SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1998 N:o 898 907 SISÄLLYS N:o Sivu 898 Laki lähestymiskiellosta... 2481 899 Laki hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain 1 :n muuttamisesta. 2485 900 Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 :n muuttamisesta... 2486 901 Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta... 2487 902 Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta... 2488 903 Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta... 2489 904 Kirjastolaki... 2490 905 Laki maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 :n muuttamisesta 2493 906 Laki työllisyyslain muuttamisesta... 2494 907 Asetus työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta... 2496 N:o 898 Laki lähestymiskiellosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lähestymiskielto Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. 2 Kiellon määräämisen edellytykset Lähestymiskielto voidaan määrätä, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet, rikoksen uhan tai muun häirinnän laatu, mahdollinen toistuvuus sekä todennäköisyys, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, jatkaisi häirintää tai tekisi itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen. 3 Kiellon sisältö Sen mukaan kuin asiaa koskevassa rat- HE 41/1998 LaVM 11/1998 EV 134/1998 120 1998 480301
2482 N:o 898 kaisussa tarkemmin määrätään, lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää (perusmuotoinen lähestymiskielto), ellei 3 momentista muuta johdu. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen ja tarkkaileminen. Jos on syytä olettaa, että 1 momentin mukainen lähestymiskielto ei ole riittävä rikoksen uhan tai muun häirinnän torjumiseksi, lähestymiskielto voidaan määrätä laajennettuna koskemaan myös oleskelua suojattavan henkilön vakituisen asunnon tai loma-asunnon, työpaikan tai erikseen määritellyn muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä (laajennettu lähestymiskielto). Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joihin on asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia. 2 luku Lähestymiskiellon määrääminen 4 Toimivaltainen viranomainen Lähestymiskieltoa koskevan asian ratkaisee käräjäoikeus. Käräjäoikeus on päätösvaltainen myös kun siinä on yksin puheenjohtaja. Istunto voidaan pitää myös muuna aikana ja muussa paikassa kuin yleisen alioikeuden istunnosta säädetään. Toimivaltainen on sen paikkakunnan käräjäoikeus, jossa lähestymiskiellolla suojattavalla henkilöllä on kotipaikka tai jossa kielto pääasiassa tulisi sovellettavaksi. Jos henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, on epäiltynä rikoksesta, jolla voi olla merkitystä lähestymiskieltoasiaa ratkaistaessa, on myös rikosasiassa toimivaltainen tuomioistuin toimivaltainen lähestymiskieltoasiassa. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta säädetään 11 13 :ssä. 5 Lähestymiskieltopyynnön vireilletulo ja valmistelu käräjäoikeudessa Lähestymiskiellon määräämistä voi pyytää itsensä uhatuksi tai häirityksi tunteva henkilö taikka syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Pyyntö voi olla kirjallinen tai suullinen. Pyyntöä voidaan tarvittaessa täydennyttää. Lähestymiskieltoasiassa voidaan toimittaa poliisilain (493/1995) 37 :ssä tarkoitettu poliisitutkinta, jos se edistää asian käsittelyä. Määräyksen poliisitutkinnan toimittamiseen antaa lähestymiskieltoasiaa käsittelevä viranomainen. Lähestymiskieltoa koskeva pyyntö on annettava tiedoksi kieltoon määrättäväksi vaaditulle ja sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jollei hän ole hakija, siten kuin haasteen tiedoksiannosta oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään. Samalla asiaan osallista kehotetaan vastaamaan lähestymiskieltopyyntöön kirjallisesti tuomioistuimen määräämässä ajassa tai suullisesti istunnossa. Asia on määrättävä suoraan pääkäsittelyyn, jos kirjallisen vastauksen pyytämistä pidetään tarpeettomana. 6 Pääkäsittely käräjäoikeudessa Asian käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasiassa säädetään. Asia voidaan tutkia ja ratkaista kieltoon vaaditun henkilön poissaolosta huolimatta, jos hänen läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja hänet on sellaisella uhalla kutsuttu tuomioistuimeen. Poliisi-, syyttäjäja sosiaaliviranomaisella on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa asian käsittelyssä silloinkin, kun asianomainen viranomainen ei ole hakijana. Käräjäoikeuden on huolehdittava siitä, että asia tulee perusteellisesti käsitellyksi. Lähestymiskieltoa koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä. 7 Lähestymiskiellon voimassaolo Lähestymiskielto voidaan määrätä enintään yhdeksi vuodeksi. Kielto tulee voimaan silloin, kun käräjäoikeus tekee ratkaisun kieltoon määräämisestä. Ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei asiaa käsittelevä ylempi tuomioistuin toisin määrää. Kielto voidaan uudistaa. Kiellon uudistamista voidaan pyytää ennen edellisen kiellon päättymistä.
N:o 898 2483 8 Ratkaisun sisältö Lähestymiskieltoasiassa on tehtävä kirjallinen ratkaisu, josta on ilmettävä: 1) asian ratkaissut viranomainen; 2) ratkaisun antamispäivä; 3) kiellon hakija; 4) henkilö, jota vastaan kieltoa on pyydetty, ja henkilö, jota kiellolla suojattaisiin; 5) lyhyt selostus asiasta; 6) ratkaisu asiassa perusteluineen; ja 7) sovelletut lainkohdat. Jos kielto määrätään, ratkaisussa on yksilöitävä kiellon sisältö ja mahdolliset poikkeukset sekä ilmoitettava kiellon rikkomiseen liittyvästä rangaistusuhasta. Kiellon päättymispäivä on ilmoitettava ratkaisussa. 9 Ilmoitukset tuomiosta Lähestymiskieltoasiassa tehdystä tuomiosta on käräjäoikeuden ilmoitettava hakijalle, sille, jota kiellolla on tarkoitus suojata, jos hän ei ole hakija, sekä sille, jota vastaan kieltoa oli pyydetty määrättäväksi. Silloin kun pyyntö lähestymiskiellon määräämisestä on hylätty, ilmoitus sille, jota vastaan kieltoa oli pyydetty määrättäväksi, voidaan kuitenkin jättää tekemättä, jos hän ei ole käyttänyt asiassa puhevaltaa. Ilmoitus sille, jota vastaan lähestymiskielto on määrätty, on annettava tiedoksi jotakin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun mukaista todisteellista tiedoksiantotapaa noudattaen, jollei tuomiota ole julistettu tai annettu hänen läsnäollessaan. Tuomiosta, jolla lähestymiskielto on määrätty, kumottu tai kieltoa muutettu, tuomioistuimen on heti ilmoitettava 15 :ssä tarkoitettuun rekisteriin. Ilmoituksen tulee sisältää asiaa koskevasta tuomiosta 8 :n 1 momentin 1 4 kohdassa mainitut seikat sekä ratkaisun sisältö. 10 Asian käsitteleminen rikosasian yhteydessä Jos tuomioistuimessa on vireillä kieltoon määrättäväksi pyydettyä henkilöä koskeva rikosasia, jolla voi olla merkitystä lähestymiskiellosta päätettäessä, lähestymiskieltoa koskeva asia voidaan käsitellä rikosasian yhteydessä. 3 luku Väliaikainen lähestymiskielto 11 Päätös väliaikaisesta lähestymiskiellosta Lähestymiskielto voidaan määrätä myös väliaikaisena. Väliaikaisesta lähestymiskiellosta voi päättää myös pidättämiseen oikeutettu virkamies. Ennen väliaikaista lähestymiskieltoa koskevan asian ratkaisemista kieltoon määrättäväksi vaaditulle ja sillä suojattavalle henkilölle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Asia voidaan kuitenkin ratkaista asiaan osallisia kuulematta, jos pyyntö on ilmeisen perusteeton tai jos asia ei laatunsa vuoksi siedä viivytystä taikka jos kieltoon määrättäväksi vaadittua henkilöä ei tavoiteta. 12 Päätöksen saattaminen käräjäoikeuden käsiteltäväksi Pidättämiseen oikeutetun virkamiehen on saatettava viipymättä ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluttua päätöksensä väliaikaiseen lähestymiskieltoon määräämisestä toimivaltaisen käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Päätöksen tehneen virkamiehen on samalla toimitettava käräjäoikeuteen päätöksensä ja asian käsittelyaineisto. Asia on otettava tuomioistuimessa käsiteltäväksi viimeistään seitsemän vuorokauden kuluttua väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Päätöksessä, jolla määrätään väliaikainen lähestymiskielto, on sen lisäksi mitä 8 :ssä säädetään mainittava milloin ja missä käräjäoikeudessa asia otetaan käsiteltäväksi. Väliaikaista lähestymiskieltoa on noudatettava heti, jollei asiaa käsittelevä tuomioistuin toisin määrää. 13 Täydentävät säännökset Väliaikaisesta lähestymiskiellosta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä lähestymiskiellosta säädetään.
2484 N:o 898 4 luku Erinäiset säännökset 14 Asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset Asiaan osalliset vastaavat itse lähestymiskieltoasian käsittelystä johtuvista kustannuksista. Milloin siihen on painavia syitä, voidaan asiaan osallinen kuitenkin tuomioistuimessa velvoittaa suorittamaan vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut osaksi tai kokonaan. 15 Lähestymiskiellon rekisteröinti Poliisilain 1 :n 1 momentissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi lähestymiskielto saadaan tallentaa poliisin henkilörekisteriin. Väliaikaista lähestymiskieltoa ei merkitä rekisteriin. Lähestymiskieltoa koskevat tiedot on poistettava rekisteristä, kun kaksi vuotta on kulunut lähestymiskiellon voimassaolon päättymisestä. 16 Lähestymiskiellon kumoaminen tai muuttaminen Lähestymiskielto voidaan siihen määrätyn tai kiellolla suojattavan henkilön vaatimuksesta kumota tai kiellon sisältöä muuttaa, jos se on perusteltua asiaan osallisten muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia. Vaatimus tehdään asian ratkaisseelle käräjäoikeudelle, tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa kuitenkin asiaa käsittelevälle tuomioistuimelle. Vaatimus voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Vaatimuksen käsittelyssä on noudatettava, mitä 5 ja 6 :ssä säädetään. 17 Rangaistussäännös Rangaistus lähestymiskiellon rikkomisesta säädetään rikoslain 16 luvun 9 a :ssä. 18 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Tarja Halonen
2485 N:o 899 Laki hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa annetun lain 1 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa 30 päivänä huhtikuuta 1986 annetun lain (307/1986) 1 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1028/1993, seuraavasti: 1 Tätä lakia ei sovelleta rikosasioihin, lainhuudatus- ja kiinnitysasioihin, isyyden tunnustamisen hyväksymistä koskeviin asioihin, maksutonta oikeudenkäyntiä koskeviin asioihin, merilain (674/1994) mukaan käsiteltäviin asioihin eikä lähestymiskieltoa koskeviin asioihin. Konkurssiasioihin tätä lakia sovelletaan siltä osin kuin niin erikseen säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Tarja Halonen HE 41/1998 LaVM 11/1998 EV 134/1998
2486 N:o 900 Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 1 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maksuttomasta oikeudenkäynnistä 2 päivänä helmikuuta 1973 annetun lain (87/1973) 1 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 105/1998, seuraavasti: 1 Maksuton oikeudenkäynti myönnetään tässä laissa säädetyillä ehdoilla Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka, huomioon ottaen hänen tulonsa ja varansa sekä elatusvelvollisuuteensa ja muut taloudelliseen asemaansa vaikuttavat seikat, ei asiaan osallisena vaikeuksitta kykene kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsittelyn vaatimia menoja: 1) yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-, rikos- tai hakemusasiassa taikka ulosottolain mukaisessa valitusasiassa; 2) sotaoikeudessa käsiteltävässä asiassa; 3) vesioikeudessa tai vesiylioikeudessa taikka maaoikeudessa käsiteltävässä asiassa; 4) lääninoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävässä asiassa; 5) asiassa, joka koskee kantelua taikka lainvoiman saaneen tuomion purkamista tai menetetyn määräajan palauttamista 1 4 kohdassa tarkoitetuissa asioissa; tai 6) lähestymiskieltoa koskevassa asiassa pidättämiseen oikeutetun virkamiehen luona tai tuomioistuimessa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Tarja Halonen HE 41/1998 LaVM 11/1998 EV 134/1998
2487 N:o 901 Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 ja 7 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista 26 päivänä heinäkuuta 1993 annetun lain (701/1993) 6 :n 1 momentin 21 kohta ja 7 :n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin niistä on 6 :n 1 momentin 21 kohta laissa 1651/1995, sekä lisätään 6 :n 1 momenttiin uusi 22 kohta seuraavasti: 6 Maksuttomat suoritteet Tämän lain mukaisia käsittelymaksuja ei peritä: 21) 10 :n mukaisessa muutoksenhakuasiassa; eikä 22) lähestymiskiellosta annetun lain (898/ 1998) mukaisessa asiassa. 7 Maksuvelvollisuudesta vapaat Tämän lain mukaisten maksujen suorittamisesta ovat vapaat: 4) sosiaali- ja holhousasioita hoitavat kunnalliset viranomaiset asioissa, jotka koskevat sosiaali- tai holhoustointa tai lähestymiskieltoa; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Tarja Halonen HE 41/1998 LaVM 11/1998 EV 134/1998
2488 N:o 902 Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 16 lukuun, sellaisena kuin se on laissa 563/1998, uusi 9 a seuraavasti: 16 luku Rikoksista viranomaisia vastaan 9a Lähestymiskiellon rikkominen Jos lähestymiskieltoon tai väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrätty rikkoo lähestymiskieltoa koskevassa ratkaisussa yksilöityä kieltoa, hänet on tuomittava lähestymiskiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Tarja Halonen HE 41/1998 LaVM 11/1998 EV 134/1998
2489 N:o 903 Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 2 momentin kumoamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan asevelvollisuuslain muuttamisesta 16 päivänä tammikuuta 1998 annetun lain (19/1998) voimaantulosäännöksen 2 momentti. 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen 1 :ssä mainitun lain voimaantuloa voimassa olleen asevelvollisuuslain (452/1950) 5 :n mukaisesti määrätty palvelusaika määrätään tämän lain voimaan tultua noudattaen asevelvollisuuslain 5 :ää sellaisena kuin se on 1 :ssä mainitussa laissa, kuitenkin siten, että 330 päiväksi määrättyä palvelusaikaa ei pidennetä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Puolustusministeri Anneli Taina HE 249/1998 PuVM 3/1998 EV 181/1998 2 480301/120
2490 N:o 904 Kirjastolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Tavoitteet 1 Tässä laissa säädetään kuntien yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalveluista sekä näiden palvelujen valtakunnallisesta ja alueellisesta edistämisestä. 2 Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. 2 luku Kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen 3 Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitettujen kirjasto- ja tietopalvelujen järjestäminen. Kunta voi järjestää kirjasto- ja tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa siitä, että palvelut ovat tämän lain mukaisia. Asiakkaiden käytettävissä tulee olla kirjasto- ja tietopalvelualan henkilöstöä sekä uusiutuva kirjastoaineisto ja -välineistö. Kaksikielisessä kunnassa molempien kieliryhmien tarpeet tulee ottaa huomioon yhtäläisin perustein. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa sekä saamenkielisen että suomenkielisen väestöryhmän tarpeet tulee ottaa huomioon yhtäläisin perustein. 3 luku Kirjasto- ja tietopalveluverkko 4 Yleinen kirjasto toimii yhteistyössä muiden yleisten kirjastojen sekä tieteellisten kirjastojen ja oppilaitoskirjastojen kanssa osana kansallista ja kansainvälistä kirjasto- ja tietopalveluverkkoa. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona ja HE 210/1997 SiVM 10/1998 EV 133/1998
N:o 904 2491 maakuntakirjastoina toimivat kirjastot täydentävät muiden yleisten kirjastojen palveluja. Yleisten kirjastojen keskuskirjastona toimii asianomaisen ministeriön määräämän kunnan yleinen kirjasto kunnan suostumuksella. Toiminta-alueena on koko maa. Maakuntakirjastona toimii asianomaisen ministeriön määräämän kunnan yleinen kirjasto kunnan suostumuksella. Toiminta-alueen määrää asianomainen ministeriö. Keskuskirjaston ja maakuntakirjaston tehtävistä säädetään asetuksella. Asianomainen ministeriö voi kuntaa kuultuaan perustellusta syystä peruuttaa määräyksen toimia keskuskirjastona tai maakuntakirjastona. 4 luku Kirjastopalvelujen maksuttomuus 5 Kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastossa ja niiden lainaus on maksutonta. Yleisten kirjastojen keskuskirjaston ja maakuntakirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukolainat ovat maksuttomia. Muista kirjaston suoritteista kunta voi periä enintään suoritteen omakustannusarvoa vastaavan maksun. Erityisestä syystä maksu, joka muuten määrättäisiin suoritteen omakustannusarvoa vastaavaksi, saadaan määrätä tätä korkeammaksi. 5 luku Arviointi 6 Kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto- ja tietopalvelua. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen toteutumista sekä palvelujen laatua ja taloudellisuutta. Valtakunnallisesta arvioinnista sekä valtakunnallisesta osallistumisesta kansainväliseen arviointiin päättää asianomainen ministeriö, joka vastaa arvioinnin toteutuksesta yhdessä lääninhallitusten kanssa. Kunta on velvollinen osallistumaan tässä momentissa tarkoitettuun arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa. 6 luku Kirjasto- ja tietopalvelujen valtionhallinto 7 Kirjasto- ja tietopalvelujen valtion hallintoviranomaisena toimii asianomainen ministeriö. Valtion alueellisena hallintoviranomaisena toimii lääninhallitus. Lääninhallituksen tehtävistä säädetään asetuksella. 7 luku Erinäiset säännökset 8 Kirjastolaitoksessa tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksen saanutta ja muuta henkilöstöä. Kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Asianomainen ministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden. 9 Kunta saa valtionosuutta kirjaston käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Kunnalle myönnetään valtionosuutta kirjaston perustamishankkeeseen siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään. Perustamishankkeena pidetään myös kirjastoauton ja -veneen hankintaa. 10 Kirjastolla voi olla käyttösäännöt, joissa on määräyksiä kirjaston käytöstä sekä kirjaston käyttäjien oikeuksista ja velvollisuuksista. Käyttösääntöjen rikkomisesta peritään kunnan päättämät maksut, joiden tulee olla kohtuulliset suhteessa käyttösääntöjen rikkomiseen. 11 Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta annetaan asetuksella.
2492 N:o 904 8 luku Voimaantulo 12 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tässä laissa tarkoitettuihin valtionosuuksiin sekä valtionavustuksiin voidaan vuoden 1999 loppuun käyttää myös veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroja. Tällä lailla kumotaan 21 päivänä maaliskuuta 1986 annettu kirjastolaki (235/1986) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ministeri Liisa Jaakonsaari
2493 N:o 905 Laki maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain 31 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1303/1994) 31 :n 2, 3 ja 5 momentti seuraavasti: 31 Tuen rahoitus Varat tuloutetaan pääsääntöisesti valtion talousarvion kautta valtiovarastoon. Varat, jotka muuten tulisi tulouttaa talousarvion kautta valtiovarastoon, voidaan tulouttaa maatilatalouden kehittämisrahastoon, jos ne saadaan sellaisen 26 :n mukaisen tuen perusteella, joka on myönnetty maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Maatilatalouden kehittämisrahastoon varat tuloutetaan lisäksi silloin, kun ne saadaan ohjausosastosta valtionlainojen korkoetuuteen tai muihin avustuksiin kuin 13 :ssä tarkoitettuun luonnonhaittakorvaukseen tai kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla myönnettäviin 19 :n mukaisiin tukiin. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus hoitaa varojen tulouttamisen. Tässä laissa tarkoitettu tuki maksetaan valtion talousarviossa osoitetusta määrärahasta. Lain 4 7, 9 11 sekä 17 :ssä tarkoitettu muu tuki kuin korkotuki ja 19 :ssä tarkoitettu maataloushallinnon myöntämä tuki samoin kuin 24 ja 25 :ssä tarkoitettu tuki myönnetään kuitenkin maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Erityisestä syystä lain 26 :ssä tarkoitettu tuki voidaan myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston varoista lukuun ottamatta tukea, josta säädetään 27 :n 2 momentissa. Maksettaessa tukea lopulliselle tuensaajalle tulee käyttää hyväksi Euroopan yhteisön ennakkorahoitusta toimenpiteissä, joissa se on mahdollista ja joissa valtion tai muun julkisen yhteisön talousarviomenettely tai tilinpito- tai muu rahoitusjärjestelmä ei aseta sille estettä. Tukea maksettaessa tulee ottaa huomioon Euroopan yhteisön tukiosuuden maksun perusteet. Tukea voidaan maksaa vasta sen jälkeen, kun Euroopan yhteisö on hyväksynyt tukijärjestelmän tai ohjelman ja asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Sekä Euroopan yhteisön että valtion osuus tuesta maksetaan lopulliselle tuensaajalle samalla kertaa. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 1998. HE 135/1998 MmVM 9/1998 EV 150/1998 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2494 N:o 906 Laki työllisyyslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 13 päivänä maaliskuuta 1987 annettuun työllisyyslakiin (275/1987) siitä lailla 1355/1997 kumotun 17 :n tilalle uusi 17, lakiin uusi 24 a ja 25 :ään uusi 3 momentti seuraavasti: 17 Työttömälle maksettavat korvaukset Työttömälle voidaan hänen omaehtoisen työllistymisensä edistämiseksi ja toimeentulonsa turvaamiseksi myöntää työllistämistukea. Tukea voidaan myöntää valtion talousarvion rajoissa työttömälle työharjoitteluun työpaikalla, yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen, osa-aikaisten työntekomahdollisuuksien lisäämiseen sekä muihin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tuen myöntämisen edellytyksistä, tuen määrästä ja kestosta ja tukea koskevan asian käsittelystä säädetään asetuksella. Tämän lain mukaiseen työharjoitteluun osallistuva ei ole työsopimuslain (320/1970) 1 :ssä tarkoitetussa työsopimussuhteessa työharjoittelun järjestäjään eikä työvoimatoimistoon. Vastuusta työharjoitteluun osallistuvan työturvallisuudesta säädetään erikseen. Työharjoittelussa sattuneesta tapaturmasta tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan työllistämistuen saajalle korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työtapaturmasta siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman suuruiseen korvaukseen muun lain nojalla. Työllisyysasioita käsittelevä ministeriö järjestää työharjoittelussa oleville ryhmävastuuvakuutuksen. 24 a Korko ja viivästyskorko Työllisyysmäärärahoista osoitetulle tai myönnetylle takaisin maksettavalle valtionavulle tai tuelle on maksettava valtionavun tai tuen maksupäivästä vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 3 :n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei palautettavaa määrää suoriteta viimeistään takaisinperintäpäätöksessä määrättynä takaisinmaksupäivänä, viivästyneelle määrälle on maksettava korkolain 4 :n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaista vuotuista viivästyskorkoa takaisinmaksupäivästä. HE 144/1998 TyVM 7/1998 EV 128/1998
N:o 906 2495 25 Viranomaisten tehtävät Asian, joka koskee korvauksen suorittamista valtion varoista 17 :n 4 momentin nojalla, käsittelee ensimmäisenä asteena valtiokonttori. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Työministeri Liisa Jaakonsaari
2496 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 907 Asetus työvoima- ja elinkeinokeskuksista annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä lisätään työvoima- ja elinkeinokeskuksista 31 päivänä tammikuuta 1997 annettuun asetukseen (93/1997) uusi 15 a, seuraavasti: 15a Keskuksen yhteydessä toimii myös työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen sekä aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen ennakointija hankintatoimikunta, jonka keskus asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimikunnan puheenjohtajana on keskuksen johtaja tai hänen määräämänsä keskuksen virkamies ja varapuheenjohtajana lääninhallitusta edustava toimikunnan jäsen. Keskus nimeää toimikuntaan enintään 10 muuta jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Toimikunnassa ovat edustettuina keskuksen yritys-, työvoima- ja maaseutuosastot, lääninhallitus sekä keskeiset työmarkkinoita edustavat tahot. Toimikunnan tehtävänä on koordinoida alueellista koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia, joka koskee keskuksen hankkimaa työvoimapoliittista ja muuta aikuiskoulutusta sekä lääninhallituksen hankkimaa ammatillista lisäkoulutusta, seurata eri hallinnonalojen koulutussuunnitelmien toimeenpanoa sekä tehdä ehdotuksia ennakointi- ja hankintatoiminnan kehittämiseksi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki N:o 898 907, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998