Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Esityslista Ympäristölautakunta N:o 2 / 2011 Paikka Kauhajoen kaupungintalo, kokoushuone 5 Aika 23.3.2011 klo 18.30 Saapuvilla olleet jäsenet Arto Korkeamäki puheenjoht. (Erkki Viitikko) Piia Ylikoski varapuh.joht. (Niilo Ketomäki) Esa Ala-Kyyny jäsen (Seija Pihlajaviita) Paula Kaleva jäsen (Marja-Leena Ojanperä) Merja Kangasniemi jäsen (Katriina Korpi-Kyyny-Samulinen) Timo Lahdenmaa jäsen (Hannu Isomäki) Jukka Lilja jäsen (Risto Kittilä) Jukka Pitkäranta jäsen (Juhani Herrala) Aili Rajala jäsen (Tarmo Nevala) Heikki Tuomela jäsen (Anu Mäntylä) Poissaolleet Muut saapuvilla olleet Tapani Ojala esittelijä, ympäristöpalvelujohtaja Mirja Loukko pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Asiat :t 16 -, sivut 54 - Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan..2011 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Arto Korkeamäki Mirja Loukko Pöytäkirjan tarkastusmerkinnät Kauhajoki..2011 Nähtävilläolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kauhajoen kaupungintalolla..2011 Pöytäkirjanpitäjä Mirja Loukko
55 16 Lausunto Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksesta turvetuotannolle Kauhajoen Koihnannevalla sekä toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta Valmistelija/ lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 16 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä Vapo Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee turvetuotantoa Kauhajoella Koihnannevan alueella sekä lupaa toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Aluehallintovirasto on pyytänyt Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaista antamaan lausuntonsa hakemuksen johdosta, dnro LSSAVI/426/04.08/2010. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta toimii Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Lausunto on pyydetty antamaan 24.3.2011 mennessä. Vapo Oy hakee ympäristölupaa Koihnannevan turvetuotannolle sekä toiminnan aloittamislupaa. Nevat sijaitsevat Nummijärvellä Kauhajoen keskustasta noin 18 km:n etäisyydellä kaakkoon. Alueelle on Länsi- Suomen ympäristölupavirasto myöntänyt ympäristöluvan (Nro 79/2005/4), jota Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään (Nro 06/0169/4) muutti. Nykyisen ympäristöluvan voimassaoloaika on 31.12.2010 saakka. Tuotantoalueen tuotantokelpoinen pinta-ala on aumapohjineen yhteensä 59 ha jakautuen viiteen eri lohkoon. Tuotannosta on poistunut Koihnannevan alueelta noin 176 ha. Vapo Oy:n omistuksessa on 52,43 ha ja vuokrattuna 123,71 ha. Keskimääräinen vuosituotanto on noin 60 000 m³ jyrsinpolttoturvetta. Tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen 2020. Vuosituotantomäärä on keskimäärin 30 000 m³. Turvetuotanto on aloitettu kuntoonpanolla 1974. Varsinainen tuotanto on aloitettu 1977, silloin 67 ha:n alalta, jota laajennettiin 148 ha:iin vuonna 1978. Enimmillään tuotantoalaa on ollut 220 ha. Koihnannevan alueella myös muiden turvetuottajien turvetuotantoalueita. Koihnannevan jätevedet käsitellään perustason vesiensuojeluratkaisulla tehostettuna kahdella kosteikolla, joiden pinta-alat ovat 1,5 ha ja 0,9 ha. Jätevedet pumpataan ympärivuotisesti kosteikkoon. Auma-alueiden ympärille on suunniteltu ruokohelpistä tai muusta heinäkasvista kasvillisuusvyöhykkeitä. Käsitellyt jätevedet johdetaan Koihnanluoman kautta Nummijokeen ja edelleen Karvianjoen kautta Karvian Kirkkojärveen. Alueelle ei rakenneta uusia laskeutusaltaita, vaan hyödynnetään olemassa olevia. Hakijan mukaan jätevesien käsittelyratkaisu on riittävä ja edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa turvetuotannon vesiensuojelussa, eikä
56 Ympäristöltk 16 (jatkoa 2) toiminnasta aiheudu korvattavaa haittaa, eikä muutakaan korvausvelvollisuutta. Tuotantoalue rajoittuu pohjoisosaltaan Iso-Koihnannevan soidensuojelualueeseen ja sen Lutakkokeitaiden osaan, joka on mukana soidensuojelun perusohjelmassa ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon (FI0800034) sekä luonto- (SCI), että lintudirektiivin (SPA) perusteella. Luontotyypiltään alue on 1390 ha:n suuruinen ja lähinnä keidassuota, sisältäen kaksi edustavaa konsentrista kermikeidasta. Mainitut luontotyypit kuuluvat priorisoituihin luontotyyppeihin. Ne ovat EU:n alueella esiintyviä luontotyyppejä, jotka ovat vaarassa hävitä ja joiden suojelussa yhteisöllä on erityinen vastuu. Iso Koihnannevan Natura-alueen luontotyypit ovat keidassuot, aapasuot ja boreaaliset luonnonmetsät. Keidassuo saa ravinteensa sadevedestä ja vesipinta on yleensä korkeammalla kuin ympäröivien alueiden vedenpinnat. Laskuvesistön Karvianjoen luomien alue kuuluu myös Natura 2000 -alueeseen Nummikosken jälkeen. Karvianjoen luomat ovat paikoin täysin luonnontilaisia ja ovat Natura 2000 -verkostossa luontodirektiivin perusteella. Nummijoessa esiintyy taimenta ja koekalastuspaikoissa S1 - S3 löytyi keskimäärin yksi taimen/100 m². Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tuotantoalueen reunalta noin 500 metrin etäisyydellä alueen länsipuolella. Turvetuotannolle haetut alueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Iso Nummikankaan A, B ja C pohjavesialueet (1023212) ovat lähimmillään noin 1000 metrin etäisyydellä alueelta länteen. Turvetuotantoalueen jätevedet johdetaan Koihnanluomaan, joka saa alkunsa Koihnanjärvestä. Virtaama luomassa on vähäinen, keskivirtaamaltaan noin 0,12 m³/s ja alivirtaamat hyvin pieniä. Nummijoen valumaalueella (36.07) on vuonna 2009 ollut yhteensä 643,8 ha turvetuotannolla ja vuonna 2010 yhteensä 619,3 ha, joka vastaa 3,9 % valuma-alueen pinta-alasta. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta esittää kannanottonaan Koihnannevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Koihnannevan turvetuotantoalue on ollut käytössä vuodesta 1974 ja tuotantoala on supistunut noin 60 ha. Tuotannon on arvioitu loppuvan vuonna 2020. Koko tuotantoajan jätevedet on laskettu Koihnanluomaan ja edelleen Nummijokeen. Aikaisemmassa ympäristöluvassa on jätevesien käsittelyä velvoitettu tehostettavaksi. Tehostamistoimiksi on valittu kosteikot. Tuotantoaikaa on jäljellä noin yhdeksän vuotta, eikä luvitettavasta toiminnasta aiheutune haittaa Natura 2000 -alueiden luontotyyppeihin. Tuotannosta poistuneet tuotantoalueet ovat lähinnä siirtyneet
57 Ympäristöltk 16 (jatkoa 3) maanviljelykäyttöön, jolloin myös ojitukset jäisivät ennalleen kosteikkoineen. 1. Ympäristöluvassa tulee asettaa ympäristönsuojelulain (88/2000) 43 :n mukaan tarvittavat päästömääräykset sekä päästöraja-arvot. 2. Turvetuotantoalueen jätevesien käsittelyssä tulee päästä puhdistustasolle, jossa kiintoaineesta tulee poistaa 90 %, fosforista 75 %, typestä 35 % ja COD Mn:sta 60 %. 3. Hakija tulee velvoittaa vesiensuojelurakenteiden rakentamiseen muutoksenhausta huolimatta ja aikaa vesiensuojelurakenteiden rakentamiselle voidaan antaa päätöksen antamisesta korkeintaan 6 kk. Toiminnan on arvioitu päättyvän vuonna 2020, jolloin vesiensuojelurakenteiden rakentaminen valitettaessa saattaisi siirtyä niin, että toiminta ennättäisi jopa päättyä ennen päätöksen lainvoimaisuutta. 4. Puhdistustason osoittamiseksi tulee asettaa velvoite nimenomaan Koihnannevan puhdistusvaatimusten tarkkailulle. Tarkkailutulokset tulee lähettää myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnalle tiedoksi. 5. Hakijan on järjestettävä alueiden jätehuolto jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneiden ja laitteiden käyttämä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. 6. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa vesiensuojelurakenteiden jälkihoitovelvoite turpeennoston päätyttyä. Velvoitteen pituus tulee olla 3-5 vuotta riippuen luovutetun alueen jälkikäytöstä sekä siitä, kuinka nopeasti alue ottaa sitovan kasvullisuuden pintaansa. 7. Jälkihoitovelvoiteajan verran vähintään tulee toiminnanharjoittajan myös seurata vesinäyttein alapuolisen vesistön tilaa, sekä poistuneelta turvetuotantoalueelta syntyvien valumavesien laatua ja kuormittavuutta Koihnannevan osalta.
58 17 Lausunto Pekka Uusi-Kilposen ympäristölupahakemuksesta turvetuotannolle Kärkiketaalle Isojoella Valmistelija: ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi, puh 050 386 4625 Lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 17 Pekka Uusi-Kilponen Ähtäristä on hakenut Isojoen Kärkikeitaan turvetuotannolle aluehallintoviranomaisen ympäristölupaa. Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto pyytää lausuntoa Uusi-Kilposen hakemuksesta Isojoen kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta, dnro LSSAVI/313/04.08/2010. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta toimii Kauhajoen kaupungin ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Lausunto pyydetään antamaan 7.4.2011 mennessä. Kärkikeitaan uusi tuotantoalue sijoittuu noin 10 km Isojoen keskustasta koilliseen lähelle Kauhajoen rajaa. Tuotantoalue on 65 ha ja kokonaisala 70 ha, johon kuuluvat auma-alueet 1,5 ha, tukikohta 0,5 ja pintavalutuskenttä 2,5 ha. Pekka Uusi-Kilposella on tarkoitus tuottaa jyrsinturvetta ympäristönhoitoon ja energiakäyttöön mm. Seinäjoen Voimalaitokselle ja Porin lämpölaitoksiin. Tuotannon arvioidaan kestävän noin 20 vuotta ja vuosittainen tuotanto olisi noin 26 000 m³ jyrsinturvetta. Kärkikeitaan tuotantoalue on suureksi osin ojitettua puustoista rämesuota lukuun ottamatta ojittamattomia keskiosia, joiden laajuus on noin 26 ha. Luontoselvityksessä alueella ei todettu olevan erityistä merkitystä linnuston kannalta. Uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Lähin vakituinen asunto on noin 400 metrin etäisyydellä. Hankealueen kaakkois- ja länsipuolella sijaitsee lähimmillään 300-500 metrin etäisyydellä Lauhanvuoren kansallispuisto ja Natura 2000 -alue. Hakijan arvion mukaan turvetuotannon vaikutukset suojelualueelle ovat vähäisiä, eikä merkittävää pöly- tai meluhaittaa aiheudu ympäristölle. Alue ei ole kaavoitettu, mutta suunnittelualueella on voimassa Isojoen- Lapväärtinjoen vesistöaluetta koskeva maakuntakaavan suunnittelumääräys IV, jonka mukaan valuma-alueen kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tuotanto-alueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa tuotantoalueelta alkavaa Lähdesojaa pitkin Kärkiluomaan, joka laskee Isojoen Möykyssä Heikkilänjokeen ja edelleen Isojoki-Lapväärtinjokeen. Vesienkäsittelymenetelmänä on sarkaojarakenteet ja laskeutusallas sekä sulanmaan aikana ojitetulla alueella sijaitseva 2,5 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä.
59 Ympäristöltk 17 (jatkoa 2) Tuotantoaikainen vuotuinen vesistökuormitus (netto) on hakijan arvioiden mukaan 6,8 kg fosforia, 85 kg typpeä ja 273 kg kiintoainetta kuivaaineena laskettuna. Kuormitus on arvioitu olettaen, että vesienkäsittelyteho on fosforin osalta 61 %, typen osalta 64 % ja kiintoaineen osalta 68 %. Hakemuksen mukaan turvetuotannon vesistökuormituksen vaikutukset alapuolisten vesistöjen vedenlaatuun, virkistyskäyttöön ja kalastoon ovat vähäisiä. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta ei puolla uuden turvetuotantoalueen perustamista Isojoen Kärkikeitaalle. Lupaa turvetuotannolle ei tule myöntää. Perustelut: Suunnittelualue sijaitsee lähellä Lauhanvuoren kansallispuistoa ja Natura 2000 -aluetta. Hakemuksessa ei ole juurikaan selvitetty melun leviämistä kansallispuiston alueelle. Hakemuksessa esitetty arvio melun leviämisestä perustuu olettamukseen, että ohjearvojen ylittäviä meluhaittoja ei ole odotettavissa 300-500 metrin etäisyydellä. Hakemuksesta ei kuitenkaan käy ilmi mitä ohjearvoa on tarkoitettu. Huomioitavaa on, että luonnonsuojelualueella voidaan soveltaa ohjearvoja, jotka ovat alhaisempia kuin asumiseen käytettävillä alueilla. Hakemuksessa myös sanotaan, että melun kokeminen riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, kasvillisuudesta ja melun leviämistä estävistä rakenteista ja maastonmuodoista. Näiden tekijöiden vaikutusta ei kuitenkaan ole hakemuksessa tarkemmin selvitetty. Todettakoon vielä, että Lauhanvuoren kangasmaiset maastot geologisine muodostumineen, pienialaiset suot, lähdekorvet ja kivijadat muodostavat ainutlaatuisen luontokokonaisuuden koko eteläisessä Suomessa. Lauhanvuoren kansallispuisto on suosittu retkeilykohde ja alueella käy metsähallituksen tietojen mukaan vuosittain noin 10 000 kävijää. Metsähallituksen selvityksen mukaan tärkeimmät syyt Lauhanvuoren kansallispuistossa vierailuun olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen ja poissa melusta ja saasteesta oleminen sekä luonnosta ja luonnonrauhasta nauttiminen. Lauhanvuoren alue mielletään hyvin erämaiseksi alueeksi, sillä kansallispuiston alue on säilynyt etäällä häiritsevistä liikennealueista, teollisuudesta ja asutuksesta. Hakemuksen mukainen vesiensuojelun taso on riittämätön ja hankkeen vaikutukset alapuoliseen vesistöön on selvitetty puutteellisesti. Hakemuksessa ei ole huomioitu, että laskuvesistö kuuluu Natura 2000 - suojeluohjelmaan. Tuotantoalueelta on matkaa suojeltuun vesistöön 650 metriä (Kärkiluoma). Hakemuksen kuormitustiedot on arvioitu optimistisesti, ottaen huomioon, että vesienkäsittely on vain sulanmaan aikaista ja että keskimäärin pintavalutuksellakaan ei päästä esitetyn kaltaisiin reduktioihin.
60 Ympäristöltk 17 (jatkoa 3) Kärkiluoman kalastoa ei ole selvitetty. Yhden paikallisen henkilön haastattelun perusteella on kuitenkin saatu selville, että Kärkiluomassa on jonkin verran alamittaista pientä taimenta. Tämän pitäisi herättää epäilyn vesistöstä mahdollisena taimenen poikastuotantoalueena. Tätä ei kuitenkaan ole otettu huomioon. Kärkiluoma ja siihen haarautuva Majaluoma saavat alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston alueen lähteisiltä soilta, joten on oletettavaa, että lähdevaikutteisuus näkyy puroissa. Alueella ei ole ennestään laajoja turvetuotantoalueita, joten turvetuotantovesien johtaminen kirkasvetisiin lähdepuroihin huonontaa oleellisesti purojen ekologista tilaa ja heikentää mm. taimenen poikastuotantoa useiden tekijöiden kautta. Suon, vaikkakin jo osittain ojitetun, kuivattaminen turpeennostoa varten muuttaa alueen vesitaloutta myös suon vesivaraston poistuttua. Tällä taas on vaikutusta suoraan alapuolisiin pienvesistöihin äärevöittäen niiden virtaamanvaihteluita. Ympäristölautakunta katsoo, että turvetuotannolla ei saa heikentää uhanalaisen taimenkannan lisääntymistä Isojoen vesistöalueella. Taimenen lisääntymisalueiden säilyminen sivu- ja latvauomissa on koko vesistön taimenkannan säilymisen ja elinvoimaisena pysymisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Sivu- ja latvapurojen hyvä poikastuotanto ylläpitää pääuoman taimenkantaa ja saa aikaan vaelluskäyttäytymisen. Turvetuotannon vesiensuojelutoimilla ja lupamääräyksillä ei voida riittävästi varmistua siitä, että peruuttamatonta vahinkoa herkässä purkuvesistössä ei tapahdu.
61 18 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan toteutumisen arviointi vuodelta 2010 Valmistelija/ lisätiedot: ympäristöterveystarkastaja Tiia Laamanen, puh. 0400 571116 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 18 Kunnan tulee lähettää valvontaviranomaisen hyväksymä valvontasuunnitelma aluehallintovirastolle ennen kunkin toimintavuoden alkua. Vuoden lopussa kunnan tulee arvioida valvontasuunnitelmansa toteutumista ja laatia seurantaraportti, jonka hyväksyy lautakunta. Seurantaraportti tulee lähettää aluehallintovirastoon elintarvikevalvonnan osalta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkavalvonnan osalta maaliskuun loppuun mennessä. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristöterveystarkastajat suorittivat vuoden 2010 aikana yhteensä 144 maksullista tarkastusta elintarvikelain mukaisiin kohteisiin. Suunnitelmallisia tarkastuksia näistä oli 116. Elintarvikevalvontakohteista otettiin viranomaisnäytteitä yhteensä 105 kpl. Terveydensuojelulain tuoteturvallisuus- ja tupakkalain mukaisissa kohteissa suoritettiin lähinnä uusien kohteiden tarkastuksia sekä valitusten perusteella tehtyjä tarkastuksia. Tupakkalain mukaisia tarkastuksia suoritettiin yhdessä elintarvikevalvontatarkastusten kanssa vähittäismyyntipaikoissa. Asuntojen tarkastuksia tehtiin yhteensä 35 kpl. Asuntoasioista tulee lisäksi kyselyjä viikoittain. Ympäristöterveystarkastajien työajasta kuluu hyvin paljon myös neuvontaan ja ohjaukseen, lausuntojen tekemiseen sekä raportoimiseen. Vuoden 2010 aikana on tehty 119 viranhaltijapäätöstä, jotka ovat koskeneet elintarvikehuoneistojen ja omavalvontojen hyväksymisiä, terveydensuojelulain mukaisia ilmoituksia sekä tupakan vähittäismyyntilupia. Ympäristöterveystarkastajat ovat osallistuneet vuoden aikana täydennyskoulutuksiin sekä olleet mukana myös erilaisissa työryhmissä (mm. sisäilma-, ruokamyrkytys-, tupakkatyöryhmä). Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi on olennainen osa valvonnan seurantaa. Vuoden 2010 valvontasuunnitelman mukaisten valvontaosa-alueiden toteutumisen arvioinnit on laadittu aluehallintoviraston antamiin taulukkopohjiin, esityslistan lisätietona 1 / ympäristölautakunta 23.3.2011. Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee hyväksyen tiedokseen vuoden 2010 valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnit.
62 19 Tiedotusasiat Valmistelija/ lisätiedot: ympäristöpalvelujohtaja Tapani Ojala, puh. 0400 161501 sähköposti: etunimi.sukunimi@llky.fi Ympäristöltk 19 Ympäristöpalvelujohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat asiat: Etelä-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksekselta on tullut 24.2.2011 lausuntopyyntö Kauhajoen kaupungille rauhoitushakemuksesta. Olli Yli-Harja hakee Selkäsaarennevalla omistamaansa tilaan määräalan rauhoittamista luonnonsuojelualueena. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta on tullut tiedoksi seuraavat raportit: - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueen vesienhoidon toimenpideohjelma pohjavesille - Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015 - Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015 - Närpiönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelma vuoteen 2015 Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:ltä on tullu tiedoksi seuraavat raportit: - Teuvan kunnan jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailun vuosiyhteenvedon 2010 osa I kuormitustarkkailu - Oy Botniarosk Ab Teuvan jätekeskuksen velvoitetarkkailun vuosiyhteenveto 2010 - Lapväärtinjoen yhteistarkkailun vuosiyhteenvedon 2010 osa I kuormitusosa Botniarosk Oy on lähettänyt 23.2.2011 tiedoksi Isojoen, Karijoen, Kauhajoen ja Teuvan hyötykäyttöasemilla vastaanotettujen jätejakeiden määrät vuonna 2010. Ympäristöterveystarkastajat ovat laatineet ohjeet ryhmäperhepäiväkotien perustamiseen. Ohje jaetaan tarvittaessa tiedoksi kuntien teknisille osastoille ja päivähoitoon. Ohje on jo annettu Teuvan päivähoidolle vireillä olevan ryhmiksen perustamisen takia. Ympäristöterveystarkastajien tekemiä viranhaltijapäätöksiä: - 28.1.2011 4 / Elintarvikehuoneiston ja omavalvontasuunnitelman hyväksyminen / Ojalan Pakari Ky, Labetto, Kauhajoki
63 Ympäristöltk 19 (jatkoa 2) - 31.1.2011 5 / Elintarvikehuoneiston hyväksyminen / Ruokapirtti 67 Oy, Teuva - 25.2.2011 6 / Elintarvikehuoneiston hyväksyminen / Tmi Sirkka Leppinen, M-Market Karijoki - 28.2.2011 7 / Elintarvikehuoneiston hyväksyminen olennaisen muutoksen osalta / Hautaviita Ulla ja Teuvo, kuljetustoiminta, Kauhajoki - 9.3.2011 8 / Terveydensuojelulain 13 :n mukainen ilmoitus / Katjan hoitopiste, Isojoki Ilmoituksen lannan patteroinnista ovat jättäneet: - 3.3.2011 Vesa-Matti Hakala, Teuva - 4.3.2011 Sirkka-Liisa Könnö, Kauhajoki - 7.3.2011 Mikko Majamäki, Päntäne - 7.3.2011 Seppo Mäki-Pantti, Kauhajoki - 8.3.2011 Mika Syväjärvi, Isojoki - 10.3.2011 Petri Lyly-Korpi, Kauhajoki - 14.3.2011 Ahti Malm, Karijoki - 16.3.2011 Harri Ojala, Teuva
64 OIKAISUVAATIMUSOHJEET SEKÄ VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) tai kunnan jäsen. Pykälät: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta PL 100 61801 KAUHAJOKI Hallintoaukio, 61800 Kauhajoki telefaksi (06) 2413 2009, sähköposti: hallinto@llky.fi Määräaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen. Hakemukseen on merkittävä oikaisua vaativan ja kirjelmän laatijan nimi ja kotikunta sekä postiosoite ja puhelinnumero. Tekijän on allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: - päätös, johon oikaisua haetaan - asiakirjat, joihin vedotaan. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä.
65 VALITUSOSOITUS Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella: Pykälät: Valitusviranomainen Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Korsholmanpuistikko 43, 65100 VAASA telefaksi 010 364 2760, sähköposti: vaasa.hao@om.fi Määräaika Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon muutosta haetaan - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinpaikka ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä, sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valituskirja on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituskirjan toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituskirja toimitetaan viranomaisen asiointiosoitteeseen lähettäjän omalla vastuulla. Tämä voidaan tehdä myös postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät ennen valitusajan päättymistä. Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallintooikeudessa 89 euroa.