1 RAUTALAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET hyväksytty Rautalammin kunnanvaltuustossa XX.X.2012 XX voimaan XX.XX.2012
2 Sisällysluettelo 1. LUKU... 5 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 5 1 Tavoite... 5 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 5 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin... 5 2. LUKU... 5 JÄTEVEDET... 5 4 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella... 5 5 Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedet... 7 6 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu... 7 7 Veneiden pesu ja huolto... 7 8 Mattojen ja pyykin pesu... 7 9 Lumen vastaanottopaikat... 8 3. LUKU... 8 PÄÄSTÖT ILMAAN... 8 10 Savu- ja nokihaitat... 8 11 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt... 8 4. LUKU... 8 JÄTTEET... 8 12 Betoni- ja tiilijäte... 8 13 Jätteiden sijoittaminen maahan... 9 5. LUKU... 9 KEMIKAALIT... 9 14 Yleiset määräykset kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelystä... 9 15 Kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittely herkillä alueilla... 10 6 LUKU... 10 MELUNTORJUNTA... 10 16 Äänentoistolaitteiden käyttö ja sijoitus ulkotiloissa... 10 17 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta... 11 18 Pykälien 16 ja 17 mukaisten määräysten suhde ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen ilmoitusmenettelyyn... 11
3 19 Eläinten jaloittelualueet ja laiduntaminen sekä lannoitteiden ja torjunta-aineiden ym. käyttö... 11 7 LUKU... 12 MUUT MÄÄRÄYKSET... 12 20 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset... 12 21 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä... 12 22 Siirtymäkausimääräykset... 12 23 Voimaantulo... 13 LIITTEET:... 13
4 MÄÄRITELMIÄ Haja-asutuksen kuormitusluku: Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä seitsemän vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa, kokonaisfosforin määrä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä on 14 grammaa vuorokaudessa. Saostussäiliö (saostuskaivo): Jäteveden yksi- tai useampiosainen, vesitiivis mekaaninen esikäsittelylaite, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat. Jäteveden umpisäiliö (umpikaivo):vesitiivis, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliö, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön. Jäteveden maahanimeyttämö: Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Jäteveden maasuodattamo: Maahan kaivettu tai pengerretty talousjäteveden käsittelylaitteisto, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn. Pienpuhdistamo: Muu kuin edellä kohdissa 1-4 mainittu talousjäteveden käsittelylaite ja jonka toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä. Selvitys jätevesijärjestelmästä: Jätevesijärjestelmästä tehtävässä selvityksessä on esitettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta sekä perusteltu arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä. Selvitykseen on liitettävä asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat. Lisäksi siihen on liitettävä jätevesijärjestelmän käytön, hoidon, huollon ja valvonnan kannalta tarpeelliset muut tiedot (VNa 209/2011) Talousjätevesi:Asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista peräisin olevaa jätyevettä. Talousjätevettä on myös vastaava elinkeinotoiminnatsa peräisin oleva jätevesi. Jätevesiliete: Puhdistamo, saostuskaivo ja umpikaivoliete, joka on hygienisoitu eli käsitelty mikrobiologisesti turvalliseksi. Käsittelyllä tarkoitetaan Elintarviketurvallisuusviraston hyväksymää käsittelyä eli esimerkiksi mädätystä, kalkkistabilointia tai lahotusta.
5 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää siitä aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa (YSL 86/2000) 1 säädetään. 2 Määräysten antaminen ja valvonta 2.1 Ympäristönsuojelumääräykset antaa YSL 19 :n nojalla Rautalammin kunnanvaltuusto. 2.2 Näiden määräysten noudattamista valvoo YSL 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Rautalammin kunnan ympäristölautakunta, Rkyl). YSL 21 :n 2 momentin mukaan Rkyl voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa (YSL) tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään (Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 24.1.1986/64). 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3.1 Nämä määräykset ovat voimassa Rautalammin kunnassa. 3.2 Määräykset eivät koske YSL:n mukaan ympäristöluvanvaraista tai YSL 61, 62 tai 78 :n mukaan ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ympäristölupapäätöksessä tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. 3.3 Myös toimintaan jonka ympäristönsuojeluvaatimuksista säädetään asetuksessa ja joka rekisteröidään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään siten kuin YSL 65 :n 1 tai 2 momentissa säädetään, eivät ympäristönsuojelumääräykset voi koskea (nestemäisten polttoaineiden jakeluasemat, alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköt ja asfalttiasemat). 3.4 Samantasoisia kunnallisia sääntöjä säädöshierarkisesti ovat muun muassa rakennusjärjestys ja jätehuoltomääräykset. Ympäristönsuojelullisesti parempaan tulokseen johtavaa määräystä tulee noudattaa, vaikka samasta asiasta olisi määrätty myös muussa kunnallisessa määräyksessä. 2. LUKU JÄTEVEDET 4 Talousjätevedet viemäriverkoston ulkopuolella 4.1 Talousjätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistölle tulee noudattaa seuraavia suojaetäisyyksiä:
6 Kohde Vähimmäisetäisyys talousvesikaivo ja maalämpökaivo 20-50 m (maaston kaltevuussuhteista ja maaperästä riippuen) vesistö 15 m (keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta) tie, tontin raja oja pohjavesi 5 m 5-10 m maaperäkäsittelylaitteistosta 0,25 m maasuodattamosta (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) 1m maahanimeyttämöstä (suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella) 4.2 Pilaantumiselle herkillä alueilla tulee talousjätevedet käsitellä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 90 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 40 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. 4.3 Pilaantumiselle herkiksi alueiksi katsotaan alueet, jotka sijaitsevat alle 150 metrin etäisyydellä vesilain tarkoittamasta vesistöstä tai kuivatusalueen vesiä kokoavasta valtaojasta paitsi Rautalampijärven valuma-alueella Äijäveteen saakka em. etäisyys on 200 m. 4.4 Vesikäymälän rakentaminen on kielletty, jos saostus-, umpi- ja vastaavien talousjätevesisäiliöiden tyhjentäminen tieyhteyden puuttumisen tai muun syyn vuoksi ei ole mahdollista. 4.5 Pohjavesialueilla vesikäymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön. Jätevedet voidaan myös käsitellä hajajätevesiasetuksen 4 1 momentin mukaiset yleiset käsittelyvaatimukset täyttävällä tavalla, minkä jälkeen puhdistetut jätevedet on johdettava alueen ulkopuolelle. Muut talousjätevedet tulee käsitellä kaksiosaisessa saostuskaivossa ja maasuodattamossa tai muulla siihen puhdistusteholtaan rinnastettavalla menetelmällä. 4.6 Määrältään vähäiset pesuvedet asuin- tai lomakiinteistöstä jossa ei ole käytössä jatkuvasti paineinen vesi ja sen kerrospinta-ala on alle 50 kerros m 2 ja kiinteistöllä syntyvien pesuvesien määrä on vähäinen, voidaan imeyttää maaperään kohdan 4.1 mukaisesti, kuitenkaan ei rakennusta
7 lähemmäksi rantaa. Sama koskee alle 30 kerros m 2 saunaa jos sen pesuvedet käsitellään erikseen. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. 4.7 Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmät tulee aina toteuttaa ja sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät huuhtoudu tulvan aikana suoraan vesistöön. 5 Eläinsuojien ja maitohuoneiden jätevedet 5.1 Eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet sekä jalostukseen kelpaamaton maito on käsiteltävä tarkoitukseen suunnitellussa erillisessä käsittelyjärjestelmässä tai yhdessä asumisjätevesien kanssa yhteiskäyttöön suunnitellussa järjestelmässä. Pesuvesien ja jalostukseen kelpaamattoman maidon johtaminen liete- tai virtsasäiliöön on myös hyväksyttävä ratkaisu edellä mainitun puhdistamoratkaisun ohella. 5.2 Jos asuinkiinteistön tai oman eläinsuojan vesikäymäläjätevedet johdetaan liete- tai virtsasäiliöön, tulee ennen lietteen peltolevitystä varmistua siitä, että liete on mikrobiologisesti turvallista. 6 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja laitteiden pesu 6.1 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla, kuten puistoissa. 6.2 Moottoriajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden harvoin tapahtuva pesu muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu kiinteistöllä, mikäli jätevedet voidaan imeyttää haittaa aiheuttamatta maaperään tai johtaa sadevesi- tai jätevesiviemäriin. 6.3 Jos pesutoiminta on ammattimaista tai usein toistuvaa tai pesemisessä käytetään hiilivetyliuottimia sisältäviä pesuaineita, tulee pesemisen tapahtua tähän tarkoitukseen rakennetulla tiivispohjaisella pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. 6.4 Ranta-alueilla moottoriajoneuvojen, koneiden ja vastaavien laitteiden pesussa syntyviä jätevesiä ei saa missään olosuhteissa johtaa puhdistamattomina suoraan vesistöön. 7 Veneiden pesu ja huolto 7.1 Veneiden pesu hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu ainoastaan tätä tarkoitusta varten rakennetuilla pesupaikoilla, joista jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. 7.2 Talvisäilytysalueilla veneitä voidaan pestä muilla kuin hiilivetyliuottimia sisältävillä pesuaineilla siten, että jätevedet imeytetään maaperään tai johdetaan sadevesiviemäriin. 7.3 Veneiden pohjamaalin poisto on tehtävä tiiviillä alustalla, joka estää maalijätteen pääsyn ma aperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä talteen. Veneiden hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. 8 Mattojen ja pyykin pesu 8.1 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu suoraan vesistöön.
8 8.2 Taajaan rakennetuilla alueilla mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yksityisen alueen ulkopuolella on sallittu vain tällaiseen tarkoitukseen varatuilla paikoilla. 9 Lumen vastaanottopaikat 9.1 Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa 1. ja 2. luokan pohjavesialueelle, ranta-alueelle eikä vesistöön. Sen sulamisvedet tulee selkeyttää ja tarvittaessa käsitellä ennen niiden johtamista ojaan tai vesistöön. Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. Aurattua lunta ei saa väliaikaisestikaan sijoittaa niin, että lumi tai sulamisvedet aiheuttavat ympäristön pilaantumista, roskaantumista, yleistä viihtyvyyden vähentymistä tai vettymishaittaa. 3. LUKU PÄÄSTÖT ILMAAN 10 Savu- ja nokihaitat 10.1 Oksien, risujen, puiden lehtien ja haravointijätteiden ulkopoltto ei ole sallittu asemakaavoitetulla alueella niiden aiheuttamien savu- ja nokihaittojen vuoksi. 10.2 Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa ja muissa tulipesissä ei saa polttaa jätteitä, lukuun ottamatta puhdasta, käsittelemätöntä, kuivaa puuta ja vähäisiä määriä kuivaa paperia, kartonkia ja pahvia sytykkeenä. Tuoreen ja märän puun poltto sekä ns. kitupoltto on kielletty. Jätteiden avopoltto on kielletty. 11 Kunnostus- ja puhtaanapitotyöt 11.1 Hiekkapuhalluksessa ja kemiallisessa maalinpoistossa on käytettävä tiivistä suojausta siten, että jätteiden pääsy ilmaan, maaperään ja viemäriin estetään. Työn jälkeen työkohteen ympäristö on siivottava ja syntyneet jätteet toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. 11.2 Hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä käyttämällä riittävästi vettä. Asemakaavoitetuilla alueilla lehtipuhaltimen käyttö on kielletty maalis-, huhti- ja toukokuussa pölyhaittojen torjumiseksi. 4. LUKU JÄTTEET 12 Betoni- ja tiilijäte 12.1 Jätteiden sijoittaminen maaperään on kielletty. Vähäisiä määriä puhdasta betoni- ja tiilijätettä saa kuitenkin ympäristönsuojeluviranomaisen luvalla hyödyntää maarakentamisessa edellyttäen, ettei sijoittamisesta aiheudu ympäristön pilaantumista. Hyödyntämisestä on tehtävä ilmoitus Rautalammin kunnan ympäristölautakunnalle vähintään 30 päivää ennen toimenpidettä. Ilmoituksessa on esitettävä betoni- ja tiilijätteen määrä, alkuperä ja hyödyntämispaikka.
9 12.2 Lupamääräys hyödyntämiseen ei kuitenkaan koske asetuksen 591/2006 mukaista ammattimaista tai laitosmaista maarakentamista jolle on rekisteröintimenettely. 13 Jätteiden sijoittaminen maahan 13.1 Asuinkiinteistöllä maaperään saa sijoittaa vähäisiä määriä puutarhajätettä sekä hyvin kompostoitua käymäläjätettä ja biojätettä. 13.2 Pihan- ja puutarhanhoidossa syntyvien puutarhajätteiden, kuten lehtien ja risujen, vienti yleisille alueille, kuten puistoihin ja viheralueille, on kielletty. 5. LUKU KEMIKAALIT 14 Yleiset määräykset kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelystä 14.1 Maanpäälliset yksivaippaiset öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ja säiliökontit sekä yli 500 litran suuruiset nestemäisten kemikaalien astiavarastot on sijoitettava tiiviiseen suoja-altaaseen. Suoja-altaaseen kertyvät sadevedet on käsiteltävä veden laadun edellyttämällä tavalla. Pohjavesialueella säiliön on oltava 2-vaippasäiliö. 14.2 Pienemmät määrät (alle 500 l) nestemäisiä kemikaaleja ja ongelmajätteitä on ulkona varastoitaessa säilytettävä tiiviillä, vettä ja kemikaalia läpäisemättömällä alustalla siten, että kemikaalit eivät pääse valumaan maaperään, vesistöön tai viemäriin. Mahdolliset vuodot on pystyttävä keräämään talteen. 14.3 Ulkona olevien kemikaalien ja ongelmajätteiden varastojen on oltava aidattuja ja lukittuja tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. 14.4 Sisätiloissa oleva nestemäisten kemikaalien varastotila on allastettava siten, että kemikaalien ja jätteiden pääsy viemäriin on estetty. Suoja-allas tai kynnys on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan säiliön tilavuuden mukaiseksi. Varastotilan lattiapinnoitteen on kestettävä kemikaalin vaikutusta. 14.5 Pysyvässä käytössä olevalla tankkauspaikalla polttoainesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestolla ja säiliöt on sijoitettava tiivispohjaiselle alustalle. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. 14.6 Maanalaiset öljy-, polttoaine- ja kemikaalisäiliöt on tarkastutettava vähintään joka kymmenes vuosi. Ensimmäinen tarkastus on tehtävä viimeistään 1.1.2016 mennessä. Tarkastusta koskeva pöytäkirja on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkastuksen saa tehdä vain Turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastaja. 14.7 Öljy- ja kemikaalisäiliöt on purettava ja poistettava siinä vaiheessa, kun niiden käyttö päättyy. Säiliöt on puhdistettava ennen poistamista. Puhdistusta koskeva todistus on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteiden öljy- ja kemikaalisäiliöiden poistosta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään viikkoa ennen säiliön poistamista.
10 14.8 Siirtymäkausimääräys on esitetty 19 :ssä. 15 Kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittely herkillä alueilla Sen lisäksi, mitä 14 :ssä on määrätty, on pohjavesialueilla, vedenhankintavesistöjen valumaalueilla ja ranta-alueilla noudatettava seuraavia määräyksiä: 15.1 Pohjavesialueilla, vedenhankintavesistöjen valuma-alueilla ja ranta-alueilla öljyjä, polttoaineita ja nestemäisiä kemikaaleja ei saa varastoida maanalaisissa säiliöissä. Maanpäällisten säiliöiden on oltava kaksivaippaisia ja ne on varustettava ylitäytön estolaitteilla ja vuodonilmaisujärjestelmillä. 15.2 Pysyvässä käytössä olevalla tankkauspaikalla polttoainesäiliöiden ja tankkauspaikan alustan on oltava tiivis, niin että mahdolliset vuodot eivät pääse suoraan maaperään. Säiliöiden läheisyydessä tulee olla imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. 15.3 Pohjavesialueilla sijaitsevien sähkön jakelumuuntajien rakenne tulee suunnitella siten, ettei muuntajaöljyä pääse maaperään. Käytössä olevien pylväsmuuntajien sisältämän öljyn pääsy maaperään vauriotilanteessa tulee estää rakentamalla maaperään riittävät tiivistysrakenteet. 15.4 Siirtymäkausimääräys on esitetty 22 :ssä 6 LUKU MELUNTORJUNTA 16 Äänentoistolaitteiden käyttö ja sijoitus ulkotiloissa 16.1 Tilapäisissä yleisötapahtumissa tapahtumapaikka on valittava ja järjestettävä siten, että äänentoistolaitteista aiheutuva lyhytaikainen (5 min) keskiäänitaso ei ylitä arvoa 65 dba asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden julkisivun edessä. Äänentoistolaitteet tulee suunnata pois päin lähimmistä asuinkiinteistöistä ja muista melulle herkistä kohteista. 16.2 Äänentoistolaitteita saa käyttää ma-pe klo 7-22, la klo 9-22 ja su sekä yleisinä juhlapäivinä klo 12-22. Sairaaloiden, vanhainkotien, päiväkotien, koulujen, kirkkojen ja muiden kokoontumistilojen läheisyydessä niiden toiminta-aikana äänentoistolaitteiden käyttö on kielletty. Ulkotarjoilualueella ja mainostarkoituksessa käytettävät äänentoistolaitteet on säädettävä ja sijoitettava siten, että niistä aiheutuva lyhytaikainen (5 min) keskiäänitaso ei ylitä arvoa 55 db asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden julkisivun edessä tai toistettava ääni ei ole selvästi kuultavissa asuinhuoneistoissa ikkunoiden kiinni ollessa. 16.3 Äänentoistolaitteiden käyttö liikkuvassa ajoneuvossa tai muussa kulkuvälineessä ulkona mainos- tai tiedotustarkoituksessa taikka muussa vastaavassa tarkoituksessa on kielletty. 16.4 Tilapäisten yleisötapahtumien yhteydessä äänentoistolaitteiden käytöstä aiheutuvasta meluhaitasta tulee tiedottaa etukäteen kirjallisesti lähistön asuinkiinteistöille ja muille melulle herkille kohteille, jos tapahtuma järjestetään paikassa, jota ei ole asemakaavassa varattu tähän tarkoitukseen. Tiedotteesta tulee ilmetä tieto aiheutuvasta haitasta, sen ajankohta (päivämäärä ja
11 kellonaika) sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot. Tiedote tulee jakaa vähintään viikkoa ennen toiminnan alkamista. 17 Rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotöiden meluntorjunta 17.1 Rakennus- ja purkutöissä häiritsevää melua aiheuttavat työkoneet ja laitteet tulee sijoittaa ja suojata siten, että melun leviäminen asuinkiinteistöille ja muihin melulle herkkiin kohteisiin estyy mahdollisimman tehokkaasti. Työskenneltäessä asuinkiinteistöjen tai muiden melulle herkkien kohteiden läheisyydessä tulee käyttää mahdollisimman vähän melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. 17.2 Häiritsevää melua aiheuttavia rakennus- ja purkutöitä saa taajaan rakennetulla alueella tehdä ma-pe klo 7.00-18.00, la klo 9.00-18.00 sekä su ja yleisinä juhlapäivinä klo 12.00-18.00. 17.3. Häiritsevää melua aiheuttavia toistuvia tavanomaisia kunnossapitotöitä sekä luonnollisen henkilön yksityiseen talouteen liittyviä töitä ja toimenpiteitä saa tehdä ma-pe klo 6.00-22.00, la klo 8.00-18.00 sekä su ja yleisinä juhlapäivinä klo 9.00-18.00. Rajoitus ei koske töitä, jotka ovat välttämättömiä ihmiseen tai omaisuuteen kohdistuvan vaaran tai vahingon torjumiseksi tai ihmisten turvallisen elämänmenon takaamiseksi, kuten välittömästi runsaan lumisateen jälkeen tapahtuva lumenauraus ja -poisto sekä liukkauden torjunta. 17.4 Häiritsevää melua aiheuttavasta rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotyöstä, joka kestää samalla paikalla yhtäjaksoisesti yli 5 työpäivää, tulee tiedottaa kirjallisesti naapureille, joille melusta voi olla haittaa. Tiedotteesta tulee ilmetä tieto meluhaitasta, sen ajankohta ja kesto sekä toiminnanharjoittajan yhteystiedot. Tiedote tulee jakaa vähintään viikkoa ennen toiminnan alkamista. 18 Pykälien 16 ja 17 mukaisten määräysten suhde ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen ilmoitusmenettelyyn 18.1 Pykälien 16 ja 17 mukaisista määräyksistä voidaan poiketa, mikäli toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus ja sen nojalla annetussa päätöksessä on määrätty toiminnan meluntorjunnasta. 18.2 Mikäli toimitaan 16 ja 17 :n määräysten mukaisesti, äänentoistolaitteiden käytöstä sekä rakennus-, purku-, kunnossapito- ja puhtaanapitotyöstä ei tarvitse esittää ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta, ellei ympäristölautakunta toisin yksittäistapauksessa määrää. Ilmoitus tulee kuitenkin tehdä aina ulkoilmakonserteista, murskaustyöstä ja tilapäisestä yli 10 työpäivää kestävästä louhinta- tai paalutustyöstä. 19 Eläinten jaloittelualueet ja laiduntaminen sekä lannoitteiden ja torjuntaaineiden ym. käyttö 19.1 Hevosten ja nautakarjan jaloittelualueiden lanta on siivottava jaloittelualueilta tiivispohjaiseen lantalaan säännöllisesti. Maapohjaisen jaloittelualueen pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Jaloittelualueet on sijoitettava vähintään 30 metrin päähän talousveden hankintaan käytettävistä kaivoista ja lähteistä.
12 19.2 Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. Lietelantaa, virtsaa, puristenestettä ja jätevesilietettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä vähintään 30 metrin suojavyöhyke. 19.3 Pohjavesialueilla oleville peltolohkoille saa levittää liete- ja kuivalantaa 1.5.-15.8. välisellä ajalla. Lietelanta tulee mullata mahdollisimman pian. Pohjavesialueelle ei saa levittää virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä tai puristenestettä. Muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla jos maaperätutkimukset tai muut riittävät tiedot osoittavat, että käytöstä ei aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. 19.4 Paalaamaton säilörehu on pohjavesialueilla säilytettävä kiinteissä tai muissa tiivispohjaisissa varastoissa, joista kaikki puristeneste voidaan kerätä talteen. 19.5 Pohjavesialueilla ovat lisäksi voimassa seuraavat lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä sekä eläinten jaloittelualueita ja laidunnusta koskevat määräykset: - Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 10 metrin levyiset kasvipeitteiset suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. Valuma-alueilla ei saa käyttää virtsaa, puristenestettä, lietelantaa tai jätevesilietettä lannoitukseen 1.10.-15.4. välisenä aikana 30 metriä lähempänä vesistöä. - Hevosten ja nautakarjan jaloittelualueet on sijoitettava siten, että jaloittelualueen ja vesistön välille jää vähintään 30 metrin levyinen suojavyöhyke. - Laidunnettaessa on vesistön rantaan jätettävä pellon kaltevuudesta riippuen vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jolla ei saa olla kasvipeitettä vahingoittavia toimintoja, kuten eläinten juoma- tai ruokintapaikkoja. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 20 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 20.1 Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen ja laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään YSL:n 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä YSL:n 15 luvun 116 :ssä. 21 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 20.1 Ympäristölautakunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa näistä määräyksistä. Poikkeamisesta ei saa aiheutua näiden määräysten tavoitteiden syrjäytymistä. 22 Siirtymäkausimääräykset 22.1 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan 4 :n mukaisia vaatimuksia talousjätevesiasetuksen määräämässä aikataulussa 15.3.2016 mennessä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää
13 aikatauluun kiinteistökohtaisen poikkeuksen, jos tarvittavat toimet ovat poikkeuksellisen hankalasti toteutettavissa ja ympäristöön aiheutuva kuormitus on vähäinen. 22.2 Talousjätevesien käsittelyyn liittyviä määräyksiä jätevesien käsittelyjärjestelmistä sovelletaan uudisrakentamiseen ympäristönsuojelumääräysten voimaan tultua. Vanhoilla kiinteistöillä järjestelmät on uusittava viimeistään, kun niissä tehdään rakennuslupaa edellyttäviä korjaus- tai muutostöitä tai vähäistä suurempaa lisärakentamista. 22.3 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantullessa käytössä olevat kohtien 14.1 ja 14.4 mukaiset öljyjen, polttoaineiden ja kemikaalien varastointipaikat sekä kohdan 14.5 mukaiset tankkauspaikat on muutettava määräysten mukaisiksi 1.1.2018 mennessä. 22.4 Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla sijaitsevat ympäristönsuojelumääräysten voimaan tullessa käytössä olevat öljyjen, polttoaineiden ja nestemäisten kemikaalien maanalaiset säiliöt on poistettava ja maanpäälliset säiliöt muutettava kohdan 14.1 vaatimusten mukaisiksi 1.1.2018 mennessä ja kohdan 14.2 mukaiset tankkauspaikat on muutettava määräysten mukaisiksi 1.1.2018 mennessä. Pohjavesialueilla käytössä olevien pylväsmuuntajien kohdan 15.3 mukaiset maaperäsuojaukset tulee tehdä 1.1.2016 mennessä. 23 Voimaantulo 23.1 Ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan XX.XX.2012 LIITTEET: Liitekartta: I- ja II-luokan pohjavesialueet, ranta-asemakaava ja -yleiskaava-alueet, asemakaavaalueet sekä erityisen herkän alueen rajaukset rannoilla.