Kirkkolaivaa ei jaeta automaattisesti jos postiluukussa on ilmaisjakelulehtien kielto. Lehden saa silloin osoitteellisena ilmoittamalla osoitteensa oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon. Kemi-Tornion rovastikunnan seurakuntien lehti No 7 2.4.2015 www.kirkkolaiva-lehti.fi - Iloitsen siitä, että pääsiäisen ilo ja riemu on saanut yhä enemmän sijaa kirkkomme elämässä. Esimerkiksi pääsiäisyön messun riemulliset sävyt ovat tulleet myös minulle yhä tärkeämmiksi. Näin arvioi pääsiäisen vieton muutosta Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Sivut 6-7 KEMI Maria ja Gabriel Lumikappelin lastenkirkossa SIVU 4 Kirkolliset SIVUT 8-9 KEMINMAA Sakari Ylönen: Totuus on se mikä se on SIVU 13 Kirkolliset SIVUT 12-13 SIMO Seurakuntakeskuksen korjausta suunnitellaan SIVU 13 Kirkolliset SIVU 14 TERVOLA Nimikkolähettejä tulossa lähetysiltoihin SIVU 14 Kirkolliset SIVU 14 Pääsiäinen Alakuloinen sade loppui pääsiäisaamuun kuusten mehevä kosteus tihkuu vihreää tekee puista vahvan tasapainoisia Puhdistuneet koivut jäävät alastomiksi vapauttaessaan pitkien päivien kyynelpisarat hyppelehtimään oksalta oksalle Aurinko on varovainen esiintulossaan kuin odottaisi linnuilta alkusäveliä kirkastaakseen koko luomakunnan yhteiseen ylistykseen Pääsiäisen ylösnousemusriemuun! Maija-Liisa Huovinen TORNIO Luukaspassio liikutti laulajia ja seurakuntaa SIVU 10 Kirkolliset SIVUT 10-11 YLITORNIO Matti Salminen: Anteeksiantamuksen ja taivaan juhla SIVU 15 Kirkolliset SIVU 15
2 S ana sunnuntaiksi 2.4. Kiirastorstai Pyhä ehtoollinen Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Kuten leipäsunnuntai oli keidas paastonajan sunnuntaiden joukossa, samoin poikkeaa kiirastorstai luonteeltaan hiljaisen viikon muista päivistä. Raamatullisena pääaiheena on ehtoollisen asettaminen. Lisäksi kiirastorstaina on vanhastaan muisteltu Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat. Katolisessa maailmassa kiirastorstai on ollut ripittäytymispäivä. Tähän viittaa sen suomalainen nimikin (ruotsin sanasta skära = puhdistaa; kansanuskomuksissa kiira on myös ollut paha, joka on karkotettu pihapiiristä). Myös latinan nimitys dies viridium (= vihreiden oksien päivä) liittyy ripittäytymisaiheeseen: ehtoollisyhteydestä erotetut otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen ja heistä tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksan Gründonnerstag (= vihreä torstai) on käännös latinasta. Jotkut ovat selittäneet sen tulevan itkemistä tarkoittavasta sanasta grünen (greinen) ja viittaavan katumuksentekijöiden kyyneliin. Englannin Maundy Thursday viittaa kiirastorstain jalkojenpesuun, joka on päivän viettoon kuuluva kirkollinen seremonia mm. ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa sekä eräissä protestanttisissa yhteisöissä. Se palauttaa mieliin Jeesuksen käskyn, että kristittyjen tulee rakastaa ja palvella toisiaan. Kiirastorstain aihe on kertomus Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeisestä yhteisestä ateriasta ja pyhän ehtoollisen asettamisesta. Raamatuntekstit avaavat erilaisia näkökulmia alttarin sakramentin sisältöön: uuden liiton ateria, Jeesuksen uhrikuoleman muisto, syntien anteeksiantaminen, kiitos ja ilo, taivaallisen juhlan odotus ja murretun leivän luoma yhteys. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista (ks. kiirastorstain messu Jumalanpalvelusten kirjassa). Alttarin riisuminen aloittaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan (triduum sacrum, triduum paschale), joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuuden. Liturginen väri: Violetti tai sininen Alkuvirsiä: 300 Jeesuksen muisto ihana, 227 Ylistys olkoon aina Isällemme Päivän virsiä: 220 Oi Jeesus, viimeisenä yönä, 221 Kiittäen nyt ylistämme, 222 Jeesus Kristus, elämämme Päivän psalmi: Ps. 111: 2-5 1. lukukappale: 2. Moos. 12:1-8, 11-14 2. lukukappale: 1. Kor. 10:16-17 Evankeliumi: Matt. 26:17-30 3.4. Pitkäperjantai Jumalan Karitsa Pitkäperjantain sanoma julistaa: Kristus on kuollut meidän edestämme. Hänen sovitustyönsä on täytetty. Siksi tämä on suuri päivä kristikunnassa. Monissa kielissä se näkyy jo päivän nimessä. Useissa slaavilaiskielissä ja jopa sukukielissämme unkarissa ja virossa käytetään nimityksiä, jotka merkitsevät suuri perjantai (esim. vir. suur reede). Kristityn saamaa sovituksen lahjaa kuvastaa myös englannin nimitys Good Friday, hyvä perjantai. Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan pyhäksi perjantaiksi (esim. ransk. Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessä Karfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus (kar -osa on vanhaa saksaa ja merkitsee surua ). Suomessa käytettävä nimitys pitkäperjantai on käännöslaina ruotsista: långfredag. Pitkää ilmaisevaa sanaa käytetään perjantain yhteydessä yleisesti vain Pohjoismaissa. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että pitkää on käytetty aiemmin myös anglosaksien keskuudessa (Long Friday). Pitkäperjantain raamatunteksteissä seurataan Golgatan tapahtumia ristiinnaulitsemisesta Jeesuksen kuolemaan. Kello 15 voidaan viettää Jeesuksen kuolinhetken muistoa (ks. Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki Jumalanpalvelusten kirjassa). Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus taas on perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle, jolla Jumala on pyhittänyt meidänkin hautamme lepokammioksi. Liturginen väri: Musta Alkuvirsiä: 67 Tulkaa kaikki, katsokaatte, 75 Jeesus, turva ainoa, 78 Vieraalla maalla kaukana Päivän virsiä: 63 Oi rakkain Jeesukseni, 66 Jeesusta nyt Golgatalle, 68 Ristinpuussa Golgatalla, 70 Kun katson ristin ihmettä, 2 Nyt liehuu viiri Kuninkaan Päivän psalmi: Ps. 22: 7-20 1. lukukappale: Jes. 53 (1. vuosikerta) 2. lukukappale: Hepr. 5: 7-10 (1. vuosikerta) tai Hepr. 10:12-20 Evankeliumi: Matt. 27:33-54 3.4. Jeesuksen kuolinhetki Jeesus kuolee Liturginen väri: Musta Virsisuositukset: 64 Nyt pääsi verta vuotaa 65 Oi Jumalan Karitsa 69 Voi, tuskassaan nyt nähdä saan Evankeliumi: Luuk. 23:44-49 Matt. 27:45-56, Mark. 15: 33-41 Pitkäperjantain ilta Jeesus haudataan Liturginen väri: Musta Virsisuositukset: 81 On taisto tauonnut Golgatalla 82 On ehtoo jo 83 On työsi, Jeesus, päätetty Psalmi: Ps. 142 Lukukappale: Jes. 53:9-11 Evankeliumi: Matt. 27:55-61 4.4. Hiljainen lauantai Jeesus haudassa Päivän aihe on Kristus haudassa ja tuonelassa. Kuolemallaan ja ylösnousemisellaan Kristus voitti kuoleman ja kadotuksen vallan ja vapautti ne, jotka olivat panneet toivonsa häneen. Liturginen väri: Musta Virsisuositukset: 244 Te murheelliset 604 Oi Herrani, kun matkani 607 Oi Herrani, nyt haltuusi 1. lukukappale: Job 19:25-27 2. lukukappale: 1. Piet. 3:18-22 Evankeliumi: Matt. 27:62-66 4.4. Pääsiäisyö Kristus on voittanut kuoleman Pääsiäisyön messu on pääsiäisjuhlan keskeinen jumalanpalvelus pääsiäisaamun messun rinnalla. Pääsiäisyö ja -aamu muodostivatkin aluksi yhden jumalanpalveluskokonaisuuden. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen tarkoitus oli alun perin Herran odottaminen. Ehtoollista vietettiin auringonnousun aikaan. Aurinko on ylösnousseen Herran vertauskuva, ja auringonnousu symboloi hänen kuolleista nousemistaan. Kynttilät, jotka sytytetään pääsiäisyön messussa, kuvaavat nousevaa aurinkoa ja kuoleman pimeyden väistymistä. Pääsiäisyön jumalanpalveluksen aiheina ovat Vanhan testamentin pääsiäiskertomukset, kasteen muistaminen ja tapahtumat pääsiäisaamuna puutarhahaudalla. Jeesuksen hauta on tyhjä. Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja murtanut näin haudan ja kuoleman kahleet. Me muistamme myös, että kasteessa olemme kuolleet ja nousseet ylös yhdessä Kristuksen kanssa. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 97 Herralle Jeesukselle kiitosta veisatkaa, 94 Nyt kansat kaikki laulakaamme, 89 Nyt herää yöstä, henkeni Päivän virsiä: 86 Maailman ääriin kaikukoon 87 Kiitosta nyt uhratkaamme 88 Lensi maahan enkeli 90 Kristus nousi kuolleista Päivän psalmi: Ps. 30: 2-6 Lukukappaleet: VT:n lukukappaleet: 1. Moos. 1:1-5, 26-28 (29-30) 31-2:1 tai 1. Moos. 8:1-12 (18-22) tai 2. Moos. 14:8, 10-16, 21-22 tai Jes. 55:1-7 tai Hes. 36:24-28. UT:n lukukappale: Room. 6:3-11 tai Kol. 3:1-4 Evankeliumi: Mark. 16:1-8 5.4. Pääsiäispäivä Kristus on ylösnoussut! Pääsiäispäivänä riemu kaikuu seurakunnassa: Kristus on ylösnoussut! Pääsiäisen sanoma on kristillisen uskon ydin ja perusta. Enkelin viesti saavuttaa tyhjän haudan edessä seisovat opetuslapset. Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet. Hän on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan. Ylösnousemus vahvistaa, että Jeesus on Jumalan Poika. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 84 Nyt se suuri päivä koitti 91 Pääsiäisen kirkas aamu koittaa 101 Oi nouse, aurinkomme 105 Aurinkomme ylösnousi Päivän virsiä: 85 Nyt ylistämme Jumalaa 92 On Kristus noussut kuolleista 96 Kuoleman kahleet murtanut Päivän psalmi: Ps. 118: 15-23 (24) 1. lukukappale: Hoos. 6:1-3 (1. vuosikerta) tai Jes. 25:8-9 2. lukukappale: 1. Kor. 5:6-8 Evankeliumi: Matt. 28:1-8 6.4. 2. Pääsiäispäivä Ylösnousseen kohtaaminen Toisena pääsiäispäivänä muistetaan ylösnousseen Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille. Ilmestykset vakuuttivat heidät hänen kuolleista nousemisestaan ja jatkuvasta läsnäolostaan. Seurakunta elää Ylösnousseen seurassa. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 95 Te kristityt, nyt juhlikaa 98 Jo nousit haudastasi 99 Jeesus elää, Herrani Päivän virsiä: 102 Murhemielin, kyynelöiden 103 Ah saavu, Jeesus, keskellemme 93 Nouse mieli, käänny kieli 476 Kun päivä laskee Emmauksessa Päivän psalmi: Ps. 16: 8-11 1. lukukappale: Ps. 73:23-28 2. lukukappale: 1. Piet. 1:18-23 Evankeliumi: Matt. 28:8-15 12.4. 1. sunnuntai pääsiäisestä Ylösnousseen todistajia Päivän latinalainen nimi quasi modo geniti (= niin kuin vastasyntyneet) on päivän antifonin (1. Piet. 2: 2) alkusanoista ja viittaa pääsiäisenä kastettuihin. Kun pääsiäisen jälkeisen viikon vietto ajan mittaan rajoittui pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin, myös kasteeseen liittyvä velvoitus elää uutena ihmisenä tuli jumalanpalveluksessa esille erityisesti silloin. Kasteen ja tämän sunnuntain yhteys ilmenee myös päivän toisessa latinalaisessa nimessä dominica in albis (= valkoisten vaatteiden sunnuntai, alkuaan pitempi muoto dominica in albis depositis (= pois riisuttujen valkoisten vaatteiden sunnuntai). Kannettuaan koko valkoisen viikon kasteessa saamaansa valkoista vaatetta kastetut pukeutuivat nyt jälleen tavalliseen arkiasuun. Heidän tehtävänsä oli tästä lähtien todistaa jokapäiväisessä elämässään ylösnousseesta Vapahtajasta ja hänessä täyttyneestä Jumalan lupauksesta. Tämä lupaus pysyy lujana silloinkin, kun ihminen heikkoudessaan epäilee sitä. Päivän raamatuntekstit kertovat siitä, että ylösnoussut Jeesus ilmestyi epäileville opetuslapsilleen ja vakuutti heidät ylösnousemuksestaan. Ilo valtasi opetuslapset, kun he kohtasivat Jeesuksen elävänä. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 89 Nyt herää yöstä, henkeni 265 Jeesus armon soi 449 Monin kielin keskeltämme Päivän virsiä: 513 Jeesus, sinä huomaat 104 Pilvimuurista valo välähtää 419 Soi, riemuviesti Jumalan Päivän psalmi: Ps. 116: 1-9 1. lukukappale: Sak. 8:6-8 2. lukukappale: Ap. t. 13:23-33 Evankeliumi: Luuk. 24:36-49 19.4. 2. sunnuntai pääsiäisestä Hyvä paimen Tätä pyhäpäivää sanotaan Hyvän paimenen sunnuntaiksi. Päivän latinalainen nimi misericordia Domini (= Herran laupeus, uskollisuus) tulee päivän antifonin alusta (Ps. 33: 5). Jeesus on hyvä paimen, joka pitää huolen lampaistaan. Ylimpänä paimenena hän lähettää opetuslapsensa huolehtimaan Jumalan laumasta. Liturginen väri: Valkoinen Alkuvirsiä: 375 Kun Herra hoitaa, paimentaa 374 Mitä silloin multa puuttuu 100 Sait, Jeesus, täyden voiton Päivän virsiä: 169 Muista, Herra Kristus pyhä 251 Jumalan valtaistuin on 378 Kaitse, Jeesus, paimen hyvä 177 Jeesus on paimen Päivän psalmi: Ps. 23 1. lukukappale: Miika 7:14-20 2. lukukappale: Hepr. 13:20-21 Evankeliumi: Joh. 10:1-10 KIRKKOLAIVA Kemi-Tornion rovastikunnan kuuden seurakunnan lehti. Osoitteeton tilaus joka kotiin 21. vuosikerta Netissä: www.kirkkolaiva-lehti.fi Kaikki aineisto lehteen sähköpostilla: soile.koivisto@tornionlaakso.net Privat-Medi Oy, Katajaranta 35, 96400 Rovaniemi Toimittaja: Paavo Vänninen Kemi 040 5636 222, paavo.vanninen@pp.inet.fi Toimitussihteeri: Tuomo Korteniemi 0400 560 605, tuomo.korteniemi@gmail.com Päätoimittaja: Yrjö Haapala 0400 691 610, yrjo.haapala@evl.fi Kustantaja: Privat-Medi Oy Painatus: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Jakelu: P-S Suorajakelu ja posti Ilmestyy keskiviikkoisin/torstaisin joka toinen viikko Seuraava numero ke-to 15.-16.4.2015
3 ääkirjoitus 2.4.2015 Suuri viikko n Palmusunnuntaista alkaneella hiljaisella viikolla seuraamme Kristuksen kärsimyshistoriaa monin tavoin; kokoonnumme seurakuntana kuulemaan evankeliumien kertomusta kärsimyksen ja ristin tiestä. Monissa seurakunnissa hiljaisella viikolla järjestetään myös aiheiseen liittyviä konsertteja. Kiirastorstai muodostaa pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumusaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen. Kiirastorstain jumalanpalveluksen päätteeksi monissa seurakunnissa on tapana riisua alttari liturgisista esineistä ja vaatteista. Tämä alttarin riisuminen aloittaa meidän ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen, pääsiäispäivän iltaan jatkuvan kolmen päivän juhla-ajan, joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen yhteenkuuluvuutta. Kristittyinä vietämme ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä. Risti on kristinuskon keskeinen symboli, se on aihe, joka esiintyy kaikkialla kristillisessä taiteessa, jumalanpalveluksessa ja kristityn elämässä. Apostoli Paavalille ristin sanoma oli koko evankeliumin keskus, eikä hän halunnut kerskata muusta kuin rististä. Johannes Khrysostomos sanoi aikanaan rististä näin: Ajattele hetken ja kysy itseltäsi, voitaisiinko maailman asiat hoitaa ilman ristin kuvaa. Merta ei voida ylittää, ellei tämä voiton merkki masto - pysy pystössä. Sitä ilman ei voida kyntää, eivätkä kaivaja eivätkä mekaanikot voi tehdä työtään ilma sen muotoisia työkaluja. Ihmisen hahmo erottuu raakojen petojen hahmosta vain siten, että hänellä on pysty asento ja kyky levittää kätensä. Ristin, kuoleman ja tuonelaan astumisen jälkeen meille julistetaan pääsiäisenä riemullista sanomaa: Kristus on ylösnoussut! Tämä pääsiäisen sanoma on kristillisen uskomme ydin ja perusta. Apostoli Paavalikin sanoo ylösnousemuksesta näin: Jos kerran julistetaan, että Kristus on herätetty kuolleista, kuinka jotkut teistä voivat sanoa, ettei kuolleiden ylösnousemusta ole? Jo ei ole kuolleiden ylösnousemusta, ei Kristustakaan ole herätetty kuolleista. Mutta ellei Kristusta ole herätetty, silloin meidän julistuksemme on turhaa puhetta, turhaa myös tiedän uskonne. Mutta nyt Kristus on herätetty kuolleista Kirkkoisät pitivät aamun koittamista ja kevään tulemista ylösnousemuksen vertauskuvina, ja Luther lausui aikanaan ylösnousemuksesta: Meidän Herramme ei ole kirjoittanut ylösnousemuksen lupausta vain kirjoihin, vaan jokaiseen kevään lehteen. Tutussa pääsiäisvirressä 105 liitytään kauniilla tavalla tähän oppi-isämme vertauskuvaan ylösnousemuksesta kevään tulona, kun laulamme: Kesälinnut taivaan alla iloisina lentävät. Sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset. Elämä ja autuus loistaa Herran seurakunnassa. Aurinko on ristin päällä valkea ja punainen. Toivotan kaikille Kirkkolaivan lukijoille Herramme siunaamaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä! MARKKU KORPELA Kirkkoherra K irkkovuosi Pitkäperjantaista pääsiäisaamuun SYVIN ALHO JA KORKEIN HUIPPU Nona Lehtinen jatkaa Tornion vs. kappalaisena n Hiljaisella viikolla kuljemme Kristuksen jalanjäljissä kohti Golgataa ja Herramme ristinkuolemaa. Jokainen suuren viikon päivä on valmistautumista siihen, mitä pian tapahtuu Jumalan pelastussuunnitelmien mukaan. Kiirastorstai Tämä hiljaisen viikon matka on taistelun ja kärsimyksen maljan sävyttämä. Kiirastorstaina saamme Kristukselta tehtävän ja lahjan. Mestari pesee opetuslastensa jalat ja antaa kaikille seuraajilleen siten esimerkin siitä, miten meidän tulee antautua rakkauden täyttämään palveluun. Kiirastorstai on myös ehtoollisen asettamisen päivä. Jeesuksen ja hänen apostoliensa viimeisestä yhteisestä ateriasta tulee ensimmäinen ehtoollinen. Ehtoollisen viettäminen tulee jatkumaan niin kauan kuin ihmiskunnan elämä tässä näkyvässä todellisuudessa jatkuu. Messun pyhässä ateriassa Kristus itse on läsnä ja tulemme osallisiksi hänen pyhästä ruumiistaan ja verestään. Pitkäperjantai Pitkäperjantaina Herramme naulitaan ristinpuulle yhdessä kahden ryövärin kanssa. Kaksi miestä joutuu kohtaamaan kuoleman omien rikostensa vuoksi aikansa säädösten mukaan. Keskimmäisellä ristillä kuolee mies koko ihmiskunnan syntien ja rikkomusten tähden. Hän on Jumalan Karitsa, uhrilammas, jolla Jumala sovittaa kaiken ihmiskunnan synnin. Jumalan Poika kuolee, jotta me ihmiset saisimme elää. Hiljainen lauantai Ristillä kuollut Vapahtaja haudataan pitkänperjantain iltana. Hänen äitinsä Maria ja kaikkein läheisimmät ystävänsä saattavat hänet hautaan. Lauantaina elämme todeksi syvää surua; Herramme on kuollut emmekä tiedä, miten voimme elää ilman häntä. Pääsiäispäivä Pääsiäisen aamuyössä kiirii hämmentävä ja iloinen superuutinen: Kristus on noussut kuolleista! Kuoleman ja haudan todellisuus vaihtuu yhtäkkiä elämäksi, iloksi, toivoksi ja täyttymykseksi. Kristus on voittanut kuoleman, synnin ja kadotuksen vallan ja tämän ihmeen hän on luvannut toteutuvan myös jokaisen häneen uskovan kohdalla. Toinen pääsiäispäivä Ylösnousemuksensa jälkeen Kristus ilmestyi opetuslapsilleen ja monille muillekin. Kohtaamiset olivat yllättäviä eikä kaikkien ollut helppoa uskoa, että ristillä kuollut ja hautaan viety Jeesus voisikin yhtäkkiä olla taas elävien joukossa. Erityisesti ateriayhteys vakuutti monet siitä, että Kristus oli kukistanut kuoleman ja oli ilmielävänä ystäviensä joukossa. Pääsiäisviikko Pääsiäisen jälkeistä viikkoa kutsutaan pääsiäisviikoksi tai kirkkaaksi viikoksi. Se on ylösnousemuksen valon kirkastamaa aikaa, suuren ilon ja juhlan aikaa. Emme elä pimeydessä, vaan valossa! Ensimmäinen sunnuntai pääsiäisestä Viikko pääsiäisestä on kulunut ja elämme yhä suuren ilon täyttäminä. Sunnuntain vanha latinalainen nimitys quasi modo geniti tarkoittaa suomeksi niin kuin vastasyntyneet. Sillä viitataan siihen, että kastettuina olemme joka päivä kuin vastasyntyneitä. Kaste pysyy läpi elämän tuoreena; se antaa meille joka päivä varmuuden siitä, että kuulumme Jumalalle ja olemme osallisia Kristuksen ylösnousemuksesta. VEIJO KOIVULA n Tuomiokapituli on antanut seuraavat viranhoitomääräykset: - pastori Nona Lehtinen Tornion vs. kappalaisen virkaan ajalle 1.1. - 9.7.2015 - pastori Matti Jurvelin Kuusamon kirkkoherran virkaan vuosiloman sijaisena 30.6. saakka sekä sen jälkeen vt. kirkkoherran virkaan siihen saakka, kunnes virka vakinaisesti täytetään. - rovasti Hannu Ojalehto Enontekiön ja Muonion seurakuntien yhteiseen vt. kirkkoherran virkaan ajalle 1.5. - 31.5. - pastori Arto Nevala Haukiputaan vt. kirkkoherran virkaan 1.4.2015 alkaen, kunnes virka vakinaisesti täytetään. - pastori Hanna Fähnrich Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän ma. kehitysvammaistyön pastorin virkaan 1.1.2015 alkaen toisen kehitysvammaistyön pastorin eläköitymiseen saakka tai enintään 30.9.2016 saakka. - pastori Juha Sarkkinen Haukiputaan seurakunnan ma. seurakuntapastorin virkaan ajalle 1.4. - 30.6.2015. Myönnettiin Maija Vahtealalle osa-aikaista virkavapautta Haapaveden seurakuntapastorin virasta 1.9.2015 19.6.2016 sekä pastori Eeva-Liisa Jääskelä osa-aikaista virkavapautta ajalle 28.3.2015-31.5.2016 Rovaniemen seurakuntapastorin virasta. Pastoraalitutkinnon on suorittanut pastori Jari Flink.
4 PÄÄSIÄISEN SANOMA on hyvä alkuperäisenä Hauta on tyhjä. Liinat, joihin hänet oli kääritty jääneet. Opetuslapsissa pelko, mihin ovat Mestarin vieneet. Epäilys ja hämmästys läikähtivät sydämessä: - Hän on noussut ylös, omiensa luota hänet löydätte. Kertokaa toisillekin, kertokaa Pietarille, hän elää. (Alpo Isotalus: Pääsiäisaamuna) n Torniolainen Alpo Isotalus on kohdannut pääsiäisen sanoman elämänsä aikana monin tavoin. Hänellä on ollut myös mahdollisuus tarkastella Jeesuksen kärsimyksen tietä Via Dolorosaa Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Osan omista kokemuksistaan ja näkemyksistään hän kiteyttää pääsiäistä ja nykyaikaa koskeviin pohdintoihin sekä kirjoittamaansa runoon Pääsiäisaamuna. - Avoimesti ajatellen meillä jokaisella on henkilökohtaisesti oma kärsimysten tie kuljettavanamme. Sillä tiellä on paljon opittavaa ja nöyrtymistä. Olemme kukin jossain elämämme vaiheessa ristin kantajia. Maallistuminen ohentaa Alpo Isotalus toteaa, että olemme aikaan ja maailmaan sidottuja. - On varmasti ihmisiä, joille Raamatun pääsiäisen tapahtumat ovat vain kertomus. Uskon ja tiedän, että pääsiäisen sanoma tavoittaa silti monet ihmiset. Pääsiäinen on säilyttänyt paikkansa. Sanomaa ja tapoja kunnioitetaan - ainakin jollakin tavoin. Hän myöntää, että pääsiäisen sanoma, kuten koko kristillinen sanoma, on nykyajassa ohentunut maallistumisen myötä. Itse kunkin tulisi kuitenkin ottaa todellinen sanoma vastaan tarjotussa muodossa. Ei ole tarvetta päivittää pääsiäisen sisältöä ajan henkeen. - Jos vaikka ajattelemme Agricolan rukouskirjaa vanhalla kielellä kirjoitettuna, ei se ole nykyihmiselle kovin ymmärrettävä. Maailma, kieli ja tavat ovat muuttuneet, mutta kertomuksen sanoma on edelleen käsitettävissä. Väkevät sanat ovat olleet tuon ajan kielessä normaalimpia kuin nykykielessä. - Joudumme jopa kysymään tavoittaako tämän päivän 70-vuotiaan kieli aikamme 40-vuotiasta kuulijaa. Asioita ei välttämättä ymmärretä, ellei haluta ymmärtää. Alpo Isotalus toteaa, että maailmaan on jäänyt kärsimystä, vaikka Jeesus on sen etukäteen puolestamme kantanut. Jumala sallii kärsimyksen. Miksi näin? Sitä on vaikea ymmärtää. Nykyihmiselle ei valintoja sanella - Toki pääsiäisen sanomaakin saa kyseenalaistaa. Tämän päivän ihminen kyseenalaistaa entistä voimakkaammin ja haluaa itse ratkaista asiat. Hän ei halua, että ratkaisut sanellaan hänelle. - Pääsiäisen perussanomassa ei kuitenkaan ole pois otettavaa eikä lisättävää. Se on hyvä sellaisenaan. Leikittely ajatuksella, että Jeesus olisi syntynyt ja vaikuttanut nyt 2000-luvulla, ei Alpo Isotaluksen mukaan loppunäytelmää miksikään muuttaisi. - Jos Jeesus nyt ilmaantuisi ensi kertaa ihmiskunnalle, olisi vastaanotto samanlainen kuin aikoinaan. Joku lähtisi mukaan, toinen vastustaisi, mutta Jumalan tarkoitus kuitenkin toteutuisi. Oikean Jeesuksen erottaminen aidosta saattaisi olla vaikeampaa, kuten Jeesus aikoinaan ennusti. (PV) Lumikappelin LASTENKIRKOSSA enkeli Gabriel tapasi Marian n Marian ilmestyspäivänä Kemin lumilinnan kappeli sai pieniä kirkkovieraita. Nuorimmat heistä kyydittiin sisään lastenrattaissa, pari lasta tuli rattikelkan kyydissä. Saattajina oli isien ja äitien lisäksi isovanhempia. Monet käyttivät myös hyväkseen seurakunnan antamaa mahdollisuutta tutustua lumilinnaan lastenkirkon jälkeen. Lapset eivät olleet vain vieraina, vaan kantoivat osansa ohjelmasta. Kemin seurakunnan lapsikuoro kanttori Minna Laitilan johdolla vastasi lauluosuuksista. Ne alkoivat kirkonkelloja kuvaavilla triangelin heleillä äänillä. Sama sointi toistui lasten esittämässä kirkonkello-laulussa. väri oli arvokasta, siniset vaatteet olivat myös kalliita. Sininen väri korostaa lisäksi nöyryyttä. Samaa nöyryyttä saamme mekin itsellemme tänään pyytää. Marialla paljon pohdittavaa Enkeli Gabrielin ja neitsyt Marian kohtaamista Tuomas visualisoi tapahtumaa kuvaavalla piirroksella. - Enkelillä oli viesti taivaasta, siihen sisältyi ihmeellisiä asioita. Maria tulisi synnyttämään poikavauvan, josta tulisi maailman vapahtaja Messias. Lisäksi Marian sukulainen, jo iäkäs Elisabeth, tulisi saamaan samoin pojan, Johanneksen. - Ehkä tekin olette huomanneet, kun teille on syntynyt sisko tai veli, kuinka vanhemmat pohtivat tulevaisuutta ja asioiden järjestymistä. Kyllä Marialla, Jeesuksen äidillä, oli todella paljon ihmeteltävää omassa tilanteessaan. Kun lastenkirkon osallistujat poistuivat, pyörähti Lumikappelin tenhoa ihastelemaan suurehko japanilaisturistien ryhmä kamerat valmiina. (PV) Seurakuntapastori Tuomas Tölli kertoi lapsille kantamastaan sinisestä kasukasta sekä enkeli Gabrielin ja neitsyt Marian tapaamisesta. Kemin seurakunnan lapsikuoro esiintyi Lumikappelin lastenkirkossa. Sininen kunnioittaa Seurakuntapastori Tuomas Tölli kertoi lapsille niin neitsyt Mariasta kuin päällään olleesta kirkollisesta asusta. - Vaikka minulla on päälläni kasukka, ei lasten pienessä kirkkohetkessä vietetä ehtoollista. Lämpimän olon lisäksi laitoin tämän sinisen vaatteen päälleni siksi, että sininen on neitsyt Marian väri. - Ennen vanhaan sininen
5 Kivirannan Ystävänpirtillä on otettu sydämen asiaksi iloisista tilkuista koottujen peitteiden kutominen. Äiti Teresan sisarten kautta nämä peitot löytävät Intiasta tarvitsijansa. Ystävänpirtissä aloitettu viikko tuntuu lyhyemmältä n Mikä se on? Vyyhti suortuu, puikot kilkkaa, lahja löytyy Kalkutasta? Vastaukseksi tähän vanhakantaiseen, lorumaiseen kysymykseen sopii oikein hyvin Kivirannan Ystävänpirtti. Siellä tavataan toisia, viihdytään, kudotaan ja tehdään hyvää. Talkoillaan äiti Teresa-peitteitä ja siderullia, lahjoja vähäosaisille Intiaan. Tornion seurakunnan diakoniatyön työmuotoihin kuuluvalla Kivirannan Ystävänpirtillä on takanaan jo 13 vuoden toiminta. Nyt tapaamiseen saapuneista kolmestakymmenestä naisesta muutamalla oli selkeä muistikuva alkutaipaleesta. - Aluksi meitä oli vain viisi. Kokoonnuimme pihan toisella puolella nykyisen diakoniatoimiston tiloissa. Parhaimmillaan meitä on ollut koolla 34. Silloin oli mukana miehiäkin, muistelivat Lahja ja Lea. Pois kuppikunnista No, nyt ei miehiä näkynyt, mutta muutoin meno ei ole muuttunut. - Yhteen ääneen saa puhua. Jos haluaa kunnolla asiansa kuuluviin, joutuu kyllä kolistelemaan. Ystävänpirtin kirjoittamattomiin sääntöihin kuuluu pyrkimys pois kuppikunnista, joten osallistujat vaihtavat istumapaikkoja pöydissä joka tapaamisessa. Vierustoverin puhuttelu etunimellä onnistuu muistihäiriöittä rintamuksessa olevan nimilapun pohjalta. - Viikko vierähtää nopeasti, kun saa aloittaa sen Ystävänpirtissä, tunnusti Leila. Hän oli kietaissut lankavyyhdin parin tuolin selkänojaan ja Elvillä ja Eilalla tuntui olevan vyyhdissä selviteltävää, ennen kuin lanka lähti kerälle kaartumaan. Ystävänpirtin tapaamisessa valmistauduttiin pääsiäiseen neitsyt Marian tarinan kautta. keri lankaa. Leila on ollut mukana vasta puolisen vuotta, mutta äänekäs ja iloinen ryhmä tuntuu jo omalta. Rullia Kalkuttaan Kutomisen ohella pöydissä käärittiin lakanan suikaleista kasaan 6, 8 ja 10 senttimetrin levyisiä tiukkoja siderullia, jotka lukittiin teipillä. Diakoni Aila Ylinärä kertoi, että valmiit rullat toimitetaan Kalkuttaan Intiaan. Siellä äiti Teresan sisaret jakavat rullat lepraa sairastaville. - Näitä on tehty Torniossa jo 1980-luvun puolivälistä saakka. Tähän ei tarvitse rahaa, vain aikaa ja osallistumisen halua. - Tällä ryhmällä on lisäksi kummilapsia Pakistanissa Peshawarin koulussa. Äiti Teresa -peitteet onkin otettu sydämen asiaksi. Vahvistusta ja viestejä Aila Ylinärä varmistaa vuorollaan, että kristillinen pohja virsien ja Raamatun sanan kautta elää ja kantaa Ystävänpirtin tapaamista. Marian ilmestyspäivää edeltävään aikaan liittyen hän taustoitti neitsyt Marian historiaa, tehtävää ja vaikutusta. Hän selitti, että kristikunnan suurimmissa kirkoissa - katolisessa ja ortodoksisessa - Kristusta palvotaan ja Mariaa kunnioitetaan. Kuulijat saivat myös viestejä maailmalta äiti Teresan sisarten jouluisista, suomennetuista kirjeistä. Marttyyrien ystäväin kirjeestä kuultiin, kuinka Intiassa kristittyjä oli pakotettu väkivalloin hindu-uskontoon. Tornion seurakunnan toinen Ystävänpirtti kokoontuu Arpelan seurakuntakodilla. (PV) Kolumni Usko, toivo ja rakkaus n Ihminen tietää, että pahasta seuraa vain pahaa, kuten hyvästä seuraa hyvää. Vai tietääkö? Todella sivistyneessä aikakaudessa olettaisi monien asioiden olevan toisin. Rikkauden rinnalla köyhyys leipäjonoineen. Rakkauden rinnalla raakuus epäinhimillisine tekoineen. Läheisyyden tunteen rinnalla yksinäisyys, -apea mieli. Kuitenkin meillä on luja syy USKOA, että kaikki voi olla paremmin. Tarvitaan hyviä tekoja itseltämme ja erityisesti myös kirkoltamme. Inhimillisyys ja rauha on ihmisenä olemisen suuri tavoite. Lähes päivittäin törmäämme uutisiin, joiden sisältö on epäinhimillisyyden ja sotien raakuudella korostettu. Pettymys toisensa jälkeen murentaa suurta inhimillisyyden ja rauhan unelmaa. Tilalle tulee usein voimattomuuden tunne. Vieraantuneet ihmissuhteet, pahojen mielikuvien peittoamisine ajatuksineen. Kanssaelämisen taidon puute, epäinhimillisine kokemuksineen ja näkemyksineen. Ihmisen iän myötä haurastuva keho, - sporttisuuden tavoitteen unohtaen. Tarvitaan vaikeuksien keskellä TOIVOA paremmasta. Kirkollamme oikein ja aktiivisesti toteutettuna on paljon annettavaa. Miltä maistuisikaan rauhan hedelmä? Vapaaehtoisuus antaa arvokkaita ihmisyyden kokemuksia. Lähimmäisen hyväksi tekemä vapaaehtoistyö synnyttää hyvää mieltä. Toimettomuus ja masennus. Sijasta aktiivisuus ja ilo. Tulehtuneet ihmissuhteet ja vihan tunne, sijasta positiivisuuden hekuma. Menetetty hyvän olon tunne monine mahdollisuuksineen, -itseään syyllistäen. Elämän tilanteiden vaihdellessa käsitteestä RAKKAUS syntyy myötätunto. Kemin seurakuntakin voi itsetutkistelun saattelemana olla entistä kehittyneempi silta onnellisuuteen. Uskon, että jatkossa seurakunta on Uskon, Toivon ja Rakkauden viljelemisen saralla entistä parempi toimija. Mieltä hallitsee tunne - usko hyvän tekemiseen. Hyvää Pääsiäistä! Valkoisten hankien ja toivottavasti aurinkoisten ilmojen myötä kaikille! JAAKKO ALAMOMMO Kirkkoneuvoston jäsen
6 Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo katsoo LYHTY - Iloitsen siitä, että pääsiäisen ilo ja riemu on saanut yhä enemmän sijaa kirkkomme elämässä. Esimerkiksi pääsiäisyön messun riemulliset sävyt ovat tulleet myös minulle yhä tärkeämmiksi. Näin arvioi pääsiäisen vieton muutosta Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Pääsiäisen yleissävy on perinteisesti ollut pitkäperjantaihin ja ristiin keskittyvä. - Tämä on siinä mielessä ihan oikein, että risti on kaiken keskus. Myös oman uskonelämäni kulmakivi on tietoisuus siitä, että syntini on sovitettu ristillä, Keskitalo korostaa. - En edes yritä ymmärtää ylösnousemuksen ihmettä järjelläni, se on minulle mysteeri, uskon suuri salaisuus. Uskon perusta on yksinkertainen ajatus siitä, että Jeesus elää, eikä ole vain ihmisten keksimä teoreettinen ajatusrakennelma. - Meidät on kutsuttu olemaan ylösnousseen Jeesuksen todistajia. Siksi kristitty elää tavallaan joka päivä pääsiäisen sanoman varassa ja vaikutuspiirissä. Viiden näkökulman Lyhty Kirkon perustehtävä on pysyvä, mutta olosuhteet muuttuvat koko ajan. Kirkosta eroamisen lisääntyminen on haastanut meitä pohtimaan perustehtävämme toteuttamistapoja. Karungin Aapajoelta kotoisin oleva Jukka Keskitalo visioi Kemi-Tonion rovastikunnan tilaisuudessa kirkon tulevaisuutta viidellä näkökulmalla, joiden alkukirjaimista muodostuu sana LYHTY. 1. Laaja kosketuspinta kansaan Aivan ratkaiseva kysymys kirkon tulevaisuuden kannalta on se, että se säilyttää jatkossakin kosketuspinnan mahdollisimman suureen joukkoon suomalaisia. Vain siten kirkkomme voi jatkossakin olla todellinen kansankirkko, Keskitalo korostaa. - Tarvitsemme monenlaista matalan kynnyksen toimintaa. Laajan kosketuspinnan säilyttämiseksi on tärkeää vaalia sellaisia toimintamuotoja, joilla on kosketus kirkon sanomaan myönteisesti suhtautuviin, mutta sen toiminnasta etäämmällä oleviin. Lapsi- ja perhetyö, rippikoulu, musiikki ovat esimerkkejä tästä. 2. Yhteinen jumalanpalvelus Jumalanpalveluselämä on seurakunnan sydän. Jos se sykkii, seurakunta voi hyvin. Ellei sydän syki, seurakunta näivettyy, Keskitalo painottaa. - Mutta jumalanpalveluselämä tulee nähdä laajempana kysymyksenä kuin vain sunnuntain messuna. Siihen kuuluvat kirkolliset toimitukset, hartaudet viikolla kirkoissa, kouluissa ja laitoksissa tai päiväkerhojen ja rippikoulujen hartaudet. Keskitalo iloitsee jumalanpalveluselämän kehittämishankkeesta, jossa Oulun hiippakunnasta ovat olleet mukana mm. Kempeleen ja Haapajärven seurakunnat. Helsingin Saksalainen kirkko on Jukka Keskitalon työpaikan Kirkkohallituksen naapurissa. Määrätietoisella panostuksella myös jumalanpalvelusten kävijämääriä on saatu nousuun. 3. Hengellinen juurevuus Laajan kosketuspinnan rinnalla tarvitaan syvyyssuuntaa. Tutkimukset kertovat selvästi, että tieto kristillisen uskon perusasioista on heikentynyt.. - Kolmantena tienviittana tarvitsemme seurakunnissa suunnitelmallista raamattuopetusta, Keskitalo muistuttaa. - Siinä voidaan hyödyntää olemassa olevia toimintamuotoja, kuten rippikoulua. Uskon perusasioiden opetukselle on tarvetta tulevaisuudessa yhä enemmän. Monet merkit, esimerkiksi vilkastunut kirkosta eroaminen ja toisaalta lisääntynyt kirkkoon liittyminen, kertovat siitä, että kirkon jäsenyydestä on tullut entistä tietoisempaa. - Vanhat tavat tukea jäseniä eivät välttämättä sellaisenaan riitä, Tarvitaan uudenlaisia keinoja huolehtia jäsentemme hengellisestä tarpeista ja kasvusta. Keskitalo nostaa esiin myös seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenki- n Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon alustuksen pohjalta Parasniemessä käyty keskustelu osoitti, että vaikka kirkolla on runsaasti tulevaisuuteen liittyviä hallinnollisia ja sisällöllisiä haasteita ei euroa seurakuntatalouden konsulttina voida ohittaa. Viittaus Ylitornion seurakunnan vahvaan talouteen sai kirkkoherra Matti Salmisen kyselemään asian tärkeyttä. - Miksi kirkon rakenteista ja uudistumisesta puhuttaessa käsitellään aina rahaa? Ei raha takaa toiminnan paremmuutta. Pitäisi puhua aivan muusta. Jukka Keskitalo totesi rahan olevan niin konkreettinen käsite, että siitä on helppo puhua. Helpompaa jopa kuin hengellisestä perustehtävästä puhuminen. - Raha ei ole hyvä tai huono. Sitä tarvitaan, se on Rovastikunnan väen keskustelua Parasniemessä: Keskustelussa Reijo Naalisvaara (takana vas.) harmitteli kirkosta eroamisen helppoutta ja hänen vieressään istuva Raimo Kittilä muistutti kirkkoa herätysliikkeiden tarvitsemasta tuesta. Edessä Ylitornion miehet Kaarlo Huhtanen ja Erkki Törmänen, jonka takana istuva Pertti Keränen edellytti kirkolta selkeitä kantoja eduskunnan suuntaan. väline, jolla saadaan paljon hyvää aikaan. Luovuus ja hengellinen näkökyky ei saisi kuitenkaan rajoittua rahan puutteeseen. Kirkko ei ole historiansa aikana ollut heikoimmillaan silloin, kun se on ollut köyhimmillään. Lääninrovasti Markku Korpelaa kiinnosti, onko valtion budjettiin ensi vuonna tuleva kirkon yhteiskunnallisten palveluiden korvaus korkeampi kuin yhteisöveron tuotto. Keskitalo selitti perusteena olevan yhteisöveron kymmenen viime vuoden keskiarvo hieman korotettuna. Kirkolliskokous linjaa jakoperusteet Raimo Kittilä oli puolestaan kiinnostunut kirkolle maksettuvan valtionavustuksen jakoperusteista seurakunnille.