PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ. Työ: E24330. Turku, 21.12.2011

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN VESI OY PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Työ: E24330 Turku, 21.12.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILANNE... 2 2.1 SUUNNITTELUALUE... 2 2.2 VÄESTÖMÄÄRÄ JA -ENNUSTE... 3 2.3 VEDENHANKINTA JA -JAKELU... 3 2.4 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY... 4 3. VESIHUOLLON ENNUSTEET... 5 3.1 VEDENKULUTUS... 5 3.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 6 4. VESIHUOLLON TAVOITTEET... 7 4.1 VEDENHANKINTA... 7 4.2 JÄTEVEDEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY... 8 4.3 YHTEISTYÖ... 9 4.4 TALOUS... 9 5. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT... 9 5.1 VEDENHANKINTA... 9 5.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 10 5.3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 11 6. VEDENHANKINNAN SUUNNITELMA... 12 6.1 VEDENOTTAMOT... 12 6.2 YHDYSVESIJOHDOT... 13 7. JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITELMA... 14 7.1 SIIRTOVIEMÄRIT... 14 7.2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT... 15 7.3 HARTOLAN JA SYSMÄN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN HEINOLAAN... 17 8. SUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN KUSTANNUKSET... 19 8.1 VEDENHANKINTA... 19 8.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 20 9. HANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 23 10. HANKKEIDEN TOTEUTUSAIKATAULU... 26 11. LAUSUNNOT JA VASTINEET... 27 12. OHJAUSRYHMÄN SUOSITUKSET... 28 LIITTEET: Liite 11 Liite 14 Liite 15 Liite 16 Liite 17 Hankkeiden kustannukset ja kustannusjako Vesihuollon määritelmiä Nykyiset vedenottamot Suunnittelualueen vesihuolto Jätevesien kuormitusennuste KARTAT: Kartta 110 Vedenhankinnan yleissuunnitelma (mk 1:200 000) Kartta 111 Jätevedenkäsittelyn yleissuunnitelma (mk 1:200 000) 21.12.2011 / ARY 21.12.2011 / ARY 21.12.2011 / JOT VALMIS 1.12.2011 / ARY 1.12.2011 / ARY 1.12.2011 / JOT LUONNOS 17.11.2011 / ARY 17.11.2011 / ARY 17.11.2011 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 21.12.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ TYÖ E24330 1. JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitetään Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin. Aiempi Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma on vuodelta 2005. Suunnittelutyö on jaettu neljään osaraporttiin. Osaraportti I käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, osaraportissa II vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja, osaraportissa III esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle ja osaraportissa IV esitetään yleissuunnitelmasta saadut lausunnot ja niistä laaditut vastineet. Tiivistelmä sisältää yhteenvedon osaraporteista I-IV sekä työryhmän suosituksen suunnitelmaratkaisuksi. Suunnittelutyön ohjausta ja seurantaa varten on perustettu projektiryhmä ja ohjausryhmä. Projektiryhmän kokoonpano on seuraava: - Paavo Päätalo, Hämeen ELY-keskus, projektiryhmän puheenjohtaja - Timo Virola, Hämeen ELY-keskus - Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto, ohjausryhmän puheenjohtaja - Harri Hirvonen, Asikkalan kunta - Tapio Pesonen, Heinolan kaupunki - Juha-Pekka Ristola, Hollolan vesihuoltolaitos - Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy - Markku Heikkonen, Lahti Aqua Oy - Reijo Hutri, Orimattilan Vesi Oy - Jami Junkkari, Orimattilan Vesi Oy - Harri Hoffren, Sysmän kunta

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 2/30 Ohjausryhmään kuuluvat projektiryhmän jäsenten lisäksi: - Antti Kailio, Hartolan kunta - Heikki Salonsaari, Hollolan kunta - Pertti Sallila, Kärkölän kunta - Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki - Risto Helander, Nastolan kunta, vesihuoltolaitos - Seppo Rantanen, Padasjoen kunta - Lasse Saarinen, Padasjoen kunta - Juha Sipilä, Hämeenkosken kunta Selvitys on osa Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (PAKETTI projekti), joka on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa omarahoituksesta. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun, Tampereen ja Helsingin toimistoilla. Suunnittelutyöhön ovat osallistuneet projektivastaavana DI/SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana DI Antti Ryynänen sekä suunnittelijoina Ins. AMK Jonna Tuomiranta, Ins. AMK Sampo Saarinen ja DI Piia Alho. Liitteessä 14 on esitetty selitykset yleisimmille vesihuollon termeille, joita on käytetty myös tässä tiivistelmässä. 2. SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILANNE 2.1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueena on Päijät-Hämeen maakunta, johon kuuluvat Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat. Artjärven kunta yhdistyi Orimattilan kaupunkiin 1.1.2011. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin, kuten Joutsaan, Mäntsälään ja Myrskylään. Päijät-Hämeen maakunnan kunnat kuuluvat Lahden seutukuntaan. Naapurimaakuntia ovat Kanta-Häme, Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Keski- Suomi ja Pirkanmaa. Suunnittelualue kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Päijät-Hämeen liiton ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 3/30 2.2 VÄESTÖMÄÄRÄ JA -ENNUSTE Suunnittelualueella asui 201 270 asukasta vuonna 2009. Maakunnan väestömäärä on ollut lievässä kasvussa lähinnä Lahden ja sen naapurikuntien väestömäärän kasvaessa. Väestömääräennuste vuoteen 2035 on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.1 Suunnittelualueen väestöennuste vuodelle 2035 (Päijät-Hämeen liitto, 2009) Kunta 2009 2015 2020 2025 2030 2035 Asikkala 8 551 8 740 8 890 9 050 9 140 9 180 Hartola 3 388 3 290 3 230 3 210 3 200 3 190 Heinola 20 374 19 960 19 780 19 670 19 570 19 410 Hollola 21 845 23 200 24 000 24 700 25 100 25 300 Hämeenkoski 2 126 2 170 2 200 2 240 2 270 2 290 Kärkölä 4 875 5 110 5 240 5 350 5 430 5 480 Lahti 100 854 104 500 107 500 110 000 112 000 114 300 Nastola 15 065 15 300 15 610 15 840 15 950 15 970 Orimattila (1 16 353 17 540 18 570 19 090 19 610 20 120 Padasjoki 3 448 3 230 3 120 3 050 2 990 2 950 Sysmä 4 391 4 300 4 210 4 160 4 130 4 110 Yhteensä 201 270 207 340 212 350 216 360 219 390 222 300 (1 Entinen Artjärven kunta yhdistyi Orimattilan kaupunkiin 1.1.2011 alkaen, tämä on huomioitu Orimattilan väestömäärässä. Yksittäisten kuntien ja seudun väestömäärään tulevat vaikuttamaan suurteollisuuden tilanne ja ratkaisut tulevaisuudessa sekä nykyiset ja tulevat suuret rakennushankkeet. Lahden kaupungin väestömäärän on muissa yhteyksissä ennustettu kasvavan jopa 120 000:een vuoteen 2025 mennessä. Ennusteessa on arvioitu Orimattilan osalta Hennan alueen vaikutuksen olevan 2 000 asukasta vuoteen 2035 mennessä. Hennan alueen kaavoituksen täysimittainen toteutuminen saattaa lisätä Orimattilan kaupungin väestömäärää 10 000-15 000 asukkaalla pidemmällä aikavälillä. 2.3 VEDENHANKINTA JA -JAKELU Suunnittelualueella on yhteensä 39 käytössä olevaa kunnallista pohjavedenottamoa. Niiden vedenottoluvat ovat yhteensä 82 000 m 3 /d, jos huomioidaan vain käyttökuntoiset ottamot. Tämän lisäksi kunnilla on useita käytöstä poistettuja vedenottamoita, joilla on vielä voimassa oleva vedenottolupa. Nämä huomioiden lupamäärä on yhteensä 96 000 m 3 /d. Lisäksi alueelle on suunnitteilla useita uusia vedenottamoita. Nykyiset vedenottamot on esitetty liitteessä 15. Suunnittelualueella on liittyneenä keskitettyyn vedenjakeluun yhteensä n. 174 900 asukasta. Liittymisaste on n. 85 %. Vedenkulutus on yhteensä n. 37 000 m 3 /d, josta teollisuuden osuus on n. 5 100 m 3 /d eli 14 %. Laskutetun veden määrä on n. 31 460 m 3 /d, minkä perusteella laskuttamattoman veden ja hukkavesien osuus on yhteensä n. 15 %. Yhteenveto suunnittelualueen vesijohtoverkostojen liittyjämääristä ja vedenkulutuksesta kunnittain on esitetty liitteessä 16.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 4/30 2.4 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY Suunnittelualueen viemäriverkostoihin on liittynyt yhteensä n. 169 000 asukasta. Liittymisaste on n. 84 %. Viemäriverkostoista johdetaan jätevesiä puhdistamoille käsiteltäväksi yhteensä n. 47 500 m 3 /d. Laskutettu jätevesimäärä on n. 31 400 m 3 /d, joten laskuttamattoman ja vuotovesien osuus on n. 34 %. Yhteenveto suunnittelualueen viemäriverkostojen liittyjämääristä ja jätevesimääristä kunnittain on esitetty liitteessä 16. Suunnittelualueella on tällä hetkellä toiminnassa 11 kunnallista jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot ja niiden mitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.2 Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamot ja niiden mitoitus. Jätevedenpuhdistamo Q [m 3 /d] Mitoitus BOD 7 [kg/d] P [kg/d] N [kg/d] Asikkalan Mustaniemen jätevedenpuhdistamo 2 660 450 21 102 Hartolan jätevedenpuhdistamo 880 180 6,6 - Heinolan Sahanniemen keskuspuhdistamo 8 000 1600 50 Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo 300 60 Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamo 2100 235 7,8 44,2 Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamo 31 000 9220 160 860 Lahden Kariniemen jätevedenpuhdistamo 27 000 6600 190 950 Nastolan jätevedenpuhdistamo 5 900 2 700 60 270 Orimattilan Vääräkosken jätevedenpuhdistamo 6 700 1185 52 169 Padasjoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamo 1 000 250 9,0 Sysmän jätevedenpuhdistamo 1 125 225 12

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 5/30 3. VESIHUOLLON ENNUSTEET 3.1 VEDENKULUTUS Suunnittelualueen vedenkulutusennuste on muodostettu liittyjämääräennusteen ja ominaisvedenkulutusennusteen perusteella sekä lisäämällä arvio teollisuuden vedenkulutuksesta. Vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Teollisuuden vedenkulutuksen osuuden on arvioitu kasvavan 20 %:iin nykyisestä 14 %:sta. Vedenkulutusennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.1 Vedenkulutusennuste vuoteen 2035. Taulukossa esitetty verkostoon pumpattu kokonaisvesimäärä (m 3 /d) sekä erikseen teollisuuden osuus kokonaismäärästä. Kunta 2009 teollisuuden osuus 2035 teollisuuden osuus Asikkala 1000 46 (5 %) 1 400 280 (20 %) Hartola 425 (0 %) 500 100 (20 %) Heinola 4017 236 (6 %) 4 200 840 (20 %) Hollola 2900 225 (8 %) 3 400 680 (20 %) Hämeenkoski 167 6 (4 %) 300 60 (20 %) Kärkölä 680 27 (4 %) 900 180 (20 %) Lahti 21 810 4 110 (19 %) 24 800 4960 (20 %) Nastola 2 431 380 (16 %) 2 800 560 (20 %) Orimattila 2 595 56 (2 %) 4 000 800 (20 %) Padasjoki 399 22 (6 %) 500 100 (20 %) Sysmä 597 21 (4 %) 700 140 (20 %) Yhteensä 37 021 5 129 (14 %) 43 500 8 700 (20 %) Ennusteen mukaan vuonna 2035 suunnittelualueen vesijohtoverkostoihin pumpataan vettä n. 43 500 m 3 /d, josta teollisuuden osuus on n. 8 700 m 3 /d. Vedenkulutus tulee kasvamaan nykyisestä n. 18 %. Kasvu johtuu liittyjämäärän kasvusta ja teollisuuden vedenkulutuksen kasvusta. Ominaisvedenkulutuksen oletetaan kuitenkin vähenevän. Nykyisiltä sekä suunnitelluilta vedenottamoilta on mahdollista saada riittävä vesimäärä myös vuoden 2035 ennusteen mukaisessa tilanteessa. Ottamot riittävät tulevaisuuden vedentarpeeseen kaikissa suunnittelualueen kunnissa. Usealla kunnalla on lisäksi käytöstä poistettuja ottamoita, joita voidaan käyttää vesihuollon erityistilanteessa varavedenottamoina tai joita voidaan ottaa tulevaisuudessa käyttöön.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 6/30 3.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Suunnittelualueen vesihuoltolaitosten viemäriverkostoihin tuleva jätevesimääräennuste on muodostettu viemäriverkoston liittyjämääräennusteen ja ominaisjätevesimäärän perusteella. Jätevesimääräennuste on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3.2 Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen jätevesimääräennuste vuoteen 2035. 2009 2015 2025 2035 Kunta [m 3 /d] [m 3 /d] [m 3 /d] [m 3 /d] Asikkala 1 231 1 300 1 400 1 400 Hartola 469 600 500 500 Heinola 6 092 5 900 5 800 5 600 Hollola 3 200 3 500 3 900 4 100 Hämeenkoski 136 200 200 200 Kärkölä 1 048 1 300 1 100 1 200 Lahti 28 220 29 300 30 500 31 700 Nastola 3 312 3 400 3 500 3 600 Orimattila 2 589 3 200 3 700 3 900 Padasjoki 555 600 600 600 Sysmä 659 700 800 700 Yhteensä 47 511 50 000 52 000 52 100 Ennusteen mukaan jätevesimäärä tulee vuonna 2035 olemaan n. 52 100 m 3 /d, eli määrä tulee kasvamaan nykyisestä n. 10 %. Kasvu johtuu liittyjämäärän kasvusta. Asukasta kohti lasketun jätevesimäärän taas odotetaan vähenevän ominaisvedenkulutuksen vähentymisen myötä. Lisäksi viemäriverkostojen saneeraus tulee vähentämään vuotovesien osuutta. Jätevesien kuormitusennuste on muodostettu viemäriverkoston liittyjämäärän muutoksen perusteella. Jätevedenpuhdistamoille johdettavien jätevesien kuormitusennuste kunnittain vuoteen 2035 on esitetty liitteessä 17. Ennusteen mukaan vuonna 2035 koko suunnittelualueella viemäriverkostosta jätevedenpuhdistamolle tulevien jätevesien kuormitus on orgaanisen aineen osalta 23 560 kg O 2 /d, kokonaisfosforin osalta 600 kg/d ja kokonaistypen osalta 3 340 kg/d. Suunnittelualueen jätevedenpuhdistamoilla syntyvän lietemäärän ennustetaan vuonna 2035 olevan n. 27 400 m 3. Kasvua nykyiseen tulee n. 17 %.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 7/30 4. VESIHUOLLON TAVOITTEET Yleissuunnitelman keskeisenä tarkoituksena oli tutkia kaikki mielekkäät vaihtoehdot parhaimman ja kokonaistaloudellisimman ratkaisun löytämiseksi maakunnan vesihuollon kehittämiseksi siten, että varmistetaan edellytykset myös maakunnan maankäytön ja elinkeinojen kehittymiselle. Vesihuollon tavoitteet vuodelle 2035 on esitetty seuraavassa. 4.1 VEDENHANKINTA Päijät-Hämeen maakunnan vedenhankinta toteutetaan tulevaisuudessa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: Yhdyskuntien vedenhankinta perustuu alueella sijaitsevien runsaiden ja laadukkaiden pohjavesi- ja tekopohjavesivarojen hyödyntämiseen. Liittymisaste alueen vesihuoltolaitoksiin on 90 %. Maakunnan vedenhankinta varmistetaan pohjavesialueet yhdistävillä siirtoja yhdysvesijohdoilla. Lisävedenhankinnassa keskeisimpiä pohjavesialueita ovat: o Hollola-Hämeenkoski o Asikkala-Heinola o Lahti. Lisävedenhankinnan ensisijaisena tavoitteena on maakunnan vedenhankinnan turvaaminen. Veden toimittaminen maakunnan ulkopuolelle on mahdollista, mikäli se ei vaaranna maakunnan vedenhankintaa tai pohjavesialueiden käyttöä. Tavoite otetaan huomioon myös yhdys- ja siirtovesijohtojen mitoituksessa. Johtolinjaukset suunnitellaan siten, että tarvittaessa niihin on mahdollista liittää myös haja-asutusalueiden vedenkäyttäjiä. Yhdyskuntien vedenhankintaa ja pohjavesialueiden suojelua edistetään seuraavasti: o Pohjavesiselvityksien ja suojelusuunnitelmien laadinnassa käytetään nykyistä tarkempia ja luotettavampia selvityksiä. o Maankäytön ohjauksella varmistetaan, että pohjavettä vaarantavat toiminnot sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Vedenottamoiden lähialueet rauhoitetaan rakentamiselta. Vedenhankintaa ohjataan riskittömille alueille. o Pohjaveden tilan seurantaa lisätään. Vedenhankinnan erityistilanteisiin varaudutaan verkostokohtaisesti varmistamalla veden määrä ja laatu: o Vesilaitoksen tulee erityistilanteessa pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as d. o Varaveden saanti perustuu eri pohjavesialueilla sijaitseviin vedenottamoihin tai varavesiyhteyksiin. Pohjavesivaroja säästetään huolehtimalla vesijohtoverkostojen kunnosta ja leikkaamalla vuotovesimääriä maakunnan tasolla alle 10 %:iin kokonaiskulutuksesta. Vedenottamoiden ja verkostojen kuntoa ylläpidetään seuraamalla pumpattuja vesimääriä ja kohdistamalla saneeraus- ja huoltotoimenpiteet tutkimustietojen perusteella oikeisiin verkostokohtiin.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 8/30 4.2 JÄTEVEDEN JA LIETTEIDEN KÄSITTELY Päijät-Hämeen maakunnassa jätevesien käsittely toteutetaan tulevaisuudessa seuraavien tavoitteiden mukaisesti: Jätevedet puhdistetaan maakunnan sisällä optimaalisen kokoisissa yksiköissä ottaen huomioon toiminnallisuus ja talous. Jätevedenpuhdistamoiden toimintaa kehitetään ja tehostetaan ympäristön ja lupaehtojen mukaisesti. Viemäriverkoston liittymisaste on 90 %. Jäteveden siirrosta ja puhdistuksesta aiheutuvia kustannuksia ja haittoja vähennetään huolehtimalla verkostojen kunnosta. Viemäriverkostojen laskuttamaton vesimäärä vähennetään maakunnan tasolla alle 30 %:iin verkostojen saneerauksella ja kunnossapidolla. Uudet siirtoviemärit sijoitetaan niin, että ne mahdollistavat mahdollisimman monen kiinteistön liittämisen keskitettyyn viemäröintiin. Puhdistamolietteiden käsittelyyn, jalostukseen ja loppusijoitukseen etsitään kestäviä ratkaisuja siten, että lannoitelainsäädännön mukaiset vaatimukset täyttyvät. Tavoitteena on lietteiden hyötykäytön maksimoiminen. Päijät-Hämeen maakunnan jätevedenkäsittely perustuu alueen vesienhoitosuunnitelmissa sekä Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Vuoteen 2015 mennessä jäteveden ja lietteiden osalta on esitetty mm. seuraavia tavoitteita: Jätevedenpuhdistamoiden käyttöä kehitetään siten, että puhdistusteho pysyy vähintään nykyisellä tasolla tai parantuu. Puhdistamoilla varaudutaan häiriötilanteisiin ja poikkeuksellisiin luonnonolosuhteisiin. Kaikissa taajamissa ja tiiviin asutuksen alueilla järjestetään keskitetty viemäröinti. Haja-asutuksen jätevesien käsittely järjestetään asetuksen mukaisesti: o Viemäriverkostoa laajennetaan haja-asutusalueille. o Pohjavesialueella sijaitsevan asutus liitetään viemäröinnin piiriin ja jätevedet johdetaan käsiteltäväksi pohjavesialueen ulkopuolelle. o Haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelyä tehostetaan ja seurataan. o Järjestetään neuvontaa. Pohjavesialueet huomioidaan jätevesien johtamisessa: o Vedenottamoiden lähisuojavyöhykkeet viemäröidään. o Viemäreiden kunnosta huolehditaan ja viemärivesivirtaamia mitataan pohjavesialueilla. o Uusia asuntoalueita kaavoitetaan pohjavesialueille vain poikkeustapauksessa. Hulevedet otetaan huomioon kaavoituksessa. Hulevesien käsittelyä tehostetaan. Sakokaivolietteiden vastaanottopaikkoja perustetaan riittävän tiheästi niin, että kuljetuskustannukset eivät muodostu liian pitkiksi.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 9/30 4.3 YHTEISTYÖ Päijät-Hämeen vesihuollossa pyritään yhteistyöhön seuraavien periaatteiden mukaisesti: Kuntien välistä yhteistyötä tiivistetään vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn varmistamisessa. o Lisätään vesihuoltolaitosten yhteistyötä yli kuntarajojen toimintavarmuuden ja tarkoituksenmukaisen vesihuoltoyhteistyön edistämiseksi yhdistämällä vesilaitosten verkostoja toisiinsa. Vesihuoltoyhteistyötä lisätään kuntien reuna-alueilla, esim. kuntien rajat ylittävät nauhataajamat. 4.4 TALOUS Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltolaitosten taloutta hoidetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: Vesihuollon maksuilla katetaan pitkällä aikavälillä vesihuoltolaitoksen toiminnan ja laitosten investoinnit ja käyttökustannukset mukaan lukien laitosten ja verkoston saneeraustoimenpiteet. Hankkeet rahoitetaan vesihuoltolaitosten omilla varoilla ja muulla ulkopuolisella rahoituksella ja avustuksilla (mm. valtio, kunnat). 5. SUUNNITTELUVAIHTOEHDOT 5.1 VEDENHANKINTA Vedenhankinnan osalta tarkasteltiin koko suunnittelualuetta yhtenä alueena. Vedenhankinnassa lähtökohtana on ollut järjestää kuntien vedenhankinta maakunnassa sijaitsevilla runsailla ja laadukkailla pohjavesivaroilla. Linjojen mitoituksessa tämä oli lähtökohta. Lisäksi on otettu huomioon vedenjohtaminen myös maakunnan ulkopuolelle mm. Mäntsälään ja Joutsaan. Vedenhankinta tulee jatkossakin tapahtumaan nykyisiltä ottamoilta, joiden lisäksi tullaan rakentamaan lisävedenottokapasiteettia vedenhankintaan soveltuville alueille. Lisävedenottamot eivät ole toisiaan poissulkevia ja niiden kaikkien toteutuminen on mahdollista suunnittelujakson aikana. Lisäksi jätevedenkäsittelyn suunnittelussa jokaisen siirtoviemärin yhteyteen on sijoitettu yhdysvesijohto lisäämään vedenhankinnan varmistamista.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 10/30 5.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Jätevedenkäsittelyssä vaihtoehtojen muodostamista on ohjannut ennen kaikkea seuraavat periaatteet: Porvoonjoen vesistöön ei johdeta enää sellaisten kuntien puhdistettuja jätevesiä, joita ei tällä hetkellä sinne johdeta. Tästä on kuitenkin poikkeuksena Kärkölän kunnan jätevedet sekä Iitin kunnan Vuolenkosken kylän jätevedet. Jätevesiä ei johdeta maakunnan ulkopuolelle puhdistettavaksi, lukuun ottamatta Hämeenkosken jätevesien käsittelyn vaihtoehtoa. Alue jaettiin pohjoiseen ja eteläiseen tarkastelualueeseen: - pohjoinen alue: Hartola, Sysmä, Padasjoki, Heinola, Asikkala - eteläinen alue: Lahti, Nastola, Orimattila, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä Jätevedenkäsittelyn osalta suunnittelutyössä muodostettiin viisi suunnitteluvaihtoehtoa, jotka olivat: Vaihtoehto 0+: Jätevedet johdetaan nykyisin toiminnassa oleville 11 jätevedenpuhdistamolle. Kaikki puhdistamot saneerataan kerran suunnittelujakson aikana ja varaudutaan suuremmilla puhdistamoilla typenpoistovaatimuksiin. Vaihtoehto 1: Kärkölän Järvelän ja Hartolan jätevedenpuhdistamoiden toiminta lopetetaan. Kärkölästä jätevedet johdetaan yhdessä Hollolan Herralan ja Orimattilan Hennan jätevesien kanssa Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamolle. Hartolan jätevedet johdetaan Sysmään. Käyttöön jää yhdeksän jätevedenpuhdistamoa. Vaihtoehto 2: Sysmän jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja Sysmän ja Hartolan jätevedet johdetaan Heinolaan. Padasjoen puhdistamon toiminta lopetetaan ja jätevedet johdetaan Asikkalaan. Nastolan puhdistamon toiminta lopetetaan ja jätevedet johdetaan Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamolle. Käyttöön jää seitsemän jätevedenpuhdistamoa. Vaihtoehto 3: Padasjoen jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja jätevedet johdetaan yhdessä Sysmän ja Hartolan jätevesien kansa Heinolaan. Hämeenkosken jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan ja jätevedet johdetaan Lammille, josta jätevedet tullaan jatkossa johtamaan Hämeenlinnaan. Käyttöön jää viisi jätevedenpuhdistamoa. Vaihtoehto 4: Suunnittelualueelle jää toimintaan kolme jätevedenpuhdistamoa. Hartolan, Sysmän, Padasjoen, Asikkalan ja Heinolan jätevedet käsitellään Heinolaan rakennettavassa uudessa jätevedenpuhdistamossa. Lahden ja Hollolan alueelta aiemmin Ali-Juhakkalan puhdistamolle johdetut jätevedet puhdistetaan yhdessä Nastolan, Kärkölän ja Orimattilan jätevesien kanssa Orimattilaan rakennettavassa uudessa jätevedenpuhdistamossa. Lahden Kariniemen jätevedenpuhdistamo jää toimintaan. Hämeenkosken jätevedet johdetaan Lammille. Lausuntokierroksen jälkeen tarkasteltiin myös Kärkölän ja Orimattilan Hennan sekä Myrskylän jätevesien johtamista Orimattilan puhdistamolle. Tästä laadittiin erillinen selvitys.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 11/30 5.3 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Suunnitteluvaihtoehtoja vertailtiin rakentamis-, käyttö- ja kokonaisvuosikustannusten perusteella. Lisäksi vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnissa (SOVA) käytettävien kriteeristöjen pohjalta. Valittu suunnitteluratkaisu pohjautuu pääosin vaihtoehtoon 0+, jossa Asikkalan, Heinolan, Hämeenkosken, Lahden, Nastolan, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän jätevedenpuhdistamot jäävät toimintaan. Hartolan ja Kärkölän puhdistamot lakkautettaisiin. Hartolan kunnan osalta vaihtoehtojen vertailussa voitiin todeta, että puhdistamon lakkauttamisen myötä jätevesistä johtuva pistekuormitus siirtyy Sysmään. Purkuvesistö on edelleen Päijänne, mutta kuormitus Tainionvirrasta poistuu. Puhdistamosta mahdollisesti aiheutuvat haitat, kuten haju, melu ja huoltoliikenne, poistuvat Hartolasta. Sakokaivolietteen kuljetusmatkat mahdollisesti pidentyvät. Rakennettavan siirtoviemärin varren haja-asutusta saadaan liitettyä keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Lisäksi siirtoviemärin yhteyteen sijoitetaan vesijohto, joka tulee palvelemaan haja-asutusta sekä lisäämään vedenhankinnan varmuutta. Kärkölän kunnan osalta todettiin, että mikäli jätevedenkäsittely säilyy Järvelän puhdistamolla, kuormitus säilyy Teuronjoessa ja puhdistamo kuormittaa lähivesistöjä alavirtaan Vanajavettä. Vesistön käyttöarvo säilyy nykyisellään. Mahdolliset terveysriskit sekä haitat ympäristölle ja elinoloihin säilyvät. Liikenne puhdistamolle ja puhdistamolta jatkuu. Mikäli jätevedenkäsittely siirretään Lahteen, jätevesien kuormitus siirtyy Porvoonjokeen. Puhdistamosta aiheutuvat haitat poistuvat Kärkölästä ja puhdistamoliikenne lakkaa. Sakokaivolietteen kuljetusmatkat voivat kuitenkin pidentyä. Kärkölä-Herrala -siirtoviemärin varrelta saadaan haja-asutusta liitettyä keskitetyn jätevedenkäsittelyn piiriin. Lisäksi siirtoviemärin eteläinen linjausvaihtoehto palvelee myös Orimattilan Hennan aluetta. Siirtoviemärin yhteyteen rakennettava vesijohto parantaa Kärkölän vedenhankinnan varmuutta. Eteläinen linjausvaihtoehto sivuaa osittain pohjavesialuetta. Kärkölän ja Hennan jätevedenkäsittelyn osalta on tutkittu myös vaihtoehtoa johtaa jätevedet Lahden sijasta Orimattilan Vääräkosken puhdistamolle. Lisäselvitys Kärkölän ja Hennan jätevesien käsittelystä laadittiin suunnittelutyön tueksi varsinaisen yleissuunnitelman lausuntovaiheen jälkeen. Selvityksessä todettiin, että Kärkölän ja Hennan jätevesien myötä Vääräkosken puhdistamoa tulisi laajentaa. Puhdistamon laajentaminen on kustannuksiltaan merkittävä investointi. Jäteveden johtaminen Lahteen on rakentamiskustannuksiltaan edullisempaa kuin jätevesien johtaminen Orimattilaan.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 12/30 6. VEDENHANKINNAN SUUNNITELMA Vedenhankinnan osalta on muodostettu suunnitelmaratkaisu, jonka pohjalta laadittiin yleissuunnitelma. Vedenhankinnan kehittämisen hankkeet eivät ole vaihtoehtoisia tai toisiaan poissulkevia, vaan ne voidaan kaikki toteuttaa. Yleissuunnitelmaan on otettu mukaan kaikki tarkastellut vedenottamot ja -laitokset sekä yhdysvesijohdot. 6.1 VEDENOTTAMOT Toteutettavia vedenottamoita on kuusi. Lisäksi Lahden kaksi olemassa olevaa vedenottamoa tullaan jälleen ottamaan käyttöön käsittelyä tehostamalla. Uusien vedenottamoiden käyttöönotto tulee lisäämään maakunnan vedenhankinnan kapasiteettia 19 500 m 3 /d. Vedenottamot on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 6.1 Suunnitellut vedenottamot ja niiden kapasiteetti. Kunta Vedenottamo Kapasiteetti [m 3 /d] Asikkala Hyrtiälänkankaan vedenottamo 3 000 Asikkala Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos 3 000 Hartola Pohjois-Hartolan vedenottamo 1 000 Heinola Syrjälänkankaan vedenottamo 1 000 Hollola Paimelanvuoren vedenottamo 1 000 Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo 1 500 Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden käyttöönotto 9 000 Erityisen tärkeä tulee olemaan Pohjois-Hartolan vedenottamo, sillä Hartola on tällä hetkellä vain yhden vedenottamon varassa. Uusi vedenottamo tuo varmuutta vedenhankintaan ja vettä on mahdollista toimittaa ottamolta myös Joutsan kuntaan. Vesijohdot Pohjois-Hartolasta Hartolan ja Joutsan keskustaajamiin on jo rakennettu. Asikkalan Hyrtiälänkankaalle on suunniteltu uusi pohjavedenottamo. Alueen on todettu soveltuvan myös tekopohjaveden valmistamiseen. Vedenottamo ja tekopohjavesilaitos on suunniteltu lähinnä Lahden vedensaannin turvaamiseksi. Heinolan Syrjälänkankaan uusi pohjavedenottamo tulee lisäämään vedenottokapasiteettia myös Asikkalan, Nastolan ja Hollolan suuntiin. Hollolan Paimelanvuoren pohjavesialueelle toteutetaan uusi Paimelanvuoren vedenottamo. Lahden Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamot taas ovat otettavissa käyttöön käsittelyä tehostamalla. Tällä hetkellä Lahden vedensyöttö tapahtuu pääosin lännestä päin ja ottamoiden käyttöönotto parantaa vedentoimituksen varmuutta. Orimattilan osalta suunnitteilla oleva Viiskivenharjun vedenottamo sijaitsee Myrskylän kunnan alueella. Ottamon toteuttaminen parantaa Orimattilan vedenjakelun toimintavarmuutta.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 13/30 6.2 YHDYSVESIJOHDOT Hollolan Herralan ja Lahden välille on rakennettu siirtoviemäri ja yhdysvesijohto vuonna 2011. Vesijohdon halkaisija on 355 mm. Vesijohto tulee palvelemaan Hollolan Herralan, Orimattilan Hennan ja Kärkölän varmuusvesilähteinä. Lisäksi Orimattilan tulevan Hennan alueen vedenhankinta tapahtuu Lahden suunnasta Herralan kautta. Veden toimittamiseksi Hennan alueelle tulee rakentaa yhdysvesijohto Herralan ja Hennan välille. Vesijohto toteutetaan siirtoviemärin yhteydessä. Parhaillaan on käynnistymässä viiden kunnan yhteinen vesihuoltohanke, joka sisältää vesihuoltolinjan Asikkalan Urajärven kylältä Heinolan Vierumäelle ja Nastolan Mäkelään ja Pyhäntakaan ja sieltä edelleen Hollolan Heinlammin kautta Lahden rajalle. Nastolan Mäkelään tulee toinen haara Seestan kautta Hiekkanummelta Lahden rajalta. Vesihuoltolinjat tulevat palvelemaan kuntien välisenä yhdysvesijohtona ja parantamaan haja-asutuksen vesihuoltoa. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2012-2013 aikana. Hankkeen kustannusarvio on n. 5,1 M. Suunnitellulta Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitokselta rakennetaan yhdysvesijohto Nastolan ja Hollolan kautta Lahteen. Vesijohto tulee palvelemaan tekopohjavesilaitokselta saatavan veden toimittamista Lahden suuntaan. Vesijohdon halkaisija on 500 mm. Lisäksi jätevedenkäsittelyn suunnitteluvaihtoehtoina toimivien siirtoviemäreiden rinnalle sijoitetaan yhdysvesijohdot turvaamaan haja-asutuksen ja kuntien vedenhankintaa. Vesijohdot sijoitetaan välille Kärkölä-Hollolan Herrala sekä Hartola- Sysmä. Suunnitellut yhdysvesijohdot on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartalla 110. Taulukko 6.2 Suunnitellut yhdysvesijohdot. Yhdysvesijohto Ø [mm] Linjapituus [m] Vesijohdon välityskyky [m 3 /h] Herrala - Henna VJ 355 9 400 220 Kärkölä - Hollola VJ Kärkölä - Hollola VJ (pohjoinen linjaus) 200 13 800 86 Kärkölä - Luhtikylä VJ (eteläinen linjaus) 200 16 000 86 Luhtikylä - Hollola VJ (eteläinen linjaus) 355 4 300 220 Hartola - Sysmä VJ 160 19 600 54 Hyrtiälänkangas - Lahti VJ 500 16 400 610 Rakennettavien yhdysvesijohtojen pituus on yhteensä n. 59,2 65,7 km riippuen Kärkölä-Hollola -välin linjausvaihtoehdosta. Pohjoinen linjausvaihtoehto (VE1A) on pituudeltaan lyhyempi, mutta eteläinen linjausvaihtoehto (VE1B) Luhtikylän kautta tulee palvelemaan myös Orimattilan Hennan aluetta.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 14/30 7. JÄTEVEDENKÄSITTELYN SUUNNITELMA Jätevedenkäsittelyn ratkaisua varten laadittiin yhteensä viisi vaihtoehtoa, joita esiteltiin ja vertailtiin osaraportissa II. Suunnitteluratkaisu on pääosin vaihtoehdon 0+ mukainen eli suunnittelualueen jätevedenpuhdistusta jatketaan pääasiassa kuntien nykyisillä puhdistamoilla. Hartolan ja Sysmän kohdalla valittiin vaihtoehdon 1 mukainen jätevedenkäsittelyn keskittäminen Sysmään. Sysmän jätevedenpuhdistamoa saneerataan ja laajennetaan Hartolan jätevesien myötä. Vaihtoehtona puhdistamon laajentamiselle on rakentaa kokonaan uusi puhdistamo uudelle paikalle. On myös mahdollista, että Sysmän puhdistamo lopetetaan ja Hartolan ja Sysmän jätevedet tullaan johtamaan Heinolaan puhdistettavaksi. Jätevesien johtaminen voidaan toteuttaa vuoden 2015 aikoihin, jolloin Heinolalla on tarve saneerata puhdistamoa. Tällöin Sysmän puhdistamoa ei saneerata Hartolan jätevesiä varten, vaan se jää pois toiminnasta. Vaihtoehtoisesti voidaan saneerata Sysmän puhdistamo ensi vaiheessa sekä toteuttaa siirtoviemäri Heinolan puhdistamolle toisessa vaiheessa vuoden 2030 jälkeen. Samassa toisessa vaiheessa vuoden 2030 jälkeen on myös Asikkalan ja Padasjoen jätevedet mahdollista ottaa mukaan Heinolaan, jolloin Heinolaan rakennetaan kokonaan uusi jätevedenpuhdistamo. Padasjoen ja Asikkalan ratkaisut jatkaa omalla puhdistamoilla eivät siis kokonaan poissulje niiden mukaantuloa seudulliseen puhdistamoon suunnittelujakson loppupäässä vuoden 2030 jälkeen. Tässä yleissuunnitelmassa kuitenkin Padasjoen ja Asikkalan suunnitteluratkaisuna on omien puhdistamoiden jatkaminen. Vaihtoehto Heinolan uudesta puhdistamosta on esitelty osaraportissa II. Kärkölän kohdalla tarkasteltiin vaihtoehtoina Järvelän jätevedenpuhdistamon saneerausta sekä siirtoviemärin rakentamista Herralaan ja sitä kautta jätevedenkäsittelyn siirtämistä Lahteen. Hollolan Herralan jätevedenpuhdistamon toiminta on lopetettu vuonna 2011 ja jätevedenkäsittely tapahtuu Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamolla. 7.1 SIIRTOVIEMÄRIT Hollolan Herralasta on rakennettu siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Lahteen vuonna 2011. Siirtoviemäri on mitoitettu niin, että jatkossa sen kautta voidaan johtaa myös Kärkölän kunnan ja Orimattilan Hennan alueen jätevedet Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamolle. Mikäli Kärkölän jätevedenpuhdistamo lopetetaan, rakennetaan Kärkölästä siirtoviemäri Hollolan Herralaan. Kärkölän siirtoviemärin linjausvaihtoehtoja on kaksi, pohjoinen ja eteläinen linjaus. Eteläinen linjaus Luhtikylän kautta tulee palvelemaan myös Orimattilaan suunniteltua Hennan alueen tulevaa asuinaluetta. Hennan alue on huomioitu eteläisen linjauksen mitoituksessa. Hartolan jätevedenpuhdistamolta rakennetaan siirtoviemäri Sysmään.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 15/30 Suunnitellut siirtoviemärit on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartalla 111. Taulukko 7.1 Suunnitellut siirtoviemärit. Siirtoviemäri Ø [mm] Linjapituus [m] Pumppaamot [kpl] Hartola - Sysmä 200 19 600 6 Kärkölä - Hollola Kärkölä - Herrala PV (pohjoinen linjaus) 280 13 800 4 Kärkölä - Luhtikylä PV (eteläinen linjaus) 280 16 000 4 Luhtikylä - Herrala PV (eteläinen linjaus) 400 4 300 2 Orimattilan Henna - Luhtikylä PV 280 5 100 2 Rakennettavien siirtoviemäreiden yhteispituus tulee valittavasta linjausvaihtoehdosta riippuen olemaan n. 33,4 45,0 km. 7.2 JÄTEVEDENPUHDISTAMOT Hartolan jätevedenpuhdistamo jää pois toiminnasta. Kärkölän Järvelän jätevedenpuhdistamon toiminta lopetetaan. Mikäli puhdistamotoimintaa jatketaan, tulevat vuonna 2010 myönnetyn ympäristöluvan vaatimukset voimaan vuoden 2016 alkuun mennessä. Tällöin puhdistamoa tulee saneerata koneistojen, LVI:n ja sähkön uusimisella sekä lisäämällä prosessinohjausjärjestelmä ja uusimalla esikäsittely. Lisäksi prosessi muutetaan kaksilinjaiseksi rakentamalla puhdistamoon laajennusosa, johon tulee ilmastus- ja jälkiselkeytysaltaat. Samalla kokonaisallastilavuutta lisätään. Sysmän jätevedenpuhdistamo laajennetaan ja saneerataan Hartolan jätevesiä varten. Puhdistamoon rakennetaan laajennusosa, jossa sijaitsevat uudet ilmastusja selkeytysaltaat. Laitos muutetaan kaksilinjaiseksi ja allastilavuudet tuplataan. Koneistot, automaatio, sähkö ja LVI uusitaan ja rakennus peruskorjataan. Puhdistettujen jätevesien johtamiseen käytetty avouoma putkitetaan ja purkupaikka viedään nykyistä kauemmaksi Luotikkaan vesialueen keskelle. Vaihtoehtoisesti Sysmään rakennetaan kokonaan uusi puhdistamo, jossa käsitellään Hartolan ja Sysmän kuntien jätevedet. Kaksilinjaisena aktiivilietelaitoksena toimivan uuden puhdistamon paikka tulee sijoittua alueelle, jossa jätevesien purkupaikka on mahdollista sijoittaa Luotikkaaseen. Padasjoen kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää jatkossakin. Ympäristölupa tulee uusia vuoden 2014 loppuun mennessä. Välitöntä saneeraustarvetta ei ole. Puhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2025, jolloin uusitaan koneistot ja tarpeen mukaan saneerataan rakennusta. Asikkalan Mustaniemen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää jatkossakin. Puhdistamoa saneerataan viimeistään vuonna 2020, jolloin uusitaan koneistot ja peruskorjataan rakennus. Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupa tulee hakea vuoden 2013 loppuun mennessä. Lupa voi tuoda typenpoistovelvoitteen. Laitosta saneerataan typenpoistoa varten niin, että anaerobisen osan altaiden jako raken-

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 16/30 netaan typenpoiston mahdollistamiseksi ja laitokseen tulee tertiäärikäsittely. Koneistot uusitaan tarvittavin osin. Nastolan jätevedenpuhdistamo tulee jatkossakin täyttämään nykyiset lupavaatimukset. Välitöntä saneeraustarvetta ei ole. Laitos saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin uusitaan koneistot, sähkö, LVI ja automaatio sekä peruskorjataan rakennusta. Lahden Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoille on annettu yhteinen ympäristölupa vuonna 2011, joka edellyttää puhdistustehon kiristämistä ja mm. jätevesien hygenisointia. Luvasta on valitettu ja vaadittu mm., että Lahden seudun puhdistettuja jätevesiä ei enää johdeta Porvoonjokeen vaan Kymijoen vesistöön. Toissijaisena vaatimuksena valituksessa on laimennusveden määrän lisääminen ja jätevesien hygienisoinnin aikaistaminen. Luvassa edellytetyt tehostamistoimenpiteet suoritetaan vasta valituskäsittelyn jälkeen. Ensimmäisessä vaiheessa suoritetaan luvan edellyttämät toimenpiteet. Ali- Juhakkalan puhdistetut jätevedet tullaan johtamaan Nikulan tasausaltaaseen. Toisessa vaiheessa puhdistamot saneerataan viimeistään vuonna 2030, jolloin uusitaan koneistot ja rakenteita peruskorjataan. Orimattilan Vääräkosken jätevedenpuhdistamo saneerataan uuden ympäristöluvan saamisen jälkeen. Uusi lupa tulee hakea vuoden 2012 loppuun mennessä. Typenpoiston parantamiseksi varaudutaan tertiäärikäsittelyn (hiekkasuodatus) rakentamiseen. Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo saneerataan viimeistään vuonna 2020, jolloin koneistot, sähkö, LVI ja automaatiolaitteet uusitaan tarvittavin osin, altaat saneerataan ja rakennus peruskorjataan. Uusi ympäristölupa tulee hakea vuoden 2012 loppuun mennessä. Käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vuoden 2035 ennusteeseen perustuen on esitetty seuraavassa taulukossa.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 17/30 Taulukko 7.2 Toimintaan jäävien jätevedenpuhdistamoiden mitoitusarvot vuoden 2035 ennusteen perusteella. Arvo Yksikkö Sysmän puhdistamo (1 Padasjoen kirkonkylän puhdistamo Asikkalan Mustaniemen puhdistamo Heinolan Sahanniemen puhdistamo Nastolan puhdistamo Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamo (2 Orimattilan Vääräkosken puhdistamo Hämeenkosken puhdistamo Lahden Kariniemen puhdistamo Q m 3 /d 1 200 600 1 400 5 600 3 900 14 925 4 100 200 16 775 BOD 7 kg/d 400 310 480 2 230 2 040 7 596 1 190 56 8 905 P kg/d 14 16 17 64 58 178 38 2 202 N kg/d 89 49 106 418 286 988 213 15 589 AVL as 5 714 4 429 6 857 31 857 29 143 108 507 17 000 800 127 207 q mit l/s 28 14 32 130 90 345 95 5 388 (1 Hartolan kuormitus on laskettu osaksi Sysmän kuormitusta. (2 Kärkölän kuormitus on laskettu osaksi Lahden Ali-Juhakkalan kuormitusta. 7.3 HARTOLAN JA SYSMÄN JÄTEVESIEN JOHTAMINEN HEINOLAAN Mahdollinen Sysmän jätevedenpuhdistamon lakkauttaminen siirtäisi Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittelyn Heinolaan Sahanniemen jätevedenpuhdistamolle. Sysmä-Heinola -siirtoviemärin linjausvaihtoehtoja on kaksi. Kalkkisten kautta kulkeva linjaus toteutetaan maalinjauksena Kalkkisiin saakka, minkä jälkeen linja sijoitetaan vesistöön. Vaihtoehtoinen linjaus sijaitsee kokonaan maalinjauksena vt 4:n ja vt 5:n varrella. Linjausvaihtoehdot on esitetty seuraavassa taulukossa sekä liitekartalla 111. Taulukko 7.3 Mahdollisen Sysmä-Heinola -siirtoviemärin linjausvaihtoehdot. Siirtoviemäri Sysmä - Heinola PV Ø [mm] Linjapituus [m] Pumppaamot [kpl] Sysmä - Heinola PV (linjaus vt4:n vartta) 250 49 400 14 Sysmä - Heinola PV (linjaus Kalkkisten kautta) 250 51 200 14 Tässä vaihtoehdossa Heinolan Sahanniemen puhdistamoa laajennetaan Hartolan ja Sysmän jätevesiä varten. On todennäköistä, että ympäristöluvassa tullaan tällöin vaatimaan typenpoistoa. Laajennuksessa anaerobisen osan altaiden jako rakennetaan typenpoiston mahdollistamiseksi sekä laitokseen tulee tertiäärikäsittely. Koneistot uusitaan tarvittavin osin. Sahanniemen puhdistamon uudet mitoitusarvot on esitetty seuraavassa taulukossa.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 18/30 Taulukko 7.4 Heinolan Sahanniemen puhdistamon mitoitusarvot Hartolan ja Sysmän jätevesien myötä. Arvo Yksikkö Heinolan Sahanniemen puhdistamo Q m 3 /d 6 800 BOD 7 kg/d 2 630 P kg/d 78 N kg/d 507 AVL as 37 571 q mit l/s 157 Sahanniemen puhdistamolle on haettava uutta ympäristölupaa vuonna 2013. Tällöin tulee varautua typenpoistoon myös ilman Hartolan ja Sysmän jätevesien aiheuttamaa lisäkuormitusta. Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittelyn siirtäminen Heinolaan on rakentamiskustannuksiltaan merkittävä investointi. Hankkeen kustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 7.5 Kustannusvaikutus Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittelyn siirtämisestä Heinolaan. Rakentaminen Käyttö [ ] [ /a] Sysmä-Heinola -siirtoviemäri 7 162 000 48 400 Heinolan jätevedenpuhdistamon laajennus 1 300 000 990 000 Yhteensä 8 462 000 1 038 400

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 19/30 8. SUUNNITELMAN TOTEUTUKSEN KUSTANNUKSET 8.1 VEDENHANKINTA Suunniteltujen vedenottamoiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.1 Suunniteltujen vedenottamoiden rakentamis-, kunnossapito- ja käyttö- sekä kokonaisvuosikustannukset (ALV 0%). Kunta Vedenottamo Rakentaminen [ ] Kustannukset Käyttö- ja kunnossapito [ /a] Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] Asikkala Hyrtiälänkankaan vedenottamo 900 000 73 000 141 400 Asikkala Hyrtiälänkankaan tekopohjavesilaitos 1 200 000 79 000 170 200 Hartola Pohjois-Hartolan vedenottamo 540 000 28 800 69 800 Heinola Syrjälänkankaan vedenottamo 540 000 28 800 69 800 Hollola Paimelanvuoren vedenottamo 540 000 28 800 69 800 Orimattila Viiskivenharjun vedenottamo 700 000 45 000 98 200 Lahti Launeen ja Urheilukeskuksen vedenottamoiden käyttöönotto 900 000 149 400 280 000 Yhteensä 5 320 000 432 800 899 200 Suunniteltujen vedenottamoiden toteutuskustannukset ovat yhteensä n. 5,3 M sekä käyttö- ja kunnossapitokustannukset n. 433 000 vuodessa. Vedenottamoiden toteuttaminen vaatii myös uusien vesijohtolinjojen rakentamista. Syrjälänkankaan vedenottamon edellyttämät yhdysvesijohdot toteutuvat pääosin vuosina 2012-2013 toteutettavan ns. viiden kunnan vesihuoltotyön yhteydessä. Viiskivenharjun ottamolta tulee rakentaa vesijohto Orimattilaan sekä Paimelanvuoren ottamolta yhteys olemassa olevaan Hollolan verkostoon. Myös Pohjois- Hartolan vedenottamon käyttöönotto edellyttää vähintään yhdysvesijohdon rakentamista vedenottamolta olemassa olevaan Hartola-Joutsa -runkovesijohtoon. Vesijohdot lisäävät osaltaan rakennuskustannuksia. Hyrtiälänkangas-Lahti -yhdysvesijohdon rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.2 Hyrtiälänkangas-Lahti -yhdysvesijohdon kustannukset (ALV 0%). Hanke Ø [mm] Pituus [m] Rakentaminen [ ] Kustannukset Käyttö- ja kunnossapito [ /a] Kokonaisvuosikustannus (5 %) [ /a] Hyrtiälänkangas - Lahti VJ 500 16 400 4 920 000 24 600 294 100 Taulukossa ei ole esitetty Kärkölän ja Hennan yhdysvesijohtojen kustannuksia, koska vesijohdot toteutetaan siirtoviemäreiden yhteydessä. Kustannukset on sisällytetty siirtoviemärihankkeiden kustannuksiin. Samoin Hartola-Sysmä ja Sysmä- Heinola -välin yhdysvesijohdot on esitetty siirtoviemäreiden kustannuksissa.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 20/30 8.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY Suunniteltujen siirtoviemäreiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito sekä kokonaisvuosikustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Kustannukset sisältävät myös viemäreiden rinnalle sijoitettavat vesijohdot. Taulukko 8.3 Suunniteltujen siirtoviemäreiden rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito- sekä kokonaisvuosikustannukset. Käyttö- ja Rakentamiskustannuksekustannus Kokonaisvuosi- Siirtoviemäri kunnossapitokustannukset (5 %) [ ] [ /a] [ /a] Hartola - Sysmä PV/VJ 2 503 000 16 800 166 000 Kärkölä - Herrala PV/VJ Järvelä-Herrala PV (pohjoinen linja) (1 1 717 000 12 200 166 000 Järvelä - Herrala PV/VJ (pohjoinen linja) 2 213 000 14 700 146 000 Järvelä- Luhtikylä PJV/VJ (eteläinen linja) 2 528 000 16 200 165 000 Luhtikylä - Herrala PV/VJ (eteläinen linja) 1 533 000 10 700 103 000 Henna - Luhtikylä PV/VJ 1 176 000 7 700 77 000 Sysmä - Heinola PV/VJ Sysmä - Heinola PV/VJ (vt4:n vartta) 7 163 000 48 400 476 000 Sysmä - Heinola PV/VJ (Kalkkisten kautta) 7 162 000 48 400 476 000 (1 Kärkölä-Herrala -siirtoviemärin rakennuskustannus pohjoisen linjausvaihtoehdon mukaisesti ilman vesijohdon osuutta. Siirtoviemäreiden toteutuskustannukset tulevat olemaan yhteensä n. 13-15 M linjausvaihtoehdosta riippuen. Linjojen käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat yhteensä n. 87 000-99 000 vuodessa linjausvaihtoehdosta riippuen. Siirtoviemäreiden käyttö- ja kunnossapitokustannusten lisäksi käyttökustannuksia lisää osaltaan jäteveden vastaanottomaksut puhdistamolla, johon jätevedenkäsittely siirretään. Käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden saneeraus- ja käyttökustannusarviot on esitetty seuraavassa taulukossa. Käyttökustannukset on esitetty /jätevesi-m 3 sekä jätevedenkäsittelyn vuotuiset kustannukset.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 21/30 Taulukko 8.4 Käyttöön jäävien jätevedenpuhdistamoiden saneeraus- ja käyttökustannukset (ALV 0%). Rakentaminen Käyttö Käyttö Jätevedenpuhdistamo [ ] [ /m 3 ] [ /a] Padasjoen kirkonkylän puhdistamon saneeraus 200 000 0,46 100 000 Asikkalan Mustaniemen puhdistamon saneeraus 300 000 0,46 230 000 Heinolan Sahanniemen puhdistamon saneeraus 900 000 0,41 840 000 Nastolan puhdistamon saneeraus 500 000 0,41 590 000 Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus 10 000 000 0,30 1 500 000 Lahden Kariniemen puhdistamon saneeraus 8 000 000 0,30 1 840 000 Orimattilan Vääräkosken puhdistamon saneeraus 700 000 0,44 660 000 Hämeenkosken puhdistamon saneeraus 300 000 0,80 60 000 Sysmän puhdistamon laajennus (1 1 900 000 0,46 200 000 Sysmän uusi puhdistamo (2 3 800 000 0,46 200 000 Mahdollinen Kärkölän Järvelän puhdistamon saneeraus 1 900 000 0,46 200 000 (1 Lisäksi purkuviemäri n. 6,5 km 683 000. Sisältää Hartolan jätevesikuormituksen. (2 Lisäksi siirtoviemäri n. 2,5 km ja purkuviemäri n. 2,5 km: 525 000. Sisältää Hartolan jätevesikuormituksen. Sysmän puhdistamon laajennus ja uusi puhdistamo ovat vaihtoehtoisia toteutettavia. Puhdistamon laajentamisen kustannukset ovat n.1,9 M, kun taas uuden puhdistamon rakennuskustannukset ovat n. 3,8 M. Lisäksi uusi purkuputki lisää kustannuksia molemmissa vaihtoehdoissa. Mikäli Sysmän jätevedenpuhdistamo lakkautetaan ja Sysmän ja Hartolan jätevedet johdetaan Heinolaan käsiteltäväksi, tulee Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamoa saneerata kasvaneiden jätevesimäärien myötä. Puhdistamon saneeraus- ja käyttökustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 8.5 Heinolan Sahanniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus- ja käyttökustannukset Sysmän ja Hartolan jätevesien myötä (ALV 0%). Rakentaminen Käyttö Käyttö Jätevedenpuhdistamo [ ] [ /m 3 ] [ /a] Heinolan Sahanniemen puhdistamon saneeraus 1 300 000 0,40 990 000 Seuraavissa taulukoissa on esitetty ehdotus jätevedenkäsittelyhankkeiden kustannusjako-osuuksiksi. Jakoehdotus perustuu jätevesimäärien osuuksiin hankkeessa. Siirtoviemäreiden osalta on myös huomioitu mahdollinen linjan varrelta viemäröitävä haja-asutus. Ehdotus on pohjaksi kuntien kesken käytäviin neuvotteluihin.

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 22/30 Taulukko 8.6 Jätevedenpuhdistamoiden kustannustenjako-osuudet kuntien kesken (%). Jätevedenpuhdistamo Asikkala Hollola Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä Asikkalan Mustaniemen puhdistamon saneeraus 100 Heinolan Sahanniemen puhdistamon saneeraus 100 Hämeenkosken puhdistamon saneeraus 100 Lahden Ali-Juhakkalan puhdistamon saneeraus 14 6 72 8 Lahden Kariniemen puhdistamon saneeraus 6 94 Nastolan puhdistamon saneeraus 100 Orimattilan Vääräkosken puhdistamon saneeraus 100 Padasjoen kirkonkylän puhdistamon saneeraus 100 Sysmän puhdistamon laajennus + purkuviemäri 42 58 Kärkölän Järvelän puhdistamon saneeraus 100 Sysmän uusi puhdistamo +siirto-/purkuviemäri 42 58 Taulukko 8.7 Siirtoviemärihankkeiden kustannusjako-osuudet kuntien kesken (%). Siirtoviemäri Hartola - Sysmä PV/VJ 94 6 Henna - Luhtikylä PV/VJ 100 Kärkölä - Herrala PV/VJ Järvelä - Herrala PV/VJ (pohjoinen linjaus) 10 90 Järvelä - Luhtikylä PJV/VJ (eteläinen linjaus) 10 90 Luhtikylä - Herrala PJV/VJ (eteläinen linjaus) (1 5 40 55 Sysmä - Heinola PV/VJ (2 Sysmä - Heinola PV/VJ (linjaus vt4:n vartta) 48 52 Sysmä - Heinola PV/VJ, (linjaus Kalkkisten kautta) 10 43 47 (1 Vesihuoltoyhteistyö Mäntsälän kunnan kanssa on mahdollinen. Yhteistyön toteutuessa Mäntsälä osallistuu Luhtikylä-Herrala -vesihuoltolinjan kustannuksiin, koska linjaus tulee palvelemaan myös Mäntsälää. (2 Sysmä-Heinola -vesihuoltolinja ei lähtökohtaisesti palvele Heinolaa, joten Heinolan ei ole esitetty osallistuvan toteutuksen kustannuksiin. Asikkala Hollola Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Sysmä

Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 23/30 9. HANKKEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yleissuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden ympäristövaikutuksia on arvioitu suunnittelutyön yhteydessä suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnissa (SOVA) käytettävien kriteeristöjen pohjalta. Vedenhankinta Uusien pohjavedenottamoiden ja tekopohjavesilaitoksen ympäristövaikutukset arvioidaan koepumppausten ja pohjavesitutkimusten sekä hankkeiden vedenottolupien hakemisen yhteydessä. Mahdolliset vedenotosta aiheutuvat haitat pyritään minimoimaan huolellisella suunnittelulla ja yhteistyöllä alueen maanomistajien kanssa. Jätevedenkäsittely Hämeen alueen järvistä yli puolet on erinomaisessa tai hyvässä luokassa. Tyydyttävässä luokassa niistä on kolmannes ja välttävässä alle kymmenesosa. Ekologiselta tilaltaan huonoja järviä ei ole lainkaan. Luokitellut joet ovat erinomaisessa, hyvässä tai tyydyttävässä luokassa. Ekologiselta tilaltaan välttäviä ja huonoja jokia ei ole lainkaan. Joet ovat kuitenkin huonommassa kunnossa kuin järvet. Päijät-Hämeen vesistöjen fosforikuormituksesta 50-60 % aiheutuu peltoviljelyksestä. Typpikuormituksessa peltoviljelyn osuus 40-50 %. Yhdyskunnista aiheutuvan pistekuormituksen osuus ravinnekuormittajana on vähentynyt jätevesien puhdistustehon paranemisen myötä. Jätevedenkäsittelyn hankkeiden toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta vesistöjen ekologiseen tilaan. Jätevedenkäsittelyn keskittäminen ja puhdistamoiden saneeraus parantavat puhdistustehoa ja sitä myöten vähentävät vesistökuormitusta. Lahden Ali-Juhakkalan ja Kariniemen jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvassa on edellytetty mm. jätevesien hygienisointia. Tällöin Porvoonjoen tila tulee entisestään paranemaan. Porvoonjokeen kohdistuva yhdyskuntien jätevesikuormitus tulee vähenemään merkittävästi Lahden jätevedenpuhdistamoiden ympäristölupamääräysten tullessa voimaan. Jätevesien puhdistusta tulee koskemaan hygienisointivaatimus, joka vaatii 90 %:n puhdistustehoa mikrobeista huhti-marraskuun välisenä aikana. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamoiden osuus Porvoonjoen ainevirtaamista vuonna 2007 on ollut yhteensä noin viisi (5) % fosforin osalta ja noin kahdeksan (8) % typen osalta. Lahden puhdistamoiden yhteenlaskettu osuus Porvoonjoen kiintoainekuormasta on ollut noin yksi (1) % ja yhdyskuntajätevesien vaikutus Porvoonjoessa on voimakkaimmillaan purkupaikan alapuolella, jossa keskimäärin kokonaistypestä 27 % ja kokonaisfosforista 21 % on peräisin yhdyskuntajätevesistä. Yhdyskuntajätevesien vaikutus ja laajuus vaihtelevat virtaamien mukaan. Lisälaimennusveden johtaminen Päijänteestä eikä Vesijärvestä ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista. Vesijärvestä otettavan laimennusveden määrän merkittävä lisääminen johtaisi järven vedenpinnan korkeuden laskuun ja vaikuttaisi epäedullisesti järveen ja sen veden laatuun. Lisälaimennusveden johtaminen ei vaikuttaisi merkittävästi Porvoonjoen ekologiseen tilaan.