LVI 10-10536 KH 20-00533 LÄMMITYTARVELUKU Rakennusten energiankulutuksen seuranta ohjeet elokuu 2013 1 (5) korvaa LVI 10-10464 KH 20-00477 Tässä ohjeessa esitetään lämmitystarveluvun käyttö ja kuntakohtaiset lämmitystarvelukujen vertailupaikkakunnat ja korjauskertoimet. Ohjeessa on myös esimerkkejä normituksen ja lämmitystarveluvun käytöstä. Ohjeen kuntajako on vuoden 2013 alun mukainen ja lämmitystarvelukujen normaalivuosi on vertailukaudelta 1981 2010. isällysluettelo 1 RAKENNUTEN LÄMMITYENERGIANKULUTUKEN NORMITU 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava) 2 LÄMMITYTARVELUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN 2.1 Mihin lämmitystarvelukua käytetään 2.2 Kulutuksen normitus Jyväskylään 2.3 Kulutuksen normitus vertailupaikkakuntaan 2.4 Kulutuksen normitus omalle paikkakunnalle 3 KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKEN ENERGIANKULUTU 3.1 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot 4 Esimerkki 1 4.1 Normaalivuoden lämmitystarveluku ja korjauskertoimet 4.2 Vertailupaikkakunnan toteutunut lämmitystarveluku 4.3 Mitä lämmitystarveluvut kertovat? 4.4 Kulutuksen vertailu eri ajanjaksoina 4.5 Normitus Jyväskylään 4.6 Normitus vertailupaikkakuntaan 5 Esimerkki 2 5.1 Lämmitystarveluvut ja korjauskertoimet 5.2 Normitus omalle paikkakunnalle 6 Lisätietoja Kirjallisuutta 1 RAKENNUTEN LÄMMITYENERGIAN- KULUTUKEN NORMITU Energiankulutuksen seuranta on energiankäytön tehostamisen lähtökohta. Rakennuksen lämmitystarpeeseen vaikuttaa vuosittain vaihteleva sää. Rakennuksen tilojen lämmitysenergiankulutus normeerataan, eli korjataan lämmitystarveluvulla, jotta voidaan: vertailla rakennuksen energiankulutusta eri kuukausina tai vuosina vertailla eri paikkakunnilla olevien rakennusten kulutusta. Ilmatieteen laitos laskee normitukseen tarvittavat lämmitystarveluvut kuukausi- ja vuositasolla 16 vertailupaikkakunnalle. Normitukseen käytettävä vertailukausi, ns. normaalivuosi, perustuu vuosien 1981 2010 lämmitystarvelukuihin. Kartassa (taulukko 2) on huomioitu kuntaliitokset vuoden 2013 alkupuolelle saakka. 1.1 Energiankulutuksen vertaaminen eri ajanjaksoina (peruskaava) Vertailtaessa saman rakennuksen energiankulutusta eri ajanjaksoina käytetään kaavaa: norm = toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta Huom. Normitus koskee vain rakennuksen tilojen lämmittämiseen kuluvaa energiaa. Käyttöveden lämmittämiseen kuluva energia ei riipu ulkolämpötilasta, joten se vähennetään kokonaislämmitysenergiasta ennen normitusta. Q norm = rakennuksen normitettu lämmitysenergian kulutus = rakennuksen tilojen lämmitykseen kuluva Q toteutunut Q kok FF Vaasa GF Pori GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Turku GFGFGFGFGFGF Tampere GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Oulu GFGFGFGFGFGF Jyväskylä GFGFGFGFGFGFGFGF Lahti GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF odankylä GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGF Ivalo GFGFGF Kajaani GFGFGFGFGFGF Kuopio Joensuu GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF energia = Q kok Q lämmin käyttövesi = rakennuksen lämmitysenergiankulutus yhteensä Q lämmin käyttövesi = lämpimän käyttöveden energiankulutus = normaalivuoden tai -kuukauden (1981...2010) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla toteutunut vpkunta = kuukauden tai vuoden toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Normituksessa on tärkeää valita oikea vertailupaikkakunta. Katso se kartasta ja taulukosta 2. (1) MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013
ohjeet 2 2 LÄMMITYTARVELUKUJEN HYÖDYNTÄMINEN 2.1 Mihin lämmitystarvelukua käytetään Lämmitystarveluvulla korjataan eli normitetaan toteutuneita lämmitysenergian kulutuksia, jotta voidaan vertailla saman rakennuksen kulutuksia eri kuukausina tai vuosina sekä eri kunnissa sijaitsevien rakennusten ominaiskulutuksia. Lämmitystarveluvun käyttö normituksessa perustuu siihen, että rakennuksen lämmitysenergiankulutus on likipitäen verrannollinen sisä- ja ulkolämpötilojen erotukseen. Miten lämmitystarveluku lasketaan Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kuukauden jokaisen vuorokauden sisä- ja ulkolämpötilan erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua 17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta pienentävät auringon säteilystä sekä sisäisistä lämmönlähteistä kuten valaistuksesta, ihmisistä ja laitteista hyödyksi saatava energia. en oletetaan kattavan sisälämpötilan +17 C ja todellisen sisälämpötilan eron. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokausien lämmitystarvelukujen summa. Vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Mitä kylmempi vuosi on, sitä suurempi on kyseisen vuoden lämmitystarveluku. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1981 2010 keskimääräistä vertailupaikkakunnan lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Tällöin oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan em. ulkolämpötilojen mukaan. euraa energiankulutusta Rakennuksen energiankulutusta tulee seurata säännöllisesti. Energiankulutuksen mittaukseen ja raportointiin liittyy kuitenkin usein epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi kulutuslukemissa voi olla epätarkkuutta. Rakennuksen energiankulutusta ja sen muutoksia kannattaa seurata pitkäjänteisesti puuttumatta liikaa yksittäiseen kulutuslukemaan. Lämmitystarveluvut 1981...2010 Taulukossa 1 on esitetty normaalivuoden 1981...2010 lämmitystarveluku ( ) ja vastaavat kuukausikohtaiset lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnittain. Normituksessa käytettävät kaavat Kaava 1 kun verrataan saman rakennuksen energiankulutusta eri ajankohtina. Kaava 2 kun halutaan verrata eri puolilla uomea olevien rakennusten kulutuksia, normitetaan ne Jyväskylään. Tämä on usein tyypillisin normitustapa. Kaava 3 kun halutaan verrata saman alueen rakennusten energiankulutusta, normitetaan ne vertailupaikkakuntaan. Kaava 4 kun käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema toteutunut kiinteistökohtainen lämmitystarveluku, voidaan kaavalla 4 laskea paikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Tällöin rakennuksen kulutus saadaan normitettua tarkimmin kaavalla 5. 2.2 Kulutuksen normitus Jyväskylään Normittamalla kulutus valtakunnalliseen vertailupaikkakuntaan Jyväskylään voidaan esimerkiksi verrata toisiinsa eri puolilla maata sijaitsevien rakennusten lämmitysenergian ominaiskulutuksia. Normitus Jyväskylään tehdään kaavalla 2. norm = k2 toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta k 2 = paikkakuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään (katso lukuarvo taulukosta 2) = normaalivuoden tai -kuukauden (1981...2010) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla, taulukko 1 toteutunut vpkunta = kuukauden tai vuoden toteutunut lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla. Muut muuttujat kuten kaavassa 1. (2) Taulukko 1. Normaalivuoden 1981...2010 lämmitystarveluku ja vastaavat kuukausikohtaiset lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnittain. I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Vuosi 592 567 551 406 216 45 10 31 135 308 432 542 3835 Vantaa 682 640 586 376 146 25 7 34 158 348 497 625 4124 Helsinki 647 612 566 383 153 21 5 22 125 316 464 588 3902 Pori 677 633 585 389 181 31 10 32 171 352 497 622 4180 Turku 663 625 575 377 161 25 10 32 149 338 486 608 4049 Tampere 724 675 612 400 176 34 12 42 192 382 529 667 4445 Lahti 726 677 610 395 159 28 12 36 191 383 528 668 4413 759 699 621 403 165 30 15 39 184 386 546 692 4539 Jyväskylä 785 721 646 440 206 49 16 60 227 414 569 718 4851 Vaasa 719 666 619 424 214 34 11 44 192 377 526 663 4489 Kuopio 812 741 653 445 198 38 15 43 194 400 571 735 4845 Joensuu 826 753 665 456 216 45 19 51 215 416 589 752 5003 Kajaani 864 777 695 479 251 59 23 78 245 441 618 785 5315 Oulu 824 742 677 465 249 52 16 59 224 423 593 749 5073 odankylä 946 838 760 548 345 106 52 136 316 523 722 891 6183 Ivalo 923 819 755 557 377 146 71 147 318 523 722 875 6233 MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013
ohjeet 3 2.3 Kulutuksen normitus vertailupaikkakuntaan Normitusta vertailupaikkakuntaan käytetään, kun halutaan verrata toisiinsa saman alueen rakennusten kulutuksia. Energiankulutus oman alueen vertailupaikkakuntaan vuosi- tai kuukausitasolla tehdään kaavalla 3. k1 norm = k1 toteutunut + lämmin käyttövesi toteutunut vpkunta = paikkakuntakohtainen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (katso lukuarvo taulukosta 2). Muut muuttujat kuten kaavoissa 1 2. 2.4 Kulutuksen normitus omalle paikkakunnalle Jos käytössä on rakennuksen rakennusautomaatiojärjestelmän laskema kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, kaavalla 4 voidaan määrittää rakennuksen sijaintipaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku. Kunnan normaalikuukauden tai -vuoden N kunta -lämmitystarveluku saadaan kertoimen k 1 ja vertailupaikkakunnan normaalikuukauden tai -vuoden lämmitystarveluvun avulla. Tämän jälkeen rakennuksen kulutus saadaan tarkemmin normitettua kaavalla 5. N kunta = / k 1 (4) Nkunta Q = Q + Q norm toteutunut lämmin käyttövesi toteutunut kunta N kunta = kunnan normaalivuoden lämmitystarveluku kaavasta 4 toteutunut kunta = rakennusautomaatiojärjestelmästä saatava toteutunut lämmitystarveluku ko. kunnassa. Muut muuttujat kuten kaavoissa 1...3. 3 KÄYTTÖVEDEN LÄMMITYKEN ENERGIANKULUTU Käyttöveden lämmittämiseen tarvittava energia ei juuri riipu ulkolämpötilasta. Tämän vuoksi sen osuus erotetaan normitettavasta lämmitysenergiankulutuksesta. Varsinaisen käyttöveden lämmittämisen vaatiman energiamäärän lisäksi lämpimän käyttöveden kiertovesijohdon lämpöhäviöt sisältyvät käyttöveden lämmittämiseen tarvittavaan energiaan. Kiertovesijohtojen lämpöhäviöt ovat usein merkittäviä. Varsinkin vanhoissa rakennuksissa lämpimän käyttöveden varsinaiseen lämmitykseen kuluva energiamäärä ja kiertovesijohtojen lämpöhäviöt voivat olla samansuuruisia. Lämpimän käyttöveden energiankulutus arvioidaan seuraavasti: 1. Lämpimän käyttöveden energiankulutuksena käytetään ensisijaisesti rakennuksen käyttöveden energiamittauksiin perustuvaa arvoa. 2. Jos lämpimän käyttöveden energiankulutusta Q lämmin käyttövesi (kwh/vuosi) ei ole mitattu erikseen, lasketaan se kulutetun lämpimän käyttöveden perusteella kaavalla 6. Q lämmin käyttövesi = 58 x V lämmin käyttövesi (6) V lämmin käyttövesi = kulutettu lämpimän käyttöveden määrä (m 3 /vuosi) 58 = veden lämmittämiseen (lämpötilan muutos 50 C) tarvittava energiamäärä vesikuutiota kohden, kwh/m 3 (3) (5) 3. Jos lämpimän käyttöveden määrää V lämmin käyttövesi ei ole mitattu erikseen, oletetaan sen olevan asuinrakennuksissa 40 % veden kokonaiskulutuksesta ja muissa rakennuksissa 30 % veden kokonaiskulutuksesta. 4. Jos veden kokonaiskulutusta ei ole mitattu, käytetään lämpimän käyttöveden määrän V lämmin käyttövesi oletusarvona asuinrakennuksissa 0,6 m 3 /brm2 (600 dm 3 /brm 2 ) vuodessa. Muissa kuin asuinrakennuksissa voidaan käyttää taulukon 2 mukaisia arvoja. Taulukko 2. Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot muussa kuin asuinrakennuksessa. Rakennustyyppi Toimistorakennus 100 Terveydenhoito 520 Päiväkoti 460 Teatteri ja kirjasto 120 Uimahalli 1800 Opetusrakennus 180 Myymärä 65 Muut rakennukset 100 Lämpimän veden kulutus rakennuksen bruttoalaa kohti W lkv, omin dm 3 /brm 2 /vuosi 3.1 Lämpimän käyttöveden kulutuksen oletusarvot Kulutuksen seurannassa voidaan erikoistapauksessa käyttää myös seuraavia tapoja: 1. Lämpimän käyttöveden osuus, kiertovesijohdon häviöt mukaan luettuna, voidaan arvioida kesä-elokuun keskimääräisen kulutuksen perusteella. Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä. 2. Jos kulutetun lämpimän käyttöveden määrä on mitattu, voidaan sen lämmittämiseen kulunut energia laskea kaavalla 7: Q lämmin käyttövesi = r c p V (t 2 t 1 ) / 3 600 (7) Q lämmin käyttövesi = veden lämmittämiseen kuluva energia, kwh r = veden tiheys, 1 000 kg/m 3 c p = veden ominaislämpökapasiteetti, 4,2 kj/kg C V = vedenkulutus, m 3 t 2 = lämmitetyn veden lämpötila, tyypillisesti 55 C t 1 = lämmitettävän veden lämpötila, tyypillisesti 5 10 C 3 600 = yksikkömuunnoskerroin, kj kwh. 4 Esimerkki 1 Rovaniemellä sijaitsevan asuinkerrostalon mitattu kokonaislämmitysenergiankulutus vuonna 2008 oli 680 MWh ja veden kulutus 6 200 m 3. Asukkaita oli 105. Rakennuksen tilavuus on 12 000 m 3. Lämpimän käyttöveden osuus on noin 40 % kokonaislämmitysenergiasta eli Qlämmin käyttövesi = 0,40 680 MWh = 272 MWh. 4.1 Normaalivuoden lämmitystarveluku ja korjauskertoimet Taulukosta 2 nähdään, että odankylä on Rovaniemen vertailupaikkakunta. odankylän normaalivuoden 1981 2010 läm- MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013
ohjeet 4 mitystarveluku on 6 183. Rovaniemen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (k 1 ) eli odankylään on 1,06 ja korjauskerroin Jyväskylään (k 2 ) on 0,83. 4.2 Vertailupaikkakunnan toteutunut lämmitystarveluku Ilmatieteen laitokselta saadaan odankylän toteutunut lämmitystarveluku vuodelta 2008, eli = 5 870. 4.3 Mitä lämmitystarveluvut kertovat? Toteutunut lämmitystarveluku vuonna 2008 on pienempi kuin normaalivuoden 1981 2010 lämmitystarveluku, joten vuosi 2008 oli keskimääräistä lämpimämpi. Rovaniemen vertailupaikkakunnalla odankylässä on kylmempi ilmasto kuin Rovaniemellä (k 1 > 1). Valtakunnallisella vertailupaikkakunnalla Jyväskylässä on leudompi ilmasto kuin Rovaniemellä (k 2 < 1). 4.4 Kulutuksen vertailu eri ajanjaksoina Kun verrataan saman rakennuksen energiankulutusta eri ajankohtina, normitettu vuosikulutus Q norm saadaan kaavalla 1. Q norm = / toteutunut vpkunta Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = (6 183 / 5 870) (680 272) MWh + 272 MWh = 702 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 58,5 kwh/m 3. 4.5 Normitus Jyväskylään Rakennuksen normitettu vuosikulutus uomen vertailupaikkakuntaan saadaan kaavalla 2. Q norm = k 2 ( / toteutunut vpkunta ) Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 0,83 (6 183 / 5 870) (680 272) MWh + 272 MWh = 629 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 52,4 kwh/m 3. 4.6 Normitus vertailupaikkakuntaan Rakennuksen normitettu vuosikulutus odankylään saadaan kaavalla 3. Q norm = k 1 ( / toteutunut vpkunta ) Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 1,06 (6 183 / 5 870) (680 272) MWh + 272 MWh = 728 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 60,6 kwh/m 3. Mynämäen vertailupaikkakunnalla Turussa on lämpimämpi ilmasto kuin Mynämäellä (k 1 < 1). Valtakunnallisella vertailupaikkakunnalla Jyväskylässä on kylmempi ilmasto kuin Mynämäellä (k 2 > 1). 5.2 Normitus omalle paikkakunnalle Koska tiedossa on rakennusautomaatiojärjestelmästä saatu kiinteistökohtainen toteutunut lämmitystarveluku, voidaan kulutuksen normitus tehdä kaavalla 5. Mynämäen normaalivuoden lämmitystarveluku saadaan kaavalla 4. N kunta = / k 1 = 4 049 / 0,99 = 4 090 Rakennuksen vuoden 2008 energiankulutus saadaan normitettua tarkemmin kaavalla 5. Q norm = N kunta / toteutunut kunta Q toteutunut + Q lämmin käyttövesi = 4 090 / 4 028 (85 29,7) MWh + 29,7 MWh = 86 MWh Rakennuksen ominaiskulutus (lämpöindeksi) on 40,9 kwh/m 3. 6 Lisätietoja Lämmitystarveluvut sähköisesti tai jonkun muun kuin vertailupaikkakunnan lämmitystarveluvun saa Ilmatieteen laitoksen ilmastokeskuksesta puhelinnumerosta 0600 10 601 (hinta 4,01 e/min + pvm) sähköpostilla ilmastokeskus@fmi.fi Kirjallisuutta D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta. Ohjeet 2007. (LVI RakMK-00368. 2007) Pirinen, Pentti; imola, Henriikka; Aalto, Juha; Kaukoranta, Juho- Pekka; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija. Tilastoja uomen ilmastosta. Ilmatieteen laitos, Raportteja 2012:1. IN 0782-6079. IBN 978-951- 697-765-5 (nid.) 978-951-697-766-2 (pdf). www.motiva.fi/kulutuksennormitus http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut 5 Esimerkki 2 Rakennus sijaitsee Mynämäellä, ja rakennusautomaatiojärjestelmä on laskenut rakennuksen sijaintipaikkakunnalle vuoden 2008 lämmitystarveluvuksi 4 028. Rakennuksen tilavuus on 2 100 m 3. Kokonaislämmitysenergiankulutus on 85 MWh, josta lämpimän käyttöveden osuus on 29,7 MWh. 5.1 Lämmitystarveluvut ja korjauskertoimet Taulukosta 2 nähdään, että Mynämäen vertailupaikkakunta on Turku, jonka normaalivuoden 1981 2010 lämmitystarveluku on 4 049. Mynämäen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan (k 1 ) eli Turkuun on 0,99 ja korjauskerroin Jyväskylään (k 2 ) on 1,19. Tämän ohjeen alkuperäinen versio perustuu julisteeseen Rakennusten lämmitysenergiankulutuksen normitus, jonka laatimiseen ovat osallistuneet Kauppa- ja teollisuusministeriö, Motiva Oy ja Ilmatieteen laitos. Ohje on päivitetty elokuussa 2013 vastaamaan normaalivuoden 1981 2010 lämmitystarvelukuja sekä vuoden 2013 alun kuntajakoa. MP/1/elokuu 2013/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RT 2013
ohjeet 5 k 1 k 2 = kuntakohtainen korjauskerroin vertailupaikkakuntaan = kuntakohtainen korjauskerroin Jyväskylään = normaalivuoden (1981 2015) lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla Näiden käyttämisestä löytyy lisätietoja kohdista 2 5. Tärkeää on, että normitettaessa valitaan oikea vertailupaikkakunta. x Kutakin kuntaa edustavan vertailupaikkakunnan määrittelyssä on otettu huomioon mm. vertailupaikkakunnan ja tarkasteltavan kunnan maantieteellinen välimatka, rannikon ja järvien vaikutus, maaston korkeus ja vallitsevat ilmavirtausten suunnat. Vertailupaikkakuntien säähavaintoasemat sijaitsevat yleensä lentokentillä. FF Vaasa GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GF Pori Turku GFGFGFGFGFGF Tampere GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGF Oulu GFGFGFGFGFGF Jyväskylä GFGFGFGFGFGFGFGF Lahti GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF Ivalo GFGFGF odankylä Kajaani GFGFGFGFGFGF Kuopio = 3902 Espoo 0,96 1,2 Hanko 1,02 1,26 Helsinki 0,99 1,23 Inkoo 0,98 1,22 Kauniainen 0,97 1,21 Kirkkonummi 0,97 1,21 Raasepori 0,98 1,22 Joensuu GFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGFGF = 4124 Hamina 0,96 1,13 Vantaa 1,01 1,18 Järvenpää 0,98 1,15 Kerava 0,99 1,17 Kotka 0,97 1,14 Lapinjärvi 0,96 1,13 Loviisa 0,97 1,14 Lohja 0,99 1,16 Nurmijärvi 0,97 1,14 Pornainen 0,97 1,14 Pyhtää 0,98 1,15 Porvoo 0,99 1,16 ipoo 1 1,18 iuntio 1,02 1,2 Tuusula 0,98 1,15 Vihti 0,96 1,13 Ivalo = 6233 Enontekiö 0,91 0,71 Inari 0,97 0,75 Utsjoki 0,93 0,73 Joensuu = 5003 Enonkoski 1,05 1,01 Heinävesi 1,03 1 Ilomantsi 0,96 0,93 Joensuu 0,99 0,96 Juuka 0,96 0,93 Kitee 1,03 1 Kontiolahti 0,99 0,96 Outokumpu 1,01 0,98 Liperi 1,02 0,99 Polvijärvi 0,99 0,96 Rääkkylä 1,03 1 avonlinna 1,06 1,03 Tohmajärvi 1 0,97 Jyväskylä = 4851 Alajärvi 1 1 Alavus 1,01 1,01 Evijärvi 1,01 1,01 Halsua 0,98 0,98 Hankasalmi 1,01 1,01 Joutsa 1,04 1,04 Jyväskylä 1,04 1,04 Jämsä 1,05 1,05 Kangasniemi 1,02 1,02 Kannonkoski 1 1 Karstula 0,99 0,99 Kauhava 1,03 1,03 Kaustinen 0,99 0,99 Keuruu 1,01 1,01 Kinnula 0,98 0,98 Kivijärvi 0,99 0,99 Konnevesi 1 1 Kuortane 1,01 1,01 Kyyjärvi 0,98 0,98 Lappajärvi 1,01 1,01 Lapua 1,03 1,03 Laukaa 1,01 1,01 Lestijärvi 0,97 0,97 Luhanka 1,07 1,07 Multia 0,99 0,99 Muurame 1,05 1,05 Mänttä-Vilppula 1,03 1,03 Nivala 0,96 0,96 Perho 0,98 0,98 Petäjävesi 1,01 1,01 Reisjärvi 0,97 0,97 aarijärvi 0,99 0,99 ievi 0,97 0,97 oini 0,98 0,98 Toholampi 0,97 0,97 Toivakka 1,02 1,02 Uurainen 0,99 0,99 Vesanto 0,98 0,98 Veteli 1 1 Viitasaari 1 1 Vimpeli 1 1 Virrat 1,02 1,02 Ähtäri 0,99 0,99 Äänekoski 1 1 Kajaani = 5315 Haapajärvi 1,05 0,96 Hyrynsalmi 0,96 0,88 Kajaani 1,01 0,92 Kiuruvesi 1,05 0,96 Kuhmo 0,98 0,89 Kärsämäki 1,04 0,95 Lieksa 1,02 0,93 Nurmes 1,01 0,92 Paltamo 0,99 0,9 Pihtipudas 1,07 0,98 Pudasjärvi 0,95 0,87 Puolanka 0,96 0,88 Pyhäjärvi 1,05 0,95 Pyhäntä 1,02 0,93 Rautavaara 1,02 0,93 Ristijärvi 0,97 0,89 onkajärvi 1,03 0,94 otkamo 0,99 0,91 uomussalmi 0,93 0,85 Vaala 1 0,91 Taivalkoski 0,91 0,83 Utajärvi 0,99 0,9 Valtimo 1,01 0,92 Vieremä 1,03 0,94 Kuopio = 4845 Iisalmi 0,96 0,96 Joroinen 1,01 1,01 Juankoski 0,96 0,96 Kaavi 0,96 0,96 Keitele 0,98 0,98 Kuopio 0,99 0,99 Lapinlahti 0,96 0,96 Leppävirta 1,01 1,01 Maaninka 0,98 0,98 Pieksämäki 1 1,01 Pielavesi 0,97 0,98 Rantasalmi 1,03 1,03 Rautalampi 1 1 iilinjärvi 0,98 0,98 uonenjoki 1 1 Tervo 0,99 0,99 Tuusniemi 0,99 0,99 Varkaus 1,02 1,02 Lahti = 4413 Asikkala 1 1,09 Askola 1,03 1,13 Forssa 1,01 1,11 Hartola 0,98 1,07 Hattula 1,02 1,12 Hausjärvi 1,01 1,11 Hollola 1 1,09 Humppila 1,02 1,12 Hyvinkää 1,02 1,12 Hämeenlinna 1 1,1 Heinola 1 1,1 Iitti 1,01 1,11 Janakkala 1,01 1,11 Jokioinen 1,02 1,13 Karkkila 1,01 1,11 Hämeenkoski 0,99 1,08 Kouvola 1 1,1 Kärkölä 1 1,1 Lahti 1 1,1 Loppi 1,01 1,11 Myrskylä 1,02 1,13 Mäntsälä 1,02 1,12 Nastola 1 1,1 Orimattila 1,02 1,12 Padasjoki 0,98 1,08 Pukkila 1,02 1,12 Riihimäki 1,01 1,11 omero 1,03 1,13 ysmä 0,99 1,08 Tammela 1,02 1,12 Ypäjä 1,03 1,13 = 4539 Hirvensalmi 0,99 1,05 Imatra 0,97 1,04 Juva 0,96 1,03 1 1,07 Lemi 1,01 1,08 Luumäki 1,01 1,08 Miehikkälä 1,02 1,09 Mikkeli 0,97 1,04 Mäntyharju 1,01 1,08 Parikkala 0,95 1,02 Pertunmaa 1 1,07 Puumala 0,99 1,06 Rautjärvi 0,96 1,03 Ruokolahti 0,97 1,04 avitaipale 1,01 1,08 ulkava 0,97 1,04 Taipalsaari 1,01 1,08 Virolahti 1,04 1,12 = 3835 Brändö 1,01 1,27 Eckerö 1,03 1,3 Finström 1,01 1,28 Föglö 1,04 1,31 Geta 1,01 1,28 Hammarland 1,02 1,29 Jomala 1,01 1,28 Kumlinge 1,02 1,29 Kökar 1,04 1,32 Kemiönsaari 0,98 1,24 Lemland 1,03 1,3 Lumparland 1,04 1,31 Länsi-Turunmaa 0,99 1,25 1,02 1,29 altvik 1,01 1,28 ottunga 1,03 1,3 und 1,02 1,29 Vårdö 1,03 1,3 Oulu = 5073 Alavieska 1,02 0,97 Haapavesi 0,99 0,95 Hailuoto 1 0,96 Ii 0,95 0,91 Kalajoki 1,04 0,99 Kannus 1,03 0,99 Kemi 0,96 0,92 Keminmaa 0,93 0,89 Kempele 0,99 0,95 Liminka 0,99 0,94 Lumijoki 1,01 0,96 Merijärvi 1,01 0,97 Muhos 0,97 0,93 Oulainen 1 0,96 Oulu 0,97 0,92 Pyhäjoki 1,03 0,98 Raahe 1,01 0,97 iikajoki 1 0,96 imo 0,93 0,88 iikalatva 0,98 0,94 Tervola 0,91 0,87 Tornio 0,91 0,87 Tyrnävä 0,98 0,94 Ylivieska 1,01 0,97 Pori = 4180 Eura 1 1,16 Eurajoki 1,01 1,17 Harjavalta 0,98 1,14 Kokemäki 0,98 1,13 Köyliö 0,98 1,14 Luvia 1,01 1,17 Merikarvia 0,98 1,14 Nakkila 0,99 1,15 Pori 0,99 1,15 Rauma 1,02 1,18 äkylä 1 1,16 Ulvila 0,98 1,14 odankylä = 6183 Kittilä 0,97 0,76 Kolari 1,02 0,8 Kuusamo 1,03 0,8 Kemijärvi 1,04 0,81 Muonio 0,97 0,76 Pelkosenniemi 1,01 0,79 Posio 1,04 0,82 Ranua 1,09 0,85 Rovaniemi 1,06 0,83 alla 0,99 0,78 avukoski 0,98 0,77 odankylä 0,97 0,76 Pello 1,05 0,82 Ylitornio 1,08 0,85 Tampere-Pirkkala = 4445 Akaa 1,01 1,11 Honkajoki 0,98 1,07 Huittinen 1,03 1,12 Hämeenkyrö 1 1,09 Ikaalinen 0,98 1,06 Ilmajoki 0,96 1,05 Isojoki 0,99 1,08 Jalasjärvi 0,95 1,03 Juupajoki 0,96 1,04 Jämijärvi 0,97 1,06 Kangasala 1 1,1 Kankaanpää 0,99 1,08 Karvia 0,95 1,03 Kauhajoki 0,96 1,04 Kihniö 0,94 1,03 Kuhmoinen 0,98 1,07 Lavia 1,02 1,11 Lempäälä 1,01 1,11 Loimaa 1,04 1,14 Nokia 1,01 1,1 Orivesi 0,98 1,07 Parkano 0,95 1,04 Pirkkala 1,01 1,1 Pomarkku 1,02 1,12 Punkalaidun 1,02 1,11 Pälkäne 1 1,09 Ruovesi 0,95 1,04 einäjoki 0,95 1,04 iikainen 1,02 1,11 astamala 1,01 1,11 Tampere 1 1,09 Urjala 1,01 1,11 Valkeakoski 1,02 1,12 Vesilahti 1,01 1,1 Ylöjärvi 0,97 1,06 Turku = 4049 Aura 0,98 1,17 Kaarina 1,01 1,21 Koski 0,96 1,15 Kustavi 1,03 1,24 Laitila 0,99 1,19 Lieto 0,99 1,18 Marttila 0,97 1,16 Masku 1,01 1,21 Mynämäki 0,99 1,19 Naantali 1,03 1,23 Nousiainen 0,98 1,18 Oripää 0,96 1,15 Paimio 0,99 1,19 Pyhäranta 1 1,2 Pöytyä 0,97 1,16 Raisio 1,02 1,22 Rusko 0,98 1,18 alo 0,99 1,19 auvo 1,01 1,21 Taivassalo 1,03 1,23 Tarvasjoki 0,98 1,18 Turku 1,02 1,23 Uusikaupunki 1,02 1,22 Vehmaa 1,01 1,21 Vaasa = 4489 Isokyrö 0,98 1,06 Karijoki 1 1,08 Kaskinen 1,04 1,13 Kokkola 0,93 1,01 Korsnäs 1,03 1,11 Kristiinankaupunki 1,04 1,13 Kruunupyy 0,94 1,01 Kurikka 0,97 1,05 Laihia 0,99 1,07 Larsmo 0,97 1,05 Malax 1,01 1,1 Mustasaari 1,01 1,09 Närpiö 1,03 1,11 Pietarsaari 0,98 1,06 Pedersöre 0,96 1,03 Teuva 0,99 1,07 Uusikaarlepyy 0,97 1,05 Vaasa 1 1,09 Vöyri 0,99 1,07 Rakennustietosäätiö RT 2013