0 TURNAUSJOHTAJILLE Kaikilla virallisilla kilpailuilla pitää olla kilpailunjohtaja. Valtakunnansarjoissa tätä "vakanssia" kantavasta käytetään nimeä turnausjohtaja. Valtakunnansarjat ovat kokonaisuudessaan laaja tapahtuma, jonka onnistumisen takaa vain se, että joka kierrokselle kaikilla pelipaikkakunnilla panostetaan sekä etukäteisvalmisteluun että kilpailun aikana tapahtuvaan toimintaan. Tässä on turnausjohtaja avainasemassa. Hän toimii sekä kierroksen koordinaattorina että kilpailun ylituomarina. Hänen on kyettävä nopeisiin ja samalla sekä oikeuden- että sääntöjenmukaisiin tulkintoihin. Sarjavaliokunta toivoo, että tämä vihkonen tutkitaan sopivan huolellisesti ja hyvissä ajoin ja että sieltä löytyvät mieltä kaivertamaan jääneet asiat tuodaan sarjavaliokunnan tietoon niin nopeasti kuin suinkin, jotta virheet tai epäoikeudenmukaisuudet voitaisiin mahdollisuuksien mukaan poistaa. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa siitä yleisperiaatteesta, ettei "kotiotteluiden" määrä valtakunnansarjoissa ole - ainakaan yksinomaan - pelipaikkaperuste. Jakoon vaikuttavat myös eri joukkueiden tasapuolinen kohtelu matkakilometreissä, hallien koko, hallien etukäteisilmoitukset mahdollisista esteistä, muut hallissa samaan aikaan pelattavat pelit jne. On tietysti selvää, ettei "matkatasapuolisuus" voi ylemmissä sarjoissa toteutua yhtä hyvin kuin alueellisesti jakautuneilla alemmilla sarjatasoilla. Tähän kansioon on koottu myös Veteraanisarjojen sääntöjä ja tietoja. Valiokunta toivottaa menestyksellistä sarjakautta sekä kaikille osallistuville joukkueille että tätä sarjaa eri halleissa hoitaville henkilöille. Sarjavaliokunta Tiina Jokinen puh: 040 591 3996 Jukka Hirvonen puh: 050 591 3415 Jorma Lappeteläinen puh: 040 594 4900 Raimo Palokoski puh: 050 557 2290
1 KAUDEN 2008-2009 TOTEUTUS Miehet TASO ILMOITTAU- TUMISMAKSU JOUKKU- EITA LOHKOJA RUNKO- KIERROKSIA LISÄKIERROKSIA SM-LIIGA 300 12 1 + 2 3+ jatkosarja finaali + put.karsinta I-SARJA 160 12 1 + 2 3+ jatkosarja nousukarsinta II-SARJA 120 24 4 6 III-SARJA 100 48 8 6 IV-SARJA 80 114 19 5-6 Naiset TASO ILMOITTAU- TUMISMAKSU JOUKKU- EITA. LOHKOJA RUNKO- KIERROKSIA LISÄKIERROKSIA SM-LIIGA 200 8 1 8 finaali I-SARJA 120 16 2 6 II-SARJA 90 39 8 3-4 nousukarsinta Seniorit TASO ILMOITTAU- TUMISMAKSU JOUKKU- EITA. LOHKOJA RUNKO- KIERROKSIA LISÄKIERROKSIA M-SARJA 120 12 1 3 finaali + karsinta I-SARJA 100 31 4 4 nousukarsinta II-SARJA 80 35 8 3-4 Veteraanit TASO ILMOITTAU- TUMISMAKSU JOUKKU- EITA. LOHKOJA RUNKO- KIERROKSIA LISÄKIERROKSIA KPL M-SARJA 70 18 3 4 finaali I-SARJA 60 36 6 4 II-SARJA 50 114 20 4 nousukarsinta
2 KIERROKSELTA PERITTÄVÄT MAKSUT MIESTEN KIERROSMAKSUT Kokonaismaksu kierrokselta koostuu kolmesta osatekijästä (paitsi SM-liigassa ja I-sarjassa neljästä), jotka ovat: Ratamaksu Ratamaksua peritään hallin normaalin ratataksan mukaan. Maksun aikaperusteena on tosiasiallinen aika. Seuraavassa olevat ajat, joihin sisältyy harjoitteluaika, ovat osoittautuneet riittävässä määrin paikkaansa pitäviksi: Miesten SM-liiga 70 min/ottelu Miesten I-sarja 65 min/ottelu Muu 5 keilaajan joukkue 60 min/ottelu 4 keilaajan joukkue 45 min/ottelu Huom. 1 7-joukkueisessa lohkossa pelit pelataan kolmella rataparilla ja otteluja tulee pelatuksi yhteensä 7 (kullekin joukkueelle 6 ottelua ja 1 lepo). Kultakin joukkueelta veloitetaan ratamaksua kuusi seitsemäsosaa (6/7) ajan perusteella muodostuvasta hinnasta: 6 rataa * 7 ottelua * yhden ottelun aika * ratatuntihinta Joukkueen ratamaksu = ------------------------------------------------------------------------------ 7 joukkuetta ( = 6 * aika * tuntihinta, esim. 45 min peli ja 10 ratatunti ja hinta pyöristettynä 0,50 euroon: joukkuehinta = 6 * 45/60 tuntia * 10 / tunti = 38,50 ) Huom. 2 5-joukkueisessa lohkossa pelit pelataan kahdella rataparilla ja otteluja tulee pelatuksi yhteensä 5 (kullekin joukkueelle 4 ottelua ja 1 lepo). Kultakin joukkueelta veloitetaan ratamaksua neljä viidesosaa (4/5) ajan perusteella muodostuvasta hinnasta: 4 rataa * 5 ottelua * yhden ottelun aika * ratatuntihinta Joukkueen ratamaksu = ------------------------------------------------------------------------------- 5 joukkuetta ( = 4 * aika * tuntihinta, esim. 45 min peli ja 10 ratatunti ja hinta pyöristettynä 0,50 euroon: joukkuehinta = 4 * 45/60 tuntia * 10 /tunti = 30,00 ) Turnausjohtajan palkkio Miesten sarjoissa kaikilla sarjatasoilla kierrokselta veloitettava turnausjohtajan palkkio on 10 / joukkue Järjestävän liiton toimintaraha Järjestävälle keilailuliitolle jäävää liiton toimintarahaa peritään kierrokselta 1 /ottelu: SM-liiga ja I-sarja 5 ottelua 5 / joukkue 6 ottelua 6 / joukkue 7-joukkueinen lohko 6 / joukkue 6-joukkueinen lohko 5 / joukkue 5-joukkueinen lohko 4 / joukkue 4-joukkueinen lohko - 6 ottelua 6 / joukkue SM-liigassa pelipäivinä sisällytetään maksuun palkinto- ja matkakorvausrahaa 100,00 /päivä/joukkue (alku- ja jatkosarjat) ja ykkössarjassa 30,00 /päivä/joukkue.
3 NAISTEN KIERROSMAKSUT Kokonaismaksu kierrokselta koostuu kolmesta osatekijästä (paitsi naisten SM-liigassa neljästä), jotka ovat: Ratamaksu Ratamaksua peritään hallin normaalin ratataksan mukaan. Maksun aikaperusteena on tosiasiallinen aika. Seuraavassa olevat ajat, joihin sisältyy harjoitteluaika, ovat osoittautuneet riittävässä määrin paikkaansa pitäviksi: 4 keilaajan joukkue (naisten SM-liiga) 55 min/ottelu 4 keilaajan joukkue (I-sarja) 50 min/ottelu 3 keilaajan joukkue (naisten II- ja III-sarjat) 35 min/ottelu Huom. 1 7-joukkueisessa lohkossa pelit pelataan kolmella rataparilla ja otteluja tulee pelatuksi yhteensä 7 (kullekin joukkueelle 6 ottelua ja 1 lepo). Kultakin joukkueelta veloitetaan ratamaksua kuusi seitsemäsosaa (6/7) ajan perusteella muodostuvasta hinnasta: 6 rataa * 7 ottelua * yhden ottelun aika * ratatuntihinta Joukkueen ratamaksu = ------------------------------------------------------------------------------ 7 joukkuetta ( = 6 * aika * tuntihinta, esim. 35 min peli ja 10 ratatunti ja hinta pyöristettynä 0,50 euroon: joukkuehinta = 6 * 35/60 tuntia * 10 / tunti = 35,00 ) Huom. 2 5-joukkueisessa lohkossa pelit pelataan kahdella rataparilla ja otteluja tulee pelatuksi yhteensä 5 (kullekin joukkueelle 4 ottelua ja 1 lepo). Kultakin joukkueelta veloitetaan ratamaksua neljä viidesosaa (4/5) ajan perusteella muodostuvasta hinnasta: 4 rataa * 5 ottelua * yhden ottelun aika * ratatuntihinta Joukkueen ratamaksu = ------------------------------------------------------------------------------- 5 joukkuetta ( = 4 * aika * tuntihinta, esim. 35 min peli ja 10 ratatunti ja hinta pyöristettynä 0,50 euroon: joukkuehinta = 4 * 35/60 tuntia * 10 /tunti = 22,50 ) Turnausjohtajan palkkio Naisten sarjoissa kaikilla sarjatasoilla kierrokselta veloitettava turnausjohtajan palkkio on 10 / joukkue. Järjestävän liiton toimintaraha Järjestävän liiton toimintarahaa veloitetaan kierrokselta 1 / ottelu: Naisten SM-liiga 7 / joukkue Naisten I-sarja, 7 ottelua 7 / joukkue 6-joukkueinen lohko 5 / joukkue 5-joukkueinen lohko 4 / joukkue 4-joukkueinen lohko - 6 ottelua 6 / joukkue Naisten SM-liigassa sisällytetään kierroksien maksuun palkinto- ja matkakorvausrahaa 65,00 /päivä/joukkue ja Naisten I-sarjassa 20,00 /päivä/joukkue. SENIORIEN KIERROSMAKSUT Katso miesten kierrosmaksut: 4 keilaajan joukkue
4 VETERAANIEN KIERROSMAKSUT Veteraanien valtakunnansarjat keilataan torstaisin alkaen klo 12.00. Huomioi poikkeukset. Ratamaksuna käytetään ns. eläkeläishintaa. Joukkueessa keilaa 4 veteraania: Ratamaksut joukkuetta kohden, ajat sisältävät harjoittelun: 6 joukkueinen lohko 5 ottelua, 6 rataa á 45 min = 3 h 45 min 5 joukkueinen lohko: 4 ottelua, 4 rataa á 45 min = 3 h 45 min Turnausjohtajan palkkio Veteraanien sarjoissa kierrokselta veloitettava turnausjohtajan palkkio on 8 / joukkue. Järjestävän liiton toimintaraha Järjestävän liiton toimintarahaa veloitetaan kierrokselta 2 / joukkue. PELIJÄRJESTYSKAAVIOT 4 JOUKKUETTA, PELIT KAHDELLA RATAPARILLA: Joukkueet: 1. 2. 3. 4. 1. ottelu 3 1 4 2 2. ottelu 1 2 3 4 3. ottelu 4 3 2 1 4. ottelu 2 3 1 4 5. ottelu 4 1 3 2 6. ottelu 2 4 1 3 5 JOUKKUETTA, PELIT KAHDELLA RATAPARILLA: Joukkueet: 1. 2. 3. 4. 5. 1. ottelu 1 2 3 4 Lepo 5 2. ottelu 5 4 2 3 Lepo 1 3. ottelu 3 1 2 5 Lepo 4 4. ottelu 5 3 4 1 Lepo 2 5. ottelu 4 2 1 5 Lepo 3 6 JOUKKUETTA, PELIT KOLMELLA RATAPARILLA: Joukkueet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 1. ottelu 1 2 3 4 5 6 2. ottelu 5 4 1 6 2 3 3. ottelu 3 1 2 5 6 4 4. ottelu 2 6 4 1 3 5 5. ottelu 1 5 6 3 4 2
5 7 JOUKKUETTA, PELIT KOLMELLA RATAPARILLA: Joukkueet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 1. ottelu 1 2 3 4 5 6 Lepo 7 2. ottelu 5 7 1 3 2 4 Lepo 6 3. ottelu 2 6 4 5 3 7 Lepo 1 4. ottelu 1 5 7 2 6 3 Lepo 4 5. ottelu 5 2 4 6 7 1 Lepo 3 6. ottelu 7 4 6 1 3 5 Lepo 2 7. ottelu 4 1 2 3 6 7 Lepo 5 8 JOUKKUETTA, PELIT NELJÄLLÄ RATAPARILLA: Joukkueet: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 1. ottelu 1 2 3 4 5 6 7 8 2. ottelu 6 8 5 7 2 4 1 3 3. ottelu 5 4 1 8 7 3 2 6 4. ottelu 3 6 7 2 1 5 8 4 5. ottelu 7 1 4 6 3 8 5 2 6. ottelu 2 3 8 5 4 1 6 7 7. ottelu 4 7 6 1 8 2 3 5 TURNAUSJOHTAJAN TEHTÄVÄT 1. Valtakunnansarjat hoidetaan hallilla uutta rekisteriohjelmaa käyttäen (kts erilliset ohjeet). Turnausjohtajalle on annettava jäsenliiton toimesta ainakin seurakäyttäjätunnukset. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä arkisin SKL:n toimisto: puh. 020 7419 660, fax 020 7419 669, sähköpostiosoite: arja.lehti@keilailuliitto.fi tai kierroksen aikana sarjavaliokunnan jäseniin. 2. Varmistaudu hyvissä ajoin ennen kierrosta, että pöytäkirjoja on hallilla riittävästi. Kierrosten edellä ei lähetetä pöytäkirjoja automaattisesti, vaan niitä saa nipun sarjan alkaessa ja pyynnöstä lisää. Pöytäkirjoja voit tilata SKL:n toimistosta. 3. Laadi kierrokselle otteluohjelma. Käytä apunasi valtakunnansarjaohjelmaa tai tämän kansion malleja hallisi tilanteeseen sovittaen. (Esim. joissakin halleissa pelataan neljällä rataparilla, vaikka kolmellakin pelaaminen riittäisi. Tällöin ei mallien rataparit ole sellaisenaan välttämättä sopivia). Hyvä tapa on arpoa tai muuten sattumanvaraisesti valita joukkueet kaavioon, jotta eri kierroksilla ei pelit toistuisi samassa järjestyksessä. Viimeistä kierrosta varten on syytä tehdä ns. tekninen arvonta eli sijoittaa viimeiseen peliin vastakkain ennen kierrosta viereisillä sijoilla olleet (1-2, 3-4 jne). Allekirjoitusta vaille valmiiksi kirjoitetut maksukuitit seuroille nopeuttavat maksutapahtumaa. Tämä on hyödyllistä etenkin sellaisissa halleissa, joissa alkaa samaan aikaan useamman lohkon pelejä ja joukkueita siis on paljon.
6 Otteluohjelmat on oltava valmiina peliä edeltävänä päivänä, jotta esim. puhelintiedusteluihin peliohjelmasta voidaan vastata. Ilmoita ensimmäisen pelin lepovuorossa olevalle joukkueelle. Merkitse otteluohjelmaan myös tieto suunnitellusta tauosta. Mahdollisia kahviopalveluja nopeuttaa ottamalla etukäteistilaukset halukkailta joukkueittain ja myös maksu hoidetaan joukkueittain laskelman mukaan. (Vaatii useissa halleissa sopivaa yhteistyötä kahvioyrittäjän kanssa.) Radanhoitosääntöön tukeutuen sarjavaliokunta suosittaa, että pelattaessa enemmän kuin kuusi (6) kierrosta, pidetään välikunnostustauko neljän pelatun sarjan jälkeen. Kuitenkin viime kädessä ratkaisun hoitotarpeesta (välihoidosta) tekee ratamestari turnausjohtajan kanssa asiasta sovittuaan. 4. Laadi joukkueille annettava kirjallinen info, jossa on otteluohjelma tilanne ennen pelattavaa kierrosta tiedot kirjanpidoista ja mahdollisista hallikohtaisista ohjeista tai erityismääräyksistä jne. 5. Esitäytä kierrokselle pöytäkirjat edellä laatimasi otteluohjelman mukaisesti. 6. Varmistaudu ajoissa avuksesi tulevasta henkilöstöstä. 7. Huolehdi kierroksen pelien aikana, että mm. seuraavat tehtävät hoidetaan: tieto harjoitteluajan alkamisesta ja loppumisesta joukkueille pöytäkirjat radoille ennen otteluiden alkua valmistuneiden otteluiden pöytäkirjat (valkoinen osa) allekirjoitettuina tilanteen ylläpitäjille pöytäkirjojen ATK-syötön tai yhteenvetolomakkeen täytön (täytettävä joka ottelun jälkeen!!) yhteydessä pöytäkirjoista mahdollisesti löytyvät laskuvirheet tai epäselvyydet saatetaan osallisten tietoon otteluiden jälkeiset välitilannetiedot joukkueille heti, kun ne saadaan valmiiksi tieto mahdollisen tauon kestoajasta ja loppumishetkestä. 8. Edellisten rutiinitehtävien lisäksi on turnausjohtajan oltava joka hetki valmiina hänen tärkeimpään tehtäväänsä: sääntöjen nopeaan, varmaan ja ehdottoman oikeudenmukaiseen tulkintaan. Tämän vuoksi turnausjohtaja EI VOI osallistua ko. kilpailuun pelaajana 9. Yhteenvetolomakkeita ja pöytäkirjoja ei postiteta vaan ne säilytetään keilahallin/jäsenliiton toimesta joulukuun 2009 loppuun asti. 10. Huolehdi kierroksen tiedotuksesta paikkakunnallasi vakiintuneen tavan mukaisesti ja varmista myös, että mahdollisille tiedustelijoille tulee olla "vastauspalvelu" järjestettynä tunnin ajan kierroksen päättymisestä. Taltioi ottelupöytäkirjat ja on hyvä jättää itselle myös kopiot yhteenvetolomakkeista.
VALTAKUNNANSARJAN SÄÄNNÖT 2008-2009 7 Miehet, naiset, seniorit ja nuoret SARJAMUOTO Suomen Keilailuliiton alaisessa valtakunnansarjassa keilataan miesten, naisten, seniorien ja nuorten sarjat. Miesten valtakunnansarjassa on viisi sarjaporrasta: SM-liiga, Ykkössarja, Kakkossarja, Kolmossarja, Nelossarja. Naisten valtakunnansarjassa on kolme sarjaporrasta: SM-liiga, Ykkössarja, Kakkossarja. Seniorisarjassa on kolme sarjaporrasta: Mestaruussarja, Ykkössarja ja Kakkossarja. PELITAPASÄÄNNÖKSET Pelitapa: Valtakunnansarjassa jokainen joukkueen jäsen pelaa omaa sarjaansa. Pelaajavaihto voidaan tehdä täydeltä ruudulta ja tällainen sarja kirjautuu sarjan aloittaneen pelaajan nimiin. Voitetusta ottelusta joukkue saa hyvityspisteitä 30 x joukkuekoko eli 5-miehisjoukkueet 150 p, 4-miehisjoukkueet 120 p ja 3-jäseniset joukkueet 90 p/ottelu. Sarjasijoitus määräytyy kaadettujen keilojen ja bonuspisteiden yhteismäärän perusteella. Näiden pisteiden ollessa tasan, sijoitetaan edelle se joukkue, jolla kaadettuja keiloja on enemmän. Lopullisessa sarjataulukossa edellä mainittujen pisteiden ollessa edelleen tasan ja jos sijoitus ratkaisee nousun, putoamisen tai selviytymisen mitalipeleihin, tutkitaan paremmuutta seuraavassa järjestyksessä: - Keskinäisistä otteluista enemmän voittoja saanut on sarjataulukossa parempi. - Keskinäisissä otteluissa enemmän keiloja kaatanut on parempi. - Pelataan uusintaottelu, jossa edetään tarvittaessa kahden ruudun 9.-10. ruudun uusinnoin. Miesten SM-liiga ( 12 joukkuetta ) Runkosarjassa pelataan kolme kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan sijoituksien mukaan jakaudutaan jatkosarjoihin. 6 parasta joukkuetta pelaa mitali- ja 6 heikointa putoamissarjassa. Mitalisarjassa kierroksia on kolme (6+6+3 ottelua), putoamissarjassa kierroksia on kaksi (5+5 ottelua) joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet. Mitalisarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta kahden sarjan porrasfinaalit. Sijoituksen ratkaisee kahden sarjan yhteistulos (ilman bonuksia). Tasatilanteessa pelataan kahden ( 9.- 10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy. Ensimmäisessä ottelussa kohtaavat mitalisarjan kolmonen ja kakkonen. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun ja hävinnyt sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Loppuottelussa edellisen ottelun voittaja kohtaa mitalisarjan voittajan. Tämän ottelun voittaja on SMliigamestari. Häviäjä sijoittuu SM-liigassa toiseksi. Putoamissarjan 6. sijalle sijoittunut joukkue putoaa ykkössarjaan. Sijaluvulle 5. ja 4. sijoittuneet pelaavat ykkössarjan nousulohkon sijoille 2.- 3. sijoittuneiden kanssa karsinnan
8 runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti. Karsinnan kaksi parasta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa ja kaksi heikointa ykkössarjassa. Miesten ykkössarja ( 12 joukkuetta ) Runkosarjassa pelataan kolme kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan sijoituksien mukaan jakaudutaan jatkosarjoihin. 6 parasta joukkuetta pelaa nousu- ja 6 heikointa putoamissarjassa. Kierroksia on 2 ja joukkueilla on pohjapisteinä kaikki runkosarjassa saavutetut pisteet. Noususarjan voittaja nousee SM-liigaan. Sijaluvuille 2.- 3. sijoittuneet pelaavat SM-liigan putoamissarjan sijoille 4. ja 5. sijoittuneiden kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti. Karsinnan kaksi parasta pelaavat seuraavalla kaudella SM-liigassa ja kaksi heikointa ykkössarjassa. Putoamissarjan sijoille 3.- 6. sijoittuneet putoavat kakkossarjaan. Miesten kakkossarja Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan 6 kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on viisi keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat ykkössarjaan. Sijoille 5. ja 6. sijoittuneet putoavat kolmossarjaan Miesten kolmossarja Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan 6 kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat kakkossarjaan. Lohkojen kaksi heikointa joukkuetta putoaa nelossarjaan. Miesten nelossarja Joukkueet on jaettu maantieteellisesti lohkoihin. Runkosarjassa pelataan 5-6 kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat nousevat kolmossarjaan. Naisten SM-liiga ( 8 joukkuetta ) Runkosarjassa pelataan kahdeksan kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan kolme parasta pelaavat mestaruudesta porrasfinaalin paras kolmesta - järjestelmällä. Porrasfinaaleissa pelataan runkosarjan pelitavalla (ilman bonuksia). Tasatilanteessa pelataan kahden ( 9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy.
9 Ensimmäisessä ottelussa kohtaavat runkosarjan kolmonen ja kakkonen. Ottelun voittaja selviytyy loppuotteluun ja häviäjä sijoittuu SM-liigassa kolmanneksi. Loppuottelussa edellisen ottelun voittaja kohtaa runkosarjan voittajan ja tämän ottelun voittaja on SM-liigamestari. Häviäjä sijoittuu liigassa toiseksi. Runkosarjan 7. ja 8. sijoittuneet joukkueet putoavat suoraan I-sarjaan. Naisten ykkössarja ( 16 joukkuetta ) Joukkueet on jaettu maantieteellisesti kahteen lohkoon. Runkosarjassa pelataan kuusi kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Runkosarjan voittajat nousevat SM-liigaan. Sijaluvuille 7-8 sijoittuneet putoavat kakkossarjaan. Naisten kakkossarja Joukkueet on jaettu maantieteellisesti 8 lohkoon. Runkosarjassa pelataan 4-5 kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus on kolme keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Lohkovoittajat pelaavat karsinnan noususta ykkössarjaan. Karsinnassa jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran. Neljä parasta pelaavat seuraavalla kaudella ykkössarjassa. Karsinta pelataan kolme + yksi pelaajalla. Seniorien mestaruussarja ( 12 joukkuetta ) Runkosarjassa pelataan kolme kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta 8p / sarja. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Finaalit pelataan viimeisen runkokierroksen päätteeksi. Runkosarjan kolme parasta pelaavat kahden sarjan porrasfinaalin. Runkosarjan 3. vastaan 2. ja voittaja vastaan 1. Voittaja selviää kahden pelin yhteistuloksella. Tasatilanteessa pelataan kahden ( 9.-10.) joukkueruudun uusintoja, kunnes ratkaisu löytyy. Runkosarjan 12. sijoittunut putoaa ykkössarjaan. Sijaluvulle 10. ja 11. sijoittuneet pelaavat ykkössarjan lohkovoittajien kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Karsinnan kolme parasta pelaavat seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja kolme heikointa ykkössarjassa. Seniorien ykkössarja Runkosarjassa pelataan neljä kierrosta. Jokaisella kierroksella joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta 8p / sarja. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Lohkovoittajat pelaavat mestaruussarjan sijoille 10. ja 11. sijoittuneiden kanssa karsinnan runkosarjan pelitavalla. Karsinnassa joukkueet kohtaavat toisensa yhden kerran. Karsinnan kolme parasta pelaavat seuraavalla kaudella mestaruussarjassa ja kolme heikointa ykkössarjassa. Kunkin lohkon kaksi huonointa putoaa kakkossarjaan, paitsi lohko 1 putoaa yksi joukkue.
10 Seniorien kakkossarja Runkosarjassa pelataan 3-4 kierrosta. Jokaisella kierroksella lohkon joukkueet kohtaavat toisensa kerran. Poikkeuksena nelijoukkueiset lohkot, joissa joukkueet kohtaavat toisensa kierroksella kahdesti. Joukkueen vahvuus neljä keilaajaa + yksi vaihtopelaaja yhdessä ottelussa. Naiskeilaajat saavat tasoitusta 8p / sarja. Vaihdosta miespelaajan tilalle tuleva naispelaaja ei saa tasoitusta. Lohkovoittajat nousevat ykkössarjaan. YLEISTÄ RATAHOITO TAUOLLA Miesten SM-liigassa tehdään välihoito molempina päivinä (alku- ja jatkosarjat). Muilla sarjatasoilla kilpailunjohtaja tekee päätöksen mahdollisen välihoidon tarpeesta. HARJOITTELU Ennen kierrosta Harjoittelu on valtakunnansarjahallissa kiellettyä yhden (1) tunnin ajan ennen virallisen harjoitteluajan alkua. Määräys koskee koko hallia ja myös kilpailuja, joiden laskettu aika kestää kielletyn ajan sisälle. Viivästyminen sallitaan, jos sen aiheuttaa jokin ennalta arvaamaton tapahtuma esim. konerikko. Keilaamiskielto koskee kaikkia kierrokseen osallistuvia pelaajia. Ennen ensimmäistä ottelua Joukkueella on viidentoista minuutin harjoitteluaika aloitusrataparilla. Harjoitteluoikeus on kaikilla joukkueen pelaajilla. Lohkoissa, joissa on pariton määrä joukkueita, saa lepovuorolla aloittanut joukkue harjoitella ennen ensimmäistä peliään 7 minuuttia aloitusrataparillaan. Vastustajajoukkue odottaa tämän harjoittelun ajan. Miesten SM-liigassa ja ykkössarjassa sekä naisten SM-liigassa on käytössä ratapari vaihtopelaajien lämmittelyä varten. Lämmittelyrataparilla saa harjoitella vasta kun ottelut ovat alkaneet. Kierroksen aikana Miesten SM-liigassa ja ykkössarjassa sekä naisten SM-liigassa on käytössä ratapari vaihtopelaajien lämmittelyä varten. Miesten SM-liigassa ja ykkössarjassa saa harjoitusrataparilla olla ainoastaan nimetty vaihtopelaaja. Mikäli harjoittelemassa on nimeämätön pelaaja, kilpailunjohtaja määrää hänelle kilpailukiellon kyseiseksi päiväksi. Naisten SM-liigassa rataparilla saa olla max 2 pelaajaa/seura yhtä aikaa. Mikäli harjoittelemassa on useampi pelaaja seurasta, kilpailunjohtaja määrää kaikille harjoittelijoille kilpailukiellon kyseiseksi päiväksi. Ratarikon sattuessa: jos joukkueet siirretään toiselle rataparille, molemmilla joukkueilla on 5 min harjoittelu rataparilla. Jos korjaus kestää ja vararataparia ei ole, turnausjohtaja tekee päätöksen mahdollisesta harjoittelusta. Tauon jälkeen miesten ja naisten sekä SM-liigassa että ykkössarjassa on 2 palloa/pelaaja harjoittelua (koskee kyseiseen peliin nimettyä joukkuetta, myös vaihtopelaajaa). Joukkue ilman vastustajaa Harjoittelu turnauksen aikana on kielletty. Vastustajatta jostain syystä jäänyt joukkue ei saa pelata, vaan pitää lepovuoron.
11 Harjoittelu SM-liigafinaaleissa Runkosarjan toiseksi ja kolmanneksi sijoittuneet joukkueet saavat harjoitella 15 min sillä rataparilla, jolla keskinäinen ottelu pelataan. Runkosarjan ykkönen saa harjoitella tarkoitukseen varatulla rataparilla haluamansa ajan ensimmäisen ottelun alettua. Mikäli ensimmäinen ottelu päättyy riittävän kauan ennen finaalin alkamisajankohtaa, on edellisen ottelun voittajalla oikeus harjoitella myös tällä rataparilla. Finaaliottelun alussa on molemmilla joukkueilla 15 minuutin harjoitteluaika. OSANOTTO-OIKEUS Kaikilla SKL:n rekisteröidyillä keilaajilla on oikeus osallistua valtakunnansarjoihin. Mahdollisissa seurasiirroissa noudatetaan SKL:n edustuskelpoisuussääntöjä. Lisäksi seniorisarjoissa: Osallistumisoikeus kilpailuvuonna 50 vuotta täyttävät. SEURALLA USEAMPIA JOUKKUEITA Seuralla voi olla miesten-, naisten-, seniorien- sekä veteraanien valtakunnansarjassa useampia joukkueita. Pelaaminen seniori- ja veteraanisarjoissa ei rajoita pelaamista muissa valtakunnansarjoissa ja/tai toisinpäin. Farmisopimuksella siirrot joukkueesta toiseen on mahdollista noudattamalla muutoin valtakunnansarja- ja farmisääntöjä (kolmen viikon karanteeni). Keilaaja voi edustaa valtakunnansarjoissa emäseuraa ja yhtä farmiseuraa kauden aikana. Saman seuran joukkueet voivat pelata samalla sarjatasolla. Näissä säännöissä olevia määräyksiä tulkitaan tällöin kuin joukkueet olisivat kaksi eri seuraa. Tämä sääntö koskee miesten- ja naisten SM-liigaa, miesten ykkössarjaa ja seniorien mestaruussarjaa: jos seuralla on samassa sarjassa useampia joukkueita, on seuran nimettävä ylimmällä sarjatasolla olevaan joukkueeseen runkopelaajat (vähintään miehet 5 / naiset 4 / seniorit 4) ennen ensimmäistä valtakunnansarjakierrosta. Nämä pelaajat voivat kauden aikana pelata ainoastaan kyseisessä joukkueessa. Siirrot sarjatasojen välillä joukkueesta toiseen kauden aikana on sallittua. Saman viikonvaihteen aikana ei kuitenkaan voi keilata kahdessa joukkueessa. Pallojen säännönmukaisuutta valvotaan pistokokein. Sääntörikkeen seurauksena tässä kohdassa on keilaajan tuloksen hylkääminen ko. sarjassa. Jos seuralla on naisten joukkue pelaamassa naisten sarjassa, naispelaajat eivät voi keilata miesten joukkueessa miesten sarjassa. Miesten valtakunnansarjoissa voi pelata myös naisia, jos muut näissä säännöissä olevat rajoitukset eivät sitä estä. VAJAA JOUKKUE Joukkue voi pelata yhden (1) pelaajan vajauksella. Myöhästynyt pelaaja voi tulla peliin siitä ruudusta, jota parhaillaan keilataan. JOUKKUE POISSA OSASTA KIERROKSEN OTTELUJA Jos joku joukkueista on hyväksyttävän syyn takia poissa osasta kierroksen pelejä, pelataan nämä pelaamatta jääneet ottelut myöhemmin. Jos mahdollista, olisi tällaiset ottelut pyrittävä pelaamaan samana päivänä muiden otteluiden päätyttyä.
12 LUOVUTUSSAKKO, MAKSURÄSTIT JA POISJÄÄNTIMAKSU Kierrokselta poisjäänti Joukkueen jäädessä pois kierrokselta on se velvollinen maksamaan järjestävälle hallille kilpailumaksut, jotka sille olisi langennut sen ollessa mukana. Kilpailumaksuiksi katsotaan ratamaksut, liittojen toimintarahat, turnausjohtajan palkkiot sekä palkintomaksut. Ensimmäiseltä poisjääntikerralta ei ole muita seuraamuksia. Poisjäännin toistuessa joutuu seura maksamaan sakkoa 100. Keilahallille pitää ilmoittaa poisjäännistä etukäteen. Finaalista tai karsinnoista poisjäänti Poisjäännistä pitää ilmoittaa SKL:n toimistoon kirjallisesti (kirje, fax) viikkoa ennen pelipäivää. Sarjavaliokunta tekee päätöksen mahdollisista seuraamuksista (sakko maksimissaan 250 ). Luopuminen Kesken kauden sarjasta luopuvan joukkue on velvollinen maksamaan 200 sakon ja jäljellä olevat kilpailumaksut, joiksi katsotaan ratamaksut, liittojen toimintarahat, turnausjohtajan palkkiot sekä palkintomaksut. Kausi katsotaan alkaneeksi 1.9. Joukkueen jäädessä pois runkosarjan viimeiseltä kierrokselta katsotaan se luopuneeksi. Tässä tapauksessa sakko on 250. Lisäksi joukkue suorittaa kierroksen kilpailumaksut. Luopunut joukkue jää tuloksissa viimeiseksi. Miesten ja naisten SM-liigoissa sekä ykkössarjoissa yllä mainitut maksut ovat kaksinkertaiset. Joukkue, jolta ei saada sääntöjen mukaisia maksuja, suljetaan sarjasta kunnes maksut on suoritettu. Ottelutulokset jäävät luovutuksen yhteydessä voimaan. Luopunut joukkue sijoittuu lohkossaan viimeiseksi. Sarjasta luopunut seura joutuu aloittamaan alimmasta sarjaportaasta, jos se haluaa myöhemmin osallistua valtakunnansarjaan. NOUSUSTA KIELTÄYTYMINEN Mikäli nousun ansainnut seura kieltäytyy nousemasta ylemmälle sarjatasolle, noudatetaan seuraavia periaatteita: Jos kieltäytymiseen on perusteltu syy ja jos SKL:n toimisto on saanut siitä kirjallisen (kirje, fax) ilmoituksen 2 viikon kuluessa sarjan päättymisestä kieltäytyminen hyväksytään. Mikäli kieltäytymisen syy ei ole perusteltu (sarjavaliokunta tekee ratkaisun), pudotetaan kieltäytyjä yhtä sarjaporrasta alemmaksi. SARJATÄYDENNYKSET Tarvittaessa sarjavaliokunta täydentää seuraavaa kautta varten lohkoja ottaen huomioon edellisen kauden sarjamenestyksen sekä alueellisen sijainnin. SARJAAN ILMOITTAUTUMINEN Kaikki ne joukkueet, jotka osallistuvat valtakunnansarjaan katsotaan automaattisesti ilmoittautuneiksi sarjaan myös seuraavaksi kaudeksi. Jos joukkue haluaa jäädä pois seuraavalta kaudelta, täytyy seuran lähettää kirjallinen peruutus Suomen Keilailuliiton toimistoon toukokuun 15. päivään mennessä. Jos peruutus tehdään tämän jälkeen, sarjavaliokunta voi asettaa seuran maksettavaksi ilmoittautumismaksun.
KILPAILUN JOHTO JA VASTALAUSEET Paikallinen keilailuliitto, jonka alaisessa hallissa valtakunnansarja keilataan, on velvollinen määräämään jokaiselle kierrokselle kilpailunjohtajan. Mahdolliset vastalauseet on Suomen Keilailuliiton kilpailusääntöjä noudattaen jätettävä kilpailunjohtajalle, joka välittää ne Suomen Keilailuliiton sarjavaliokunnalle. Vastalauseeseen on liitettävä 50, joka palautetaan vastalauseen tekijälle, mikäli vastalause hyväksytään. Valtakunnansarjaturnauksen tuloksia koskevat korjauspyynnöt on tehtävä seuraavasti: - Pöytäkirjavirheet on pyydettävä ja vaadittava korjaamaan ottelun aikana. - Yhteenvetolomakkeessa ilmenevät yhteenlasku- tai kirjausvirheet on pyydettävä korjaamaan viimeistään turnauksen jälkeisenä ensimmäisenä arkipäivänä (maanantai). Korjauspyyntö esitetään Suomen Keilailuliiton toimistoon. Virheiden huomaaminen ja ilmoittaminen on sarjaan osallistuvien seurojen vastuulla. 13 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Joukkueen on oltava ottelupaikalla vähintään puoli tuntia ennen kilpailun ilmoitettua alkamisaikaa. Pakkotilanteessa, esim. autoturma, on esteestä ja mahdollisesta myöhästymisestä tai täydellisestä estymisestä ilmoitettava turnaushalliin mahdollisimman pian. Joukkuekohtainen pelimaksu on suoritettava/laskutettava ennen turnauksen alkua. Miesten ja naisten SM-liigan peleistä lähetetään lasku SKL:oon. Turnaushalli voi rajoittaa pelialueelle tuotavien kassien ja pallojen määrää käytettävissä olevien tilojen mukaan. Joukkue saa siirtyä seuraavalle pelirataparille vasta, kun kaikilla ratapareilla on sarja valmistunut, ellei turnausjohtaja jostakin poikkeussyystä anna erikseen siirtymislupaa. Kilpailusääntöjen mukaisesti tulee joukkueilla olla yhtenäinen pelipaita. Kilpailunjohtajalla on oikeus myöntää erityisestä syystä vapautus tästä säännöstä. Säännön törkeästä rikkomisesta hän voi määrätä seuralle sakon, joka on ko. pelimaksun suuruinen. Finaaleissa ja karsinnoissa noudatetaan kaikilta osin runkosarjan menettelytapoja, ellei näissä säännöissä poikkeavaa niiden suhteen määritellä. VETERAANIEN VALTAKUNNANSARJAN SÄÄNNÖT 2008 2009 1. Sarjamuoto Suomen Keilailuliiton alaiseen veteraanien valtakunnansarjaan saavat osallistua rekisteröidyt seurat joko yhdellä taikka useammalla joukkueella. Veteraanien valtakunnansarjassa on kolme (3) sarjaporrasta: 18 joukkueinen kolmilohkoinen (3) mestaruussarja, 36 joukkueinen kuusilohkoinen (6) ykkössarja ja kakkossarja, jossa on kaksikymmentä (20) 5 6 joukkueen lohkoa. Kussakin sarjassa pelataan neljä (4) kierrosta sekä SM-huipentumana varsinainen finaali kullasta ja kunniasta. Kakkossarjan lohkovoittajat karsivat pääsystä ykkössarjaan. Mestaruussarjassa voi seuraa edustaa vain yksi joukkue. Mikäli ykkössarjassa on samasta seurasta useampi kuin yksi joukkue, nämä sijoitetaan samaan lohkoon.
14 2. Pelitapa Veteraanien valtakunnansarjassa kunkin lohkon joukkueet keilaavat jokaisella kierroksella sarjan jokaista joukkuetta vastaan. Joukkueessa saa heittää sukupuoleen katsomatta neljä (4) asianomaisena kalenterivuonna 60 vuotta täyttävää tai vanhempaa rekisteröityä veteraanikeilaajaa virallisia ikähyvityspisteitä käyttäen, mutta vain kolmen (3) parhaan tulos kussakin sarjassa lasketaan joukkuetulokseen. Naisveteraaneille annetaan 8 pisteen lisätasoitus sarjaa kohden. Jokaiselle joukkueessa heittävälle lasketaan silti henkilökohtainen tulos keskiarvoineen pelipöytäkirjan ao. kohtaan. Vaihtopelaajia ei kierroksella sallita. Joukkue pelaa samassa kokoonpanossa ja ensimmäisen sarjan mukaisessa pelijärjestyksessä koko kierroksen ajan. Kamppailut käydään amerikkalaisella pelitavalla. Joukkueille annetaan 15 minuutin harjoitteluaika aloitusrataparilla. 3. Kierroskirjanpito Järjestäjä päättää, pidetäänkö veteraanien valtakunnansarjakierroksilla ATK-, valotaulu- vai paperikirjanpitoa. Jos järjestäjä päätyy valotaulukirjanpitoon, on sen järjestettävä myös pätevät kirjanpitäjät tehtävää hoitamaan. Jos joku joukkue haluaa normaalin paperikirjanpidon, on se sallittava. Silloin kirjanpidon hoitavat normaalitapauksissa joukkueet itse. Järjestäjä päättää samalla, kummanpuoleinen joukkue kirjanpidon hoitaa ja miten. Tulospalvelu hoidetaan normaalisti (sarjatulokset ja joukkuetulokset sekä jokaisen heittäjän tulokset), mutta valotaulukirjanpidossa lopputulokset kirjataan paperille vain sarjoittain. Keskiarvot lasketaan ilman voittobonuksia. 4. Pisteet ja sijoitukset Seuran sijoituksen sarjataulukossa määräävät kaadetut keilat sekä voitoista ja tasapeleistä saadut lisäpisteet. Voitetusta sarjasta joukkue saa 30 ja tasapelistä 15 lisäpistettä. Jos näin lasketut pisteet ovat tasan, voittaa vähemmän ikähyvityspisteitä saanut joukkue. Jos nekin ovat tasan, ratkaisevat voiton ensiksi kaadot, sitten paikot ja keskinäiset ottelut ja lopuksi heitettävät lisäruudut. 5. Mestaruussarja Veteraanien mestaruussarjassa on kolme (3) lohkoa, joissa kussakin on kuusi (6) joukkuetta. Neljän pelatun alkukierroksen jälkeen kunkin lohkon kaksi (2) parasta joukkuetta pääsee maaliskuussa pelattavaan finaaliin. Kunkin lohkon kaksi (2) heikoimmin menestynyttä joukkuetta putoaa seuraavaksi kaudeksi ykkössarjaan. Finaalissa pelataan sarja (1) kutakin joukkuetta vastaan 30/15 hyvityspistein virallisten ikätasoitusten lisäksi. Finaalipelit pelataan kaikille joukkueille vieraassa hallissa ja aloitetaan nollapisteistä. Finaalipelien perusteella jaetaan kolmelle parhaalle kulta-, hopea- tai pronssimitalit sekä kaikille finaalijoukkueille harjoitus- ja valmentautumisrahaa seuraavasti: I/200,-, II/150,-, III/100,-, IV/70,-, V/70,- ja VI/70,-. SM-sarjan alkusarjan lohkojen kolmanneksi (3) parhaat joukkueet palkitaan 60,- euron harjoitus- ja valmentautumisstipendillä. Mestaruussarjan osallistumismaksu on 70,- euroa joukkueelta sekä lisäksi joukkueet maksavat kunkin kierroksen pelimaksut a.o. keilahalleille. 6. Ykkössarja Veteraanien ykkössarjassa on kuusi (6) lohkoa, joissa jokaisessa on kuusi (6) joukkuetta. Neljän (4) pelatun kierroksen jälkeen kunkin lohkon voittaja nousee seuraavan kauden mestaruussarjaan. Jokaisen lohkon kaksi (2) heikoimmin menestynyttä joukkuetta putoaa seuraavaksi kaudeksi kakkossarjaan. Kunkin lohkon kolmelle (3) parhaalle joukkueelle jaetaan harjoitus- ja valmentautumisrahaa seuraavasti: I/120,-, II/100,- ja III/80,-. Ykkössarjan osallistumismaksu on 60,- euroa joukkueelta sekä lisäksi joukkueet maksavat kunkin kierroksen pelimaksut a.o. keilahalleille.
15 7. Kakkossarja Veteraanien kakkossarjassa on kaksikymmentä (20) lohkoa, joihin on sijoitettu 5-6 joukkuetta. Neljän (4) pelatun kierroksen jälkeen lohkovoittajat karsivat noususta seuraavan kauden ykkössarjaan. Karsintalohkoja on neljä ja kussakin lohkossa pelaa 5 joukkuetta, joista kolme parasta nousee seuraavaksi kaudeksi ykkössarjaan (yhteensä 12 joukkuetta). Kakkossarjan karsintalohkot muodostetaan viimeisen kierroksen jälkeen ottaen huomioon joukkueiden alueellinen sijoittuminen. Karsintapelit pelataan kaikille joukkueille vieraassa hallissa. Kunkin alkusarjan lohkon kahdelle (2) parhaalle joukkueelle jaetaan harjoitus- ja valmentautumisrahaa seuraavasti: I/100,- ja II/80,-. Kakkossarjan osallistumismaksu on 50,- euroa joukkueelta sekä lisäksi joukkueet maksavat kunkin kierroksen pelimaksut a.o. keilahalleille. 8. Muuta huomioitavaa Kun samasta seurasta on samassa sarjassa mukana useampi kuin yksi joukkue, niiden kokoonpano sinetöityy pelaajien osalta ensimmäisen ottelun perusteella, ts. pelaajien on pelattava samassa joukkueessa koko kausi. Mahdollinen täydennys on näin ollen otettava reservistä, aikaisemmin pelaamattomista seuran veteraaneista. Alemmasta sarjasta saa nostaa pelaajan ylempään sarjaan, mutta noston jälkeen tämä ei enää saa pelata alemman sarjan joukkueessa. Kierrokset alkavat yleensä klo 12. Poikkeukset on selvitetty lohkojaossa. Turnausjohtajan on pyrittävä sijoittamaan parittoman joukkuemäärän lohkoissa pitkämatkaisimpien joukkueiden lepovuorot joko pelien alkuun tai loppuun. Mikäli samassa lohkossa on useampia saman seuran joukkueita, turnausjohtajan on laadittava peliohjelma niin, että nämä joukkueet kohtaavat kierroksen ensimmäisessä (-issä) pelissä (-eissä). Muut mahdolliset alkamisajat hyväksyy tai hylkää veteraanien valtakunnansarjan vastuuhenkilö Jaakko Virkajärvi, Vasamakatu 7 D31, 15100 Lahti, kotipuhelin (03) 752 4357, GSM 044 5174345 tai Email jaakko.virkajarvi@phnet.fi. Ennen siirtoanomusta asia on sovittava ao. joukkueiden kesken. Mahdolliset pelipöytäkirjavirheet on oikaistava välittömästi. Kapteeni allekirjoittaa pelipöytäkirjan heti pelin päätyttyä, mutta kunkin turnauskierroksen viimeisen ottelun jälkeen on joukkueilla puoli tuntia (30 min) aikaa korjata/korjauttaa mahdolliset pelipöytäkirjavirheet kapteenin allekirjoituksesta huolimatta. Jos joukkueesta puuttuu 1-2 keilaajaa, tulos lasketaan kaadettujen keilojen mukaisesti. Ellei vastustaja tule pelipaikalle, on paikalla olevan joukkueen heitettävä sarjansa. Jos joukkueelle sattuu voittamaton viivästymiseste (esim. autovaurio), on sen niin pian kuin mahdollista ilmoitettava järjestäjälle asiasta. Järjestäjän on tässä tapauksessa joustettava kilpailun alkamisajassa, mutta korkeintaan yksi (1) tunti. Järjestävän liiton/hallin on huolehdittava, että kilpailuolosuhteet ovat kaikin puolin kunnossa ja että tulospalvelu toimii osaavien (myös ATK) toimesta rikkeettömästi, oikein ja kohtuullisen nopeasti. Muilta osin veteraanien valtakunnansarjassa noudatetaan SKL:n kilpailu-, sarja- ja edustussääntöjä sekä SKL:n veteraanivaliokunnan ohjeita ja määräyksiä. SKL:n veteraanivaliokunta hyväksyi nämä säännöt kokouksessaan 28.8.2008
16 KILPAILUSÄÄNNÖT 2008 2009 Keilailukilpailun järjestäminen Suomen Keilailuliiton, jäsenliiton ja seuran järjestämä tai järjestettäväksi määräämä tai hyväksymä keilailukilpailu on järjestettävä ja johdettava näitä sääntöjä ja määräyksiä noudattaen. Keilailukilpailu voidaan suorittaa vain SKL:n hyväksymillä radoilla ja välineillä ja on sen oltava SKL:n tai sen jäsenliiton hyväksymä. Jos kilpailu on avoin vain jäsenliiton omille jäsenille, se on jäsenliiton sisäinen kilpailu (noudatetaan SKL:n kilpailusääntöjä). Jos kilpailu on avoin kaikille SKL:n jäsenliittojen jäsenille, se on kansallinen (noudatetaan SKL:n kilpailusääntöjä). Jos kilpailu on avoin kaikille keilaajille, jotka kuuluvat toiseen tai toisiin WTBA:n kuuluviin liittoihin voi se olla kansainvälinen silloin, kun se on erikseen kansainväliseksi myönnetty. (noudatetaan WTBA:n sääntöjä: oleellisimmat poikkeukset näistä säännöistä koskevat tasapelitilanteita ja harjoitusaikoja ennen kilpailua). Mikäli kansainvälisiä kilpailuja järjestetään pitää SKL:n nimetä yksi tai useampia henkilöitä, joiden tehtävänä on valvoa, että kilpailut järjestetään WTBA:n sääntöjen mukaan. Kansainvälinen kilpailu voidaan järjestää vain SKL:n liittohallituksen luvalla. Kutsukilpailu on kilpailu, jossa osanottajamäärä on rajoitettu, ja se voi olla liiton sisäinen kansallinen tai kansainvälinen kilpailu, riippuen siitä ovatko osanottajat vain omasta jäsenliitosta, useista jäsenliitoista tai toisista WTBA:n kuuluvista liitoista. Muita kilpailuja saadaan järjestää ko. jäsenliiton hallituksen luvalla. Yksityisten, muihin WTBA:n liittoihin kuuluvien osallistumisoikeudesta Suomessa järjestettäviin kilpailuihin noudatetaan SKL:n liittohallituksen hyväksymää menettelyä. TUL:n (Työväen Urheiluliittoon) kuuluvat keilaajat voivat osallistua SKL:n alaisiin kilpailuihin kilpailujäseninä SKL:n sekä TUL:n tekemän ja kulloinkin voimassa olevan sopimuksen perusteella. Pelkästään Suomen Firmakeilailuliittoon kuuluvien pelaajien luokituksesta ja Suomen Firmakeilailuliiton alaisten kilpailujen merkinnöistä noudatetaan SKL:n ja SFKL:n välillä tehtyä ja kulloinkin voimassa olevaa sopimusta. Mikäli Suomen Keilailuliittoon kuulumaton yhteisö tai henkilö järjestää keilailukilpailut, johon liiton jäsenten toivotaan osallistuvan, järjestäjän on neuvoteltava SKL:n hallituksen kanssa kilpailun peliohjelmasta, säännöistä ja ajankohdasta kilpailuvaliokunnan välityksellä. Ellei tyydyttävään ratkaisuun neuvotteluissa päästä, hallitus voi kieltää liiton jäsenten osallistumisen kyseiseen kilpailuun. Erikoiskilpailuja varten tulee järjestäjien laatia erilliset kilpailusäännöt sekä alku- että loppukilpailuja varten. Sääntöjen tulee perustua näihin sekä muilta osin WTBA:n kilpailusääntöihin. Asianomaisen jäsenliiton tai tarvittaessa Suomen Keilailuliiton kilpailuvaliokunnan tulee kyseiset säännöt hyväksyä ennen kuin kilpailua voidaan järjestää. Henkilökohtaiset kilpailut ovat aina virallisia kilpailuja, jotka vaikuttavat pelaajien keskiarvoon ja luokitukseen. Keskiarvoon tulee mukaan kaikki Suomessa kilpaillut sarjat, myös uusinnat ja loppukilpailusarjat sekä joukkuekilpailujen (esim. joukkueturnaukset, valtakunnan- ja
paikallissarjat) yhteydessä keilatut henkilökohtaiset sarjat poikkeuksena näissä säännöissä kohdassa 0 mainittu poikkeuksellisten tulosten mitätöinti. 17 Kaikissa kilpailuissa kilpailee kukin luokka erikseen henkilökohtaisista palkinnoista, ellei kilpailukutsussa ole toisin ilmoitettu. Kilpailijoiden aloitusradat ja pelaajien keskinäisen järjestyksen kilpailunjärjestäjä määrää kuhunkin tilanteeseen parhaaksi katsomallaan tavalla. Määrityksessä otetaan huomioon mm. kilpailun sujuvuus. Joukkuekilpailussa, joka käsittää nimetyt joukkueet, on joukkueen kaikkien jäsenten nimet aina merkittävä viimeistään ennen kuin joukkueen ensimmäinen jäsen on alkanut suorittaa kilpailuosuuttaan (määräys koskee myös vaihtopelaajaa). Suomen Keilailuliiton järjestämiä ja hyväksymiä erikoiskilpailuja, kuten Suomen mestaruuskilpailuja, valtakunnansarjoja sekä edustustason valintaohjelmaan liittyviä kilpailuja varten voidaan laatia erikoismääräyksiä ja suosituksia, jotka SKL:n liittohallitus vahvistaa. Jäsenliitto voi halutessaan vaatia kilpailun järjestäjältä vakuuden, joka kattaa kilpailulle kutsussa tai sen anomuksessa määritellyt palkinnot. Keilaradat ja välineet Jokaisessa keilailukilpailussa kaikkien käytettävien ratojen, keilojen, pallojen ja muiden välineiden mittojen, painojen ja ominaisuuksien on oltava määräysten mukaiset. Kilpailija on itse vastuussa omien pelivälineidensä sääntöjenmukaisuudesta. Sääntöjenvastaisten pelivälineiden käyttö aiheuttaa kilpailutuloksen hylkäämisen, ja mikäli se on tahallista, rangaistuksena on määräaikainen kilpailukielto. Poikkeuksellisten ratkaisujen käyttö pelivälineissä ja -varusteissa on kielletty. Suomen Keilailuliitto valvoo, että kaikki kansainvälisissä kilpailuissa käytettävät keilaradat ovat WTBA:n sääntöjen mukaiset ja että kansallisissa kilpailuissa käytettävät radat ovat Suomen Keilailuliiton hyväksymät. Keilaratoja, keiloja ja palloja koskevat tekniset säännöt ja määräykset on julkaistu erikseen. Uusille keilaradoille on ensitarkastus suoritettava ennen niiden käyttöönottoa ja vanhoille uusintatarkastus peruskorjauksen yhteydessä sekä aina tarvittaessa. Suomen Keilailuliitolla ja jäsenliitoilla on alueellaan oikeus suorittaa ratojen tarkastuksia aina tarvittaessa. Ratojen tarkastuksesta laadittava pöytäkirja on toimitettava Suomen Keilailuliittoon välittömästi tarkastuksen jälkeen. Mikäli annettuja korjausehdotuksia ei annetussa määräajassa noudateta, voidaan kaikki valtakunnalliset kilpailut kieltää määräajaksi ko. hallissa (mm. valtakunnansarjapelit). Keilapallon pinnan ominaisuuksien muuttaminen on kielletty saman yhtäjaksoisen kilpailun aikana (hiominen, kiillottaminen, nestemäisellä liuottimella puhdistaminen). Mikäli palloon tarttuu normaalista poikkeavasti likaa konevian tai -rikon vuoksi, voi kilpailunjohtaja sallia pallon puhdistamisen siihen soveltuvalla aineella. Keilapallon pintaan ei saa laittaa / kiinnittää vieraita aineita (esim. teippimerkkejä yms.). Yhtäjaksoiseksi kilpailuksi katsotaan määrätyn sarjamäärän mukainen henkilökohtainen kilpailu, erikoiskilpailun finaaliosassa jokainen osio, joka pelataan yhtenäisellä pelaajamäärällä tai joka on erikseen yhtenäiseksi jaksoksi nimetty sekä valtakunnansarjoissa ja sarjapeleissä se pelijakso, jossa vastustaja ei muutu, sekä niihin kuuluva harjoittelu. Keilapallo katsotaan pelaajan henkilökohtaiseksi omaisuudeksi ja ilman sen omistajan suostumusta ei toinen pelaaja sitä saa käyttää.
18 Kilpailun järjestäjän tehtävät Kilpailun järjestäjän tehtäviin kuuluu: a) anoa aina ao. jäsenliiton hallitukselta lupa kilpailun järjestämiseen. Kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen on lupa anottava jäsenliiton kautta SKL:lta. b) ilmoittaa sääntöjen määräämällä tavalla kilpailusta. c) varmistaa, että ne radat, joilla kilpailu tapahtuu, ovat SKL:n hyväksymät ja että kilpailussa käytetyt välineet täyttävät SKL:n määräykset. d) asettaa jäsenliiton hyväksymä kilpailunjohtaja sekä muut tarvittavat virkailijat. e) valvoa, että kilpailua varten laaditaan pelijärjestys ja että vain rekisteröidyt pelaajat osallistuvat kilpailuun. f) valvoa, että kilpailupöytäkirjat, jotka on pidetty käsikirjanpidolla, tarkistetaan. Nämä tarkistukset tehdään, vaikka kilpailija on allekirjoituksellaan pöytäkirjansa hyväksynyt. (Ks. myös0) g) vastata, että palkinnot jaetaan niin kuin kilpailukutsussa on ilmoitettu ja että palkinnot ovat kilpailukutsun mukaisia ja toimittaa kohdan 0 mukaan mahdollisesti vaadittu vakuus jäsenliitolle sen määräämään ajankohtaan mennessä. h) antaa viimeistään 7 vrk kilpailun päättymisestä selvitys kilpailun jäsenliitolle. i) ryhtyä jäsenliiton, hallin sekä SKL:n mahdollisten ennätyssääntöjen mukaisiin toimenpiteisiin, jos kilpailussa on saavutettu tulos, joka on ennätyskelpoinen. Kilpailuista ilmoittaminen Kaikki SKL:n kilpailut on ilmoitettava joko jäsenliiton kilpailukutsussa, SKL:n äänenkannattajassa, asettamalla julisteita jäsenliittojen keilahalleihin tai ilmoittamalla suoraan niille seuroille, jotka ovat oikeutettuja ottamaan osaa kilpailuun. Kilpailukutsussa on mainittava kilpailun laatu, kilpailupäivä tai -päivät, halli, kilpailumuoto, alkukilpailun ja finaalin pelitapa, osanottomaksun suuruus, kilpailun järjestäjä, kilpailunjohtaja, palkinnot ja niiden laatu ja viimeinen kilpailuerä sekä uusintamahdollisuus. Kilpailun johtaja Jokaisessa kilpailussa on oltava kilpailunjohtaja. Kilpailunjohtajan ja muiden toimihenkilöiden tulee olla tehtäviinsä hyvin perehtyneitä. Suomen Keilailuliitto nimeää yhden tai useamman pätevän henkilön, joiden on valvottava kaikkia Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä kilpailuja. Kilpailunjohtajan tehtäviin kuuluu: - Valvoa, että kilpailusääntöjä tarkoin noudatetaan sekä oikaista ja rangaista mahdolliset rikkomukset. - Kansainvälisissä kilpailuissa hänen on valvottava, että kilpailu suoritetaan WTBA:n sääntöjen mukaisesti ja radoilla ja välinein, jotka täyttävät WTBA:n vaatimukset. Kilpailunjohtajalla on oikeus ryhtyä tarvittaessa rankaisutoimenpiteisiin kohdan 0. mukaan. Osanottomaksu Osanottomaksu on suoritettava ennen kilpailun alkua. Ilmoittautuminen kilpailuun edellyttää, että maksu suoritetaan, ellei ilmoittautumista peruuteta vähintään 24 tuntia ennen kilpailuvuoron alkamista. Seuran on vastattava jäsentensä kilpailumaksujen suorittamisesta suoraan kilpailunjärjestäjälle. Peliasu ja välineet
19 Kilpailuissa pelaajan on käytettävä liittonsa hyväksymää pelipaitaa, joita voi olla useampia. SM-kilpailuissa, valtakunnansarjoissa, seura-cupissa, paikallissarjoissa ja niissä henkilökohtaisissa kilpailuissa, joiden yhteydessä joukkuekilpailu on heitettävä samanaikaisesti, on joukkueen jäsenillä oltava samanmallinen ja samanvärinen pelipaita. Pelipaidassa pitää näkyä seuran nimi (min. korkeus noin 40 mm). Suositeltavaa on, että myös kotipaikka olisi mainittu. Seuran nimi pitää olla kaikkien jäsenten paidassa samalla kohdalla. Paidoissa olevat mainokset voivat olla erilaisia, jos seura sen sallii. Kilpailunjohtajalla on oikeus myöntää erityisestä syystä vapautus tästä säännöstä. Säännön törkeästä rikkomisesta hän voi määrätä sakon, joka on ko. pelimaksun suuruinen. Keilakenkien pohjien ja korkojen on oltava puhtaat radalle tultaessa ja niiden on oltava sellaista materiaalia, etteivät ne vahingoita radan pintaa eivätkä muuta sen normaalia kuntoa. Niihin ei myöskään saa lisätä mitään sellaisia aineita, jotka voivat aiheuttaa hankaluuksia kanssapelaajille. (Ks. myös 0) Myöhästynyt pelaaja Myöhemmin mukaan tuleva kilpailija saa aloittaa kilpailunsa siitä ruudusta lukien, jota pelataan hänelle määrätyllä radalla tai rataparilla hänen aloittaessaan kilpailun ja hän saa lukea tuloksessa hyväkseen vain heittämänsä ruudut. Poisjääneelle kilpailijalle voidaan myöntää tilaisuus kilpailemiseen myöhemmässäkin vaiheessa, mikäli sopiva kilpailuaika on vapaa ja kilpailun normaali päättyminen ei sen takia viivästy. Pelitapa Keilailukilpailut voidaan järjestää määritellyn sarjamäärän mukaisina kilpailuina ja suorittaa yhdellä tai useammalla rataparilla. Kaksi tai useampia keilaajia (kilpailun keilaaminen yksin ei ole sallittua) voi samanaikaisesti keilata yhdellä radalla tai rataparilla. Jos kaksi tai useampia keilaajia keilaa samalla radalla tai rataparilla, jokaisen heistä on vuorotellen suoritettava kunkin ruudun sääntöjen mukaiset heitot. Kilpailussa keilaajalla on oikeus 4 harjoitusheittoon eurooppalaisessa pelitavassa aloitusradalla ja 4 harjoitusheittoon kummallakin aloitusradalla amerikkalaisessa pelitavassa. Jäsenliitolla on oikeus rajoittaa välittömästi ennen kilpailun aloittamista tapahtuvaa harjoittelua samassa hallissa tai hallin osassa, jossa kilpailutapahtuma on. (Tämä koskee muuta harjoittelua kuin kohdissa 0 ja 0 tarkoitettua kilpailutapahtumaan liittyvää harjoittelua.) Kilpailun järjestäjällä on oikeus halutessaan antaa pidempi harjoitusaika kuin kohdassa 0 määritellään (erikoiskilpailut, finaalit). Pelitapoja Eurooppalainen pelitapa Keilaaja (tai joukkue) pelaa sarjan kokonaisuudessaan yhdellä radalla. Radalla voi olla myös useampia keilaajia (normaalisti kaksi). Rataa vaihdetaan normaalisti yhden sarjan jälkeen. Amerikkalainen pelitapa Keilaaja (tai joukkue) pelaa sarjan käyttäen kahta vierekkäistä rataa (rataparia). Rataparilla voi olla kaksi tai useampia keilaajia. Rataparia vaihdetaan normaalisti sarjoittain tai useamman sarjan jälkeen (mm. SM-kilpailut). Keilattaessa samalla rataparilla aloitetaan uusi sarja siltä radalta mihin edellinen päättyi. Mikäli rataparia vaihdetaan sarjoittain, aloitetaan uusi sarja parilliselta radalta, mikäli edellinen sarja päättyi parilliselle radalle (ja päinvastoin). Näin menetellään, mikäli erillistä pelikaaviota ei ole laadittu.