Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle 2012 2016

Jalostuksen tavoiteohjelma lyhyt- ja pitkäkarvaiselle bernhardinkoiralle 2012 2016

1. Johdanto Bernhardinkoirasta, koiramaailman jättiläisestä ja kuulusta Alppien hengenpelastajakoirasta, on olemassa kaksi eri muunnosta, lyhyt- ja pitkäkarvainen bernhardinkoira. Rotumääritelmässä näiden kahden rodun eroavaisuudet jaotellaan karvanlaadun mukaan (s. 16-21). Muut rodulle ominaiset yksityiskohdat kuten koko, rotutyyppi, anatomia ja liikunta ovat molemmilla yhteneväiset. Koska rotumääritelmä karvanlaatua lukuun ottamatta on sama, myös jalostuksen tavoiteohjelmaon yhteinen molemmille variaatiolle. Lyhyt- ja pitkäkarvaiset bernhardinkoirat polveutuvat samoista kantakoirista. Jalostustavoitteiden laatimisessa on huomioitu Suomen Kennelliiton yleiset rotukoiran jalostukseen liittyvät eettiset ja moraaliset näkökohdat sekä rotukohtaisen jalostuksen tavoiteohjelman laatimista ohjaavat suositukset. Bernhardinkoirayhdistys ry on yleiskokouksessaan käsitellyt ja hyväksynyt kulloinkin voimassa olevan rotukohtaisen jalostusohjesäännön (s. 22 23). Jalostusohjesääntö on tarkoitettu harrastajille ja kasvattajille ohjeeksi ja keinoksi pyrkiä yhteiseen tavoitteeseen: vaalia rodun tasoa sekä edesauttaa sen kehittymistä ja säilymistä. Jalostusohjesäännön suositusten noudattamista seuraa yleiskokouksen valitsema jalostustoimikunta, joka toimii myös jäsenistöä opastavana ja neuvoa antavana elimenä. Kulloinkin voimassa olevan jalostusohjesäännön laatimisessa on huomioitu rodun sen hetkinen terveydellinen tilanne, rodun kehityksen suunta ja populaation laajuus. Jalostusohjesääntö on julkaistu rotujärjestön julkaisussa, Bernhardinkoira -lehdessä sekä rotujärjestön www-sivuilla (www. bernhardinkoira.fi). Jalostuksen tavoiteohjelman tarkoitus on sekä edistää rotutuntemusta bernhardinkoirien osalta että ennen kaikkea toimia ohjeistajana jokaiselle rotua kasvattavalle tai rodun kasvattamista suunnittelevalle. Bernhardinkoirien vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat 1990-luvun»massatuotantovuosien«jälkeen laskeneet huimasti ja rodun geneettinen kanta on edelleen erittäin suppea. Rodun säilymisen ja kehittymisen kannalta sekä sen terveydellisten, ulkomuodollisten ja luonteeseen olennaisesti liittyvien ominaisuuksien vuoksi olisikin tärkeää pyrkiä laajentamaan rodun geneettistä kantaa. Työ on tehtävä äärimmäistä huolellisuutta, rehellisyyttä ja avoimuutta suosivassa ilmapiirissä, yhteistyössä kaikkien rotua harrastavien kesken. Rodun geneettinen kanta ei ole suppea vain meillä Suomessa, vaan se on suppea myös muualla maailmassa. Sen vuoksi rodun kasvatus- ja jalostuskysymyksissä korostuu rotutuntemuksen lisäksi rodun populaation tuntemus kokonaisuudessaan. Uusien verilinjojen liittäminen olemassa olevaan kantaan ei onnistu yksiselitteisesti tuontikoiran hankkimisella ja sen ottamisella jalostuskäyttöön, vaan nimenomaan rotu- ja sukutaulutuntemuksella. Tuontikoira ei ole yhtä kuin»uutta verta«tässä rodussa, vaikka näin usein ajatellaankin. Toisaalta rodussa noudatetaan ja ihannoidaan eri maissa toisistaan poikkeavien rotumääritelmien mukaisia koiria (mannereurooppalainen, amerikkalainen, englantilainen). Erilaisten rotumääritelmien kirjo jalostustyössä vieraannuttaa rotua alkuperäisestä tyypistä, mikäli meillä noudatettavasta FCI:n rotumääritelmästä ei kasvatus- ja jalostustyössä välitetä, tai jos tavoitteet eivät tähtää luonteen ja terveyden lisäksi rotutyypilliseen koiraan. Bernhardinkoirien jalostuksen tavoiteohjelman, jota on tukemassa jalostusohjesääntö sekä rotuamme koskevien PEVISA-sääntöjen (ks. s. 11) tarkoitus on ensisijaisesti edistää rodun kokonaisvaltaista kehittymistä ja myös populaation kasvattamista harkituin jalostuksellisin toimenpitein. Populaation ja rodun geneettisen kannan kasvattamisessa sukusiitosaste noussee tarkan seurannan alle. Tämä jalostuksen tavoiteohjelma bernhardinkoirille on rodun harrastajalle suunnattu käsikirja: bernhardinkoiran rotutuntemus: FCI:n rotumääritelmä ja miten sitä tulkitaan omaan koiraan/koiriin rodun kanta: mistä koiramme on tänä päivänä tehty, ts. tilannekatsaus rotuun jalostuksen tavoitteet: mihin tavoitteisiin pyritään ja miksi pyrimme niihin jalostukselliset toimeenpano-ohjelmat: keinot,joilla tavoitteet voidaan saavuttaa säännöt ja ohjeet: rodun kehittämiseksi yhä parempaan ja terveempään suuntaan tarvitaan yhteistyötä ja yhteisiä sääntöjä sekä tavoitteita, joita sitoudutaan noudattamaan seuranta ja arviointi: tiedonsaannin tärkeys korostuu; koskee jokaista rotua harrastavaa mitä yksittäinen koiranomistaja tai kasvattaja voi tehdä, ja mitä tulee tehdä, edistääkseen omalta osaltaan bernhardinkoirarodun kehittymistä yhä paremmaksi ja terveemmäksi? 2. Rodun tausta 2.1 Rodun historia Bernhardinkoirien esi-isinä kirjallisuus mainitsee useimmiten Rooman vallan aikaiset sotakoirat sekä tiibetinmastiffin. Nämä ovat ns. yleisiä olettamuksia rodun synnystä. Mitään varmoja todisteita esi-isistä ei ole löytynyt. Bernhardinkoirien kirjoitettu historia alkanee vuodesta 962 jkr., jolloin rikkaan paronin poika Bernhard de Menthon rakennutti Sveitsin ja Italian rajalle luostarin suojaksi ja turvaksi matkaajille. Vuonna 1555 raivoisa tulipalo tuhosi luostarin lähes täydellisesti, jolloin kaikki tiedot mahdollisesta koirien käyttämisestä luostarin munkkien apuna hävisivät. Ensimmäinen kuva alppimastiffista, kuten bernhardinkoiraa tuolloin nimitettiin on Salvator Rosan piirustus vuodelta 1695. Ensimmäinen kirjoitettu kuvaus luostarin koirista on vuodelta 1707. Tällöin priori Ballalu mainitsee, että vuonna 1700 kaniikki Camos teetätti laitteen, johon pani koiran pyörittämään paistinvarrasta. Aluksi koirat olivat lähinnä apuna arkisissa askareissa ja toimivat myös vahtikoirina. Vasta myöhemmin matkaajien kertomuksissa koirat auttavat munkkeja pelastustehtävissä. Bernhardinkoirat kuvailtiin tuolloin epätavallisen suuriksi koiriksi, joilla oli lyhyt, tuuhea turkki ja vahvat, pitkät raajat sekä erinomainen hajuaisti ja kyky vaistota lumivyöryt, joita Alpeilla saattoi syntyä aivan yllättäen. Väritykseltään koirat olivat lähes valkoisia, myöhemmin 2 Bernhardinkoirayhdistys JTO

ruskeasta väristä tuli vallitseva. Pääasiallinen koirien tehtävä oli talvella pitää polut auki luostarista alppimajoille sekä toimia tavaroiden kantajina ja vetäjinä. Kuuluisin ja tunnetuin luostarin koirista oli Barry I vom Grossen St. Bernhard (1800 1814), jonka kerrotaan pelastaneen noin 40 ihmisen hengen. Koska luostarin koirapopulaatio oli hyvin suljettu syrjäisen ja vaikeakulkuisen sijaintinsa johdosta, alkoi sukusiitos pian rappeuttaa koiria. Munkit alkoivat risteyttää koiriinsa sekä newfoundlandinkoiria että pyreneittenkoiria. Näin syntyi bernhardinkoiran pitkäkarvainen muunnos. Työkoiriksi näistä pitkäkarvaisista yksilöistä ei ollut, sillä lumi paakkuuntui lujasti turkkiin vaikeuttaen koirien työskentelyä Alppien lumisissa sääoloissa. Munkit lahjoittivat pitkäkarvaiset pois ja jatkoivat lyhytkarvaisten, työhön sopivimpien koirien jalostusta. Luostarin ulkopuolella alkuperäistyyppisiä bernhardinkoiria kasvatti herra Heinrich Schumacher (1831 1903). Hänen päämääränään oli jalostaa Barryn kaltaisia koiria niin ulkomuodoltaan kuin luonteeltaankin. Siinä hän myös onnistui. Samoihin aikoihin pitkäkarvainen rotumuunnos oli tullut maailmalla äärettömän suosituksi seurakoiraksi. Tyyppi poikkesi alkuperäisestä luostarikoirasta suuresti. Nämä pitkäkarvaiset olivat raskaspäisiä, rungoltaan tanakampia eivätkä yhtä eläväisiä ja toimeliaita kuin lyhytkarvaiset. Herra Schumacher ei voinut hyväksyä tätä muotivirtauksen aikaansaamaa rotutyyppiä vaan lahjoitti koiransa pois. Näillä koirilla jalostusta jatkoivat mm. herrat Carl Steiner, kennel von Rigi sekä Fritz Bloch, kennel von Biel. Vuonna 1887 hyväksyttiin Sveitsissä bernhardinkoirien rotumääritelmä. Sitä laadittaessa olivat esikuvina sekä luostarin että Schumacherin koirat. Kaikkia tyydyttävänä kompromissiratkaisuna hyväksyttiin myös bernhardinkoiran pitkä karvanlaatu. Bernhardinkoirien huippu-ajanjakso oli 1920 1940, ns. Die Goldene Ära. Tuon ajan kasvattajat saivat aikaan bernhardinkoiria, joiden kaltaisia ei enää toisen maail- Taulukko 1. Bernhardinkoirien rekisteröintimääriä Suomessa 1976 1993. vuosi lyhytkarv. pitkäkarv. yht. 1976 0 122 122 1982 8 167 175 1988 5 355 360 1989 10 432 442 1990 15 448 463 1991 37 530 567 1992 42 542 584 1993 45 488 533 Taulukko 2. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät Suomessa 1994 2004. Päivitys taulukossa 2B. vuosi lyhytk. pitkäk. yht. joista tuonnit 1994 59 363 422 4 1995 47 208 255 2 1996 34 277 311 8 1997 53 159 212 2 1998 47 148 195 4 1999 27 118 145 6 2000 41 110 151 5 2001 22 80 102 2 2002 14 41 55 1 2003 12 39 51 12 2004 9 105 114 11 Taulukko 3. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät, tuonnit, jalostukseen käytetyt koirat, syntyneet nartut ja urokset sekä kasvattajamäärät vuosina 1994 2004. Päivitys taulukossa 3B. Vuosi 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Synt. pentueet 78 50 61 37 29 26 24 17 12 12 17 Rekist. lyhytk. 59 47 34 53 47 27 41 22 14 12 9 Rekist. pitkäk. 363 208 277 159 148 118 110 80 41 39 105 Rekist. yht. 422 255 311 212 195 145 151 102 55 51 114 joista tuonnit 4 2 8 2 4 6 5 2 1 12 11 Jalost. käyt. nartut 78 50 61 37 29 26 24 17 12 12 17 Jalost. käyt. urokset 42 35 40 26 23 20 15 12 8 11 11 Synt. nartut 201 117 141 101 83 74 79 47 27 21 49 Synt. urokset 221 138 170 111 112 71 72 55 28 30 65 Kasvattajat kpl 55 34 47 32 21 19 16 13 10 10 14 Bernhardinkoirayhdistys JTO 3

Taulukko 3B. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät, tuonnit, jalostukseen käytetyt koirat, syntyneet nartut ja urokset sekä kasvattajamäärät vuosina 2005 2010. KoiraNet luettu 28.2.2011. Vuosi 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Synt. pentueet 10 17 13 12 14 22 Rekist. lyhytk. 2 52 26 6 54 31 Rekist. pitkäk. 62 69 68 84 42 109 Rekist. yht. 81 127 105 113 102 148 joista tuonnit 17 6 11 23 17 19 Jalost. käyt. nartut 10 17 13 12 14 21 Jalost. käyt. urokset 8 15 11 9 9 17 Synt. nartut 35 52 40 42 47 78 Synt. urokset 29 69 54 42 49 62 Kasvattajat kpl 7 16 10 10 11 19 Taulukko 2B. Bernhardinkoirien rekisteröintimäärät Suomessa 2005 2010. KoiraNet luettu 28.2.2011. vuosi lyhytk. pitkäk. yht. mansodan jälkeen ole nähty. Bernhardinkoirien yleistyessä 1960-luvulla alkoi rodusta selvästi erottua neljä eri tyyppiä: sveitsiläinen, saksalainen, englantilainen sekä amerikkalainen tyyppi. Näistä englantilainen ja amerikkalainen poikkeavat selvästi FCI:n hyväksymästä bernhardinkoirien rotumääritelmästä. 2.2 Rodun kehitys Suomessa joista tuonnit 2005 13 68 81 17 2006 55 72 127 6 2007 28 77 105 11 2008 19 94 113 23 2009 69 42 102 17 2010 39 109 148 19 Suomessa bernhardinkoiria on ollut jo 1900-luvun alusta asti. Varsinainen kasvatustyö alkoi kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Rodun alkuajan maineikkain kasvattaja oli neiti Ester Grönroos, jonka Bellros-kennelin kasvateista monet tulivat valioiksi. Hänen tunnetuin koiransa oli Englannista vuonna 1951 tuotu uros Snowband Invader. Muita tuon ajan kasvattajia oli mm. emäntä Anni Haarla, kennel Haelan, jonka maineikkain koira oli v. 1963 Saksasta tuotu uros Orlando v. Brentano-Schloss. 1970-luvulle tultaessa rodun suosio alkoi huimasti nousta. Huippu saavutettiin vuosina 1989 1994. Tuona aikana rekisteröitiin bernhardinkoiria ennätykselliset 3014 yksilöä! 2000-luvun alkuvuosina suosio romahti. Vuotuiset rekisteröintimäärät jäivät jopa alle sadan. 3. Nykytilanne 3.1 Populaation koko ja rakenne Kun tarkastellaan bernhardinkoirien populaation kokoa ja rakennetta nykypäivänä, on tarkasteltava hiukan rodun rekisteröintimäärien kehitystä aikaisemmilta vuosilta. Oheiseen taulukkoon 1 on kerätty vuodesta 1976 vuoteen 1993 lyhyt- ja pitkäkarvaisten bernhardinkoirien rekisteröintimäärät. Taulukkossa 2 on vuosien 1994 2004 rekisteröintimäärät. Taulukkoon 3 on eriteltynä vuosina 1994 2004 rekisteröidyt lyhyt- ja pitkäkarvaiset koirat, nartut ja urokset sekä tuontikoirien määrä. Lisäksi taulukosta selviää vuosittain vaikuttaneiden kasvattajien määrä. Taulukosta näkyy kuinka rodun rekisteröintimäärä on romahtanut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Uutta nousua on havaittavissa vuosien 2003 ja 2004 rekisteröintien ja tuontikoirien määrässä. 3.2 Tehollinen populaatiokoko Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa eniten se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran ja sen perimän osuus koirakannassa ei saisi nousta kohtuuttoman suureksi (ns. matadorijalostus). Populaation monimuotoisuuden kannalta olisi suotavinta, että mahdollisimman monia perusvaatimukset täyttäviä yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, käytettäisiin jalostukseen tasaisesti eikä yhtä koiraa käytettäisi liikaa. Kullekin rodulle pystytään laskemaan käytettyjen narttujen ja urosten avulla ns. tehollinen populaatiokoko. Tämän 4 Bernhardinkoirayhdistys JTO

avulla pystytään määrittämään jalostuspohjan laajuus. Tehollisen koon ollessa alle 50, on populaatio erittäin haavoittuvaisessa tilanteessa. Tehollinen koko ei juuri kasva jos yhtä ja samaa urosta käytetään hyvin monelle nartulle. Jalostuspohjaa voidaan laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä useita narttuja ja uroksia. Tehollinen populaatiokoko lasketaan kaavalla 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), jossa Nm on jalostusurosten ja Nf jalostusnarttujen lukumäärä. Kaava olettaa koirille tasaiset jälkeläismäärät sekä sen, että koirat eivät ole sukua, ja että paritukset ovat sattumanvaraisia. Taulukkoon 4 on laskettu vuosien 1994 2004 bernhardinkoiran tehollinen populaatiokoko. 3.3 Populaation lähempi tarkastelu Taulukosta 5 selviää prosenteittain kuinka monella Suomessa vuosina 1984 2004 rekisteröidyllä pennullä on tuontivanhempi/-vanhemmat. Vuosina 1994 2004 Suomeen tuotujen bernhardinkoirien lähtömaat näkyvät taulukosta 6. Taulukko 7 näyttää Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa rekisteröityjen bernhardinkoirien määrät vuosina 1995 2004. Taulukkoa 8 voi käyttää apuna aikaisemmin käytettyjen lonkkakuvaustulosten vertaamisessa nykyisiin kuvauslausuntomerkintöihin. Viereisen sivun taulukosta 9 näkyy Suomessa vuosina 1982 2005 jalostukseen käytetyt urokset sekä ko. urosten pentumäärät, myös jälkeläisten jälkeläisten osalta. Taulukko 4. Bernhardinkoirien tehollinen populaatiokoko vuosina 1994 2004. Päivitys taulukossa 4B. Vuosi TP Vuosi TP 1994 109,20 2000 36,90 1995 82,40 2001 28,10 1996 96,60 2002 19,20 1997 61,10 2003 23,00 1998 51,30 2004 26,70 1999 45,20 Taulukko 4B. Bernhardinkoirien tehollinen populaatiokoko vuosina 1994 2004. KoiraNet luettu 28.2.2011. Vuosien 1994 2004 korjaukset (KoiraNetin pohjalta) kursiivilla. Vuosi TP Vuosi TP 1994 82,00 2003 16,00 1995 58,00 2004 19,00 1996 69,00 2005 12,00 1997 43,00 2006 22,00 1998 36,00 2007 16,00 1999 32,00 2008 14,00 2000 27,00 2009 16,00 2001 21,00 2010 26,00 2002 14,00 Taulukko 5. Siitokseen käytettyjen tuontikoirien jälkeläisten osuus rekisteröinneistä vuosina 1984-2004. Päivitys taulukossa 5B. Vuosi Tuonti-% Kotim-% Vuosi Tuonti-% Kotim-% 1984 53,3 46,7 1995 28,6 71,4 1985 32,3 67,7 1996 17,1 82,9 1986 52,7 47,3 1997 6,1 93,9 1987 57,1 42,9 1998 23,9 76,1 1988 48,8 51,2 1999 19,4 80,6 1989 31,3 68,7 2000 18,6 81,4 1990 8,2 91,8 2001 46,2 53,8 1991 39,1 60,9 2002 8,9 91,1 1992 41,3 58,7 2003 6,4 93,6 1993 40,4 59,6 2004 45,6 54,4 1994 29,1 70,9 1984 2004 32,2 68,8 Taulukko 5B. Siitokseen käytettyjen tuontikoirien jälkeläisten osuus rekisteröinneistä vuosina 2005-2010. KoiraNet luettu 28.2.2011. Vuosi Tuonti-% Kotim-% Vuosi Tuonti-% Kotim-% 2005 51,5 48,5 2009 75 25 2006 52 48 2010 55,7 44,3 2007 53,2 46,8 1984 2010 37,8 62,2 2008 77,8 22,2 Bernhardinkoirayhdistys JTO 5

Taulukko 6. Tuontikoirien lähtömaa vuosina 1994 2004. Päivitys taulukossa 6B. 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Ruotsi (21) 2 2 5 2 2 1 1 4 2 Viro (11) 1 1 2 1 6 Norja (10) 1 1 1 1 3 3 Sveitsi (5) 2 2 1 Saksa (4) 2 1 1 Italia (2) 2 Yhdysvallat (2) 1 1 Alankomaat (1) 1 Belgia (1) 1 Itävalta (1) 1 Ranska (1) 1 Tanska (1) 1 Taulukko 6B. Tuontikoirien lähtömaa vuosina 2005 2010. KoiraNet luettu 28.2.2011. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yht. 1994 2010 Ruotsi 3 2 1 6 4 4 39 Viro 3 5 4 1 5 23 Norja 4 1 4 4 9 5 34 Sveitsi 1 1 7 Saksa 1 1 6 Italia 2 Yhdysvallat 2 Alankomaat 2 1 4 Belgia 2 2 Itävalta 1 Ranska 1 2 1 4 Tanska 1 1 1 1 4 Puola 1 1 2 Tsekki 2 3 5 Unkari 1 1 Taulukko 7. Bernhardinkoirien rekisteröinnit vuosina 1995 2004 Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Mukana luvuissa ovat maassa syntyneet sekä maahantuodut koirat. Päivitys taulukossa 7B. Taulukko 7B. Bernhardinkoirien rekisteröinnit vuosina 2005 2010 Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa. Mukana luvuissa ovat maassa syntyneet sekä maahantuodut koirat. KoiraNet luettu 28.2.2011, St. Bernhard-Klub e.v. Zuchtbuch 2005 2010 ja Hundsport-lehti. 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomi 259 335 214 192 150 156 104 56 63 127 81 127 105 113 102 148 Saksa 812 872 767 686 625 515 521 532 512 543 423 396 368 439 333 314 Ruotsi 218 183 181 186 200 188 164 261 229 202 224 209 209 210 135 190 6 Bernhardinkoirayhdistys JTO

Taulukko 8. Lonkkakuvaustulosmerkintöjen vastaavuus. merkintätapa nykyisin aikaisempia merkintätapoja Terveet lonkat A tai B A1, A2, B1, B2, X*,*,H I-aste C C1, C2, X1, D1 II-aste D D1, D2, X2 III-aste E E1, E2, X3 IV-aste E E2, D4, X4 Merkintä D1: Riippuu kuvausvuodesta, tarkoittaako tunnus I- vai II-astetta. Taulukko 9B. Urokset, joille on rekisteröity viisi (5) tai enemmän pentuetta vuosina 1982-2010. Taulukkoon on merkitty uroksen vanhemmat karvanlaatuineen (K = lyhytkarvainen, L = pitkäkarvainen) ja kuvaustuloksineen sekä uroksen pentueiden, jälkeläisten ja jälkeläisten jälkeläisten määrä. Tuontikoirat ja ulkomaiset koirat on merkitty kursiivilla. Vahvennetulla on merkitty mahdolliset korjaukset/lisäykset verrattuna aiempaan taulukkoon 9. KoiraNet luettu 3.3.2011. uros isä emä pentueet Sawanna s Gustav-Starboy L C2 Sawanna s Capman-Starboy L X* Familjärs Therese Arleen L X* 36 207 207 Snöhyddans Jupiter L X* Top Valley Black Prince L X* Lohamras Lovisa L X* 32 206 368 Snöhyddans Nicky Nacky L Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool s Lovliness L H 31 205 202 Supermassun Sweet Teddybear L C Sankt-Jättens Columbus L D Supermassun Brigide Wolmer L B1 25 189 244 Lohamras Robin L X* Lohamras Dennis L Lohamras Felicia L 22 144 412 Black La Ritaz L X* Bänz des Grandes Finages Eva de la Combettaz 20 111 355 Berntiers Zimon L Burtonswood Be Defiant L Berntiers Olivia L 19 124 221 Milennas Bruno L D2 Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* 19 104 276 Tootsie Rools Impala L X* Berntiers Universum L Dein Hard s Ettiminett L X* 17 126 350 Bisons Saul L X* Mark vom Bismarckturm K Bisons Nelly L 17 94 263 Dein Hard s Regular Fellow L X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hard s Kajsa Kavat L X* 17 68 106 Xyrus vom Baronenschloss L D2/1 Puma vom Fugerhof K A Quira vom Bismarckturm L A 16 101 80 Berntiers Quling L X* Helmut v. Wijk-Heim L X* Dein Hard s Kornelia L 16 88 198 Sanct Weronicas Don Carlo L D King-Balu v. Geutenreuth L A Ulla vom Bismarckturm L E1 16 69 145 Sankt-Jättens Columbus L D Mat-Saint Geronimo L X1 Schlafens Fräulein L 15 138 436 Kivipolun Nikke L X* Lecibsin Niklas L X1 Sirpaleen Amanda L X3 15 97 61 Snöhyddans Noble Hertigen L D Kings Row Urban Cowboy L H Tootsie Rool s Lovliness L H 14 99 104 Mat-Saint Geronimo L X1 Buccanier L Mat-Saint Bessi L 14 80 335 Snöhyddans Roy Orbison L D/1 Kings Row Liberty L E1 Snöhyddans Noor L B2 12 82 1 Foliant s Paniagudo L D Taapermannin Tapsi K D2/0 Foliant s Christine L D1 12 73 29 Bosse L Lohamras Robin L X* Bernhearts Aruscka L X3 11 92 19 isänä isoisänä Bernhardinkoirayhdistys JTO 7

Dein Hard s Harlequin Spot L D Tootsie Rool s Proud Pruducer L X* Dein Hard s Wild Blossom L X* 11 81 67 Benjami L E2 Azo L Roxette L 11 71 69 Juuso L Tootsie Rool s Impala L X* Schlafens Enten-Tenten L X3 11 70 45 Supermassun Caesar Camillo L B2 Berntiers Zimon L Maksboid Wanisa L 10 82 71 Mat-Saint Arsene L D2 Isontassun Ernest L D2 Mat-Saint Muster Mandi L X* 10 73 28 Foliant s Kashmir K B/0 Taapermannin Tapsi K D2/0 Isontassun Little Tiger L D2 10 72 75 Astor Holzfluh K A2 Uran v. Schwyzerländli L Cessica com Guldenthal K 9 57 132 Bande L Panu L X* Dein Hard s Remargable Emma L X* 9 51 188 Top Valley Black Prince L X* Top Valley Wogans Winner L Top Valley Roxana L 9 49 288 King Balu vom Geutenreuth L A Vestus v.d. Drei Helmen Gora vom Geutenreuth 9 48 184 Beatricen Eric Jr L C Supermassun Sweet Teddybear L C Ransulan Hellä L A/0 8 52 0 Supermassun Impossible Boy L D Snöhyddans Nicky Nacky L A Supermassun Brigide Wolmer L B 7 54 24 Mat-Saint Kentaurus L X Buccanier L Mat-Saint Bessi L 7 51 51 Kultakedon Hermanni L B Sanct Weronicas Don Carlo L D Rantatuulen Odette L C/0 7 47 20 Mat-Saint Hannibal L Berntiers Quling L X* Mat-Saint Clara L 7 47 74 Pideraq s Ihme Teddy Jr K D Supermassun Sweet Teddybear L C Pideraq s American Answer K B 7 44 39 Schlafens Konstantin Mosegårdens Faron L Dein Hard s Zelena L X1 7 39 68 Heitlegårdens Big Foot L A Bernegården s Tamlin L E Bernegården s Victoria L D 7 32 65 Milennas Burt L D* Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda L D* 6 49 71 Buccanier L Bernhards L X* Odette v. Rigihang K X* 6 49 196 Schlafens Alfred L A Astor Holzfluh K A2 Diana v.d Niedermatt L A/0 6 47 13 Mat-Saint Frank Higginson K A Higgins von der Aparten Höfen K Alpjättens Benedictine K A 6 40 69 Bisons Loango L Hank vom Sankt Joseftift Vickys Fanny 6 39 113 Sankt-Jättens Picasso L B Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten s Julia L D1 6 37 13 Sankt-Jättens Lonard L D Sankt-Jättens Columbus L D Sankt-Jätten s Jamie L D1 6 29 8 Mat-Saint Gulliver L X* Buccanier L Mat-Saint Bessi L 6 29 14 Schlafens Yngve Törn L A/0 Sankt-Jättens Columbus L D Judith De Sous La Dent L B1 6 15 2 Alpjättens Al-Capone L El-Blizard L Schlafens Blanka L 5 37 47 Rancheron Fharon L Tootsie Rool s Impala L X* Schlafens Kleopatra 5 52 55 Foliant s Alfons L Milennas Burt L Isontassun Little Tiger L D 5 38 7 Dietrich vom Wingert L C Kord vom Wingert L A Yasmin vom Wingert L C 5 33 21 Junior L Milennas Bruno L D2 Miska L 5 29 57 Saint Emily Edison L A2 Xyrus vom Geutenreuth L E1 Isontassun Lady L A 5 27 12 Foliant s Larisso L C/1 Kevin vom Guldenthal L D1 Foliant s Christine L D1 5 26 23 Taapermannin Tapsi K D/0 Xirus vom Geutenreuth K D2 Alpjättenäs Dina K D1 5 26 196 Wulf vom Baronenschloss L B1 Nelson vom Bismarckturm L A Briska vom Irmengrund L A 5 26 51 8 Bernhardinkoirayhdistys JTO

Jalostusurokset vuosina 1982 2010 isä emä pentueita kpl isoisänä Sawanna s Gustav-Starboy LC2 Sawanna s Capman-Starboy LX* Familjärs Therese Arleen LX* 36 207 207/120 Snöhyddans Jupiter LX* Top Valley Black Prince LX* Lohamras Lovisa LX* 32 206 368 Snöhyddans Nicky Nacky LA Kings Row Urban Cowboy LH Tootsie Rool s Lovliness LH 31 205 202/215 Supermassun Sweet Teddybear LC Sankt-Jätten s Columbus LX2 Supermassun Brigide Wolmer LB1 25 189 244/243 Lohamras Robin LX* Lohamras Dennis L Lohamras Felicia L 22/23 144/148 412/419 Black La Ritaz L X* Bänz des Grandes Finages Eva de la Combettaz 20 111 355 Berntiers Zimon L Burtonswood Be Defiant L Berntiers Olivia L 19 124 221 Milennas Bruno LD2 Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda LD* 19 104 276 Tootsie Rools Impala LX* Berntiers Universum L Dein Hards Ettiminett LX* 17 126 350 Bisons Saul LX* Mark vom Bismarckturm K Bisons Nelly L 17/16 94/93 263/221 Dein Hards Regular FellowL X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hards Kajsa Kavat LX* 17 68 106 Xyrus vom Baronenschloss LD2/1 Puma vom Fugerhof K A Quira vom Bismarckturm LA 16 101 80 Berntiers Quling L X* Helmut v Wijk-Heim L X* Dein Hards Kornelia L 16 88 198 Sanct Weronicas Don Carlo LD King-Balu v.geutenreuth LA Ulla vom Bismarckturm LE1 16 69 145/137 Sankt-Jätten s Columbus L Mat-Saint Geronimo L Schlafens Fräulein L 15 138 436/456 Kivipolun Nikke LX* Lecibsin Niklas LX1 Sirpaleen Amanda LX3 15 97 61 Snöhyddans Noble Hertigen Kings Row Urban Cowboy LH Tootsie Rool s Lovliness LH 14 99 104 Mat-Saint Geronimo L Buccanier L Mat-Saint Bessi L 14 80 335 Snöhyddans Roy Orbison LD/1 Kings Row Liberty LE1 Snöhyddans Noor LB2 12 82 1 Foliant s Paniagudo LD Taapermannin Tapsi KD2/0 Foliant s Christine LD1 12 73 29/51 Bosse L Lohamras Robin LX* Bernhearts Aruscka LX3 11 92 19 Dein Hards Harlequin Spot Tootsie Rool s Proud Producer LX* Dein Hards Wild Blossom LX* 11 81 67/61 Benjami L E2 Azo L Roxette L 11 71 69 Juuso Tootsie Rools Impala LX* Schlafens Enten-Tenten LX3 11 70 45 Wulf vom Baronenschloss LB1 Nelson vom Bismarckturm LA Briska vom Irmengrund LA 11 26/68 51 Supermassun Caesar Camillo L B2 Berntiers Zimon L Maksboid Wanisa L 10 82 71 Mat-Saint Arsene LD2 Isontassun Ernest LD2 Mat-Saint Muster Mandi LX* 10 73 28 Foliant s Kashmir K B/0 Taapermannin Tapsi KD2/0 Isontassun Little Tiger LD2 10 72 75 Astor Holzfluh K A2 Uran v.schwyzerländli L Cessica vom Guldenthal K 9 57 132/130 Bande L Panu L X* Dein Hards Remargable Emma LX* 9 51 188 Top Valley Black Prince LX* Top Valley Wogans Winner L Top Valley Roxana L 9 49 288 King Balu v.geutenreuth L A Vestus v.d.drei Helmen Cora v.geutenreuth 9 48 184 Beatricen Eric Jr LC Supermassun Sweet Teddybear LC Ransulan Hellä LA/0 8 52 0/5 Sanct Weronicas Caligula L D Ronny vom Baronenschloss LHD3 Arnika von den Drei Helmen HD3 8 26 32 Supermassun Impossible Boy LD Snöhyddans Nicky Nacky LA Supermassun Brigide Wolmer L B 7 54 24 Bernhardinkoirayhdistys JTO 9

Mat-Saint Kentaurus LX* Buccanier L Mat-Saint Bessi L 7 51 51 Mat-Saint Hannibal L Berntiers Quling Mat-Saint Clara L 7 47 74 Kultakedon Hermanni LB Sanct Weronicas Don Carlo LD Rantatuulen Odette LC/0 7 47 20/28 Pideraq s Ihme Teddy Jr KD Supermassun Sweet Teddybear LC Pideraq s American Answer KB 7 44 39 Schlafens Konstantin Mosegårdens Faron L Dein Hards Zelena LX1 7 39 68 Heitlegårdens Big Foot LA Bernegården s Tamlin LE Bernegården s Victoria LD 7 32 65/97 Milennas Burt LD* Black La Ritaz L X* Sörgårdens Beda LD* 6 49 71 Buccanier L Bernhards LX* Odette v Rigihang KX* 6 49 196 Schlafens Alfred LA Astor Holzfluh K A2 Diana v.d.niedermatt LA/0 6 47 13/17 Mat-Saint Frank Higginson KA Higgins v.d.aparten Höfen K Alpjättens Benedictine KA 6 40/41 69/78 Bisons Loango L Hank vom Sankt Joseftift Vickys Fanny 6 39 113 Sankt-Jätten s Picasso LB Sankt-Jätten s Columbus LX2 Sankt-Jätten s Julia LD1 6 37 13 Sankt-Jätten s Lonard LD Sankt-Jätten s Columbus LX2 Sankt-Jätten s Jamie LD1 6 29 8 Mat-Saint Gulliver LX* Buccanier L Mat-Saint Bessi L 6 29 14 Schlafens Yngve Törn LA/0 Sankt-Jätten s Columbus LX2 Judith De Sous La Dent LB1 6 15 2 King-Baronen s Indiana Jones LD/0 Heitlegårdens Big Foot LA Veronica von St.Florian LC/0 6 44 25 Tao du Marronier de Clintussy LC/1 Carlo von den Donauauen L Xynthia van t hof ten Eynder 6 44 15 Alphof Sokrates L D Uwe v Merlotreu L Alphofs Furka L H 6 44 3 Quaro vom Bismarckturm KA Cliff vom BaronenschlossLHD2 Norma vom Bismarckturm L A 6 29 4 Rancheron Fharon L Tootsie Rools Impala LX* Schlafens Cleopatra L 5 52 55 Foliant s Alfons LD Milennas Burt LD* Isontassun Little Tiger LD 5 38 7 Alpjättens Al-Capone L El-Blizard L Schlafens Blanka L 5 37 47 Dietrich vom Wingert LC Kord vom Wingert LA Yasmin vom Wingert LC 5 33 21/34 Junior Milennas Bruno LD2 Miska 5 29 57 Saint Emily Edison LA2 Xyrus vom Geutenreurth LE1 Isontassun Lady LA 5 27 17 Foliant s Larisso LC/1 Kevin vom Guldenthal LD1 Foliant s Christine LD1 5 26 23/30 Taapermannin Tapsi KD/0 Xirus v.geutenreuth KD2 Alpjätten s Dina KD1 5 26 196 Karvakatastrooffin Mäenosaatanssia Kleinbarons Boombastic L C/0 Dein Hards Tea for Two KA/0 5 32 14 Kings Row Liberty L E Sweetholm s Gad A Bout L LTD Antsey Pants v King Row L 5 17 86 Sandtrees Counrty Boy v Odin KA/0 Bogelund s Odin L Sandtrees Southern Lace 5 17 15 10 Bernhardinkoirayhdistys JTO

3.4 Sukusiitos Sukusiitos näkyy lähinnä heikentyneenä hedelmällisyytenä ja alentuneena elinvoimana. Alentunut elinvoimaominaisuus näkyy mm. pienentyneenä syntymäpainona, hitaana kasvuna sekä tautien vastustuskyvyn alenemisena. Sukusiitoksen haittoja kutsutaan yleisesti sukusiitosdepressioksi. Mikä sitten on sukusiitosaste ja milloin se on haitallista? Sukusiitosaste ilmoittaa keskimääräisinä prosentteina sellaisten geeniparien osuuden, joissa molemmat alleelit (=geenin Kaavio eri 1. ilmenemismuodot) Sivu 8 ei muutoksia ovat keskenään samanlaisia (ja samalta esivanhemmalta peräisin) eli homotsygoottisia. Lieväksi sukusiitokseksi lasketaan jo serkusparitus (vanhempien sukulaisuus 12.5 %, jolloin Kaavio pentujen 1. sukusiitosaste Sivu 8 ei muutoksia 6.25 %). Monen koirarodun kohdalla populaatioiden sukusiitosaste (ja samalla sukulaisuus) on jo niin korkea, että niiden genomit ovat lähes samoja. Haitallisen sukusiitoksen karkeana arvona voidaan pitää noin 10 % yksittäisille koirille, koko rodulle vain 1 2 %. Yleinen suositus on että se ei olisi yli 6.25 % yksittäisille koirille. Kaavio 1 havainnollistaa sitä, miten vahvasti Suomessa vuosina 1999 2004 syntyneiden pentujen taustalta löytyy kahta uroskoiraa: Mat-Saint Geronimoa ja Sanct Weronicas Don Carloa. Viereisen sivun taulukko 10 liittyy kaavioon 1. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa 11 on selvitetty Suomessa vuosien 1983 2003 eniten käytettyjen urosten suhteellinen osuus kolmevuotiskausittain. Tuontiurokset ovat taulukossa kursiivilla. Taulukkoon 12 on selvitys tehty lyhyemmältä ajalta 1994 2005 kaksivuotiskausittain. Kaavio 1. Suomessa vuosina 1999 2004 syntyneiden pentujen isälinjat. Kaavion pylväistä selviää pentueet, joiden takana on Mat-Saint Geronimo sekä pentueet, joiden takana on sekä Mat-Saint Geronimo että Sanct Weronicas Don Carlo -sukuiset koirat. Muut -pylväs osoittaa pentueita, joiden takana ei ole näitä kahta urosta eli ne pentueet, joiden taustalta löytyy amerikkalaisia tai vanhoja pohjoismaalaisia Taulukko 10. Sivu verilinjoja. 9 ei muutoksia Taulukko 10. Sivu 9 ei muutoksia Taulukko 10. Seuraavat sukutaulut on otettu mukaan selventämään muutaman hyvin paljon käytetyn jalostusuroksen taustoja ja miten kaaviossa 1 mainitut koirat Mat-Saint Geronimo ja Sanct Weronicas Don Carlo esiintyvät niiden sukutauluissa. Bernhardinkoirayhdistys JTO 11

Taulukko 11. Vuosina 1983 2003 viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kolmivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). Päivitys taulukossa 11B. ajan- rek. % jakso yht. -osuus 1. 2. 3. 4. 5. 1983 1985 Mat-Saint Berntiers Top Valley Bisons Geronimo Zimon Buccanier Black Prince Loango 576 33,6 % 53 jälk. 9,2 % 39 jälk. 6,8 % 35 jälk. 6,1 % 35 jälk. 6,1 % 32 jälk. 5,6 % 1986 1988 Lohamras Tootsie Rool s Bisons Snöhyddans Berntiers Robin Impala Saul Jupiter Zimon 858 44,8 % 144 / 16,0 % 75 / 8,7 % 62 / 7,2 % 53 / 6,2 % 51 / 5,9 % 1989 1991 Snöhyddans Snöhyddans Sankt-Jätten s Sawannas Snöhyddans Jupiter Nicky Nacky Columbus Gustav-Starboy NobleHertigen 1.410 37,4 % 155 / 11,0 % 141 / 10,0 % 84 / 6,0 % 77 / 5,5 % 71 / 5,0 % 1992 1994 Sawannas Supermassun Supermassun Xyrus v. Wulf v. Gustav-Starboy CaesarCamillo SweetTeddyb. Baronenschloss Baronenschloss 1.522 24,3 % 111 / 7,3 % 68 / 4,5 % 64 / 4,2 % 63 / 4,2 % 62 / 4,1 % 1995 1997 Supermassun SanctWeron. Xyrus v. Snöhyddans Sankt-Jätten s SweetTeddyb. Don Carlo Baronenschloss Roy Orbison Picasso 762 31,8 % 99 / 13,0 % 40 / 5,3 % 38 / 5,0 % 33 / 4,3 % 32 / 4,2 % 1998 2000 Foliant s Beatricen Schlafens Kultakedon Pideraq s Kashmir Eric Jr Alfred Hermanni IhmeTeddyJr 498 33,7 % 41 / 8,2 % 37 / 7,4 % 34 / 6,8 % 28 / 5,6 % 28 / 5,6 % 2001 2003 Foliant s Dietrich Kultakedon Beatricen Myllykosken Paniagudo v. Wingert Hermanni Eric Jr Focus 246 44,3 % 38 / 15,4 % 32 / 13,4 % 15 / 6,1 % 13 / 5,8 % 10 / 4,1 % Taulukko 11B. Vuosina 2004 2009 viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kolmivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). SKL:n KoiraNet luettu 3.3.2011. Ajanjakso 2004-2006 rekisteröintejä yhteensä 288 % -osuus 39,90 Farm of Charm s Remington 30 jälk. 10,40 Tao du Marronier de Clintussy 27 jälk. 9,40 King-Baronen s Indiana Jones 23 jälk 7,98 Misakan Denver 19 jälk. 6,59 Calmato s Pavarotti 16 jälk. 5,55 Ajanjakso 2007-2009 rekisteröintejä yhteensä 280 % -osuus 43,20 Alpin des Terres de Glenn-More 31 jälk. 11,10 Walking on Sunshine v.h.borgesbos 30 jälk. 10,70 King-Baronen s Rules The World 23 jälk. 8,2 Dein Hard s Chocolate Starcraft 19 jälk. 6,78 Karvakatastrooffin Mäenosaatanssia 18 jälk. 6.42 12 Bernhardinkoirayhdistys JTO

Taulukko 12. Vuosina 1994 2005 viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kaksivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). Päivitys taulukossa 12B. ajan- rek. % jakso yht. -osuus 1. 2. 3. 4. 5. 1994 1995 Supermassun Xyrus v. SanctWeronicas Mat-Saint Wulf v. Sweet Teddyb. Baronenschloss Don Carlo Arsene Baronenschloss 677 32.05 % 79 jälk. / 11,7 % 49 jälk. / 7.24 % 32 jälk. / 4.73 % 31 jälk. / 4.6 % 26 jälk. / 3.85 % 1996 1997 Supermassun SanctWeronicas Sankt-Jätten s Foliant s Sankt-Jätten s Sweet Teddyb. Don Carlo Lonard Kashmir Picasso 523 34.30 % 73 / 14.0 % 37 / 7.1 % 24 / 4.6 % 24 / 4.6 % 21 / 4.02 % 1998 1999 Foliant s Supermassun Dein Hard s Beatricen Kashmir Sweet Teddyb. Chet Atkins Eric Jr Alimax 340 36.20 % 25 / 7.4 % 23 / 6 % 23 / 6.8 % 19 / 5.6 % 33 / 9.7 % 2000 2001 Kultakedon Dietrich Schlafens Heitlogården s Beatricen Hermanni v. Wingert Alfred Big Foot Eric Jr 253 56.13 % 35 / 13.8 % 33 / 13.05 % 28 / 11.1 % 26 / 10.3 % 20 / 7.9 % 2002 2003 Foliant s Foliant s Schlafens Beatricen Mat-Saint Paniagudo Åska Corleone Eric Jr Kojak 106 53.80 % 27 / 25.5 % 8 / 7.6 % 8 / 7.6 % 7 / 6.6 % 7 / 6.6 % Taulukko 12B. Vuosina 2006 2009 viiden eniten siitokseen käytetyn uroksen suhteellinen osuus kaksivuotiskausittain (tuontiuros on merkitty kursiivilla). SKL:n KoiraNet luettu 3.3.2011. Ajanajakso 2006-2007 rekisteröintejä yhteensä 215 % -osuus 47,90 King-Baronen s Indiana Jones 26 jälk. 12,09 Tao du Marronier de Clintussy 26 jälk. 12,09 Karvakatastrooffin Mäenosaatanssia 23 jälk. 10,69 Kjenslias Edward 15 jälk. 6,98 Unix de val du Morakopf 13 jälk. 6,04 Ajanjakso 2008 2009 rekisteröintejä yhteensä 186 % -osuus 62,37 Alpin des Terres de Glenn-More 31 jälk. 16,66 Walking on Sunshine v.h.borgesbos 30 jälk. 16,13 King-Baronen s Rules The World 23 jälk. 12,36 Dein Hard s Chocolate Starcraft 19 jälk. 10,20 Exodus van t hof ten Eynder 13 jälk. 6,98 Bernhardinkoirayhdistys JTO 13

4. Luonne ja käyttöominaisuudet Nykyisen rotumääritelmän mukaan bernhardinkoiran luonteen tulee olla ystävällinen ja valpas, temperamentiltaan rauhallisesta eloisaan. Hylkäävinä virheinä rotumääritelmä pitää arkuutta ja aggressiivisuutta. Taulukosta 13 selviää vuosina 1994 2004 luonnetestattujen ja testin läpäisseiden bernhardinkoirien määrä ja päivitetystä taulukosta 13B luonnetestatut vuosilta 2005-2010. Bernhardinkoiralta ei vaadita hyväksyttyä luonnetestitulosta valioitumiseen tai jalostuksen ehtona, joten hyväksytty taulukoissa tarkoittaa rodun osalta luonnetestin eri osa-alueiden yhteispistemäärää, joka ylittää +75. Luonnetestit eivät anna suoraa kuvaa siitä, millainen bernhardinkoiran luonne on tänä päivänä. Testeissä käyvät yleensä ne koiranomistajat, jotka aktiivisesti harrastavat koiriensa kanssa muutenkin aktiivisesti. Keski- Euroopassa bernhardinkoirien luonnetestaukset ovat yleistyneet viime vuosina. Pelastuskoirana bernhardinkoira on tänä päivänä lähinnä kirjoitetuissa tarinoissa ja ihmisten kertomuksissa. Sveitsissä luostarissa bernhardinkoiraa kasvatetaan enää turistien vuoksi sitä varten perustetussa bernhardinkoirasäätiössä. Luostarin vierailijat voivat kesäaikaan ihailla suuria mahtavia alppikoiria luostarin pihamaalla, samalla kun ostavat bernhardinkoira-aiheisia tuliaisia. Bernhardinkoirien kanssa voi harrastaa monipuolisesti erilaisia koiralajeja kuten tottelevaisuutta, hakua, jälkeä tai raunioita. Parhaimmillaan bernhardinkoira on kuitenkin ihmisten kanssa tai vaikkapa vetokoirana. Näyttelyissä näkee jonkin verran varautuneita tai hiukan arkoja bernhardinkoiria. Tällaiset koirat tulee tarkistaa luonteen puolesta ennen kuin ne hyväksytään jalostuskäyttöön. Rodun tulee esiintyä varmasti ja luoksepäästävästi, joten varautuneen tai aran koiran jalostuskäyttö ns. hyväksytynkin luonnetestin jälkeen on erittäin kyseenalaista. Arkuuden on todettu periytyvän erittäin voimakkaasti, joten arka koira ei ole sovelias jalostukseen. Myös vihainen koira voi periyttää taipumusta vihaisuuteen. Kasvattajan tulee nähdä rotu ystävällisenä ja yhteiskuntakelpoisena jo pelkästään sen koon ja voiman takia. Tämän vuoksi tulee karsia jalostustyöstä ne koirat, joilla on pienikin särö luonteessa. Vastuuntuntoinen kasvattaja tarjoaa jo pentuvaiheessa pennuilleen sosiaalistumisvaiheen, ja opastaa pennunostajaa koiran nuoruuskauden koulutuksessa ja ohjaamisessa. Bernhardinkoiran pentujen tulee kasvaa ihmisten lähellä saaden runsaasti ihmiskontakteja, yksilöllistä käsittelyä ja niiden tulee tottua normaaleihin elämisen ääniin jo kasvattajan luona. Taulukko 13. Luonnetestatut bernhardinkoirat vuosina 1994 2004. Päivitys taulukossa 13B. vuosi kpl hyväksyttyjä hylättyjä 1994 1-1 1995 2 2-1996 1 1-1997 4 3 1 1998 5 4 1 1999 2 2-2001 1 1-2002 1 1-2003 3 3 - Taulukko 13 B. Luonnetestatut bernhardinkoirat vuosina 2005 2010. (SKL KoiraNet 3.3.2011). vuosi kpl hyväksyttyjä 2005 2 0 2006 1 1 2007 2 0 2008 7 7 2009 2 2 2010 3 3 5. Terveys Lonkkanivelen kasvuhäiriö HD Lonkkanivelen kasvuhäiriö (dysplasia) eli HD tarkoittaa epänormaalisti muodostuneita lonkkaniveliä. Ominaisuus on kvantitatiivisesti perinnöllinen, jolloin HD:n ilmenemiseen vaikuttavat useat geeniparit sekä ympäristötekijät. Seuraavalla sivulla olevasta taulukosta 14 selviää vuosina 1993 2004 kuvattujen bernhardinkoirien kuvaustulokset ja taulukosta 14B vuosien 2005-2010 kuvaustulokset. Lisäksi taulukkoon on liitetty kunkin vuoden rekisteröintimäärät, jotta saadaan jonkinlainen kuva kuinka paljon vuosittain rekisteröinnin määrästä kuvataan koiria. Tulokset on laskettu prosenttiosuuksin. Taulukon paksumpi viiva kuvaa vaihetta, jolloin jalostuskäytöstä kiellettiin E-lonkkaiset koirat (PEVISA 1.1.1997). Lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamista haitoista koirien jokapäiväisessä elämässä on varsin vähän tutkimustuloksia. Vain muutama koiranomistaja on ilmoittanut yhdistyksen jalostustoimikunnalle mahdollisesta lonkkanivelen leikkaushoidosta, tai päätöksestä lopettaa koira lonkkanivelen kasvuhäiriön aiheuttamien vakavien liikunta- ja ylösnousuvaikeuksien vuoksi. Välttämättä 14 Bernhardinkoirayhdistys JTO

lievä lonkkanivelen kehityshäiriö ei vaikuta bernhardinkoiran elämään, varsinkaan jos koiralla pidetään hyvää lihaskuntoa yllä. Vasta iän myötä nivelet alkavat vaivata koiraa enemmän. Kehityshäiriö kuitenkin estää käyttämästä koiraa täysipainoisesti esimerkiksi vetokoirana tai tottelevaisuuskilpailuissa, joissa koira joutuu hyppäämään esteen yli. Yleensä vakavammat oireet ilmestyvät koiran ikääntyessä. Lonkkanivelen kasvuhäiriö tulee huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. PEVISA:n mukaisesti vuoden 1997 alusta ei ole saanut enää käyttää jalostukseen E-asteisia koiria. Lisäksi jalostusohjesääntö edellytti, että D-lonkkalausutun koiran jalostuskäytössä toisen osapuolen tuli olla terve (A tai B). PEVISA -ohjelman jatkamisesta päätettiin rotujärjestön vuoden 2006 yleiskokouksessa siten, että vuoden 2007 alusta rekisteröinnin raja-arvona on HD C. Jalostukseen käytettävien koirien lähisukulaisten ja mahdollisten aiempien jälkeläisten HD- ja ED-tulokset tulisi kuitenkin edelleen tutkia mahdollisten vakavien nivelten kasvuhäiriöiden esiintymisen varalta. Jos lähisukulaisten lonkat ovat rodun keskiarvoa huomattavasti huonommat tulee koiran käyttöä jalostukseen välttää. Pahasti nivelrikkoisen (arthrosis) koiraa ei tule käyttää jalostukseen. Keski-Euroopassa saatiin aiemmin huomattavasti parempia tuloksia lonkkakuvauksissa, mikä ilmeisesti johtui siitä, että heillä on enemmän jalostusmateriaalia käytettävissään ja näin helpompi valita siitokseen terveemmät yksilöt. Esimerkkinä tästä on kaavio 2: Saksan Bernhardinkoiraklubin kuvaustulokset vuosilta 1982 2002. Uudempaa tilastotietoa ei ole saatavilla rodun jalostuksen tavoiteohjelman päivitykseen mennessä (12/2011/mt). Kyynärnivelen kasvuhäiriö ED Kyynärnivelessä voi esiintyä useampia erilaisia kasvuhäiriöitä, joita ei voida kaikkia erotella virallisessa kyynärniveltutkimuksessa käytetyssä röntgenkuvausasennossa. Vaikka koira olisi jouduttu leikkaamaan kasvuhäiriön vuoksi, voi kuvaustulos siltikin olla melko hyvä. Tämä kuitenkin heikentää kuvaustuloksen arvoa, mikäli leikkaushoito jätetään ilmoittamatta mietittäessä koiran perimän ennustetta. Bernhardinkoirien jalostuksessa ED-tuloksia pystytään nykyisin jo hyvin hyödyntämään, sillä vuonna 2002 kyynärnivelkuvaukset tulivat pakollisiksi jalostuskoirille pentueen rekisteröinnin ehdoksi (PEVISA) ja lisäksi myöhemmin PEVISA-ohjelmaan lisättiin kyynärkuvauksen raja-arvoksi kaksi (2), tutkimuksen alaikärajaksi 18 kk sekä virallinen lausunto ennen astutusta, kuten on lonkkakuvauslausunnonkin osalta. PEVISA-ohjelmaa tarkennettiin näiltä osin 1.1.2011 alkaen. Taulukkoon 15 on kerätty vuosien 1994 2004 EDkuvaustulokset. Kyynärnivelen kasvuhäiriön haitoista bernhardinkoiran jokapäiväiseen elämään on jo saatavissa luotettavaa tutkimustietoa. Muutamasta leikkaushoidosta on tiedotettu yhdistyksen jalostustoimikunnalle. Ensimmäisen asteen kehityshäiriö ei sanottavimmin näytä vaikuttavan koiran liikkumiseen tai elämiseen, mutta astetta tai kahta pahempi kehityshäiriö saattaa invalidisoida jo hyvin nuorenkin koiran. ED ilmenee myös vanhoilla koirilla jäykkyytenä ja ontumisena. Lisäksi paha kehityshäiriö etujaloissa saattaa estää koiran käytön harrastuksissa, sillä koiran painosta suurin osa on etujalkojen varassa. Kyynärnivelen kehityshäiriö tulee huomioida jalostusta rajoittavana tekijänä. Bernhardinkoirilla kuvaustulos Kaavio 2. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards- Klub e. V.) kaavio lonkkakuvaustuloksista vuosilta 198201502000. HD-schwer on vaikein lonkkalausuntoaste ja HD-frei tarkoittaa lonkiltaan tervettä koiraa. Päivitys kaaviossa 2B. Kaavio 2B. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e.v.) kaavio lonkkakuvaustuloksista vuosilta 1982 2008. HD-schwer on vaikein lonkka-aste ha HD-frei tarkoittaa lonkiltaan tervettä koiraa. Vuosikirjasta 2010 TG 03.2011. Uusinta kaaviota ei ole saatavilla tavoiteohjelman päivitykseen per 13.12.2011. Bernhardinkoirayhdistys JTO 15

Taulukko 14. Lonkkakuvaustulokset vuosina 1988-2004 suhteutettuina rekisteröintimääriin. Kuvaustulokset on esitetty prosenttiosuuksina (%) kaikista kuvatuista. Paksumpi viiva näyttää ajankohdan (1.1.1997), jolloin E-lonkkaiset koirat rajattiin pois jalostuskäytöstä. Päivitys taulukossa 14B. A. Pitkäkarvaiset vuosi rek. tutk. tutk./ rek. % terveitä A % B % C % D % E % 1988 355 99 27.89 28.2 11.1 25.2 36.3 1989 432 84 19.44 20.2 9.5 10.7 17.8 28.2 32.1 1990 448 104 23.21 27.8 12.5 15.3 16.3 37.5 17.3 1991 530 86 16.23 23 10.4 12.7 3.4 39.5 31.3 1992 542 124 22.88 13.7 4.1 9.6 13.7 39.5 33.1 1993 488 130 26.64 14.6 6.9 7.6 14.6 55.3 14.6 1994 368 110 29.89 15.4 2.7 12.7 20 47.2 14.5 1995 205 89 43.41 13.5 2.3 11.2 24.8 40.5 21.3 1996 289 80 27.68 16.3 8.8 7.5 25 51.3 7.5 1997 162 54 33.33 25.9 9.3 16.6 11.1 53.7 9.3 1998 152 55 36.18 23.6 10.9 12.7 34.6 38.2 2.8 1999 120 37 30.83 24.3 5.4 18.9 24.3 51.4 2000 118 16 13.56 17.2 10.3 6.9 24.1 55.3 3.4 2001 80 27 33.75 7.4 3.7 3.7 48.2 40.7 3.7 2002 40 24 60.00 25 12.5 12.5 25 50 2003 49 15 30.61 26.7 26.7 26.7 33.3 13.3 2004 105 10 9.52 50 30 20 50 E-lonkkaiset koirat pois jalostuskäytöstä 1.1.1997 B. Lyhytkarvaiset vuosi rek. tutk. tutk./ rek. % terveitä A % B % C % D % E % 1988 5 3 60.00 33.3 33.3 33.3 33.3 1989 10 3 30.00 33.3 33.3 0 66.6 1990 15 5 33.33 80 40 40 20 1991 37 2 5.41 100 50 50 1992 42 17 40.48 35.3 23.5 11.8 17.6 35.3 11.8 1993 45 14 31.11 28.5 14.3 14.2 7 57 7 1994 59 22 37.29 50 18 31.8 31.8 9 9 1995 64 22 34.38 45.5 27.3 18.2 22.7 27.3 4.5 1996 46 22 47.83 40.9 27.3 13.6 9.1 50 1997 52 18 34.62 38.9 16.7 22.2 27.8 33.4 1998 40 8 20.00 75 37.5 37.5 12.5 12.5 1999 30 16 53.33 25 12.5 12.5 25 50 2000 38 2 5.26 100 2001 24 5 20.83 60 40 20 40 2002 16 10 62.50 40 20 20 30 20 10 2003 14 6 42.86 50 50 16.6 33.4 2004 9 7 77.78 28.57 28.57 28.57 42.86 E-lonkkaiset pois jalostuskäytöstä 1.1.1997 16 Bernhardinkoirayhdistys JTO

Taulukko 14B. Lonkkakuvaustulokset vuosina 2005 2010 suhteutettuina rekisteröintimääriin. Kuvaustulokset on esitetty prosenttiosuuksina (%) kaikista kuvatuista ja eritelty rotu sekä pitkä- että lyhytkarvaisiin. (SKL KoiraNet 31.3.2011). A. Pitkäkarvaiset vuosi rek. kpl tutk. kpl tutk./rek. % terveitä % A % B % C % D % E % 2005 68 25 36,76 48 20 % 28 % 24 % 28 % 0 % 2006 72 24 33,33 50 12 % 38 % 21 % 25 % 4 % 2007 77 18 23,38 23 6 % 17 % 28 % 50 % 0 % 2008 94 35 37,23 51 31 % 20 % 20 % 26 % 3 % 2009 53 13 24,53 69 46 % 23 % 15 % 15 % 0 % 2010 121 3 2,48 33 0 % 33 % 33 % 33 % 0 % B. Lyhytkarvaiset (luettu 30.3.2011; tarkistettu 29.9.2011 SKL:n KoiraNet) vuosi rek. kpl tutk. kpl tutk./rek. % terveitä % A % B % C % D % E % 2005 13 7 54,0 71 57 % 14 % 14 % 14 % 0% 2006 55 29 53,0 58 34 % 24 % 24 % 14 % 3 % 2007 28 14 50,0 50 21 % 29 % 21% 29 % 0 % 2008 19 12 63,0 50 33 % 17 % 8 % 42 % 0 % 2009 60 23 38,0 61 39 % 22 % 17 % 22 % 0 % 2010 42 5 12,0 20 0 % 20 % 40 % 20 % 20 % Kaavio 3. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio kyynärkuvaustuloksista vuosilta 1996-2002. ED-Grad 3 tarkoittaa kuvausastetta 3 ja ED-Frei kyynäriltään tervettä koiraa. Päivitys kaaviossa 3B. Kaavio 3B. Saksan Bernhardinkoiraklubin (St. Bernhards-Klub e. V.) kaavio kyynärkuvaustuloksista vuosilta1996-2008. ED-Grad 3 tarkoittaa kuvausastetta 3 ja ED-Frei kyynäriltään tervettä koiraa. Vuosikirjasta 2010 TG 03.2011. Uusinta kaaviota ei ole saatavilla tavoiteohjelman päivitykseen per 13.12.2011 Bernhardinkoirayhdistys JTO 17

rajoittaa koiran jalostuskäyttöä 1.1.2011 alkaen siten, että raja-arvona on ED:n aste 2, mutta tulisi tarkkaan harkita käyttääkö jalostukseen huonompaa kuin tervettä tai korkeintaan ED 1 lausuttua yksilöä. Mikäli toisella on jokin muu lausunto kuin ED 0, tulee toisen osapuolen olla kyynärnivelten osalta terve. Kaaviossa 3 (s. 18) kuvataan Saksan Bernhardinkoiraklubin ED-kuvaustulokset vuosilta 1996 2002. Taulukkoon 16 (sivulla 14) on kerätty eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytäntö. Taulukko on koottu WUSB:in (Welt Union der St. Bernhard Klubs) vuoden 2005 kokouksessa. 5.1 Muut rodulla Suomessa todetut merkittävät sairaudet Bernhardinkoirayhdistyksen jalostustoimikunta on jo vuosien ajan kerännyt tietoa bernhardinkoirien kuolinsyistä. Muiden sairauksien kuin lonkka- ja kyynärnivelkasvuhäiriöiden kartoittaminen on helpottunut kuolinsyykyselyiden avulla ja lisäksi rodun elinvoimaisuutta voidaan seurata keski-ikää tilastoimalla hyödyntäen rinnakkain sekä Jalostustietojärjestelmää että rodun omaa kuolinsyykartoitusta. Bernhardinkoirien keski-iän, ja siten elinvoimaisuuden seurannan vuoksi olisi hyvä, jos koiranomistajat ilmoittaisivat koiransa kuolinsyyn, jotta yhdistyksen jalostustoimikunta saa yhä laajemman käsityksen bernhardinkoirien terveydentilasta sekä rotua uhkaavista sairauksista tai heikkouksista kuolinsyitä kartoittamalla. Harvemmin näkee esim. näyttelyissä hyvin vanhoja bernhardinkoiria, mutta veteraani-ikäisiä, eli yli kahdeksanvuotiaita tavataan harrastuksen parissa vuosittain. Muutamia vuosikymmeniä sitten bernhardinkoira eli huomattavasti vanhemmaksi, keski-iän ollessa 10-12 vuotta. Tänä päivänä keskiikä jäänee 7-8 vuoden ikään. Kasvatustyössä olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota myös eliniän pituuteen. 5.2 PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet SKL-FKK:n koirarekisteriohjeen rotukohtaiset PEVISAsäännöt on julkaistu syyskokouksen 10.12.2011 hyväksymässä jalostusohjesäännössä s.35. Seuraavaan on koottu yhteen lyhyesti niitä sairauksia, joita bernhardinkoirilla on esiintynyt. Sairaudet on jaoteltu seuraavasti: 1. Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet 2. Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet 3. Vähemmän vakavat sairaudet 5.2.1 Vakavat, herkästi kuolemaan johtavat sairaudet Taulukko 15. Bernhardinkoirien kyynärnivelkuvaustulokset vuosilta 1994-2004. Kyynärnivelten tilastoinnissa on molemmat karvanlaatumuunnokset yhdessä. Paksumpi viiva näyttää ajankohdan, jolloin kyynärnivelkuvaus liitettiin PEVISA:an (1.1.2001). Päivitys taulukossa 15B. Kasvain- ja syöpäsairaudet Luusyöpä ja elinkasvaimet, kuten maksan ja pernan hyvän- ja pahanlaatuiset uudismuodostumat, ovat bernhardinkoirilla yleisiä. Usein koira on lähes veteraani-ikäinen, kun nämä sairaudet ilmenevät, mutta myös sellaisia tapavuosi rekist. kuvatut 0-aste 1-aste 2-aste 3-aste 1994 422 46 23 16 5 2 1995 255 62 42 15 4 1 1996 311 48 26 15 5 2 1997 212 62 36 14 8 4 1998 195 43 24 16 2 1 1999 145 41 20 7 2 2 2000 151 42 32 7 3 0 2001 102 30 19 8 0 3 2002 55 42 25 11 2 4 2003 51 22 12 5 4 1 2004 114 36 22 11 3 1 Taulukko 15B. Lyhyt- ja pitkäkarvaisten bernhardinkoirien kyynärnivelkuvaustulokset vuosilta 2005 2011 per 13.12.11 SKL KoiraNet. Tutkimusmäärien alapuolella on prosentuaaliset osuudet tutkituista. vuosi rek. (kpl) 2005 81 2006 127 2007 105 2008 113 2009 113 2010 161 13.12. 2011 118 (13.12. 2011) yht. 818 tutk. (kpl) 43 53 % 39 31 % 28 27 % 55 49 % 48 42 % 38 24 % 54 46 % 305 37 % 0-aste 1-aste 2-aste 3-aste 31 73 % 25 64 % 20 71 % 44 80 % 34 72 % 32 84 % 41 75 % 227 74 % 7 16 % 7 18 % 5 18 % 4 7 % 4 8 % 3 8 % 8 15 % 38 14 % 4 9 % 4 10 % 1 4 % 5 9 % 6 12 % 1 3 % 2 4 % 23 7 % 1 2 % 2 8 % 2 7 % 2 4 % 4 8 % 2 5 % 3 6 % 16 5 % 18 Bernhardinkoirayhdistys JTO

Taulukko 16. Eri maiden lonkka- ja kyynärnivelkuvauskäytännöt (WUSB 2005 - Kysely jäsenmaiden terveystutkimuksista) WUSB 2005 - Kysely jäsenmaiden terveystutkimuksista jäsenmäärä HD (lonkat) vap.eht. HD pakollinen ED (kyynärpäät) vap.eht. ED pakollinen Hollandsche Sint Bernhardclub (Alankomaat) 550 X X 2) Belgische Sint-Bernardclub (Belgia)? X Club Espanol del Perro de San Bernardo (Epanja) 300 X Saint Bernard Club of Ireland (Irlanti) 50 X Club Italiano San Bernardo Antonio Morsiani (Italia) 300 X X 1) Österreichischer Klub für St. Bernhardshunde (Itävalta) 140 X X Club du St. Bernard et des Bouviers Suisse (Luxemburg) 53 X X Norsk Sankt Bernhard Klub (Norja) 185 X X X 3) Asssociacão Portuguesa dos Amigos do Cão São Bernardo (Portugali 1) 80 X Clube Português do Cão de São Bernardo (Portugali 2) 70 X Club Francais du Saint Bernard (Ranska) 700 X X St. Bernhards-Klub e. V. (Saksa 1) 1216 X X Bernhardiner-Club Deutschland (Saksa 2) 100 X X St. Bernard Club of Scotland (Skotlanti) 90 X X Klub chovatel ov Svätobenardskych psov (Slovakia) 70 X Bernhardinkoirayhdistys (Suomi) 294 X X Schweizerischer St. Bernhards-Klub (Sveitsi) 403 X X Dansk St. Bernhard Klub (Tanska) 108 X X Klub chovatelu svatobernardskych psu (Tsekki)? X Hungaria Szentbernathegyi Klub (Unkari)? X Saint Bernard Club of America (USA) 70 X X 1) omanlainen rekisterikirja kattojärjestöltä; 2) vain yhdistyksen jäsenkasvattajilta; 3) alkaen vuodesta 2006 Bernhardinkoirayhdistys JTO 19

uksia on ollut, joissa nuori koira on jouduttu lopettamaan luusyövän tai kasvainten takia. Lisäksi bernhardinkoirilla esiintyy myös nisä- ja kiveskasvaimia ja tilastoinnin valossa ne ovat yleensä joko aggressiivisia tai niitä ei huomata riittävän ajoissa, jotta koira voitaisiin lääketieteen keinoin parantaa. Tutkimustuloksia on kerätty omistajille ja kasvattajille suunnatuilla kyselyillä vuodesta 2005. Kuolinsyykartoitukseen kirjattuja ilmoituksia on 101 kpl per 13.12.2011. On kuitenkin erittäin tärkeää, että koiranomistajat olisivat yhä aktiivisempia saadaksemme tarkempaa tietoa rodun tilasta myös rodulle ominaisten kasvain- ja syöpäsairauksien vuoksi. Mahalaukunkiertymä Mahalaukunkiertymään törmää lähes jokainen bernhardinkoirien kasvattaja ja/tai omistaja. Tarkkaan ei tiedetä, mistä tämä vatsan toiminnan häiriö alkaa, mutta ruokinta on yksi osasyyllinen sen syntyyn. Äkillisesti syntyvä kaasuuntumistila, joka hyvin lyhyen, jopa vajaan puolen tunnin tai ehkä puolen päivän kuluessa johtaa mahalaukunkiertymään, on osittain rakenteellinen ja osittain ympäristötekijöistä johtuva, kiireellistä eläinlääkäriapua vaativa sairaus. Tiedämme, että muun muassa bernhardinkoira kuuluu rotuihin, joilla on taipumusta sairastua laajentumaan ja sitä seuraavaan kiertymään. Voimakas rasitus lähellä ruokailua, ruoan koostumus ja muut huonosti tunnetut tekijät edesauttavat sairauden syntyä. Suvuittain voidaan myös todeta alttiutta vaivan ilmenemiseen. Kun mahalaukku laajenee, koira tuntee kipua joka näkyy eri tavalla eri yksilöillä. Kardiomyopatia Kardiomyopatiat ovat sydänlihaksen sairauksia. Niitä on dilatoiva, eli sydäntä laajentava, sekä hypertrofinen, jossa sydämen seinämä paksuuntuu. Kardiomyopatian syy ovat epäselvä, mutta tietyillä koiraroduilla sitä esiintyy muita rotuja enemmän. Koirilla yleisin kardiomyopatia on ns. dilatoiva kardiomyopatia, jota esiintyy enimmäkseen suurikokoisilla koirilla. Tämän sairauden seurauksena sydämen supistumiskyky alenee, seinämä ohenee ja sydän laajenee. Tämä johtaa loppuvaiheessa tilanteeseen, jossa sydän ei pysty pumppaamaan tarvittavaa verimäärää eteenpäin. Oireilu alkaa usein hyvin nopeasti ilman ennakoivia merkkejä. Koska sydäntutkimuksia harvoin tehdään oireettomille bernhardinkoirille, kardiomyopatiapotilaat ovat usein hyvin huonossa kunnossa tutkimuksia aloitettaessa. Tämän vuoksi hoitoennuste on epävarma ja usein koiran oireilua voidaan helpottaa vain lyhyeksi aikaa. Synnytysheikkoudet, pienet pentueet ja lisääntymisongelmat Voimakkaasti sisäsiitetyissä bernhardinkoiralinjoissa on todettu emoilla synnytysvaikeuksien lisääntymistä, uroksilla heikkoa sukupuoliviettiä ja huomattavasti pienentyneitä pentuekokoja. Uroksien eturauhastulehduksia esiintyy jonkin verran. Lisäksi herpes-virus voi aiheuttaa sikiö- tai pikkupentujen kuolemia. 5.2.2 Vakavat, jossain määrin hoitoihin reagoivat sairaudet Epilepsia Epilepsiaa on esiintynyt muutamissa sukulinjoissa useammassa polvessa, mutta kaikkia koiria ei ole virallisesti diagnosoitu sairauteen. Epilepsiaa sairastava bernhardinkoira saadaan hyvin usein lääkityksellä elämään normaalia koiran elämää, mutta jalostuskäyttöön siitä ei enää ole mahdollisen periytyvän epilepsian vuoksi. Epileptistyyppisen kohtauksen syynä voi olla myös muita sairauksia, esimerkiksi aivokasvain. OCD eli osteokondritis dissecans OCD eli osteokondritis dissecans on luustosairaus, johon on vasta viime vuosina alettu kiinnittää jalostuksellista huomiota. Tautia esiintyy tietyssä kasvuvaiheessa yleisimmin nopeakasvuisilla, isokokoisilla koirilla. Ensimmäiset oireet havaitaan usein n. neljän kuukauden ikäisellä pennulla, joka ontuu ajoittain. Ontuman syytä on vaikea paikallistaa ja ajallisestikin ontuman vakavuus vaihtelee suuresti. Oireet ilmaantuvat koiran lähtiessä liikkeelle ja vähenevät sen liikkuessa edelleen. OCD-muutoksia voi esiintyä monissa eri nivelissä, esim. olka-, kyynär-, polvi- ja kinnernivelessä. OCD on kivulias kasvuhäiriö, joka johtaa nivelruston vaurioihin ja jopa irtokappaleiden muodostumiseen nivelen sisälle. Tavallisimmin OCD-muutoksia esiintyy olkanivelessä. Taudin perussyynä pidetään perinnöllistä taipumusta (nopeakasvuisuuden myötä) yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Hoitona käytetään joko konservatiivista hoitoa (ruokinnan korjaus ja ohjattu liikunta) tai leikkaushoitoa (irtokappaleet poistetaan nivelestä). Sisäelinsairaudet Sisäelinsairauksia esiintyy myös bernhardinkoirilla. Niistä maksa- ja haimatulehdukset sekä sokeritauti ovat yleisimmät. 5.2.3 Vähemmän vakavat sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tavallisimpia tuki- ja liikuntaelinsairauksia bernhardinkoirilla ovat jo mainittujen lonkka- ja kyynärnivelkasvuhäiriön lisäksi polven risti- ja/tai nivelsidevauriot, olkanivelen, kintereen ja polven osteokondroosit ja rakenteelliset ongelmat kuten nivelten liika löysyys (kintereet) ja suorat kulmaukset (polvi- ja lapakulmaus). Hoitona on yleisesti ruokinta ja liikunta sekä leikkaushoito. Entropium ja ektropium Entropium, eli silmäluomien kääntyminen sisäänpäin, ja ektropium, eli silmäluomien kääntyminen ulospäin, ovat yleisimmät bernhardinkoirien silmäsairauksista. Usein leikkaushoidolla ei saavuteta korjaavaa vaikutusta, vaan 20 Bernhardinkoirayhdistys JTO