nro 2/2011 SISÄLLYSLUETTELO SIVLTK 17 SIVLTK 18 SIVLTK 19 SIVLTK 20 SIVLTK 21 Kokouksen järjestäytyminen Viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta Perusopetuksen oppilaan lähikoulun osoittamista koskevan päätösvallan delegointi Sjundeå svenska skolanin laajennus Muut asiat
Sivu 2 Nro 2/2011 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo 18.00-18.44. Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Gottberg Carl-Johan, puheenjohtaja Alho Olli, jäsen Backman Heidi, jäsen Calin Elisa, jäsen Hautamäki Satu-Kristiina, jäsen Paasikivi Anna, jäsen Pitkänen Kirsti, varajäsen Savinainen Tuula, jäsen Söderlund Susanna, varajäsen Nordström Marcus, kunnanhallituksen edustaja Nordman Tina, sivistystoimen johtaja (esittelijä) Lindström Catharina, tekninen johtaja (poistui kello 18.42 20) Moisala Jarno, kehittämispäällikkö (sihteeri) Koskinen Tommi, hallinnon suunnittelija Asiat 17-21 Allekirjoitukset Carl-Johan Gottberrg puheenjohtaja Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Satu-Kristiina Hautamäki pöytäkirjantarkastaja Anna Paasikivi pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Sivistystoimisto 21.3.2011 Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Martina Kinnunen toimistosihteeri
Sivu 3 SIVLTK 17 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Lautakunta - totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi; - myönsi puhe- ja läsnäolo-oikeuden kokouksessa asiakohtien 1-5 ajaksi tekninen johtaja Catharina Lindströmille ja - valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Satu-Kristiina Hautamäen ja Anna Paasikiven.
Sivu 4 SIVLTK 18 Oheismateriaali VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali - Päätösluettelot ovat oheismateriaalina. Ehdotus: Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia sivistyslautakunnan alaisten jaostojen ja viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: Sivistystoimen johtaja Tina Nordmanin päätösluettelo 14.2.-28.2.2011, 9-16/2011 Varhaiskasvatuspäällikkö Anu Vesiluoman päätösluettelo 18.1.-25.2.2011, 1-5/2011 Varhaiskasvatussuunnittelija Pirkko Moringin päätösluettelo ei päätöksiä Rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 3.2.-2.3.2011, 9-22/2011 Johtava rehtori Samuli Salosen päätösluettelo 11.2.2011, 1-4/2011 Rehtori Anu Hausenin päätösluettelo 4.2.-23.2.2011, 5-7/2011 Rehtori Carina Moision päätösluettelo 16.2.-1.3.2011, 4-10/2011 Vapaa-aikapäällikkö Juha Liljan päätösluettelo 7.2.-28.2.2011, 3-7/2011 Ehdotuksen mukaan.
Sivu 5 SIVLTK 19 PERUSOPETUKSEN OPPILAAN LÄHIKOULUN OSOITTAMISTA KOSKEVAN PÄÄTÖSVALLAN DELEGOINTI Perusopetuslain 4 :n 1 momentin mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää tässä laissa tarkoitetut palvelut itse tai mm. yhdessä muiden kuntien kanssa. Lain 6 :n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. 2 momentin mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 :n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunnanvaltuuston 15.11.2010 93 hyväksymän sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 25 kohdan mukaan sivistyslautakunta päättää oppilasalueista ja oppilaaksi oton periaatteista, eli mm. oppilaan lähikoulun osoittamisesta. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 9 :n 17 kohdan mukaan sivistystoimenjohtaja päättää sivistyslautakunnan ohjeiden mukaan oppilaan koulunkäynnistä muussa kuin lähikoulussa tai että oppilaan jokin aine opetetaan erityisestä syystä muussa kuin omassa lähikoulussa. Myös siinä tapauksessa, kun oppilaan lähikoulu on n kunnan peruskoulu, on tarkoituksenmukaista delegoida päätösvalta lähikoulun osoittamista koskien sivistystoimenjohtajalle. Delegoitava päätösvalta on päivittäiseen työskentelyyn liittyvää julkisen vallan käyttöä. Kuntalain 44 :n mukaan vain virkasuhteessa oleva henkilö voi käyttää julkista valtaa, joten työsopimussuhteessa olevalle henkilölle ei voida delegoida julkista valtaa. Lisäksi oikeus toimivallan edelleen siirtämiseen on aina käytävä ilmi kunnan johtosäännöstä. Sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 13 kohdan mukaan sivistyslautakunnan tehtävänä on valtuuttaa lautakunnan alaisen viranhaltijan ratkaisemaan asiat, jotka kuuluvat lautakunnan ratkaisuvaltaan. Valmistelija: hallinnon suunnittelija Tommi Koskinen p. 09-2606 1243, s- posti: tommi.koskinen@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää
Sivu 6 - siirtää sivistyslautakunnan ja sivistysosaston johtosäännön 5 :n 13 kohdan nojalla toimivaltaansa edelleen sivistystoimenjohtajalle seuraavan asiaryhmän osalta: - n kunnan kouluun otettavan oppivelvollisen lähikoulun osoittaminen ja - että päätös on voimassa 9.3.2011 alkaen. Ehdotuksen mukaan.
Sivu 7 OPLTK:69 /2010 SIVLTK 20 SJUNDEÅ SVENSKA SKOLANIN LAAJENNUS UNDNSVES 16.3.2010 7 Sjundeå svenska skolanin tarve saada lisätiloja on huomattava. Koulun oppilasmäärä on nousussa ja luokkakoot ovat suuret. Syksyllä 2010 oppilasmäärä nousee ainakin + 15 oppilaalla ja vielä yhden luokan jakaminen kaksisarjaiseksi on välttämättömyys. Nykytilanteessa koulussa ei ole ylimääräistä opetustilaa. Koulu on pyrkinyt ratkaisemaan tilaongelmaa sisäisillä muutoksilla ja syksyllä 2009 koulun atk- luokka muutettiin luokkahuoneeksi erityisluokan tarvitessa isomman opetustilan. Tietokoneet on siirretty luokkiin niin että joka luokassa on kaksi tietokonetta. Nämä järjestelyt vaikeuttavat huomauttavasti tietokoneen käyttöä opetuksessa ja n kunnan oppilaitosten TVT-strategiaa ei voida täysin noudattaa. Syksyllä 2010 koululla tulisi olla käytössään moduli jossa on kolme luokkahuonetta. Joulukuussa 2009 opetuslautakunta päätti että perusteellinen sisäilman kartoitus kaikissa koulun tiloissa tulisi suorittaa. Taustana oli henkilöstön silmä- ja ilmatieoireilu, toistuva päänsärky jne. Työterveyslääkäri Merja Sarjasen aloitteesta tehtiin kartoitus henkilöstön oireilusta ja lopputulos osoitti että perusteellinen kartoitus kaikissa koulun tiloissa tulisi suorittaa. Koko koulun henkilöstö osallistui kartoitukseen. Ruotsinkielinen jaosto kehottaa opetuslautakuntaa ryhtymään pikaisiin toimiin jotta koulu voi ottaa käyttöön modulin jossa on kolme luokkahuonetta elokuussa 2010. Sitä paitsi ehdotetaan että moduli sisältää kaksi huonetta ruotsinkielisen esiopetuksen käyttöön. Ruotsinkielinen jaosto edellyttää myös että opetuslautakunta ryhtyy pikaisiin toimiin koulun laajennuksen koskevien suunnitelmien laatimiseksi. Ruotsinkielinen jaosto odottaa myös tuloksia jo aikaisemmin ehdotettuun sisäilmakartoitukseen. Pöytäkirjaote tästä pykälästä lähetetään opetuslautakunnalle ja opetuslautakuntaa kehotetaan ryhtymään lisätoimiin. Tämän lisäksi pöytäkirjaote tästä pykälästä lähetetään tekniselle lautakunnalle ja kunnanhallitukselle tiedoksi. ==== KH 6.4.2010 80 Kunnanhallitus on 29.3.2010 päättänyt käyttää otto-oikeutta opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston 16.3.2010 kokouksen 7. Ruotsinkielinen jaosto on päättänyt ilmaista opetuslautakunnalle huolensa Svenska Skolanin tilatarpeesta tulevalle syksyllä 2010 ja edellyttänyt, että opetuslautakunta ryhtyy toimenpiteisiin rakentamisen osalta. Sivistysosaston tilatarpeet
Sivu 8 Svenska Skolanin tilatarve kasvaa entisestään oppilasmäärien kasvusta johtuen. Opetuksen järjestämiseksi nykyisissä tiloissa mm. erikoisluokkatiloista on jouduttu luopumaan. Lisäksi varhaiskasvatuksen esiopetuksen kasvaneen tilatarpeen vuoksi koulun tiloihin on sijoittunut yksi esiopetusryhmä. Rehtori Nordman on ilmoittanut lisätilatarpeeksi toimintavuodesta 2010-2011 alkaen kolme luokkahuonetta. Ruotsinkielistä esiopetusta toimintavuonna 2009-2010 on järjestetty entisen Huvikummun ja Svenska Skolanin tiloissa kolmessa eri opetusryhmässä. Huvikummun tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi 13 lapsen suuruista esiopetusryhmää ja Svenska Skolanin tiloissa yksi 13 lapsen opetusryhmä. Huvikummun tiloissa rakenteellinen paikkaluku on 21, joten maksimipaikkaluku em. tilassa on ylitetty. Tilanahtauden lisäksi puutteellisen väliseinäeristyksen vuoksi opetusryhmien toiminta rinnakkain on haasteellista. Tulevana toimintavuonna 2010-2011 ruotsinkielisten esioppilaiden ennakoitu määrä on 26, mikä edellyttää vähintään kahden esiopetusryhmän perustamista. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelussa ja lapsiryhmien perustamisessa huomioidaan lapsimäärät sekä henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku, lasten ikä, erityisen tuen tarpeet ja lasten äidinkieli. Varhaiskasvatuksen tilasuunnittelu on haasteellista, sillä arviot päivähoitopaikkaa tarvitsevien osuudesta ikäluokittain vaihtelevat vuosittain monestakin muuttuvasta tekijästä johtuen. Parhaillaan varhaiskasvatuksessa muodostetaan yksikkökohtaisia lapsiryhmiä seuraavaksi toimintavuodeksi 2010-2011. Päivähoitopaikkapäätökset annetaan asiakasperheille tiedoksi 30.4.2010. Jotta päivähoitopaikkaa hakeneille pystytään osoittamaan päivähoitopaikka (subjektiivinen oikeus), tulee lapsiryhmillä olla toimintaan tarkoitetut asianmukaiset tilat. On mahdollista, että alle 3-vuotiaiden lasten osuuden kasvaessa Jukolassa, tullaan osa Jukolan päiväkodin varhaiskasvatuksen lapsista sijoittamaan ent. Huvikummun tiloihin ja ruotsinkielinen esiopetus silloin tarvitsisi tilaa uudesta koulun yhteyteen perustettavasta rakennuksesta. Valtakunnallisten varhaiskasvatuksen tilasuositusten mukaan alle 3- vuotiaat tarvitsevat enemmän tilaneliöitä kuin yli 3-vuotiaat. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tilasuunnittelun tulisi tapahtua kokonaisvaltaisesti: mm. esi- ja alkuopetuksen keskittämisellä saavutetaan synenergiaetuja niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuenkin järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä). Tarvittavan moduulirakennuksen tiloja voidaan varsinaisen opetuksen lisäksi hyödyntää esim. aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan. Lähitulevaisuuden tilatarpeita ennakoiden Svenska Skolanin yhteyteen toteutettavan moduulin optimaalinen koko käsittäisi 3 luokkahuonetta perus-
Sivu 9 opetuksen ja 2 luokkahuonetta esiopetuksen käyttöön. Teknisen toimen selvitysten mukaan olemassa oleva rakennuspaikka mahdollistaa moduulin 3 +1 perustamisen tätä suurempi kokonaisuus pienentää ulkoliikuntaan tarkoitettua urheilukenttää. Mikäli ent. Huvikummun tilaa tullaan tarvitsemaan varhaiskasvatuksen lapsiryhmille, mahdollistetaan ruotsinkielinen esiopetus perustamalla yksi esiopetusryhmä tulevaan moduulirakennukseen ja toinen ryhmä koulun kirjaston takana sijaitsevaan pienryhmätilaan. Toimintavuodeksi 2010-2011 näin ollen moduulikombinaatti 3 +1 olisi riittävä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tilatarpeiden suunnittelu tulee kuitenkin perustaa jatkossa pitkäjänteiseen suunnitteluun, jota voidaan helpottaa keväällä 2010 työn alla olevan teknisen ja sivistystoimen yhteistyössä laatiman tilaselvityksen avulla. Huomioitavaa on, että moduulin vuokrakustannuksia ei ole huomioitu käyttäjän käyttösuunnitelmassa vuodelle 2010. Vuokrakustannukset tulee sisällyttää seuraaviin talousarvioihin, samoin on tehtävä linjapäätös kustannusten sijoittumisesta joko käyttäjän tai teknisen budjettiin. Teknisen osaston selvitys: Sjundeå Svenska skola tarvitsee lisätiloja. Koulussa on jo ennestään vakava tilanpuute. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä koulun lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Kunnan tulo- ja menoarviossa on varattu varoja lisätiloja varten kuluvalle vuodelle. Erillinen selvitys kunnan tulevista päivähoito- ja koulutilatarpeista on aloitettu, mutta sitä ei vielä ole saatu päätökseen. Svenska Skolanin oppilasmäärä tulee tämän vuoden syksyllä kasvamaan 15 oppilaalla. Sen lisäksi täytyy huomioida, että ruotsinkielinen esikoulu tarvitsee kahta luokkahuonetta, jotka sopivimmin voisi sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen. Moduuliratkaisujen toimittajilta on pyydetty tarjousta. Tilantarve on kauan ollut epävarma, mutta viimeisimmät laskut osoittavat, että kaikkiaan tarvitaan neljä luokkahuonetta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 400 000 euroa toteutustavasta riippuen. Koulun pihalla on useita sopivia paikkoja, johon moduulirakennus voitaisiin sijoittaa. Parhaiten soveltuva paikka on kuitenkin kääntöpaikan ja koulun pallokentän välissä. Ehdotus: Kunnanhallitus kehottaa opetuslautakuntaa ja teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Ehdotus hyväksyttiin. ====
Sivu 10 TEKNLTK 13.4.2010 13 Sjundeå svenska skolan tarvitsee lisätiloja. Koulussa on jo ennestään vakava tilanpuute. Kuluvan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä koulun lisätilan tarve tuli ajankohtaiseksi. Kunnan tulo- ja menoarviossa on varattu varoja lisätiloja varten kuluvalle vuodelle. Erillinen selvitys kunnan tulevista päivähoito- ja koulutilatarpeista on aloitettu muttei vielä saatu päätökseen. Svenska skolanin oppilasmäärä tulee tämän vuoden syksyllä kasvamaan 15 oppilaalla. Sen lisäksi täytyy huomioida, että ruotsinkielinen esikoulu tarvitsee kahta luokkahuonetta, jotka sopivimmin voisi sijoittaa koulun välittömään läheisyyteen. Moduuliratkaisujen toimittajilta on pyydetty tarjousta. Tilantarve on kauan ollut epävarma, mutta viimeisimmät laskut osoittavat, että kaikkiaan tarvitaan neljä luokkahuonetta. Koulun pihalla on useita sopivia paikkoja, johon moduulirakennus voitaisiin sijoittaa, mutta parhaiten soveltuva paikka on kääntöpaikan ja koulun pallokentän välissä. Kunnanhallitus kokouksessaan 6.4.2010 kehottaa opetus- ja teknistä lautakuntaa kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Uusi tarkennettu tarjouskierros pyydetty, päätösehdotus annetaan kokouk- sessa. Vt. teknisen johtajan ehdotus (MM) Päätösehdotus: Svenska Skolanin rehtorin kanssa on keskusteltu ja todettu, että pärjäävät vuoden eteenpäin nykyisillä poikkeusjärjestelyillä kun tilataan väliaikaisesti yhden luokan parakki n. 60 m² koulunkylkeen (kevyt asennus ja perustus). Esiopetusta järjestetään Huvikummussa. Ehdotetaan että uusien tilojen suunnittelu käynnistyy välittömästi, niin että ne valmistuvat 2011-12 lukukaudeksi. Päätösehdotuksen mukaisesti. ==== OPLTK 29.4.2010 39 Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ja tekninen lautakunta sekä kunnanhallitus ovat käsitelleet koulun tilatarvetta. Sivistys- ja teknisen toimen yhteistyöllä selvitettiin, että koulun tilatarve lukuvuodelle 2010-2011 ratkaistaan poikkeusjärjestelyin parakkiratkaisulla ja että uusien tilojen suun-
Sivu 11 nittelu käynnistyy välittömästi niin, että uudet tilat valmistuvat lukuvuoden 2011-2012 alkuun. Tilojen suunnittelutyöryhmään kuuluvat vs. tekninen johtaja, vs. sivistystoimen johtaja, rehtori Tina Nordman, rehtorin nimeämä opettajaedustaja ja edustaja ruotsinkielisestä jaostosta. Esitetään, että myös opetuslautakunta nimeää edustajansa suunnittelutyöryhmään. Ehdotus: Käsittely: Opetuslautakunta nimeää edustajansa Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään ja merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan päätöksen koskien tilaratkaisuja. Heidi Backman Markku Tiilikaisen kannattamana ehdotti Anna Paasikiven valitsemista Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään opetuslautakunnan edustajana. Heidi Backman ehdotti Merja Rahkola-Toivasen kannattamana, että opetuslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Svenska Skolanin sisäilma tulee tutkia lukukauden loppuun mennessä. Anna Paasikivi ehdotti Merja Rahkola-Toivasen kannattamana, että syksyllä järjestettävässä seminaarissa käsitellään sivistystoimen tekemä tilantarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan valtuuston hyväksymät investointirahat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. Ehdotuksen mukaan. Lisäksi opetuslautakunta esittää tekniselle lautakunnalle, että Svenska Skolanin sisäilma tulee tutkia lukukauden loppuun mennessä ja merkitsee tiedoksi teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen päätöksen koskien tilaratkaisuja. Opetuslautakunta valitsee Anna Paasikiven Svenska Skolanin uusien tilojen suunnittelutyöryhmään opetuslautakunnan edustajana ja päättää, että syksyllä järjestettävässä seminaarissa käsitellään sivistystoimen tekemä tilantarvekartoitus, jonka perusteella suunnitellaan valtuuston hyväksymät investointirahat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi. OPLTK 17.6.2010 88 Tekninen- ja sivistystoimi ovat käynnistäneet tilasuunnittelun koskien Svenska Skolanin 2011 toteutettavaa lisärakentamista. Ehdotus: Opetuslautakunta 1) merkitsee tiedoksi kunnanhallituksen kehotuksen kiinnittää huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen ja toteaa, että tarvittaviin toimenpiteisiin on ryhdytty ja 2) esittää edellisen edelleen kunnanhallitukselle. Ehdotuksen mukaan. ====== OPLTK 22.9.2010 113
Sivu 12 Liite 7 Sjundeå svenska skolalla on ollut viime vuosina pula tilasta. Tarve huipentui, koska uusia ensiluokkalaisia, joiden piti aloittaa koulunkäyntinsä syksyllä 2010 oli huomattavasti enemmän kuin oppilaita, jotka lopettivat 6. vuosikurssilta. Lukuvuonna 2009-2010 vuosikurssit 1-3 oli jaettu rinnakkaisluokkiin vuosikurssin suuren oppilasmäärän takia. Minkään luokan yhdistäminen ei ollut mahdollista lukuvuonna 2010-2011, ja siksi vuokrattiin yhtä luokkaa varten parakki. Keväällä 2010 asetettiin työryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja selvittää Sjundeå svenska skolan lisärakentamista. Työryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa yhdessä arkkitehti Joel Kyyrön kanssa. Työryhmä on ottanut suunnittelussaan huomioon koulun luokkatila- ja pienryhmätarpeen. Ruotsinkielisen esikoulun tilantarve on myös ollut tuntuva ja svenska skolanin laajennuksen yhteydessä haluttiin rakentaa tilat esikoulun varten samaan rakennukseen. Uudessa lisärakennuksessa on seuraavat tilat: 2 luokkahuonetta erityisluokassa annettavaa opetusta varten 4 luokkahuonetta vuosikursseille 1-6 (kukin vuosikurssi voidaan jakaa kahteen rinnakkaisluokkaan) 2 pienryhmähuonetta vuosikursseille 1-6 1 luokkahuone tekstiilityön opetusta varten 1 luokkahuone erityisopettajalle 3 huonetta esikouluopetusta varten 1 pienryhmähuone esikouluopetusta varten 1 uusi pientila koulukirjastolle 1 väestönsuoja, jota voidaan käyttää kirjastona Lisäksi on suunniteltu lisätilaa ruokalaan (+34 paikkaa) niin, että useampi oppilas voi ruokailla yhtä aikaa, sekä wc-tiloja, materiaalihuone ja pieni ylimääräinen tila henkilökunnalle. Jokaiselle vuosikurssille tarvitaan kotiluokka ja lisäksi muutamia pienryhmähuoneita kullekin vuosikurssille, jotta koulu voisi järjestää opetusta oppilaille ja opettajilla tarkoituksenmukaisella tavalla. Tällä hetkellä on hyvin vaikea löytää tiloja eri opetusryhmille. Nyt koulun musiikinopetus ja tekstiilityö tapahtuu samassa tilassa. Tunteja ei ole mahdollista sijoittaa lukujärjestykseen siten, että kaikki musiikkiopetus voitaisiin antaa musiikkiluokassa. Oppilaiden on pakko istua käytävillä tai ruokasalissa (iltapäivällä, kun ruokatarjoilu on ohi), kun ryhmät työskentelevät jonkin aineen ryhmätöissä. Koulussa on erityisluokka, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat opetusta. Ryhmässä saa olla enintään 10 oppilasta yhtä aikaa. Lukuvuonna 2010-2011 oppilaita on 11 (vuosikursseilta 1-6) kirjoittautuneina erityisluokalle. Ryhmäkokomääräysten takia opetus on koordinoitava niin, että kaikki oppilaat eivät ole paikalla samanaikaisesti. Sjundeå svenska skolaan on suuri tarve perustaa yksi erityisluokka lisää, osaksi siksi, että voitaisiin jakaa oppilaat tarkoituksenmukaisella tavalla ja osaksi siksi, että voitaisiin mah-
Sivu 13 dollisesti sijoittaa takaisin kouluun ne kaksi erityistukea tarvitsevaa oppilasta, jotka on nyt sijoitettu Zacharias Topeliusskolaniin Helsinkiin. Tämä järjestely soisi näille oppilaille paljon lyhyemmät koulumatkat ja siten myös lyhentäisi päivittäistä koulupäivää. n kunta maksaa vuodessa n. 160 000 koulukuljetuksista, avustajaresursseista ja iltapäivätoiminnasta Helsingin kaupungille. Tällä rahalla n kunta voisi itse järjestää laadukasta opetusta oppilaille ja hankkia tarvittavan materiaalin. Ennen kuin oppilaat sijoitetaan kotikouluun on on kaikin tavoin varmistuttava siitä, että oppilaiden kaikki tarpeet huomioidaan. Inkoon kunnalla, Lohjan kaupungilla ja Kirkkonummen kunnalla ei myöskään ole erityisluokkia vuosikursseille 1-6. Jo nyt koululla on kaksi kirkkonummelaista lasta erityisluokassa ja Lohjan kaupunki on ollut kiinnostunut sijoittamaan lapset Sjundeå svenska skolan erityisluokalle. Koulun nykyinen kirjasto on hyvin ahdas, eikä kirjastossa ole mahdollista esim. istua lukemassa, etsiä kirjoista tietoja tai työskennellä. Uuteen lisärakennukseen on suunniteltu pieni tila kirjastoa varten ja lisäksi väestönsuoja, joka on suunniteltu niin, että sitä voi käyttää koulukirjastona. Väestönsuoja on rakennettava koulun koon takia. Ruotsinkielisen esikoulun tarpeesta saada tarkoituksenmukaiset tilat on myös keskusteltu paljon keväästä 2009 lähtien. Esikoulu on ns. Huvikummun tiloissa Aktia-pankin kellarikerroksessa. Svenska skolanin uuteen lisärakennukseen on varattu kolme huonetta esikouluopetusta varten ja ryhmähuone. Esikouluopetuksen tilat ja 1. vuosikurssin luokkatilat on sijoitettu samaan siipeen niin, että esikoulun ja 1. vuosikurssin yhteistyötä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä lapset että henkilökunta hyötyvät näistä synergiaeduista. Tiloja voidaan myös käyttää esim. aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä koulun kerhotoimintaan. Koulun nykyiset käytävät ovat ahtaat ja vaatenaulakot vanhoja ja epäkäytännöllisiä. Siksi lisärakennuksen yhteyteen on suunniteltu sisääntuloaula, jossa suuri osa oppilaista voi vaihtaa ulko- tai sisävaatteet. Näin saadaan lisätilaa käytäviin, ja koulumiljööstä tulee myös paljon viihtyisämpi. Samaan aikaan lisärakennuksen rakentamisen kanssa on myös koulupiha suunniteltu uudestaan siirtämällä henkilökunnan pysäköintipaikka. Uudella pysäköintipaikalla on enemmän pysäköintiruutuja, joita myös tarvitaan, koska vanhemmat tuovat lapsia kouluun/esikouluun ja hakevat heidät sieltä. Uuden lisärakennuksen pinta-ala on yhteensä 1056 m 2 ; eteläosa (560 m 2 ), pohjoisosa (430 m 2 ), sisääntulohalli (66 m 2 ). Yhteiskustannuksiksi arvioidaan 1 900 000. Ehdotus: Lautakunta päättää - hyväksyä omalta osaltaan liitteenä olevat Sjundeå svenska skolanin lisärakennussuunnitelmat ja
Sivu 14 - lähettää suunnitelmat edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Käsittely: Alkuperäisestä käsittelyjärjestyksestä poiketen tämä asiakohta käsiteltiin kokouksen kahdentenatoista asiakohtana. Esittelijän tämän asiakohdan otsikko-osaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - merkitä tiedoksi liitteenä olevat Sjundeå svenska skolanin lisärakennussuunnitelmat ja - lähettää suunnitelmat edelleen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH 25.10.2010 239 Liite 2 Ehdotus: Käsittely: Kunnanhallitus hyväksyy Sjundeå Svenska Skolanin lisärakennussuunnitelmat liitteen mukaisesti. Parviainen ehdotti, että asia palautetaan opetuslautakunnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Ehdotus hyväksyttiin. === TEKNLTK 1.3.2011 20 Liite 6 Sjundeå svenska skolan on ainoa ruotsinkielinen koulu ssa. Nykyinen koulu on rakennettu 1969 ja sitä on laajennettu myöhemmin kahdessa eri vaiheessa vuosina 1986 ja 2003. Tilat eivät tänä päivänä vastaa tarpeita jonka vuoksi viime vuoden keväällä alettiin selvittämään erilaisia ratkaisuja. Yksi vaihtoehto oli erillisen moduulirakennuksen rakentaminen tontille. Tilat kävivät syksyllä kuitenkin sen verran ahtaaksi, että koulun yhteyteen jouduttiin vuokraamaan tilapäinen parakkirakennus. Lisäksi esiopetus jouduttiin sijoittamaan vuokratiloihin. Tällainen pienten toimintayksiköiden ripottelu pitkin kuntaa ei ole taloudellista.
Sivu 15 Tilatarpeen ilmettyä päädyttiin selvittämään millaisesta kustannuksesta olisi kysymys, mikäli koulun yhteyteen rakennettaisiin laajennusosa kahdessa siivessä. Suunnittelu aloitettiin keväällä 2010. Suunnittelu ja tilojen mitoitus pohjautuu sivistysosaston tekemiin selvityksiin ja tilantarveennusteisiin. Opetuslautakunta on 22.9.2010 113 käsitellyt lisärakennussuunnitelmia ja kunnanhallitus on ne 25.10.2010 239 hyväksynyt. Kunnanvaltuusto varasi talousarviokokouksessaan 15.11.2010 90 Sjundeå svenska skolanin laajennusprojektiin 1,0 miljoonaa euroa vuodelle 2011 ja 0,9 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Rakennushankkeelle on lisäksi haettu rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Urakka on tarkoitus toteuttaa kokonaisurakkamuotona joka tarkoittaa että, rakennuttaja huolehtii suunnittelusta ja tekee suunnittelijoiden kanssa sopimuksen. Suunnittelu käsittää arkkitehti-, LVI-, sähkö- sekä automatiikkasuunnittelun. Itse rakennustyöt kilpailutetaan niin että urakassa on kaksi sopijapuolta: rakennuttaja ja urakoitsija. Urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja solmii edelleen aliurakkasopimuksia. Urakkamuoto on nykyisin yleisesti käytetty muoto. Se helpottaa rakennuttajan työsarkaa ja koordinointi työmaalla on helpompaa. Hankinta suoritetaan rajoitetulla menettelyllä, jolla tarkoitetaan sellaista kaksivaiheista hankintamenettelyä, jossa kunta julkaisee hankinnasta ilmoituksen kansallisessa hankintailmoitusjärjestelmä Hilmassa ja johon urakoitsijat voivat pyytää saada osallistua. Kunta valitsee osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta ne toimittajat, joille se toimittaa tarjouspyyntöasiakirjat ja jotka voivat antaa tarjouksen. Ehdot ovat asetettu tiukoiksi, jotta vältyttäisiin ei-potentiaalista urakoitsijoista. Kiinnostus rakennushanketta kohtaan on ollut runsas. 15 urakoitsijaa esitti halukkuutensa projektiin. Kunnanhallituksen johtosäännön 3 30 kohdan mukaan kunnanhallitus päättää kunnan rakennushankkeiden hankesuunnitelmien hyväksymisestä. Edelleen ao. pykälän 36. kohdan mukaan kunnanhallitus päättää urakoitsijan valinnasta urakkasumman ylittäessä 500 000 euroa. Urakoitsijan valinta tuodaan myöhemmin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteenä ehdotus Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaksi.
Sivu 16 Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p. 044 386 1168, s-posti catharina.lindstrom@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksen. Lautakunta päätti - pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa liitteenä olevasta Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksesta ja - esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy liitteenä olevan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaehdotuksen. === SIVLTK 20 Liitteet 1a-1e Sjundeå svenska skolan on ainoa ruotsinkielistä perusopetusta antava koulu ssa. Koulu on rakennettu vuonna 1969 ja sitä on laajennettu myöhemmin kahdessa eri vaiheessa vuosina 1986 ja 2003. Laajennuksista huolimatta tilat eivät ole riittävät ja koulun henkilökunta on esittänyt huolensa tilaongelmista eri yhteyksissä. Asiaa käsiteltiin opetuslautakunnan ruotsinkielisessä jaostossa 16.3.2010 7, jonka jälkeen kunnanhallitus käytti asiassa otto-oikeuttaan 29.3.2010 72. Kunnanhallitus kehotti 6.4.2010 80 opetus- ja teknistä lautakuntia kiinnittämään huomiota Svenska Skolanin tilantarpeeseen sekä nopeasti ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin koulun tilatarpeen ratkaisemiseksi viimeistään elokuun 2010 alkuun mennessä. Tässä vaiheessa suunniteltiin moduuliratkaisua, joka sisälsi neljä luokkahuonetta. Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset olivat noin 400 000 euroa. Kunnanjohtajan pyynnöstä moduuliratkaisusta luovuttiin ja tilapuute ratkaistiin poikkeusjärjestelyllä, joka tarkoitti parakkirakennusta yhdelle luokalle lukuvuodeksi 2010 2011. Kunnanjohtaja kehotti käynnistämään uusien tilojen suunnittelun välittömästi, jotta tilat valmistuisivat lukuvuodeksi 2011 2012. Suunnittelussa tuli huomioida koulun kaikki tarpeet jotta ratkaisu palvelisi koulun tarpeita monta vuotta eteenpäin. Koulun oppilasmäärä on nousussa ja koulussa aloittaa joka syksy enemmän oppilaita kuin 7. luokalle siirtyy. Vuosiluokat ovat isoja (26-31 oppilas-
Sivu 17 ta/vuosiluokka) ja siksi vuosiluokan jakaminen kahdeksi rinnakkaisluokaksi on välttämätöntä. Lukuvuonna 2011 2012 vuosiluokkakoot ovat seuraavat: 1. lk 24 oppilasta 2. lk 39 oppilasta 3. lk 30 oppilasta 4. lk 26 oppilasta 5. lk 26 oppilasta 6. lk 31 oppilasta Suuret opetusryhmät ovat haasteellisia sekä oppilaille että opettajille. Yhä useammalla oppilaalla on lausunto oppimis-, käyttäytymis- tai lukihäiriöstä ja lausunnon kirjoittanut asiantuntija (lääkäri, neurologi, psykologi tai psykiatri) suosittelee tällaisille oppilaille pienryhmäopetusta. Suurissa opetusryhmissä opettaja ei pysty huomioimaan oppilaiden erityisiä tarpeita, joka pahimmissa tapauksissa johtaa siihen että oppilas joudutaan siirtämään erityiskouluun. Nykytilanteessa koulussa ei ole yhtään ylimääräistä luokkahuonetta joten kaikkien vuosiluokkien jakaminen rinnakkaisluokiksi ei ole mahdollista. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa kotiluokan kaikille luokille. Opetusmenetelmät ja -sisällöt uudistuvat ja kehittyvät ja opetustyö ei enää ole pelkästään oppituntien pitämistä (opettaja tiedon jakaja/oppilas passiivinen tiedon vastaanottaja). Opetuksessa suositaan tutkivaa, kokeilevaa, havainnoivaa ja omatoimista työskentelyä ja oppilaita kannustetaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen eli työskentelyyn pienryhmissä. Uudet teemakeskeiset työskentelytavat ja opetusmenetelmät edellyttävät koulujen fyysiseltä ympäristöltä uudistumista. Suurien luokkahuoneiden sijaan tarvitaan pienempiä luokkia jotka mahdollistavat yhteistoiminnallisen ja aktiivisen opiskelun. Nykytilanteessa Sjundeå svenska skolassa ei ole pienryhmätiloja ja oppilaat joutuvat ryhmätöitä tehdessä työskentelemään joko kaikki samassa luokkatilassa tai käytävillä. Iltapäivisin on mahdollista työskennellä ruokasalissa. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skola saa tarvittavat pienryhmätilat. Kouluissa on tarve erikoisluokille niissä oppiaineissa, joiden opetukseen tarvitaan erityisiä laitteita, välineitä tai materiaalia. Musiikkiluokassa on musiikinopetukseen tarvittavat kirjat, soittimet, äänentoistovälineet, runsaasti cd-levyjä sekä piano, kitarat ja rummut. Tekstiilityöhön tarvitaan ompelukoneita, kankaita, lankoja, erilaisia tarvikkeita niin kuin myös silitysrauta ja silityslauta. Tänä päivänä musiikinopetus ja tekstiilityön opetus tapahtuvat samassa tilassa, mikä johtaa siihen että lukujärjestysteknisesti ei ole mahdollista toteuttaa kaikkien luokkien kaikkia viikkotunteja kyseisissä aineissa niihin tarkoitetuissa tiloissa. Opettajat joutuvat kantamaan tarvittavat materiaalit luokasta toiseen mikä ei mahdollista joustavaa opetusta. Laa-
Sivu 18 jennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa oman tekstiilityöluokan, jonka ansiosta musiikkiluokkaan on mahdollista keskittää musiikinopetus. Kehittynyt tietoteknologia on muuttanut tiedonhaun ja tiedontuottamisen menetelmiä. Tämä asettaa omat haasteensa luokkatiloille. Kouluissa tulisi olla toimiva ATK-luokka. Sjundeå svenska skolassa on pyritty ratkaisemaan tilaongelma sisäisillä muutoksilla ja lukuvuodeksi 2009 2010 koulun ATK-luokka jouduttiin muuttamaan luokkahuoneeksi ja tietokoneet siirrettiin luokkiin. Lukuvuonna 2010 2011 ATK-luokka on jälleen ollut käytössä mutta lukuvuodeksi 2011 2012 tila tarvitaan luokkahuoneeksi. Nämä järjestelyt hankaloittavat koulun TVT-opetusta ja oppilailla ei ole tasavertaista mahdollisuutta saada opetussuunnitelman mukaista opetusta mikä, oppilaiden siirtyessä toiseen kouluun, asettaa heidät huonompaan asemaan. Laajennuksen myötä Sjundeå svenska skolan saa ATK-luokan. Koulussa on erityisluokka, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat opetusta. Lakisääteisesti ryhmässä saa olla enintään 10 oppilasta yhtäaikaa. Lukuvuonna 2010 2011 erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on yhteensä 11, kaikilta vuosiluokilta. Sjundeå svenska skolaan on suuri tarve perustaa yksi erityisluokka lisää koska oppilaita tulisi pystyä jakamaan kahteen ryhmään. Suomenkielisillä kouluilla ssa on 7 erityisluokkaa/pienryhmää (Aleksis Kiven koulussa 4 kpl ja Päivärinteen koululla 3 kpl) eli suomenkielisillä oppilailla on yksi erityisluokka/pienryhmä /n.72 oppilasta ja ruotsinkielisillä oppilailla yksi erityisluokka/pienryhmä/ 174 oppilasta. n kunta maksaa noin 160.000 euroa vuodessa koulukuljetuksista, opetuksesta, iltapäivätoiminnasta ja avustajaresursseista kahden lapsen sijoittamisesta Helsingin kaupungin erityiskouluun; Zacharias Topelius skolaan. Tällä rahalla kunta pystyy itse järjestämään laadukasta opetusta näille erityistä tukea tarvitseville oppilaille ja oppilaiden ja heidän perheitten kannalta koulumatkat ja koulupäivät lyhenisivät huomattavasti. Erityisoppilaiden kotiuttaminen olisi mahdollista ainoastaan jos koulussa on tarpeeksi tilaa ja muodollisesti pätevä erityisluokanopettaja. Erityisluokka on muuttanut talon sisällä vuodesta toiseen useamman vuoden aikana riippuen koulun kokonaistarpeista. Laajennuksen myötä koulu saa kaksi erityisluokkaa. Ruotsinkieliselle esiopetukselle on tarpeellista saada tarkoituksenmukaiset tilat ja pysyvä tilaratkaisu. Esiopetusta on vuodesta 2009 järjestetty pääsääntöisesti Aktia-pankin alakerrassa vuokratiloissa. Toimintavuonna 2009 2010 ruotsinkielisen esiopetuksen piirissä oli niin monta lasta että kaksi ryhmää toimi Aktia-pankin alakerrassa ja yksi opetusryhmä Sjundeå svenska skolan tiloissa. Toimintavuonna 2010 2011 esiopetusryhmät ovat olleet evakossa Veturin tiloissa syksyllä tapahtuneesta tulipalosta johtuen. Vuokratiloissa Aktia-pankin alakerrassa on tilanahtauden lisäksi puutteellisen väliseinäeristyksen vuoksi opetusryhmien toiminta rinnakkain erittäin haasteellista. Keväällä 2011 tilaa on laajennettu niin että käytössä on 30m 2
Sivu 19 enemmän tilaa, kaiken kaikkiaan 240m 2. Toimintavuotena 2011 2012 ruotsinkielisten esioppilaiden ennakoitu määrä on 30 kpl. Svenska förskolanin kuukausivuokra tulee olemaan noin 2500 euroa. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen tilasuunnittelun tulisi tapahtua kokonaisvaltaisesti: mm. esi- ja alkuopetuksen keskittämisellä saavutetaan synergiaa niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuen järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä). Sekä Aleksis Kiven koulun että Päivärinteen koulun yhteydessä järjestetään esiopetusta ja näin halutaan myös tehdä ruotsinkielisellä puolella. Laajennuksessa on suunniteltu kolme huonetta esiopetusta varten ja pienryhmätila. Esiopetuksen tilat ja 1. vuosikurssin luokkatilat on sijoitettu samaan siipeen niin, että esikoulun ja 1. vuosikurssin yhteistyötä voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä lapset että henkilökunta hyötyvät näistä synergiaeduista. Kunta järjestää iltapäivätoimintaa kuntakeskuksessa palloiluhallissa sijaitsevassa nuorisotilassa. Iltapäivätoiminta hankaloittaa nuorisotoiminnan kehittämistä ja nuoriso-ohjaajat eivät saa työrauhaa ja nuorisotoiminta voi alkaa vasta illalla. Sjundeå svenska skolan:in laajennuksen jälkeen olisi aiheellista siirtää ruotsinkielinen aamu- ja iltapäivätoimta koulun tiloihin jotta iltapäiväkerholaiset saisivat toimivammat tilat ja ulkoilumahdollisuudet. Oheismateriaali ja liitteet - Liitteinä 1a-1e ehdotus Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmaksi. Valmistelija: Sivistystoimen johtaja Tina Nordman p. 050-3860826, s-posti tina.nordman@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmasta seuraavaa: o Sjundeå svenska skolanin laajennus palvelee monipuolisesti ja pitkäjänteisesti ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen tarpeita monta vuotta eteenpäin; o suunnitellut lisätilat mahdollistavat nykyaikaisten monipuolisten ja yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien noudattamisen sekä perusopetuksessa että esiopetuksessa; o erikoisluokat mahdollistavat ATK:n, musiikin ja tekstiilityön opetuksen monipuolistamisen ja oppilaat ovat mm. tämän ansiosta tasavertaisessa asemassa siirtyessään 7. luokalle;
Sivu 20 o erityisluokkien tilaratkaisut ja uuden erityisluokan saaminen mahdollistaa oppilaille annettavan opetuksen laadun nostamista ja mahdollisesti oppilaiden kotouttamisen Helsingin oppilaitoksista ja o esi- ja alkuopetuksen järjestämisellä saman katon alle saavutetaan synergiaa niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuen järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä); o iltapäivätoiminnan järjestäminen Sjundeå svenska skolan tiloissa antaa lapsille ja ohjaajille paremmat puitteet ja nuorisotoiminalle kehittämismahdollisuuksia. Lautakunta päätti - esittää kunnanhallitukselle lausuntonaan Sjundeå svenska skolanin hankesuunnitelmasta seuraavaa: - Sjundeå svenska skolanin laajennus palvelee monipuolisesti ja pitkäjänteisesti ruotsinkielisen esi- ja perusopetuksen tarpeita monta vuotta eteenpäin; - suunnitellut lisätilat mahdollistavat nykyaikaisten monipuolisten ja yhteistoiminnallisten opetusmenetelmien noudattamisen sekä perusopetuksessa että esiopetuksessa; - erikoisluokat mahdollistavat ATK:n, musiikin ja tekstiilityön opetuksen monipuolistamisen ja oppilaat ovat mm. tämän ansiosta tasavertaisessa asemassa siirtyessään 7. luokalle; - erityisluokkien tilaratkaisut ja uuden erityisluokan saaminen mahdollistaa oppilaille annettavan opetuksen laadun nostamista ja mahdollisesti oppilaiden kotouttamisen Helsingin oppilaitoksista ja - esi- ja alkuopetuksen järjestämisellä saman katon alle saavutetaan synergiaa niin tarvittavan henkilöstöresurssin, pedagogiikan kuin myös erityisen tuen järjestämisen osalta (ajatus lapsen yhtenäisestä oppimispolusta ja joustavasta opetuksen järjestämisestä);