivat lisää voimavaroja venäjänkielisen järjestötoiminnan tarpeisiin, esim. tiloja, henkilöresursseja ja rahoitusta. Ongelmana on järjestökentän pirstaleisuus, samalla paikkakunnalla saattaa olla useita samalla kulttuurin alalla toimivia erillisiä järjestöjä. Vastaajista 26 % ilmoitti saaneensa kulttuurialan koulutuksen. Heistä 30% pystyy hyödyntämään opiskelussa saamaansa osaamista nykyisessä työssään täysimääräisesti ja 45 % osittain. Vastanneista 10 % opiskelee kulttuurialoilla. Suurimpia kulttuurialoille työllistymisen esteitä ovat sopivan koulutuksen puute (15 %), rahoitus (14 %), kielitaidon ja kontaktien puute (10 % kumpikin). Työllistymisen esteenä ovat entisessä kotimaassa suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja opintojen täydentämisen vaikeudet sekä kielitaitovaatimukset. Haastatellut näkivät tilanteen hiukan toisin. Suomenkieliset haastatellut pitivät suurimpina ongelmina kielitaidon puutetta (suomi ja englanti) ja sitä, että ulkomailla hankittu koulutus ei sellaisenaan ole sovellettavissa suomalaiseen työelämään. Venäjänkielisten haastateltujen mielestä kulttuurialoille työllistymisen esteenä on kova kilpailu - kilpailutilanteessa etusija annetaan suomenkielisille. Osa haastatelluista arveli, että lahjakkuus ja hyvä koulutus takaavat työpaikan, kunhan ensin on hankittu suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemusta. Selvityksen tulosten pohjalta kulttuuripalveluiden saavutettavuuden ja kiinnostavuuden tueksi päädyttiin ehdottamaan mm. suomenkielisiä palveluja tuottaville venäläisten esiintyjien ja näyttelyiden tuontia Suomeen, venäjänkielisen sekä sosiaalisen median ja verkkosivujen käyttöä tiedotuksessa ja venäjänkielisten yleisöesittelyiden järjestämistä. Venäjänkielisille tuottajille ehdotetaan tiiviimpää yhteistyötä suomenkielisten kulttuuripalveluiden tuottajien ja järjestöjen kanssa, hyvien käytäntöjen vaihtoa esim. ulkosuomalaisten järjestöjen kanssa. Järjestöt voisivat kehittää lisää kaksikielistä toiminta lapsille ja nuorille sekä tukea venäjänkielisten lasten ja nuorten oman kielen osaamista harraste- ja leiritoiminnan avulla. Suomen kielen opiskelua voidaan tehostaa tekemisen kautta esim. työpajoissa. Jo olemassa olevat Suomea koskevat tietopankit ja niiden venäjänkieliset aineistot tulisi saada laajaan käyttöön.
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotTUGLAS-SEURAN KOTOUTTAVA TYÖ JÄRVI LIPASTI 28.4.2015
TUGLAS-SEURAN KOTOUTTAVA TYÖ JÄRVI LIPASTI 28.4.2015 VIRO-KESKUS - EESTI MAJA Sörnäisten rantatie 22 Suvilahti, Helsinki Tuglas-seura Suomen Viro-yhdistysten liitto Viro-instituutti Viron matkailunedistämiskeskus
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018 Kuntaliiton ajankohtaiset Erityisasiantuntija Johanna Selkee, Suomen Kuntaliitto ry Sisältö Kulttuuripolitiikan ajankohtaiset. Alv-muutosesitys, VM179:00/2018:
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotSeuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke
12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotMaahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan
Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotDIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke
Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke 01.2018 12.2020 Projektipäällikkö: Alexei Ivanov Projektikoordinaattori: Natalia Sobenina 17.1.2018 Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Uusi, rekisteröity
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez
MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä
LisätiedotMaahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen
Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys
LisätiedotLaki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)
Laki kuntien kulttuuritoiminnan vahvistajana Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Kuntien
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotKotoutuja kunnassa mitä teen, minne ohjaan, mistä tietoa? Kotouttaminen.fi, InfoFinland.fi, Kotoutumisentukena.fi
Kotoutuja kunnassa mitä teen, minne ohjaan, mistä tietoa? Kotouttaminen.fi, InfoFinland.fi, Kotoutumisentukena.fi Verkko- ja digipalveluita kotoutujille ja kotoutumistoimijoille Kotoutujille ja maahan
LisätiedotKuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta TOIMEENPANO TAMPEREELLA Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus 27.3.2019 Lauri Savisaari, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kunnan tehtävät 1) edistää kulttuurin ja
LisätiedotHelsingin mallin seurantatutkimuksen lähtötilanteen kartoitus. Petteri Räisänen Helsingin kulttuurikeskus
Helsingin mallin seurantatutkimuksen lähtötilanteen kartoitus Petteri Räisänen Helsingin kulttuurikeskus 20.4.2016 TUTKIMUKSEN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT Tämä tutkimus on Helsingin mallin ille (Jakomäki,
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotInfopankin kävijäkysely 2014 - tulokset
Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston
LisätiedotMaahanmuuttajat korkeakouluissa
Maahanmuuttajat korkeakouluissa Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen 21.5.2019 INTEGRA-hankkeen seminaari 22.5.2019 1 Korkeakouluvision tiekartta: osaavimman työvoiman kotimaaksi Korkeakoulututkinto puolelle
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotSuomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen
Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana Joni Kinnunen 20.3.2019 Suomussalmi Noin 8000 asukkaan kunta Kainuussa Väestö vähenee ja ikääntyy Pitkät välimatkat Taiteen ammattilaisten kapea kärki, yhteisön ja
LisätiedotMiten tehdä kaikille toimivaa ja moninaisuutta kunnioittavaa taidekasvatustyötä? Sari Salovaara
Miten tehdä kaikille toimivaa ja moninaisuutta kunnioittavaa taidekasvatustyötä? Sari Salovaara 4.10.2018 Suomi on jo moninainen Jokainen meistä on itsestään moninainen roolit, ryhmät, ominaisuudet Vähemmistöt
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotSuomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina. Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos
Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden käyttäjinä ja tuottajina Anelma Lammi Ekaterina Protassova Helsingin yliopiston nykykielten laitos Helsinki 2011 Sivu 1 / 60 Suomen venäjänkieliset kulttuuripalveluiden
LisätiedotPakolaisten mielenterveyden tukeminen. PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela
Pakolaisten mielenterveyden tukeminen PALOMA-käsikirja Espoo Satu Jokela 11.10.2018 Satu Jokela 1 Ulkomaalaistaustaiset ovat moninainen ryhmä ja harvat ilmiöt voi yleistää kaikkiin emn.fi Kuva: Euroopan
LisätiedotMaahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään
Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden
LisätiedotValtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään
YHDENVERTAISUUSVALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta ja puuttuu syrjintään Itsenäinen ja riippumaton viranomainen Syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus,
LisätiedotTaiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen
Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset Taide ja kulttuuri osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanke / Opetus- ja kulttuuriministeriö / 1/2018/ Johanna
LisätiedotKotouttaminen ja rakenteet.
Kotouttaminen ja rakenteet annika.forsander@tem.fi 1 Suomeen muutetaan perheen, opiskelun ja työn vuoksi, sekä pakolaisina Ensimmäiset oleskeluluvat ja oikeudet 2016 - määrät ja perusteet Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN Presentation Name / Firstname Lastname 24/05/2019 1 MAAHANMUUTTAJIEN OHJAAMINEN KORKEAKOULUIHIN, KORKEAKOULUISSA JA TYÖELÄMÄÄN
LisätiedotKaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys
Kaisa Koskela kaisa.k.koskela@espoo.fi Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Tavoitteena hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotPaneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen
Paneelikeskustelun pohjaksi ESAVIn kehittämispäivä Anna Kemppinen 3.5.2017 Asenteet Turvallisuus Vuorovaikutus Osallistuminen kunnioitus ennakkoluulot ja mielikuvat luottamus monimuotoisuuden arvostaminen
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotKulttuuri kantaa sivistyskuntaa!
Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa! Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet 2019 Johanna Selkee Erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto @JoSelkee Sivistyskunnan haasteet VÄESTÖ - vanhenee - monikulttuuristuu
LisätiedotMonikulttuurista kirjastoa etsimässä -hanke
Monikulttuurista kirjastoa etsimässä -hanke 2017-2018 Avin rahoitus 8000 euroa Helena Pohjolainen Pirkko Korhonen Hankkeen tavoitteita Maahanmuuttajien kirjastopalvelujen kehittäminen ja markkinointi.
LisätiedotKulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen
Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotENONTEKIÖ KUNTA KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013
KOTOUTTAMISSUUNNITELMA 2013 ENONTEKIÖ KUNTA /3
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMAA (6) Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Ajankohta
TOIMINTASUUNNITELMAA 2017 1 (6) Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Ajankohta Painopiste 1. Tiedottaminen Tavoite 1. Vastuuhenkilöiden sitouttaminen sekä osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen tiedotusvastaavan
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotKatsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä
Katsaus kansainvälisyyteen Pudasjärvellä Käsitteet Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Kiintiöpakolainen
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Havaintoja laajasta kokonaisuudesta 18.9.2018 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 2 Mitä
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotKulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta
Kulttuuri asukkaiden hyvinvoinnin tukena ja osana palvelurakennetta Työpaja Leppävirralla 1.11.2018 Mervi Lehmusaho ja Tiina Riekkinen Kulttuurisote-hanke Taiteen ja kulttuurin myönteisiä vaikutuksia Mielen
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 22.11.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotMaahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä
LisätiedotKIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä
KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä 3.11.2010 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin
LisätiedotTyöpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo
Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa
LisätiedotMaahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa
Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotKULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä
KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä Arja Huotari kulttuuritalon johtaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki 7.2.2018 Kulttuuritalo Valve
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotKirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat
Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue
LisätiedotFAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019
FAMILIA - YHDESSÄ MAAILMASSA TOIMINTASUUNNITELMA 2019 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ F a m i l i a t o i m i i S u o m e n a i n o a n a k a h d e n k u l t t u u r i n p e r h e i l l e s u u n n a t u n t o i m i
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotSuomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa
Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotKotoutuminen eilen, tänään, huomenna
Kotoutuminen eilen, tänään, huomenna Suuret pohjalaiset kotoutumispäivät 23.10.2018 Pasi Saukkonen Mitä kotoutuminen on? oman paikkansa löytämistä siellä missä asuu yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista
LisätiedotHALLITUSOHJELMATAVOITTEET
Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin
LisätiedotRomanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa
Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)
LisätiedotVertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa. Marjo Hänninen Varkaus
Vertaisohjaajatoiminta Vantaan kaupunginkirjastossa Marjo Hänninen Varkaus 26.9.2013 Velvoitteita o Nuorisolaki o 7 Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten
LisätiedotSyrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät Seminaari 7
Syrjäyttääkö digitalisaatio? Päihdepäivät 6.6.2017 Seminaari 7 Tuuli Pitkänen & Jouni Tourunen A-klinikkasäätiö Pitkänen ja Tourunen 2017 1 Digipalvelut Henkilökohtaista, yksityistä, anonyymiä, luottamuksellista
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotPäättökysely 2017 tulokset
Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun
LisätiedotPA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U
1 PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U 22.11.2018 2 LÄHTÖKOHDAT Espoo on maailman kestävin kaupunki 2025 Espoo sai kutsun viiden yliopistokaupungin
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotS2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.
S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa
LisätiedotMaahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään
Maahanmuuton ja kotouttamisen tila tänään Integration 2018 -tapahtuma, Helsinki 18.9.2018 Pasi Saukkonen Halki, poikki ja pinoon Maahanmuutto on avittanut Ruotsin talouskasvua, sillä se on nuorentanut
LisätiedotMaahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotPääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi
Hallituksen kärkihanke: Prosenttitaiteen periaatteen laajentamista taiteen hyvinvointivaikutusten tukemiseksi Projektipäällikkö Jutta Virolainen Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore Lapsille ja nuorille
LisätiedotSyksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset
Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn tulokset Kysely koski perheen yhteistä harrastamista ja harrastamiseen liittyviä toiveita Pirkkalassa. Kyselyyn vastanneiden perheiden lasten ikäryhmät jakautuivat seuraavasti:
LisätiedotArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.
ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi artsequal.fi Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotKulttuuri- ja liikuntapalvelut Palvelujohtaja Ari Karimäki
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 21.8.2017 Palvelujohtaja Ari Karimäki Kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut lukuina 2017 KULTTUURI- OSALLISTUJIA 9780 VARHAISKASVATUKSESTA (0-6 -VUOTIAAT) PERUSOPETUKSEN
LisätiedotYhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys
Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä Opastavan päätösseminaari 4.4.2017 Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Järjestämislailla säädetään,
LisätiedotHallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön
Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen
LisätiedotMAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto
MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN
LisätiedotPERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA
PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -
LisätiedotUusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?
Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien
Lisätiedot