TOIMINTAKERTOMUS 2006

1 TOIMINTAKERTOMUS 2006 1. Yleistä BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf on valtakunnallinen nuorisotyötä tekevä järjestö sekä 30 lintutieteellisen ja lintuharrastajayhdistyksen sekä näiden noin 9 500 henkilöjäsenen keskusjärjestö. BirdLife Suomi on maailmanlaajuisen, yli 100 maassa toimivan ja yli 2,5 miljoonan henkilöjäsenen BirdLife International -järjestön partneri. BirdLife Suomi edistää linnustonsuojelua, lintuharrastusta ja -tutkimusta. Linnustonsuojelun kautta toimitaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja ekologisesti kestävän kehityksen puolesta. Vuosi 2006 oli BirdLife Suomen 34. toimintavuosi. 1.1 Jäsenyhdistykset BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksiin kuului 31.12.2006 henkilöjäseniä yhteensä 9 580. Vuoden 2005 lopussa jäseniä oli 8 977. BirdLife Suomen jäsenyhdistykset Jäsenmäärä vuonna 2006 Bongariliitto ry 1 019 Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 243 Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry 182 Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry 1 929 Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry 101 Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 320 Kemin Lintuharrastajat Xenus ry 86 Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry 215 Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Mellersta Österbottens Ornitologiska Förening rf Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry 547 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry / Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikka Kuusamon Lintukerho ry 194 Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry 289 77 307

2 Lapin Lintutieteellinen yhdistys ry 168 Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry 182 Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry 128 Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry 72 Ostrobothnia Australis rf 44 Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry 712 Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry 163 Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry 245 Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry 398 Porvoon Seudun Lintuyhdistys Borgå Nejdens Fågelförening ry Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 323 Rauman Seudun Lintuharrastajat ry 133 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry 363 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 100 Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry, Åbo Ornitologiska Förening rf Valkeakosken Lintuharrastajat ry 138 Ålands Fågelskyddsförening rf 124 1.2 Huomionosoitukset Vuonna 2006 myönnettiin BirdLife Suomen kultainen ansiomerkki Esa Lehikoiselle ja hopeiset ansiomerkit seuraaville henkilöille: Juhani Kairamo, Sampo Kunttu, Rauno Laine, Jouni Lamminmäki ja Ilkka Ventus. BirdLife Suomen vuoden lintuyhdistys -tunnustuspalkinto myönnettiin Pirkanmaan Lintutieteelliselle Yhdistykselle. Perusteluina valinnalle olivat yhdistyksen monipuolinen julkaisutoiminta (pönttöjuliste, lintupaikkaopas, uudistunut Lintuviesti), kattava suojelutoiminta ja aktiivinen osallistuminen sekä havaintojärjestelmän kehittämiseen että muuhun BirdLifen toimintaan. Vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi valittiin Markus Lampinen Turusta ja vuoden retkikummeiksi valittiin Hannu Allonen ja Arto Kalliola Turusta. 181 597 2. Linnustonsuojelu ja -tutkimus Suojelutoiminnan tavoitteena on BirdLife Suomen oman kansallisen suojelustrategian toteuttaminen sekä BirdLife Internationalin suojeluohjelmien ja tavoitteiden edistäminen Suomessa. Suomen kannalta tärkeimmät BirdLife Internationalin suojeluohjelmat ovat tärkeiden lintualueiden (Important Bird Areas eli IBA) kartoitus, seuranta ja suojelu, elinympäristöjen suojeluohjelmat sekä uhanalaisten lajien suojeluohjelmat. Ympäristöministeriö tuki BirdLife Suomen suojelutoimintaa yleisavustuksella. Lisäksi räyskän suojelusuunnitelmien tekemiseksi saatiin rahoitusta ministeriön uhanalaisten lajien suojelu- ja hoitomomentin määrärahoista. Ison-Britannian BirdLife (Royal Society for the Protection of Birds, RSPB)

tuki BirdLife Suomen EU-puheenjohtajuuskauden työtä. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkönä toimi Teemu Lehtiniemi, suojeluasiantuntijana Margus Ellermaa, metsäasiantuntijana Kristiina Koskinen ja maatalousasiantuntijana Hanna Seitapuro (alkuvuosi 2006). Suojelutoiminnassa seurattiin BirdLife Suomen suojelustrategiaa. Strategia pohjautuu suurelta osin BirdLife Internationalin Euroopan tavoiteohjelmaan. Suojelutoimintaa koordinoi BirdLife Suomen suojelutoimikunta ja hallitus. Suojeluasioista keskusteltiin myös suojelu-sähköpostilistalla. BirdLife Suomen tutkimustoiminnan tavoitteena on kerätä ja tuottaa tietoa linnuston- ja muun luonnonsuojelun avuksi. Tutkimukset toteutetaan pääosin vapaaehtoisten lintuharrastajien voimin. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet jatkoivat valtakunnallisia linnustonseurantoja yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Seurantojen tuloksia esiteltiin Linnut-vuosikirjassa ja Linnutlehdessä. 3 2.1 Lausunnot ja vaikuttaminen BirdLife Suomi avusti ja neuvoi lintu- ja luonnonharrastajia, muita kansalaisia sekä yhdistyksiä erilaisissa kaava- ym. hankkeissa toimimiseksi. Hankkeita koskevia yhteydenottoja tuli BirdLife Suomen toimistolle viikoittain. Vuoden aikana laadittiin seuraavat kirjalliset lausunnot tai kirjeet: - Maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle vesilintujen syysmuutonaikaisen levähtämisen ja vesilintukantojen säilymisestä 30.1. - Suomalaisille europarlamentaarikoille EU:n vuosien 2007 2013 taloussuunnitelman ympäristönäkökohdista 5.2. - Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi poikkeustoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä 17.2. - Lapin liitolle Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta 23.2. - Vantaan poliisille Vantaan kaupungineläinlääkärin tekemän luonnonlintujen ruokintakieltopäätöksen lainmukaisuudesta 12.4. - Kainuun liitolle Kainuun maakuntakaavaehdotuksesta 12.5. - Maa- ja metsätalousministeriölle luonnoksesta Manner-Suomen kansalliseksi kehittämisohjelmaksi 25.7. - Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle hallituksen esityksestä kasvinsuojeluainelaiksi sekä laeista kemikaalilain ja rikoslain 44 luvun 1 :n muuttamisesta 22.9. - Ympäristöministeriölle ehdotuksesta Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiaksi 2006 2016 sekä siihen liittyvästä toimintaohjelmasta 8.12. Kampanjoitiin Välimeren alueella yleisesti tapahtuvien lintuja koskevien luonnonsuojelurikosten, kuten pikkulintujen liimatikkupyynnin, lopettamiseksi. Apuna käytettiin verkkosivuja, artikkeleita ja lehdistötiedotteita. Erityistä huomiota kiinnitettiin Kyproksella tapahtuvan pyynnin lopettamiseen. Osana kampanjaa hankittiin rahoitusta 4 000 euroa, jonka turvin Kyproksen BirdLife laati linnuista ja niiden laittoman pyynnin vahingollisuudesta kertovan julisteen. Juliste painetaan kolmella kielellä ja jaetaan kaikkiin yli 3 000:een Kyproksen etelä- ja pohjoisosan koululuokkaan. Vuonna 2005 BirdLife Suomi oli yhdessä Pohjois-Savon Lintutieteellinen Yhdistys Kuikan ja Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa vaikuttamassa siihen, ettei muuttohaukkoja otettaisi käyttöön lokkien karkottamiseksi Kuopion jäteasemalta. BirdLifen asiantuntija-avulla laaditusta Savo-Karjalan luontopiirin valituksesta tuli päätös vuonna 2006. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muuttohaukkojen käytölle kaatopaikoilla on vaihtoehtoja ja totesi alueellisen ympäristökeskuksen luvan laittomaksi. 2.2 Lajisuojelu ja -tutkimus Metsähanhiprojektia jatkettiin, mutta toiminta oli vähäistä rahoituksen puutteen vuoksi. Metsähanhiprojektin tarkoituksena on selvittää Suomen metsähanhikannan tilaa, esiintymistä ja kokoa. Projektin koordinaattorina toimi Sami Timonen. BirdLife Suomen kokoon kutsumassa

metsähanhityöryhmässä on edustus maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Metsähallituksesta, Oulun ja Helsingin yliopistoista, Pohjois- Pohjanmaan Lintutieteellisestä Yhdistyksestä, Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiireistä ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksesta. Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys edustaa paikallisia lintuyhdistyksiä ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus alueellisia ympäristökeskuksia. Työryhmä ei kokoontunut. Metsähanhityössä keskityttiin lepäilijälaskentoihin, pesivien lintujen kaularengastamiseen ja vanhan aineiston keräämiseen. Kottarainen oli vuoden laji. Vuoden laji -hankkeessa tiedotettiin kottaraisen vähenemisestä ja vähenemisen syistä. Kaksi lehdistötiedotetta julkaistiin, ja kottaraiselle laadittiin oma osio BirdLifen verkkosivuille. Lintuharrastajia kannustettiin ilmoittamaan yhdistyksille kesän ja syksyn suuret kottaraisparvet. Hankkeen tulokset julkaistaan vuonna 2007. Vuonna 2005 toteutettujen kaulushaikara- ja ruskosuohaukkaprojektien tulokset analysoitiin ja julkaistiin. Projektivuoden aineisto osoittaa kaulushaikarakannan olleen 1 000 reviiriä ja ruskosuohaukkakannan 700 800 paria vuonna 2005. Kaulushaikarayhteenvedon teki vapaaehtoisena projektikoordinaattorina toiminut Petri Parkko. Vuoden 2004 laulujoutsenkartoituksen tulokset julkaistiin Linnut-lehdessä. Suomen laulujoutsenkannaksi arvioitiin 4 600 6 000 paria. Suunniteltiin ja ohjeistettiin vuoden 2007 vuoden lajin, kuukkelin, kartoitus- ja suojeluprojekti. Vapaaehtoisen projektikoordinaattorin tehtävään nimettiin Pertti Koskimies. Jatkettiin lajisuojelusuunnitelmien valmistelua. Tavoitteena on saada lajikohtaiset suunnitelmat kaikille uhanalaisille ja silmälläpidettäville lintulajeille Suomessa. Suunnitelmissa kartoitetaan myös keinot, joilla BirdLife Suomi ja jäsenyhdistykset voivat parhaiten edistää kunkin lajin suojelua. Työ antaa pohjan yksittäisten lajien suojeluhankkeille. Työstä vastasi suojeluasiantuntija. Vuoden aikana tehtiin räyskän kansallinen lajisuojelusuunnitelma. Ympäristöministeriö tuki suunnitelman laatimista. Osallistuttiin WWF Suomen koordinoimaan kiljuhanhen LIFE-hankkeseen. Hanke toteutuu vuosina 2005 2008. Hankkeessa BirdLife Suomi vastaa lajin kansallisen suojelusuunnitelman laatimisesta. Suunnitelman laadinta aloitettiin vuoden aikana ja suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2007 aikana. Osallistuttiin myös AEWAn (Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds) laatiman lajin kansainvälisen suojelusuunnitelman kommentointiin. Faunististen havaintojen keruuta jatkettiin ja yhdistyksiä kannustettiin tekemään yhteenvedot. Uusia havaintoja kerättiin ja julkaistujen faunististen katsausten tietoja tarkistettiin yhdistyksiltä. Tietokannat lähetettiin yhdistyksille niiden omaa käyttöä sekä tietojen tarkistamista varten. Linnut-vuosikirjassa julkaistiin faunistinen katsaus vuosilta 2002 2003. WWF Suomen toimintaryhmien ja ympäristöhallinnon kanssa jatkettiin yhteistyötä uhanalaisten lintulajien, kuten kiljuhanhen ja uhanalaisten petolintujen suojelussa. Kurkityöryhmä jatkoi toimintaansa. Toiminta keskittyi kurkien rengastamiseen. Yritettiin käynnistää yhteistyötä Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa metsästäjille suunnatun vesilintujen tunnistusmateriaalin tekemiseksi. Annettiin asiantuntija-apua Turun Lintutieteelliselle Yhdistykselle valituksessa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen luvasta pyydystää luonnosta valkoposkihanhia sijaisemoiksi tarhakiljuhanhiistutuksiin Lapissa. 4 2.3 Aluesuojelu ja -tutkimus Suomessa sijaitsevien kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA, Important Bird Area) suojelutilanne on hyvä. Suomesta kartoitetusta 96 IBA-alueesta 92 sisältyy osittain tai kokonaan Natura 2000- verkostoon. Näistä 92 kohteesta seitsemän on mukana verkostossa SCI-alueena (Site of Community Interest) ilman lintudirektiivin mukaista SPA-statusta (Special Protection Area, erityissuojelualue). Lisäksi muutamasta IBA-alueesta on suojeltu vain osa.

Lågskärin Nyhamnin IBA-alueen vajavaisesta suojelusta oltiin yhteydessä EU:n komissioon. SPAverkoston ulkopuoliselle osalle on suunniteltu tuulivoimarakentamista, vaikka alueella talvehtii uhanalainen allihaahka ja pesii monipuolinen saaristolinnusto. Komissio antoi lokakuussa Nyhamnin suojelematta jättämisestä virallisen huomautuksen Suomelle. Itse tuulivoimaloiden rakennusluvista valitettiin ensin Ahvenanmaan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Aloitettiin IBA-alueiden linnustotietojen päivityskierros. Alueiden linnustoa ja tilaa inventoidaan aktiivisesti vuonna 2007, jolloin on meneillään Euroopan laajuinen IBA-inventointi. Suomen tärkeät lintualueet -hanketta (FINIBA) jatkettiin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. BirdLife Suomen tavoitteena on, että suojelemattomat FINIBA-alueet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja muussa päätöksenteossa niin, että kunkin kohteen linnustollinen arvo pystytään ylläpitämään, vaikka kohteella ei olisi virallista suojelustatusta. Alueiden tärkeydestä muistutettiin mm. maakuntakaavaprosessien yhteydessä. Osallistuttiin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksien koordinoimaan Lintulahdet-Lifehankkeeseen, joka alkoi syksyllä 2003 ja jonka kohteena on yhteensä 12 lintukosteikkoa Uudeltamaalta Kymenlaaksoon. BirdLife Suomi osallistui hankkeen ohjausryhmään. Osana hanketta julkaistiin juliste Siipien viuhunaa kosteikoilla, jossa esitellään kosteikoilla esiintyviä lintudirektiivin liitteen I lajeja ja kosteikkojen luonnonsuojelullista arvoa. Julistetta painettiin 12 500 kpl kolmella kielellä ja sitä jaettiin mm. jäsenyhdistyksille, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen peruskouluihin, luonto- ja ympäristökouluihin, luontokeskuksiin ja ympäristöhallintoon. Porin Yyterissä järjestettiin elokuussa uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniityn kunnostustalkoot yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen ja Porin kaupungin kanssa. Talkoisiin osallistui 30 henkilöä. Talkoot olivat osa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Kokemäenjoki-LIFEhanketta, joka alkoi elokuussa ja jatkuu heinäkuuhun 2011 asti ja jossa BirdLife Suomi on yksi hankekumppaneista. 5 2.4 Metsät ja luonnon monimuotoisuus Julkaistiin Etelä-Suomen metsiensuojelutilanteesta kertovat verkkosivut (www.etelasuomenmetsat.fi) yhteistyössä useiden muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Verkkosivujen tekemistä koordinoi BirdLife Suomen metsäasiantuntija Kristiina Koskinen. Verkkosivujen tarkoituksena on toimia tietolähteenä ja positiivisena kampanjatyökaluna järjestöjen Etelä-Suomen metsiensuojelutyössä. Sivujen julkistamisen yhteydessä järjestettiin tiedotustilaisuus Nuuksion Elohovissa. Helmi maaliskuussa 2006 sivuilla oli yhteensä 3 554 kävijää. Loppuvuodesta kävijämäärät vähenivät. Aloitettiin Ympäristöakatemian käytännön toiminta. Ympäristöakatemia on kolmen ympäristöjärjestön yhteistyöhanke (www.ymparistoakatemia.fi). Hankkeen koordinaattorina toimi BirdLife Suomen metsäasiantuntija Kristiina Koskinen. Vuoden 2006 Ympäristöakatemian seminaarin aiheena oli metsiensuojelun tulevaisuus. Kaksipäiväinen seminaari järjestettiin Lammilla ja sen ohjelmassa oli luentojen lisäksi maastoretkiä ja ryhmätyö. Perinteisten metsiensuojelun ongelmien lisäksi tuotiin esille myös metsiensuojelukysymyksien mahdollisia ratkaisuja, kuten luontomatkailu ja pienyrittäjyys. Seminaariin osallistui 25 henkilöä. Ympäristöakatemian tuleviksi seminaariaiheiksi valittiin Itämeri ja maatalouden ympäristökysymykset. Osallistuttiin aktiivisesti BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmän toimintaan (katso kohta 2.7). Kristiina Koskinen toimi lahjoituksen turvin koko vuoden päätoimisena metsävastaavana. 2.5 Maatalous ja luonnon monimuotoisuus Viljelijäväestölle laadittiin ja jaettiin keväällä 36-sivuinen opaskirjanen Oma maa mansikka neuvoja kasvien tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Opas esittelee yleisimpiä maatalousympäristössä havaittavia kasvilajeja sekä neuvoo toimenpiteitä vähentyneiden kasvien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Esitettä painettiin suomeksi 30 000 ja ruotsiksi 5 000 kappaletta. Opas tuotettiin maa- ja metsätalousministeriön tuella yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen, Metsästäjäin keskusjärjestön, Suomen

luonnonsuojeluliiton ja WWF Suomen kanssa. Esitteen tuottamisesta vastasi maatalousasiantuntija Hanna Seitapuro. Maatalouteen liittyviä asioita hoiti vapaaehtoinen maatalousvastaava Irina Herzon. Maatalousvastaava osallistui LUMOTTU-hankkeen (Maatalousluonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelma) ohjausryhmän työhön JÄMYRÄn edustajana. Osallistuttiin osana järjestöjen maatalouden ympäristöryhmää (JÄMYRÄ) maatalouden ympäristötukijärjestelmän seuraavan toimintakauden suunnittelutyöhön. JÄMYRÄ antoi lausunnon ympäristötukijärjestelmästä maa- ja metsätalousministeriölle. 6 2.6 Muu suojelu ja tutkimus H5N1-lintuinfluenssamuotoa löytyi Euroopasta talvella 2006. Tiedostusvälineet kirjoittivat aiheesta laajasti ja mediassa esiintyneet osin virheellisetkin tiedot luonnonvaraisten lintujen osuudesta taudin leviämisessä aiheuttivat poikkeuksellisen runsaasti yhteydenottoja myös BirdLifen toimistolle. BirdLife Suomi toimi aktiivisesti koko vuoden väärinkäsityksien oikaisemiseksi. Tosiasioihin pohjautuvaa tietoutta jaettiin taajaan päivitetyillä lintuinfluenssa-verkkosivuilla sekä mediatiedottein. Lisäksi osallistuttiin useisiin tilaisuuksiin, joissa aihetta käsiteltiin. Eduskunnan ympäristövaliokunta kutsui BirdLife Suomen edustajat asiantuntijaksi kokoukseensa 16.3. Kolmas valtakunnallinen lintuatlas käynnistyi. Hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo ja siinä ovat mukana BirdLife Suomi, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö. BirdLife Suomi osallistuu hankkeessa atlastoimikunnan ja ohjausryhmän toimintaan. Lisäksi BirdLife Suomen Tiira-lehteä ja sähköpostilistoja käytettiin hankkeesta tiedottamiseen. Hankkeen muu toteutus tapahtuu suoraan atlastoimiston ja jäsenyhdistysten kesken. Tiira-lehden kaikissa numeroissa ja Linnut-lehdessä tuotiin monipuolisesti esiin linnustonsuojelua sekä kotimaassa että ulkomailla. Lintujen talviruokinnasta ja pesimärauhasta tiedotettiin ja toimittajia avustettiin ruokintaan ja muihin lintujen suojeluasioihin liittyvissä kysymyksissä. BirdLife Suomen verkkosivuilla ylläpidettiin palvelua, jossa voi esittää suojelukysymyksiä BirdLife Suomen asiantuntijoille. Mielenkiintoisimmat kysymykset vastauksineen julkaistiin sivuilla ja osa kysymyksistä julkaistiin myös Tiira-lehdessä. 2.7 Kansainvälinen suojelutoiminta Suomi oli vuoden jälkipuoliskolla EU:n puheenjohtajamaa. Yhdessä BirdLife Internationalin kanssa laadittiin tavoiteohjelma Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Puheenjohtajuuskauden aikana toimitettiin aktiivisesti tietoja BirdLife Internationalilta Suomen päättäjille ja avainvirkamiehille. Erityisesti keskityttiin lintujen tuonnin kieltämiseen EU:ssa, Natura 2000 -alueiden LIFE+-rahoitusohjelmaan, EU:n biodiversiteettisuojelun strategiaan sekä meriympäristödirektiivin säätämisprosessiin. BirdLife Internationalin Euroopan metsätyöryhmä (Forest Task Force, FTF) jatkoi toimintaansa. BirdLife Suomi osallistui ryhmän toimintaan ja kehittämiseen aktiivisesti. FTF:n vuosikokous pidettiin 11. 13.9. Cambridgessa teemoina boreaalisen metsävyöhykkeen linnustonsuojelu sekä paperinkulutuksen vaikutukset luonnonmetsiin. Suurtapahtuma järjestettiin yhteistyössä metsiensuojelutyötä tekevien ympäristöjärjestön katto-organisaatioiden Forest Movement Europen sekä Taiga Rescue Networkin kanssa. Kokouksessa FTF esitteli hankkeitaan muille järjestöille postereilla, jotka tehtiin Suomessa. BirdLife Suomen FTF-edustajana toimi Marcus Walsh. BirdLife Suomi toimi vastuullisena partnerina metsätyöryhmän tutkimushankkeessa, joka kartoittaa Puolan ja Valko-Venäjän biologisesti arvokkaiden metsien sijaintia ja ominaisuuksia. Hanke toteutetaan Aage V. Jensenin säätiön tuella. Hanke jatkuu vuoden 2007 kesäkuuhun ja laajenee Romaniaan ja Bulgariaan. Samalla kartoitetaan myös muiden Euroopan maiden metsätietokantojen soveltuvuutta ja saatavuutta biologisesti arvokkaiden metsien etsintään. Hankkeen yhteydessä on tutkittu myös

mahdollisuutta käyttää kaukokartoitustekniikkaa arvometsien tunnistamiseen yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen professori Erkki Tompon tutkimusryhmän kanssa. BirdLife Suomi on sekä kansallisen että kansainvälisen FSC-yhdistyksen jäsen. Suomen kansallinen FSCyhdistys järjestäytyi uudelleen vuonna 2006 saatuaan Suomen FSC-standardin virallisesti hyväksyttyä kansainvälisen FSC:n taholta. Kiinnostus FSC-sertifiointiin lisääntyi selvästi, kun yhdistys sai jäsenekseen Stora Enson. Forest Task Force valmistelee hanketta FSC-sertifikaatin ekologisen vaikuttavuuden arvioimiseksi yhteistyössä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Marcus Walsh, BirdLife Suomen metsävastaava Kristiina Koskinen sekä akatemiatutkija Otso Ovaskainen kävivät esittelemässä hanketta FSC:n päämajassa Bonnissa 16. 17.8. Hanke pyritään käynnistämään vuonna 2007. BirdLife Suomen edustaja FSC-yhteyksissä on Marcus Walsh. BirdLife Internationalin Euroopan maataloustyöryhmän (Agriculture Task Force, ATF) toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. ATF:n ajankohtaisia asioita olivat mm. biopolttoaineet ja CAP-kesannointi (CAP, Common Agriculture Policy). BirdLife Suomea edusti työryhmässä Irina Herzon. Osallistuttiin BirdLife Internationalin direktiivityöryhmän (Birds and Habitats Directive Task Force, BHDTF) toimintaan. Työryhmä käsittelee lintujen suojeluasioita EU:n luonnonsuojelulainsäädännön näkökulmista. Kommentoitiin BirdLife Internationalin laatimia suojelutasoltaan epäsuotuisien, mutta metsästettävien lajien kansainvälisiä suojelusuunnitelmia (mustapyrstökuiri ja lapasotka). BirdLife Internationalille välitettiin tietoja lintujen suojelutilanteesta Suomessa. Vuoden aikana oltiin suojelukysymyksissä yhteydessä erityisesti BirdLife Internationaliin ja Ison-Britannian BirdLife-partneriin (RSPB) sekä useisiin muihin Euroopan BirdLife-partnereihin. Tiira-lehdessä, jäsentiedotteissa ja BirdLife Suomen verkkosivuilla välitettiin tietoa kansainvälisistä suojeluhankkeista. EU-asioissa BirdLife Suomi teki yhteistyötä BirdLife Internationalin Euroopan toimiston kanssa, joka valvoo myös keskeisten suojelusopimusten voimassaoloa ja toteutumista Suomessa. Osallistuttiin Siemenpuu-säätiön toimintaan yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Säätiö on ympäristörahasto, jonka tarkoituksena on edistää ympäristönsuojelun ja ihmisoikeuksien toteutumista kehitysmaissa. Säätiössä on mukana 15 suomalaista kansalaisjärjestöä. Jatkettiin BirdLife Internationalin ja Etiopian BirdLifen (Ethiopian Wildlife and Natural History Society, EWNHS) kanssa Etiopian Bergan alueen kosteikkojen suojelun kehittämishanketta. Hankkeen tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja alueen elintason sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen pitkällä aikavälillä. Kohdealueella pesii maailmanlaajuisesti uhanalainen pilkkarääkkiäinen, jolla on koko maailmassa vain kolme tunnettua pesimäaluetta. Kolmas pesimäalue löytyi hankkeen toimesta. BirdLife Suomi maksoi jokaisesta henkilöjäsenestä BirdLife Internationalille jäsenmaksuna yhden euron. BirdLife Suomen jäsenmaksut käytetään BirdLife Internationalin kansainvälisten suojeluhankkeiden tukemiseen. 7 2.8 Linnustonsuojeluklubi Linnustonsuojeluklubin jäsenet tukevat suoraan BirdLife Suomen suojelutyötä. Osa varoista käytetään BirdLife Internationalin kansainväliseen suojelutyöhön. Klubin toimintaa tuki 470 henkilöä. 2.9 Lintuihin kohdistuvat rikokset Kansainväliselle Eurogroup Against Bird Crime -ryhmälle välitettiin tietoja linturikoksista Suomessa. Yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa jatkettiin mm. CITES-sopimuksen vastaisen ja laittoman täytettyjen lintujen kaupan estämiseksi.

3. Lintuharrastuksen edistäminen 8 3.1 Varhaisnuoriso- ja nuorisotoiminta Nuorisotoiminta on joko välillisesti tai suoraan mukana suuressa osassa järjestön perustoimintoja. Konkreettisimmin nuorisotoimintaa toteutetaan retkikummien kautta. Retkikummit ovat jäsenyhdistysten vapaaehtoisia, jotka järjestävät opastettuja linturetkiä, lintukursseja ja lintukerhoja. Vuoden lopussa retkikummeina toimi 93 henkilöä yhteensä 24 jäsenyhdistyksessä. Tietoutta lintuharrastuksesta levitettiin retkikummien linturetkillä ja lintukursseilla sekä Tiira-lehden välityksellä. Retkikummit järjestivät noin 250 retkeä ja tapahtumaa, joista noin 25 oli erityisesti suunnattu lapsille ja nuorille. Retkikummien retkille ja tapahtumiin osallistui noin 5 200 henkilöä, joista lapsia ja nuoria oli noin 1 000. Jäsenyhdistysten käyttöön oli saatavilla BirdLifen Suomen nuorisotyön materiaali, joka sisältää oppaan lintukerhotoiminnasta, materiaalia oppitunnin pitämiseksi kouluissa sekä materiaalia leiripäivän järjestämiseksi. Jäsenyhdistysten nuorisotoimintaa kannustettiin nimeämällä BirdLife Suomen syyskokouksessa vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Markus Lampinen Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä. BirdLife Suomi järjesti kolmannen Lasten lintupäivän 10. 11.6. Mukana oli yhdeksän joukkuetta ja 22 lasta yhteensä kahdeksalta paikkakunnalta. Tapahtuman päätarkoituksena on innostaa lapsia ja nuoria lintu- ja muuhun luontoharrastukseen sekä retkeilyyn ja tutustumaan lähiseutunsa luontoon. Yhteistyötä Parasta Lapsille ry:n kanssa jatkettiin järjestämällä lintuteemapäivä lasten kesäleirillä Haukiputaalla. Leirillä kerrottiin linnuista ja esiteltiin lapsille lintuharrastusta. Teemapäivän vetäjänä toimi Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummi Markku Hukkanen. BirdLife Suomi osallistui Luonto-Liiton ja Natur och Miljön järjestämiin nuorille suunnattuihin Ympäristötoimintapäiviin 13. 15.10. Orivedellä. Tapahtumaan toimitettiin BirdLife Suomen esittelymateriaalia ja osallistujille järjestettiin linturetki. Retken vetäjinä toimivat Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen retkikummit Timo Peltoniemi ja Pirjo Ahola. Retkelle osallistui noin 15 nuorta. Itse tapahtumaan osallistui noin 130 nuorta ympäri Suomea. Opettajien täydennyskoulutusmateriaalia eli VESO-pakettia välitettiin jäsenyhdistyksille. Tiira-lehden jokaisessa vuoden 2006 numerossa oli lapsille ja nuorille suunnatut omat sivut, joilla julkaistiin lasten omia juttuja, piirroksia ja lasten ottamia lintukuvia. 3.2 Tapahtumat Tammikuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin Suomen ensimmäinen Pihabongaus-tapahtuma. Pihabongauksessa tarkkailtiin tunnin ajan lintuja kotipihalla tai muulla sopivalla paikalla ja ilmoitettiin havainnot BirdLife Suomelle. Kohderyhmänä olivat kaikki luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Tapahtumaan osallistui yli 7 000 ihmistä noin 4 800 pihalla; lintuja ilmoitettiin lähes 200 000 yksilöä. Yli kolmetuhatta osallistujaa ei ollut jäseniä. Heille lähetettiin tapahtuman jälkeen kirje, jossa kerrottiin BirdLife Suomen jäsenyhdistyksistä, suojeluklubista, julkaisuista ja Lintuvarusteesta. Pihabongauksesta tuli maan suurin lintuharrastustapahtuma, joka on tarkoitus toistaa vuosittain. BirdLife Suomi ja Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki järjestivät yhteistyössä Muutonseuranta lintutieteen apuväline -seminaarin Lohjan Kisakalliossa 18.3. Seminaarissa kuultiin mm. ensisaapujahavainnoista ja ilmastonmuutostutkimuksesta, arktisesta syysmuutosta, lintuasema-aineiston käytöstä lintukantojen seurannassa, lintuinfluenssasta sekä siitä, miten muutonseuranta voi täydentää pesimälinnuston inventointeja. Seminaariin osallistui yli 70 henkilöä. BirdLife Suomi järjesti 13. valtakunnallisen Tornien taisto -lintuharrastustapahtuman 6.5. Ennätykselliset 248 joukkuetta ja noin 1 100 lintuharrastajaa osallistui tapahtumaan, jossa havainnoidaan lintulajeja

lintutorneista kahdeksan tunnin ajan. BirdLife Suomen joukkue kisaili Helsingin Viikissä ja havaitsi 91 lajia. Joukkueen jäsenet olivat Mika Asikainen, Teemu Lehtiniemi, Pertti Uusivuori, Olli-Pekka Liinalaakso, Karno Mikkola, Heidi Björklund, Tom Björklund ja Helena Ranta. Päivän aikana tuhannet ihmiset kävivät tutustumassa lintuharrastukseen torneilla eri puolilla Suomea. Tapahtumaa sponsoroi Kemira ja tapahtuma tuotti 6 900 e BirdLife Suomen linnustonsuojelutyöhön. BirdLife Suomen ja Kuusamon Lintukerhon järjestämä 23. SM-lintumaraton kilpailtiin Kuusamossa 16. 17.6. Kisaan osallistui yhteensä 29 joukkuetta ja lintumaratonissa havaittiin yhteensä 156 lajia. Kilpailun voittajajoukkue havaitsi 131 lajia. Kuusamon Lintumaratonin osallistumismaksuilla tuettiin Vihtasalmen lintutornin rakentamista. 9 3.3 Verkkosivut ja sähköpostilistat BirdLife Suomen verkkosivuja hyödynnettiin lintuharrastuksen edistämisessä. Verkkosivuilla on esillä monipuolisesti lintuihin ja lintuharrastukseen liittyvää materiaalia. Sivuista tarkemmin kohdassa 5.5. BirdLife Suomi ylläpiti jäsenyhdistysten toimihenkilöiden BirdLife-aktiivit -sähköpostilistaa, suojeluaiheista sähköpostilistaa ja lintuharrastajille tarkoitettua sähköpostilistaa (Lintuverkko), jolla oli vuoden lopussa noin 1 700 tilaajaa. Lisäksi ylläpidettiin eurooppalaisille lintuharrastajille tarkoitettua listaa (EuroBirdNet), jolla oli noin 1 300 tilaajaa. Sähköpostilistoista ja verkkosivuista vastasi henkilökunta Joonas Gustafssonin ja Jarkko Prihan (Prihateam Networks) avustamana. 3.4 Koulutustoiminta BirdLife Suomi järjesti vuoden aikana seitsemän kurssia ja koulutustilaisuutta, jotka järjestettiin yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Kurssin nimi: Paikka: Aika: Osanottajat: Muutonseuranta lintutieteen apuväline Lohja 18.3. 73 Kevätmuutto Kristiinankaupunki 20. 23.4. 20 Lintuharrastuksen peruskurssi aloittaville senioreille Kristiinankaupunki 5. 7.5. 24 Arktika Virolahti 18. 21.5. 10 Kahlaajakurssi Kristiinankaupunki 20. 23.7. 11 Syysmuutto ja vaelluslinnut Kristiinankaupunki 28.9. 1.10. 18 Puheenjohtajakokous Kempele 4.11. 45 Lisäksi järjestettiin Parikkalassa yhteistyössä Tmi Ornion kanssa lintuharrastuksen peruskurssi 12. 14.5. (16 osanottajaa) ja yölaulajakurssi 2. 4.6. (20 osanottajaa). 3.5 Muu toiminta BirdLife Suomi asensi Nokian lahjoittaman kameran kuvaamaan alkuvuodeksi lintujen talviruokintapaikkaa Hämeessä. Kamera otti yli 1300 kuvaa, joissa esiintyi yhteensä yli kymmenen lintulajia. Kuvat siirsi verkkosivuillemme Hannu Sievilä HS-visual Art Ky:stä. Lintukamerasivu keräsi kolmessa kuukaudessa noin 12 000 kävijää.

BirdLife Suomen nimistötoimikunta julkaisi huhtikuussa uuden painoksen maailman lintujen suomenkielisestä nimistöstä, joka vastaa Howard & Mooren lajilistan kolmatta painosta sekä länsipalearktisen alueen lajien osalta Euroopan rariteettikomiteoiden AERC:n suosituksia. Tiira-lehteä lähetettiin halukkaille yhdistyksille, messuille ja muihin tapahtumiin jaettavaksi. Yhteensä noin 10 000 lehteä jaettiin erilaisissa tapahtumissa. Tiedotustoiminnan yhteydessä esiteltiin lintuharrastusta eri medioissa lukuisia kertoja (katso kohta 5.6). Lintuharrastuksesta ja linnuista kiinnostuneita palveltiin puhelimitse päivittäin. Kyselyhuippu osui alkukevääseen lintuinfluenssan vuoksi. Havainnot harvinaisista linnuista tarkastava rariteettikomitea (RK) toimi entiseen tapaan. Vuoden 2006 aikana julkaistiin edellisen vuoden harvinaisuusraportti Linnut-vuosikirjassa. 10 4. Järjestötoiminta 4.1 Toiminta Suomessa Jäsenyhdistyksiä kannustettiin tekemään aktiivista jäsenhankintaa. Jäsenyhdistysten järjestötoimintaa tuettiin valitsemalla vuoden lintuyhdistys (tarkemmin kohdassa 1.2). BirdLife Suomi edisti jäsenhankintaa lähettämällä kaikille jäsenyhdistysten uusille jäsenille ilmaisen Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Yhdistyksille ja retkikummien tapahtumiin osallistuneille lähetettiin myös BirdLife Suomen lehtiä. Uusia jäseniä liittyi noin 650. Ajankohtaisista asioista tiedotettiin jäsentiedotteissa ja Tiira-lehdessä. Tiira-lehden keskeisen osan muodosti jäsenyhdistysten tapahtumapalsta. Sähköpostia käytettiin tehokkaasti hyväksi tiedottamisessa ja käytännön asioissa. BirdLife Suomen jäsentiedotteet välitettiin sähköpostitse aktiivit-sähköpostilistan avulla lähes 200 jäsenyhdistysten toimihenkilölle. Kempeleessä järjestettiin puheenjohtajakokous 4.11. Kokouksessa käsiteltiin etupäässä Tiiralintuhavaintopalveluun liittyviä asioita, kuten havaintojen käyttöoikeuksia, järjestelmän rahoitusta, havaintojen salaamista ja jäsenten etuja. Lisäksi kokouksessa jaettiin puheenjohtajakansio, johon on koottu olennainen perustieto BirdLife Suomesta. Kansio annetaan jatkossa kaikille uusille puheenjohtajille. Kokoukseen osallistui noin 20 yhdistyksen edustajia. Ajankohtaisten tietojen välitykseen käytettiin myös BirdLife Suomen verkkosivuja, joilta löytyy kaikki perustieto BirdLife Suomen toiminnasta. Jäsenyhdistyksille toimitettiin tilauksesta tapahtumissa käytettäviä lintutorneihin kiinnitettäviä infokortteja. Yhdistyksillä oli myös mahdollisuus tilata yhdistysbanderolleja. Jäsenrekisteripalveluja tarjottiin niitä haluaville yhdistyksille; palveluja käytti kymmenen jäsenyhdistystä. Toiminnanjohtaja, suojelu- ja tutkimuspäällikkö, tiedottaja, järjestösihteeri ja toimistosihteeri vierailivat yhdistyksissä ja yhdistysten tapahtumissa 14 kertaa esittelemässä liiton toimintaa sekä ajankohtaisia lintuharrastus- ja suojeluasioita. Kehittämistoimikunta avusti henkilökuntaa järjestötyön kehittämisessä. 4.2 Tiira-lintutietopalvelu Vuoden päätavoite oli valtakunnallisen havaintojärjestelmän avaaminen ja kehittäminen. BirdLife Suomen kehittämä Tiira-lintutietopalvelu avattiin 29.3. Palveluun kirjautui parissa viikossa yli 3 000 käyttäjää ja vuoden lopussa kirjautuneita käyttäjiä oli 5 480. Palvelu on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille ja se toimii internetissä osoitteessa www.tiira.fi. Palveluun tulevat havainnot ovat jäsenyhdistyksille käyttökelpoisessa muodossa arkistoituna. Palvelussa voi selata havaintoja koko maasta ja siellä voi pitää omaa havaintopäiväkirjaa. Palvelua kehitettiin vuoden

aikana ja siihen tuli runsaasti uusia ominaisuuksia. Jäsenyhdistysten jäsenillä on käytössään laajemmat hakuominaisuudet ja tarkemmat kartat kuin ei-jäsenillä. Jäsenyhdistyksille järjestettiin keväällä Tiira-koulutusta yhteensä kymmenellä paikkakunnalla. Koulutuksiin osallistui 24 jäsenyhdistystä. Yhdistysten aktiiveja koulutettiin ja kyselyihin vastattiin myös yhdistyskäyntien yhteydessä sekä puhelimitse ja sähköpostitse koko vuoden ajan. Tiiraan siirrettiin 11 jäsenyhdistyksen vanhoja havaintoarkistoja. Havainnot tiliytettiin käyttäjien omille havaintotileille joulukuussa. Havaintoarkistojen myötä Tiiraan tuli noin miljoona havaintoa ja vuonna 2006 havaintoja kirjattiin Tiiraan noin 600 000. Tiiraan liittyville kyselyille ja palautteille avattiin Tiira-keskustelufoorumi samaan aikaan Tiiralintutietopalvelun kanssa. Foorumilla vastailtiin palautteeseen säännöllisesti ja foorumilta tulleita kehittämisehdotuksia otettiin vastaan. Vuoden aikana kaikki jäsenyhdistykset siirtyivät käyttämään Tiiraa ensisijaisena havaintojenkeruujärjestelmänä. Tiiran sivuilla kirjattiin yhteensä 700 000 käyntiä vuoden aikana. Tiiran toteutuksesta vastasi ohjelmistosuunnittelija Sampo Kunttu apunaan Mikko Lindfors ja Timo Koski. Työtä ohjasi havaintotoimikunta (11.4. asti) ja muu henkilökunta. 11 4.3 Kansainvälinen toiminta BirdLife Suomi toimi edellisten vuosien tapaan tiiviissä yhteistyössä BirdLife Internationalin sihteeristön kanssa tiedotuksellisissa ja järjestötoimintaan liittyvissä asioissa. BirdLife Suomi sai sihteeristöltä materiaalia ja muuta apua tiedotustoiminnan ja varainhankinnan tueksi. Ljubljanassa Sloveniassa 13. 16.10. järjestettyyn BirdLifen Euroopan kokoukseen osallistuivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi ja hallituksen jäsen Aki Arkiomaa. Kokouksessa käsiteltiin monipuolisesti BirdLifen Euroopan ohjelmaa: mm. IBA-hanke, linnustonseuranta, ilmastonmuutos ja lintuinfluenssa olivat näkyvästi esillä. Kokouksen virallisessa osuudessa mm. hyväksyttiin Euroopan alueelle uudet toimintaohjeet, esiteltiin BirdLife Internationalin uusi ekstranetti ja keskusteltiin useista Euroopan laajuisista hankkeista. BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Mika Asikainen toimi BirdLife Internationalin Euroopan neuvoston (European Committee) puheenjohtajana ja lokakuussa Asikainen valittiin neuvostoon uudelle kaksivuotiskaudelle. Neuvosto on neuvoa antava elin Euroopan toimistojen henkilökunnalle. Neuvosto myös hyväksyy Euroopan henkilökunnan vuosisuunnitelmat ja budjetin. BirdLife Internationalin World Birdwatch -lehteä välitettiin linnustonsuojeluklubin tukijoille sekä lehden tilaajille. Suomen levikki oli 140 kappaletta. Pohjoismaiden BirdLife-partnerit kokoontuivat lokakuussa Ljubljanan kokouksen yhteydessä keskustelemaan yhteisistä hankkeista. Esille nousi mm. mahdollisuus osallistua jonkin Euroopan maan BirdLife-partnerin kehittämiseen BirdLife Internationalin Supporting partner -menettelyllä. Tämän asian selvittelyä päätettiin jatkaa. Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta katso kohta 2.7. 5. Tiedotustoiminta ja julkaisut 5.1 Linnut-lehti Tilattava aikakauslehti Linnut ilmestyi 41. vuosikertanaan neljänä numerona. Lehden tavoitteena oli antaa kaikille linnuista kiinnostuneille hyödyllistä ja luotettavaa lintutietoa sekä tarjota kiinnostavia kuvauksia linturetkiltä kokemuksellisen tekstin ja hyvien valokuvien avulla.

Lehteä markkinoitiin aktiivisesti. Näytenumero ja markkinointikirje lähetettiin jokaiselle uudelle jäsenelle. Näytenumeroita lähetettiin myös retkikummeille, lintukurssien pitäjille, luontokeskuksiin ja näyttelyihin. Vuoden aikana kokeiltiin myös mahdollisuutta tilata lehdestä näytenumero tekstiviestillä. Lehden tilaajamäärä kasvoi vuoden aikana noin 5 %. Painosmäärä oli keskimäärin 4 400 kpl. Painopaikkana oli Erweko Oy Helsingissä. Päätoimittajana oli tiedottaja Lauri Hänninen ja taittajana Seppo Alanko. Lehteä vakituisesti avustavia toimittajia olivat Heidi Björklund, Tom Björklund, Kari Kekki, Teemu Lehtiniemi, Jyrki Normaja, Mia Rönkä ja William Velmala. Lisäksi Airi Lamminmäki avusti toimitustyössä. BirdLife Suomen toimisto ylläpiti lehden tilaajarekisteriä. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. Vanhojen Linnut-lehtien irtonumeroiden myyntiä jatkettiin. 12 5.2 Tiira-lehti Tiira-tiedotuslehden 11. vuosikerta ilmestyi neljänä numerona. Lehdessä esiteltiin BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten perustoimintoja, kansallisia ja kansainvälisiä linnustonsuojeluaiheita, lintuharrastusaiheita sekä BirdLife Suomen ja jäsenyhdistysten tapahtumia. Lehden painosmäärä oli keskimäärin 12 000 kpl. Painopaikka oli West Point Oy Raumalla. Lehden päätoimittajana toimi Mika Asikainen. BirdLife Suomen henkilökunta toimitti pääosan lehden aineistosta. Lehden taittajana toimi Seppo Alanko. Mainoshankinnasta vastasi Markkinointi- ja mainospalvelu Halminen Ky. 5.3 Linnut-vuosikirja Linnut-vuosikirja ilmestyi kymmenennen kerran. Kirjan sisältö koostui uhanalaisten lajien seurantaraporteista, valtakunnallisista linnustonseurantaraporteista sekä muista tutkimusraporteista. Näiden lisäksi vuosikirjassa oli mukana myös rariteettikomitean hyväksymät vuoden 2005 harvinaisuushavainnot ja vuoden 2004 pikkuharvinaisuuskatsaus. Kirjan toimitti Rauno Yrjölä ja taittoi Seppo Alanko. Kirjan painosmäärä oli 2 000 kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut Oy Kuopiossa. Vuosikirja julkaistiin yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon eläinmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 5.4 Ornis Fennica BirdLife Suomelle vuonna 2005 siirtynyt Ornis Fennica ilmestyi neljänä numerona. Lehden päätoimittajana oli Jon Brommer ja taittajana Johan Ulfvens. Painosmäärä oli 800 kpl. Painopaikka oli Suomen Graafiset Palvelut Oy. Artikkeleita lähetettiin toimitukseen 45, joista 22 julkaistiin. Ornis Fennican sitaatti-indeksi (impact factor) on yli 0,7, mikä tekee siitä varsin arvostetun lintutieteellisen julkaisun. Suomen Akatemia tuki Ornis Fennican julkaisemista. 5.5 BirdLife Suomen verkkosivut BirdLife Suomen verkkosivuja osoitteessa www.birdlife.fi pidettiin ajan tasalla lähes päivittäin. Sivuilla vieraili keskimäärin noin 50 000 kävijää kuukaudessa ja vuoden aikana kävijöitä oli yhteensä noin 600 000. Tämä on noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Sivujen ylläpitämisestä vastasi BirdLife Suomen henkilökunta ja Pekka J. Nikander. Suurimman osan sivujen materiaalista tuotti BirdLife Suomen henkilökunta. Teknisissä kysymyksissä apua saatiin Joonas Gustafssonilta. Sivujen suosituin palvelu on lintutilannekatsaus, joka viikoittain kertoo lintutilanteen eri puolilla maata. Katsaus kootaan yhdessä jäsenyhdistysten kanssa ja se on suunnattu kaikille linnuista kiinnostuneille. Lintutilanneraportteja lähettivät katsaukseen vuoden aikana Pirkka Aalto, Seppo Grönlund, Tomi Hakkari, Jouni Holopainen, Harri Hutri, Matti Häkkilä, Oskari Härmä, Harri Högmander, Juhani Karvonen, Pekka Kyllönen, Olli Lamminsalo, Timo Leppänen, Sami Luoma, Jyrki Mäkelä, Aarne Ohtonen, Harri Okkonen,

Antti Peuna, Marko Pohjoismäki, Jouni Ruuskanen, Leo Salo, Frans Silvenius, Lauri Tervo, Tero Toivanen, Jari-Pekka Tyyskä, Jarmo Vuorinen ja Jouni Ylipekkala. BirdLife Suomen verkkosivujen yhteydessä on myös Suomen Lintuvaruste Oy:n verkkosivut. BirdLife Suomen sivusto toimi Nebula Oy:n palvelimella. Tiira-sivustosta tarkemmin kohdassa 4.2 ja eteläsuomenmetsät-sivustosta kohdassa 2.4. 13 5.6 Muu tiedotustoiminta BirdLife Suomen toimisto antoi 40 lehdistötiedotetta, joiden läpimenoprosentti oli yli 80 %. Lisäksi joukkoviestimiä avustettiin yli 250 kertaa. Näistä oli radiohaastatteluita 49 ja tv-haastatteluita 14. Alkukevään eurooppalaiset lintuinfluenssatapaukset lisäsivät selvästi median yhteydenottoja. Vuoden aikana jäsenyhdistyksiä tiedotettiin pääasiassa aktiivit-sähköpostilistan välityksellä. Tämän lisäksi yhdistyksille lähetettiin yksi jäsentiedote. Edustajiston kokousasioiden lisäksi esiteltiin hallituksen päätöksiä, järjestö- ja linnustonsuojeluasioita sekä muita ajankohtaisia tapahtumia. Tiira-järjestelmästä tiedotettiin Tiira-foorumilla, sähköpostilistoilla ja yhdistyskäyttäjien postilistalla. Maanviljelijöille tehdystä opaskirjasesta Oma maa mansikka kerrotaan kohdassa 2.5. 6. Hallinto 6.1 Edustajisto Edustajistoon, BirdLife Suomen ylimpään päättävään elimeen, kuului 79 edustajaa. Edustajiston puheenjohtajaksi kaudelle 2006 2007 valittiin Harri Högmander Jyväskylästä ja varapuheenjohtajaksi Petri Seppälä Vammalasta. Edustajisto kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen 19.3. Lohjalla sekä syyskokoukseen 5.11. Kempeleessä. Kokouksissa käsiteltiin ja hyväksyttiin BirdLife Suomen sääntömääräiset asiat. Syyskokouksessa valittiin kaudelle 2007 08 liittohallituksen varapuheenjohtajaksi Asta Lähdesmäki sekä hallituksen jäseniksi Hanna Aalto, Jukka Ihanus, Harto Lindén ja Tuomo Pihlaja. Syyskokouksessa hyväksyttiin BirdLife Suomen visio 2012. Kevätkokouksen yhteydessä 19.3. järjestettiin Muutonseuranta lintutieteen apuväline -seminaari ja syyskokouksen yhteydessä 4.11. pidettiin puheenjohtajakokous, jossa esillä oli erityisesti Tiirahavaintojärjestelmään liittyviä asioita. Tilintarkastajina toimivat Ernst & Young Oy (Roger Nyqvist) ja Timo Böhme sekä varatilintarkastajina Timo Heiskari ja Jyrki Normaja. 6.2 Liittohallitus BirdLife Suomen kymmenjäseninen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt (suluissa osallistuminen kokouksiin): Ulla Matturi puheenjohtaja (9/9) Asta Lähdesmäki varapuheenjohtaja (9/9) Marko Vauhkonen sihteeri (7/9) Aki Arkiomaa taloudenhoitaja (7/9) Hanna Aalto jäsen (5/9)

Heidi Björklund jäsen (8/9) Olli-Pekka Liinalaakso jäsen (9/9) Tuomo Pihlaja jäsen (8/9) Peter Uppstu jäsen (7/9) Jari Valkama jäsen (5/9) Hallituksen kokousten pöytäkirjapykäliä kertyi 163. Hallituksen toiminnan helpottamiseksi perustettiin hallituksen omat verkkosivut. 14 6.3 Toimikunnat Vuoden lopussa BirdLife Suomella oli kahdeksan toimikuntaa. 1. Suojelutoimikunta Aki Arkiomaa, Margus Ellermaa (siht.), Esko Gustafsson, Harri Hölttä, Panu Kunttu (pj), Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos, Sami Timonen, Ville Vepsäläinen ja Marcus Walsh. Toimikunta avusti henkilökuntaa suojelutoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. 2. Kehittämistoimikunta Hanna Aalto, Aki Arkiomaa, Mika Asikainen, Lauri Hänninen, Katri Liikonen (siht.), Asta Lähdesmäki, Ulla Matturi (pj). Toimikunta linjaa ja priorisoi seuraavien vuosien asiakokonaisuuksia varainhankinnan, jäsenhankinnan, järjestötoiminnan ja tiedotuksen suhteen. Toimikunta kokoontui kolme kertaa. 3. Nimistötoimikunta Heidi Björklund, Lauri Hänninen (siht.), Harri Högmander, Matti Lammin-Soila, Juhani Lokki ja Visa Rauste, Risto A. Väisänen (pj). Toimikunta ylläpitää ja päivittää maailman lintujen suomenkielisten nimien luetteloa. Toimikunta ei kokoontunut, mutta julkaisi päivitetyn luettelon huhtikuussa. 4. Rariteettikomitea Tapio Aalto, Antero Lindholm (siht.), Pekka J. Nikander, Jyrki Normaja, Visa Rauste (pj), Kari Soilevaara ja William Velmala. Komitea tarkasti ja julkaisi Suomessa tavattavien harvinaisten lintujen havainnot ja kokoontui kolme kertaa. 5. Metsähanhityöryhmä Teuvo Eskola, Matti Hovi, Sauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen, Teemu Lehtiniemi (siht.), Matti Osara, Jorma Pessa (pj), Ari Rajasärkkä, Minna Ruokonen, Sami Timonen, Einari Väyrynen ja Veli- Matti Väänänen. Työryhmä koordinoi metsähanhen tutkimusta ja suojelua Suomessa. Työryhmä ei kokoontunut vuoden aikana. 6. Kurkityöryhmä Juhani Rinne, ym. Työryhmä koordinoi kurkien tutkimusta ja suojelua. 7. Tieteellinen toimikunta Jon Brommer, Esa Lammi, Teemu Lehtiniemi (siht.), Hannu Pietiäinen (pj) ja Jari Valkama. Toimikunnan tehtävänä on Ornis Fennican kehittäminen ja tieteellisen toiminnan koordinointi. Toimikunta kokoontui ensimmäisen kerran. 8. Johtoryhmä Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, toiminnanjohtaja ja suojelu- ja tutkimuspäällikkö. Johtoryhmä valmisteli hallituksen kokousten asioita. Pääosa kokouksista käytiin internetin välityksellä puhelinpalavereina. Kokouksia oli yhteensä 17.

6.4. BirdLife Suomen jäsenyydet ja edustukset 15 Jäsenyydet: 1. Aikakauslehtien Liitto ry 2. Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry (OK-opintokeskus) 3. Siemenpuu Kansalaisliikkeiden yhteistyösäätiö 4. Suomen luonnonsuojeluliitto ry, ulkojäsen 5. Suomen ympäristökasvatuksen seura ry 6. Tieteellisten Seurain Valtuuskunta 7. Veronmaksajain Keskusliitto ry Henkilökunta edusti BirdLife Suomea. Kotimaiset edustukset (suluissa BirdLife Suomea edustanut henkilö): 1. Järjestöjen maatalouden ympäristöryhmä JÄMYRÄ (Teemu Lehtiniemi) 2. Kuusamon lintumaratonin järjestelytoimikunta (Mika Asikainen) 3. Lintuatlaksen ohjausryhmä (Harri Högmander) 4. Lintuatlastoimikunta (Marko Vauhkonen 8.11. asti, Asta Lähdesmäki 28.11. alkaen) 5. Lintulahdet-Life-hanke (Teemu Lehtiniemi) 6. Lintutyöryhmä (UHEKS) (Teemu Lehtiniemi) 7. Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen luonnonvarasuunnitteluryhmä (Risto Sulkava) 8. Metsähallituksen petolinturyhmä (Teemu Lehtiniemi) 9. Metsähallituksen Pohjois-Pohjanmaan luonnonvarasuunnittelun yhteistyöryhmä (Ulla Matturi) 10. Metsävetoomushankkeen ohjausryhmä (Marcus Walsh) 11. Suomen biodiversiteetti-indikaattorit -kehityshanke (Teemu Lehtiniemi) 12. Sääksisäätiö (Arto Kalliola) 13. Viikin Vanhankaupunginlahden-tutkimustyöryhmä (Teemu Lehtiniemi) 14. Ympäristöjärjestöjen metsäryhmä (Marcus Walsh) Kansainväliset edustukset: 1. BirdLife International (Mika Asikainen) 2. Eurogroup Against Bird Crime (Teemu Lehtiniemi) 3. Forest Stewardship Council (FSC) (Marcus Walsh) 7. Henkilökunta ja toimitilat BirdLife Suomen toimihenkilöt olivat toiminnanjohtaja Mika Asikainen, suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi, järjestösihteeri Heini Jalava (10.3. asti), järjestösihteeri Katri Liikonen, tiedottaja Lauri Hänninen, toimistosihteeri Kirsi Peltonen ja taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo. Lisäksi Margus Ellermaa työskenteli suojeluasiantuntijana, Kristiina Koskinen metsäasiantuntijana, Sampo Kunttu

ohjelmistosuunnittelijana, Hanna Seitapuro (31.5. asti) maatalousasiantuntijana, Mattias Isaksson toimistoapulaisena (31.5. asti) ja Mikko Lindfors ohjelmistosuunnittelijana (noin 4 kuukautta). 4.9. alkaen BirdLife Suomen toimistolla suoritti siviilipalvelustaan Tuomas Ripatti. BirdLife Suomen toimisto sijaitsee Helsingissä (Annankatu 29 A). BirdLife Suomen tiloissa sijaitsee myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n arkisto. 16 8. Talous BirdLife Suomen talouden perustana olivat jäsen- ja tilausmaksut, opetusministeriön yleisavustus nuorisotyötä tekeville järjestöille, ympäristöministeriön yleisavustus, muu julkinen projektirahoitus, mainostulot, linnustonsuojeluklubin tukimaksut sekä lahjoitukset. Toimintavuoden lopussa tilikauden alijäämä oli 3 249,99 e. 8.1 Jäsenmaksut ja lahjoitukset Jäsenyhdistysten jäsenmaksu oli 8,5 e per jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Jäsenmaksutuottoina saatiin 69 000 e. Linnustonsuojeluklubin kautta toimintaan saatiin 17 000 e ja muita lahjoituksia saatiin 12 000 e. 8.2 Valtionavut Opetusministeriön yleisavustus oli 55 000 e. Ympäristöministeriöltä saatiin yleisavustusta 25 000 e, 4 000 e lajisuojelusuunnitelmien tekemiseen ja 1 000 e BirdLifen Euroopan kokouksen matkakuluihin. Maa- ja metsätalousministeriöstä saatiin 30 000 e kasviesitteen tekoon. Ulkoasiainministeriöltä saatiin Etiopian kosteikkohankkeeseen 20 000 e. Lisäksi OK-opintokeskukselta saatiin 2 400 e kurssien järjestämiseen. 8.3 Hankkeet Yhdessä Mobile Avenue Finland Oy:n kanssa jatkettiin matkapuhelinkäyttäjille tarkoitettujen linnunlaulusoittoäänien ja taustakuvien välittämistä ja tekstiviestipalveluiden tarjoamista. Mobiilipalvelut tuottivat vuoden aikana yhteensä noin 2 000 e. Jatkettiin yhteistyötä lintukuvaajien Arto Juvonen, Tomi Muukkonen, Jari Peltomäki ja Markus Varesvuo kanssa Lintukuva.fi-verkkosivuilla. 9. Suomen Lintuvaruste Oy BirdLife Suomi omistaa Suomen Lintuvaruste Oy:n kokonaan. Lintuvaruste ei jakanut osinkoa, mutta yhtiö lyhensi velkaansa BirdLife Suomelle 1 200 e. BirdLife Suomen edustajina yhtiön hallituksessa olivat Juhani Kairamo, Marko Vauhkonen ja Jouni Lamminmäki. Yhtiökokouksessa BirdLife Suomea edustivat 8.6. Aki Arkiomaa ja Mika Asikainen. Lintuvarusteella on myymälä Helsingin Viikissä.