TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus

Transkriptio

1 PUOTIKARIN VENESATAMA TORNION KAUPUNGIN 17. RÖYTTÄN KAUPUNGINOSAN VENESATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Täydennetty

2 2(22) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE PÄIVÄTTYÄ JA TARKISTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA 1.PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän kaupunginosan venesatama-aluetta (LV) sekä siihen liittyvää suojaviheraluetta (EV) ja vesialuetta (W). Kaavan nimi Kaavan tunnus Puotikarin venesatama 851 X232 Kaavan päiväys tarkistettu Kaavan laatija/ yhdyshenkilö Terttu Ahonen Tornion kaupunki Kaupunkirakenne Suensaarenkatu TORNIO terttu.ahonen(@)tornio.fi Kaavan vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk KH KV Alueella on voimassa (359) vahvistettu asemakaava. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Tornion eteläosassa meren rannalla. Kaavamuutosalue rajautuu idässä ja etelässä teollisuusalueeseen, lännessä mereen ja pohjoisessa Prännärinniemen loma-asutusalueeseen.

3 3(22) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Selostuksen sisällysluettelo Selostuksen liiteasiakirjat Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 6 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Asemakaavan suunnittelutarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN- KÄYTTÖTAVOITTEET Kaavan rakenne Mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön (Natura-tarveharkinta) Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja vastineet Selostuksen liiteasiakirjat Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto LIITE 1 Sijaintikartta LIITE 2 Ote ajantasa-asemakaavasta LIITE 3 Rakennettu ympäristö LIITE 4 Oleva vesihuoltoverkko LIITE 5 Asemakaavan muutosehdotus LIITE 5a Kaavamerkinnät ja määräykset LIITE 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4 4(22) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista (359) vahvistettu asemakaavan muutoksen selostus (388) vahvistettu Repola-Puotikari asemakaavan muutoksen selostus. Tornion kaupunki Röyttän tuulivoimapuiston meluselvitys, , Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Tornion kaupunki Röyttän tuulivoimapuiston selvitys maisemavaikutuksista, , Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Röyttän entinen saha-alue, Tornio, Pilaantuneen maaperän lisäkunnostus v.2009, Pöyry Environment Oy 2009, 9M208072, Pauli Rajala ja Tapio Leppänen Puotikarin tavoitesuunnitelma, arkkitehtitoimisto Arkture Oy TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutosalueella on selvitetty lisärakentamisen tarve. Venesatama-alueen Puotikarin saareen ja mantereen puolelle on määritelty veneilyä ja kalastusta palvelevien rakennusten alueet. Kaava-alueen länsiosaan on osoitettu satama-alue veneitä suuremmille aluksille. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutosalue sisältyi alkujaan hyväksyttyyn Repola- Puotikari asemakaavan muutosalueeseen, mutta kaupunginhallitus jätti hyväksymättä muutoksen tällä alueella ( 222). Puotikarin venesatama Oy:n toimitusjohtaja Arto Ponkala uusi kaavamuutoshakemuksen Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuminen on riippuvainen alueella sijaitsevien yksityisten toimijoiden tarpeista. Tornion kaupungilla ei ole tarvetta kohdistaa alueelle vähäistä suurempia infrahankkeita. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on pääasiassa vesi-, suojaviher- ja venesatama-aluetta. Röyttänniemen länsiosassa toimi aikanaan suuri sahalaitos. Sahalaitoksen entinen tukkiallasalue on vuokrattu Puotikarin venesatama Oy:lle pienvenesatamaksi. Tämän

5 5(22) eteläpuolella on muutamia suurikokoisia tuotanto- ja varastohalleja (ent. Repola), jotka ovat nykyään toimitila- ja varastokäytössä. Torniolaiset P. Govenius ja C. W. Berg sekä oululaiset J. W. Snellman ja F. Granberg perustivat 1862 Tornion Höyrysaha Oy:n Röyttään. Enimmillään sahalla oli töissä 500 henkeä vuonna Sahan toiminta loppui ankaraan tulipaloon vuonna 1928, jolloin saha ja asunnot tuhoutuivat. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa 1944 sota pyyhkäisi Röyttän yli Röyttän maihinnousun muodossa. Pietarsaarelaiset Ingvar ja Ragnar Nars perustivat uuden sahan Röyttään vasta Sahalle rakennettiin pistoraide, maantie kunnostettiin ja satamaa ruopattiin. Henkilöjunaliikenne alkoi Rauma-Repola osti Röyttän sahan 1962, jolloin siitä tuli Suomen suurin vientisaha ja se teki tuotantoennätyksensä vuonna Röyttään kehittyi tänä aikana asukasyhdyskunta kauppoineen ja kouluineen. Saha lakkautettiin (Lähde: Wikipedia) Luonnonympäristö Asemakaavamuutoksen kohteena on rakennettu ympäristö satama-alueineen. Kuva 2: Ilmakuva kaavamuutosalueesta Alue kuuluu Seveso II- direktiivin mukaisen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen konsultointivyöhykkeeseen. Vaarallisia kemikaaleja käyttävää tai varastoitavaa laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen yksityiskohtaiseen suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Konsultointivyöhykkeellä sallitaan vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Suunnittelualueen korkein havaittu merivedenkorkeus on (N2000), joka on vuodelta 1982 (todennäköisesti Mauri-myrsky).

6 3.1.3 Rakennettu ympäristö 6(22) Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Kaavamuutosalueen pohjoispuolella, merenrannalla, on kaupungin kaavoittama ja vuokraama kesämökkialue. Kaavamuutosalueen itä- ja eteläpuolella on Outokummun teollisuusaluetta. Asemakaavan muutosalue on kaupungin omistuksessa, jonka se on vuokrannut yksityiselle venesatamayhtiölle (Puotikarin Venesatama Oy) Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen toimivan aluerakenteen, toimivien yhteysverkostojen sekä vesiväylien jatkuvuuden ja satamien kehittämisen osalta. Länsi-Lapin maakuntakaava Helmikuussa 2003 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa (ja Länsi-Lapin maakuntakaavaksi nimetyssä) suunnittelualue on merkitty teollisuusalueen ympäröimäksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä eteläosastaan teollisuusalueeksi (T 705 Röyttä), joka on valtakunnallisesti merkittävä teollisuusalue. Lisäksi alue kuuluu SE- VESO II-direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen (sev 2810). Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa Länsi-Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 3: Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta ja suunnittelualue (punainen neliö)

7 7(22) Yleiskaava Tornion yleiskaava 2021 on saanut lainvoiman (Kh 57). Yleiskaavassa alue on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: suojaviheralue (EV) sekä pienvenesatama-alue(lv) venevalkama ja vesialue (W). Lisäksi koko kaavamuutosalue kuuluu Seveso II direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen. Kuva 4: Yleiskaavaote ja suunnittelualue Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa (359) vahvistettu asemakaava. Suunnittelualue käsittää Venesatama/venevalkama- (LV) sekä suojaviheralueen (EV) ja vesialueen (W). Kuva 5: Suunnittelualueen (sininen rajaus) ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne.

8 Rakennusjärjestys Tornion kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan (22) Pohjakartta Alueen perusmittaus ja pohjakartoitus on suoritettu vuonna 2000 ja tarkistettu viimeksi vuonna Pilaantuneet maa-alueet kaava-alueen läheisyydessä Tornion Röyttässä harjoitettiin sahaustoimintaa vv Saha-alueen maaperän pilaantuneisuus on kunnostettu pääosin vv (Ympäristölupapäätös 1395Y , Lapin ympäristökeskus, Rovaniemi ). Pilaantuneet massat poistettiin, kaivannot täytettiin puhtailla muualta tuoduilla massoilla ja maanpinta viimeisteltiin aikaisempaa tilannetta vastaavaksi. Pilaantuneet massat sijoitettiin viereiselle parkin läjitysalueelle (ks. kuva) ja peitettiin tiiviillä peittorakenteella (kapselointi). Kunnostuksen yhteydessä kapseliin sijoitettujen massojen kokonaismäärä oli yhteensä noin m3. Kohteesta on pidetty vastaanottotarkastus Kaava-alueen osalta maaperän kunnostuksilla on saatu poistettua sahan aikaisemmasta toiminnasta aiheutuneiden haitta-aineiden aiheuttama terveysja ympäristöhaitta nykyisessä maankäytössä (Röyttän entinen saha-alue, Tornio, Pilaantuneen maaperän lisäkunnostus v.2009, Pöyry Environment Oy 2009, 9M208072, Pauli Rajala ja Tapio Leppänen). Kaavamuutoksen myötä ei maankäyttö ko. alueella ja sen lähiympäristössä tule muuttumaan joten tarvetta pilaantuneisuudesta aiheutuvan riskin uudelleen arviointiin ei ole. Kuva 6: Tummalla rasteroinnilla näkyy alueet, joista raja-arvot ylittävät pilaantuneet maamassat on vaihdettu. Asemakaavamuutosalue rajautuu kokonaisuudessaan toimenpidealueiden ulkopuolelle.

9 9(22) 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Puotikarin venesatama Oy on hakenut asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan Röyttän alueella Puotikarin venesataman kehittäminen ja vieressä oleva EV -alue muutetaan osin veneilyä ja kalastusta palvelevaksi veneilyalueeksi. Yhtiö hakee vuokra-alueelleen rakennusoikeutta 1800 kerros-m2 satamaalueelle mm. varasto- ja huoltotiloja varten sekä yhteensä k-m2 veneilyä ja kalastusta palvelevia rakennuksia varten alueen länsi- ja pohjoisosaan. Tavoitteena on kehittää veneilyn tukitoimintoja ja pienimuotoisia veneilypalveluja. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Tornion kaupungin asukkaat, kaava-alueen kiinteistöjen ja vesialueiden omistajat/ vuokraajat, lähialueella olevat kiinteistöjen omistajat / vuokraajat, Tornion kaupungin hallintokunnat, Lapin ELY keskus, Lapin liitto, Tornion Energia Oy, Tornion Vesi Oy, Lapin pelastuslaitos sekä museovirasto/tornionlaakson maakuntamuseo, Liikennevirasto, Outokumpu Stainless, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES. Kaavamuutostyön alkamisesta ilmoitettiin Meri-Lapin Helmessä Samalla tiedotettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka oli nähtävillä internetissä ja kaupungintalon 1.kerroksessa Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoksesta laadittiin luonnos yhteistyössä kaavamuutosta hakeneiden kanssa ja valmistelumateriaali asetettiin nähtäville Asiasta ilmoitettiin julkisella kuulutuksella Kemi-Tornio-kaupunkilehdessä ja Tornion kaupungin kotisivuilla Viranomaisyhteistyö 1. Viranomaisneuvottelu Tornion kaupungin nk. Puotikarin venesataman asemakaavamuutoksesta Lapin ELY-keskuksessa Neuvotteluun osallistuivat Lapin ELY-keskuksen, Lapin liiton ja Tornion kaupungin edustajat. Alueen maankäytöllinen tilanne: Alueella on voimassa ( 359) vahvistettu asemakaava. Suunnittelualue käsittää Venesatama/venevalkama- (LV) sekä suojaviheralueen (EV) ja vesialueen (W). Asemakaavan muutosalue sisältyi alkujaan hyväk-

10 10(22) syttyyn Repola-Puotikari asemakaavan muutosalueeseen, mutta kaupunginhallitus jätti hyväksymättä muutoksen tällä alueella ( 222). Kaavamuutoksen tavoite: Puotikarin venesatama Oy on hakenut asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan Röyttän alueella Puotikarin venesataman kehittäminen ja vieressä oleva EV -alue muutetaan osin venesatama-alueeksi. Yhtiö hakee vuokraalueelleen rakennusoikeutta 1800 kerros-m2 satama-alueelle mm. varasto- ja huoltotiloja varten sekä yhteensä k-m2 veneilyä ja kalastusta palvelevia rakennuksia varten alueen länsi- ja pohjoisosaan. Tavoitteena on kehittää veneilyn tukitoimintoja ja laajentaa satama-aluetta (LS). Asemakaavamuutosalueeseen kuuluu myös yhtiön vuokraama vesialue, johon on suunniteltu myös venesatamaa. Asemakaavassa ei tulla osoittamaan teollisuusaluetta. Saareen ei tule vesijohtoa tai viemäröintiä. Neuvottelussa Lapin ELY-keskus esitti : -TUKESin rooli tärkeä tässä kaavaprosessissa -kaupungin ympäristötoimi tulee huomioida osallisena viranomaistahona mm. pima-asioiden osalta -olevan LS-alueen eli sataman laajentumisen edellyttämät selvitystarpeet, etenkin onko pilaantuneita maita -laivaväylä tulee turvata -ympäristönsuojelutarpeet etenkin Puotikarin osalta tulee selvittää: satamaasioiden osalta V-M. Määttä ja J. Itkonen LapELY:stä yhteyshenkilöt -A. Honka yhteyshenkilö tulvakysymysten ja aallokon vaikutusten osalta perustamiskorkeuteen -melu: edellisen kaavaprosessin materiaali asiasta tulee huomioida ja hyödyntää aluetta koskevia graafisia melumallintamiskarttoja. -Seveso III direktiivi astunee voimaan sen mahdolliset vaikutukset tulee selvittää -VAT: erityistavoitteista vesiväylien jatkuvuuteen ja valtakunnallisesti merkittävien satamien kehittämiseen tulee edistää - Maankäyttö- ja rakennuslain 199 :n tarkoittamaan (Espoon sopimuksen mukaiseen) kansainväliseen kuulemiseen ei ole tarvetta, koska kaavamuutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia Ruotsiin ottaen huomioon nykyisen alueidenkäytöllisen tilanteen ja olevat toiminnot alueella. Lisäksi hanke toteuttaa yleiskaavan mukaisia maankäyttötavoitteita. Lapin liitto esitti: -Länsi-Lapin maakuntakaavan Seveso 2810-merkintä tulee huomioida Tukes (sähköpostitse ): Tukes toistaa aiemman kantansa ja huomauttaa myös, että edellisen käsittelyn tilanteeseen verrattuna Röyttässä on nykyään yksi Seveso-direktiivin mukainen ns. suuronnettomuusvaaralliseksi luokiteltu laitos aiempaa enemmän (Tornion Voima Oy). Lisäksi rakenteilla olevasta LNG-terminaalista tehdasalueelle kulkevat maakaasuputkistot ovat osittain maanpäällisiä, joten putkistoihin ja maakaasun käyttöön muutenkin liittyvät onnettomuudet on myös syytä huomioida kaavoituksessa.

11 11(22) Museovirasto: Museoviraston näkemyksen mukaan tukkialtaan uusiokäyttö venesatamana toimii muistumana alueen aikaisemmasta teollisesta käytöstä. Röyttän saha on ollut Tornionjoen teollisuushistorian avainkohteita. Asemakaavan merkittävimmät vaikutukset kulttuuriympäristöön koskevat maisemaa. Kaavaselostuksen ( ) mukaan Puotikariin sijoitettavalla pienimittakaavaisella veneilyä ja kalastusta palvelevalla rakentamisella ei kuitenkaan tulisi olemaan kuin vähäistä vaikutusta maisemakuvaan ja alueen eteläosassa varasto-, telakkaja huoltorakennusten on todettu sijoittuvan aikaisemman toimitilarakennuskannan jatkeeksi. Tämän lisäksi myös alueen koillisosaan on osoitettu 1500 k- m² rakennusala (suurin sallittu kerrosluku on II), jonka mahdollisia maisemavaikutuksia ei ole huomioitu. Museoviraston näkemyksen mukaan rakennuspaikat tulee asemakaavatasoisessa suunnittelussa osoittaa tarkemmin. Maisemavaikutusten arvioitu vähäisyys tulee todentaa. Museovirastolla ei ole muilta osin kulttuuriympäristön suojeluun (maisema, rakennettu kulttuuriympäristö, arkeologinen ja vedenalainen arkeologinen kulttuuriperintö) liittyvää huomautettavaa kaavahankkeeseen. Viranomaisneuvottelun muistio tulee toimittaa Museovirastolle tiedoksi. Lapin pelastuslaitos: Annamme kaavasta lausunnon, kun se on nähtävillä. Lapin pelastuslaitos tarvitsee tietoa, minkälaista toimintaa on tulossa noihin veneilyä ja kalastusta palveleviin tiloihin alueen länsi- ja pohjoisosiin (1 700 m²). Viranomaisyhteistyöstä sovittiin, että valmisteluaineistosta pyydetään lausunto, kaavaneuvotteluluita järjestetään tarvittaessa ja 2. viranomaisneuvottelu pidetään, jos se katsotaan tarpeelliseksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on määrittää lisärakentamisen tarve, jolla mahdollistetaan Röyttän alueella Puotikarin nykyisen venesataman pienimuotoinen kehittäminen ja vieressä oleva EV -alue muutetaan osin venesatama-alueeksi Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Puotikarin venesatama Oy on hakenut asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan Röyttän alueella Puotikarin venesataman kehittäminen ja vieressä oleva EV -alue muutetaan osin venesatama-alueeksi. Yhtiö hakee vuokraalueelleen rakennusoikeutta 1800 kerros-m2 eteläiselle satama-alueelle mm. varasto- ja huoltotiloja varten, sekä yhteensä k-m2 veneilyä ja kalastusta tukevia palveluja varten alueen länsi- ja pohjoisosaan. Tavoitteena on kehittää veneilyn tukitoimintoja ja pienimuotoisia veneilypalveluja.

12 12(22) Aiemmassa kaavamuutoshakemuksessa pyrittiin mahdollistamaan matkailupalvelujen kehittämistä alueella, perusteluina hakija esitti: Puotikarin alue Vuodesta 1993 lähtien olemme kehittäneet Puotikarin venesatamaa, satamasta on kehittynyt aktiivinen alue joka palvelee niin paikallisia kuin maailman meriltä saapuvia matka veneilijöitä, sijaintinsa vuoksi on Suomen merialueen pohjoisin venesatama. Puotikarin alueen yhteiskunnallinen arvo on suuri. Tornion edustan vesialueiden käyttö tulee pitkällä aikavälillä huomattavasti vaikeutumaan johtuen maankohoamisesta, tällä hetkellä 0,08 m vuodessa. Puotikarin alue sijaitsee kaupallisen laivaväylän päätepisteessä ja näkemyksemme mukaan aluetta voidaan käyttää vielä senkin jälkeen kun muut alueet ovat maatuneet käyttökelvottomiksi köliveneille (syväys 2-2,5 m). Olemme miettineet teollisuutta alueen vieressä ja sen tuottamia uhkakuvia lähinnä pelastautumista ajatellen. Jos tapahtuu niin vaikea onnettomuus että alue pitää tyhjentää ihmisistä niin tien lisäksi voimme käyttää vesikulkuneuvoja. Kauppamerenkulkuun liittyvissä harjoituksissa olemme harjoitelleet lähialueen evakointia, Puotikarin alueen tyhjentäminen onnistuu vesitse kolmeen ilmansuuntaan, alueen välittömässä läheisyydessä pitää asemapaikkaansa palolaitoksen, poliisin, metsähallituksen ja meripelastusseuran alukset. Lisäksi satamassa olevista huviveneistä voidaan saada nopeasti kuljetuskapasiteettia, huviveneiden osalta asiaa voidaan tarkentaa jos pelastussuunnitelma niin vaatii. ( , Puotikarin venesataman toimitusjohtaja, Suomen meripelastusseuran Tornion meripelastajien P/V Karpen vastaava päällikkö. Arto Ponkala) Asemakaavan muutosalue sisältyi alkujaan hyväksyttyyn Repola- Puotikari asemakaavan muutosalueeseen, mutta kaupunginhallitus jätti hyväksymättä muutoksen tällä alueella ( 222). Silloisessa prosessissa alueelle osoitetut loma-asumisen alueet ja asuntovaunualue olisivat vähäistä suuremmassa määrin lisänneet ihmisen turvallisuudelle kohdistuvia riskejä SEVESO-konsultointivyöhykkeen alueella. Mm. Lapin pelastuslaitos oli edellisen kaavamuutoksen viranomaisvuorovaikutuksen yhteydessä viitannut mm. tuotantolaitoksen toimintaan liittyviin riskeihin ja suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän kasvamiseen. Kuva 7: Asemakaavamuutos Repola-Puotikarista hyväksymättä jäänyt Puotikarin kaavamuutosehdotus

13 13(22) Lisäksi Lapin ELY-keskus oli todennut, että osoitettaessa RM- ja RV-1 - alueita yleiskaavan EV- ja TY -aluevarauksille, ei ole osoitettu, että yleiskaava olisi ollut riittävästi ohjeena. Myös tulvauhkakysymykset olivat tuolloin esillä, mihin kaupunkirakenne täydensi selostukseen vastineeksi määräyksiä tulvavaaran yläpuolelle (+2.00 N60) korotettavista alueista ja kosteudelle arkojen rakenteiden minimirakennuskorkeudesta (+2.30 N60). Puotikarin venesatama Oy:n toimitusjohtaja Arto Ponkala uusi kaavamuutoshakemuksen , koska Puotikarin vierasvenesatama on saanut statuksen merenkulun huoltoliikennettä palvelevana alueena (väylä- ja infrahuolto) sekä pienimuotoisen risteilyliikenteen lähtö- ja määränpääsatamana. Kaavamuutosaluetta on tämän vuoksi ollut tarpeen laajentaa länteen satama-alueena, jonne risteilyliikenne, väylänhoitoalukset ja lastausalue voisivat sijoittua Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen A. Ponkala ilmoitti Puotikarin venesatama-alueen eteläosan alueelle kohdistuvasta mahdollisesta tarpeesta rakentaa meriliikennettä palveleva huolto- ja säilytyshalli alueelle, minkä johdosta aluetta koskeva maankäyttö muutettiin ja rakennusoikeutta lisättiin tarvetta vastaavaksi. Valmisteluaineiston nähtävilläoloaikana annettiin kuusi lausuntoa. Lausunnon antoivat Liikennevirasto, Länsi-Suomen merivartiosto, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Lapin Pelastuslaitos ja Museovirasto. Liikenneviraston lausunto : Kaava-alueella kulkee Tornion kaupungin ylläpitämä Pukulmin venereitti, jonka linjamerkit sijoittuvat Puotikarille. Linjamerkit ovat huomioitu kaavakartalla. Kaavoitettaessa ranta-alueita vesiväylien läheisyyteen, rantarakenteiden (etenkin laiturien) suunnittelussa, sijoittamisessa sekä toteuttamisessa tulee huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio. Kaupunkirakenteen vastine: Todetaan. Länsi-Suomen merivartiosto Esikunnan lausunto : Länsi-Suomen merivartiostolla ei ole lausuttavaa Röyttän alueen asemakaavamuutoksista. Kaupunkirakenteen vastine: Todetaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto : Kaavaselostus Lapin ELY-keskus toteaa, että maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 :ssä on säädetty, mitä asemakaavan selostuksen tulee sisältää. Tornion kaupungin

14 14(22) Puotikarin asemakaavan muutoksen selostusluonnos on erittäin vaikeasti luettava, eri osapuolten kantoja toistava ja aiempaa asemakaavan muutosta selostava asiakirja. ELY-keskukselle jää epäselväksi, miten suunnittelu on edennyt pidetyn viranomaisneuvottelun jälkeen etenkin neuvotteluissa keskeisimmiksi sovittujen asioiden osalta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavaselostuksen mukaan kaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon Lapin ELY-keskuksen 1. viranomaisneuvottelussa esille tuomia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita perustelematta niiden poisjättämistä. Lisäksi 1. viranomaisneuvottelussa on todettu, että alueella ei ole arvokasta kulttuuriympäristöä. Kaavaselostuksessa ei ilmene mitkä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön tavoitteet koskisivat kaavamuutosaluetta. Aluerakenteen osalta ELY-keskus toteaa, että aluerakennekysymykset ratkaistaan maakuntakaavoituksen ja joskus yleiskaavoituksen yhteydessä. Asemakaava on kaavamuoto, jossa suunnittelun tarkkuus on yhdyskuntarakenteessa. Kaupunkirakenteen vastine: Kaavaselostusta on muutettu ELY-keskuksen lausunnon mukaiseksi. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto Nyt vireillä olevassa kaavamuutoksessa satamaa on tarkoitus kehittää nimenomaan työ- ja huoltosatamaksi. Alueelle tulisi veneiden säilytystä vedessä ja maissa. Alueelle tulisi mm. varasto- ja huoltotiloja (rakennusoikeus 1800 m2) ja Länsi- ja pohjoisosan m2:n rakennusoikeus veneilyn tukitoimintoja ja pienimuotoisia matkailupalveluja. Satama on saanut statuksen merenkulun huoltoliikennettä palvelevana alueena (väylä- ja infrahuolto) sekä pienimuotoisen risteilyliikenteen lähtö- ja määränpääsatamana. Tukesin näkemyksen mukaan estettä nyt esitetylle toiminnan kehittämiselle ei pääsääntöisesti ole. Vierasvenesataman toiminnan laajentamiseen Tukes suhtautuu edelleen varauksella. Majoitustoimintaa alueella ei tulisi sallia. Alue sijoittuu usean teollisuuslaitoksen Seveso direktiivin mukaiselle konsultointivyöhykkeelle. Riittävän nopeaan ja kattavaan tiedonkulkuun sekä suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksiin viereisen teollisuusalueen onnettomuustilanteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kaupunkirakenteen vastine: Todetaan, että venesatama ja sen palvelut ei vähäistä suuremmassa määrin lisää ihmiselle kohdistuvia riskejä vaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen läheisyydessä. Lapin pelastuslaitoksen lausunto Lapin pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavamuutokseen liittyen. Pelastuslaitos haluaa kuitenkin tuoda esille Röyttänniemen poikkeuksellisen luonteen useamman Seveso-direktiivin mukaisen suuronnettomuusvaaralliseksi luokitellun teollisuuslaitoksen sijaintipaikkana. Tukes on nimennyt alueen myös dominoalueeksi. Dominoalueella viitataan paikkaan, jossa on useita vaarallisten kemikaalien tuotanto- tai varastolaitoksia. Onnettomuus yhdessä

15 15(22) voi laajeta muihin laitoksiin ja aiheuttaa suuronnettomuuden dominovaikutuksen kautta. Tämän takia tulee kiinnittää huomiota nopeaan ja suunnitelmalliseen toimintaan mahdollisessa onnettomuustilanteessa, erityisesti sisälle suojautumiseen ja evakuointiin liittyen. Myös ripeä tiedonkulku teollisuusalueelta lähiympäristön toimijoille on onnettomuustilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Kaupunkirakenteen vastine: Todetaan. Museoviraston lausunto Museovirasto on kommentoinut kaavamuutoshanketta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua varten Kaavan merkittävimmät kulttuuriympäristövaikutukset kohdistuvat maisemaan. Maisemavaikutukset on kaavaselostuksessa arvioitu vähäisiksi mereltä katsottuna, koska venesataman varasto-, telakka- ja huoltorakennukset sijoittuvat olemassa olevan toimitilarakennuskannan jatkeeksi. Puotikarin matkailurakennusten todetaan olevan pienimittakaavaisia ja sijoittuvan olemassa olevan suojapuuston taakse. Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Kaupunkirakenteen vastine: Todetaan. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOIT- TEET Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun sekä toimivien yhteysverkostojen sekä vesiväylien ja satamien kehittämisen osalta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun edistämisen osalta tätä asemakaavamuutosta koskevat erityistavoitteista tulvavaaraan liittyvät asiat sekä lisääntyvät myrskyt, rankkasateet ja taajamatulvat, joiden ehkäisyä tulee edistää. Asemakaavamuutoksella on huomioitu tulvavaara-alueet ja määräyksillä ehkäistään tulviin liittyviä riskejä mm. kosteudelle arkojen rakenteiden minimiperustamiskorkeuksien ja korotettavien maanpinta-alueiden määräyksillä. Toimivat yhteysverkostot sekä vesiväylien ja satamien kehittäminen Tornion kaupunki on yhdessä Lapin ELY-keskuksen liikenne-vastuualueen kanssa järjestänyt toimivan ja turvallisen maaliikenneyhteydet satamaalueelle. Kaava-aluetta rajaavat Selleenkatu ja Puotikarintie ovat kaupungin hoidossa, kaava-alueelle rakennettavista kulkuväylistä vastaa Puotikarin venesatama Oy. Onnettomuustilanteessa on varauduttu varakulkuyhteyteen Röyttään johtavan raideyhteyden vierestä, jolloin alue ei ole maaliikenteen osalta yhden yhteyden varassa. Erityistavoitteista tätä kaavamuutosta koskee valtakunnallisesti merkittävän vesiväylän jatkuvuus ja satamien kehittämismahdollisuudet, mitä tämä hanke

16 16(22) edistää vähäistä suuremmassa määrin tarjoamalla merenkulun huoltoliikenteelle satama-, logistiikka-, huolto- ja varastointipalveluja olevan valtakunnallisesti merkittävän vesiväylän päätepisteessä. Laivaväylä turvataan osoittamalla kaavakarttaan laivaväylämerkkilinjan sijainti riittävän leveänä aukkolinjana Puotikarissa. 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Kuva 8: Puotikarin laivaväylämerkkilinja Asemakaavan muutos koskee noin 25,8 ha:n aluetta. Kaavamuutosalueesta n ha on merkitty venesatama-alueeksi (LV-1), noin 4.8 ha on merkitty satama-alueeksi (LS), noin 2.0 ha on suojaviheraluetta (EV) ja noin 1,3 ha vesialuetta (W). 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Veneilyä ja kalastusta palveleva alue Puotikarissa on luonteeltaan sen tyyppistä, ettei sen läheisyydessä olevasta teollisesta toiminnasta ole vähäistä suurempaa haittaa ja vastavuoroisesti nykyisen venesataman kehittäminen ei vaikutuksiltaan ole vähäistä suurempaa.

17 5.3 Aluevaraukset 17(22) Venesatama alueelle saa rakentaa osoitetuille paikoille veneilyä ja kalastusta palvelevia rakennuksia rakennusalalle annetun rakennusoikeuden verran. Kosteudelle arat rakenteet on sijoitettava tason N yläpuolelle, jossa on huomioitu kerran sadassa vuodessa (HW 1/100) esiintyvä tulvakorkeus. Tasonmäärityksessä on huomioitu aaltoiluvara, joka sisältyy ko. lukemaan. Sen suuruudeksi on arvioitu vain 0.5 m m, koska kaavamuutosalue sijaitsee rannikkosaariston suojaamassa rannanosassa, jota suojaa myös satamaaluetta suojaavat aallonmurtajat. Rakennusalalle voi lisäksi rakentaa kalastusta ja veneilyä palvelevia rakennelmia, joita ei lasketa kerrosalaan. Kaavamuutosalueelle on varattu myös alue, jolle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Polttoaineen jakelupisteen perustamistaso edellytetään tasoon N ,21 ja jakelupisteen tulee täyttää Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998) ohjeet. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön. Vaikutus ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Röyttänniemen länsiosassa toimi aikanaan suuri sahalaitos. Sahalaitoksen entinen tukkiallasalue on vuokrattu Puotikarin venesatama Oy:lle pienvenesatamaksi, joka nykyisin toimii pienveneiden ja niihin liittyvien toimintojen ja palvelujen lisäksi merenkulun huoltoliikenteen tukikohtana, varastointi-, telakka- ja lastausalueena. Kuvat 9 ja 10: Ortokuvat alueesta vuodelta 1966 ja vuodelta 2014 Alueella ei ole vakituista asutusta eikä kaavamuutosalueen pohjoispuolella olevaan loma-asumiseen kaavan toteutumisella ole vähäistä suurempaa vaikutusta. Puotikarin alueelle mahdollistuu kaavan myötä alueen nykyisten toi-

18 18(22) mintojen vaikutuksiltaan vähäiseksi katsottava kehittäminen. Lähin tuulivoimala sijaitsee ko. alueesta etelään reilun 400 m etäisyydellä. Olemassa olevaan tilanteeseen nähden Puotikarin alue kuuluu jo db meluvyöhykkeeseen, johon neljä vuotta sitten valmistuneella pohjoisimmalla tuulimyllyllä ei ole ollut sanottavaa vaikutusta kaavamuutosalueen toiminnan luonne huomioiden. Kuva 11. Tuulivoimaloiden (Puuska I ja Puuska II) sekä teollisuuden aiheuttama keskiäänitaso LAeq(yöaika) (Promethor ). Kaavamuutosalue valkoisella aluerajauksella. Vaikutus yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavahankkeella ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta alueen yhdyskunta- ja energiatalouteen. Vaikutus liikenteeseen Kaavahankkeella ei ole vähäistä suurempaa vaikutusta. Merenkulun väylä- ja infrahuoltoliikenne vilkastuu vähäisessä määrin alueella painottuen kaavamuutosalueen satama-alueelle (kaavamuutosalueen länsiosa). Venematkailu ja risteilyliikenne tulee pitkällä aikavälillä vähäisessä määrin vilkastumaan ja kesäaikaan voi ajoittain yksittäistä linja-autoliikennettä kohdistua Puotikarin venesatama-alueelle. Vaikutus kulttuuriperintöön Ei vaikutusta kulttuuriperintöön. Vaikutus maisemaan Mereltä katsottuna maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi, kun väylä- ja infrahuoltoliikennettä palvelevat varasto-, telakka- ja huoltorakennukset sijoittuvat

19 kaavamuutosalueen eteläosaan olevan toimitilarakennuskannan jatkeeksi. Suurin vaikutus olisi lisääntyvällä merenkulun huoltoliikenteellä alueella. 19(22) Kuva 12: Viistokuva Puotikarista Puotikariin tulee sijoittumaan pienimittakaavaista veneilyä ja kalastusta palvelevaa rakentamista; veneilyn tukitoimintoja (esim. lanssi- ja varastointi) ja pienimuotoisia veneilyn tukipalveluja, kuten huolto-, sauna-, elämys- ja virkistysrakennuksia. Elämys- ja virkistysrakennuksella tarkoitetaan esim. pientä katettua esiintymislavaa tai muuta kokoontumistilaa. Rakennukset vaihtelevat kooltaan muutamasta neliöstä muutamaan kymmeneen neliöön ja ne sovitetaan maisemaan maastonmuotoja myötäillen ja olevaa suojapuustoa säilyttäen sivulla 21 olevan havainnekuvan tyyppisesti. Rakentamisella ei maisemakuvaan ole vähäistä suurempaa vaikutusta. Kuva 13: Ilmakuva Puotikarista (Vallas 2012)

20 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 20(22) Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen ja ilmastoon Asemakaavalla ei osoiteta rakentamista vesialueelle. Suunnitelma ei vähäistä suuremmassa määrin heikennä alueen luontoarvoja. Vaikutus kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (Natura-tarveharkinta) Asemakaavamuutosalue ei sijoitu suoraan millekään Natura-alueelle. Näin ollen Natura-tarveharkintaa ei tarvitse tehdä. Asemakaavoitettavan alueen ulkopuolisilla ranta-alueilla on joitakin uhanalaisia kasveja (ks.röyttän teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavamuutoksen selostus , liite 13). 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Liitteet 7a ja b 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos luo hyviä edellytyksiä alueella olevan yrityksen kehittämissuunnitelmien toteuttamiseen. Aluetta kehitetään veneilyn ja kalastuksen näkökulmasta. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen osalta on laadittu havainnepiirros, joka osoittaa rakentamisen sijoittumisen alueella mikäli koko rakennusoikeus käytetään (ks. seuraava sivu, kuva 14).

21 21(22) Kuva 14: Havainnekuva Puotikarin kaavamuutosalueesta, johon on sijoitettu kaavamuutoksen sallima rakennusoikeus. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutuminen on riippuvainen alueen yritysten tarpeista ja mahdollisuuksista. 6.3 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja vastineet Kaupunginhallituksen alustavasti hyväksymä asemakaava oli yleisesti nähtävänä Ehdotuksesta antoivat lausuntonsa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Museovirasto. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto : Kaavaehdotuksen kaavamääräyksessä on annettu taso, jolle kosteudelle arat rakenteet on sijoitettava. Kaavaselostuksessa ei ole esitetty alueen ylivesitie-

22 22(22) toa. Näin ollen kaava-aineiston perusteella ei voida arvioida annetun tason riittävyyttä. Kyseessä on maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettu kaavan edellyttämä selvitys ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen siten, että edistetään niitä (MRL 24.2 ) sekä asemakaavan sisältövaatimusten (MRL 54 ) mukainen turvallisen elinympäristön edellytys. Kaavaselostusta tulee täydentää. Kaavaselostuksessa ei ole tunnistettu yksilöidysti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita etenkään toimivan aluerakenteen osalta. Lapin ELY keskus toteaa, kuten se on valmisteluaineistosta annetussa lausunnossakin todennut, että aluerakennekysymykset ratkaistaan maakuntakaavoituksen ja joskus yleiskaavoituksen yhteydessä. Asemakaava on kaavamuoto, jossa suunnittelun tarkkuus on yhdyskuntarakenteessa. Toimivan aluerakenteen tavoitteista ainoastaan maanpuolustuksen ja rajavalvonnan asiat voivat olla edistettävinä asemakaavoituksessa. Kaupunkirakenteen vastine: Asemakaavaselostusta on täydennetty Lapin ELY keskuksen ohjeiden mukaisesti ylivesitiedon ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta. Lisäksi kaavakarttaa on vähäisesti täydennetty korotettavan alueen osalta kaava-alueen eteläosassa. Museoviraston lausunto : Museovirasto on antanut lausunnon asemakaavan muutosluonnoksesta. Museovirastolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Mikäli kuitenkin vesirakennustöiden, esimerkiksi ruoppauksen yhteydessä havaitaan mahdollisia vedenalaisia muinaisjäännöksiä, tulee löydöistä ilmoittaa välittömästi Museovirastolle. Vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylynosat, joiden voidaan olettaa olleen uponneina vähitään sadan vuoden ajan sekä muut ihmisen tekemät menneisyydestä kertovat vedenalaiset rakenteet. Yhteyshenkilönä Museovirastossa on intendentti Sallamaria Tikkanen, puh , sallamaria.tikkanen(at)museovirasto.fi. Todettakoon, että vuonna 1970 Rauma-Repolan tukkialtaan ruoppaustöiden yhteydessä löydettiin ruopattavalta alueelta neljä rautatykkiä, jotka on nyt viety Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin löytöpaikkana(idnro ). Nykyään tykit sijaitsevat Tornionlaakson maakuntamuseon pihalla nähtävyyskohteina. Kaupunkirakenteen vastine: Todetaan Torniossa KAAVOITUS & MITTAUS Jarmo Lokio, kaupunginarkkitehti

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 851 Tornio Täyttämispvm Kaavan nimi "Puotikarin venesatama" Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 851 X232 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 25,8020 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 25,8020 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 25, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 22, , ,02 5, E yhteensä 2,0024 7,8-1,1501 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,2877 5,0-4,8022 Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

24 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 25, , ,02 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 22, , ,02 5, LS 4, ,3 4,8022 LV -16,5596 LV-1 17, , ,03 17, E yhteensä 2,0024 7,8-1,1501 EV 2, ,0-1,1501 S yhteensä M yhteensä W yhteensä 1,2877 5,0-4,8022 W 1, ,0-4,8022

25 SIJAINTIKARTTA LIITE 1.

26 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA LIITE 2.

27 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIITE 3.

28 OLEVA VESIHUOLTOVERKKO LIITE 4.

29 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS Tark LIITE 5.

30 Tark LIITE 5a.

31 LIITE 6 1(5) PUOTIKARIN VENESATAMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 17. Röyttän kaupunginosan venesatama-aluetta (LV) sekä siihen liittyviä suojaviheraluetta (EV ja vesialuetta (W). Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti kaupunkirakenteessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

32 2 Miksi kaavoitukseen on ryhdytty? Puotikarin venesatama Oy on hakenut asemakaavamuutosta, jolla mahdollistetaan Röyttän alueella Puotikarin venesataman kehittäminen ja vieressä oleva EV -alue muutetaan osin venesatama-alueeksi. Yhtiö hakee vuokraalueelleen rakennusoikeutta 1800 kerros-m2 satama-alueelle mm. varasto- ja huoltotiloja varten sekä yhteensä k-m2 veneilyä ja kalastusta palvelevia rakennuksia varten alueen länsi- ja pohjoisosaan. Tavoitteena on kehittää veneilyn tukitoimintoja. Asemakaavamuutosalueeseen kuuluu myös yhtiön vuokraama vesialue, johon on suunniteltu myös venesatamaa. Suunnittelutilanne Länsi-Lapin maakuntakaava Länsi-Lapin maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty teollisuusalueen ympäröimäksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi Yleiskaava Voimassa olevassa Tornion yleiskaavassa (Kh ) alue on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: suojaviheralue (EV) sekä pienvenesatama-alue(lv) venevalkama ja vesialue (W). Lisäksi koko kaavamuutosalue kuuluu Seveso II direktiivin mukaiseen konsultointivyöhykkeeseen. Länsi-Lapin maakuntakaava on hyväksytty Lapin liiton valtuustossa Länsi- Lapin maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Kuva 3: Ote suunnittelualueen yleiskaavasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

33 3 Kuva 4: Suunnittelualueen ja ympäristön voimassa oleva asemakaavatilanne Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa (359) vahvistettu asemakaava. Suunnittelualue käsittää Venesatama/venevalkama- (LV) sekä suojaviheralueen (EV) ja vesialueen (W). Asemakaavan muutosalue sisältyi alkujaan hyväksyttyyn Repola-Puotikari asemakaavan muutosalueeseen, mutta kaupunginhallitus jätti hyväksymättä muutoksen tällä alueella ( 222). Alueen nykyinen käyttö Kaavamuutosalue on pääasiassa venesatama-aluetta. Röyttänniemen länsiosassa toimi aikanaan suuri sahalaitos. Sahalaitoksen entinen tukkiallasalue on vuokrattu Puotikarin venesatama Oy:lle pienvenesatamaksi. Tavoitteita ja toimenpiteitä Asemakaavan muutoksella selvitetään lisärakentamisen tarve alueella ja alueen soveltuvuutta veneilyä ja kalastusta palvelevalle rakentamiselle. Arvioitavat vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteen ja teknisen huollon järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

34 4 - alueen sisäisen liikenteen turvallisuus - vaikutus kulttuurimaiseman säilymiseen - vaikutus kulttuuriperinnön säilymiseen - ympäristöhäiriöt - vaikutus talouteen Osalliset Tornion kaupungin asukkaat Kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat / vuokraajat Tornion kaupungin hallintokunnat Liikennevirasto Museovirasto TUKES (turvallisuus- ja kemikaalivirasto) Lapin ELY -keskus Lapin liitto Tornion Energia Oy Tornion Vesi Oy Lapin pelastuslaitos Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Katso s.5 Yleis- ja asemakaavojen käsittelyvaiheet. Kaava edellyttää viranomaisneuvottelut. Työn käynnistäminen ja aikataulu 1/2014 kaavahankkeesta informoitu Teknisten palveluiden lautakunnan kokouksessa 2/2014 vireilletuloilmoitus Meri-Lapin Helmi -lehdessä 3/2015 kaavaluonnoksen laadinta ja neuvottelut osallisten kanssa 5/2015 viranomaisneuvottelu 6/2015 kaavan valmisteluaineisto nähtäville 6-7/2015 kaavaluonnoksen tarkistus 8/2015 KH:n käsittely 9/2015 kaavaehdotus nähtäville 10/2015 viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) 10/2015 kaavaehdotuksen tarkistus 11/2015 kaavaehdotuksen hyväksyminen KV:ssa 12/2015 kaavaehdotus lainvoimainen 12/2015 ilmoitus kaavan voimaantulosta Yhteyshenkilöt: Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio p etunimi.sukunimi@tornio.fi Kaavasuunnittelija Terttu Ahonen p etunimi.sukunimi@tornio.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

35 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä siihen asti kunnes kaavaehdotus asetetaan virallisesti nähtäville. Osalliset voivat antaa palautetta kaavoitusviranomaisille tai esittää Lapin ELY-keskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma