Kunnanhallitus nro 8/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 8/2014 SISÄLLYSLUETTELO KH 118 KH 119 KH 120 KH 121 KH 122 KH 123 KH 124 KH 125 KH 126 KH 127 KH 128 KH 129 KH 130 KH 131 KH 132 Kokouksen järjestäytyminen Talouden seuranta Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen Lisämääräraha investointiin "Kirkkonummen verkon osuusmaksu" Tontin K161t6 myyntihinnan muuttaminen Lausunto kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Lundqvist) Valtuutetun vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Westermarck) Varavaltuutetun vaalikelpoisuuden menetys (Lindeberg) Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen vaalikelpoisuuden menetys ja täydennysvaali (Lindeberg) Uuden varajäsenen valinta Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan (Lindeberg) Edustajan nimeäminen Kuntien Tiera Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 8/2014 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo Läsnä olevat jäsenet Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Martin Kirsi, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Sneck Minna, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Siikala-Lautjärvi Kristiina, varajäsen Toivonen Hilkka, varajäsen Muut läsnä olevat Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Nordström Marcus, KV:n 1. varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja Löfbacka Mikko, hallintojohtaja Asiat Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Mikko Löfbacka pöytäkirjanpitäjä Juha-Pekka Isotupa pöytäkirjanpitäjä 130 Heikki Kaisla pöytäkirjantarkastaja Anders Karell pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Mikko Löfbacka hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 118 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita pöytäkirjantarkastajiksi Heikki Kaislan ja Anders Karellin Ennen kokousta kunnanhallitukselle jaettiin uudet korjatut esitykset asioista 121 ja 125. Asia 130 oli puuttunut suomenkielisestä esityslistasta ja jaettiin ennen kokousta. Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 119 TALOUDEN SEURANTA on hyväksynyt kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Täytäntöönpano-ohjeiden mukaan talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kunnanhallituksessa kuntatasolla ja lautakunnissa toimielintasolla. Heinäkuun laskennallinen talousarvion toteumaprosentti on 58,33 %. Heinäkuussa 2014 kunnan toimintatuottojen toteumaprosentti oli 53,5 %, toimintakulujen toteumaprosentti oli 58,0 % ja toimintakatteen toteumaprosentti oli 59,3 %. Verotulojen toteuma oli 60,1 % ja valtionosuuksien 58,9 %. Lainakanta/asukas oli euroa. Tekninen osasto ennustaa, että tonttimyynnistä jäädään talousarvioon varatusta tuloarviosta n euroa. Vesi- ja viemäriliittymämaksujen ennustetaan alittavan talousarvioon varatun tuloarvion n euroa. Tästä johtuen teknisen osaston toimintakatteen ennustetaan jäävän talousarvion toimintakatteesta n euroa. Tekninen osasto selvittää toimenpiteitä tonttimyynnin elvyttämiseksi. Perusturvaosasto ennustaa toimintakatteen ylittyvän talousarviosta n eurolla. Tämä johtuu erikoissairaanhoidon, lasten- ja perheiden palvelujen sekä vammaispalvelujen ylittymisestä. Perusturvaosaston budjetista puuttuu myös toimenpidepalkkioita ja erilliskorvauksia. Osastot ennustavat, että toimintakate vuoden 2014 osalta muodostuu noin talousarviota alijäämäisemmäksi. Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan euroa, joka on euroa talousarvion tulosta alijäämäisempi. Liitteet ja oheismateriaali - Oheismateriaalina talouden seuranta Ehdotus: Käsittely: merkitsee tiedoksi talousseurannan. Merja Laaksonen ehdotti, että kunnanhallitus kehottaa teknistä lautakuntaa välittömästi ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin tonttimyynnin aktivoimiseksi. merkitsi tiedoksi talousseurannan ja päätti yksimielisesti kehottaa teknistä lautakuntaa välittömästi ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin tonttimyynnin aktivoimiseksi. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH:305 /2014 KH 120 Liite 1 HARKINNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKEMINEN Kunnan valtionosuutta voidaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n mukaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Sen arvioinnissa otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Suunnitelma tulee liittää valtionosuuden korotusta koskevaan hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Valtionosuuden korotus voidaan seuraavina vuosina jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole noudatettu Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 :n 2 momentin mukaan valtionapuviranomainen voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Edellä mainitun lainkohdan perusteella ministeriö asettaa valtionosuuden korotuksen käytölle seuraavat ehdot hyväksytyn talouden tasapainotussuunnitelman lisäksi: 1. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista kunnan omassa päätäntävallassa olevien menojen lisäystä. Tämä koskee sekä käyttö- että investointimenoja. Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimenpiteitä, joihin kunnan on syytä varautua avustuksesta riippumatta. 2. Korotus on tarkoitettu varautumiseen niihin talouden tervehdyttämistarpeisiin, jotka ovat syntyneet kunnan talouden aikaisemman kehityksen johdosta. Tällaisia tarpeita ovat varautuminen velanhoitokustannuksiin, alijäämien kattamiseen ja tiedossa oleviin tuloperusteiden jo tapahtuneisiin muutoksiin. n kunnan taseeseen on kertynyt taloudellisista vaikeuksista johtuen kumulatiivista alijäämää vuoden 2013 tilinpäätöksessä yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Lisäksi vuoden 2014 talousarviossa vuoden 2014 tulos muodostuu alijäämäiseksi noin 0,5 miljoonaa euroa. Elokuussa 2014 tehdyn kunnan talousennusteen mukaan tuloksen ennustetaan muodostuvan noin 1,0 miljoonaa alijäämäiseksi vuodelta Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 n kunta esittää hakemuksessaan osasyyksi kunnan taloudellisiin vaikeuksiin omaisuuden myynnin (erityisesti tonttimyynnin) voimakasta heikkenemistä, poistoaikojen lyhenemistä, valtionosuuksien pienenemistä, yhteisöverotuottojen poikkeuksellisen vähäistä määrää ssa sekä aiempien vuosien nopean väestönkasvun seurauksena nousutta investointitasoa. Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina hakemus liitteineen Ehdotus: Käsittely: päättää hakea liitteenä olevalla hakemuksella harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuonna 2014 yhteensä euroa. Kokouksessa jaettiin uusi päivitetty liite. Liitteeseen oli tehty seuraavat lisäykset: -hakemuskirjeeseen on lisätty kohta - Huostaanotettujen lapsien määrä on kasvanut kunnassa. - hakemuksen lomake nro. 2 on lisätty kohtaan 1. Kunnassa on kasvanut myös tilapäisesti huostaanotettujen lapsien määrä. sekä kohtaan 2. Lisäksi talouteen heikentävästi vaikuttaneet perusturvan perustamiskustannukset ovat kertaluonteisia ) on korvattu seuraavasti Lisäksi kumulatiivisen alijäämään vaikuttaneet asiat ovat olleet lähinnä kertaluonteisia ) sekä lisätty lause Myös huostaanotettujen lapsien määrä vaihtelee. päätti yksimielisesti hakea liitteenä olevalla hakemuksella harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta vuonna 2014 yhteensä euroa. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 TEKNLTK:379 /2014 KH 121 LISÄMÄÄRÄRAHA INVESTOINTIIN "KIRKKONUMMEN VERKON OSUUSMAKSU" TEKNLTK ja Kirkkonummi ovat pidempään valmistelleet sopimusta ns siirtoviemärin vesien johtamisesta Kirkkonummen verkon kautta edelleen Espooseen. Osana sopimusta on ollut liittymismaksua vastaavan summan maksaminen. Vuoden 2014 talousarviota hyväksyttäessä täksi osuusmaksuksi arvioitiin ,00 euroa. Lopullisessa, molempien osapuolten hyväksymässä sopimuksessa (n kunnanhallitus , 42) tämä summa täsmentyi ,18 euroksi. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti: jorma.skytta(at)siuntio.fi Ehdotus: KH 121 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle ,18 euron lisämäärärahaa investointiin Kirkkonummen verkon osuusmaksu. Ehdotuksen mukaan. ==== Kunnanvaltuusto on myöntänyt vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmassa uusinvestoinnille Kirkkonummen verkon osuusmaksu euroa. Kustannusarvion täsmennyttyä ,18 euroon on investointisuunnitelmassa varattua määrärahaa tarpeen korottaa. Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa vuoden 2014 talousarvion investointisuunnitelmassa olevan investoinnin Kirkkonummen verkon osuusmaksu määrärahaa lisäten siihen ,18 euroa, jolloin määräraha vuodelle 2014 on ,18 euroa. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 TEKNLTK:380 /2014 KH 122 TONTIN K161T6 MYYNTIHINNAN MUUTTAMINEN TEKNLTK Oheismateriaali Kunnalla on myynnissä omakotitalotontteja Palonummen asemakaavaalueella. Myynnissä olevista tonteista 7 sijoittuu Palonummi II alueelle ja 10 Palonummi I alueelle. Tonttien keskimääräiset myyntihinnat rakennusoikeuteen suhteutettuna ovat 161,83 /k-m 2 (PN I) ja 163,75 /k-m 2 (PN II). Koko Palonummen alueelta ensi vaiheessa myyntiin tulleista tonteista on myymättä ainoastaan tontti K161t6, jonka myyntihinnaksi kunnanvaltuusto on kokouksessaan vahvistanut (172,51 /k-m 2 ). Tontin tehokkuusluku on 0,25. Tehokkuudeltaan ja perustamisolosuhteiltaan vastaavilla tonteilla rakennusoikeuteen suhteutettu myyntihinta on keskimäärin 144,83 /k-m 2. Kyseisen tontin hinnoittelu ei yllä mainituin perusteluin ole linjassa muiden alueen tonttien kanssa. Ottaen huomioon, että tontin sijainti on hyvä (kadun päässä, rajoittuu kahdelta sivultaan lähivirkistysalueeseen), olisi tontin käypä hinta (150,94 /k-m 2 ). Liitteet ja oheismateriaali: - oheismateriaalina luettelo ja kartta myytävänä olevista tonteista Esittelijä: maankäyttöinsinööri Taneli Kiljunen, puh , sähköposti: taneli.kiljunen@siuntio.fi Ehdotus: KH 122 Ehdotus: Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että tontin K161t6 myyntihinnaksi asetetaan Ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina luettelo ja kartta myytävänä olevista tonteista päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tontin K161t6 myyntihinnaksi asetetaan euroa. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 KH:270 /2014 KH 123 Liite 2 LAUSUNTO KUNTALAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA Valtiovarainministeriö on asettanut heinäkuussa 2012 kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelua varten parlamentaarisen seurantaryhmän, työvaliokunnan ja neljä valmistelujaostoa. Kuntien näkemyksiä ja kannanottoja valmisteltavasta kuntalaista on kysytty sähköisellä kyselyllä syksyllä Kuntalain kokonaisuudistuksen tavoitteena on uudistaa vuodesta 1995 voimassa ollut kuntalaki siten, että se huomioi paremmin kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi kuntalaiksi mennessä. Valtiovarainministeriö on lausuntopyynnössä eritellyt kysymykset, joista erityisesti halutaan lausuttavan ja toivoo lausunnon noudattavan rakenteellisesti em. erittelyä. Liitteet ja oheismateriaali - Liitteenä lausuntopyyntö - Oheismateriaalina hallituksen esitysluonnos kuntalaiksi. (Oheismateriaali on toimitettu sähköisenä. Oheismateriaalin saa pyydettäessä kunnantalolta paperisena). Lisätietoja: hallintojohtaja Mikko Löfbacka Ehdotus: päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kuntalaiksi: Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyistä uudistuksista useimmat ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Esitykset, joissa nykyisin jo laajalti käytössä olevista käytännöistä säädetään kuntalain tasolla, ovat sinällään hyväksyttäviä, mutta toisaalta turhia yleislain tasolla säädettäväksi. Esityksissä on myös paljon mahdollistavaksi kirjoitettuja säädöksiä, jotka näin sallivat kunnan harkintavallan käytön ja paikallisten olosuhteiden huomioimisen, mutta toisaalta onko kaikkien mahdollistavien säädösten tuominen kuntalakiin tarpeellista, jos näin voidaan toimia nykyiselläänkin. Kunnan johtamisjärjestelmää selkeyttävät ja kehittävät esitykset ovat pääasiassa hyviä. Näitä ovat mm. kuntastrategian laatimisen tuominen osaksi velvoittavaa lainsäädäntöä, poliittisen johtamisen roolin selkeyttäminen ja kunnanhallituksen roolin tuominen esille kunnan toimivana poliittisena johtona entistä vahvemmin. Peruspalveluohjelman korvaaminen kuvatun kaltaisella kuntien ja valtion välisellä Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 kuntatalousohjelmalla on hyvä uudistus. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta ei ole nykyisellään arvioitu kestävällä tavalla kuntatalouden näkökulmasta. Kunnilla tulee olla tosiasialliset edellytykset kunnalliseen itsehallintoon, eli myös taloudelliset edellytykset ja tämä tulee huomioida kuntatalousohjelma menettelyssä. Yksityiskohtaiset lausunnot: - Kunnan toiminnan käsite (6 ) on käsitteenä laajempi kuin kuntakonsernin käsite ja näin ollen se osaltaan tulee korostamaan nykyisestä tarvetta kunnan johtamiseen ja ohjaukseen myös kuntakonsernia laajemmassa piirissä, joka nykyisin voi jäädä kunnissa turhan vähälle huomiolle. - Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevat ehdotukset (7-9 ) ovat hyväksyttäviä. Järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamista koskevaa sääntelyä voi olla aiheellista tuoda tarkemmalla tasolla kuntalakiin, kun kunnat enenevissä määrin tuottavat palveluita muutoin kuin omana tuotantonaan. - Nykyisen peruspalveluohjelmamenettelyn korvaaminen kuntatalousohjelmalla (12 ) on tervetullut uudistus. Peruspalveluohjelma ei ole onnistunut kuntatalouden kokonaisuuden ohjaamisessa tarpeellisella tavalla. Erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia tulee katsoa kuntatalouden kokonaisnäkökulmasta entistä enemmän. Valtion toimenpiteistä aiheutuvien menojen muutokselle asetettava euromääräinen rajoite ja tehtävien arviointi valtiontalouden näkökulman lisäksi kuntatalouden kantokyvyn näkökulmasta on oikeansuuntaista kehitystä. - Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen muuttaminen (15 ) on kunnan talousarvion ja taloussuunnittelun näkökulmasta hyväksyttävä muutos. Hyvä on kuitenkin huomioida, että vaalien ja uuden valtuustokauden alkamisen välinen aika on lyhyt ja haasteellinen uuden valtuustokauden käynnistämiseksi. - Valtuuston kokoa koskeva sääntely (16 ) on paikalliset olot nykyistä paremmin huomioivaa sääntelyä, mutta toisaalta nykyisen järjestelmän muuttamiselle ei myöskään ole esiintynyt laajaa tarvetta. - Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen (luku 5) on tarpeellista ja tärkeää. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa sääntelyä kehitettäessä kuntia sitovalla tavalla tulee kuitenkin huomioida kuntien olemassa olevat resurssit. Kunnan viestintä ja tiedottamisen kehittäminen on tarpeellista, mutta ehdotettu säädös viestinnästä on yleislaintasolla turhan lavea. Lain tasolla säätäminen kunnan viestinnässä käytettävästä selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä on turhaa. Vaikuttamistoimielimiä koskevan sääntelyn kokoamista kuntalakiin ei ole tarpeel- Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 lista. Nuorisovaltuuston asettamisen velvoite kasvattaa kuntien velvollisuuksia ja voi olla erityisesti pienen kunnan näkökulmasta haastavaa. Pienissä kunnissa myös nuorten saaminen mukaan toimintaan ei ole aina selvää, joskin se on tarpeellista. - Kunnan toimielinorganisaation tulee olla jatkossakin kunnan vapaasti päätettävissä (pl. kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta) ollen keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Toimielimiä koskevissa esitykset (31 ) ovat mahdollistavia ja sallivat erilaiset johtamisjärjestelmät. Onko kuitenkaan tarpeellista tuoda mahdollistavia esityksiä kuntalakiin, kun kyseiset mallit on toteutettavissa nykyiselläkin? Toimielinten puheenjohtajiston erottamisen mahdollistaminen ryhdittää toimielinten poliittista johtamista ja on näin ollen olla hyvä uudistus (35 ). - Alueellisia toimielimistä annettava sääntely (37 ) on hyväksyttävää, mutta sääntelyn tulee pysyä ehdottomasti luonteeltaan mahdollistavana eikä velvoittaa kuntaa perustamaan alueellista hallintoa. - Kuntastrategian laatimisvelvoite (39 ) on hyvä uudistus ja korostaa pitemmän ajan strategista johtamista kunnassa. Sääntelyn ei tule olla kunnan strategiaa kuitenkaan liikaa määrittelevä, vaan sen tulee sallia kuntakohtaiset ja paikalliset olot huomioivat ratkaisut kuntastrategian laadinnasta. Talousarvion sitominen voimassa olevaan kuntastrategiaan lain tasolla ryhdittää pitkäjänteistä johtamista. - Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolista säätäminen lain tasolla (41 ) korostaa kunnan poliittisen johdon merkitystä valmistelussa. Tulee kuitenkin tarkoin miettiä selkiyttääkö vai sekoittaako säädös kunnan johdon vastuita enemmän. Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa se ei sinällään muuta nykyisestä. Myös kunnanhallituksen tehtävien tarkempi säätäminen (40 ) kuntalaissa on hyväksyttävää ja tehtävät pääasiallisesti vastaavat nykyisiä. - Johtajasopimukset (43 ) ovat kohtuullisen laajalti kunnissa käytössä jo nykyisellään. Kuntien velvoittaminen johtajasopimuksen tekemiseen on tarpeellista ja hyvä muutos. - Omistajaohjauksen perusteita säätelevä säädäntö (6, 47-49) on hyvä tuoda lakiin, koska se on usein kunnissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Samoin konserniohjeiden asettamisen ja konsernijohdon määrittelyn kanssa velvoittava lainsäädäntö selkeyttää kuntien omistajaohjausta ja vastuita. Säännös ei sinänsä kosketa nykytilanteessa n kuntaa, koska kunnalla ei ole kirjanpitolain 1 luvun 5 :n mukaisia tytäryhteisöjä. Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 - Kuntien yhteistoimintaa koskevat esitykset (luku 8) on hyväksyttäviä ja täydentävät nykyisin osin puutteellista sääntelyä. Suhde hankintalakiin on hyvä selkiyttää kuntalaissa. - Päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä (81-82 ) toimiminen on mahdollista nykyiselläänkin ja sinällään säätäminen kuntalaissa turhaa. Toisaalta, jos tulevaisuudessa odotetaan päätoimisena ja osa-aikaisena toimivien luottamushenkilöiden määrän nouseva, voi olla hyväksi säätää perusteet lailla ja ainakin vahvistaa luottamushenkilön oikeutta vapaaseen työstään. - Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta säätäminen (85 ) on hyväksyttävää ja voi parantaa mm. luottamusta luottamushenkilöihin ja kunnan johtoon. Samoin puolueille maksettavan tuen ilmoittaminen kunnan tilinpäätöksessä (19 ja 83 ). - Hallintosääntöä koskevassa esityksessä (91 ) hallintosäännön sisällön määrittely on nykysäädäntöön verrattuna paljon määritellympää. Hallintosääntö olisi tulevaisuudessa ainut johtosääntö kunnassa. esitetty johtosääntöjärjestelmä sinällään voi olla toimiva, mutta tarvetta muuttaa kunnan johtosääntöjä koskevaa säätelyä kuntalaissa ei ole ollut ja johtosääntöihin liittyvä harkintavalta on yleensä katsottu osaksi kunnan itsehallintoa. - Otto-oikeuden rajaaminen kunnanhallitukselle (93 ) korostaa kunnanhallituksen roolia nykyisestä. Toisaalta otto-oikeuden rajaaminen ainoastaan kunnanhallitukselle voi tehdä päätösvallan valvonnasta ja otto-oikeuden käyttämisestä näennäistä, johtuen valvottavan päätösvallan laajuudesta ja päätösten määrästä, ainakin vaara tähän on olemassa. Toisaalta toimielimelle johtosäännössä määrätty valta ei olisi enää toimielimen itsensä valvottavissa. - Toimielinten sähköisiä päätöksentekotavoista ( ) sähköinen päätöksentekomenettely on hyvä esitys ja voi ollakin kunnissa käyttöönotettava menettely. Sen sijaan sähköiselle kokoukselle ei varsinkaan pienemmissä kunnissa ole todellista tarvetta. Kunnan ilmoituksista tiedottamisen siirtäminen ilmoitustaululta yleiseen tietoverkkoon on kannatettava esitys ja palvelee paremmin nykyisiä tarpeita (109 ). Sen sijaan luettelo antaminen lain tasolla siitä mitä kunnan tulee julkaista yleisessä tietoverkossa, on turhaa (110 ). - Alijäämän kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan (111 ) on sinänsä hyvä uudistus, että se tuo oikeat raamit sillä missä ajassa alijäämä on katettava, nykyisen sijaan kun kattamista voidaan siirtää suunnitteluvuosilla jatkuvasti eteenpäin. Alijäämän kattamisvelvollisuudesta ei kuitenkaan saa tulle nykyistä enempää keino ohjata kuntarakenteen muutoksia. Alijäämän Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan tuleekin huomioida ehdotetussa kuntatalousohjelmassa. Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös kuntayhtymiä on hyväksyttävä ehdotus. - Arviointimenettelyä koskeva säädäntö (119 ) on hyvä tuoda kuntien peruspalveluiden valtionosuutta koskevasta säädöksestä kuntalakiin. Arviointimenettelyyn joutumisen kriteerit ovat hyväksyttäviä ja oikealla tasolla. - Kunnan tarkastuslautakuntaa koskevat ehdotukset (122 ) ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Tarkastuslautakunnan tehtävien tulee olla tarkoin määritelty eivätkä ne saa olla liian tulkinnallisia. Tarkastuslautakunnan ei tule antaa arviointikertomuksen ohella muita selvityksiä valtuustolle arvioinnin tuloksista. - Tilintarkastusta ja tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeuksia koskevat säädösehdotukset ( ) ovat hyväksyttäviä. - Kunnan toimintaa markkinoilla säätelevät esitykset ovat sinänsä paikallaan kun ne selventävät jo nykyisen oikeuden soveltamista kuntien toimintaan. Kunnan liikkumavaraa muun muassa :n 130 osalta on jo nykyisellään kohtuullisesti säädelty eikä tätä ole tarvetta kiristää nykyisestä. Kuntalaissa on ihan turhaa säätää kunnan omistaman kiinteistön luovutuksesta tai vuokralle antamisesta (131 ). Käsittely: Minna Sneck ehdotti, että lausunnosta poistetaan seuraavat kohdat: - kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen jne. (luku 5) poistetaan: Pienissä kunnissa myös nuorten saaminen mukaan toimintaan ei ole aina selvää, joskin se on tarpeellista - toimielinten sähköisiä päätöksentekotavoista ( ) jne. poistetaan: Sen sijaan sähköiselle kokoukselle ei varsinkaan pienemmissä kunnissa ole todellista tarvetta. Muutettu ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se lähettää seuraavan lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta kuntalaiksi: Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyistä uudistuksista useimmat ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Esitykset, joissa nykyisin jo laajalti käytössä olevista käytännöistä säädetään kuntalain tasolla, ovat sinällään hyväksyttäviä, mutta toisaalta turhia yleislain tasolla säädettäväksi. Esityksissä on myös paljon mahdollistavaksi kirjoitettuja säädöksiä, jotka näin sallivat kunnan harkintavallan käytön ja paikallisten olosuhteiden huomioimisen, mutta toisaalta onko kaikkien mahdollistavien säädösten tuominen kuntalakiin tarpeellista, Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 jos näin voidaan toimia nykyiselläänkin. Kunnan johtamisjärjestelmää selkeyttävät ja kehittävät esitykset ovat pääasiassa hyviä. Näitä ovat mm. kunta-strategian laatimisen tuominen osaksi velvoittavaa lainsäädäntöä, poliittisen johtamisen roolin selkeyttäminen ja kunnanhallituksen roolin tuominen esille kunnan toimivana poliittisena johtona entistä vahvemmin. Peruspalveluohjelman korvaaminen kuvatun kaltaisella kuntien ja valtion välisellä kuntatalousohjelmalla on hyvä uudistus. Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta ei ole nykyisellään arvioitu kestävällä tavalla kuntatalouden näkökulmasta. Kunnilla tulee olla tosiasialliset edellytykset kunnalliseen itsehallintoon, eli myös taloudelliset edellytykset ja tämä tulee huomioida kuntatalousohjelma menettelyssä. Yksityiskohtaiset lausunnot: - Kunnan toiminnan käsite (6 ) on käsitteenä laajempi kuin kuntakonsernin käsite ja näin ollen se osaltaan tulee korostamaan nykyisestä tarvetta kunnan johtamiseen ja ohjaukseen myös kuntakonsernia laajemmassa piirissä, joka nykyisin voi jäädä kunnissa turhan vähälle huomiolle. - Kunnan tehtäviä, järjestämisvastuuta ja palvelujen tuottamista koskevat ehdotukset (7-9 ) ovat hyväksyttäviä. Järjestämisvastuun ja palvelujen tuottamista koskevaa sääntelyä voi olla aiheellista tuoda tarkemmalla tasolla kuntalakiin, kun kunnat enenevissä määrin tuottavat palveluita muutoin kuin omana tuotantonaan. - Nykyisen peruspalveluohjelmamenettelyn korvaaminen kuntatalousohjelmalla (12 ) on tervetullut uudistus. Peruspalveluohjelma ei ole onnistunut kuntatalouden kokonaisuuden ohjaamisessa tarpeellisella tavalla. Erityisesti kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia tulee katsoa kuntatalouden kokonaisnäkökulmasta entistä enemmän. Valtion toimenpiteistä aiheutuvien menojen muutokselle asetettava euromääräinen rajoite ja tehtävien arviointi valtiontalouden näkökulman lisäksi kuntatalouden kantokyvyn näkökulmasta on oikeansuuntaista kehitystä. - Kuntavaalien ja valtuuston toimikauden alkamisen muuttaminen (15 ) on kunnan talousarvion ja taloussuunnittelun näkökulmasta hyväksyttävä muutos. Hyvä on kuitenkin huomioida, että vaalien ja uuden valtuustokauden alkamisen välinen aika on lyhyt ja haasteellinen uuden valtuustokauden käynnistämiseksi. - Valtuuston kokoa koskeva sääntely (16 ) on paikalliset olot nykyistä paremmin huomioivaa sääntelyä, mutta toisaalta nykyisen järjestelmän muuttamiselle ei myöskään ole esiintynyt laajaa tarvetta. - Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittäminen (luku 5) on tarpeellista ja tärkeää. Osallistumis- ja vaikuttamismahdolli- Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 suuksia koskevaa sääntelyä kehitettäessä kuntia sitovalla tavalla tulee kuitenkin huomioida kuntien olemassa olevat resurssit. Kunnan viestintä ja tiedottamisen kehittäminen on tarpeellista, mutta ehdotettu säädös viestinnästä on yleislaintasolla turhan lavea. Lain tasolla säätäminen kunnan viestinnässä käytettävästä selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä on turhaa. Vaikuttamistoimielimiä koskevan sääntelyn kokoamista kuntalakiin ei ole tarpeellista. Nuorisovaltuuston asettamisen velvoite kasvattaa kuntien velvollisuuksia ja voi olla erityisesti pienen kunnan näkökulmasta haastavaa. - Kunnan toimielinorganisaation tulee olla jatkossakin kunnan vapaasti päätettävissä (pl. kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta) ollen keskeinen osa kunnallista itsehallintoa. Toimielimiä koskevissa esitykset (31 ) ovat mahdollistavia ja sallivat erilaiset johtamisjärjestelmät. Onko kuitenkaan tarpeellista tuoda mahdollistavia esityksiä kuntalakiin, kun kyseiset mallit on toteutettavissa nykyiselläkin? Toimielinten puheenjohtajiston erottamisen mahdollistaminen ryhdittää toimielinten poliittista johtamista ja on näin ollen olla hyvä uudistus (35 ). - Alueellisia toimielimistä annettava sääntely (37 ) on hyväksyttävää, mutta sääntelyn tulee pysyä ehdottomasti luonteeltaan mahdollistavana eikä velvoittaa kuntaa perustamaan alueellista hallintoa. - Kuntastrategian laatimisvelvoite (39 ) on hyvä uudistus ja korostaa pitemmän ajan strategista johtamista kunnassa. Sääntelyn ei tule olla kunnan strategiaa kuitenkaan liikaa määrittelevä, vaan sen tulee sallia kuntakohtaiset ja paikalliset olot huomioivat ratkaisut kuntastrategian laadinnasta. Talous-arvion sitominen voimassa olevaan kuntastrategiaan lain tasolla ryhdittää pitkäjänteistä johtamista. - Kunnanhallituksen puheenjohtajan roolista säätäminen lain tasolla (41 ) korostaa kunnan poliittisen johdon merkitystä valmistelussa. Tulee kuitenkin tarkoin miettiä selkiyttääkö vai sekoittaako säädös kunnan johdon vastuita enemmän. Kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa se ei sinällään muuta nykyisestä. Myös kunnanhallituksen tehtävien tarkempi säätäminen (40 ) kuntalaissa on hyväksyttävää ja tehtävät pääasiallisesti vastaavat nykyisiä. - Johtajasopimukset (43 ) ovat kohtuullisen laajalti kunnissa käytössä jo nykyisellään. Kuntien velvoittaminen johtajasopimuksen tekemiseen on tarpeellista ja hyvä muutos. - Omistajaohjauksen perusteita säätelevä säädäntö (6, 47-49) on hyvä tuoda lakiin, koska se on usein kunnissa jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Samoin konserniohjeiden asettamisen ja konsernijohdon määrittelyn kanssa velvoittava lainsäädäntö selkeyttää kuntien omistajaohjausta ja vastuita. Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 Säännös ei sinänsä kosketa nykytilanteessa n kuntaa, koska kunnalla ei ole kirjanpitolain 1 luvun 5 :n mukaisia tytäryhteisöjä. - Kuntien yhteistoimintaa koskevat esitykset (luku 8) on hyväksyttäviä ja täydentävät nykyisin osin puutteellista sääntelyä. Suhde hankintalakiin on hyvä selkiyttää kuntalaissa. - Päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä (81-82 ) toimiminen on mahdollista nykyiselläänkin ja sinällään säätäminen kuntalaissa turhaa. Toisaalta, jos tulevaisuudessa odotetaan päätoimisena ja osa-aikaisena toimivien luottamushenkilöiden määrän nouseva, voi olla hyväksi säätää perus-teet lailla ja ainakin vahvistaa luottamushenkilön oikeutta vapaaseen työstään. - Sidonnaisuuksien ilmoittamisesta säätäminen (85 ) on hyväksyttävää ja voi parantaa mm. luottamusta luottamushenkilöihin ja kunnan johtoon. Samoin puolueille maksettavan tuen ilmoittaminen kunnan tilinpäätöksessä (19 ja 83 ). - Hallintosääntöä koskevassa esityksessä (91 ) hallintosäännön sisällön määrittely on nykysäädäntöön verrattuna paljon määritellympää. Hallintosääntö olisi tulevaisuudessa ainut johtosääntö kunnassa. esitetty johtosääntöjärjestelmä sinällään voi olla toimiva, mutta tarvetta muuttaa kunnan johtosääntöjä koskevaa säätelyä kuntalaissa ei ole ollut ja johtosääntöihin liittyvä harkintavalta on yleensä katsottu osaksi kunnan itsehallintoa. - Otto-oikeuden rajaaminen kunnanhallitukselle (93 ) korostaa kunnanhallituksen roolia nykyisestä. Toisaalta otto-oikeuden rajaaminen ainoastaan kunnanhallitukselle voi tehdä päätösvallan valvonnasta ja otto-oikeuden käyttämisestä näennäistä, johtuen valvottavan päätösvallan laajuudesta ja päätösten määrästä, ainakin vaara tähän on olemassa. Toisaalta toimielimelle johtosäännössä määrätty valta ei olisi enää toimielimen itsensä valvottavissa. - Toimielinten sähköisiä päätöksentekotavoista ( ) sähköinen päätöksentekomenettely on hyvä esitys ja voi ollakin kunnissa käyttöönotettava menettely. Kunnan ilmoituksista tiedottamisen siirtäminen ilmoitustaululta yleiseen tietoverkkoon on kannatettava esitys ja palvelee paremmin nykyisiä tarpeita (109 ). Sen sijaan luettelon antaminen lain tasolla siitä mitä kunnan tulee julkaista yleisessä tietoverkossa, on turhaa (110 ). - Alijäämän kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan (111 ) on sinänsä hyvä uudistus, että se tuo oikeat raamit sillä missä ajassa alijäämä on katettava, nykyisen sijaan kun kattamista voidaan siirtää suunnitteluvuosilla jatkuvasti eteenpäin. Alijäämän kattamisvelvollisuudesta ei kuitenkaan saa Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 tulle nykyistä enempää keino ohjata kuntarakenteen muutoksia. Alijäämän kattamisvelvollisuuden sitominen määräaikaan tuleekin huomioida ehdotetussa kuntatalousohjelmassa. Alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen koskemaan myös kuntayhtymiä on hyväksyttävä ehdotus. - Arviointimenettelyä koskeva säädäntö (119 ) on hyvä tuoda kuntien peruspalveluiden valtionosuutta koskevasta säädöksestä kuntalakiin. Arviointimenettelyyn joutumisen kriteerit ovat hyväksyttäviä ja oikealla tasolla. - Kunnan tarkastuslautakuntaa koskevat ehdotukset (122 ) ovat pääasiassa hyväksyttäviä. Tarkastuslautakunnan tehtävien tulee olla tarkoin määritelty eivätkä ne saa olla liian tulkinnallisia. Tarkastuslautakunnan ei tule antaa arviointikertomuksen ohella muita selvityksiä valtuustolle arvioinnin tuloksista. - Tilintarkastusta ja tilintarkastajan ja tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeuksia koskevat säädösehdotukset ( ) ovat hyväksyttäviä. - Kunnan toimintaa markkinoilla säätelevät esitykset ovat sinänsä paikallaan kun ne selventävät jo nykyisen oikeuden soveltamista kuntien toimintaan. Kunnan liikkumavaraa muun muassa :n 130 osalta on jo nykyisellään kohtuullisesti säädelty eikä tätä ole tarvetta kiristää nykyisestä. Kuntalaissa on ihan turhaa säätää kunnan omistaman kiinteistön luovutuksesta tai vuokralle antamisesta (131 ). = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 KH:435 /2014 KH 124 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (LUNDQVIST) Kuntalain 33 :ssä säädetään seuraavasti yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen. Vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö: 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on; 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3. joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Kunnanvaltuusto on valinnut kokouksessaan seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet ympäristö- ja rakennuslautakuntaan vuosiksi : Varsinaiset jäsenet Antero Honkasalo (pj.) Yrjö Kokkonen (varapj.) Ann-Marie Bardy Hans Berglund Kämäräinen Paula Mäkinen Lea Nummenmaa Rauli Ekström Susanne Suomalainen Jani Henkilökohtaiset varajäsenet Tuula Savinainen Hannele Malmström Stefan Lundqvist Jonas Lindeberg Holm Karl Holmström Raimo Nygård Johanna Maxenius Katarina Mäkelä Sakari Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Stefan Lundqvist on kuollut Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. toteaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenen Stefan Lundqvistin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Ann-Marie Bardylle uuden henkilökohtaisen varajäsenen ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 Käsittely: Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Ann-Marie Bardyn henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi Magnus Östbergin. päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. toteaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Stefan Lundqvistin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Ann-Marie Bardyn uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi Magnus Östbergin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 KH:435 /2014 KH 125 VALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (WESTERMARCK) Valtuutettu Mikael Westermarck on ilmoittanut päivätyllä kirjeellä luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Kokoomuksen (kok.) ensimmäinen varavaltuutettu on Kari Vierinen. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Kari Vierisen tilalle. Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää valtuutettu Mikael Westermarckille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Mikael Westermarckin luottamustoimen päättyneeksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 KH:435 /2014 KH 126 VARAVALTUUTETUN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS (LINDEBERG) Varavaltuutettu Jonas Lindeberg on ilmoittanut päivätyllä ilmoituksella luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Kuntalain 37 :n mukaan luottamushenkilön menettäessä vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka valittava luottamushenkilö on, todettava luottamustoimi päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jonas Lindebergin tilalle. Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää varavaltuutettu Jonas Lindebergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 KH:435 /2014 KH 127 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN VARAJÄSENEN VAALIKELPOISUUDEN MENETYS JA TÄYDENNYSVAALI (LINDEBERG) Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka 1) kotikunta kyseinen kunta on; 2) jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona valtuutetut valitaan tai vaali muuhun luottamustoimeen toimitetaan; ja 3) joka ei ole holhouksen alainen. Kuntalain 36 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö. Kunnanvaltuusto on valinnut kokouksessaan seuraavat jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet ympäristö- ja rakennuslautakuntaan vuosiksi : Varsinaiset jäsenet Honkasalo Antero Kokkonen Yrjö Bardy Ann-Marie Berglund Hans Kämäräinen Paula Mäkinen Lea Nummenmaa Rauli Ekström Susanne Suomalainen Jani Henkilökohtaiset varajäsenet Savinainen Tuula Malmström Hannele Lundqvist Stefan Lindeberg Jonas Holm Karl Holmström Raimo Nygård Johanna Maxenius Katarina Mäkelä Sakari Ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsen Jonas Lindeberg on ilmoittanut päivätyllä ilmoituksella luopuvansa luottamustehtävästä kunnasta muuton takia. Ehdotus: Käsittely: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenelle Jonas Lindebergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Hans Berglundille uuden henkilökohtaisen varajäsenen kunnanhallitukseen loppuvuodeksi Esittelijä muutti ehdotusta, ehdotuksen jälkimmäisessä kohdassa olleen virheen vuoksi kuulumaan seuraavasti: Lautakunta Kunnanvaltuusto

23 Sivu valitsee Hans Berglundille uuden henkilökohtaisen varajäsenen ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi Stefan Svanfeldt ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Hans Berglundin henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi Johan Holmbergin. päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. myöntää ympäristö- ja rakennuslautakunnan varajäsenelle Jonas Lindebergille eron luottamustoimesta vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta ja toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi sekä 2. valitsee Hans Berglundin henkilökohtaiseksi varajäseneksi ympäristö- ja rakennuslautakuntaan loppukaudeksi Johan Holmbergin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

24 Sivu 24 KH:435 /2013 KH 128 UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA KIRKKONUMMEN KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTAAN (LINDEBERG) Kirkkonummen kansalaisopiston toiminnasta solmitun sopimuksen mukaan n kunnanvaltuusto valitsee yhden varsinaisen jäsenen ja varajäsenen tälle opiston johtokuntaan vuosiksi Kunnanvaltuusto on valinnut Jani Suomalaisen jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Jonas Lindebergin Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan vuosiksi Jonas Lindeberg on 7.8. päivätyllä ilmoituksella ilmoittanut muuttaneensa kunnasta. Ehdotus: Käsittely: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneen ja valitsee Jani Suomalaiselle uuden henkilökohtaisen varajäsenen Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan. Stefan Svanfeldt ehdottaa, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se valitsee Jani Suomalaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan Carl-Johan Gottbergin. päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se toteaa Jonas Lindebergin luottamustoimen päättyneeksi ja valitsee Jani Suomalaisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi Kirkkonummen kansalaisopiston johtokuntaan Carl-Johan Gottbergin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

25 Sivu 25 KH:240 /2014 KH 129 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUNTIEN TIERA OY:N YLIMÄÄRÄISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Kuntien Tiera on tietohallintopalveluja tuottava osakeyhtiö, jonka omistaa yli 200 kuntaa tai kuntayhtymää. Kuntien Tiera Oy pyytää nimeämään kokousedustajan tiistaina klo 12 pidettävään ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Kokoukseen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen lähettämällä valtakirja sähköpostitse viimeistään Ehdotus: Käsittely: päättää nimetä kokousedustajan Kuntien Tiera Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Merja Laaksonen ehdotti, että kunnanhallitus nimeää kokousedustajaksi Kuntien Tiera Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen hallintojohtaja Mikko Löfbackan. päätti nimetä kokousedustajaksi Kuntien Tiera Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen hallintojohtaja Mikko Löfbackan. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

26 Sivu 26 KH 130 Ehdotus: LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistyslautakunta 5/ Tekninen lautakunta 6/ Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja Hallintojohtajan henkilökohtaisen lisän tarkistaminen/ Mikko Löfbacka Hallintojohtajan päätöspöytäkirja Active Directory-käyttäjähakemiston hankkiminen Käsittely: Hallintojohtaja Mikko Löfbacka poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Pöytäkirjanpitäjänä toimi kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa. Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

27 Sivu 27 KH 131 SAAPUNEET KIRJEET, ILMOITUKSET JA PÄÄTÖKSET Kunnanhallitukselle ovat saapuneet seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset. Asiakirjat ovat kokouksessa nähtävillä. Ehdotus: merkitsee seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi: Markkinaoikeus Päätös Doctagon Oy:n valituksesta kunnanhallituksen päätökseen Uudenmaan liitto Maakuntahallituksen pöytäkirja Kårkulla samkommun Valtuuston kokouksen pöytäkirja n moottorikerho Ry Hakemus motocross harjoitteluradan vuokrasopimuksen jatkamiseksi Kunta-asunnot Oy Vuosikertomus 2013 Kuntien Tiera Oy Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen merkitsi kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

28 Sivu 28 KH 132 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Ehdotus: Käsittely: merkitsee ajankohtaiset asiat tiedoksi. keskusteli seuraavista asioista: - Bollstadin kevyenliikenteen väylä - Kunnan liikennepalvelut - Tuokolan ja kunnantalon alueen liikennejärjestelyt - Kaavaretki - Lohjan ulkoilureitti - Ympäristö- ja rakennuslautakunnan talousarvioesitys - Kunnan liikuntatilojen käyttö - Rakennustarkastajan valinta Ehdotus hyväksyttiin. = = = Lautakunta Kunnanvaltuusto

29 Sivu 29 OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös perusteet koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 129 Hallintolain / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja - aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi hakea kirjallisen oikaisuvaatimuksen., jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite, posti- ja e-postiosoite: n kunta Puistopolku Pykälät: 129 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. MUUTOKSENHAKUOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Muutoksenhakuviranomainen ja - aika Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten, Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi jättää kirjallisen muutoshakemuksen osoitteella: Pykälät: - Hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon kyseisestä päätöksestä sekä hakemusosoituksen. Hakemuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Liitetään pöytäkirjaan Lautakunta Kunnanvaltuusto

30 Sivu 30 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuk- Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta valitusaika sen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Kunnallisvalitus, pykälät: - Hallintovalitus, pykälät: - Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: - Valitusaika päivää Valituskirjelmä Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallintolaissa säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Valitusasiakirjat on toimitettava 1) : nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Pykälät Lisätietoja Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Lautakunta Kunnanvaltuusto

31 Sivu 31 Lautakunta Kunnanvaltuusto