Visuaalinen tilastokatsaus Suomen siirtolaisuuden historiaan Jouni Korkiasaari Siirtolaisuusinstituutti
Varhainen lähisiirtolaisuus Ruotsiin Ruotsin alueella on jo esihistoriallisella ajalla asunut suomalais-ugrilaista kieltä puhuvia väestöryhmiä, kuten saamelaisten esivanhempia. Tukholman kaupunki houkutteli jo keskiajalla siirtolaisia Suomesta, sekä ruotsin- että suomenkielisiltä alueilta. Tukholmassa asui 1600-luvun lopulla lähes 3 000 suomalaista, kun koko Tukholman asukasluku oli vain noin 30 000 henkeä. Sata vuotta myöhemmin suhdeluku oli pysynyt lähes samana. Ruotsin pohjoisosat saivat keskiajalla suomenkielista uudisasutusta, josta Tornionjokilaakson meänkieliset asukkaat polveutuvat. 1600-luvulla Keski- ja Pohjois- Ruotsin erämaihin siirtyi kaskenpoltolla eläviä savolaistaustaisia uudisraivaajia. Jouni Korkiasaari 2007
Metsäsuomalaiset (n. 1580 1630) Jouni Korkiasaari 2007
10 000 12 000 kaskenpolttajaa Ruotsiin 1580 1630 Jouni Korkiasaari 2007
Vuosina 1861 1945 otettiin noin 35 000 40 000 passia Ruotsiin. 1533/1725 Jouni Korkiasaari 2007
Venäjälle Venäjälle muutti etupäässä autonomian aikana jopa 150 000 suomalaista erityisesti Pietariin ja Karjalan Kannakselle suurin osa vain tilapäisesti OM-joki Jouni Korkiasaari 2007
Pietariin Pietarissa oli 1840-luvulla suomalaisia yhtä paljon kuin Turussa tai Helsingissä. Vuonna 1870 Pietari olikin jo "maailman suurin suomenkielinen kaupunki", jossa suomenkielistä väestöä oli enemmän kuin Turussa tai Helsingissä. Jouni Korkiasaari 2007
Pietarilla oli suuri vaikutus niin Viipurin lääniin, Itä-Suomeen kuin koko Suomen suuriruhtinaskuntaan. Pietari tarvitsi valtavat määrät polttopuita, heinää ja elintarvikkeita. Noin kolmasosa Suomen Venäjän kaupasta liittyi Pietarin huoltoon. Suuri osa kaupankäynnistä oli ns. talonpoikaiskauppaa: maalaisväestö toi itse tuotteitaan suurkaupunkiin vesitse ja talvisin reellä. Suomesta lähdettiin Pietariin työn ja leivänhakuun: rakennustöihin, käsityöläisiksi, palvelusväeksi ja teollisuustyöläisiksi. Itä-Suomen köyhin kansankerros lähti etsimään Pietarista parempaa tulevaisuutta. Parhaiten suomalaiset olivat edustettuina kultaja kelloseppien, kirjansitojien ja nuohoojien ammattikunnissa. Työläisten määrä kasvoi etenkin Nobelin ja Lessnerin konetyöpajoissa sekä valtionrautateillä. Suomalaiset naiset toimivat yleensä sisäkköinä, keittäjättärinä tai muina palvelijattarina. Monet suomalaiset virkamiehet ja upseerit tekivät uransa Pietarissa. Myös suomalaisia tieteen ja taiteen edustajia asui kaupungissa paljon.
Siperiaan Venäjän vallan aikana (1809 1917) 1800-luvulla Suomesta karkotettiin noin 3 300 vankia Siperiaan, mutta sinne muutettiin myös vapaaehtoisesti uudisasukkaiksi. Yksi Siperian vangeista oli kuuluisa murhamies Matti Haapoja. http://www.migrationinstitute.fi/pdf/lehdet.php
Siperiaan Finns to Siberia Ryzkova Suomalaisen papin talo Siperiassa Jouni Korkiasaari 2007
http://www.migrationinstitute.fi/pdf/lehdet.php Rangaistusvankeja, uudisasukkaita, radanrakentajia, tutkijoita, pappeja OM-siirtola 1900-luvun alussa Jouni Korkiasaari 2007
Delaware-siirtolaisuus 1638~1670 Ruotsinvallan aikana noin 600 1,000 suomalaista muutti yhdessä ruotsalaisten kanssa New Sweden - siirtokuntaan. Useimmat heistä olivat Värmlannin metsäsuomalaisia Ruotsista. Suomalaista syntyperää olevat Kalmar Nyckel "metsäsuomalaiset" Ruotsista, osa suoraan nykyisen Suomen alueelta, olivat ensimmäisten eurooppalaisten mukana asuttamassa Amerikkaa. Kaikkiaan 12 laivaretkikuntaa Ruotsista toi 1638 1655 uudisasukkaita nykyisen Delawaren alueella sijainneeseen Nya Sverige New Sweden - siirtokuntaan. On arvioitu, että kaikkiaan n. 1000 uudisasukkaasta yli puolet olisi ollut suomalaisperäisiä. Merkittävin varhaisten suomalaisten "panos" Amerikan historiassa oli kaskenpolttomenetelmä, uudenlainen hirsitalonrakentamistapa ja taito elää rauhanomaisesti intiaanien kanssa. New Sweden -siirtokunta Jouni Korkiasaari 2007
Hyvästi ny Ylistaron köyhät! Pohjoismaista muutti vuosina 1830 1930 noin 2,5 miljoonaa henkeä Pohjois-Amerikkaan. Euroopan koko siirtolaisvirrasta pohjoismaalaisten osuus oli noin 5 %. Hyvästi ny Ylistaron köyhät! sanoi Vuarenmaan Tiina, kun Amerikkahan lähti (isokyröläinen sanonta) (Kirjasta Siirtolaishuumoria 1 Finnish Emigrant Humor 1. Siirtolaisuusinstituutti 2005) Maiden väestömäärään suhteutettuna siirtolaisuus oli kuitenkin Pohjoismaista hyvin huomattavaa eli noin kolmasosa niiden yhteenlasketusta väestöstä (1850 1930). Suhteellisesti suurinta se oli Norjasta heti Irlannin jälkeen. Myös Suomen, Ruotsin ja Islannin siirtolaisuus oli hyvin merkittävää, mutta Tanskan kohdalla hieman vähäisempää.
Siirtolaisuuden leviäminen Euroopassa
Pohjoismaista siirtolaisuus alkoi voimistua 1860-luvulla ja kulminoitui 1880-luvulla, paitsi Suomessa, jossa se alkoi näkyä vasta 1880-luvulla huippuvuosien ollessa 1900-luvun alkupuolella amerikansiirtolaisuuden toisessa aallossa, jolloin se alkoi myös Etelä- ja Itä-Euroopasta.
Siirtolaisten määrä: tilastojen mukaan 400 000, todellinen määrä arviolta 370 000.
Amerikan-siirtolaisuuden lähtöalueet Siirtolaisten lukumäärä lääneittäin 1870 1914 Lääni Henkilöä % Uusimaa 13 200 4,4 Turku-Pori 43 800 14,5 Häme 8 800 2,9 Viipuri 16 000 5,3 Mikkeli 5 000 1,6 Kuopio 9 900 3,3 Vaasa 158 400 52,3 Oulu 47 700 15,7 Koko maa 302 800 100,0 Siirtolaisuus 1870 1914 Promillea keskiväkiluvusta 10.0 5.0 9.9 3.0 4.9 1.0 2.9 0.9
Etelä-Pohjanmaan siirtolaisuus kunnittain 1893 1945 Alahärmä 3,107 Kristiinankaupunki 897 Raippaluoto 803 Alajärvi 3,370 Kuortane 2,047 Seinäjoki 941 Alavus 3,892 Kurikka 2,427 Siipyy 1,273 Bergö 177 Laihia 2,786 Soini 775 Evijärvi 2,211 Lappajärvi 2,321 Sulva 1,313 Ilmajoki 3,280 Lapua 4,361 Teuva 2,550 Isojoki 1,884 Lapväärtti 2,681 Tjöck (Tiukka) 217 Isokyrö 4,035 Lehtimäki 545 Töysä 1,059 Jalasjärvi 4,079 Maalahti 1,832 Uusikaarlepyy 791 Jepua 1,190 Maksamaa 815 Uusikaarlepyy mlk 1,490 Jurva 1,762 Munsala 2,534 Vaasa 5,530 Karijoki 1,254 Mustasaari 3,759 Vimpeli 1,356 Kaskinen 324 Nurmo 1,694 Vähäkyrö 2,019 Kauhajoki 3,823 Närpiö 5,640 Vöyri 3,890 Kauhava 3,822 Oravainen 1,758 Ylihärmä 1,242 Koivulahti 1,525 Peräseinäjoki 1,514 Ylimarkku 1,817 Korsnäs 2,634 Petolahti 1,149 Ylistaro 4,308 Kortesjärvi 2,079 Pirttikylä 1,374 Ähtäri 1,528 Etelä-Pohjanmaan siirtolaisten kokonaismäärä vuosina 1893 1945: 117,484 Lähde: Passiluettelot
Suomalaisperäinen asutus Pohjois-Amerikassa 1920-luvulla
Australia ja Uusi-Seelanti: maanviljelijöitä, kullankaivajia, merimiehiä, seikkailijoita, utopisteja
HERMAN SPÖRING COOKIN LAIVASSA 1768 71 Turkulainen professorinpoika H. D. Spöring purjehti kapteeni James Cookin Endeavour -laivassa Englannista Etelä-Amerikan kautta Tahitille ja Uuteen Seelantiin ja edelleen Australiaan. Spöring kuoli tammikuussa 1771 paluumatkalla Jaavalta ja haudattiin mereen lähellä Joulusaaria. Hän oli todennäköisesti ensimmäinen noilla leveysasteilla liikkunut suomalainen.
Afrikka: 1900-luvun alussa kaivosmiehiä (~1500) Etelä-Afrikkaan, jokilaivojen konemiehiä Belgian Kongoon (150), lisäksi mm. lähetyssaarnaajia.
Utopiasiirtolaisuus Matti Kurikka http://www.sosiomedia.fi/utopia/ Teuvo Peltoniemi: Kohti parempaa maailmaa suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Otava 1985. (Tilausosoite: www.sosiomedia.fi)
Siirtolaisuus 1860 1944 Maa/maanosa Henkilöä Ruotsi (45 000) Muu Eurooppa (55 000) Yhdysvallat 300 000 Kanada 70 000 Latinal. Amerikka 1 000 Aasia 500 Afrikka 1 500 Oseania 3 500 Yhteensä 476 000 Luvut ovat osaksi vain arvioita.
70 000 60 000 50 000 40 000 Henkilöä Maahan- ja maastamuutto 1945 2010 Maastamuutto Maahanmuutto Huom! Sisältää myös ulkomaalaiset maahan- ja maastamuuttajat 30 000 20 000 10 000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot; Kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2011
70 000 sotalasta Ruotsiin muutama tuhat myös Tanskaan ja Norjaan
Ruotsinsiirtolaisten lähtöalueet Suurimmat muuttotappiokunnat 1970 Kunta Promillea Kunta Promillea Salla 63,3 Kinnula 61,0 Pelkosenniemi 60,1 Ranua 52,0 Ullava 50,5 Haapajärvi 46,3 Kivijärvi 46,1 Posio 42,8 Ylitornio 41,9 Tervola 40,5 Kemijärvi 37,1 Lestijärvi 36,4 Kolari 35,8 Pello 35,7 Inari 34,5 Sodankylä 34,5 Kuivaniemi 34,3 Tornio 34,1 Kuusamo 33,7 Toholampi 32,9 Rovaniemi mlk 32,2 Kärsämäki 31,7 Reisjärvi 31,5 Karstula 31,5 Kittilä 31,3 Värtsilä 31,1 Utsjoki 30,9 Enontekiö 29,7 1970 Lähde: Mikkola 1973 (Tilastokeskus)
50 000 45 000 40 000 35 000 Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Henkilöä Suomesta Ruotsiin Ruotsista Suomeen 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti 2011. Ruotsiin n. 575 000, Suomeen n. 330 000 (virallisten tilastojen mukaan)
Henkilöä Ruotsinsuomalaiset 2008 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 3. sukupolvi 238 680 Yhteensä 1+2+3 = 674 932 1. polvi=suomessa syntyneet 2. polvi= vanhemmista ainakin toinen syntynyt Suomessa 3. polvi= isovanhemmista ainakin yksi syntynyt Suomesssa 4 000 2 000 0 2. sukupolvi 261 136 1. sukupolvi 175 116 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikä Källa: Sisuradio/SCB 2009
Ruotsinsuomalaisten väestökehityksen keskeiset ajanjaksot II maailmansodan jälkeen 1940- ja 1950-luku: Pioneerien aika 1960-luku: Vierastyöläisten aika 1970-luku: Sopeutumisen aika 1980-luku: Kukoistuksen, epävarmuuden ja paluumuuton aika 1990-luku: Vähemmistön aika 2000-luku: Jälkipolvien aika
Siirtolaisuus Australiaan ja Pohjois-Amerikkaan 1945 2010 6 000 Henkilöä 5 000 4 000 Australia Kanada Yhdysvallat 3 000 2 000 1 000 0 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Suomen väestötilastot; kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti.
The Population of Nordic Ancestry in the US Census 1990 and 2000 Yhdysvaltain suomalaisperäinen (ancestry) väestö 1990 ja 2000 väestölaskennoissa Census 1990 2000 Change Ancestry reported as first or second Finnish 658,870 623,573 35,297 Danish 1,634,669 1,430,897 203,772 Norwegian 3,869,395 4,477,725 +608,330 Swedish 4,680,863 3,998,310 682,553 First ancestry reported Finnish 465,070 435,484 29586 Danish 980,868 855,921 124,947 Norwegian 2,517,760 3,241,637 +723,877 Swedish 2,881,950 2,436,832-445,118 Second ancestry reported Finnish 193,800 188,089 5,711 Danish 653,801 574,976 78,825 Norwegian 1,351,635 1,236,088 115,547 Swedish 1,798,913 1,561,478 237,435
Population of Finnish Ancestry in Canada by Province 2001 Kanadan suomalaisperäinen (ancestry) väestö 2001 väestölaskennassa Single Multiple Province Responses Responses Total % New Foundland 20 125 145 0,1 Pr.Edw.Islands 15 120 135 0,1 Nova Scotia 110 430 540 0,5 New Brunswick 120 355 475 0,4 Quebec 595 1 535 2 130 1,9 Ontario 20 165 43 935 64 100 55,8 Manitoba 520 2 625 3 145 2,7 Saskatchewan 745 2 930 3 675 3,2 Alberta 2 280 10 450 12 730 11,1 British Columbia 7 370 19 895 27 265 23,8 Yukon 20 185 205 0,2 North West Terr. 15 100 115 0,1 Nunavut 10 20 30 0,0 Total 31 985 82 705 114 690 100,0
Ancestry The Definition US Census 2000 Syntyperää koskeva kysymys väestölaskennoissa USA:n ja Kanadan viralliset väestölaskennat (Census) tehdään joka 10. vuosi. Census Canada 2001
Australiansuomalaiset Australian Suomessa syntynyt väestö 1921 1996 Vuosi Yhteensä 1921 1 358 1933 1 825 1947 1 373 1954 1 733 1961 6 488 1966 5 925 1971 10 359 1976 9 185 1981 9 509 1986 9 086 1991 9 110 1996 8 619 Census of Australia 1996 Ensimmäisen ja toisen polven australiansuomalaiset 1986 Osavaltio Hlöä % Henkilö itse syntynyt Suomessa 9 086 52,3 Molemmat vanhemmat syntyneet Suomessa 4 869 28,0 Toinen vanhemmista syntynyt Suomessa 3 419 19,7 Yhteensä 17 374 100,0 Vuonna 1996 Australiassa asui 18 392 henkilöä, joiden vanhemmista ainakin toinen oli Suomessa syntynyt. Näistä 8 619 henkilöä oli itse syntynyt Suomessa (=ensimmäisen polven siirtolaisia) Suomessa syntyneiden määrä alueittain 1996 Kaupunki/alue Hlöä % Sydney 1 728 20 Brisbane 1 509 17,5 Melbourne 991 11,5 Canberra 723 8,4 Adelaide 470 5,5 Perth 431 5 Gold Coast 337 3,9 Darwin 69 0,8 Hobart 51 0,6 Muut 2 310 26,8 Yhteensä 8 619 100,0
Suomen kansalaisten maahan- ja maastamuutto 1980 2010 Henkilöä 15 000 14 000 13 000 12 000 Maahanmuutto Maastamuutto 11 000 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus; kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)
12 000 Suomen kansalaisten maastamuutto kohdealueittain 1987 2010 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 Oseania Aasia Etelä-Amerikka Pohjois-Amerikka Afrikka Muu Eurooppa Muut EU-maat Ruotsi 0 1987 1992 1997 2002 2007 Lähde: Tilastokeskus (väestönmuutostilastot); kuvio: Jouni Korkiasaari (Siirtolaisuusinstituutti)
Siirtolaisuus 1945 2010 Maa/maanosa Henkilöä % Ruotsi 575 000 65,2 Muu Eurooppa 203 000 23,0 Yhdysvallat 29 000 3,3 Kanada 24 400 2,7 Latinal. Amerikka 5 000 0,6 Aasia 18 000 2,0 Afrikka 5 000 0,6 Oseania 23 000 2,6 Yhteensä 882 000 100,0 Luvut ovat osaksi vain arvioita.
1,4 miljoonaa Suomesta siirtolaiseksi Nykyisin ulkomailla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, joilla on juuret ainakin osittain Suomessa
Maahanmuutto Ensimmäinen suomalainenkin oli ulkomaalainen
Ulkomaan kansalaiset Suomessa 1870 2010 180 000 Henkilöä % väkiluvusta 3,5 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Henkilöä % väkiluvusta 1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Lähteet: Leitzinger 2008 ja Tilastokeskuksen väestötilasto.
Henkilöä 250 000 225 000 200 000 175 000 150 000 Suomen ulkomaalaisväestö 1980 2010 Ulkomailla syntyneet Ulkomaan kansalaiset Vieraskieliset U 248 135 224 388 167 954 125 000 100 000 75 000 U 50 000 25 000 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Läh Lähde: Tilastokeskus/Väestötilastot; Kuvio: Jouni Korkiasaari, Siirtolaisuusinstituutti.
Lisätietoja Suomen siirtolaisuuden historiasta Tilaukset: Siirtolaisuusinstituutti, www.siirtolaisuusinstituutti.fi