YRITYKSEN JÄTEOPAS Tehtävänä puhtaampi ympäristö

YRITYKSEN JÄTEHUOLTO Hyvin järjestetty jätehuolto auttaa yritystä säästämään rahaa ja ympäristöä. Säästöä syntyy mm. parantamalla materiaalitehokkuutta ja tuotantoa tehostamalla sekä vaikuttamalla asennemuutoksiin henkilökunnan koulutuksella. Paras jäte on syntymätön jäte. Vuonna 2012 voimaan astunut jätelaki (Jätelaki 646/2011) painottaa etusijajärjestyksen käyttöönottoa. Etusijajärjestyksen mukaisesti kaikessa toiminnassa tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, valmistella jäte uudelleenkäyttöä varten ja kierrättää jäte materiaalihyödyntämiseen ennen jätteen energian hyödyntämistä. Jos jätettä ei voi hyödyntää, jäte on toimitettava loppukäsittelyyn. Etusijajärjestys sitoo erityisesti yrityksiä. Yrityksen tulee olla selvillä toiminnassaan syntyneestä jätteestä, seurata jätemääriä sekä jätehuoltoaan säännöllisesti. Valtakunnallisen jätesuunnitelman kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi materiaalihyödynnettävien jätteiden erilliskeräysvaatimukset koskevat teollisuus- ja palveluyrityksiä, elinkeinotoiminnan harjoittajia, jätteen haltijoita sekä kuntia. Toimiva jätehuolto - jätehuoltosuunnitelmasta tekoihin 1. Selvitä jätehuollon vaatimukset Mitä valtakunnallinen lainsäädäntö edellyttää? Tutustu myös kunnallisiin jätehuoltomääräyksiin. Mitkä ovat yrityksen omat vaatimukset ja tavoitteet? 2. Kartoita lähtötilanne Mitä jätettä kiinteistöllä syntyy ja kuinka paljon? Käytössä olevat keräysvälineet ja lajitteluastiat. Jätteiden keräyspisteet ja käytännöt. Vaarallisen jätteen varastointi, kuljetus ja kirjanpito. 3. Selvitä jätehuollon nykytilan puutteet ja ongelmat Mitä puutteita on havaittu? Onko käyttäjiltä tullut palautetta? 4. Laadi jätehuoltosuunnitelma Kerättävät jätejakeet Vaaralliset jätteet Keräysvälineet ja -pisteet Ohjeet, opasteet ja merkinnät 5. Jätehuollon seuranta ja kehittäminen 6. Toimivan jätehuollon apuvälineiksi Jätehuoltokansio, intranet Koulutus, ekoryhmä Lisätietoja mm. www.garbagex.net

JÄTTEIDEN LAJITTELUVELVOITE Jätteiden lajittelu koskee kaikkia kiinteistöjä. Lajitteluvelvoitteista on määrätty yleisissä jätehuoltomääräyksissä. Biojäte Jos kiinteistöllä syntyy biojätettä yli 20 kg viikossa ja on mahdollisuus biojätteen erilliskeräyksen järjestämiseen eikä biojätettä kompostoida kiinteistöllä, on sille oltava erillinen astia. Myös kaikilla muilla kiinteistöillä biojäte tulee mahdollisuuksien mukaan kerätä muusta jätteestä erilleen tai kompostoida. Kartonki Kartongille tulee olla erilliskeräys, jos viikkokertymä on yli 20 kg. Kiinteistöllä voi vaihtoehtoisesti olla oma keräysväline (ei koske Kemiönsaarta) energiajätteelle, jolloin kartongin kerääminen omana lajinaan ei ole välttämätöntä. Kartonkiastiaan voi laittaa myös pahvia. Pahvi Pahvin kokoamista varten tulee olla erillinen astia kaikissa kiinteistöissä, joissa sitä syntyy yli 50 kg viikossa. Lasi Lasin erilliskeräystä edellytetään yli 20 kg:n viikkokertymissä. Metalli Metalli on arvokasta raaka-ainetta ja sen kierrättämisestä kannattaa tehdä sopimus romunkerääjän tai kuljetusyrittäjän kanssa. Yli 20 kg viikkokertymä edellyttää erillistä metalliastiaa. Puujäte Puujätteelle tulee olla erilliskeräys, jos sen viikkokertymä on yli 50 kg. Näiden jätelajien lisäksi yrityksen käytössä on oltava sekajäteastia ja paperin keräys täytyy hoitaa jätelain 49 ja 50 mukaan.

JÄTTEENKULJETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yritysten tulee pääsääntöisesti tehdä sopimus jätteiden noudosta ja kuljettamisesta jätteenkuljetusyrittäjän kanssa. Jätettä saa luovuttaa vain ammattimaiselle keräystoiminnan harjoittajalle, joka on merkitty jäterekisteriin tai jolla on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaikki jäteastiat tulee aina tyhjentää kunnan jätehuoltomääräyksissä määriteltyjen tyhjennysvälien mukaisesti. Rouskiksen hyötyjätepisteiden keräysastiat on tarkoitettu vain kotitalouden jätteille. Yhdyskuntajätteiden keräysvälineisiin ei saa laittaa sinne kuulumattomia jätteitä, kuten vaarallisia jätteitä, erityisjätteitä, asbestia, painekyllästettyä puuta tai tuottajavastuulle kuuluvia jätteitä. Järjestettyyn jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet, kuten rakennusjätteet, isokokoiset jätteet, erityisjätteet, teollisuusjätteet, poikkeuksellisen suuret jätemäärät ja jätteet, jotka ovat tuottajavastuun piirissä, on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin erillisellä kuljetuksella. TUOTTAJAVASTUUN ALAISET JÄTTEET Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteidensa jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä. Tuottajayhteisön vastuulle kuuluvat jätteet tulee toimittaa tuottajayhteisöjen osoittamaan vastaanottopaikkaan. Tuottajavastuujätteitä ovat mm. keräyspaperi, paristot ja kannettavat pienakut, ajoneuvo- ja teollisuusakut, romurenkaat, romuajoneuvot sekä sähkölaitteet. Tuottajavastuu myös pakkausjätteiden jätehuollon järjestämisestä laajenee vuonna 2015. Lisätietoja tuottajavastuusta, tuottajayhteisöistä ja tuottajavastuujätteiden vastaanottopaikoista: www.ymparisto.fi/tuottajavastuu.

VAARALLISTEN JÄTTEIDEN JÄTEHUOLTO Vaarallista jätettä ovat käytöstä poistetut aineet tai esineet, jotka ovat haitallisia terveydelle tai ympäristölle. Vaarallisia jätteitä ei saa päästää maahan, veteen tai ilmaan. Vaaralliset jätteet eivät myöskään kuulu viemäriin, sillä ne voivat aiheuttaa vaaratilanteita, vaikeuttaa puhdistamon toimintaa tai päätyä suoraan vesistöön. Jätehuollossa onkin panostettava jätteen synnyn ehkäisyyn jätteen määrän vähentämisellä ja haitallisuuden pienentämiseen valitsemalla käyttöön vähemmän haitallisia aineita. Vaarallisten jätteiden tunnistaminen ja lajittelu Vaaralliset jätteet voi tunnistaa alkuperäispakkauksessa olevasta kemikaalien varoitusmerkistä. Jos jätteellä on yksikin vaaraominaisuus, se luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi. Kaikissa terveydelle tai ympäristölle vaarallisissa tuotteissa ei ole varoitusmerkintää, kuten lääkkeissä, akuissa, paristoissa, öljynsuodattimissa, voiteluaineissa tai loisteputkissa ja energiansäästölampuissa. Lajittelun lähtökohdat Erilaiset jätteet lajitellaan toisistaan olomuodon mukaan: kiinteät, pastamaiset ja nestemäiset sekä ominaisuuksien tai haitallisuuden mukaan: syttyvät, syövyttävät ja myrkylliset. Keskenään vaarallisesti reagoivia aineita on varastoitava erillään. Erilleen lajitellaan mm: syttyvät aineet hapot emäkset hapettavat aineet myrkyt torjunta-aineet aerosolit maalit, liimat, lakat jarru- ja jäähdytysnesteet liuottimet käytetyt voiteluöljyt öljyvesiseokset muut öljypitoiset jätteet (kuten öljynsuodattimet) paristot lyijyakut loisteputket ja energiansäästölamput lääkkeet elohopea ja elohopeamittarit syanidi jodi ja bromi lannoitteet (kuten kalium ja natrium) tartuntavaaralliset jätteet tunnistamattomat jätteet

Vaarallisten jätteiden pakkaaminen ja varastointi Vaaralliset jätteet on varastoitava huolellisesti lukituissa tiloissa, jossa jätteille on varattu selvästi merkityt eri jätelajeille tarkoitetut astiat ja paikat. Vaarallisten jätteiden säilytys- ja kuljetusastioiksi sopivat myös hyväkuntoiset alkuperäispakkaukset, jolloin niihin on merkittävä JÄTE. Mikäli pakkausta vaihdetaan, on turvallisuuden kannalta tärkeää merkitä pakkaukseen sen oikea sisältö. Koska suurin osa vaarallisista jätteistä kuuluu vaarallisten aineiden kuljetussäädösten piiriin (VAK), on pakkausten täytettävä asetetut vaatimukset ja aineet lähes poikkeuksetta kuljetettava tyyppihyväksytyissä pakkauksissa. Vaarallisia aineita pakkaavilla, lähettävillä tai kuljettavilla yrityksillä tulee olla nimetty turvallisuusneuvonantaja, jonka tehtävänä on opastaa mm. kuljetuksiin liittyvissä toimissa. Vaarallisten jätteiden varastointiin liittyy myös varastokirjanpito. Yrityksen tulee olla selvillä toiminnassaan syntyvistä vaarallisista jätteistä. Kotitalouksia lukuun ottamatta kaikkien vaarallisten jätteiden tuottajien, haltijoiden sekä ammattimaisten kerääjien ja käsittelijöiden on pidettävä kirjaa varastossa olevista ja eteenpäin toimitetuista aineista sekä käsittelystä. Kirjanpidosta tulee selvitä asetuksen mukaiset tiedot. Varasto on vain väliaikainen paikka jätteille. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään 12 kuukauden välein. Rouskiksen jäteasemat vastaanottavat vaarallisia jätteitä enintään 200 kg/l/laji. Tätä isommat erät tulee toimittaa suoraan jätteenkäsittely-yritykselle. Jätehuollon vastuut Jätteen haltija on vastuussa kaikista jätteeseen kohdistuvista toimista. Vaarallisen jätteen haltija on vastuussa siihen asti kunnes jäte on toimitettu asianmukaiseen vastaanottoon tai käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä saa luovuttaa vain luvan omaavalle vaarallisten jätteiden kuljettajalle tai käsittelijälle. Vaarallisten jätteiden kuljetuksen mukana on oltava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan oikeasta täyttämisestä vastaa jätteen haltija. Siirtoasiakirjaa on säilytettävä kolme vuotta allekirjoituspäivästä. Toiminnanharjoittajalla on velvollisuus luttaa vaarallisten aineiden pakkaamiseen, kou- merkitsemiseen, lähettämiseen tai kuljetuksiin osallistuva henkilökunta. Lisätietoja vaarallisista jätteistä: www.vaarallinenjäte.fi www.ymparisto.fi www.ekokem.fi www.lassila-tikanoja.fi

Jäteöljyn keräys Lassila-Tikanoja Oyj vastaa käytettyjen voiteluöljyjen keräämisestä ja toimittamisesta hyötykäyttöön kaikkialla Suomessa. Yli 200 litran jäteöljyerät noudetaan veloituksetta. Tilaukset ja lisätiedot: p. 010 636 6031 tai sähköposti: oil@lassila-tikanoja.fi Rouskis ottaa maksutta vastaan kaikilla jäteasemillaan jäteöljyä alle 200 litraa kanistereissa toimitettuna. Mikäli jäteöljy toimitetaan tynnyrissä, siitä veloitetaan hinnaston mukainen tynnyrin hävitysmaksu.

ROUSKIKSEN PALVELUT YRITYKSILLE Rouskis tarjoaa jätehuoltopalveluita yrityksille sekä kunnan toissijaisen jätehuoltovastuun palveluna (Jätelaki 33 ) että vähäisessä määrin markkinaehtoisena palveluna. Jätehuoltopalvelut voivat sisältää jätteiden käsittelyä, kuljetusta, hyödyntämistä ja loppusijoitusta. Jäteasemapalvelut Rouskiksen päätoimipaikka on Korvenmäen jätekeskus Salossa, jossa sijaitsevat laajat jätteenkäsittely- ja vastaanottoalueet sekä osakaskuntien yhteinen tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Yritysten jätteitä vastaanotetaan kaikilla jäteasemilla. Paimion, Perniön ja Kemiönsaaren jäteasemilla vastaanotetaan alle 4 m 3 jäte-eriä. Lisäksi Kemiönsaaren jäteasemalla otetaan vastaan sekajäte-eriä 8 m 3 asti. Jätteen vastaanotto- ja käsittelymaksut määräytyvät jätelajin ja sen painon tai tilavuuden mukaan. Yli 4 m3 jätekuormien käsittelymaksut määräytyvät kuorman painon mukaan ja alle 4 m3 jätekuormien maksut tilavuuden mukaan. Poikkeuksena ovat Korvenmäen jätekeskukseen toimitettavat betoni-, tiili- tai kantojätteen sekä ylijäämämaan pienerien maksut, jotka koskevat alle 500 kg:n henkilöauton peräkärrykuormia. Muilla jäteasemilla nämä jätteet otetaan vastaan sekajätteenä ja hinnoitellaan tilavuuden mukaan. Kemiönsaaren, Paimion ja Perniön jäteasemille vastaanotetaan asbestijätettä alle 0,2 m 3 ja painekyllästettyä puuta alle 1 m 3 erinä. Näitä suuremmat erät asbestijätettä tai painekyllästettyä puuta vastaanotetaan Korvenmäen jätekeskuksessa. Vaarallisten jätteiden vastaanottoraja on kaikilla jäteasemilla 200 kg/l/laji.

Jäteasemat toimivat myös maksuttomien tuottajavastuun alaisten jätteiden, kuten akkujen, paristojen, loisteputkien, paperin ja sähkölaitteiden vastanottopaikkoina. Sähkölaitteiden osalta maksuton vastaanotto koskee vain purkamattomia kuluttajatuotteisiin rinnastettavia sähkölaitteita, jotka laatunsa ja määränsä puolesta vastaavat kotitalouksien sähkölaitteita. Yritystoiminnasta tulevat muut sähkölaitteet on toimitettava suoraan yritysvastaanottoon. Korvenmäen jätekeskuksessa vastaanotetaan erillisestä sopimuksesta myös kaatopaikkakelpoisia pilaantuneita maita, joita hyödynnetään kaatopaikan hoidossa. Lisätietoja pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotosta voi kysyä numerosta 02 727 6856. Jäteasemien palveluista ja vastaanottoehdoista saa lisätietoa jäteneuvonnasta p. 02 727 6838 ja jateneuvonta@rouskis.fi. Jätteiden vastaanottoon liittyvät käytännöt Jotta jätteiden vastaanotto olisi sujuvaa, tulee seuraavat tiedot ilmoittaa Rouskikseen ennen ensimmäisen jätekuorman toimittamista. Lomakkeita saa jätteen vastaanotosta Korvenmäen jätekeskuksesta tai niitä voi tulostaa Rouskiksen kotisivuilta www.rouskis.fi/aineistopankki/lomakkeet. 1) Sopimus jätehuoltopalvelusta kunnan jätehuoltoyhtiön kanssa (Jätelaki 33 ) Rouskis Oy voi kuntien omistamana jätehuoltoyhtiönä järjestää pyynnöstä yrityksen jätehuoltopalvelut, jos muuta jätehuoltopalvelua ei ole kohtuullisesti saatavissa. Pyynnön perusteella Rouskis arvioi muun palvelutarjonnan puutteen ja jätteen soveltuvuuden jätelaitoksen kuljetukseen tai käsittelyyn. Tarvittaessa jätehuoltopalveluiden tarpeellisuus ja jätteen soveltuvuus käsittelyyn todetaan jätelaji- tai jäte-eräkohtaisesti. Jatkuvasti ja säännöllisesti tarvittavasta jätehuoltopalvelusta on tehtävä sopimus. Sopimuksen kesto voi olla korkeintaan kolme vuotta kerrallaan. 2) Tiliasiakashakemus Korvenmäen jätekeskuksessa vakituisesti asioivat asiakkaat voivat tehdä Rouskiksen kanssa laskutussopimuksen. Laskutusasiakkuutta varten yrityksen tulee täyttää etukäteen tiliasiakashakemus ja palauttaa se Rouskikseen ennen ensimmäisen jätekuorman toimittamista. Yritykset, jotka voivat vastaanottaa sähköisiä laskuja, saavat verkkolaskun suoraan omaan järjestelmäänsä sähköisesti. Verkkolaskuosoitteen voi ilmoittaa sähköpostitse osoitteeseen rouskis@rouskis.fi.

3) Perusmäärittelylomake jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi Kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden soveltuminen kaatopaikalle on aina varmistettava. Jätteen tuottajan on selvitettävä jätteen kaatopaikkakelpoisuus ennen jätekuorman toimittamista Korvenmäen jätekeskukseen. Asumistoiminnan sekalaisen yhdyskuntajätteen osalta kaatopaikkakelpoisuutta ei tarvitse erikseen selvittää. Kirjallinen selvitys jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta tehdään perusmäärittelylomakkeella. Annettujen tietojen perusteella Rouskis arvioi, voidaanko jäte ottaa vastaan, ja ilmoittaa päätöksen jätteen tuottajalle/haltijalle. Jos perusmäärittelyssä annetut tiedot eivät riitä jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi, pyytää Rouskis teettämään jätteestä erillisen kaatopaikkakelpoisuusselvityksen. Kaatopaikkakelpoisuusselvitys on asiantuntijalausunto, joka sisältää yleensä laboratoriotulokset jätteen ominaisuuksista. Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden perusmäärittely tulee tehdä hyvissä ajoin ennen ensimmäistä jätekuormaa. Jätteen laatua seurataan vastaavuustestauksilla, jossa selvitetään, vastaako jäte edelleen annettuja tietoja ja kelpoisuusperusteita. Perusmäärittelylomakkeen tietojen perusteella vastaanotettavien jätteiden vastaavuustestaus tehdään kolmen vuoden välein täyttämällä lomake uudelleen. Jos jätteestä on teetetty erillinen kaatopaikkakelpoisuusselvitys, on vastaavuustestaus tehtävä kerran vuodessa.

4) Siirtoasiakirja kuormien mukana Jätteen tuottaja, haltija tai kuljettaja täyttää siirtoasiakirjan ja kirjaa siihen kuorman sisältämät jätteet. Jätteen siirtoasiakirja pidetään mukana jätekuormaa kuljetettaessa ja toimitetaan jätteen vastaanottoon jätekuorman mukana. Jätteiden siirtoasiakirja tarvitaan kaikista Korvenmäen jätekeskukseen tuotavista autovaa alla punnittavista yritystoiminnan jätekuormista: kaikki kaatopaikalle sijoitettavat jätteet erityisjätteet, asbesti kaikki rakennus- ja purkutoiminnan jätteet, ml. puu, tiili, betoni maa-ainekset rasvakaivojätteet Siirtoasiakirja on valvonnallinen työkalu, jolla jätteen tuottaja/haltija antaa tiedot jätteen alkuperästä, laadusta ja tuojasta. Siirtoasiakirjaa ei tarvita kotitaloushinnaston mukaisista pieneristä eikä kotitalouksien sekalaisesta yhdyskuntajätteestä.

Biojätettä, hevosenlantaa, kantoja, ylijäämämaata sekä betoni- ja tiilijätettä otetaan vastaan erillisinä jätelajeina ainoastaan Korvenmäen jätekeskuksessa. Kemiönsaaren, Paimion ja Perniön jäteasemilla nämä jätteet hinnoitellaan sekajätteenä. JÄTELAJIT KORVENMÄKI JÄTEASEMAT (alle 4 m 3 :n jäte-erät) Akut ja paristot x 1) x 1) Asbestijäte x x 2) Biojäte x Energiajäte x x Betonijäte x Hevosen lanta x Kannot x Kartonki ja pahvi x x Käsitelty puu x x Lasi (ikkunalasi sekajätteeseen) x x Loisteputket x 1) x 1) Metalli x x Painekyllästetty puu x x 3) Paperi x 1) x 1) Puhdas puu x x Puutarhajäte x x Risut x x Sekajäte x x 4) Sähkölaitteet x 1) x 1) Tiilijäte x Tietoturvamateriaali x x 5) Vaarallinen jäte x 6) x 6) Ylijäämämaa x Öljyinen imeytysaine x 1) Yritysten suuret erät suoraan tuottajayhteisölle. 2) Vain alle 0,2 m 3 tiiviisti pakattuna. 3) Vain alle 1 m 3. 4) Kemiönsaaren jäteasemalla 8 m 3 asti. 5) Vain etukäteen ilmoittamalla. 6) Vaarallisen jätteen vastaanottoraja 200 kg/l/laji. Rouskis Oy www.rouskis.fi p. 02 727 6800 rouskis@rouskis.fi Rouskis 09/14