Äänenkuljettaja 2/2002-2003 6.9.2002 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 SIBELIUS-AKATEMIA Äänenkuljettaja 1
Sisältö Äänenkuljettaja 2/2002-03 Avajaispuheet 3 Opintoasioita 5 Meillä ja muualla 8 Konsertteja 16 Ylioppilaskunta/The Student s Union 16 Ruokalista 18 Menu 19 Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Materiaali toimittajalle viimeistään maanantaina. Toimitusneuvosto: Pekka Vapaavuori, Tuula Linsiö, Matti Perttula ja Jussi Kainulainen Toimitus ja taitto: Tuulikki Väänänen ISSN 1455-4313 2 Äänenkuljettaja
Avajaispuheet 12345678901234567890123456789012123456789012 12345678901234567890123456789012123456789012 12345678901234567890123456789012123456789012 12345678901234567890123456789012123456789012 12345678901234567890123456789012123456789012 Rehtori Pekka Vapaavuoren puhe Sibelius-Akatemian avajaisissa 2.9.2002 Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on ollut viime vuodet melkoisessa myllerryksessä. Muutospaineet ovat tulleet kahta toisiinsa kytkeytyvää tietä. Euroopan yhdentyminen vaatii entistä yhtenäisempää ja ennen kaikkea yhteen sopivampaa koulutusjärjestelmää, mutta sitäkin suurempana muutoksiin ajavana voimana on näky ja poliittinen tahto, jonka mukaan Suomi voi kehittyä ja säilyttää kilpailukykynsä globalisoituvassa maailmassa vain korkeasti ja monipuolisesti koulutettuna kansakuntana. Tämä on luonut pohjan näkemykselle, jonka mukaan myös taiteiden, kaupan ja tekniikan ylimmän koulutuksen tulee kuulua samaan yliopistolliseen kategoriaan perinteisten monialaisten yliopistojen kanssa. Sama visio on myös tuottanut maahamme ammattikorkeakoulujärjestelmän entisen opistoasteen tilalle. Taide ja tiede kuuluvat yhteen Yliopistolain mukaan yliopistojen (taidealat mukaan lukien) tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tuo ylevä lause rinnastaa tieteellisen ja taiteellisen sivistyksen syvemmin kuin sen laatijat ovat ehkä edes ajatelleetkaan. Todellisen taiteen, taiteellisen tuotoksen tai taiteellisen elämyksen syntyminen sisältää aina innovatiivisen prosessin, jossa taiteen tekijä suodattaa eri tavoin suorittamansa tutkimuksen tulokset oman minänsä syvimpien kerrosten läpi kuultavaan tai nähtävään muotoon. Ulkokohtaiseksi jäänyt tutkimus tai ns. taiteellinen toiminta ei vielä synnytä tieteellistä tai taiteellista sivistystä, se syntyy vasta kun tutkija tai taiteilija on itse osa sitä prosessia, jota hän on luomassa. Mitä syvemmin taiteellisia ja tieteellisiä prosesseja tarkastellaan, sitä läheisempää sukua ne ovat toisilleen. Taiteen tutkimuksen tulokset voidaan tuoda julki kirjallisina tuotoksina, edellä kuvaamani taiteellisen tutkimuksen tulokset ovat eri ilmenemismuodoissaan julki tuotuja taideteoksia. Taideyliopiston tehtävänä on luoda edellytykset korkeatasoisen taiteen syntymiselle ja välittämiselle, sen tehtävänä on myös tutkia taiteeseen, taiteen tekemiseen ja välittämiseen liittyviä ilmiöitä. Sen on myös kyettävä yhdistämään taiteen tekemistä ja tutkimusta toisiinsa ja luotava näin uusia tapoja, menetelmiä, kanavia ja edellytyksiä taiteen tekemiselle. Opetus on väline, jonka avulla yliopisto toteuttaa tehtäväänsä henkisen pääomansa välittämisessä nuorisolle. Taideyliopistossa opetusta annetaan paljon ja se on suurelta osaltaan hyvinkin henkilökohtaista ja yksilöllistä. Opetuksen erityispiirteet eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että taideyliopistossa opetuksen tulee aina perustua taiteelliseen toimintaan ja tutkimukseen ja antaa myös opiskelijoille valmiudet taiteen ja siihen sisältyvän tutkimuksen tekemiselle. Sen paremmin esittävän kuin muunkaan taiteen tekeminen ei voi olla vain opetetun ja opitun toistamista. Vaikkapa tutun Beethovenin sonaatin esittäminen on taidetta vasta sitten, kun esittäjä on suodattanut nuotteihin kirjoitetun tekstin oman kokemuksensa ja persoonansa läpi ja kuitenkin samalla välittänyt säveltäjän intentiot kuulijalle. Juuri siinä prosessissa, jonka kautta esittäjä tähän pääsee, on taiteen tekemisen syvin tutkimuksellinen luonne. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut hedelmälliseen yhteistyöhön Tuoreessa korkeakoulujärjestelmässämme on herättänyt paljon hämmennystä kysymys siitä, mitä ammattikorkeakoulut oikeastaan ovat suhteessa yliopistoihin. Jopa ammattikorkeakoululakiin haluttiin tutkintonimikkeeksi yliopistomaailmasta lainattu kandidaatti. Toisaalta kuitenkin halutaan pitää kiinni duaalimallista, jonka mukaan ammattikorkeakouluopintojen tulee olla yliopistoihin nähden profiililtaan selkeästi erilaisia, ammattiin ja työelämään suuntautuneita. On helppoa esittää paperilla tällainen malli, mutta kun mennään käytännön tasolle, tilanne onkin jo hyvin komplisoitu. Keskusteluissa usein syyllistetään ammattikorkeakouluja siitä, että ne pyrkivät matkimaan yliopistoja. Monissa tapauksissa näin saattaa ollakin. Tavoitteeksi asetetun duaalimallin ongelmallisuus tulee kuitenkin selvemmin esille, kun muutetaan näkökulmaa. Yliopistoilla on käytännössä aina ollut myös ammattiin valmistava tehtävä: niistä on valmistunut ja valmistuu - edelleenkin opettajia, pappeja, lääkäreitä, tuomareita, kanttoreita, insinöörejä, orkesterimuusikoita jne. suoraan työelämään. Vaikka opinnäytteenä onkin tieteellinen pro gradu tai taiteellinen opin- ja taidonnäyte, se ei tätä asetelmaa muuksi muuta. Tietysti taas voitaisiin tehdä teoreettinen malli, jossa yliopistoista siirrettäisiin ammattikorkeakouluihin kaikki ammatteihin tähtäävä koulutus, mutta mitä siitä seuraisi: perustutkintoon johtava koulutus vähenisi yliopistoista radikaalisti ja yliopistot keskittyisivät jatkotutkintoihin. Ei duaalimalli siitäkään paranisi, se merkitsisi selkeästi perättäistä mallia, jossa yliopistoihin tultaisiin pääasiassa ammattikorkeakoulujen kautta. Äänenkuljettaja 3
En usko, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä työnjakoa voidaan ratkaista kaikilla aloilla saman kaavan mukaan. Mikäli sisällöiltään ja mitoitukseltaan yhtenäisiä opintoja on vähän, ei hyväksi lukuja voi tehdä paljon. Musiikkikoulutuksessa on alueita, joilla opintojen sisällöt ja mitoitukset tekevät mahdolliseksi koko kandidaatin tutkinnon korvaamisen ammattikorkeakoulututkinnolla. Tämä antaa hedelmällisen pohjan yhteistyön kehittämiseen musiikkikoulutuksen kentällä. Musiikkitalo on väline yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen Nykyisen yliopistolain sanotaan antavan yliopistoille kaksi tehtävää, tutkimuksen ja opetuksen. Erityisesti taideyliopistoilla tuohon ensimmäiseen tehtävään sisältyy taiteellinen toiminta, miten se sitten tarkemmin määritelläänkään. Nyt yliopistoille ollaan antamassa kolmaskin tehtävä, alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Asiasta puhutaan, ikään kuin tämä toisi jotain oleellisesti uutta yliopistojen tehtäviin. Ainakin taideyliopiston näkökulmasta tällainen puhe tuntuu ihmeelliseltä. Eikö taiteen tehtävänä ole aina ollut vaikuttaa ympäristöönsä, yksittäisiin ihmisiin, ihmisjoukkoihin, henkiseen kasvuun ja hyvinvointiin, asuinympäristöön jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ei taiteilija tee taidettaan vain itselleen vaan ennen kaikkea toisille, kuulijoilleen, katselijoilleen ja lukijoilleen. Eikö taiteilija myös odota näiltä toisilta palautetta muodossa tai toisessa? Taiteella on aina yhteiskunnallinen tehtävänsä, jonka toteuttaminen on luovuttamaton osa taideyliopiston tehtävää. On aina kysyttävä toimimmeko todella parhaalla mahdollisella tavalla tehtävämme toteuttamiseksi. Mitkä ovat ne sisällöt, rakenteet, keinot, menetelmät, työtavat jne, joilla voimme parhaiten palvella isänmaata ja ihmiskuntaa ja kasvattaa nuorisoa kohti näitä päämääriä. Viime vuonna oli sekä Sibelius-Akatemian sisäisesti että valtakunnallisessa mediassa kestoaiheena suunnitteilla oleva Helsingin musiikkitalo. Murheellista tuossa keskustelussa oli se, että niin monet näkivät hankkeen eräänlaisena tulon ja toimintaedellytysten siirtona tavalliselta kansalta pienelle eliittijoukolle, enkä nyt puhu Sibelius-Akatemian sisäisestä keskustelusta. Hankkeessa ei kuitenkaan ole Sibelius-Akatemian kannalta syvimmältään kysymys uuden hienon talon saamisesta vaan siitä, että Akatemian toiminnot Helsingissä saataisiin fyysisesti lähelle toisiaan niin, että aito ja hedelmällinen vuorovaikutus sekä talon sisäisesti että talosta ulospäin käy käytännössä mahdolliseksi. Sibelius-Akatemian on myös suhdanteiden muuttuessa vietävä eteenpäin musiikkitalohanketta toiminnallisista syistä ja siksi, että se voisi tehokkaasti ja järjestelmällisesti toteuttaa yliopiston ns. kolmatta tehtävää, yhteiskunnallista ja alueellista vaikuttavuutta. tämän hankkeen myötä erityisesti Helsingin seudulla, mutta välillisesti paljon laajemminkin. Sibelius-Akatemiassa saatiin vastikään päätökseen ensimmäinen kansainvälinen Maj Lind-pianokilpailu. Kilpailun vaiheiden tarkastelu sen alkutaipaleelta reilun puolen vuosisadan takaa nykyhetkeen kertoo vastaansanomatonta kieltään huikeasta laadullisesta ja määrällisestä kehityksestä suomalaisessa musiikkikoulutuksessa. Suomalaiset kilpailivat laajalla rintamalla tasavertaisesti eri puolilta maailmaa tulleiden huippujen joukossa. Olemme mukana musiikin ja musiikkikoulutuksen eturivissä ja jatkamme työtämme, että se asema aina vain vahvistuisi. Ylioppilaskunnan puheenjohtajan Tiina Hokkasen puhe Sibeliusakatemian avajaisissa 2.9.2002 Arvoisat rehtorit, opettajat ja opiskelijat, hyvät naiset ja herrat: Sibelius-Akatemian hallitus saa vahvistaakseen uuden Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman tänä syksynä. Suomea on aina pidetty tasaarvon edelläkävijämaana. Ensimmäisten maiden joukossa naiset saivat äänioikeuden Suomessa vuonna 1906. Yhä useammin kiinnitetään huomiota epätasa-arvoiseen ja syrjivään kohteluun niin työ- kuin opiskeluyhteisöissä. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada työskennellä ja opiskella tasa-arvoisessa ympäristössä. Miten tasa-arvon toteutumista yliopistossamme voidaan valvoa? Tasa-arvo musiikin tyylijajien välillä Sibelius-Akatemia edustaa Suomen ainoana musiikkiyliopistona alansa korkeinta opetusta ja taiteellista sekä tieteellistä toimintaa. Sibelius- Akatemiassa tasa-arvo musiikin eri tyylilajien välillä tuli viimeksi puheeksi Musiikkitalokeskustelun aikana. Yllättäen samassa yliopistossa työskentelevät ja opiskelevat eivät olleetkaan samanarvoisia. Jopa Akatemian johtotasolla puhuttiin leimaantumisesta tietyn osaston tai tyylilajin edustajaksi. Minun on vaikea ymmärtää, miksi joku tietty musiikin tyyli tekee ihmisestä toista paremman tai sivistyneemmän muusikon? Yliopistoilla on kautta historian ollut sivistyksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä, tätä missiota on viljeltävä Akatemian sisälläkin. Minulle tutustuminen sekä klassisen musiikin eri aikakausien musiikkiin että populaari-musiikin tyylien opiskeleminen on 4 Äänenkuljettaja
avannut paljon uusia ulottuvuuksia. Jos ihminen on loistava muusikko, ei musiikin tyylilajilla ole merkitystä. Eroon sukupuolisesta häirinnästä Uudessa toiminnallisessa tasa-arvosuunnitelmassa Sibelius-Akatemian työyhteisön tulisi kehittää sukupuolten välistä tasa-arvoa, sekä ottaa huomioon, ettei kansallisuus, kieli, kulttuuritausta tai uskonto saa heikentää kenenkään asemaa yliopistossamme. Liitteeksi uuteen tasa-arvosuunnitelmaan on koottu sukupuolisen häirinnän ohjeistus. Sukupuolinen häirintä on vakava rikos, jota valitettavasti rakkaassa yliopistossamme tapahtuu. Viime keväänä tehdyn opiskelijakyselyn mukaan 4,5 % vastanneista opiskelijoista sanoo joutuneensa sukupuolisen häirinnän kohteeksi. Opiskelijan aseet häirinnän lopettamiseksi ovat vähäiset. Alemmassa asemassa, pienien piirien vanki pitää mieluummin suunsa kiinni kuin nostaa kissan pöydälle. Suurin syy päättää vaieta häirinnästä on pelko opiskelujen ja oman uran tulevaisuudesta. Yritämme ylioppilaskunnassa rohkaista opiskelijoitamme kertomaan häirinnästä ja selvittämään tapaukset avullamme. Häirinnälle on saatava loppu, jos haluamme puhdistaa yliopistomme ilmaa ja toteuttaa uutta tasa-arvosuunnitelmaa. Hyvinvointi teemana Opiskelijajärjestöjen toiminta keskittyy edunvalvontaan. Opiskelijoiden hyvinvointi on kantavana teemana maamme ylioppilaskunnissa. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta onkin aktiivisesti ollut mukana erilaisissa hyvinvointitempauksissa. Yhdessä yhteisöksi -projekti muistutti opiskelijoitamme saatavilla olevasta vertaistuesta, jos elämä tuntuu rankalta. Huhtikuussa juhlimme opintotuen korottamisesta kulunutta täyttä 10 vuotta. Muistutimme päättäjiä opiskelijoiden taloudellisesta ahdingosta. Edunvalvontatyössä saatamme välillä unohtaa, että opiskeluvuosien pitäisi olla elämämme parasta aikaa. Uudet ihmiset, uusi ympäristö, uudenlainen elämä antavat suuntaa ja mahdollisuuksia nauttia elämästämme. Haluan muistuttaa kanssaopiskelijoita myös opiskelijaelämän muista hyvistä puolista. Vapaapäivistä pääsee päättämään itse tätä etua harvemmin työelämässä saa. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan 106-vuotinen kausi saa huipennuksen ensi vappuna, jolloin pääsemme ensimmäistä kertaa historiassamme lakittamaan Havis Amandan. Lakituksesta tulee ylioppilaskunnallemme viiden vuoden välein tapahtuva traditio, johon tulevat Sibelius-Akatemian opiskelijat pääsevät osallistumaan. Vanhoja perinteitä ja uusia haasteita on luvassa tulevana lukuvuotena. Niinpä, haluankin toivottaa teille kaikille oikein antoisaa lukuvuotta ja muistuttaa pitämään huolta niin itsestänne kuin lähimmäisistännekin. Opintoasioita Luovat muusikontaidot jakso Iv, 2 ov 5.5. - 9.5. 2003 klo 10.00-16.00 P/ 22 Luovat Muusikontaidot I - III jaksojen (ent. Luovat Vuorovaikutustaidot 6 ov) jatkokurssi, jossa sovelletaan jo opittuja taitoja ja käydään läpi uusia lähestymistapoja soveltaen niitä instrumenttipedagogiikkaan. Vetäjänä Erja Joukamo-Ampuja Ilmoittautuminen R-talon alakerran ilmoitustaulun listalle (pedagogiikka-info) syyskuun loppuun mennessä. Max ryhmäkoko noin 20. Vasket Info Info Syksyn matinea-ajat TO 10.10. KLO 13.00 KAMARIMUSIIKKISALI TI 19.11. KLO 14.00 KAMARIMUSIIKKISALI TO 12.12. KLO 14.00 WEGELIUS-SALI Ilmoittautuminen R-talon infotaulun listaan (puhaltajien info) viim. viikkoa ennen matineaa. Tutkintopäivät (sisältävät kaikki kurssitutkinnot ja opetusnäytteet) Ma 18.11. klo 15.00-19.00 Konserttisali Ma 9.12. klo 15.00-18.00 Kamarimusiikkisali Syksyn molempiin tutkintopäiviin ilmoittautuminen 18.10. mennessä!! Ma 31.3. klo 15.00-19.00 Konserttisali Ma 7.4. klo 15.00-19.00 Konserttisali La 12.4. klo 10.00-17.00 Kons.sali + kam.mus.sali La 26.4. klo 10.00-17.00 Wegelius+Acte Kevään kaikkiin tutkintopäiviin ilmoittautuminen 28.2. mennessä!! Äänenkuljettaja 5
Pedagogiikkaa Laulupedagogiikka B:n luentosarja syksy 2002 Torstaisin klo 10.00 11.30 12.9. STARTTI, (Ackté) Sisällöt, suoritukset, vaatimukset, opetusharjoittelu, harjoitusoppilaat KAIKKIEN LÄSNÄOLO VÄLTTÄMÄTÖN! 19.9. VASTAKKAISEN SUKUPUOLEN OPETTAMINEN (T-kok.huone) Lehtori Timo Honkonen 26.9. PERUS- JA I-KURSSITASON OPETUKSESTA JA OHJELMISTOSTA (T-kok.huone) Sinikka Alstela 3.10. TESTIN LAUSUNTA JA LAULUTEKNIKKA (T-kok.huone) Professori Jorma Hynninen 10.10. Ei luentoa! 17.10 ÄÄNIHARJOITUSTEN YKSILÖL- LINEN RÄÄTÄLÖINTI OPPILAALLE (Ackté) Lehtori Outi Kähkönen 24.10. RANSKAN ONETIIKKA (Ackté) Oopperalaulaja Margareta Haverinen 31.10 KATSAUS PEDAGOGISIIN METODEIHIN (Ackté) Sinikka Alstela 7.11. OPETUSDEMONSTAATIO (Ackté) Oopperalaulaja Päivi Nisula 14.11. ÄÄNIHÄIRIÖISTÄ (Ackté) Puheterapeutti,laulunopettaja Ritva Eerola 21.11. TAITEELLISEN NÄKEMYKSEN JA LUOVUUDEN HERÄTTÄMINEN OPPILAASSA Musiikintohtori Eija Järvelä (Ackté) 28.11. ANALYSOIVASTA KUULEMISES- TA (Ackté) Lehtori Outi Kähkönen 5.12. OPPILAAN HENKINEN VALMEN- NUS (Ackté) Lehtori Mirja Klemi 12.12. KRIISIEN KOHTAAMINEN OPIS- KELUSSA JA OPETTAMISESSA KESKUSTELU (Ackté) Vastuuopettaja Sinikka Alstela puh. 040-740 0326 e-mail: salstela@kolumbus.fi Laulupedagogiikka C:n luentosarja syksy 2002 Au- Keskiviikkoisin klo 10-1 1.30 ditoriossa, T-talo 11.9. STARTTI Laulupedagogiikan sisältö, vaatimukset, opetusharjoittelu, harjoitusoppilaat. KAIKKIEN LÄSNÄOLO VÄLTTÄMÄTÖN 1 18.9. LAULUPEDAGOGIIKKA MITÄ SE ON? Opetustilanne, opettajan rooli, ensi askeleet. Lehtori Outi Kähkönen 25.9. LAULAMISEN PERUSASIOITA Aloitteleva oppilas, ääniharjoitukset Lehtori Outi Kähkönen 2.10. YLEIS ONETIIKKA il.lis. Pirkko-Leena Otonkoski 9.10. UUDEN OPPILAAN KOHTAAMI- NEN Lehtori Mirja Klemi 16.10 OHJELMISTON VALINTAPERUS- TEITA Lehtori Tuula Hostikka 23.10. ITALIAN ONETIIKKA Italian kielen opettaja Luciana Manninen 30.10. VACCAI-SEMINAARI I Lehtori Mikko Pasanen 6.11. VACCAI-SEMINAARI I Lehtori Mikko Pasanen 13.11. VACCAI-SEMINAARI III Lehtori Mikko Pasanen 20.11. OPETUSDEMONSTRAATIO Lehtori Aulikki Eerola 27.11. ANATOMIA JA YSIOLOGIA I Äänielimistön rakenne ja toiminta. Hengityselimistö Lehtori Outi Kähkönen 4.12. ANATOMIA JA YSIOLOGIA II Rekisterit, resonanssi, videoesitys Lehtori Outi Kähkönen 11.12 KESKUSTELU Tuntemuksia ja kokemuksia syksyn ajalta Vastuuopettaja Tuula Hostikka puh. 050-359 4769 e-mail:tuula.hostikka@siba.fi Pianopedagogiikka Pianopedagogiikka 2 torstaisin klo 12 tai klo 14 - tule äänestämään alkamisaika to 12.9. pianopedagogiikkaluokkaan T-313! Pianopedagogiikka 3 Ensimmäinen tapaaminen maanantaina 9. syyskuuta klo 12 T-313. Tervetuloa! Mervi Kianto, p. 557 667 tai tekstari 050 593 7408. 6 Äänenkuljettaja
Haluatko soittaa Viola da gambaa Viola da gamban pedagogiikkaan tarvitaan harjoitusoppilas. Jos olet kiinnostunut, ota pikaisesti yhteyttä koulutussuunnittelija Heli Rautioahoon p. 405 4529 tai email: heli.rautioaho@siba.fi. Harjoitusoppilaana opiskelu on Sibelius-Akatemian opiskelijoille ilmaista ja näin voit myös säästää henkilökohtaisen opetuksen tuntejasi verrattuna viola da gamban soiton opiskeluun sivuinstrumenttina. Korrepetiittorivalmennus Laulumusiikin osasto järjestää lukuvuonna 2001-02 korrepetitiovalmennuksen opintojakson, johon osallistumalla oopperamusiikista kiinnostuneilla pianisteilla on mahdollisuus tutustua korrepetiittorin eli harjoituspianistin työhön ja hankkia siinä tarvittavia perustietoja ja -taitoja. Opintojakso on tarkoitettu opiskelijoille, joiden pääinstrumentti on piano ja jotka ovat opinnoissaan jo kohtuullisen pitkällä. Korrepetiittoriksi soveltuu hyvin pianisti, jolla on hyvä nuotinlukutaito ja nopea musiikin hahmotuskyky. Kielitaito, kamarimusiikilliset ja pedagogiset kyvyt ovat myös suureksi avuksi. Korrepetiittorin työnkuva on monitahoisuudessaan varsin haastava. Ammattitaitoisista korrepetiittoreista on pulaa, joten korrepetiittorin työ on varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi sellaisille pianisteille, jotka eivät koe lasten opettamista vahvimmaksi alueekseen. 60 tunnin mittaiseen opintojaksoon (2 ov), jossa pyritään koskettelemaan kaikkia korrepetiittorin työn osa-alueita, sisältyy runsaasti käytännön harjoittelua. Opetus tulee tapahtumaan pääsääntöisesti keskiviikkoisin klo 10-12 luokassa T 212, mutta aikatauluja on mahdollisuus räätälöidä opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Opintojaksosta kiinnostuneille järjestetään soveltuvuustesti ma 9.9. klo 10 Ackté-salissa. Testi ei vaadi etukäteisvalmistautumista. Testiin pyydetään ilmoittautumaan etukäteen Päivi Koivulalle laulumusiikin osastolle p. 405 4548 tai allekirjoittaneelle. Tervetuloa! Lisätietoja antaa mielellään korrepetition lehtori Harri Karri (09) 278 2575, 050-590 5556 hkarri@siba.fi Historiallisen tanssin (keskiaika, renessanssi, barokki) tunnit alkavat jälleen! Alkeet: torstaisin alk. 10.10.02 klo 13.30-15 T-talon liikuntasalissa Jatko: maanantaisin alk. 7.10.02 klo 13.30-15 T-talon liikuntasalissa Molemmissa ryhmissä tilaa. Mukaan asu, jossa mukava liikkua. Tervetuloa! Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Maria Hostikka p. 050 5935667 maria.hostikka@siba.fi 3CA71 Johdatus barokkilauluun Oletko kiinnostunut barokin ajan laulumusiikista ja sen esittämiskäytännöstä? Haluaisitko tutustua barokin laulumusiikin keskeisiin tyyleihin ja ohjelmistoon sekä tarkastella alustavasti laulun esittämiskäytännön kysymyksiä? Tietoa Johdatus barokkilauluun -kurssista (3CA71) saat opinto-oppaasta ja Päivi Järviöltä, mieluiten sähköpostitse (paivi.jarvio@siba.fi), mutta myös puhelimitse 050-518 9389. Harkitsetko jatkoopintoja? Tervetuloa uudenlaiseen seminaariin! DocMus -yksikkö tarjoaa seminaaria sellaisille opiskelijoille, jotka ovat perusopintojensa loppuvaiheessa ja harkitsevat jatko-opintoihin siirtymistä. Seminaari suunnataan kaikkien osastojen opiskelijoille ja sen tavoitteena on sisältökuvauksessa mainittujen päämäärien ohella lisätä osastojen välistä yhteistyötä ja toistensa tuntemusta. Seminaarin sisältö muotoutuu pitkälti siihen ilmoittautuneiden opiskelijoiden mukaan. Laajuudeltaan se vastaa neljää opintoviikkoa. Mahdolliset korvaavuudet on opiskelijan neuvoteltava oman osastonsa kanssa. Sisältökuvaus: Tavoitteena on etsiä valmiuksia jatkoopintojen suunnitteluun ja mahdollisten jatko-opintojen menestykselliseen läpiviemiseen. Käsitellään mm. jatkoopintojen aloittamiseen liittyviä vaikeuksia, eri osastoilla suoritettavien opintojen eroavuuksia, opintojen liittymistä perusopintoihin ja jatko-opintoihin siirtymisen prosessia yleensä. Perusopintoihin liittyvää kirjallista työtä voidaan harkinnan mukaan käsitellä seminaarissa. Seminaariin voi tapauskohtaisesti liittyä myös musiikillisen tai muun käytännön työn projektin työstämistä. Opetus- ja työmuodot: Osallistuminen seminaariin, joka tapaa 12-15 kertaa lukukaudessa, sekä henkilökohtainen tai pienryhmäprojekti. Perjantaisin 10.00-11.30, T-330. Alkaa 13.9.2002. MuT Margit Rahkonen. Ilmoittautua voi aikaisemmista tiedoista poiketen vielä maanantaina 9.9. Ilmoittautumiset Kaija Raatikaiselle sähköpostitse tai p.405 4628 Äänenkuljettaja 7
Meillä ja muualla 123456789012345678901234567890121234567890123456789012 123456789012345678901234567890121234567890123456789012 123456789012345678901234567890121234567890123456789012 123456789012345678901234567890121234567890123456789012 Sibelius-Akatemia 120 vuotta Tänä vuonna tulee kuluneeksi 120 vuotta Sibelius-Akatemian edeltäjän Helsingin Musiikkiopiston perustamisesta. Sen kunniaksi Sibelius- Akatemia ja sen ystäväyhdistys Vivat Academia ry järjestävät juhlatapahtuman 19.lokakuuta R-talolla. Sen konserttiosuudessa akatemian menneisyys ja nykyisyys kohtaavat. Historiaa kerrataan mm. entisten rehtoreiden sävellyksin ja koko nykypäivän Sibelius-Akatemian monipuolinen osaaminen esittäytyy. Tilaisuuteen kutsutaan Sibelius-Akatemian entiset opiskelijat (vuoden 1950 jälkeen opiskelunsa aloittaneet), Vivat Academian jäsenet sekä entiset ja nykyiset opettajat ja henkilökunta. Kaikille kutsutuille on lähetetty henkilökohtainen kutsukirje ja koska salissa on vain 648 istumapaikkaa, niin paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: Tuula Linsiö p.4054 681, e-mail: tuula.linsio@siba.fi Soiva akatemia yleisnimeksi Sibelius- Akatemian konserteille Sibelius-Akatemian syksyn konserttikausi on käynnistynyt uudistuneena 13 erilaisen konserttisarjan ja 120 konsertin voimin. Akatemian konserttitarjonta on saanut uuden yleisnimen, Soiva akatemia, joka käsittää nyt akatemian kaikki konserttisarjat. Vanhan Soiva akatemia -sarjan tilalla on nyt Seria classica, jonka on koonnut sarjan uusi taiteellinen johtaja Jukka Savijoki. Muita konserttisarjoja ovat Minun soittimeni, DocMus, Sibis Jazz, Mukamusa, Chopin 2002, Liedkonserttisarja, Vanhan musiikin iltapäivät, Kamari 21, Kansanmusiikki, ooppera, Harmonikka 25 vuotta ja Keidas -opiskelijakonsertit. Sibelius-Akatemian opiskelijoilla ja henkilöstöllä on vapaa pääsy Soivan akatemian konsertteihin (voimassa oleva opiskelijakortti tai kausikortti) ellei toisin mainita Konserttiesitteitä saatavissa kaikkien talojen ala-auloissa. Ajankohtaiset konserttitiedot www-sivuilta www.siba.fi/konsertit Laulusuomennosten tietokanta kaipaa käännöksiä Kauan kaivattu laulusuomennosten tietokanta projekti on käynnistynyt. Tavoitteena on perustaa verkkoon yksinlaulujen runosuomennoksia sisältävä tietokanta. Käännöstietopankki on tarkoitettu opetus- ja tutkimuskäyttöön opiskelijoiden, opettajien ja konserttijärjestäjien avuksi. Projekti on yksi Sibelius-Akatemian musiikin informaatiokeskuksen uutta teknologiaa hyödyntävistä hankkeista. Lauluja on tuhansia, ja tietokannasta halutaan käännösten osalta mahdollisimman kattava. Jos hallussasi tai tiedossasi on laulusuomennoksia, riimitettyjä tai suorasanaisia, otamme niitä mielihyvin vastaan. Tekstit pöytälaatikoista, vanhat käsiohjelmat jne. ovat tervetulleita ja edesauttavat suuresti keruutyötä. Yhteystiedot ja tiedustelut: Essi Miettinen projektisuunnittelija puh. 405 4795 050-563 68 52 essi.miettinen@siba.fi Syksyn jumpat Opettajille ja hallintohenkilökunnalle tarkoitetut jumpat jatkuvat jälleen syksyllä. T-talossa 3.9. alkaen Adele Salosen vetämänä. Aika on tiistai-aamu klo 8-9.00 ja paikka on T-talon jumppasali. P-talon jumppa alkaa 5.9. vetäjänä Tuula Näreharju. Aika on torstaisin klo 16.30-17.30 ja paikka on P-talon liikuntasali. Maksu on koko syyslukukaudelta 34 e Ilmoittautua voi Anja Talvitielle joko sähköpostilla tai puhelimitse. (puh. 648) Syksyn 2002 atkyhteiskoulutus Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian, Teatterikorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Valtion taidemuseon henkilöstön atk-koulutuksen ohjelma Kaikki kurssit pidetään Micro orumissa, Salomonkatu 17 B 11. kerros (ns. Autotalo) klo 9-16. Kursseihin sisältyy aamu- ja iltapäiväkahvi, ei lounasta. Lyhyesti perustellut ilmoittautumiset lähetetään sähköpostissa Kimmo Salmiolle, Kimmo.Salmio- @siba.fi. Häneltä saa myös lisätietoja. Mitä aiemmin ilmoittautuu, sitä varmemmin pääsee haluamalleen kurssille. Ennen ilmoittautumista asiasta on syytä sopia tiimin vetäjän tms. kanssa. Hyväksymisestä ilmoitetaan sähköpostilla. Kurssin hinta on n. 100-150 euroa/pv. Ilmoittautuessanne ottakaa huomioon, että peruutus on maksuton vain, jos sen tekee viikkoa ennen kurssia. 8 Äänenkuljettaja
13.9.2002 Windows NT tai Windows 2000 perusteet ja tietoturva 13.9.2002 Word 97/2000 IN peruskurssi 20.2.2002 Word 97/2000 IN jatkokurssi 19.9.2002 ja 20.9.2002 Director 6.0/7.0 peruskurssi 27.9.2002 Internet/www/e-mail peruskurssi 27.9.2002 Access 97/2000 peruskurssi 1.10.2002 Excel 97/2000 IN peruskurssi 4.10.2002 PowerPoint 97/2000 peruskurssi 4.10.2002 Excel 97/2000 IN jatkokurssi 10.10.2002 ja 11.10.2002 InDesign 2.0 UK peruskurssi 11.10.2002 PowerPoint 97/2000 IN jatkokurssi 15.10.2002 Acrobat 5.0 UK peruskurssi 18.10.2002 Dreamweaver 4.0 UK peruskurssi 18.10.2002 PowerPoint 97/2000 IN peruskurssi 25.10.2002 Dreamweaver 4.0 UK jatkokurssi 25.10.2002 PowerPoint 97/2000 IN jatkokurssi 29.10.2002 Windows NT tai Windows 2000 perusteet ja tietoturva 1.11.2002 Word 97/2000 IN peruskurssi 8.11.2002 Word 97/2000 IN jatkokurssi 14.11.2002 ja 15.11.2002 Director 6.0/ 7.0 peruskurssi 19.11.2002 Internet/www/e-mail peruskurssi 21.11.2002 ja 22.11.2002 InDesign 2.0 UK peruskurssi 26.11.2002 Acrobat 5.0 UK peruskurssi 29.11.2002 Access 97/2000 jatkokurssi 13.12.2002 Dreamweaver 4.0 UK peruskurssi 20.12.2002 Dreamweaver 4.0 UK jatkokurssi Henkilöstöhallinto tiedottaa: Työterveyshoitaja Sirkka-Liisa Idin työpaikkavastaanotot syyslukukaudella 2002 ovat seuraavat: T-talo ma 9.9.2002 klo 10-11.30 luokka T-330 tai T-331 ma 14.10. klo 10-11.30 samoin ma 11.11. klo 10-11.30 samoin ma 16.12. klo 10-11.30 samoin P-talo to 5.9.2002 klo 12-13 luokka P-302 to 3.10. klo 12-13 samoin to 7.11. klo 12-13 samoin to 5.12. klo 12-13 samoin Vastaanotot on tarkoitettu kaikille päätoimen palvelussuhteessa oleville ja ne ovat maksuttomia. Äänenkuljettaja 9
10 Äänenkuljettaja
Äänenkuljettaja 11
Koulutuskeskuksessa tapahtuu: Äänittäjä/tuottaja koulutus käyntiin Ensi vuonna tulee 10 vuotta siitä kun koulutuskeskus aloitti äänialan ammattilaisten kouluttamisen. Äänittäjä/tuottaja koulutusohjelma käynnistyy jälleen huikean kysynnän saattelemana. Hakupapereita tuli lähes sadalta henkilöltä! Mukaan tähän puolitoistavuotiseen ohjelmaan valittiin 22 henkilöä. Koulutuksen vastaavana opettajana toimii äänittäjä Olli Kykkänen ja vierailevina opettajina toimivat mm. Tipi Tuovinen, Janne Viksten sekä englantilainen Mick Glossop. Menneiden vuosien kurssilaisia on ollut useita satoja, joukossa mm.jussi Jaakonaho, Petri Majuri, Mara Salminen, Laura Heikinheimo, Matti Mikkola ja monet muut tämän päivän alan tunnetut ammattilaiset. Musiikin teknologian koulutuksen tarve ei ole laantumassa; Uusia kyselyjä koulutuksesta satelee koulutuskeskukseen lähes päivittäin. Toivottavasti kysyntään pystytään jatkossakin vastaamaan ja suomalainen ääniteteollisuus saa uusia ammattilaisia riveihinsä! Informaatiokeskuksesta innovaatiokeskus Musiikin informaatiokeskus on saanut paremmin sen toiminnan tavoitteita vastaavan uuden nimen: Sibelius-Akatemian innovaatiokeskus. Syksyllä 2001 järjestettiin kilpailu, jossa etsittiin uutta nimeä informaatiokeskukselle. Sibelius- Akatemian innovaatiokeskus ei ollut kilpailuehdotusten joukossa, joten pääpalkintoa ei jaeta. Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin kuitenkin 50 euron arvoinen lahjakortti uga Musiikkiin. Arpaonni suosi tällä kertaa Johanna Niemistä orkesterisoitinten osastolta. Kiitämme kaikkia nimikilpailuun osallistuneita aktiivisuudesta ja hyvistä nimiehdotuksista. innovaatio- Matti Jordman Projektipäällikkö Sibelius-Akatemian keskus Sibelius-Akatemian innovaatiokeskuksen hanke- ja ideakilpailu Moderni tekniikka tuo uuden ulottuvuuden ja näkökulman kaikkeen inhimilliseen toimintaan - niin myös Sibelius-Akatemiaan ja yleensäkin musiikkikulttuuriin. Sibelius-Akatemian innovaatiokeskuksen tavoitteena on luoda hankkeita, jotka edistävät uusien teknologisten mahdollisuuksien soveltamista luovalla tavalla Sibelius-Akatemian toimintaan. Sibelius-Akatemian innovaatiokeskus julistaa vuoden 2003 hanke- ja ideakilpailun määrärahan haettavaksi. Kilpailuhakemukset on jätettävä 4.10.2002 mennessä. Kilpailun tavoitteena on rohkaista aktiivisesti pohtimaan uuden teknologian asemaa ja mahdollisuuksia musiikkikulttuurissa ja sitä kautta synnyttää hankkeita ja ideoita, joissa niitä toteutetaan. Kilpailuhakemusten sisältöä ja luonnetta ei rajata etukäteen. Tärkein ja ratkaiseva kriteeri hyvälle kilpailuhakemukselle on, että se luovalla tavalla soveltaa uutta teknologiaa musiikkikulttuuriin ja edistää Sibelius-Akatemian toimintaa. Hankkeet toteutetaan Sibelius- Akatemiassa. Hakemus voi sisältää esim. tutkimus- tai kehittämistyötä, taiteellista tai pedagogista toimintaa tai se voi liittyä myös virtuaaliyliopistotoimintaan tai musiikkikulttuurin tukipalveluihin, kuten esimerkiksi kirjaston toimintaan. Käynnistettävät hankkeet voidaan toteuttaa usean toimintayksikön yhteistyönä. Hakemus voi koskea myös jatko-opiskelun rahoittamista. Hyväksytyn hakijan on mahdollista saada useampivuotinen rahoitus musiikkiteknologiaa sivuavan tai hyödyntävän jatkotutkinnon suorittamiseen. Rahoituksen saaminen edellyttää jatko-opinto-oikeutta Sibelius-Akatemiassa. Kilpailulla ei rahoiteta jo olemassa olevaa yliopiston perustoimintaa, sen järjestelmien uushankintoja tai päivittämistä tai muita vastaavia menoja. Peruskoulutuksen opiskelijat voivat osallistua hankkeisiin vain mikäli hanke liittyy opiskelijan opintoihin. Tällaisessa tapauksessa on asiasta annettava hakemuksen yhteydessä selvitys. Opiskelijat voivat kuitenkin jättää aloitteita tai hanke-ehdotuksia. Kilpailu jakaantuu kahteen eri vaiheeseen: 1. vaihe Hakemukseksi riittää hankkeen idean kuvaus ja ehdotus hankkeen mahdollisista toteuttajista. Ratkaisevaa hakemusten arvioinnissa ei ole hakemuksen muoto ja yksityiskohtaisuus, vaan ajatuksen kantavuus, mielenkiintoisuus ja realistisuus. Hakijoiden tulee varautua antamaan lisätietoja 7.10. - 11.10. välisenä aikana. Tavoitteena on että innovaatiokeskuksen ohjausryhmä valitsee 18.10. kokouksessaan osan ideoista jatkokehittelyyn (kilpailun 2. vaihe). 12 Äänenkuljettaja
2. vaihe Toiseen vaiheeseen hyväksytyille hakijoille varataan aikaa hankesuunnitelman kehittämiseen kaksi kuukautta (18.10. - 13.12.2002). Innovaatiokeskus tukee hankesuunnittelua. Annettava tuki koskee tuotantoprosessin suunnittelua, hankkeen rajaamista, aikatauluttamista ja resurssointia. Tässä vaiheessa ei anneta rahallista tukea. Hankkeille järjestetään tarvittaessa yhteistä kehittämiskoulutusta. Hankesuunnitelmien pohjalta vararehtori päättää hankkeiden rahoituksesta tammikuussa 2003. Hakumenettely Hakemukset toimitetaan 4.10.2002 klo 15 mennessä Sibelius-Akatemian kirjaamoon, osoitettuna innovaatiokeskushankkeen ohjausryhmälle. Kilpailuajan päättymisen jälkeen tulleita hakemuksia ei huomioida. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti ja julkistamisesta neuvotellaan hakijoiden kanssa. Lisätietoja: Projektipäällikkö Matti Jordman puh. 09-40 54401 tai 050-3843472 Matti.Jordman@siba.fi http://www.siba.fi/fin/esittely/ innovaatiokeskus Selim Eskelinin säätiön stipendit haettavina Sibelius-Akatemian oppilaat voivat tänäkin vuonna hakea Selim Eskelinin säätön stipendejä. Vuosina 1967-1938 eläneen, Kotkan seurakunnan kanttorina elämäntyönsä tehneen director musices Selim Eskelinin nimeä kantava säätiö on jakanut stipendejä vuodesta 1974 lähtien. Viime aikoina on jaettu 6-12 stipendiä, joiden suuruus on määräytynyt hakijan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja stipendilautakunnan harkinnan mukaan. Suurimmat yksittäiset stipendit ovat tähän mennessä olleet määrältään 25.000 mk. Lukuvuonna 2002-2003 stipendilautakunnan käytettävissä on 18.000 euroa. Stipendiä voi hakea etupäässä laulua opiskeleva Sibelius-Akatemian oppilas. Stipendilautakunnan omaksuman tulkinnan mukaan stipendejä voidaan rajoitetusti myöntää muillekin kuin varsinaisille laulun opiskelijoille. Stipendien hakuaika päättyy maanantaina 14.10.2002, jolloin hakemusten tulee olla perillä. Myöhästyneitä hakemuksia ei voida ottaa huomioon. Hakemukset tulee tehdä tarkoitusta varten laadituille lomakkeille, joita saa Sibelius-Akatemian palvelupisteistä. Hakemusten lähetysosoite: Selim Eskelinin säätiö Nordea Pankki Suomi Oyj 2743 Säätiö- ja kirjanpitopalvelut/peltonen Keskuskatu 3, Helsinki 00020 NORDEA Huomatkaa, että lähetysosoite on muuttunut viimevuotisesta. Lisätietoja Selim Eskelinin säätiön stipendeistä antaa säätiön sihteeri Emer Silius, p. 09 782 515 tai 050 552 0600. Kamarikuoro Kampin Laulu ottaa uusia laulajia Taiteellisesti haastava mutta sosiaalisesti kannustava Kamarikuoro Kampin Laulu etsii laulajia lähinnä ääriääniin. Ohjelmistossa tällä kaudella mm. yhteistyötä UMO Jazz Orchestran ja HKO:n kanssa, sekä runsaasti Rautavaaraa. Ensi kesänä luvassa matka Australiaan, seuraavana ehkä Meksikoon. Harjoitukset torstaisin klo 17.30-21. Jos olet matala basso tai korkea sopraano, ja kiinnostuit, ota yhteyttä kuoron johtajaan: Timo Lehtovaara 0400-418 240, tai timo.lehtovaara@kolumbus.fi Opetusta halutaan Haluaisin ottaa laulutunteja itselleni ja tyttärelleni (11v.) mielellään Järvenpäässä. Opettajaksi haluaisimme esim. laulunopettajaksi opiskelevan henkilön. Olemme olleet Järvenpään Teatterin toiminnassa mukana mm. musikaaleissa, mutta varsinaista muuta koulutusta meillä ei musiikin ja laulun suhteen ole. Marika Sampio-Utriainen, p. 0400-472 151 Halutaan pianonsoitonopettaja kotiin Lassilaan (P-Haagan vieressä) 7 1/2 v. tytölle, soittanut pianoa 4 kk ja viulua vuoden. Tuntee hyvin nuotteja ja on innostunut. P. 050-5 636 997 tai 503 14 14. Etsitään pianonsoiton alkeiden opettajaa 10-vuotiaalle tytölle alueelta Puotila, Itäkeskus, Puotinharju, Marjaniemi tai Roihuvuori. Iltapäivä- tai ilta-ajat sopivat. Yhteydenotot: Tuula Kieseppä, 044-545 4291 (gsm), 4744 8857 (työ), 3443746 (koti) tai e-mail: tuula.kieseppa- @ktl.fi 9 v. Hanna-tyttö on innostunut ryhtymään opiskelemaan viulunsoittoa. Etsimme opettajaa kerran viikossa tapahtuville soittotunneille Oulunkylään tai sopivan matkan päähän. p. 050-355 2562/ Oraheimo. Äänenkuljettaja 13
14 Äänenkuljettaja
Syyllinen on Gustav Djupsjöbacka. Tulin kertoneeksi hänelle, että tapasimme Tuomas Haapasen kanssa Stokkan penkillä ja kommentoimme Sibiksen asioita. Hei, sä voisit ruveta Martti Ahtisaareksi ja Mauno Koivistoksi, jotka hytkyvät puistonpenkillä ja muistelevat menneitä Itse valtiaat - ohjelmassa. Yllytyshulluna päätin provosoitua. Seuraavien juttujen tiheys ja säännöllisyys riippuu inspiraatiosta, sensuurista ja itsesensuurista. Saapas näkkee. 123456789012 123456789012 123456789012 123456789012 123456789012 Sibelius-Akatemian avajaiset kantavat paarlastinaan painavaa seremoniallisuutta. Opiskelijana sitä ei oikein kestänyt. Piti lukea sienikirjaa rehtorin puheen aikana. Akateemikko Rolf Nevanlinna esitti johtokunnan puheenjohtajakautenaan 60-luvulla, että Sibiksen avajaiset käynnistettäisiin opettajien kulkueella yliopistokäytännön mukaisesti. Kulkueesta tuli pannukakku. Opettajien lomassa seilaili eksyneitä opiskelijoita. Noloa. 80-luvulla muuan uusi professori toi avajaisiin tiettävästi silinterin hatturasiassa, mutta huomattuaan tilaisuuden luonteen, jemmasi sen narikkaan ja teeskenteli kuljettavansa kakkulaatikkoa. Rehtori Veikko Helasvuo hämmästytti 70-luvulla käynnistämällä lukukauden: Surun viesti on kiirinyt talomme yllä. Hän nimittäin käytännön miehenä halusi hoitaa lukuvuoden aikana kuolleiden akatemialaisten kunnioittamisen heti alkuun, jotta päivänkohtaisille asioille jäisi häiriytymätöntä tilaa. Shokki se silti oli. Tai ehkäpä häntä oli neuvottu, että tällä liturgialla tulee paremmat aplodit. Tämän vuotisesta avajaispuheesta jäi aprikointilokeroon rehtorin käyttämä taiteellisen tutkimuksen käsite. Olin aikanaan itse paikalla pitelemässä omaa hutunkeittokourallistani päätöksen tekijän nuijasta, kun taiteelliset jatkotutkinnot startattiin. Siihen aikaan meillä vierastettiin Taideteollisen korkeakoulun lanseeraamaa taiteellisen tutkimuksen käsitettä. Ajateltiin, että taiteellisessa työssä voi olla tieteellisen tutkimuksen elementtejä ja päin vastoin, mutta että olemukseltaan tieteellinen työ on tutkimusta ja taiteellinen työ taidetta. Että taiteellinen tutkija olisi ikäänkuin heinäsirkka muurahaisen työssä. Nytkö siis Sibiksessäkin tutkitaan taiteellisesti? Lassi Rajamaa Äänenkuljettaja 15
Konsertteja 12345678901234567890123456789012123 12345678901234567890123456789012123 12345678901234567890123456789012123 12345678901234567890123456789012123 ma 9.9. klo 19.00 Konserttisali Vaihtokonsertti / Intercambio Erasmus Ikkunat auki Eurooppaan Real Conservatorio Superior de Musica Madrid Mar Rodriguez, viulu Gersia Sanchez, viulu sekä Marja Rumpunen, piano Turina - Madetoja - Sibelius Sarasate Yhteistyössä Espanjan Suurlähetystön kanssa Vapaa pääsy Su 15.9. klo 15.00 Villa Gyllenberg Keidas - opiskelijakonsertti Museon pääsymaksu su 15.9. klo 16.00 Urkusali Minun soittimeni Ville Urponen, urut Kreeta-Maria Kentala, barokkiviulu Markku Luolajan-Mikkola, gamba Vapaa pääsy Ke 11.9. klo 18.00 Kallio-Kuninkala, Leonora-sali Keidas - opiskelijakonsertti Annika Palm-Doumenge, piano J.S.Bach - Beethoven - Bartok Vapaa pääsy su 15.9 klo 18 Kamarimusiikkisali MUKAMUSA 2002 Nainen kuin helteinen Leningrad Poetica- yhtye esittää Aino Koskelan sävellyksiä Vapaa pääsy Ylioppilaskunta/The Student s Union Vanha lähti -uusi tuli Vanhan nimi oli Janne. Janne palveli Sinua. Janne auttoi Sinua. Janne järjesti Sinulle mm. keikkoja. Kiitokset Jannelle hyvin sujuneesta siviilipalveluksesta ja erityisesti hyvän ja vaihtelevan musiikin tuomisesta yokunnan toimistoon. Uuden nimi on Ivan. Ivan palvelee Sinua. Ivan auttaa Sinua. Ivan järjestää Sinulle mm. keikkoja. Lukuvuoden ensimmäinen Saymaa -lehti kertoo tarkemmin tästä miehestä, joka jo parin ensimmäisen työpäivän aikana osoitti olevansa sopiva mies SAY:n palvelukseen. Tervetuloa Ivan! Kemuja ja huvituksia Avajaisbileet Tavastialla 10.9. Vuosijuhlat 9.11. Pikkujoulut pikkujouluna. Mantan lakitus Vappuna. Bileistä ja muista ylioppilaskunnan riennoista ja ahdistuksista voit lukea Saymaasta, jonka ensimmäinen numero ilmestyy syyskuun 25. päivä (jos luoja suo ja kopiokoneet toimivat). Voit myös vaikuttaa tuon ylä- ja alapään juttuja sisältävän hengentuotteen sisältöön. Saymaahan voi kirjoittaa lähes mitä tahansa, mikä tuntuu opiskelijan näkökulmasta tärkeältä. Pakinat, kolumnit, muut hassuttelut, esseet, reportaashit, kritiikit, tilastot ja mielipidekirjoitukset voi kaikki lähettää 15.9 mennessä osoitteeseen saymaa@siba.fi Hyvinvointiviikko 19.9.-26.9. Voitko hyvin? Voitko ihan kivasti? Voitko pahoin? Ota osaa hyvinvointiviikon tapahtumiin, ja elämänlaatusi paranee kohisten. Viikon ohjelma on seuraava: 19.9. ysioterapiapäivä, 21.9. Ruskaretki Nuuksioon ja 26.9. Akateeminen Wartti. 16 Äänenkuljettaja
Keikkoja keikkavälityksestä kaikille! Uudet opiskelijat, menkää ja ruokkikaa ihmisiä taiteen murkinalla tai kaviaarilla ja tienatkaa rahaa murkinaan tai kaviaariin samalla kertaa. Ylioppilaskunta välittää keikkoja kaikille, jotka tulevat täyttämään lomakkeen toimistolle. Vanhat parrat ja sutturat, päivittäkää omat keikkavälitystietonne HETI. Lomakkeita saa ylioppilaskunnan toimistolta T-talolta. Ymmärsittekö? Hallitus SAY:n Hallitus palasi suorakulmaisen pöydän ääreen. Keskustelun aiheita riitti SibAn avajaisten puheista SYL:n sääntöuudistukseen ja ILMOjen epäselvyyksistä HKL:n eriskummalliseen opiskelijamääritelmään (HKL ei katso, että yli 30-vuotiaat olisivat opiskelijaetuuksien tarpeessa). Päätöksiä ei tehty, mutta voit lukea tarkemmin kokouksen sisällöstä t-talon yokunnan ilmoitustaululta. Ja opiskelijan arkeen ja juhlaan liittyvien asioiden ja epäkohtien suhteen kannattaa kääntyä ylioppilaskunnan puoleen. Hierontaa Hierontapalvelu Tuija Ojala tarjoaa hierontaa P-talolla. Hinta 1/2 tuntia 14 euroa, 45-6 0 minuuttia 22 euroa (1. käynti) ja seuraava käynti 20 euroa. Ajanvaraukset numerosta 040-841 3002. HUOM! Jos olet varannut ajan, mutta sairastut/jotain muuta odottamatonta sattuu, PERUuta aikasi mahd. pian, ja teet hierojan onnelliseksi. Kiitos. Toimisto/The Student s Union office Ma/Mon - to/thu 10-15, pe/ ri 10-14 Toimiston p. 448 896 tai (405 4)773 Pääsihteeri Jonna Hurskainen (say-ps@siba.fi) Puheenjohtaja Tiina Hokkanen p.040-733 8521 (say-pj@siba.fi). AVAJAISBILEET kaikille tyypeille! Lukuvuotesi voi alkaa hyvin tai huonommin. Se voi myös alkaa parhaiten. Älä siis kyhjötä, vaan avaudu juhlimiselle. Tavastialle mars, TI 10.9. klo 20-03. Liput vain 3 ekiä. Nopeimmille ilmaisia korvatulppia ja kondomeja. Äänenkuljettaja 17
Ruokalista 123456789012345678901234567890121 123456789012345678901234567890121 123456789012345678901234567890121 P-talo Ma 9.9. Kana-currykastiketta ja riisiä Carbonarapastaa Porkkanaohukaiset, puolukkahilloa Vehnähiutalepuuroa, lisäkesalaatti ja leipä-annos Suklaakiisseli Ti 10.9. Jauhelihakastiketta ja pennepastaa Metsästäjän leike, pariisinperunoita, yrttiporkkanoita 3,,80/5,07/ 5,40/6,00 e Parsakaali-tomaattipastaa Linssisosekeittoa ja leipäannos Syksyn hedelmäsalaattia ja kanelikermavaahtoa Ke 11.9. Kalkkunamureketta, yrtti-perunapyrettä ja salsakastiketta Uuniperuna tonnikalatäytteellä Kukkakaali-juureslaatikkoa Kaurapuuroa, lisäkesalaatti ja leipäannos Jogurttimoussea ja aprikoosikastiketta To 12.9. Hernekeittoa Broileria Texmex, paahdettuja perunoita ja kurkku-ananassalsaa Ratatouillea ja keitettyä riisiä Kasvishernekeitto ja leipäannos Pannari ja hilloa Pe 13.9. Sinappisilakoita ja tilliperunoita Tulista punacurryhärkää ja villiriisiä Täytetyt kasvisohukaiset 2,75/4,02/ 4,20/4,80 enkoli-perunasosekeittoa La 14.9. Venäläistä stroganoffia ja keitettyjä perunoita Kasvispihvit ja chili-kermaviilikastiketta R-talo Ma 9.9. Juustoinen kinkkukeitto Spagetti, jauhelihakastike Papumuhennos, riisi Porsaan noisetit, pippurikastike Ti 10.9. Katkarapupiirakka Yrttiporsasta, riisiä Pinaattiletut, puolukkahillo Juusto-ananasleike Ke 11.9. Kukkakaalikeitto Patapihvi, muusi kasviskiusaus Metsästäjän leike To 12.9. Hernekeitto, köyhät ritarit uunimakkara, muusi Kasvisrullat, juuressose, pikkelsi Grillipihvi Pe 13.9. Merellinen kastike, pastaa Broileripata, riisi Kasvispizza Sveitsin-leike T-talo Ma 9.9. Nakit tomaattikastikkeessa, perunasose (myös VL) Sipulikeitto, leipäannos (L) Curry-kanakastike (VL) Puolukkarahka Ti 10.9. Jauhelihakastike, pastaa (L) Parsakaali-tomaattipasta (VL) Metsästäjänleike, pippuri-yrttiperunat 3,80/5,07/5,40 e Suklaamousse Ke 11.9. Sinappisilakoita, tilliperunat (myös VL) Kukkakaali-juureslaatikkoa (VL) Tandooribroileria, curry-kermaviilikastike, riisi 3,45/4,72/4,90 e Raejuusto-hedelmäsalaatti To 12.9. Jauhelihalasagne (L) Smetanassa haudutetut kasvikset (VL) Hernekeitto/kasvishernekeitto (L) Pannukakku, mansikkahillo, kermavaahtoa Pe 13.9. Itämainen kinkkukastike, riisi Kasviskroketteja, kasvis-juustokastike, peruna (VL) Chilipaahdettua kirjolohta, kermaperunat, pikkuporkkana 3,10/4,37/ 4,60 e Marjakiisseli, kermavaahtoa La 14.9. Kalamurekepihvit, purjokastike, peruna (VL) Papu-kasviskastike 18 Äänenkuljettaja
Menu 123456789012345678901 123456789012345678901 123456789012345678901 123456789012345678901 P-house T-house MON 9.9. Curried chicken sauce Pasta carbonara Carrot pancakes, lingonberry jam Wheat flake porridge, salad and bread portion 1.30 / 2.57 / 2.60 / 3.20 e Chocolate fool TUE 10.9. Minced meat sauce and penne pasta Hunter s schnitzel ans potatoes Parisienne 3.80 / 5.07 / 5.40 / 6.00 e Broccoli and tomato pasta Purèed lentil soup and bread portion ruit salad and cinnamon cream WED 11.9. Turkey loaf, puréed potatoes with herbs, salsa Oven baked potato tuna fish filling Cauliflower and root vegetable casserole Oat flake porridge, salad and bread portion 1.30 / 2.57 / 2.60 / 3.20 e Yoghurt mousse and apricot sauce THU 12.9. Pea soup TexMex chicken, cucumber and pineapple salsa, roasted potatoes Ratatouille, rice Vegetarian pea soup and bread portion Pancake and jam RI 13.9. Baltic herrings in mustard sauce, dill potatoes Hot red curry beef stew, wild rice Crepes stuffed with vegetables 2.75 / 4.02 / 4.20 / 4.80 e Purèed fennel and potato soup, bread portion Mon 9.9. rankfurters in tomato sauce, mashed potatoes Onion soup, bread Chicken in curry sauce, rice Tue 10.9. Minced meat sauce, pasta Broccoli and tomato pasta Hunter s schnitzel, pepper and herb potatoes 3.80/ 5.07/5.40e Wed 11.9. Baltic herrings in mustard cream, dill potatoes Cauliflower and root vegetable casserole Tandoori chicken, curry sour cream, rice 3.45/4.72/ 4.90e Thu 12.9. Minced meat lasagne Vegetables braised in sour cream innish pea soup/vegetable and pea soup ri 13.9. Oriental ham sauce,rice Vegetable balls, vegetable and cheese sauce, potatoes Chili roasted rainbow trout, cream potatoes, baby carrots 3.10/4.37/4.60e Sat 14.9. ish patties, leek sauce, potatoes Bean and vegetable sauce, pasta SAT 14.9. Stroganov Russian style, potatoes Vegetable patties, chilli sour cream Äänenkuljettaja 19
20 Äänenkuljettaja