Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteet ***I

P7_TA-PROV(2011)0213 Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteet ***I Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. toukokuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteista (kodifikaatio) (KOM(2010)0729 C7-0421/2010 2010/0349(COD)) (Tavallinen lainsäätämisjärjestys kodifiointi) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0729), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0421/2010), ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. helmikuuta 2011 antaman lausunnon 1, ottaa huomioon nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20. joulukuuta 1994 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 86 ja 55 artiklan, ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0092/2011), A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä olevassa ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemmat säädökset niiden asiasisältöä muuttamatta, 1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan; 2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille. 1 2 EUVL C 107, 6.4.2011, s. 75. EYVL C 102, 4.4.1996, s. 2.

P7_TC1-COD(2010)0349 Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 11. toukokuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/.../EU antamiseksi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteista (kodifikaatio) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 1, noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä 2, sekä katsovat seuraavaa: (1) Pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä huhtikuuta 1976 annettua neuvoston direktiiviä 76/432/ETY 3 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osilta 4. Sen vuoksi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava mainittu direktiivi. (2) Direktiivi 76/432/ETY on yksi neuvoston direktiivissä 74/150/ETY, sellaisena kuin se on korvattuna maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/37/EY 5, säädettyyn EYtyyppihyväksyntäjärjestelmään kuuluvista erityisdirektiiveistä, ja siinä vahvistetaan jarrulaitteita koskevat tekniset vaatimukset. Näiden teknisten vaatimusten tarkoituksena on jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen siten, että direktiivissä 2003/37/EY säädettyä EY-tyyppihyväksyntämenettelyä voitaisiin soveltaa kaikkiin traktorityyppeihin. Sen vuoksi direktiivin 2003/37/EY maatalous- tai metsätraktoreita, niiden perävaunuja ja vedettäviä vaihdettavissa olevia koneita ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettuja järjestelmiä, osia ja erillisiä teknisiä yksiköitä koskevia säännöksiä sovelletaan tähän direktiiviin. 1 2 3 4 5 EUVL C 107, 6.4.2011, s. 75. Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. toukokuuta 2011. EYVL L 122, 8.5.1976, s. 1. Katso liitteessä VI oleva A osa. EUVL L 171, 9.7.2003, s. 1.

(3) Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä VI olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: 1 artikla 1. 'Maatalous- ja metsätraktorilla' tarkoitetaan pyörillä tai telaketjuilla varustettua moottoriajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi akselia, jonka tärkein ominaisuus on sen vetävä voima, ja joka on suunniteltu erityisesti hinaamaan, työntämään, kuljettamaan tai käyttämään tiettyjä työvälineitä, koneita tai perävaunuja, jotka on tarkoitettu käytettäviksi maataloudessa tai metsänhoidossa. Se voidaan varustaa kuljettamaan kuormaa ja matkustajia. 2. Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan 1 kohdassa määriteltyihin traktoreihin, joissa on ilmarenkaat ja jotka on suunniteltu niin, että niiden suurin nopeus on 40 km/h. 2 artikla 1. Jäsenvaltio ei saa tässä direktiivissä vahvistettujen vaatimusten mukaisten traktorien osalta niiden jarrulaitteisiin liittyvistä syistä: a) evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää; tai b) evätä traktoreiden rekisteröintiä tai kieltää niiden myyntiä tai käyttöönottoa. 2. Jäsenvaltio saa evätä kansallisen tyyppihyväksynnän traktorityypin osalta sen jarrulaitteisiin liittyvistä syistä, jos tässä direktiivissä vahvistettuja vaatimuksia ei noudateta. 3 artikla Jäsenvaltio ei saa kieltää traktoreiden käyttöä niiden jarrulaitteisiin liittyvistä syistä, jos kyseisiin traktoreihin on asennettu liitteissä I IV eritellyt laitteet ja jos kyseiset laitteet täyttävät niissä vahvistetut vaatimukset. 4 artikla Traktorin EY- tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että sille ilmoitetaan liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa tarkoitetun osan tai ominaisuuden muutoksista. Kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on päätettävä, olisiko muutetulle traktorityypille suoritettava uusia testejä ja laadittava uusi seloste. Jos näissä testeissä ilmenee, ettei tämän direktiivin vaatimuksia noudateta, muutosta ei hyväksytä.

5 artikla Tarvittavat muutokset liitteiden I V vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 2003/37/EY 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. 6 artikla Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle. 7 artikla Kumotaan direktiivi 76/432/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä VI olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioita velvoittavia liitteessä VI olevassa B osassa asetettuja määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sovellettava niitä. Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. 8 artikla Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sitä sovelletaan [...]. 9 artikla Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Euroopan parlamentin puolesta Puhemies Neuvoston puolesta Puheenjohtaja

LIITE I MÄÄRITELMÄT, EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄHAKEMUS, EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ, RAKENNETTA JA ASENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET 1 MÄÄRITELMÄT 1.1 Traktorityyppi jarrulaitteiden osalta 'Traktorityypillä jarrulaitteiden osalta' tarkoitetaan traktoreita, jotka eivät poikkea sellaisten olennaisten tekijöiden suhteen, kuten: 1.1.1 omamassa, sellaisena kuin se määritellään 1.18 kohdassa, 1.1.2 enimmäismassa, sellaisena kuin se määritellään 1.16 kohdassa, 1.1.3 massan jakautuminen akseleiden välille, 1.1.4 suurin teknisesti sallittu kuhunkin akseliin kohdistuva massa, 1.1.5 suurin suunnittelunopeus, 1.1.6 erityyppiset jarrulaitteet (erityisesti onko niitä käytössä, muussa tapauksessa perävaunun jarrulaitteet), 1.1.7 niiden akseleiden lukumäärä ja sijainti, joihin jarrutus kohdistuu, 1.1.8 moottorityyppi, 1.1.9 suurinta nopeutta vastaava kokonaisvälityssuhde, 1.1.10 renkaiden mitat (akselit, joihin jarrutus kohdistuu). 1.2 Jarrulaite 'Jarrulaitteella' tarkoitetaan niiden osien yhdistelmää, joiden tarkoituksena on vähentää liikkuvan traktorin nopeutta asteittain, saada se pysähtymään tai pitää se paikallaan, mikäli se on jo pysäytetty. Nämä toiminnot on määritelty tarkemmin 4.1.2 kohdassa. Laitteeseen on kuuluttava hallintalaite, voimansiirto ja itse jarrut. 1.3 Asteittainen jarrutus 'Asteittaisella jarrutuksella' tarkoitetaan jarrutusta, jonka aikana laitteen tavanomaisella toiminta-alueella, joko jarrutusvoimaa lisäämällä tai vähentämällä: 1.3.1 kuljettaja voi milloin tahansa lisätä tai vähentää jarrutusvoimaa hallintalaitteeseen kohdistuvalla toiminnalla,

1.3.2 jarrutusvoima vaikuttaa samaan suuntaan kuin hallintalaitteeseen kohdistuva toiminta (monotoninen toiminta), 1.3.3 jarrutusvoimaa voidaan säädellä helposti ja riittävän tarkasti. 1.4 Hallintalaite 'Hallintalaitteella' tarkoitetaan osaa, jota kuljettaja käyttää suoraan antaakseen voimansiirrolle jarruttamiseen tai sen säätelemiseen tarvittavan energian. Tuo energia voi olla kuljettajan lihasenergiaa, muusta kuljettajan säätelemästä lähteestä peräisin olevaa energiaa tai näiden erilaisten energiatyyppien yhdistelmä. 1.5 Voimansiirto 1.6 Jarru 'Voimansiirrolla' tarkoitetaan hallintalaitteen ja jarrun välillä sijaitsevien osien yhdistelmää, joka yhdistää nämä toiminnallisesti. Voimansiirto voi olla mekaaninen, hydraulinen, pneumaattinen, sähkö käyttöinen tai näiden yhdistelmä. Kun jarrutusvoima on peräisin kuljettajasta riippumattomasta mutta hänen säätelemästään energianlähteestä, tai tämä energianlähde tukee sitä, myös laitteen energiavaroja pidetään voimansiirron osana. 'Jarrulla' tarkoitetaan osaa, jossa traktorin liikettä vastustavat voimat kehittyvät. Se voi olla kitkajarru (jolloin voimat syntyvät kahden toisiaan vastaan liikkuvan traktorin osan välisestä kitkasta), sähköjarru (jolloin voimat syntyvät kahden toisiaan vastaan liikkuvan mutta toisistaan erillään olevan traktorin osan välisestä sähkömagneettisesta toiminnasta), nestejarru (jolloin voimat syntyvät kahden toisiaan vastaan liikkuvan traktorin osan välillä sijaitsevan nesteen toiminnasta) tai moottorijarru (jolloin voimat syntyvät pyöriin välittyvästä moottorin jarrutustoiminnan säädellystä lisäämisestä). Laitetta, joka lukitsee traktorin voimansiirron mekaanisesti, mutta jota ei voida käyttää traktorin ollessa liikkeessä, pidetään seisontajarruna. 1.7 Erityyppiset jarrulaitteet 'Erityyppisillä jarrulaitteilla' tarkoitetaan laitteita, jotka poikkeavat sellaisten olennaisten tekijöiden suhteen, kuten: 1.7.1 yhden tai useamman osan ominaisuudet, esimerkiksi materiaali, muoto tai koko, 1.7.2 osien sijainti. 1.8 Jarrujärjestelmän osa 'Jarrujärjestelmän osalla' tarkoitetaan yhtä niistä erillisistä osista, jotka yhteen koottuina muodostavat jarrulaitteen. 1.9 Jatkuva jarrutus

'Jatkuvalla jarrutuksella' tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta järjestelmällä, jolla on seuraavat ominaisuudet: 1.9.1 yksi hallintalaite, jota kuljettaja käyttää asteittain yhdellä liikkeellä istuimeltaan käsin, 1.9.2 ajoneuvoyhdistelmän muodostavien ajoneuvojen jarruttamiseen käytetty energia on peräisin samasta lähteestä (joka voi olla kuljettajan lihasenergia), 1.9.3 jarrujärjestelmä varmistaa kunkin yhdistelmän osana olevan ajoneuvon samanaikaisen tai sopivasti vaiheittaisen jarrutuksen niiden keskinäisestä sijainnista riippumatta. 1.10 Puolijatkuva jarrutus 'Puolijatkuvalla jarrutuksella' tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta järjestelmällä, jolla on seuraavat ominaisuudet: 1.10.1 yksi hallintalaite, jota kuljettaja voi käyttää asteittain yhdellä liikkeellä istuimeltaan käsin, 1.10.2 ajoneuvoyhdistelmän muodostavien ajoneuvojen jarruttamiseen käytetty energia on peräisin useista eri lähteistä (joista yksi voi olla kuljettajan lihasenergia), 1.10.3 jarrujärjestelmä varmistaa kunkin yhdistelmän osana olevan ajoneuvon samanaikaisen tai sopivasti vaiheittaisen jarrutuksen niiden keskinäisestä sijainnista riippumatta. 1.11 Erillinen konejarru 'Erillisellä konejarrulla' tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta laitteilla, jolla on seuraavat ominaisuudet: 1.11.1 traktorin jarrujen hallintalaite, joka on erillään hinatun ajoneuvon jarrujen hallintalaitteesta; jälkimmäinen on kaikissa tapauksissa asennettu traktoriin siten, että kuljettaja voi helposti käyttää sitä istuimeltaan käsin, 1.11.2 kuljettajan lihasenergia ei ole hinattavien ajoneuvojen jarrutukseen käytettävää energiaa. 1.12 Erillinen jarrutus 'Erillisellä jarrutuksella' tarkoitetaan ajoneuvoyhdistelmien jarrutusta laitteilla, joilla on seuraavat ominaisuudet: 1.12.1 traktorin jarrujen hallintalaite, joka on erillään hinatun ajoneuvon jarrujen hallintalaitteesta; jälkimmäinen on kaikissa tapauksissa asennettu traktoriin siten, että kuljettaja voi helposti käyttää sitä istuimeltaan käsin,

1.12.2 kuljettajan lihasenergia on hinattavien ajoneuvojen jarrutukseen käytettävä energia. 1.13 Automaattinen jarrutus 'Automaattisella jarrutuksella' tarkoitetaan hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen jarrutusta, joka tapahtuu automaattisesti yhteen kytkettyjen ajoneuvojen yhdistelmän osien irrotessa toisistaan, kytkennän rikkoutumisesta aiheutuva irtoaminen mukaan lukien, muun yhdistelmän jarrutustehon olennaisesti vähenemättä. 1.14 Inertiajarrutus 'Inertiajarrutuksella' tarkoitetaan jarrutusta, jossa hyödynnetään traktoria lähestyvän perävaunun luomia voimia. 1.15 Kuormattu traktori 'Kuormatulla traktorilla' tarkoitetaan, jollei muuta erikseen mainita, traktoria, joka on lastattu enimmäismassaansa saakka. 1.16 Enimmäismassa 'Enimmäismassalla' tarkoitetaan valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua massaa (tämä massa saattaa olla suurempi kuin sallittu enimmäismassa). 1.17 Kuormaamaton traktori 'Kuormaamattomalla traktorilla' tarkoitetaan ajokunnossa olevaa traktoria, jonka säiliöt ja jäähdytin ovat täynnä, ja jossa on 75 kg painava kuljettaja, mutta ei matkustajia, lisävarusteita tai kuormaa. 1.18 Omamassa 'Omamassalla' tarkoitetaan kuormaamattoman traktorin massaa. 2 EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄHAKEMUS 2.1 Valmistajan tai tämän edustajan on tehtävä traktorityypin jarrulaitteiden EY-tyyppihyväksyntähakemus. 2.2 Siinä on oltava seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena: 2.2.1 traktorityypin kuvaus 1.1.1 1.1.10 kohdassa tarkoitettujen seikkojen osalta. Valmistajan tai tämän edustajan traktorityypille antamat numerot tai tunnukset on ilmoitettava, 2.2.2 luettelo jarrulaitteeseen kuuluvista osista, kukin asianmukaisesti merkittynä, 2.2.3 kaavio jarrulaitteesta, jossa näkyy kunkin osan sijainti traktorissa, jotta eri osat voidaan paikantaa ja tunnistaa.

2.3 Lisäksi on toimitettava: 2.3.1 hyväksyttävää traktorityyppiä edustava traktori, 2.3.2 mahdollisesti vaadittavat enintään A4 kokoiset (210 297 mm) tai tämän kokoisiksi taitetut, sopivassa mittakaavassa laaditut piirustukset. 3 EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ Liitteessä V esitetty lomake on täytettävä ja liitettävä EYtyyppihyväksyntätodistukseen. 4 RAKENNETTA JA ASENNUSTA KOSKEVAT VAATIMUKSET 4.1 Yleistä 4.1.1 Jarrulaite 4.1.1.1 Jarrulaite on suunniteltava, rakennettava ja asennettava siten, että traktori on tavanomaisessa käytössä jäljempänä lueteltujen vaatimusten mukainen siihen mahdollisesti kohdistuvasta tärinästä huolimatta. 4.1.1.2 Jarrulaite on suunniteltava, rakennettava ja asennettava erityisesti siten, että se kestää käytössä korroosiota ja kulumisen vaikutuksia, jotka saattaisivat johtaa jarrutustehon äkilliseen heikkenemiseen. 4.1.2 Jarrulaitteen tehtävät Edellä 1.2 kohdassa määritellyn jarrulaitteen on täytettävä seuraavat ehdot: 4.1.2.1 Käyttöjarrut 4.1.2.1.1 Käyttöjarrulla on pystyttävä säätelemään traktorin liikkumista ja pysäyttämään traktori turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti millä tahansa rakenteen mukaisella nopeudella ajettaessa ja sallittua kuormaa kuljetettaessa sekä ylä- että alamäessä. Sen toimintaa on pystyttävä säätelemään. Nämä edellytykset katsotaan täytetyiksi, jos liitteen II vaatimukset täyttyvät. Kuljettajan on pystyttävä käyttämään käyttöjarrua istuimeltaan käsin ja säilyttämään traktorin ohjauslaitteiden hallinta ainakin yhdellä kädellä. Traktorin käyttöjarru voi muodostua oikean- ja vasemmanpuoleisista laitteista. Ne on voitava yhdistää niin, että niitä voidaan käyttää yhdellä toiminnolla, ja ne on voitava jälleen kytkeä irti toisistaan. Jokaisessa oikean- tai vasemmanpuoleisessa laitteessa on oltava säätöjärjestelmä, joka voi olla joko manuaalinen tai automaattinen ja jonka avulla jarrujen tasapaino voidaan helposti palauttaa. 4.1.2.2 Seisontajarrut

4.1.2.2.1 Seisontajarrulla on pystyttävä pitämään traktori paikallaan ylä- ja alamäessä myös kuljettajan poissa ollessa, jolloin täysin mekaaninen laite pitää liikkuvat osat paikalleen lukittuina. Tämä voidaan saada aikaan voimansiirtoon vaikuttavalla jarrulla. Kuljettajan on pystyttävä käyttämään seisontajarrua istuimeltaan käsin; toistuva toiminta vaaditun tehon saavuttamiseksi on sallittua. 4.2 Jarrulaitteiden ominaisuudet 4.2.1 Jarrulaitteiden, joilla traktori on varustettu, on täytettävä käyttö- ja pysäköintijarruille vahvistetut vaatimukset. 4.2.2 Käyttö- ja seisontajarrulaitteilla voi olla yhteisiä osia, jos ne täyttävät seuraavat edellytykset: 4.2.2.1 niissä on oltava ainakin kaksi toisistaan erillistä hallintalaitetta, joihin kuljettaja ulottuu vaivatta istuimeltaan käsin; tämän vaatimuksen on täytyttävä myös silloin kun kuljettaja käyttää turvavyötä. 4.2.2.2 muun jarrulaitteen osan kuin jarrujen (1.6 kohdan määritelmän mukaisesti) rikkoutuessa tai jonkin muun käyttöjarrulaitteiden vian ilmetessä (toimintahäiriö, energiavaraston tyhjeneminen osittain tai kokonaan) traktorin nopeutta on pystyttävä hidastamaan pysähtymiseen asti vähintään 50 % liitteessä II olevassa 2.1.1 kohdassa vahvistettua arvoa vastaavalla jarrutuksella. Edellä mainitut edellytykset on täytettävä kun jäännösjarrutus saavutetaan pitkittäisen keskitason kummallakin puolella sijaitsevilla pyörillä (ilman että traktori poikkeaa suunnastaan). Tässä jaksossa vipu- ja epäkeskoasennelmia tai vastaavia asennelmia, joiden avulla jarruja käytetään, ei pidetä vioille alttiina. 4.2.3 Käytettäessä muuta energiaa kuin kuljettajan lihasenergiaa ei välttämättä tarvita enempää kuin yksi tällainen energian lähde (esim. hydraulinen pumppu, ilmanpuristin jne.), jos 4.2.2 kohdan vaatimukset täyttyvät. 4.2.4 Käyttöjarrulaitteen on vaikutettava vähintään yhden akselin molempiin pyöriin. 4.2.5 Käyttöjarrulaitteen vaikutuksen on jakauduttava saman akselin pyörille, jotka ovat symmetrisesti suhteessa traktorin pitkittäiseen keskitasoon. 4.2.6 Käyttöjarrulaitteiden ja seisontajarrulaitteiden on vaikutettava jarrupintoihin, jotka on yhdistetty pyöriin pysyvästi riittävän kestävillä osilla. Jarrupinta ei saa olla irrotettavissa pyöristä. Kun jarrut vaikuttavat tavallisesti useampaan kuin yhteen akseliin, yksi akseli voidaan kytkeä irti, jos se kytkeytyy automaattisesti takaisin käyttöjarrua käytettäessä tai kytkinlaitteen pettäessä. Kun jarrutus kohdistuu yhteen akseliin, tasauspyörästöä ei saa asentaa käyttöjarrun ja tuon akselin pyörien väliin; kun jarrutus kohdistuu kahteen akseliin, tasauspyörästö voidaan asentaa käyttöjarrun ja toisen akselin pyörien väliin.

4.2.7 Jarrujen kuluminen on voitava korjata helposti manuaalisella tai automaattisella säätöjärjestelmällä. Voimansiirron ja jarrujen hallintalaitteilla ja osilla on lisäksi oltava sellainen liikkumavara, että kun jarrut kuumenevat tai jarrupäällysteet ovat saavuttaneet tietyn kulumisasteen, tehokas jarrutus on taattu ilman että välitön säätö olisi välttämätön. 4.2.8 Hydraulisten jarrulaitteiden nestesäiliöiden täyttöaukkoihin on päästävä helposti käsiksi; varanestesäiliöiden on lisäksi oltava sellaisia, että varanesteen taso voidaan tarkastaa helposti ilman että säiliöt täytyy avata. 4.2.9 Kun määrätty jarrutusteho on mahdotonta saavuttaa ilman varastoidun energian käyttöä, jokaiseen traktoriin, johon on asennettu jonkin energiavaraston aktivoima jarru, on asennettava painemittarin lisäksi varoituslaite, joka antaa visuaalisen merkin tai äänimerkin, kun energia jossakin järjestelmän osassa säätöventtiiliin saakka putoaa 65 %:iin tai alemmaksi normaaliarvostaan. Tuon laitteen on oltava yhdistetty virtapiiriin suoraan ja pysyvästi. 4.2.10 Jos lisäenergianlähteen käyttö on olennaisen tärkeää jarrulaitteen toiminnan kannalta, on energiavaraston oltava sellainen, että se varmistaa moottorin pysähtyessä jarrutustehon pysyvän riittävänä traktorin pysäyttämiseksi vahvistetuissa oloissa, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4.1.2.1 kohdassa asetettujen edellytysten soveltamista. 4.2.11 Apulaitteiston on saatava energiansa ainoastaan sillä tavoin, että jopa energianlähteen vahingoittuessa sen toiminta ei voi aiheuttaa jarrulaitteiden energiavarastojen laskemista 4.2.9 kohdassa tarkoitetun tason alapuolelle.

LIITE II JARRUTUSTESTIT JA JARRULAITTEIDEN TEHO 1 JARRUTUSTESTIT 1.1 Yleistä 1.1.1 Käyttöjarrulaitteelle vahvistettu teho perustuu 2.1.1.1 kohdassa vahvistetun kaavan mukaisesti laskettuun jarrutusmatkaan. Jarrutusmatkan on oltava traktorin kulkema matka siitä hetkestä lähtien, kun kuljettaja alkaa käyttää laitteen hallintalaitetta, siihen hetkeen saakka kun traktori pysähtyy. Seisontajarrulaitteille vahvistetun tehon on perustuttava kykyyn pitää traktori paikallaan ylä- tai alamäessä. 1.1.2 Jarrutusteho on mitattava kaikkien traktoreiden tyyppihyväksyntää varten seuraavissa oloissa suoritettavissa tiekokeissa: 1.1.2.1 traktorin massan on oltava kutakin testityyppiä varten vahvistettu, ja se on mainittava erikseen testausselosteessa, 1.1.2.2 jarrun hallintalaitteeseen vahvistetun tehon saavuttamiseksi testeissä kohdistettu voima ei saa olla yli 60 dan polkimien osalta ja 40 dan käsikäyttöisten laitteiden osalta, 1.1.2.3 tien pinnan on oltava sellainen, johon renkaat tarttuvat hyvin, 1.1.2.4 testit on suoritettava, kun ei esiinny tuloksiin mahdollisesti vaikuttavaa tuulta, 1.1.2.5 renkaiden on oltava testiä aloitettaessa kylmät ja niissä on oltava se paine, joka on vahvistettu pyörien todellisuudessa kantamalle kuormalle traktorin ollessa paikallaan, 1.1.2.6 vahvistettu teho on saavutettava ilman että pyörät lukkiutuvat, traktori poikkeaa suunnastaan tai että ilmenee epätavallista tärinää. 1.1.3 Traktoriin on testien ajaksi asennettava kaikki ne osat, jotka valmistaja on tarkoittanut hinattavan ajoneuvon jarrulaitteiden toimintaa varten, kuten liitteessä I olevassa 1.9 1.12 kohdassa tarkoitetaan. 1.2 Tyyppi 0 testi (tavallinen käyttötesti jarrut kylminä) 1.2.1 Yleistä 1.2.1.1 Jarrujen on oltava kylmät testin alussa. Jarrun katsotaan olevan kylmä, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: 1.2.1.1.1 levyltä tai rummun ulkopuolelta mitatun lämpötilan on oltava vähemmän kuin 100 C,

1.2.1.1.2 kun kyseessä ovat täysin umpinaiset jarrut, mukaan lukien öljyjarrut, kotelon ulkopuolelta mitatun lämpötilan on oltava vähemmän kuin 50 C, 1.2.1.1.3 jarrut eivät ole olleet käytössä edeltävän tunnin aikana. 1.2.1.2 Akseli, johon jarrutus ei kohdistu, ei saa olla jarrutestin aikana kytkettynä akseliin, johon jarrutus kohdistuu, mikäli se voidaan kytkeä irti. 1.2.1.3 Testi on suoritettava seuraavissa oloissa: 1.2.1.3.1 traktori on kuormattava enimmäismassaansa asti siten, että akseli, johon jarrutus ei kohdistu, on myös kuormattu suurimpaan teknisesti sallittuun massaansa asti; akselin, johon jarrutus kohdistuu, pyöriin on asennettava suurimmat valmistajan tuolle traktorityypille tarkoittamat renkaat. Traktoreiden, joiden kaikki pyörät ovat jarruttavia, etuakseli on kuormattava suurimpaan teknisesti sallittuun massaansa asti; 1.2.1.3.2 testi on toistettava kuormaamattomalla traktorilla, jossa on ainoastaan kuljettaja ja tarvittaessa testin tuloksien valvonnasta vastaava henkilö; traktoriin on asennettava suurimmat valmistajan suosittelemat renkaat; 1.2.1.3.3 vähimmäisteholle vahvistetut rajat ovat 2.1.1 kohdan mukaiset sekä kuormatun että kuormaamattoman traktorin testeissä; 1.2.1.3.4 tien on oltava tasainen. 1.2.2 Tyyppi 0 -testi on suoritettava: 1.2.2.1 suurimmalla suunnittelunopeudella vaihteisto vapaa-asennossa, 1.2.2.2 vahvistettu vähimmäisteho on saavutettava. 1.3 Tyyppi I testi (häipymistesti) 1.3.1 Kuormatut traktorit testataan siten, että energian otto on sama kuin se, joka on kirjattu samassa ajassa ajettaessa kuormattua traktoria tasaisella 80 ± 5 %:n nopeudella tyyppi 0 -testejä varten vahvistetusta nopeudesta 10 % kaltevassa alamäessä 1 km pituinen matka vaihteisto vapaa-asennossa. 1.3.2 Testin lopussa mitataan käyttöjarrulaitteen jäännösteho samoissa oloissa kuin tyyppi 0 -testissä vaihteisto vapaa-asennossa (luonnollisesti lämpötilaa koskevat ehdot ovat erilaiset). 2 JARRULAITTEIDEN TEHO 2.1 Käyttöjarrulaitteet 2.1.1 Traktoreiden käyttöjarrujen täytyy:

2.1.1.1 tyyppi O -testille vahvistetuissa olosuhteissa saavuttaa jarrutusmatka, joka lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: S max 0,15 V + (V 2 /116) jossa V on suurin rakenteellinen nopeus (km/h) ja S max on suurin pysähtymismatka metreinä; 2.1.1.2 tyyppi 1 -testin jälkeen tuottaa jäännösteho, joka on vähintään 75 % vahvistetusta tehosta ja vähintään 60 % tyyppi 0 -testissä kirjatusta arvosta (vaihteisto vapaaasennossa). 2.2 Seisontajarrulaitteet 2.2.1 Seisontajarrulaitteen on pystyttävä pitämään kuormattu traktori paikallaan 18 %:n ylä- tai alamäessä, vaikka se olisikin kytketty yhteen jonkin muun jarrulaitteen kanssa. 2.2.2 Niiden traktoreiden osalta, joihin on sallittua kytkeä yksi tai useampia perävaunuja, traktorin seisontajarrun on pystyttävä pitämään paikallaan 12 %:n ylä- tai alamäessä ajoneuvoyhdistelmä, joka muodostuu kuormaamattomasta traktorista ja samanmassaisesta (ei yli kolmea metristä tonnia) perävaunusta, jota ei jarruteta. 2.2.3 Seisontajarrulaite, jota on käytettävä useamman kerran ennen kuin saavutetaan vahvistettu teho, on sallittu.

LIITE III JOUSIJARRUT 1 MÄÄRITELMÄ 'Jousijarruilla' tarkoitetaan jarrulaitteita, joissa jarruttamiseen tarvittava energia saadaan yhdestä tai useammasta jousesta, jotka toimivat energian kokoajana. 2 ERITYISVAATIMUKSET 2.1 Jousijarrua ei saa käyttää käyttöjarruna. 2.2 Jarrujen puristustilan syöttöpiirissä mahdollisesti ilmenevä jonkin painerajan pieni muutos ei saa aiheuttaa huomattavaa jarrutustehon muutosta. 2.3 Jousien puristustilan syöttöpiiriin on kuuluttava energiavarasto, joka ei toimi minkään muun laitteen tai varusteen virranlähteenä. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos jouset voidaan pitää puristetussa tilassa käyttämällä kahta tai useampaa erillistä järjestelmää. 2.4 Laite on suunniteltava siten, että on mahdollista käyttää jarruja ja vapauttaa ne vähintään kolme kertaa aloittaen suurinta suositeltua painetta vastaavalla alkupaineella jousien puristustilassa. Tämän vaatimuksen on täytyttävä, kun jarrut on säädetty mahdollisimman tarkasti. 2.5 Puristustilassa vallitseva paine, jota alempana jouset alkavat vaikuttaa jarruihin, kun ne on säädetty mahdollisimman tarkasti, ei saa olla yli 80 % normaalisti saatavan paineen vähimmäistasosta. 2.6 Jos jousien puristustilan paine laskee tasolle, jolla jarrujen osat alkavat liikkua, on näkyvän tai kuuluvan merkin antavan varoituslaitteen käynnistyttävä. Jos tämä vaatimus täyttyy, kyseessä voi olla liitteessä I olevassa 4.2.9 kohdassa tarkoitettu varoituslaite. 2.7 Traktoreissa, joihin on asennettu jousijarrut ja jotka saavat vetää perävaunuja jatkuvilla tai puolijatkuvilla jarruilla, jousijarrujen automaattisen käytön on saatava myös perävaunun jarrut toimimaan. 3 VAPAUTUSJÄRJESTELMÄ 3.1 Jousijarrut on suunniteltava siten, että vian ilmetessä on mahdollista vapauttaa ne tavanomaista hallintalaitetta käyttämättä. Tämä voidaan saada aikaan apulaitetta käyttämällä (pneumaattinen, mekaaninen jne.) 3.2 Jos 3.1 kohdassa tarkoitetun apulaitteen toiminta vaatii jonkin työkalun tai ruuviavaimen käyttöä, tuo työkalu tai ruuviavain on säilytettävä traktorissa.

LIITE IV SEISONTAJARRUTUS JARRUSYLINTEREIDEN MEKAANISELLA LUKITUKSELLA (LUKON KÄYTTÖLAITTEET) 1 MÄÄRITELMÄ 'Jarrusylintereiden mekaanisella lukituksella' tarkoitetaan laitetta, jolla varmistetaan seisontajarrun toiminta kiilaamalla jarrusylinterin männän tanko mekaanisesti. Mekaaninen lukitus tapahtuu, kun lukitustila tyhjentyy puristetusta ilmasta; mekaaninen lukituslaite on suunniteltava siten, että se voidaan vapauttaa kun lukitustila on jälleen paineen alainen. 2 ERITYISVAATIMUKSET 2.1 Kun lukitustilan paine lähestyy mekaanista lukitusta vastaavaa tasoa, optisen tai akustisen varoitusjärjestelmän on käynnistyttävä. 2.2 Kun jarrun käyttölaitteisiin on asennettu mekaaninen lukituslaite, kahdesta energiavarastosta molempien on pystyttävä käynnistämään jarrun käyttölaite. 2.3 Lukittu jarrusylinteri voidaan vapauttaa vain jos on varmaa, että jarrua voidaan käyttää uudelleen tällaisen vapauttamisen jälkeen. 2.4 Vian ilmetessä lukitustilan energianlähteessä on järjestettävä avaava apulaite (esimerkiksi mekaaninen tai pneumaattinen), joka käyttää esimerkiksi yhden traktorin renkaassa olevaa ilmaa.

LIITE V MALLI Viranomaisen nimi EY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUKSEN LIITE PYÖRILLÄ VARUSTETTUJEN MAATALOUS- JA METSÄTRAKTOREIDEN JARRULAITTEIDEN HYVÄKSYNTÄ (Maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta 26 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/37/EY 4 artikla) EY-tyyppihyväksyntänumero... 1 Merkki (toiminimi).. 2 Tyyppi ja kaupallinen nimitys. 3 Valmistajan nimi ja osoite... 4 Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite.. 5 Traktorin omamassa 6 Omamassan jakautuminen akseleiden välille.. (kg) 7 Traktorin enimmäismassa 8 Traktorin enimmäismassan jakautuminen kullekin akselille kuten liitteessä II olevassa 1.2.1.3.1 kohdassa tarkoitetaan 9 Jarrupäällysteiden merkki ja tyyppi. 10 Moottorityyppi. 11 Suurinta nopeutta vastaava kokonaisvälityssuhde..... 12 Renkaiden mitat: 12.1 Suurimmat sallitut renkaat (akselit, joihin jarrutus kohdistuu)..... 12.2 Suurinta teknisesti sallittua painoa kannattavat renkaat (akseli, johon jarrutus ei kohdistu).... 13 Traktorin suurin nopeus... 14 Niiden akseleiden lukumäärä ja sijainti, joihin jarrutus kohdistuu.

15 Lyhyt kuvaus jarrulaitteesta. 16 Traktorin massa testausajankohtana: Kuormaamaton Kuormattu 1 akseli 2 akseli 19 Päivä, jona traktori luovutettu EY-tyyppihyväksyntää varten... 20 Tyyppihyväksyntätestit suorittava tarkastuslaitos... 21 Kyseisen laitoksen antaman selosteen päivämäärä... 22 Kyseisen laitoksen antaman selosteen numero... 23 EY-tyyppihyväksyntä jarrutuksen osalta on annettu/evätty( 1 )... 24 Paikka... 25 Aika... 26 Allekirjoitus... 27 Liitteessä I olevassa 2.2.1, 2.2.2 ja 2.2.3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on liitetty oheen. (1) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE VI A osa Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista (7 artiklassa tarkoitetut) Neuvoston direktiivi 76/432/ETY (EYVL L 122, 8.5.1976, s. 1) Neuvoston direktiivi 82/890/ETY (EYVL L 378, 31.12.1982, s. 45) Komission direktiivi 96/63/EY (EYVL L 253, 5.10.1996, s. 13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/54/EY (EYVL L 277, 10.10.1997, s. 24) Ainoastaan 1 artiklan 1 kohta Ainoastaan 1 artiklan ensimmäisessä luetelmakohdassa olevan viittauksen direktiiviin 76/432/ETY osalta B osa Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle ja soveltamiseksi (7 artiklassa tarkoitetut) Direktiivi Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle Soveltamispäivä 76/432/ETY 1 päivä tammikuuta 1977 1 päivä lokakuuta 1977 82/890/ETY 21 päivä kesäkuuta 1984 96/63/EY 1 päivä lokakuuta 1997( * ) 97/54/EY 22 päivä syyskuuta 1998 23 päivä syyskuuta 1998 ( * ) Direktiivin 96/63/EY 2 artiklan mukaisesti: "1. Alkaen 1 päivästä lokakuuta 1997 jäsenvaltiot eivät saa: evätä traktorityypiltä EY-tyyppihyväksyntää tai direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohan mukaista asiakirjaa tai kansallista tyyppihyväksyntää tai kieltää traktoreiden rekisteröintä, myyntiä tai käyttöönottoa jarrulaitteisiin liittyvistä syistä, jos traktorit ovat direktiivin 76/432/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimusten mukaiset. 2. Alkaen 1 päivästä maaliskuuta 1998 jäsenvaltiot:

eivät saa enää myöntää EY-tyyppihyväksyntää tai direktiivin 74/150/ETY 10 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan mukaista asiakirjaa, ja saavat evätä kansallisen tyyppihyväksynnän traktorityypin osalta sen jarrulaitteisiin liittyvistä syistä, jos direktiivin 76/432/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä direktiivillä, vaatimukset eivät täyty."

LIITE VII VASTAAVUUSTAULUKKO Direktiivi 76/432/ETY Direktiivi 96/63/EY Tämä Direktiivi 1 artikla 1 artikla 2 artikla 2 artiklan 1 kohdan johdantokappale 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta 2 artiklan 1 kohdan toinen luetelmakohta 2 artiklan 1 kohdan loppulause 2 artiklan 2 kohdan johdantokappale 2 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta 2 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta 2 artiklan 2 kohdan loppulause 2 artiklan 1 kohdan johdantokappale 2 artiklan 1 kohdan a alakohta 2 artiklan 1 kohdan b alakohta 2 artiklan 1 kohdan johdantokappale 2 artiklan 2 kohta 2 artiklan 2 kohta 2 artiklan 2 kohta 3 artikla 3 artikla 4 artikla 4 artikla 5 artikla 5 artikla 6 artiklan 1 kohta 6 artiklan 2 kohta 6 artikla 7 artikla

8 artikla 7 artikla 9 artikla Liitteet I V Liitteet I V Liite VI Liite VII