Liite 2 VALTIONEUVOSTON TOIMILUVAN PERUUTTAMISTA KOSKEVA PÄÄTÖS Päivämäärä 29.6.2005 Diaarinumero 1671/32/2005 PERUUTETTAVA TOIMILUPA Valtioneuvoston 15.4.2004 Suomen 3 G Oy:lle (Suomen 3 G) myöntämä toimilupa televerkkopalvelun tarjontaan yleisessä kolmannen sukupolven UMTS matkaviestinverkossa TIIVISTELMÄ PÄÄTÖKSEN SISÄLLÖSTÄ Jäljempänä kerrotuilla perusteilla Valtioneuvosto peruuttaa Suomen 3 G:n toimiluvan.
2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ PÄÄTÖKSEN SISÄLLÖSTÄ...1 SISÄLLYSLUETTELO...2 PERUSTELUT...3 Taustatiedot...3 Asian käsittely...3 Korjauskehotus...4 Suomen 3 G Oy:n vastaus...4 Lisäselvityspyyntö...4 Suomen 3 G Oy:n esittämä lisäselvitys...4 Sovellettava säännös...4 Toimiluvan ehdot ja rakentamisvelvollisuus...5 Yhtiön esittämä selvitys verkon nykytilasta ja toimiluvan vaatimukset...5 Johtopäätös...6 PÄÄTÖKSEN LOPPUTULOS...6 Valitusosoitus...7
3 PERUSTELUT Taustatiedot Suomi myönsi kolmannen sukupolven matkaviestintoimiluvat keväällä 1999 Telia Mobile Ab:lle (Telia), Oy Radiolinja Ab:lle, Sonera Oy:lle (Sonera) ja Suomen Kolmegee Oy:lle (Kolmegee). Alkuperäisissä toimiluvissa oli ehto, jonka mukaan liikenneministeriö saattoi peruuttaa toimiluvan, jos toimiluvan haltijan televerkon kattavuus ei asetetun määräajan kuluessa vastannut toimilupaa myönnettäessä voimassa olleen telemarkkinalain (396/1997) 1 :n 1 kohdassa tarkoitettuja käyttäjien televiestinnän kohtuullisia tarpeita ja kattavuus poikkesi olennaisesti toimiluvanhaltijan lupahakemuksensa yhteydessä esittämistä suunnitelmista. Myöhemmin toimilupien hallinta muuttui erilaisten yritysjärjestelyjen ja kauppojen seurauksena. Finnet -ryhmään kuulunut Kolmegee myytiin Ruotsalaiselle Tele2:lle. Telia ja Sonera sulautuivat ja Telian matkapuhelinliiketoiminta siirtyi Finnet ryhmään kuuluvan Finnet Verkot Oy:n hallintaan. Esimerkiksi Telian hakemuksen perusteella myönnetty toimilupa oli järjestelyjen jälkeen Finnet Verkot Oy:llä, joten se oli lupaehtojen mukaan velvollinen toteuttamaan Telian toimilupahakemuksessa esitettyjä rakentamissuunnitelmia. Verkkojen rakentaminen on ollut hitaampaa kuin toimilupia myönnettäessä arvioitiin. Kaupallisen toiminnan aloittaminen on viivästynyt. Eräinä syinä tähän ovat olleet viime aikojen huono markkinatilanne sekä operaattorien heikko taloudellinen asema. Myös kehitys verkkojen teknisen valmiuden ja tarjottavien sisältöjen osalta on ollut odotettua heikompi. Tarkoituksena edistää verkkojen rakentamista valtioneuvosto lievensi toimilupaehtoja yhteisrakentamisen osalta keväällä 2004. Tässä yhteydessä toimilupaehdoista poistettiin epätarkoituksenmukaiseksi muuttunut yhteys alkuperäisten rakennussuunnitelmien ja toimiluvan väliltä, siten että se korvattiin yleisellä velvollisuudella tarjota televerkkopalveluja toimialueella. Lupaehtomuutoksia seuranneissa selvityksissä ja yhtiön edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että Suomen 3 G Oy:llä (aikaisempi Kolmegee, jäljempänä Suomen 3 G) ei ole lainkaan toimiluvan edellyttämää verkkoa Suomessa. Asian käsittely Suomen 3 G:lle lähetettiin 18.11.2004 viestintämarkkinalain 12 :n 1 momentissa tarkoitettu korjauskehotus, johon yhtiön tuli vastata 7.1.2005 mennessä. Suomen 3 G:n vastaus tuli englanniksi 7.1.2005 ja suomeksi 23.1.2005. Suomen 3 G:lle lähetettiin 22.2.2005 lisäselvityspyyntö, johon yhtiön tuli vastata 31.3.2005 mennessä. Suomen 3 G pyysi lisäselvitykselle määräajanpidennystä 22.3.2005 siten, että uusi määräaika olisi 25.4.2005. Määräaikaa pidennettiin siten, että uusi määräaika oli 22.4.2005.
4 Suomen 3 G:n lisäselvitys tuli sekä englanniksi ja suomeksi 22.4.2005. Korjauskehotus Suomen 3 G:lle toimitetussa korjauskehotuksessa viitattiin yhtiön antamiin aikaisempiin selvityksiin ja yhtiön edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin, todettiin, ettei yhtiöllä ole 10.12.2004 alkaen lainkaan verkkoa ja kehotettiin yhtiötä korjaamaan tilanne ja esittämään selvitys verkon tilasta uhalla, että toimilupa muutoin peruutetaan. Suomen 3 G Oy:n vastaus Suomen 3 G on kertonut vastauksessaan näkemyksiään markkinatilanteesta ja sen vaikutuksista investointien järkevään ajoitukseen. Lisäksi yhtiö on kertonut verkon rakentamista koskevista suunnitelmistaan, tekemistään sopimuksista ja eräistä muista toimenpiteistä. Verkon nykytilaa koskevilta osin yhtiö on kertonut, että vastaanotettuaan korjauskehotuksen, jossa painotetaan oman verkon olemassaolon tärkeyttä, yhtiö päätti nopeuttaa verkon toteutustaan. Yhtiöllä oli neuvottelut tukiasemapaikkojen ja tarvittavien tukiasemayhteyksien hankkimiseksi koko 3G verkkoa varten käynnissä sekä alustava suunnitelma oman verkon toteuttamiseksi.. Näiden lisäksi yhtiö aloitti välittömästi valmistelut muutaman verkkoelementin verkon toteuttamiseksi. Tämä verkko oli toimintakunnossa 8.12.2005 alkaen, minkä perusteella voidaan todeta, ettei Suomen 3 G ole lainkaan ollut ilman omaa verkkoa. Yhtiö on vastauksessaan katsonut, että kerrotuilla toimenpiteillä yhtiöllä on perusvalmius verkon toteuttamiseen. Yhtiö kuitenkin kokemuksensa perusteella arvioi, että menossa oleva hankinta ja verkon mitoitussuunnittelu vie aikaa 2-3 kuukautta, joten sen pitäisi olla valmiina maaliskuun 2005 loppuun mennessä. Näiden vaiheiden jälkeen yhtiö ilmoitti kykenevänsä antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa verkon rakentamisen ja kaupallisen palvelun aikataulusta. Lisäselvityspyyntö Suomen 3 G:lle toimitetussa lisäselvityspyynnössä todettiin, että toimiluvan peruuttamisen arvioiminen ei ollut yhtiön vastauksen ylimalkaisuuden vuoksi mahdollista ja kehotettiin yhtiötä toimittamaan asianmukainen selvitys. Lisäselvityksessä yhtiötä pyydettiin selvittämään tukiaseman tarkkuudella verkon sen hetkinen tila. Suomen 3 G Oy:n esittämä lisäselvitys Suomen 3 G on selvityksissään pääosin toistanut näkemyksiään markkinatilanteesta, verkon rakentamista koskevista suunnitelmistaan ja eräistä sopimuksista, joita se on tehnyt. Yhtiö kertoo omana näkemyksenään, että toimiluvat eivät sano mitään siitä, milloin verkkojen tulisi olla toiminnassa. Lisäselvityksen liitteenä on kartta verkon suunnitellusta peittoalueesta vuodesta 2006 eteenpäin. Sovellettava säännös Viestintämarkkinalain (393/2003) 12 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan Valtioneuvosto voi peruuttaa teleyrityksen toimiluvan osaksi tai kokonaan muun ohessa jos teleyritys on toistuvasti ja vakavasti rikkonut viestintämarkkinalain 10 :ssä tarkoitettuja toimilupaehtoja ja teleyritys ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa, vähintään kuukauden määräajassa korjaa menettelyään.
5 Rikkomuksen toistuvuutta koskevan edellytyksen täyttää myös tilanne, jossa toimilupaehtojen vastainen tila jatkuu keskeytyksettä ilman, että sitä korjataan. Rikkomuksen vakavuuden arvioiminen edellyttää kokonaisharkintaa.. Jos toimilupaehdossa on määräyksiä merkitykseltään toimiluvan tarkoitus huomioon ottaen vähämerkityksellisestä asiasta, ei tällaisen ehdon vastainen toiminta vielä välttämättä ole lain tarkoittamassa mielessä vakavaa vaikka toiminta sinänsä olisi selvästi määräyksen vastaista. Keskeistä vakavuuden arvioinnissa on rikotun toimilupaehdon merkitys sekä rikkomuksen vaikutus ehdon ja koko toimiluvan tavoitteisiin. Mitä tärkeämpi ehto ja mitä enemmän sitä rikotaan, sen helpommin rikkomuksen vakavuutta koskeva edellytys täyttyy. Toimiluvan ehdot ja rakentamisvelvollisuus Suomen 3 G:n toimiluvan mukaan yhtiöllä on oikeus harjoittaa televerkkopalvelujen tarjontaa yleisessä kolmannen sukupolven UMTS matkaviestinverkossa koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Teleyrityksen oikeuksista ja velvollisuuksista on toimilupaehtojen mukaan voimassa mitä viestintämarkkinalaissa säädetään ja sen nojalla annetuissa säädöksissä ja määräyksissä säädetään ja määrätään. Samaten toimiluvan muuttamisesta, peruuttamisesta ja siirtämisestä on toimilupaehtojen mukaan voimassa mitä viestintämarkkinalain 11 ja 12 säädetään. Yhteisrakentamisen osalta toimilupa edellyttää sitä, että teleyrityksen oma verkko kattaa vähintään 35 prosenttia siitä väestöpeitosta, jolle teleyritys tarjoaa palvelua. Omalla verkolla tarkoitetaan toimiluvan erillisen liitteen mukaiset ehdot täyttävää verkkoa. Omaa verkkoa edellyttävän alueen ulkopuolella verkkojen yhteiskäyttöä ei ole rajoitettu. Myös kansallinen verkkovierailu kaupallisin sopimuksin UMTS -matkaviestinverkkojen välillä on sallittu omaa verkkoa edellyttävän alueen ulkopuolella. Rakentamisvelvollisuuden kannalta keskeinen kohta toimiluvan ehdoissa on muita ehtoja koskevan kohdan kolmas virke. Ehdon mukaan luvan haltija on velvollinen pitämään yllä kyseisen toimiluvan mukaista toimintaa, ellei liikenne- ja viestintäministeriö hakemuksesta muuta määrää. Koska koeverkon rakentaminen tai käyttö ei edellytä toimilupaa lainkaan, koeverkko ei myöskään riitä täyttämään toimiluvassa olevaa velvollisuutta. Toimilupaehtojen mukaan yhtiöllä on siis rakentamisoikeuden lisäksi myös rakentamisvelvollisuus. Tästä velvollisuudesta voidaan poiketa ainoastaan jos liikenne- ja viestintäministeriö toimiluvanhaltijan hakemuksesta niin määrää. Yhteisrakentamista koskevassa lupaehdossa ei määrätä rakentamisvelvollisuudesta. Siinä määrätään ainoastaan sallitun yhteisrakentamisen rajoista. Yhtiön esittämä selvitys verkon nykytilasta ja toimiluvan vaatimukset Suomen 3 G on kertonut selvityksissään näkemyksiään markkinatilanteesta, verkon rakentamista koskevista suunnitelmistaan ja eräistä sopimuksista, joita se on tehnyt. Lisäselvityksen liitteenä on kartta verkon suunnitellusta peittoalueesta vuodesta 2006 eteenpäin. Peittoaluekartasta ei ilmene rakentamisaikataulu. Yhtiö ei ole selvityksissään edes väittänyt, että se olisi aloittanut tai pitäisi yllä toimiluvan mukaista toimintaa.
6 Verkon nykyisen tilan osalta selvitys on joka tapauksessa puutteellinen. Yhtiö on tosin kertonut, että yhtiö aloitti välittömästi valmistelut muutaman verkkoelementin verkon toteuttamiseksi saatuaan ensimmäisen kehotuskirjeen ja että tämä verkko olisi jo valmis. Selvityksestä ei kuitenkaan ilmene lisäselvityspyynnössä edellytetyllä tavalla tukiasemakohtaisesti verkon nykyinen tila. Selvityksen perusteella on muutoinkin mahdotonta tehdä mitään muuta arvioita verkon nykytilasta kuin se, että yhtiöllä ei ole toimiluvassa edellytettyä verkkoa lainkaan. Johtopäätös Suomen 3 G:llä ei esitetyn selvityksen perusteella ole hallinnassaan toimiluvassa edellytettyä verkkoa eikä se pidä yllä toimiluvan mukaista toimintaa. Toimiluvan tavoitteena on se, että luvan haltija rakentaa verkon. Verkon rakentamisvelvollisuutta koskeva toimilupaehto on siten toimiluvan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa. Rikkomuksen vakavuutta lisää se, että yhtiöllä ei ole lainkaan verkkoa. Tämän vuoksi on katsottava, että yhtiön laiminlyönti täyttää laissa säädetyt edellytykset toimiluvan peruuttamiselle. Yhtiölle on varattu riittävästi aikaa korjata menettelynsä. PÄÄTÖKSEN LOPPUTULOS Edellä kerrotuilla perusteilla Valtioneuvosto peruuttaa Suomen 3 G:n toimiluvan. Liite Valitusosoitus
7 Valitusosoitus Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin on kysymyksessä sijaistiedoksianto, päätös katsotaan saadun tiedoksi, ellei muuta näytetä, kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. Virkakirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon muutosta haetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiamiehen valtakirja - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Korkeimman hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello 8.00-16.15. Valittajalta peritään korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 170 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Korkeimman hallinto-oikeuden postiosoite PL 180, 00131 Helsinki käyntiosoite Unioninkatu 16, 00130 Helsinki puhelinvaihde (09) 18531 telekopio (09) 1853 382