- POHJOlA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARJNEN

TOMNTAKERTOMUS

SUOMEN VALTAKUNNAN URHELULTTO Radiokatu 12 00240 Helsinki puh. (90) 1581 telekopio (90) 145 237 SVUL:N JASEN, SNÄ HYÖDYT YHTESTYÖSTÄ POfijOLAN KANSSA Suomen Valtakunnan Urheiluliitto on sopinut maamme johtavan vakuutusyhtiöryhmän, Pohjola-yhtiöiden, kanssa yhteistyöstä vuosina 1987-1990. Tästä koituu ~==---...:..;;;---' etuja sinulle, piireissä, liitoissa ja seuroissa toimiva urheilija ja seuratoimitsija. KÄYTÄ HYVÄKSES LSENSSVAKUUTUSTEN PERUSTURVA Yli kolmekymmentä liittoa on solminut Pohjolan kanssa lisenssivakuutussopimukset. Niiden piiriin kuuluu noin 220.000 henkilöä. Kilpailijavakuutukset takaavat perusturvan kilpailuissa ja harjoituksissa. Lisenssivakuutukset muodostavat hyvän pohjan jokaisen urheilijan ja hänen perheensä yksilöllisen vakuutusturvan rakentamista varten. Kun keskität omat ja perheesi vakuutukset Pohjola-yhtiöihin, saat Moniturva-etuja, esimerkiksi 7 % :n alennuksen vakuutusmaksuista. Jokainen Pohjolan konttori - jokin 90:stä on lähellä sinua - palvelee sinua, SVUL:n jäsen, erityisen huolellisesti. Tule käymään ja tarkista vakuutuksesi. 1) - POHJOlA-YHTÖT POHJOLA SUOM-SALAMA EUROOPPALANEN LMARJNEN SVUL 1987 Sisältö Puheenjohtajan katsaus 2 Suomen Urheilulehti SVUL:n avaintiedot 3 Ansiomerkit Vuoden ta~ahtumia 4 SVUL:n kunniajäsenet Suuria askelia kansainvälisessä toiminnassa 6 Henkilökunta Nuori Suomi -ohjelma eri näkökulmista 8 Talous 1987 SVUL:n hallinto 1987 10 Rahoituslaskelma Liittovaltuusto 10 Tuloslaskelma Liittohallitus 13 Tase Jaostot 13 Tilintarkastuskertomus SVUL:n edustukset eri }'hteisöissä 14 Jäsenjärjestöt SVUL:n toiminta 1987 16 Liittojen edustukset kansainvälisissä liitoissa Kehittämistoiminta. 16 Jäsenliittojen määrän kasvu Seuratoiminta 18 Jäsenmäärät ja toimintamäärärahat Hu i ~~u - urhe i lu 20 Seuratilastoja Nuorisotoiminta 22 Töölön Urheilutalosäätiö SVUL 90 -~rojekt i 23 Töölön Urheilutalo Edunvalvonta 24 SVUL-toimitalo Kansainvälinen toiminta 26 Jerismaja Tiedotustoiminta 28 Suomen U r heiluo~ i sto 29 30 30 33 35 35 36 37 38 40 42 45 46 48 50 50 50 51 52

Puheenjohtajan katsaus SVUL:n avaintiedot Ratkaisuja paremman tulevaisuuden puolesta SVUL:lle viime vuosi oli monilla toiminta-alueilla kauaskantoisten tapahtumien ja päätösten aikaa. Huolimatta siitä, että keskusjärjestöillä ei ollut valtakunnallisia suurtapahtumia ja huippu-urheilullisesti monella taholla valmistauduttiin jo olympiavuoteen, oli vuosi 1987 vaikutuksiltaan poikkeuksellisen tuloksekas. Keväällä määrärahojen jaon yhteydessä selviteltiin SVUL:n strategian etenemistä liitoissa ja piireissä. Tulokset osoittivat strategian toteutuvan erittäin hyvin kaikilla eri osa-alueilla; seuratoiminnan kehittämisessä, huippu-, kilpa- ja kunto-urheilussa. Seuratoiminnan merkitys ja mittava vapaaehtoisen työn arvostaminen ovat olleet pääaiheina SVUL:n keskushallinnon edunvalvontatyössä vuonna 1987. Liittokokouksessa 1985 asetettiin tavoitteeksi yhteiskunnan seuroille myöntämän toiminta-avustuksen kolminkertaistaminen tällä vuosikymmenellä. Urheiluseurojen työn ja tulosten esittelemiseksi yhteiskunnan päättäjille järjestettiin helmikuussa Finlandia-talossa kuntaseminaari teemalla "Urheiluseura - tuottava sijoitus". Tätä SVUL:n ja TUL:n yhteistapahtumaa seurasivat maakunnissa piirien järjestämät vastaavat tilaisuudet. Uskomme tämän muitakin toimenpiteitä sisältäneen työskentelyn tulosten näkyvän konkreettisesti valtion ja kuntien tulevissa budjeteissa nousseina seura-avustuksina. Viime aikoina on sekä urheilujärjestöissä että julkisuudessa keskusteltu huolestuneina kasvatuksellisuudesta ja monipuolisuudesta. Näitä joidenkin mielestä vanhoja hyviä aikoja on kaivattu varsinkin nuorisotoimintaan entistä selkeämmin. SVUL:n strategisessa suunnitelmassa asetettiin järjestöille näitä elementtejä korostavia tavoitteita. Viime syksynä julkistetulla Nuori Suomi -ohjelmalla SVUL maan suurimpana nuorisojärjestönä vastaa tähän yhteiskunnankin esittämään haasteeseen. Nuori Suomi -ohjelma on SVUL:n mittavimpia toimintoja myös historiallisesti arvioituna. Jo alkuvaiheessa kaikkien liittojen ja piirien mukaantulo on osoituksena järjestön valmiudesta tarttua nuorisotoiminnan kehittämiseen ja seuratoiminnan monipuolistamiseen. Liikunnan arvo nuoren kokonaisvaltaisessa kehittämisessä on erittäin suuri ; seurojen urheilutoiminnan kattavuus, laatu ja laajuus ovat vertaansa vailla olevia elementtejä ohjelman toteuttamisessa. Pystyäksemme yhteistyökumppaniemme - VR:n ja Kemiran - avulla turvaamaan myös taloudellisesti vaativan ohjelman toteuttamisen uskon, että lähivuosien tulokset osoittavat SVUL:n etenevän valtaisin harppauksin nuorten urheiluharrastuksen kehittämisessä ja heidän kasvattamisessaan kunnon yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Kesän 88 piirikisoissa Nuori Suomi -ohjelma on näyttävästi esillä. Kisajärjestelmä eri tapahtumineen on tärkeä lenkki Nuori Suomi -ohjelman toteutuksessa. Huippu-urheilu on SVUL:n ja suomalaisen urheilun julkisuudessa näkyvin osa. Saavutetut yli 70 aikuisten sarjan MM- ja EM-mitalia osoittavat SVUL:n jäsenliittojen pysyneen hyvin mukana kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Painin ja hiihdon MM-kisamenestykset ylläpitivät perinteisten suomalaislajien asemaa autourheilun, moottoriveneilyn, purjehduksen ja ammurman saavutusten rinnalla. Huippu-urheilussa on menestyksen ohella kiinnitetty keskusjärjestössä huomiota liittojen määrätietoiseen valmennusjärjestelmien kehittämiseen. Monet liitot ovat varmistaneet tulevaisuuttaan urheilun huipulla uudistamalla ja tehostamalla valmennuskoulutustaan ja -systeemejään. SVUL on panostanut myös alueen aktiiviseen konsultointiin, mistä on saatu hyviä kokemuksia vuoden aikana. Keskusjärjestön taloudellisen tuloksen kannalta vuosi 1987 oli kehityksen aikaa. Uuden toimitalon edelliselle vuodelle aiheuttamat rasitteet näkyivät tuolloin myös alijäämäisenä tilinpäätöksenä, mutta tilanne pystyttiin korjaamaan viime vuonna tiukalla taloudenpidolla. Merkittävää oli myös 90-vuotisjuhliaan lähestyvän Suomen Urheilulehden positiivinen tilinpäätös. Tulevaisuudessa valtion kautta saatavien toimintamäärärahojen kasvun arvioidaan jäävän viime vuosia alhaisemmaksi. Pystyäkseen turvaamaan toiminnan lisääntymisen aiheuttamat taloudelliset paineet on SVUL:n ollut pakko lisätä omarahoitusosuuttaan ja kehittää omaa varainhankintaansa. Tytäryhtiöittensä välityksellä SVUL on lähtenyt voimakkaasti mukaan rinnehiihtokeskuksiin. Viime syksynä tehtyä päätöstä so-syötteen hiihtokeskuksen ostamisesta edelsivät laajat selvitykset ja perusteellinen keskustelu SVUL:n päättävissä elimissä. Lähivuosina SVUL:n liiketoimintayksiköiden arvioida'an omalla panoksellaan tukevan SVUL:n ja sen jäsenjärjestöjen toiminnan toteutumista., Jäsenliittoja 51 Jäsenpiirejä 18 Urheiluseuroja 3 958 *) Henkilöjäseniå 1 043 738 **) Seurojen tilaisuudet Yksilölajien kilpailujen osanottajakertoja 1 231118 Joukkuelajien ottelujen osanottajakertoja 1 726196 Muut tilaisuudet 15 056 275 Palkattu toimihenkilöstö 404 Keskushallinto ff1 Jåsenpiirit 91 Jåsenliitot 246 (Urheiluseurat 2 309 tåystoimisia 536, osa-aikaisia 1 773) SVUL:n valtionapu 48638000, Jäsenjärjestöille jaettu avustus 41 546 198, Taseen loppusumma 56 253 246, *) Lisäksi piireihin kuulumattomia seuroja noin 300 sekå Suomen Metsästäjäliiton yhdistyksiä 2 264 **) Lisäksi piireihin kuulumattomien seurojen henkilöjåseniä noin 30 000 sekä metsästysyhdistysten jäseniä 113 883 2 3

Suuria askelia kansainvälisessä toimi nnassa Urheiluvaihto suunnitelmallisemmaksi SVUL allekirjoitti syksyllä 1987 yhteistyöasiakirjat Unkarin kansantasavallan urheilu- ja nuorisoviraston sekä Neuvostoliiton valtion liikuntakulttuuri- ja urheilukomitean kanssa. SVUL:n jäsenliittojen pitkäaikainen yhteistyö toisaalta unkarilaisten ja toisaalta neuvostoliittolaisten urheilujärjestöjen kanssa sai näin sopimuspohjaisen kivijalan. Tämänlaatuisilla asiakirjoilla on monia merkityksiä. Ne muodostavat puitteet säännölliselle vuorovaikutukselle ja varmistavat siten mielipiteenvaihdon urheilun kansainvälisistä kysymyksistä maittemme välillä. Sopimukset on myös nähtävä osana maittemme välistä laajempaa kulttuuriyhteistyötä, mihin urheiluyhteistyö tuo merkittävää omaa sisältöään. Allekirjoitetut sopimukset merkitsevät ennen muuta urheiluyhteistyön suunnitelmallisuuden lisääntymistä. Ajateltaessa vaikkapa yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa on aina muistettava, että maalla on urheiluvaihtoa koskevia sopimuksia yli sadan maan kanssa. Sillä, että SVUL:n ja sen jäsenliittojen toivomukset vuosittaisesta urheiluvaihdosta neuvostoliittolaisten erikoisliittojen kanssa jatkossa ovat oikeaan aikaa, oikeiden suunnitteluelimien ja päätöksentekijöiden käsiteltävänä, on varmasti myönteinen merkitys yhteistyön kaikinpuoliselle kehittämiselle. Jo vuoden 1988 vaihto-ohjelmat sekä Neuvostoliiton että Unkarin kanssa heijastelevat yhteistyön määrällistä kasvua. SVUL:n jäsenliittojen toivomuksien pohjalta on odotettavissa, että yhteistyö molempien maiden kanssa edelleen monipuolistuu ja samalla laajenee mm. valmentajavaihdon sekä valmennusleiriyhteistyön suuntaan. Sopimuksia ei kuitenkaan tule nähdä yksipuolisesti velvoitteena lisätä urheiluvaihtoa. Enemmänkin niihin tulee suhtautua mahdollisuutena suunnitella urheiluyhteistyötä sopimuskumppanin kanssa entistä pidemmällä tähtäyksellä eteenpäin ja niin, että yksittäiset vaihtoaktiviteetit entistä paremmin soveltuvat sopijapuolien yleisiin suunnitelmiin ja siten edistävät asetettujen urheilullisten tavoitteiden saavuttamista. Urheilu mukaan kehitysyhteistyöhön Urheilun keskusjärjestöt ovat jo parin vuoden ajan valmistelleet liikunta-alan kehitysyhteistyöhanketta Tansaniaan. Marraskuussa 1987 päästiin loppujen lopuksi vaiheeseen, jossa suomalaisten urheilun keskusjärjestöjen ja Tansanian kansallisen urheiluneuvoston välille allekirjoitettiin asiaa koskeva yhteistyösopi m us. Sopimuksen tarkoittama hanke tähtää tansanialaisen urheilu- ja liikuntatoiminnan tavoitteelliseen kehittämiseen. Kohdealueena on eteläisessä Tansaniassa sijaitseva Mtwaran lääni. Hanke pyrkii tukemaan alueen väestön liikunta- ja urheiluharrastuksen edellytyksiä keskittyen alkuvaiheessa erityisesti harrastuksen organisatorisiin sekä henkilövoimavaroihin liittyviin edellytyksiin. Työ on siten koulutus- ja konsultointi painotteista. Vaikka hankkeen päätulosta tehdään Tansaniassa, se tarjoaa hyvät mahdollisuudet myös täällä Suomessa toteutettaville aktiviteeteille. Hanketta tuetaan jo nyt suomalaisten urheiluseurojen keskuudessa etenevälä pallo- ja varainkeräyksellä. Jatkossa tullaan näiden rinnalle kehittelemään myös kansainvälisyyskasvatusta sisältäviä elementtejä. Etäisyydet maapallollamme yhenevät jatkuvasti. Kuvallinen viestintä tuo silmiemme eteen ajankohtaisia maailmankuvia päivittäin. Eri maiden väliset erot eivät enää ole meille pelkkiä bruttokansantuotteilla ilmaistuja persoonattomia lukuja. Erot ovat tänään nähtävissä paljon konkreettisempina ja käsin kosketeltavana todellisuutena. Liikunnalla ja urheilulla on meille suomalaisille ollut aina suuri merkitys. Väestöpohjaamme verrattuna me olemme tänään suuri urheilumaa. Meille on lisäksi juurtunut vahva kansallinen liikuntakulttuuri. Olemme tässä mielessä rikas ja etuoikeutettu kansakunta. Siksi kehitysyhteistyövastuun kantaminen tulisi meille olla itsestään selvyys. Kehitysyhteistyö on usein ymmärretty ensisijaisesti joko puhtaasti sosiaalisena hyväntekeväisyytenä tai kehitysmaan infrasrtuktuurin sähköistykseen ja asuntorakentamiseen liittyvinä projekteina. Kehitysmaiden odotukset elämisen laatutekijöiden parantamisen suuntaan ovat kuitenkin vuosi vuodelta lisääntyneet. Kuvaan on tullut terveydenhuoltoalan ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Kehityksen jatkona liikunta-alan yhteistyö tuntuukin tätä taustaa vasten luonnolliselta. Liikunta-alan kehitysyhteistyö on meille suomalaisille uusi ja varmasti myös vieras alue. Muiden pohjoismaiden urheilun keskusjärjestöt ovat sen sijaan vuosien ajan toteuttaneet - muuten myös Tansaniassa - kehitysyhteistyöohjelmaa. Esimerkiksi Ruotsin Valtakunnan Urheiluliiton kokemukset ovat hyvin rohkaisevia. Selvää on, että konkreettisten tulosten näkemiseen vaaditaan kärsivällisyyttä - puhumattakaan ennakkoluulottomuudesta levitettäessä kehitysyhteistyötietoisuutta täällä kotimaassa urheilujärjestöje.n ja -seurojen keskuudessa. Kalevi Suortti 6 7

Nuori Suomi -ohjelma eri näkökulmista l lj ') ~ 1 SUOM OHJELMAN NELJÄ ER TASOA Kullekin tasolle on määritelty sekä urheilu- että kasvatustavoitteet lajitavoitteiden lisäksi. Osata Kasvatuksellisuutta ja monipuolisuutta SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila: " SVUL:n laaja seurakenttä ja sen vuosittain järjestämät yli 800.000 harjoitustapahtumaa tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet nuorten kasvattamiselle terveisiin elämäntapoihin. " Kaksi vuotta sitten liittokokouksessa vahvistetussa SVUL-strategiassa painotettiin kasvatuksellisuutta kaikilla SVUL:n toiminnan osaalueilla; seuratoiminnassa, huippu-, kilpa- ja kuntourheilussa". "SVUL:n piirissä on tunnettu selkeästi, että monipuolista liikuntaa ja urheilun laajaa harrastuskenttää sekä kasvatuksellisuutta korostavale ohjelmalle on olemassa entistä enemmän kysyntää". " Kun SVUL:n 4.000 seuraa ja niissä työskentelevät 100.000 seura-aktiivia saavat entistä paremmat välineet ja lisää tietoa nuorisokasvatuksen alueelta käyttöönsä, voidaan tämän tehtäväänsä sitoutuneen joukon työn tuloksista olla varmoja. Vapaaehtoisen urheiluseuratoiminnan yhteiskunnalle tarjoaminen palvelujen laatu paranee entisestään' '. Suomen Urheiluliiton pääsihteeri Jouko Purontakanen: " Kentän selkeän vaatimuksen pohjalta SUL:lle oli luontevaa nimetä edustajat SVUL:n keskushallinnon käynnistämään seurojen nuorisotoiminnan kehittämisprojektiin. Samalla kun SUL on alusta lähtien ollut rakentamassa koko SVUL:n yhteistä uutta nuoriso-ohjelmaa, se on valinnut seurojen nuorisotoiminnan kehittämisen yhdeksi vuoden 1988 tulossuunnitelmansa keskeisimmäksi avaintulokseksi. Nyt julkistettavassa nuoriso-ohjelmassa on sisällöllisten ansioiden ohella erityisen myönteistä työskentelytapa, jolla ohjelmaa toteutetaan. SVUL:n liitot yhdistävät tässä voimansa ja pyrkivät yhteisin toimenpitein nostamaan seurojen nuorisotoiminnan laatua ja sen arvostusta yhteiskunnassa. Samalla seuraan kuulumisen ja koko vapaaehtoisen urheiluliikkeen arvo kasvaa yhteiskunnassa. Tästä arvonnoususta saavat nauttia kaikki laiit ia liikuntatoiminnan tasot". SVUL:n huippu-urheilujaoston puheenjohtaja Heikki Kantola: " Huippu-urheilu on kiinnostunut terveen ja lahjakkaan urheilija-aineksen kasvattamisesta, valikoitumisesta, ohjaamisesta ja valmentamisesta niin, että lajien parhaille urheilijoille luodaan edelltykset menestyä kansainvälisellä tasolla. Valmennus- ja koulutusjärjestelmän johtavana periaatteena tulee olla urheilijakasvatuksen ja monipuolisuuden varmistaminen koko nuorisourheilun ikäjanalla (6-18 v) tavoitteena kehittää tervettä urheilija-ainesta, jolla on monipuoliset perusvalmiudet ja jotka ovat kehityskykyiset' '. " Nuori Suomi -ohjelman avulla yhtenäistetään nuorisourheilun tavoitteet valmennus- ja koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla huomioiden erityisesti nuorten ohjaajat ja valmentajat, vanhemmat, seurajohtajat sekä nuoret urheilijat. Näin edistetään nuorisourheilun tavoitteiden toteutumista ja hyvän urheilija-aineksen kehittymistä sekä varmistetaan urheilun kasvatuksellisten tekijöiden ja perusarvojen vahvistuminen liikuntakulttuurin näkökohtana". Nuori Suomi -ohjelman merkitys huippu-urheilulle Nuori Suomi -ohjelma vahvistaa menstyvän huippu-urheilijan edellytyksiä aktivoimalla nuorten ohjattua urheilun harrastamista lisäämällä hyvin koulutettua urheilija-ainesta parantamalla lahjakkuuksien monipuolisia perusvalmiuksia tehostamalla lahjakkuuksien erikoisvalmennusta lajikohtaisissa valmennnusryhmissä 12-15 -vuotiaista lähtien. Torpan Poikien puheenjohtaja Matti Kulla: " Urheiluseuratoiminta on Suomessa jotakin eriskummallista, se on kestänyt niin hallitut kuin hallitsemattomatkin rakennemuutokset. Se on edelleen hengissä ja lähes joka viides suomalainen on siinä mukana". " Hyvin usein seurajohtajan tärkeimpiä motivaatiotekijöitä on nuorisotyö. Se on välttämätöntä Suomen hyvinvoinnille tulevaisuudessa". " Urheiluseuran junioritoiminta ei saisi olla liian kilpailupainotteista - se on tosin välttämätön elementti. Mielestäni vähi ntään yhtä tärkeä on kasvatuksellinen osuus. Sen tavoitteena tulisi olla elämänmyönteinen, itseensä uskova ja tasapainoinen nuori ihminen, joka pystyy myös joukkuepeliin". " Huolimatta huippu-urheilun viime vuosina osakseen saamasta aiheellisestakin kritiikistä on syytä muistaa, että urheiluseuratoiminnassa ei yleensä pitkällä aikavälillä voi kunnollista junioritoimintaa olla ilman menestyvää edustusurheilua. Liittotason tärkein tavoite onkin mielestäni pystyä turvaamaan urheiluseuratoiminnan henkiset ja taloudelliset edellytykset Suomessa. Siitä seuraa kaikki se hyvä, mitä urheilulta voidaan odottaa". VR:n pääjohtaja Herbert Römer: " Tämän päivän nuoriso, joka on huomispäivän Suomen selkäranka, on valveutunutta. Se osaa valita, se osaa päättää kun sille vain annetaan mahdollisuus. SVUL on omalla panoksellaan, Nuori Suomi -ohjelmallaan tukemassa nuorten kasvua kohti valistunutta aikuisuutta. Tässä työssä VR haluaa olla mukana". " Nuori Suomi -ohjelma avaa mahdollisuudet itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä yhteisvastuun oppimiseen. VR on ylpeä siitä, että se saa yhdessä Kemiran kanssa olla mukana auttamassa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista. Nyt nuorten elämä on raiteilla". Kemiran apulaisjohtaja Botho Simoin: " Teollisuus ja yhteiskunta kulkevat käsi kädessä. Olemme valmiita omalta osaltamme auttamaan kotia kasvattajana, tässä tapauksessa SVUL:n urheiluseurojen välityksellä. Kemiralla on huoli tulevaisuudesta ja tulevaisuuden tekijöiden henkisestä ja fyysisestä kasvusta". " Tavalliseen nuoreen kohdistuva toiminta ei saa tähdätä vain huippu-urheiluun. Nuori Suomi -ohjelma tarjoaa tämän rinnalla myös mahdollisuuden harrasteurheiluun. Ohjelman tavoitteena on ohjata nuoria terveellisiin elämäntapoihin, mikä on koko kansakunnalle keskeinen ja tärkeä tavoite". " Kemira haluaa tulla nuorille tutuksi myös urheilu- ja liikuntaharrastuksen myötä. Toivomme, että herätämme urheilevan nuorison mielenkiinnon niin, että he haluavat tietää, millainen yhtiö olemme ja mitä me teemme. Seuraamalla Kemiran toimintaa heidän näköpiirinsä laajentuu pelikentiltä kaivoksiin, tehdassaleihin, pakkaamoihin ja toimistoihin. Kaikkialle, missä tarvitaan tarkkaa pelisilmää, nopeita liikkeitä ja menestykseen johtavaa innostusta". 8 9

SVUL:n hallinto 1987 SVUL-ORGANSAATO SVUL:n liittovaltuusto LTTOKOKOUS 1 krtl4 v. 18 2 krtlv. 51 JÄSEN- - LTTO- JÄSEN- PRÄ VALTUUSTO LTTOA LTTO- HALLTUS -------- KESKUS- HALLNTO 3958 URHELUSEURAA (2264 metsästysseuraa) Yli MWOONA HENKLÖJÄSENTÄ PUHEENJOHTAJA VARAPUHEENJOHTAJAT JÄSENLTOSTA Aikidoliitto Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden Liitto Baseball- ja Softball-liitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliitto Jousiampujainliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanoottiliitto Karateliitto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Nykyaikaisen 5-ottelun Liitto Nyrkkeilyliitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pertti Tuomala Pirjo Häggman Pentti Pihlakoski Kai Perttula Jari Närhi Erkki Karmila Jorma Helen Kari Ollikainen Bettina Frosterus Seppo Soratie Paavo M. Petäjä Toivo Lehtovuori Lennart Johansson Timo Pekkala Martti Heiskanen Reino Lahtinen Raimo Heino Paul Blomqvist Pentti Leino Matti Myllylä Timo Wiiala Jukka Mäki Erkki soniemi Anneli Kangas Onni Kari-Koskinen Erkki Levy Pertti Tuomala Henrik K. Vaenerberg Pentti Tarkkanen Raimo Peltonen Rune Nylander Olli Puntila Heikki S. Heikkilä Heikki Saarento Timo Katajamäki Jorma Kettunen Pirjo-Liisa Vilenius (Arnevi Lassila) v. -87 vj. Päivi Koskela Arto Norovirta Reino Björklund Aulis Lindell Pekka Kare Matti Huttunen Antti Heinonen Rafael Wolontis Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratagolfliitto Ratsastajai n liitto Ringetteliitto Rugby- ja Salamapalloliitto Soutuliitto Squash liitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Tae Kwon Do liitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheiluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Urheilusukeltajainliitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto SVUL:n nuoret JÄSENPRESTÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pertti Kokkonen Esa Ellonen Kaj Wihlman Christopher Wegelius Antti Simola Marjatta Arkela Leif Degerth Martin Simberg Tuomo Tennilä Kalevi Tarvainen Matti Salmen kylä Klaus Rytöhonka Urho Rouvali Esko Numminen Aimo Näräkkä lkka Lantto Tellervo Haapaniemi- Koskinen Eila Mikola Uolevi Palola Eero Timonen Mauno Töllikkö Mauri Vallema Raimo Laaksonen Juha Sipilä Raimo Salo Kymenlaakso Lahti Lappi Jorma Räisänen Timo Ruoppa lmari Ylä-Autio Pirkko Lilja Yrjö Perälä (Matti Lähdesmäki) v. -87 vj. Antti Ristimäki Pauli Vyyryläinen lkka Tuominen Olavi Lehtisalo Anneli Vanamo Lasse Nordblad Mikko Koski Kalevi Talikka Pauli Koskinen Erkki Pajumäki (Matti Virtanen) v. -87 vj. Uolevi Eskelinen Antero Taanila Terttu Karhulahti Raimo Trygg Rauno Jaakkola Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi (Reino Mikkelä) v. -87 vj. Seppo Nurminen Kalevi Siren Heino Avikainen Pentti Larjanne Raimo Räme Ensio Salomaa Seppo Pelttari Yrjö Karttunen Kalevi Eronen Eero Niku Sulo Lehto Lauri Reinikainen Leena Hakan'en Tapani Liski Nina Eriksson Risto Tuominen Leo Turunen Aatto Valkokivi Pentti Räty Pirkko Mantere Osmo Suosilta Pentti Pihlakoski Timo Lehmuskoski Jukka Marttila Jarmo Karjalainen LSÄJÄSENET Kai Hagelberg Hilkka Hakola Heikki Rusko Leena Jääskeläinen Pirjo Häggman Mauri Miettinen Pertti Paloheimo Raimo Vanninen Magnus Ståhlberg Eino Uusitalo Kari Sjöholm Raimo Viita Otso Vilhunen Pirkko Väänänen Toivo Yläjärvi 10 11

LUOTT AM USORGAN SAATO SVUL:n liittohallitus HUPPU-URHE LUJAOSTO Heikki Kantola (puheenjohtaja) Seppo heino, Kyösti Lampinen, Jarmo Mäkelä, Eero Saari nen, Erkka Westerlu nd, Jukka Pekkala (esittelijä) TEDON HALL NTAJAOSTO Heikki Tuomala (puheenjohtaja) Risto Ankio, Mika Haavisto, Pertti Laurila, Anna Rokkanen, Markku Torkkeli, Antero Svedström (esittelijä) TALOUS r Henkilöstö LTTOKOKOUS LTTOVALTUUSTO LTTOHALLTUS PUHEENJOHTAJSTO JAOSTOT URHELU Talous Nuoriso Media T Jerismaja Urheilulehti T Tieteellinen Urheiluhallit Seura Ansio- merkit Huippuurheilu Strategia YLESHA LUNTO Viestintä Tiedonhallinta Säännöt Kv-asiat PUHEENJOHTAJA Jukka Uunila VARAPUHEENJOHTAJAT Orvo Anttila Keijo K. Kulha Osmo Niemelä Paavo Pekkanen MUUT JÄSENET Jaostot NUORSOJAOSTO Aila Flöjt Panu Haapala Tapani lkka Klaus Ketola Timo Kivi-Koskinen Anna-Maija Kivimäki Tapio Koivula Arnevi Lassila Matti Lähdesmäki Reino Mikkelä Tarja Palonen Matti Virtanen Erkki Alaja (puheenjohtaja) Eero Lehti, Siipa Mäntyrinne, Eija Kal in, Ahti Vilpas, Heikki Vilske, Pekka Vähätaio (esittelijä) SEURAJAOSTO Jorma Räisänen (puheenjohtaja) Pertti Alaja, Airi Kosonen, Kalle Mäkelä, Kristiina Silanterä, Jari Haapanen, Aaro Järvelä (esittelijä) Olli Pekkanen (esittelijä) TETEELLNEN JAOSTO Pekka Oja (puheenjohtaja) Laura Jaakkola, Laura Jansson, Olli-Pekka Kärkkäinen, Jukka Viitasalo, Tero Viljanen, Jukka Pekkala (esittelij ä) STRATEG AJAOSTO Timo Santalainen (puheenjohtaja) Kai Hitarinta, Yrjö Kokko, Pekka Litmanen, Antti Pellinen, Satu Procope, Jorma Savola (esittelijä) MEDAJAOSTO Risto Niku (puheenjohtaja) Martti Huhtamäki, Seppo Luode, Pekka Seppä, Martti Soramäki, Ari J. Aalto (esittelijä) VESTNTÄJAOSTO Juhani Wiio (puheenjohtaja) Tuula Hämäläinen, terttu Karhumaa, Mikko Olli t. Jorma Pokkinen, Leif Aberg, Ari J. Aalto (esittelijä) HENKLÖSTÖjAOSTO Mauri Moren (puheenjohtaja) Hilkka Hakola, Matti Nummela, Matti Virtanen, Ritva Wright, Jorma Huhtanen, Esko Eklund (esittelijä) TALOUSJAOSTO Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Tapio Kiiskinen, Tapio Koivula, Juhani Salmenkylä, Kimmo Varjovaara, Pekka Vasala, Teuvo Holopainen (esittelijä) JERSMAJAOSASTO Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Heikki Lahelma, Rolf Pircklen, Nina Sarvana, Hannu Suominen, Jussi Yrjölä, Teuvo Holopainen (esittelijä) URHELUHALLJAOSTO Kai Hagelberg (puheenjohtaja) Erkki Helenius, Tytti Kormi, Pekka Könni, Pekka Pukero, Erkki Suomivuori, Esko Eklund (esittelijä) SÄÄNTÖjAOSTO lmari Ylä-Autio (puheenjohtaja) Seppo Alkunen, Solv~ i g Fredriksson, Eero Korpela, Rauno Muukkonen, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) ANSOM ERKKJAOSTO Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja) Antti O. Arponen, Erkki Helenius, Pellervo Hyytiäinen, mpi Jokinen, Marja Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä) URHELULEHTJAOSTO Antti Mälkönen (puheenjohtaja) Matti Honni, lkka Kylmälä, Heikki Lehmusto, Juha Malmi, Henrik Rasmussen, Teuvo Holopainen (esittelijä) KANSANVÄLNEN JAOSTO Timo Kivi-Koskinen (puheenjohtaja) Aila Fjölt, Tor Jungman, Mikko Kuntola, Kosti Rasinperä, Kalevi Suortti (esittelijä) 12 13

SVUL:n edustukset eri yhteisöissä 1987 JÄÄKENTTÄSÄÄTÖ - edustajiston jäsen Jukka Uunila hallituksen jäsen Jane Erkko hallituksen jäsen Frank Moberg KANSALASJÄRJESTÖJEN RATTUSTOMNNAN KESKUSLTTO - edustaja Pekka Vähätaio KANSALLNEN DOPNG-TOMKUNTA - jäsen Osmo Niemelä - varajäsen Jukka Pekkala KASURLA OY - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta hallituksen jäsen Teuvo Holopainen KSAKALLOSÄÄ TÖ - valtuuskunnan jäsen Hilkka Hakola Antti Heinonen Brita kävalko Kirsti ngervo Onerva Kivelä Tapio Koivula Sinikka Koskinen Doris Laine Arnevi Lassila Pirkko Luostarinen Kyllikki Maaninen Pirkko Näkki Leila Rautalahti Eine Rauttola Helka Ristolainen Eila Stenbäck Pentti Tuomala Lilian Vaarna Urpo Vihervaara Marjatta Väänänen - johtokunnan jäsen Eero Ehrnrooth Juha Sipilä Osmo Niemelä KNTESTÖMAALKENNE OY - hallituksen puheenjohtaja Jukka UUAila - hallituksen jäsen Seppo Hieta Teuvo Holopainen Paavo Pekkanen ALFRED KORDELNN YLESEN EDSTYS- JA SVSTYS RAHASTON URHELUN TUKRAHASTO hoitokunnan jäsen Osmo Niemelä Mauri Oksanen LKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDSTÄMSKESKUS valtuuskunnan jäsen Paavo Pekkanen OY MUL TFAC AB hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta - hallituksen jäsen Mikko Leppänen Teuvo Holopainen OTANEMEN URHELUSÄÄTÖ - valtuuskunnan jäsen Olavi Lehtisalo, varajäsen Eero Vettenranta Esa Ellonen, varajäsen Erkki Helenius Martti Alopaeus, varajäsen Seppo Liitsola Antti Lanamäki, varajäsen Eero Uotila Eero Eklund, varajäsen Erkki Viinikainen - hallituksen jäsen Erkki Helenius, varajäsen Olavi Lehtisalo Pauli Vyyryläinen, varajäsen Pekka Vasala POHJOS-SUOMEN URHELUN KALOTTKESKUS - SVUL:lla ei ole varsinaista edustajaa, mutta oikeus olla läsnä kokouksissa ilman äänioikeutta: yhdyshenkilö Aaro Järvelä GRETA JA VKTOR SMEDSN RAHASTOSÄÄ TÖ - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta, varajäsen Mauri Oksanen - hallituksen varapuheenjohtaja Tarja Palonen varajäsen Teuvo Holopainen STADON-SÄÄTiÖ - edustajiston jäsen Nisse Hagman Tapani lkka Yrjö Kokko Mauri Oksanen Jukka Uunila hallituksen jäsen Pirjo Häggman SUOMEN NYRKKELYSÄÄTÖ hallituksen jäsen Paavo Pekkanen SUOMEN OLYMPAYHDSTYS - valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Uunila - valtuuskunnan jäsen Orvo Anttila Tellervo Haapaniemi Koskinen Carl-Olaf Homen Taina mpiö Osmo Niemelä Mauri Oksanen Paavo Pekkanen hallituksenpuheenjohtaja Carl-Olaf Homen - hallituksen jäsen Mauri Oksanen - valmennusvaliokunnan jäsen Seppo Liitsola SUOMEN RETKEL YMAJAJÄRJESTÖ - edustajiston jäsen Jaakko Holopainen, varajäsen Esko Salasuo - hallituksen jäsen Ari Aalto SUOMEN UMAOPETUS- JA HENGENPELASTUSLTTO - hallituksen jäsen Kai Hagelberg, varajäsen Jouko Purontakanen SUOMEN URHELUMUSEOSÄÄTÖ -:- hallintoneuvoston jäsen Osmo Niemelä, varajäsen Kalevi Suortti hallituksen puheenjohtaja Martti Alopaeus hallituksen jäsen Erkki Helenius Suomen urheilun keskusarkiston johtokunnan jäsen Erkki Helenius Martti Noponen Urheilun yleisarkiston toimikunnan puheenjohtaja Erkki Helenius jäsen Esko Eklund SUOMEN URHELUOPSTO kannatusosakeyhtiön hallintoneuvostonpuheenjohtaja Paavo Pekkanen kannatusosakeyhtiön hallintoneuvoston jäsen Heino Avikainen Paul Blomqvist Eero Ehrnrooth Yrjö Kokko Urho Rouvali Seppo Soratie hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila - hallituksen jäsen Teemu Hiltunen Aimo Näräkkä Mauri Oksanen Kalevi Tuominen opiston johtokunta = hallitus + opiston rehtori Tapani lkka SUOMEN URHELUSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus - hallituksen puheenjohtaja Mikko Leppänen - hallituksen jäsen Tapio Kiiskinen Tapio Koivula Juhani Salmen kylä Kimmo Varjovaara Pekka Vasala Teuvo Holopainen TÖÖLÖN URHELUTALOSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n liittohallitus hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta hallituksen jäsen Erkki Helenius Kai Hagelberg Jouko Holopainen Lauri Kärävä Mikko Leppänen Osmo Niemelä Kimmo Varjovaara hallituksen varalla Nils Hagman Panu Haapala Erkki Viinikainen hallituksen sihteeri Esko Eklund URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTiÖ - hallituksen puheenjohtaja Antti Ahlström, varajäsen Heikki Rusko URHELULÄÄKETETEEN SÄÄTiÖN HELSNGN URHELULÄÄKÄRASEMA - johtokunnan jäsen Jouko Purontakanen varajäsen Jorma Savola VALTON LKUNTA TETEELLNEN NEUVOSTO - jäsen Jorma Savola VALTON URHELUNEUVOSTO - jäsen Mauri Oksanen VAPAAEHTOSEN PELASTUSPALVELUN KESKUSTOMKUNTA - yhdyshenkilö Kalevi Suortti V ARALAN SÄÄTiÖ - hallituksen jäsen Orvo Anttila Raimo Peltonen VUOKATNRNTEET OY - hallituksen puheenjohtaja Seppo Hieta hallituksen jäsen Teuvo Holopainen VUOKATN SÄÄTiÖ edustajiston jäsen Jorma Helen, varajäsen Heikki Hovi Aila Flöjt, varajäsen Erkki Hulkkonen Pentti Pihlakoski, varajäsen Lauri Reinikainen Eero Niku,, varajäsen Paavo Poutiainen - hallituksen jäsen Matti Virtanen Teuvo Holopainen 14 15

SVUL:n toiminta 1987 - n JOrAVA Kehittämistoiminta SVUL:N STRATEGAPROSESSN TYÖSTÄMSKEHYS SVUL:N STRATEGNEN SUUNNTELMA 1986-89 f Päämäärät VUL:n strategiajaosto suoritti S2-vuotiskautenaan sille asetetut tehtävät, joista tärkein oli vuosille 1990-1993 tähtäävän strategiatyön valmistelu. Tämän lisäksi strategiajaosto on mm: - ideoinut ja valmistellut strategian seurantaa tukevat tulosraportit, - valmistellut sekä lehdistön että valtuuston tulospäivät ja - toiminut voimassa olevan SVUL-strategian asiantuntija- ja arviointiryhmänä. Vuoden 1987 JOTAVA-ohjelma toteutui suunnitellun mukaisesti. Merkittävää on, että SVUL:lla on tällä hetkellä käytössä 15 JOTAVA-konsulttia. Nämä SVUL:n sisäiset kehittäjät olivat vastuussa kaikkiaan 45 JOTAVA.seminaarin toteutuksesta. JOTAVSTA 16 oli ns. liittohallitus-jota VA, 23 suurseura-jotava ja 6 jaosto JOTAVA. JOTAVA-ohjelman toteutuksessa oli vuoden 1987 aikana tavoitteena tilaisuuksien entistä pitkäjänteisempi valmistelu. Resursseja suunnattiin siten, että JOT AVA-konsultti voi liitto-/piiri seurajohdon kanssa riittävän hyvin valmistella tilaisuudet. Lisäksi liittojen avainseura-jotava valmisteltaessa pidettiin tärkeänä, että JOTAVLLE osallistuu liiton korkeinta johtoa. Merkittävä sisäisen ja ulkoisen palvelukyvyn kehittämiseen tähtäävä ohjelma käynnistettiin toimintavuoden aikana. Koko keskushallinto osastoineen ja palveluyksikköineen osallistui ns. palvelupäivile, jotka tulevat olemaan koko keskushallintoa koskevan sisäisten palvelujen kehittämisen tärkein työväline tulevina vuosina. Ulkoisia sidosryhmiä koskevista yhteistyöhankkeista merkittävimmät olivat TUL:n kanssa yhteistyössä järjestetyt" Urheiluseura kunnan resurssina" -seminaarit. Nämä seminaarit ovat jatkoa alkuvuodesta järjestetylle Finlandiatalon kuntaseminaarille. Hyvin onnistunut kuntaseminaari oli tarkoitettu kuntien yleisjohdolle kun taas " Urheiluseura kunnan resurssina" -seminaarit on tarkoitettu kuntien korkeimmalle liikuntasektorin virkamiesjohdolle. Ensimmäinen tällainen seminaari toteutettiin vuonna 1987 ja palaute edellyttää, että ao. seminaareja tullaan toteuttamaan jatkossakin. Myös tiedeyhteisön alueella on yhteistyö tiivistynyt ja kehittynyt myonteisesti. Nykyisellään on mahdollista saada tutkijoita mukaan erilaisiin kehittämisohjelmiin jo ohjelmien alkuvaiheessa. Näin tieteilijöiden kanssa saadaan hyvin luontevaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Eikä niin tavanomaista tutkijan ja soveltajan välillä esiintyvää " ymmärtämisongelmaa" enää niin systemaattisesti esiinny. Erityisesti Liikuntatieteellisen Seuran kanssa on tiivistetty yhteistyötä erilaisten tutkimus- ja kongressihankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyö keskushallinnon ja SVUL:n Keski-Suomen piirin kesken on suuntautunut 1,5 viimeisen vuoden ajan erityisesti Jyväskylän Yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Toiminnan tavoitteena on ollut tarjota opiskelijoille mahdollisuus tulla luontevalla tavalla mukaan järjestötoimintaan jo opiskeluaikana. Lisäksi tavoitteena on ollut tarjota opiskelijoille organisoidun urheilun alueelta mielekkäitä opinnäytetöiden aiheita sekä yleensäkin tietoa ja materiaalia järjestötoiminnasta sekä erilaisesta lajikohtaisesta ohjaus- ja valmennusmateriaalista. Vuoden 1987 kokemukset osoittavat, että SVUL:n jäsenliitot ovat erittäin kiinnostuneita erilaisista liittokohtaisista konsultointipalveluista. Konsultointipalveluja tarvitaan yleishallinnon, taloushallinnon, val mennuksen kehittämisen ja nuorisotoiminnan tehostamisen alueilla. Esimerkiksi ns. liittokohtaisia kokonaiskehittämiseen tähtääviä konsultointiprosesseja oli vuoden 1987 aikana käynnissä 6-8 liitossa. Tarvetta olisi ilmeisesti huomattavasti suurempaan määrään liittokohtaisia ohjelmia, mutta nykyresurssein siihen ei ole mahdollisuuksia. Toimenpiteet 1989 0 L..------, ~ ULKOSET SDOSRYHMÄ T OPM/urheilu- ja nuoriso-osasto Poliittinen päätöksenteko Liikunnan tiedeyhteisö Kunnallishallinto/ liikuntatoimi Yrityselämä Koululaitos Media Muut urheilun keskusjärjestöt 1990-93 SSÄSET SDOSRYHMÄ T Jäsenseurat Jäsenliitot Jäsenpiirit SVUL:N JÄSENSTÖ Päämäärät 1993 o 'J SUOMEN KANSAN TAHTO URHELU 200 Visio2000 PÄÄTÖKSENTEKO KONESTO Liittokokous Liittovaltuusto Liittohallitus (SVUL:n puheenjohtajisto) 16 17

SUOMALANEN URHELUSEURA - TUOTTAVA SJOTUS Seuratoiminta VUL-strategian keskeinen va taata urheiluseurojen elin Slinta voimaisuus eteni toimintavuoden aikana voimakkaasti. Kehittämistoimenpiteiden lähtökohtana oli yhteinen näkemys svullilaisesta seuratoiminnasta. Toiminnasta, joka tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin urheilun kuin seuratoiminnankin alueella. Parhaimmillaan seuratoiminta tarjoaa yksilölle elämänajan kestävän, mielekkään ja kehittävän toimintamuodon. Nuorten kasvattaminen seu ratoi m i ntaan Seuratoiminnan kehittäminen on ennen kaikkea toiminnan sisällön kehittämistä. Lajiliittojen ja piirien kanssa kertomusvuonna yhteisesti rakennettu Nuori Suomi on tuomassa lisävahvistusta ja laatua seurojen nuorisotoimintaan. Ohjelman keskeinen viesti on nuorten kasvattaminen seuratoimintaan. Kannustetaan nuoria antamalla heille tehtäviä ja vastuuta. Valmennetaan heistä tulevia seuratoiminnan vastuunkantajia; ohjaajia, valmentajia, tuomareita, johtokunnan jäseniä ja puheenjohtajia. Urheiluseuraseminaarit Urheiluseuraseminaarissa Finlandia-talolla 10.2.yhteiskunnan päättäjille tarjottiin sijoituskohteeksi suomalaista seuratoimintaa: Suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekijät Koko maa Tarjous Tarjoamme sijoituskohteeksenne SUOMALASTA SEURA TOMNTAA KORKOTUOTTONA TAKAAMME,.. Viihtrisämmän asuinympäristön,.. Vireåmmän väestön,.. Turvallisemman kasvun nuorisolle,.. Tunnetumman kotikunnan Helsinki 10.2.1987 Kunnioittavasti Suomalaiset urheiluseurat Seuratoiminta tarjoaa ihmiselle valmiuksia, joita myös yhteiskunta tarvitsee. Esimerkiksi sopii ohjaaja. Toisten johtaminen yksilönä ja ryhmänä kehittää ohjaajan omaa itsetuntemusta, johtamistaitoa, kykyä vastata niin omasta itsestään kuin myös kykyä ottaa muut huomioon. Luovuus on tärkeimpiä seuraohjaajan tunnusmerkkejä. Esiintymisvarmuus ja -taito syntyvät luonnostaan sivutuotteena. Näitä harjoituspaikkoja svullilainen seuratoiminta tarjoaa yli 30 000 joka vuosi. Yhteiskunta etsii toiminnalleen järjestelmällisesti tehokkuutta. Osien on pelattava yhteen. Menestyminen riippuu ihmisistä, joilla on kykyä, tahtoa ja valmiuksia toimia kokonaisuuden hyväksi. Suomalainen urheiluseura on ympäristö, jossa näitä ominaisuuksia kehitetään yksilön oman kasvun ja viihtymisen myötä. Urheiluseura koostuu ihmisistä ja näiden muodostamista pienryhmistä, jotka kiinteytensä avulla rakentavat pala palalta ehyempää, isompaa kokonaisuutta: Kuntaa - yhteiskuntaa. Valtakunnallisen ja alueellisten seuraseminaarien lisäksi käynnistettiin Kaupunkiliiton, TUL:n ja Porin sekä Hyvinkään liikuntatoimenjohtajien kanssa valmisteltuna Urheiluseura kunnan resurssina -seminaari. Seminaariin osallistui 12 eri kaupunkien liikuntatoimenjohtajaa. Kokemusten kannustamana päätettiin käynnistää seminaarisarja, jossa uusimuotoista yhteistyötä tullaan tekemään seuraavien vuosien aikana kaikkien kun tien liikuntatoimen viranhaltijoiden kanssa. Urheilu 2050 -seminaarissa Vierumäellä 21-22.5. tarkasteltiin urheilun tulevaisuutta. Tilaisuuteen osallistui 82 vaikuttajaa eri yhteisöistä. Yhteistyökumppanina toimi Olivetti. Seminaariin liittyen järjestettiin Urheilu 2050 -teemalla kirjoituskilpailu peruskoulun 6-luokkalaisille. VTKK-yhteistyö Yhteistyössä valtion tietokonekeskuksen kanssa rakennettiin urheiluseuroille ATK-paketti, johon sisältyi seurarekisteriohjelma ja erityisesti palloilulajeille soveltuva sarjalaadintaohjelma. Tutkimustoiminta Jyväskylän yliopiston kanssa käynnistettiin seu ratutkimus sekä tutkimussuunnittelu urheiluseurojen nuorisotoiminnan laadusta Nuori Suomi -projektiin liittyen. Liittokuvatutkimuksia tehtiin toimintavuoden aikana Urheiluliiton, Lentopalloliiton, Tennisliiton, Jääkiekkoliiton, Naisten Liikuntakasvatusliiton, Autourheilijoiden liiton sekä Moottoriliiton kanssa. Valmennusprosessi valmistui Seurajaoston päät yönä valmistui Tuloksellinen seuratoiminta -valmennusprosessi, joka on kohdistettu yleisseuroille. Valmennusprosessi keskittyy yleisseuran johtamiseen, talouteen, markkinointiin sekä nuorisotoiminnan kehittämiseen. Valmennusprosessiin liittyvän oppaan on kirjoittanut Antti soviita. Kunta - Seurojen toiminnanjohtajapäivillä Rovaniemellä 7.-9.4. oli osanottaj ia 22. Talousjohtamistutkinnon suoritti 12. No smoking -toiminta Vuoden aikana toteutettiin seuratasolla myös tupakan ja nuuskan vastustuksen tehoisku - " Ajattele, mitä suuhusi panet". Tämä lääkintöhallituksen kanssa yhteistyössä suunniteltu isku kohdistettiin nuorten valmentajien ja ohjaajien kautta 1 0-15-vuotiaisiin urheilijoihin. Valistuksen tärkein toteutusmuoto oli leirien aikainen keskustelu nuorten kanssa. Tulokset olivat rohkaisevia ja toiminta jatkuu Nuori Suomi -ohjelman sisällä. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimintavuoden aikana nuorten urheilutoiminta on nähty lajikohtaisesti erinomaiseksi keinoksi seuratasoita lähtevän urheilun kehittämisessä. Vireystasoa kuvastaa. toimintavuoden aikana yli 30 lajiliiton kanssa tehty yhteistyö. urheiluseura Panos Seuratoiminta Tuotos 1> hmiset 1> Harjoitukset Vireä kuntalainen 1> Toimintatilat 1> Kilpailut viihtyisä kunta "* Raha ~ 1> Kokoukset L\ 1> Nuortenkasvun ohjaus 1> Terveys - työkykyisyys 1> Kannustava ilmapiiri -y 1> Kurssit r-v 1> ym. 1> Matkat 1> Yhteisvastuu 1> Juhlat 1> Julkisuus-mainosarvo 1> ym. 1> Viihde 1> Vapaa-ajan sisältö i> <~- J J 18 19

Huippu-urheilu ja sen tukitoimenpiteet Valmentajakoulutus Valmentajakoulutuksen kehittäminen jatkui useammalla eri taholla. Perusvalmentajakoulutusjärjestelmässä uusittiin C-perusosaa, jonka valmistuminen ajoittuu vuoden 1988 alkupuolelle. B-perusosan ravinto-osuus uusittiin ja otettiin käyttöön. A-seminaarien osalta on perusosia pidetty seuraavasti: - yleisosa 11 - kestävyys 5 - taito 2 - palloilu 1 - voima-nopeus 3 Seminaarit suoritti hyväksytysti yhteensä 337 - yleisosa - erikoisosa 192 145 Valmentajakoulutus.on toiminut piirien, urheiluopistojen ja keskushallinnon urheiluosaston toteuttamana hyvin. Jatkossa on kuitenkin erityistä huomiota kiinnitettävä kouluttajien kouluttamiseen. Tämän vuoksi on huippu-urheilu -jaoston päätöksellä painopistettä siirretty juuri kyseiseen toimintaan. Kansallinen valmentajatutkinto (KVT) lähti käyntiin seitsemännen kerran Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä. KVT:n johtajan Heikki Kantolan siiryttyä Suomen Lentopalloliiton tehtäviin, siirtyivät KVT:n johtotehtävät Timo Vuorimaalle. KVTopiskeluun kuuluu vuoden tauon jälkeen opintojakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Erona aikaisempiin KVT:hin on tutkintoon otettu vapaaehtoinen englannin kielijakso. SVUL on aloittanut lajiryhmäluonteisen valmentajakoulutuksen. Perusajatuksena on, että lajit jotka ovat lähellä toisiaan, voivat olla yhteiskoulutuksessa ja saada myös paljon toinen toisiltaan. Elokuussa järjestettiin toinen mailapeli -seminaari Varalassa, jossa mukana oli 32 valmentajaa tenniksestä, pöytätenniksestä, squashista ja sulkapalosta. Joulukuussa järjestettiin kamppailulajien vastaava seminaari Vierumäellä, johon osallistui 27 valmentajaa painista, nyrkkeilystä, judosta, karatesta ja taekwondosta. Seminaaritoiminnasta näin toteutettuna saatiin hyviä kokemuksia ja toimintaa aiotaan jatkaa. Jäsenliittojen valmennuksen konsu toi nti Valmennuksen konsultointia toteutettiin sekä kokonaisjärjestelmänä että osakokonaisuuksina. Vierumäellä järjestettiin 14.-16.9. valmennusjärjestelmien kehittäminen -johdantojakso, johon osallistui seuraavien liittojen toiminnan-/toimitusjohtajat ja valmennuksen ja koulutuksen johtajat/koulutus- ja valmennuspäälliköt: Suomen Autourheiluliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Koripalloliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Moottoriliitto Suomen Suunnistusliitto Suomen Urheiluliitto Jakson jälkeen sovittiin eri liittojen kanssa toimenpiteistä, joilla valmennusjärjestelmien kehittämistä viedään eteenpäin. Tämän lisäksi tehtiin useiden liittojen kanssa pienempiä tehostamistoimenpiteitä mm. materiaalin uudistamista, koulutustapahtumien järjestämistä ja tiedon sekä taidon käyttämistä liiton ulkopuolisiin resursseihin. Jäsenliittojen valmennuksen konsultointia kehitettiin voimakkaasti ja se sai liitoissa hyvän vastaanoton. Tutkimustoiminta (biotieteet) SVUL:n tieteellisen jaoston toiminta oli vuoden 1987 aikana varsin vilkasta. Huhtikuussa järjestettiin liittojen tutkimusvastaaville seminaari, jossa pyrittiin hakemaan ratkaisuja kasvavaan tutkimustarpeeseen ja jossa toisaalta pyrittiin osoittamaan liitoille tutkimustoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Seminaarin palaute oli hyvä ja se todettiin varsin tarpeelliseksi nykyisen kehityksen suuntautuessa myös tutkimustoiminnan kehittymiseen ja hyödyntämiseen. Tutkimusapurahan anomusmäärä oli ennätyssuuri. Yhteensä 21 tutkijaa oli lähestynyt SVUL:n tieteellistä jaostoa apuraha-anomuksella. Anomusten yhteismäärä oli 333.000 markkaa, mikä on ennätyssuuri. Jaosto myönsi yhteensä kahteentoista tutkimushankkeeseen rahaa yhteensä 1-25.000 markkaa. lahduttavalta näytti myös apuraha-anomusten tieteellinen ja valmennuksen edistämisen taso, jotka ovat vuosi vuodelta parantuneet. Urheilulukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kehittäminen Keväällä pidettiin urheilulukioiden ja oppilaitosten valmentajille koulutustilaisuus Kuortaneen Urheiluopistolla. Koulutustilaisuuden teemana olivat koulukohtaiset raportit ja toisaalta testaustoiminnan yhtenäistäminen vastaavissa kouluissa. Loppuvuodesta valmistui SVUL:n kokoama esite Tietoa urheilulukioista ja urheilijoiden ammatillisesta koulutuksesta 1988. Esitettä painettiin 10.000 kpl ja sen jakelusta huolehtivat etupäässä SVUL:n jäsen piirit ja liitot sekä urheilun keskusjärjestöt. Urheilijoiden koulutus urheilulukioissa ja ammattikouluissa on päässyt alkuvaiheiden (1986-syksyn ja 1987-kevään) jälkeen hyvään vauhtiin. Ensimmäiset kokemukset ovat lupaavia ja toiminnan jatkuminen tulee olemaan kaikkien kilpa- ja huippuurheilun eri tahojen yhteisenä toimintakohteena. Toimintavuoden aikana valmistui Suomen Urheiluopistolta Vierumäeltä 13 uutta KVT-äistä. Tutkinnon suorittivat: Pentti Hiltunen, Rauno Kaukokari (hiihto), Raimo Korhonen (entopallo), Kalle Luukkonen (~entopallo), ~äivi Martinmaa-Koivisto (ratsastus), Pauli Nokelainen (suunmstus), Joum Parkkali (entopallo), Jussi Sistonen (ammunta), Taisto Sinkkonen (te.n~ nis), Pekka Tainio (autourheilu), Harri Tarvainen (en.topal!o), Es"! L!t(Ja~-. nen (yleisurheilu), Claes Asträm (käsipallo), KVT:n Johtajana tom Hekk Kantola. 20 21

Nuorisotoiminta NUOR SUOM -OHJELMA oimintavuosi muodostui merkit nuorten urheilun kehit Ttäväksi tämisvuodeksi. 18.11. julkistettiin historiallisen laaja ja kauaskantoinen nuorten urheiluohjelma - Nuori Suomi. Ohjelma rakentuu kaikkien lajien yhteiseen nuorisourheiluideologiaan. Sen kunnianhimoisena tavoitteena on edelleenkehittää nuorten seuratoiminnan laatua - lisäämällä toimintaan positiivista ilmapiiriä - tarjoamalla jokaiselle halukkaale nuorelle mahdollisuus harrastaa urheilua seurassa - lisäämällä kasvatuksellisuutta sekä monipuolisuutta jokaiseen harjoitustapahtu maan - aktivoimalla nuoria urheilun ohella seuratoimintaan nostaa urheiluseurojen toiminnan arvostusta nuorten urheilun avulla - tiedottamalla suurelle yleisölle seuratoimintamme laajuudesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Kasvatuksellisuutta korostava ja urheiluseuratoiminnalle uutta elinvoimaa luova Nuori Suomi -urheiluohjelma julkistettiin 18.11. Julkistamistilaisuuden juonsivat nuoret urheiluseuralaiset Anu Mustakari ja Jani Winterhalter. - markkinoi malla Nuori Suomi -ohjelman kasvatukselliset tavoitteet tärkeänä yhteiskunnallisena keinona huomisen Suomen rakentamisessa. Ohjelmaa toteutetaan aluksi projektiluontoisesti vuoden -90 loppuun läheisessä yhteistyössä liittojen ja piirien kanssa. Ohjelman suuruutta kuvastaa sen vuosibudjetti, 3,1 Mmk (ei sisällä liittojen ja piirien panostusta). Ratkaisevana tekijänä Nuori Suomi -ohjelman käynnistymiselle oli Kemira Oy:n ja VR:n kanssa solmittu mittava yhteistyösopimus. Sopimuksellaan nämä yritykset osoittavat kauaskantoista vastuuntuntoa maamme tulevaisuudesta. Myös lääkintöhallitus ja Oy Alko Ab tukevat merkittävästi Nuori Suomi -ohjelman toteutusta. Koko 80-luvun toteutettu LUKtoiminta on luonut perustan kasvatuksellisuuden ja monipuolisuuden ideologian läpimurrolle. Nyt Nuori Suomi toteuttaa sen täyttäen myös lajien toiveet. Nuori Suomi -projektisihteeri aloitti työnsä marraskuussa. SVUL 90 -projekti VUL:n 1980-luvulle rakennettu Skisajärjestelmä kääntyi kohti huipennustaan SVUL 90 -projektin käynnistyttyä toimintavuoden aikana. Sen ensimmäisenä vaiheena oli vuosien 1987 ja 1988 aikana pidettävät, kaikkia jäsenpiirejä koskevat piirikisat. Kisajärjestelmä huipentuu vuonna 1990 Kajaanissa 7.-11.3. pidettäviin Talvisuurkisoihin ja Helsingissä 6.-10.6. järjestettäviin Suomen Suurkisoihin, jotka samalla toimivat järjestön 90-vuotisjuhlatapahtumina. Piirikisoissa haettiin uusia toimintamalleja Edellinen, vuosina 1983 ja 1984 pidetty piirikisojen ensimmäinen kierros antoi hyvän pohjan toisille piirikisoille. Siitä saatiin näyttöä jo kahdessa kuluneen vuoden aikana pidetyssä tapahtumassa, Kainuun Suurkisoissa ja Keski-Suomen Metsokisoissa. Paitsi määrällisesti, myös sisällöllisesti kisat onnistuivat hyvin: mukaan olikin haettu uusia ennakkoluulottomia toimintamaleja. Jyväskylässä pidettyjä Metsokisoja edelsi mittava, kaikki piirin kunnat kiertänyt Superiltojen sarja, joka kokosi kisaviestin ääreen tuhansia nuoria. Kainuun Suurkisat nousivat yli 4000 osanottajan myötä suureksi maakunnalliseksi urheilujuhlaksi. Niin osanottajien kuin järjestelytehtävissä mukana olleidenkin kautta välittyi vahva kuva kainuulaisesta järjestelykyvystä ja innostuksesta. Talvisuurkisojen 1990 isännyys nousikin jo piirikisojen aikana keskeiseksi teemaksi ja onnistuneen tapahtuman myötä järjestelyt käynnistyivät ripeästi syksyn kuluessa. Vuoden 1988 piirikisojen suunnitteluun haettiin uusia toimintamalleja lujittamalla varsinkin liittojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Myös piirien keskinäinen yhteistyö suurtapahtumien järjestämisessä oli leimaa-antava piirre, päättiväthän neljä pohjoisinta piiriä järjestää yhteistuumin Oulussa Pohjois Suomen Suurkisat sekä Helsingin ja Uudenmaan piirit Uudenmaan Suurkisat Helsingissä. Uutuutta kisajä;'jestelmään lähtivät tuomaan myös Häme ja Etelä-Karjala, jotka päättivät järjestää ensimmäiset talvipiirikisat, Lumikutsut, Tampereella ja Karjalan Kisat Lappeenrannassa. Kohti koko urheiluväen suurtapahtumia 1990 Vuoden kuluessa käynnistyivät valmistelut v. 1990 kolmea suurtapahtumaa, Talvisuurkisoja, Suomen Suurkisoja ja SVUL 90 ~pääjuhlaa varten. Edellisiin v. -85 ja -86 järjestettyihin kisoihin saadaan nyt uutta perspektiiviä, kun nuorten lisäksi mukana tulevat olemaan myös aikuiset aina veteraaneja myöten. Suunnittelun lähtökohdaksi valittiin suurtapahtumien rakentaminen jäsenjärjestöjen toiminnan mahdollisuudeksi ja tueksi. Sen pohjalta käynnistettiin jo syksyllä kaikkia lajeja koskeva prosessi, jonka tavoitteena on kisojen lajiohjelmien rakentaminen hyvissä ajoin valmiiksi. Siten Suurkisat saadaan kytkettyä lajien normaalitoiminnan yhteyteen ja tueksi 1990-luvun toim i ntastrategialle. Talvisuurkisojen osalta solmittiin yhteistoimintasopimus Kajaanin kaupungin kanssa ja käynnistettiin valmistelut isäntäpiirin kanssa. Ukoisina peruselementteinä tulevat olemaan Kainuun luonnon tarjoamat puitteet, jotka lumisine vaaroineen antavat upeat kehykset talviselle urheilujuhlalle. Koko svullilaisen urheiluväen kokoavan Suomen Suurkisojen valmistelut käynnistyivät myös syksyn kuluessa. Hyvää pohjaa sille ovat antamassa kokemukset v. 1988 kenraaliharjoituksesta, Uudenmaan Suurkisoista. Kainuun Suurkisojen pääjuhlan ohjelmaa oli kokoontunut seuraamaan arvovaltainen kutsuvierasjoukko. 22 23

Edunvalvonta SVUL:n strategian mukaisesti edunvalvontatoiminnan painopiste oli urheiluseurojen toimintaedellytysten kehittämisessä. Konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu kuntien seura-avustusten kolminkertaistaminen aikavälillä 1985-1990. Tav.oitteeseen pyritään vaikuttamalla valtion tulo- ja menoarvioon kunnille myönnettävän valtionosuusmäärärahan kasvattamiseksi ja toisaalta yksittäisiin kunti~.~. ~~ura-avustuksiin varattavan maararahan kohottamiseksi. Vuoden 1986 valtion budjetissa valtionosuuden peruste seuraavustuksiin oli 10.5 mk asukasta kohden ja vuoden 1987 budjetissa 12.5 mk asukasta kohden. Toimintavuoden aikana käytiin aktiivista keskustelua juuri seura-avustusten lisäämisestä. Sen tuloksena valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvää määrärahaa saatiin kohotetuksi niin, että peruste on alimmillaankin vuonna 1988 15.5 markkaa asukasta kohden. Käytännön aktiviteetteina SVUL järjesti yhteistyössä TUL:n, Kaupunkiliiton, Kunnallisliiton ja opetusministeriön kanssa laajan urheiluseuraseminaarin kuntien johdolle. Finlandia-talolla järjestettyyn seminaariin osa111istui noin 500 osanottajaa yli 120 kunnasta. Seminaarin alustajat ja kutsuvieraat edustivat korkeinta yhteiskunnallista arvovaltaa. Merkittävänä asiana on pidettävä sitä, että Tasavallan Presidentti lähetti seminaariin tervehdyksen, jossa hän korosti urheiluseuratoiminnan yhteiskunnallista merkitystä. SVUL ja TUL olivat muutoinkin yhteistyössä seura-avustusten kehittämiseksi. Järjestöt lähettivät maamme kunnille asiaa valaisevia kirjelmiä. SVUL ja TUL järjestivät ryhmälle kaupunkien liikuntatoimenjohtajia teemaseminaarin aiheesta "Kunta seuran voimavara - seura kunnan voimavara". Kokeiluseminaarin pohjalta toteutetaan vuoden 1988 vähintään kolme vastaavanlaatuista yhteistilaisuutta. Piirit olivat aikaisempien vuosien tapaan aktiivisia edunvalvontakysymyksissä. Useat piirit järjestivät keväällä " Pikku-Finlandia-seminaareja" kuntien johdolle. Monissa piireissä piirin johto teki laajan kuntakierroksen, joiden erityisenä teemana oli juuri kuntien avustukset urheiluseuroille. Tasavallan Presidentin ohella myös maan uusi hallitus korosti urheiluseuratoiminnan merkitystä. Hallitusohjelmaan sisältyy maininta liikuntakulttuurista. Hallituksen tavoitteena on valmistella valtakunnallinen liikuntapoliittinen ohjelma, jossa otetaan erityisesti huomioon paikallistason urheiluseuratoiminnan kehittäminen. Vuoden aikana asia ei kuitenkaan edennyt. Vuoden 1988 valtion tulo- ja menoarvion valmistelussa oli jälleen ongelmia. Periaatteellisena kysymyksenä SVUL kiinnitti huomiota liikuntapaikkojen lainojen palautuksena ja korkoina kertyvän 36 miljoonan markan käyttöön. Määräraha osoitetaan vain osittain urheilubudjettiin. Toistuvasti osa käytetään muihin tarkoituksiin. Veikkauksen tuottokehitys oli vuoden aikana loistava. Tämä takasi kohtuullisen kasvun myös urheilubudjettiin. Samanaikaisesti tosin keskustelu veikkaussidonnaisuuden purkamisesta kiihtyi. TASAVALLAN PRESDENm MAUNO KOVSTON TERVEHDYS 10.2.1987 KUNTEN JOHDON SEMNAARLLE Uikuntahaffastus on merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö. Sen säilyttämisestä ja kehittämisestä on jatkuvasti pidettävä huolta. Siksi on tärkeää, että yhteiskunnan tukea suunnataan entistä pontevammin suoraan urheiluseurojen työn edistämiseen. Kuntien johdolle Finlandia-talossa 10.2. järjestettyyn laajamittaiseen urheiluseura-seuraseminaariin osallistui noin 500 henkilöä. Tasavallan Presidentin tervehdyksen arvovaltaiselle kuulijakunnalle välitti ministeri Pirjo Ala-Kapee. SVULn puheenjohtaja Jukka Uunila, Ruotsin urheilun keskusjärjestön pääsihteeri Bengt Sevelius sekä TULn puheenjohtaja Matti Ahde ovat syystä ylpeitä urheiluseurojen työn tuloksista. 24 25

Kansainvälinen toiminta Vuosi 1987 oli SVUL:n kansainvälisen toiminnan osalta sekä vilkas että tuloksellinen. Vuodesta muodostui myös historiallinen; sen kuluessa allekirjoitettiin yhteistyösopimus urheiluvaihdon edistämisestä SVUL:n ja Unkarin sekä SVUL:n ja Neuvostoliiton välillä. Sopimukset olivat laatuaan ensimmäiset koko järjestön historiassa. Yhteistyösopimukset 12.10. allekirjoitettiin Budapestissa Unkarin kansantasavallan nuoriso- ja urheiluviraston ja SVUL:n välinen yhteistyösopimus. Samalla vaihdettiin esitykset vuotta 1988 koskevaksi vaihto-ohjelmaksi. Neuvotteluvaltuuskuntaan kuuluivat puheejohtaja Jukka Uunila, pääsihteeri Mauri Oksanen, kansainvälisen jaoston jäsen Mikko Kuntola sekä yhteysjohtaja Kalevi Suortti. Sopimuksen allekirjoittivat Unkarin puolelta valtiosihteeri tohtori Tamas Ajan ja SVUL:n puolelta puheenjohtaja Uunila. 27.11 allekirjoitettiin Helsingissä ensimmäinen SVUL:n ja Neuvostoliiton valtion urheilu komitean välinen yhteistyösopimus. Neuvottelujen yhteydessä vaihdettiin myös vuotta 1988 koskevat ehdotukset urheiluvaihdoksi. Niiden mukaisesti SVUL:n jäsenliittojen ja neuvostoliittolaisten veljesjärjestöjen välisen vaihdon piiriin tulee kuulumaan noin 1.000 henkilöä vuonna 1988. Eu rooppalai nen urheilukonferenssi EUK Suomen johdolla toiminut työryhmä Sport for the World jätti kesällä 1987 raporttinsa V EUK:n koordinaatiokomitealle. Raportti toimenpide-ehdotuksineen esiteltiin Ateenassa pidetyssä EUK:ssa. Työryhmän toiminta sai poikkeuksellisen myönteisen vastaanoton. Sport for the World-työryhmän puheenjohtajana toimi osastonjohtaja Aarni Koskela. SVUL:sta työryhmän työskentelyyn osallistui lisäksi yhteysjohtaja Kalevi Suortti. Urheilun keskusjärjestöjen ja ope- tusministeriön yhteistyönä toteutetun projektin sihteerinä toimi aluksi LitM Maaret lmarinen ja sittemmin LitM Tuija Hirvikoski. Suomi ilmoittautui Ateenan EUK:ssa perustettuun European Sport Charter-työryhmään jäseneksi. Suomen edustajaksi työryhmään valittiin yhteysjohtaja Kalevi Suortti. Tansania-projekti Pitkään suunnitteilla ollut urheilun keskusjärjestöjen kehitysyhteistyöhanke vauhdittui loppuvuodesta merkittävästi. Urheilun keskusjärjestöt allekirjoittivat Tansanian kansallisen urheiluneuvoston kanssa asiaa koskevan sopimuksen marraskuussa. Sport for ali-projektin tutkija Aki Hietanen vieraili keväällä Tansaniassa projektin perustamiseen liittyvien perustietojen hankkimiseksi. Syksyllä projektin hallinnoinnin tehostamiseksi, kotimaisten tiedotusaktiviteettien toteuttamiseksi sekä projektiin liittyvien laajojen varuste- ja varainkeräysten onnistumiseksi kehitysyhteistyöhankkeelle palkattiin osapäivätoiminen projektisihteeri - LitM Maaret ilmarinen. Vuoden aikana julkaisiin myös hanketta esittelevää kirjallista materiaalia suomen, englannin ja swahilin kielellä. SVULn ja Neuvostoliiton valtion liikuntakulttuuri- ja urheilukomitean välisen yhteistyösopimuksen allekirjoittivat Helsingissä 2Z 11. Neuvostoliiton varaministeri Vasily Gromyko ja SVULn puheenjohtaja Jukka Uunila. Faelles-komitean kokous slannissa Joka toinen vuosi järjestettävä pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen faelles-komitean kokous pidettiin slannissa 3.-6.9. SVUL on komitean varsinainen jäsen. SVUL:n valtuuskuntaan kuuluivat puheenjohtaja Jukka Uunila, pääsihteeri Mauri Oksanen ja yhteysjohtaja Kalevi Suortti. Tämän lisäksi kokoukseen osallistuivat SVUL:n kutsumina TUL:n puheenjohtaja Matti Ahde, kv.-sihteeri Taisto Pääkkö sekä CF:n hallituksen jäsen Leo Backman. Yhteydenpito diplomaatti kuntaan SVUL järjesti yhteistyössä ulkoministeriön ja Suomen Urheiluopiston kanssa kesäretken diplomaattikunnalle perheineen. Liikunnallisen retken osanottajamäärä kohosi yli 150. Palaute oli erittäin myönteinen. Komitea keskusteli laajasti pohjoismaisen urheiluyhteistyön tulevaisuudesta. Se päätti mm. kutsua koolle pohjoismaisen urheilukonferenssin, joka on tarkoitettu ensi sijaisesti Pohjoismaiden Neuvoston Urheilin keskusjärjestöjen ja Tansanian kansallisen urheiluneuvoston Helsingissä 19.11. solmiman kehitysyhteistyösopimuksen allekirjoitetut sopimuskansiot luovuttivat toisilleen SVULn varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen ja Tansanian kansallisen urheiluneuvoston pääsihteeri Ricky W Kirimbal. ja Ministerineuvoston edustajille sekä eri pohjoismaiden urheilusta vastaaville ministeriöilie. Tavoitteena konferenssissa on keskustella urheiluyhteistyön painopisteistä sekä siihen osoitettavista voimavaroista. Komiteassa käytiin myös kriittistä keskustelua faelles-komitean työskentelymuodoista ja tavoitteista. Komitea päättikin antaa pääsihteerikokoukselle tehtäväksi valmistella seuraavaan komitean kokoukseen esityksen yheteistyömuotojen kehittämiseksi. Tansanian Urheiluneuvoston jäsen johtaja sa Hassan Mzighani ja SVULn yhteysjohtaja Kalevi Suortti vahvistamassa Tansania -projektin sopimusta kiitospuheella. SVUL:n edustajien osanotto kansainvälisiin kokouksiin ja tapahtumiin: NGO-klubin kokoukset: Tel Aviv 29.4.-5.5. Timo Kivi-Koskinen ja Kalevi Suortti. Lontoo 6.-9.12. Timo Kivi-Koskinen ja Kalevi Suortti. Pohjoismaisten keskusjärjestöjen Faelles-komitean kokous: slanti 3.-6.9. Jukka Uunila, Mauri Oksanen ja Kalevi Suortti. Pohjoismaisten keskusjärjestöjen pääsihteerikokoukset: Grönlanti 20.-25.4. Kalevi Suortti. Kööpenhamina 29.10. Kalevi Suortti. Urheilusta vastaavien ministeriöiden virkamieskokous: Oslo 9.2. Kalevi Suortti. 2.-3.9. slanti Kalevi Suortti. Euroopan Neuvoston seminaari Urheilujohtamisesta: Berliini 12.-15.10. Jorma Savola. Pohjoismainen nuorisojohtamiskurssi: Färsaaret 28.6.-7.7. 10 henkilöä. Pohjoismainen nuorisourheiluseminaari: Tanska 26.7.-1.8. 11 henkilöä. Pohjoismaisen nuorisourheilukomitean työvaliokunta: Tukholma 6.-7.2. Jyrki Vilhu. Tukholma 2.-3.10 Jyrki Vilhu ja Jukka Karvinen. DDR:n Spartakiadit: Heinäkuu Jukka Uunila, Mauri Oksanen ja Jorma Vertainen. Pohjoismainen naisurheiluseminaari: Oslo Tarja Palonen. Yhteistyösopimuksen allekirjoittaminen: Budapest 10.-13.10. Jukka Uunila, Mauri Oksanen, Mikko Kuntola ja Kalevi Suortti. 26 27

Tiedotustoiminta Edunvalvonta, SVUL:n strategian tulosten esittely sekä viestinnän teknisen kehityksen haltuunotto olivat SVUL:n keskushallinnon tiedotustoiminnan avainalueita vuonna 1987. SVUL:n strategisen suunnitelman eteneminen sekä jäsenjärjestöjen sitä tukevien tulosten esittely olivat loppu kevään aiheita sekä sisäisessä että ulkoisessa tiedottamisessa. Tiedotusvälineiden huomiota pyrittiin suuntaamaan huippu- ja kilpaurheilun ohella myös muuhun urheilutoimintaan ja taustakysymyksiin tarjoamalla aineistoa ja tietoa eri -toimintasektoreilta. Edunvalvontaan liittyvät kysymykset - vapaaehtoinen seuratoiminta, sen laajuus ja tuloksekkuus, taloudelliset edellytykset - sekä urheiluosaston toteuttamat nuorisotoimintaa ja kasvatuksellisuutta korostavat kampanjat tarjosivat mittavat tiedotukselliset elementit. Tupakan ja nuuskan vastustus, fair play ja loppuhuipentumana Nuori Suomi -ohjelman käynnistys saivat hyvin julkisuutta eri tiedotusvälineissä ja herättivät ansaitsemaansa kiinnostusta eri kohderyhmissä. Urheilun keskusjärjestöjen ja Yleisradion välinen runkosopimus astui voimaan keväällä 1987, kun kotimaisissa televisioitavissa urheilutapahtumissa sovellettavat mainonnan yleisperiaatteet oli lyöty lukkoon. Runkosopimus oli pohjana myös yhteispohjoismaisen mediaryhmän työssä sen valmistellessa Faelleskomitean toimeksiannosta urheilun ja sähköisten medioiden yhteistyön periaatetekstiä. Mediaryhmän raportti toimenpidesuosituksineen hyväksyttiin syyskuussa pidetyssä Faelles-komitean kokouksessa. Tiedotusvälineiden ja tekniikan kehittyminen ovat asettaneet tulostiedotukselle yhä kasvavia vaatimuksia. Toisaalta lajien välinen kilpailutilanne on motivoi massa liittoja kehittämään tulospalveluaan. SVUL on ollut mukana kehittämässä yhteistyötä erityisesti palloiluliittojen ja Teksti-TV:n kanssa nopean ja keskitetyn valtakunnallisen tulostiedottamisen järjestämiseksi. Saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä ja Teksti-TV:n mahdollisuuksia tullaan jatkossa hyödyntämään myös muissa lajeissa. Uuden SVUL-talon rakennusvaiheessa otettiin viestintätekniikan kehitys huomioon. Taloon asennettiin mm. valmiiksi kaapelit sisäistä TV-verkkoa varten. Viime vuonna viimeisteltiin kokoustilojen AV-tekniikkaa ja saatettiin sisäinen viestintäverkko käyttökuntoon. Nyt voidaan monitorien välityksellä tiedottaa ajankohtaisista asioista koko toimitalossa ja haluttaessa välittää grafiikkaa, kamera- ja videokuvaa. Sisäisen tiedotuksen lisäksi viestintätekniikkaa on lähdetty soveltamaan myös laajempiin suunnitelmiin. Urheilujärjestöjen ja urheiluvälinekaupan yhteiset intressit liikuntaharrastuksen levittämisessä ja liikunnanharrastajien tavoittamisessa ovat selkeät. Tältä pohjalta on käynnistetty selvitystyö SVUL-median perustamisesta. Helectron Oy:n kanssa suoritettava hankkeen laaja ja perinpohjainen tutkimusvaihe päättyy keväällä -88, jolloin tehdään jatkopäätökset SVUL-mediasta. ) J Toimintavuoden aikana ilmestyneet julkaisut Soita SVUL 1987: urheilun puhelin- ja osoitekirja SVUL:n Toimintakertomus 1986 Urheilukalenteri 1988 SVUL kouluttaa 1988 Reilu peli Tietoa urheilulukiosta ja urheilijoiden ammatillisesta koulutuksesta 1988 SVUL strategia Henkilöstölehti Kotiottelu 4 numerona - Liikuntatieteellinen julkaisusarja Suomalainen nuorten jääkiekon lajianalyysi Kahden vuoden harjoittelun vaikutuksista suomalaisen, ruotsalaisen ja tsekkoslovakialaisen nuorten jääkiekkojoukkueen pelitaitoihin The effects of a two year training on the playing skills of Finnish, Swedish and Czeehoslovakian junior iee hoekey teams Tutkimus- ja tietopalvelu Lyhennelmiä ulkomaisista urheilutieteellisistä ja valmennuksellisista aikakauslehdistä (3 numeroa) Suomen Urheilulehti Kuluvana vuonna 90 vuotta täyttävä SVUL:n pää-äänenkannattaja Suomen Urheilulehti lähtee juhlavuoteensa takanaan voimakkaat kehityksen vuodet, joiden aikana on ollut tavoitteena luoda perinteisestä järjestölehdestä taloudellisesti vakaa urheilualan julkaisu. Perusteemana on ollut lehden kehittäminen urheiluyleisöä viihdyttäväksi alan erikoisjulkaisuksi kuitenkaan unohtamatta roolia ja sen erilaisia ilmiöitä käsittelevänä asiantuntijajulkaisuna. Konkreettisimmin lehden kehitys on ollut nähtävissä kasvaneena levikkinä; kun levikki vuonna 1982 oli 17 700 oli se viime vuonna noussut jo 43 074:ään kappaleeseen. Alkaneen vuoden ensimmäisellä puoliskolla levikki on noussut jo lähelle 50 000 kappaletta. Sisällön vahvistamisen ohessa on edelleen kiinnitetty huomiota lehden ulkoasuun lisäämällä nelivärin käyttöä ja uudistamalla taittoa. Kaikki nämä toimenpiteet ovat tähdänneet myös ilmoitus- ja levikkityön tukemiseen ja tuottaneet tuloksia. Kehitystyön tuloksena Suomen Urheilulehden tilinpäätös vuodelta 1987 on vahvasti positiivinen. Näin ollen on vuonna 1982 alkaneessa kehitystyössä saavutettu taloudelliselta osin ensimmäinen porras, jota jatkossa on entistä tukevampi ponnistaa kohti yhä useampia tyydyttävää urheilualueen omaa yleisjulkaisua. Eräänä lähtökohtana Suomen Urheilu lehdellä on ollut myös saattaa lehti yhä paremmin vastaamaan niitä toiveita ja vaatimuksia, joita lisääntyvä vapaa-aika myös julkaisuille asettaa. Perinteisen huippu-urheilullisen sisällön oheen on lehdessä tuotu yhä voimakkaammin esiin nuorisourheilua sekä niitä mahdollisuuksia,' joita lisääntyvän vapaa-ajan käyttö ihmisille urheilun ja liikunnan alueilla voi antaa. Tämän tavoitteen tukemiseksi Suomen Urheilulehti ja Suomen Kuntourheiluliitto ovat jatkaneet sopimustaan, joka tuottaa lehden sisältöön runsaasti paitsi varsinaisen kuntourheiluun myös jokamiehen liikuntaharrastukseen liittyvää materiaalia. Toimintavuonna Suomen Urheilulehti ilmestyi edelleen kerran viikossa 52 eri numerona. Lisäksi Suomen Urheilulehti julkaisi perinteiseen tapaan Urheilijan Joulu -erikoislehden, jonka taloudellinen tulos oli hyvä ja vastasi koko lehdessä tapahtunutta kehitystä kaikilta osa-alueiltaan. 28 29

Ansiomerkit SVUL:n ansiomerkkien anomukset sekä opetusministeriölle esitettävät Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristien ja -mitalien anomukset työllistivät tehtäväänsä paneutuneen ansiomerkkijaoston viime vuonna. Huomionosoituksia jaettiin varsin runsaasti, huipentumana oli Tasavallan Presidentin Hannu Koskivuorelle myöntämä urheilun suuri ansioristi. Suomalainen suurvoittaja -patsas myönnettiin vuonna 1987 Marjo Matikaiselle, Seppo Rädylle ja Juha Kankkuselle. SVUL:n kunniajäsenet KUNNAPUHEENJOHTAJAT var Wilskman (1914-1982) Jukka Rangell (1954-1982) Erkki Kivelä (1982-1984) KUNNAJÄSENET Orvo Anttila, Bore Bergman, Harri Eljanko, Lempi Hartikka, Erkki Helenius, Seppo Hieta, Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen, mpi Jokinen, Risto Kalajo, rja Kleemola, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aino Manninen, Liisa Mattila Oukari, Osmo Niemelä, Paavo Oinaala, Erkki Palolampi, Paavo Pekkanen, Pentti Pihlakoski, Reino Piirto, Lauri Reinikainen, Valle Resko, Helka Ristolainen, Tauno Salonen, Esko Sarvikas, Heikki Savolainen, Jukka Uunila, Armas Valste. EDESMENNEET KUNNAJÄSENET Karl G.R. Ahlbäck, Bruno Arjanko, Toivo Aro, J.G. Blomqvist, Ernst Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Arvo Himberg, Rolf Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina Kari, V.A.M. Karikoski, Akseli Kaskela, Urho Kekkonen, Aarne Kiira, Erkki Kivelä, Kauno Kleemola, Ali Koskimaa, Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Aaro Laine, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.E. Levälahti, Harry Lindblad, John Lindstedt, Edvard Lundström, K.H. Majantie, Une Melkko, Erkki Merinen, V.J. Niiniluoto, Liisa Orko, Aarno Pajunen, Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, Veli Saarinen, Yrjö Salmela, Anton Salmenkylä, Lauri Rantala, Viktor Smeds, Erkki Sorakuru, Lauri Tanner, Väinö Teivaala, Toimi Tulikoura, Aaro Tynell, Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, var Wilksman, Aatos Vuolle-Apiala. Tekstiilitaiteilija Agneta Hobinin Merituuli -tekstiiliteos julkistettiin SVUL-toimitalossa 10.4. Tahko Pihkala Seuran ja Suomen Kuvalehden myöntämä Rehti Urheilija -kilpi luovutettiin vuonna 1987 koripalloilija Anssi Rauramolle. SVULn Lahden piirin puheenjohtaja Heino Avikainen valittiin vuoden urheilu johtajaksi, Arean Cupin vastaanottajaksi. Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit 1978-1987 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 Kunniajäsenmerkki 10 8 SVUL-kunniakilpi 3 2 1 1 3 3 3 SVUL-kilpi 5 11 9 4 3 10 4 4 5 5 Kultainen ansiomerkki 18 17 54 19 10 17 21 13 22 11 Hopeinen ansiomerkki 98 106 169 95 67 115 93 61 119 55 Tunnustusmerkki 41 21 49 13 31 45 75 35 64 44 Kultainen plaketti 5 6 34 15 9 15 11 9 19 7 Hopeinen plaketti 59 36 52 87 45 92 82 51 61 31 Tunnustusplaketti 20 5 4 10 15 31 10 21 6 5 Kultaviiri 4 5 6 5 6 10 19 4 11 9 Hopeaviiri 5 7 7 10 9 9 9 10 23 9 Tunnustusviiri 25 12 24 12 18 25 28 25 31 26 Yhteensä 283 228 419 259 214 372 355 241 353 201 30 31

SVUL:n keskushallinnon toimihenkilöorganisaatio Henkilökunta r------------------------------------------- : r---------, r----l,-----, SVUL 90 PROJEKT PROJEKTlPAÄLLlKKÖ JORMA VERTANEN PROJEKTSHTEER URSULA TURUNEN 1.1.88 Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö Angervo Satu, postitusapulainen 1.6.-31.7. Anttila Petteri, sisälähetti 2.4. alkaen Blomqvist Leena, pääkirjanpitäjä Eklund Esko, isännöitsijä Elomaa Nea, painoapulainen Holopainen Teuvo, talousjohtaja Huhta Reino, huoltomestari Huopainen Jukka, offsetpainaja dänpirtti Sirpa, keskuksenhoitaja 1.9. alkaen Järvelä Aaro, kenttäpäällikkö 1.5. osastonjohtaja Kaartinen Marita, osastosihteeri Karhu Pirjo, myyntiapulainen 6.11. asti Karvinen Jukka, nuorisosihteeri 16.9. alkaen Kaukiainen Päivi, toimistosihteeri Klemi Toini, kirjanpitäjä Koljonen Kirsti, kirjanpitäjä 20.7. alkaen Kormu smo, myyntiapulainen Koskinen Eija, ATK-suunnittelija Kukkonen rja, kirjanpitäjä Laaksonen Samuli, myyntiapulainen 9.6.-17.7. Lamberg Marko, offsetpainaja Laine Sirke, kirjanpitäjä Laitiala Maj-Lis, kielenkääntäjä Lammi Pirkko, projektisihteeri 18.11. alkaen Lampinen Kyösti, koulutuspäällikkö 1.8. alkaen Lindahl Marga, osastosihteeri Lindberg Roger, offsetpainaja Lindgren Mirja, tiedotussihteeri Lötjönen Maire, postituksen hoitaja Melen Ulla, toimistoapulainen 28.2. asti Moilanen Kristiina, laskuttaja Nio Helena, pääkassa Oksanen Mauri, pääsihteeri Pekkala Jukka, valmennuspäällikkö Pekkanen Olli, järjestöpäällikkö Piippo Maritta, myynti apulainen Purontakanen Jouko, osastonjohtaja 30.4. asti Ratilainen Soila, painoapulainen v.s. 11.5. alkaen Rautio-Suihkonen Kirsi, keskuksenhoitaja Roth Jalmari, kokousvahtimestari Saarnio Eija, kirjanpitäjä Salmi Anna, kielenkääntäjä Salonen Virpi, keskuksenhoitaja 6.9. asti Sankkinen Terhi, lähetti 5.4. asti Saviaro Eino, vahtimestari Savola Jorma, kehityspäällikkö Silfver Susanne, postitusapulainen 30.9. asti Suortti Kalevi, yhteysjohtaja Svedström Antero, ATK-päällikkö Söderholm Anna-Liisa, myyntipalvelunhoitaja Thusberg Ritva, sihteeri Tiainen Tarja, kassanhoitaja Toropainen Raija, palkkakirjanpitäjä Turunen Elli, tekstinkäsittelijä 30.4. asti Turunen Leila, toimistosihteeri/atkkäytön opastaja Vajamo Kirsi, toimistoapulainen Vikki Aulis, ajomestari Vilhu Jyrki, nuorisosihteeri 31.7. asti Viljamaa Paula, kirjanpitäjä Wistrand Helkky, postitusapulainen Vitali Hannele, osastosihteeri Vähä-Ruona Jouko, painon esimies Vähätaio Pekka, nuorisopäällikkö Öhman Birgitta, postitusapulainen 28.9. alkaen Örså Vuokko, kassanhoitaja Österlund Raili, tekstinkäsittelijä SVUL-90 -PROJEKT Vertainen Jorma, projektipäällikkö 1.9. alkaen KEHY -PROJEKT lmarinen Maaret, projektisihteeri 5.10. alkaen Hietanen Aki, projektitutkija URHELULEHT Aunula Anne-Maj, toimittaja 18.5.-7.9. Elo Tarja, ilmoitussihteeri Halava Brita, toimistonhoitaja 31.7. asti Haverinen Kimmo, myyntiedustaja 17.2. alkaen Karppinen Lauri, toimittaja Linnonmaa Raili, toimistosihteeri Nurminen Kimmo, toimittaja Pajunen Pekka, myyntip~äll.ikk? Reponen Jussi-Pekka, toimittaja Saarela Kauko, levikkipäällikkö Salonen Virpi, toimistosihteeri 7.9. alkaen Teronen Arto, päätoimittaja TÖÖLÖN URHELUHALLlT Antola Outi, uinninvalvoja 29.7.-4.12. Eklund Esko, isännöitsijä Bacher Kari, uinninvalvoja 23.5. asti Hagelberg Martti, laitosmies t 31.5. Hamnell Kaija, lippu kassanhoitaja Holmström Marina, kassanhoitaja Kanerva Kari, uinninvalvoja 29.7. alkaen Klemettinen Kaija, kassanhoitaja Koski Kristiina, uinninvalvoja 30.10. alkaen Luoto Aune, kirjanpitäjä Mustakari Kirsi-Marja, osastopäällikkö Nuutinen Raime, käyttöpäällikkö Rahikainen Seppo, laitosmies Salava Outi, toimiston hoitaja Sainio lpo, laitosmies 13.7. alkaen Salminen Jarkko, uinninvalvoja 14.6. asti. Seikkala Katriina, uinninvalvoja 29.10. asti Seppänen Kaisa, osastosihteeri Sällman Helena, asiakasneuvoja Satola Marja, vahtimestari 32 33

Talous 1987 VUL:n valtionavustus kasvoi Skuluneelle vuodelle 11.28 % edellisestä vuodesta. Tässä mielessä vuosi oli taloudellisesti varsin hyvä. Keskusjärjestö jakoi jäsenjärjestöilleen valtionavustuksina ja keskinäisinä avustuksina yhteensä 41.674.353 markkaa, missä oli kasvua 10.45 % edellisestä vuodesta. Kuluneena vuotena onnistuttiin keskushallinnon talous vakauttamaan varsinaisen toiminnan osalta ja toteuttamaan suunnitellut toiminnat. SVUL:n toiminta- ja taloussuunnitelman kustannukset pysyivät varsin hyvin tehdyn arvion mukaisina toteutuman ollessa 96.32 %. Oman varsinaisen toiminnan kulujäämäksi viime vuodelta jää 9.765.760 mk, mikä alittaa budjetoidun kulujäämän 372.990 markalla. Vähennystä edellisestä vuodesta 1986 oli 792.414 markkaa. Rahoitustoiminnassa sijoitustoiminnan tulos on budjetoitua parempi johtuen sijoitustoiminnan korkotuottojen kasvusta. Muiden yhteisöjen avustuksiin on kirjattu Töölön Urheilutalosäätiöltä saatu avustus 900.000 markkaa, jolla määrällä on poistettu viime tilinpäätöksessä aktivoidut Töölön Urheiluhallien perusparannustyöt. Varainhankintatoiminnan ja liiketoimintayksiköiden tulos parani edellisen vuoden 2.221.713 markasta 3.001.473 markkaan vuonna 1987. Erityisen huomion ansaitsee Suomen Urheilu lehden tulos, joka oli 126.316 markkaa ylijäämäinen. Rahoituksellisesti viime vuosi oli edellisvuotta keveämpi ja maksuvalmius säilyi suhteellisen hyvänä koko vuoden. nvestoinneista tärkeimpinä olivat Jerismajalle ostettu 20 ha:n lisämaa-alue, Suomen Hiihtoliitolta ostetut Vuokatinrinteet Oy:n osakkeet sekä tiedonhallintaan liityvät laiteja ohjelmistohankinnat. Maksetut korot toteutuivat budjetoidun mukaisina ja kasvoivat edellisestä vuodesta 0.1%. Tilinpäätöksessä on käyttöomaisuudesta tehty poistoja 2.291.969 markkaa. Tilikauden tulos osoittaa 102.357,30 markan ylijäämää. SVUL:n liittovaltuuston kevätkokouksen yhteydessä 1.6. pidettyyn SVUL-tulospäivään osallistui urheilun sidosryhmien ja yhteistyökumppanien edustajia. Rahoituslaskelma VUOSTULOS Rahoitustulos 31-12.1987 31.12.1986 2.394.326,- 2.394.326,- -2.206.532,- -2.206.532,- Liittovaltuuston kokouspäivänä myös piirijohto kokoontui omaan palaveriinsa SVUL-toimitaloon. VAHTO-OMASUUS Varaston muutos.......... KÄVTÖOMASUUS JA MUUT PTKÄVAKUTESET MENOT Jerismaja kiinteistö + kaava........ Koneet ja kalusto................. Atk-ohjelmat................... Osakkeet ja osuudet.......... Muut pitkävaikutteiset menot........ SALDO 37.363,- - 635.044,- - 540.641,- -1.038.208,- -1.582.919,- 37.363,- -3.796.812,- -1.365.123,- 24.957,- 24.957,- -2.181.575,- 26.604,- 941.046,- 787.691,- -1.403.500,- - 890.155,- -4.048.996,- -6.230.571,- VERAS PÄÄOMA Lyhytaikaisen lisäys Pitkäaikaisen lisäys 1.053.157,- 465.634,- 1.518.791,- 3.813.392,- 3.266.337,- 7.079.729,- RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS...... 153.668,- 849.158 1 - RAHOTUSOMASUUS VUODEN ALUSSA. RAHOTUSOMASUUS VUODEN LOPUSSA 39.727.806,- 39.881.474,- 153.668,- 153.668,- 38.878.648,- 38.878.848.- 39.727.806,- 39.121 :!9!!c: 840.158;_ 34 35

Tuloslaskelma Tase VARSNANEN TOMNTA Urheiluosasto Koulutustoiminta Yleistoiminta Tuotot........................ Kulut................. Huippu urheilu Tuotot........... Kulut...... Seuratoiminta Tuotot......................... Kulut.............. Organisaation kehittäminen.... Nuorisotoiminta Tuotot....... Kulut................ Tutkimus ja tiete. toim. Esikuntatoiminnot Liikuntapoliittinen toiminta Kulut................ Tiedotustoiminta Tuotot....... Kulut.................. Julkaisutoiminta Tuotot.................... Kulut............ Kansainvälinen toiminta Hallinto Yleishallinto................... Palveluyksiköt Tuotot............. Kulut................. Oman vc:\rsinaisen toiminnan kulujäämä.... KESK NASET AVUSTUKSET SVUL:n avustukset liitoille ja piireille...... MUDEN YHTESÖJEN AVUSTUKSET Tuotot............. Kulut.............. Varsinaisen toiminnan kulujäämä........... SJOTUSTOMNTA Tuotot................. Kulut.......................... VARANHANKNTA Tuotot......................... Kulut............ KORKOKULUT................. Omatoiminen kulujäämä...'........... YLESAVUSTUKSET Tuotot Opetusministeriö Toimintamääräraha............ Muut avustukset........... Kulut Toimintamääräraha liitoille.......... Toimintamääräraha piireille........ Valmentajamääräraha liitoille....... Muut avustukset....... TLKAUDEN TOMNNALLNEN YLJÄÄMÄ.. Poistot..................... Nuorten Suurkisat -85-86................. TLKAUDEN YL-/ALlJAAMÄ......... 1.1.-31.12.1987 + 549.017,- 1.040.019,62 491.002,62 + 290.358,- 993.846,40 703.488,40 + 7.120,- 462.257,54 455.137,54 324.700,08 + 644.266,- 1.257.497,14 + 38.459,30 1.045.922,52 + 214.695,70 188.830,15 + 8.360.592,40-11.896.967,84 + 900.000,- 384.000,- + 5.427.426,51-1.305.606,80 + 20.890.555,66-17.889.082,62 1.974.328,64 613.231,14 195.196,51-2.782.756,29 554.212,82 1.007.463,22 + 25.865,55 242.278,09 1.778.088,58 1.668.540,38-3.536.375,44-5.204.915,82-9.765.760,69 + 48.638.000,- 28.419.278,- 10.625.630,- 2.427.290,- 74.000,- -41.546.198,- 128.155,- - 9.893.915,69 + 516.000,- - 9.377.915,69 + 4.121.819,71-5.256.095,98 + 3.001.473,04-2.254.622,94-2.442.852,48-4.697.475,42 + 7.091.802, + 2.394.326,58-2.291.969,28 + 102.357,30 mk + 102.357,30 1.1.-31.12.1986 945.711,33 + 380.330,50 1.047.285,92 666.955,42 295.027,03 277.391,80-589.700,74 + 53.536,75 1.250.955,12 + 189.266,40 145.400,25 + 7.606.507,28-11.665.603,32 + 191.000,- 191.000,- +3.788.114,30-1.271.616,76 + 18.586.489,40-16.364.776,40-2.185.085,58 678.164,79 169.693,15-3.032.943,52 1.197.418,37 + 43.866,15 232.322,12 1.975.575,08 1.601.627,42-4.058.996,04-5.660.623,46-10.669.142,06 199.478,13-10.868.620,19 + 43.708.000,- 90.000,- + 43.798.000,- 25.490.334,- 9.589.320,- 2.358.713,- 92.000,- 37.530.367,- 0,- -10.868.620,19 + 2.516.497,54-8.352.122,65 + 2.221.713,- - 6.130.409,65-2.413.523,41-8.543.933,06 + 6.267.633, - 2.276.300,06 451.543,90-2.727.843,96 + 69.768,35 mk - 2.658.075,61 VASTAAVAA Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset...... Myyntisaamiset................ Saamiset jäsenliitoilta........... Töölön Urheilutalosäätiö........ Suomen Urheilusäätfö........ Lainasaamiset.................. Ennakkomaksut................. Siirtosaamiset........ VAHTO-OMASUUS.. Ta'!!'ravarasto............. '.:...... KAYTTOOMASUUS JA MUUT PTKA VAKUTTESET MENOT Maa-alueet................... Rakennukset................ Koneet ja kalusto................ Osakkeet ja osuudet............. Muut pitkävaikutteiset menot....... VASTATTAVAA Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat................... Velat jäsenliitoille...... Kiinteistömaaliikenne........... Ennakkomaksut................... Siirtovelat................... Muut lyhytaikaiset velat............ Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta............ Eläkelainat...................... Jäsenliittojen edelleen sijoittamat varat.......... OMA PÄÄOMA Rakennusrahasto............... Edell. tilikausien yli-alijäämä........ Tilikauden yli-alijäämä............... 31.12.1987 2.217.502,26 1.772.779,78 5.705.104,54 2.343.186,56 1.121.080,07 19.371.512,- 634.835,74 6.704.581,03 806.479,37 3.408.984,- 4.360.408,- 5.172.005,60 2.445.084,80 1.337.854,32 11.194.893,88 1.021.021,16 1.695.041,55 2.773.846,38 2.383.646,12 3.443.160,51 14.236.991,48 6.286.156,- 14.300.000, - 2.521.722,25 + 102.357,30 39.879.581,98 180.702,70 16.192.961,77 mk 56.253.246,45 20.406.303,41 23.966.307,99 11.880.635,05 mk 56.253.246,45 Vastuut Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset omista sitoumuksista......... 4.470.000,- Velan vakuudeksi annetut kiinnitykset muiden sitoumuksista........ 610.000,- Annetut pantit omista sitoumuksista............................. 29.310,- Takaukset muiden sitoumuksista......................... 41.187.988,49 Alkaneet eläkevastuut.................... 6.430.000,- Jukka Uunila Osmo Niemelä Timo Kivi-Koskinen Arnevi Lassila Matti Virtanen Helsingissä 18. maaliskuuta 1988 Paavo Pekkanen Tapani lkka Anna-Maija Kivimäki Tarja Palonen Jorma Räisänen Klaus Ketola Tapio Koivula Niilo Lehto Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 28. maaliskuuta 1988 Kari Miettinen KHT Anneli Lindroos KHT 31.12.1986 853.725,23 915.064,08 2.219.125,74 5.031.976,96 3.475.066,66 20.398.971,- 5.247,15 6.828.630,01 146.879,55 3.638.092,45 4.304.676,17 3.587.194,- 3.009.384,21 3.268.131,51 7.895.398,45 59.100,- 4.234.918,71 3.895.598,26 5.124.215,25 12.090.302,48 6.286.156,- 14.300.000,- 136.353,36-2.658.075,61 39.727.806,83 218.065,20 14.686.226,38 mk 54.632.098,41 19.353.146,93 23.500.673,73 11.778.277,75 mk 54.632.098,41 37