Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 Liedon Vanhalinna -säätiön vuosikertomus 2013
Kirjoittajat, kuvaajat Turun Yliopistosäätiö, Turun yliopisto, Liedon Vanhalinna -säätiö Julkaisun suunnittelu ja taitto: Mirja Sarlin Painopaikka: Newprint Oy, Raisio, 2014
TURUN YLIOPISTOSÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 TOIMINTAVUOSI 2013 Turun yliopistolle myönnetty tuki oli yhteensä 1 374 518 euroa. Apu- ja määrärahoja jaettiin 442 kpl. Kevään apurahojen jako- ja julkistamistilaisuus pidettiin Snellmanin päivän jälkeisenä maanantaina 13.5.2013 Liedon Vanhalinnassa. Tulosten aikaansaaminen ja tulevan toiminnan varmistaminen ovat aikaisempien vuosien tapaan edellyttäneet useiden eri henkilöiden ja yhteisöjen osallistumista säätiön toimintaan. Säätiön hallitus kiittää kaikkia niitä yhteistyötahoja, jotka ovat olleet mukana säätiön toiminnassa Turun yliopiston henkisen ja aineellisen vaurastumisen hyväksi. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Keväällä se vahvisti vuoden 2012 tilinpäätöksen ja syksyllä säätiön hallituksen laatiman toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodeksi 2014, valitsi säätiön hallituksen ja valtuuskunnan jäsenet erovuoroisten tilalle sekä tilintarkastajat. Hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana seitsemän kertaa. Syyskuussa pidettiin kaksi päivää kestänyt suunnittelukokous Saarenmaalla Virossa. Säätiön hallituksen yksittäisiä asia kokonaisuuksia hoitamaan asettamat hallintoelimet kokoontuivat vuoden aikana seuraavasti: sijoitustoimikunta neljä kertaa ja Bengtskärin neuvottelukunta kaksi kertaa. Granö-yhteistyökeskuksen neuvottelukunta ei kokoontunut. Liedon Vanhalinna -säätiön hallitus kokoontui Yliopistosäätiön kokousten yhteydessä, yhteensä seitsemän kertaa. Vanhalinnan hoitokunta kokoontui viisi kertaa ja neuvottelukunta kaksi kertaa. KOY Teutorin hallitus ja uudis- ja peruskorjaushanketta varten perustettu rakennustoimikunta kokoontui 9 kertaa. Turun Yliopistosäätiö tuki Turun yliopistoa myös aikaisemmin toteuttamiensa projektien kautta sekä hallituksen päätöksiin perustuvan muun yliopiston tarkoitusperiä palvelevan toiminnallisen tuen muodossa. Heinäkuussa säätiön luottamushenkilöille järjestettiin omakustanteinen matka Itämeren historia -päiville ja Saarenmaan oopperajuhlille. Itämeren historia -seminaarissa puhuivat ulko ministeri Erkki Tuomioja ja komissaari Siim Kallas. Seminaari oli järjestyksessään viides. Osallistujien määrä seminaarissa oli yli 200, joista Suomesta yli puolet. Taloudellinen toimintaympäristö vuonna 2013 oli edellisten vuosien tavoin epävarma. Omaisuusarvojen kehitys oli suotuisa sekä osake- että korkosalkkujen osalta. Myös kiinteistöjen ja huoneistojen arvot säilyivät ja säätiön omistamissa huoneistoissa vuokratuotot pysyivät vakaina eikä luottotappioita ollut. Sijoitusvuotta 2013 voidaan kaiken kaikkiaan pitää hyvänä. Turun Yliopistosäätiön hyvin hajautetun sijoitusomaisuussalkun tuotto oli noin 9 % kun otetaan huomioon maksetut apurahat, saadut lahjoitukset ja hallintokulut. Myyntivoittoja realisoitui, pääosin Hämmärön lomatonttien myynnistä, yhteensä n. 810 t. Arvonalennuksia kirjattiin yhteensä n. 274 t. Toiminnan tuottojäämä oli 1,3 M. Säätiön sijoitusomaisuuden arvo vuoden lopussa oli 47 055 789 (v. 2012 43 716 083 ). Sijoitusomaisuuden markkina-arvot ovat runsaat kolmetoista miljoonaa euroa (38 %) kirjanpitoarvoja korkeammat. Säätiö vastaanotti vuoden 2013 aikana lahjoituksia yhteensä 647 130. Vuonna 2013 perustettiin kolme uutta rahastoa. Tellervo ja Kyllikki Hakalan testamenttiin perustuvan rahaston pääoma-arvoksi muodostui 420 000, professori Pekka Niemen lahjoitukseen perustuva Pekka Niemen rahasto 110 610, Pro Nursing -rahasto 81 654 ja Tutoris-rahasto 5000. Merkkipäivälahjoituksia saatiin Auli ja Paavo Toivasen rahastoon sekä yleisrahastoon professori Pekka Hakamiehen merkkipäiväkeräyksen tuottoja. Turun Yliopistosäätiö osoittaa erityisen kiitollisuutensa niille yksityishenkilöille ja yhteisöille, jotka ovat lahjoitustensa kautta olleet tukemassa Turun yliopistossa tehtävää työtä. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 3
Turun yliopistolle suunnattu toiminnallinen tuki TURUN YLIOPISTOLLE SUUNNATTU TOIMINNALLINEN TUKI Turun Yliopistosäätiön tilinpäätöksen luvut eivät kerro kaikkea sitä tukea, jota Turun Yliopistosäätiö Turun yliopistolle osoittaa. Seuraavassa on kirjallisessa muodossa kuvattu säätiön yliopistolle suunnattu muu kuin apurahojen muodossa annettu tuki. Muu tuki ei taloudellisesti rasita säätiön nimikkorahastoja. TURUN YLIOPISTON TOIMITILAT Kasarmialueen rakentamishankkeen myötä Turun yliopisto sai omat tilat kasvatustieteiden ja yhteiskuntatieteelliselle tiedekunnalle vuosituhannen alussa. Nämä tiedekunnat olivat perustamisestaan lähtien olleet vailla niille suunniteltuja tiloja. Rakennushankkeella säätiö auttoi Turun yliopistoa sen tarvitsemien tilojen toteuttamisessa yliopiston haluamalla tavalla ja sen toivomassa aikataulussa. Rakennusten valmistumisen jälkeen säätiö valvoi yhtiön hallituksessa rakennusten käyttöönoton ja varmisti niiden toimivuutta. Säätiö irtautui kesällä 2007 rakennukset omistavan kiinteistöyhtiön omistuksesta aikaisemmin sovitulla tavalla. Vuoden 2011 lopulla säätiö ja yliopisto sopivat yhteisen kiinteistöyhtiön Teutorin Kiinteistö Ky:n perustamisesta. Säätiö luovutti yhtiöön omistamansa KOY Teutorin osakkeet. Samaan aikaan sovittiin KOY Teutorin tontille rakennettavan uudisrakennuksen rakentamisesta ja tontilla olevan vanhan rakennuksen peruskorjauksesta. Rakennustyöt ajoittuvat vuosille 2012 2014. Molemmat rakennukset tulevat Turun yliopiston käyttöön ja niissä toteutetaan Turun yliopiston hallituksen hyväksymää toimi tilastrategiaa. Vuonna 2013 uudisrakennuksen rakennustyöt saatiin valmiiksi ja aloitettiin vanhan rakennuksen peruskorjaus. Yhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen toimesta hoidettiin projektin johto ja talousseuranta osana säätiön asiamiehen ja kiinteistöassistentin toimenkuvaa. VANHALINNA Turun Yliopistosäätiön tavoite on saada Mauno ja Ester Wanhalinnan lahjoitus parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan lahjanantajien tahtoa. Vanhalinna on esimerkki hyvin toteutetusta lahjoittajien tahdosta ja hyvästä omaisuudenhoidosta. Kehittämisprojektin aikana Vanhalinnan taloudellisia resursseja ohjattiin Yliopistosäätiöstä. Vanhalinnan organisaatiorakenne muodostettiin uusia haasteita vastaavaksi. Säätiön yleisrahaston noin 2 mmk:n suora alkusijoitus mahdollisti yli kymmenen miljoonan markan rakennusprojektin läpiviemisen. Rakennusprojekti päättyi vuonna 2001. Tilojen ja pihapiirin kunnostaminen jatkuu nyt omalla tulorahoituksella. Turun Yliopistosäätiö antoi rakennusprojektia varten lainana Liedon Vanhalinna - säätiön omarahoitusosuuden (35 %). Lainan takaisinmaksu tapahtui vuonna 2008, kun Vanhalinnan asuntorakentamisen mahdollistava asemakaava tuli lopulliseksi. Samassa yhteydessä hankittiin Vanhalinnalle lisämaata. Vanhalinnan alue ulottuu nyt 12 ha:n alalla Aurajoen vastarannalle kansallismaisemaan. Vanhalinnan tilan maa-alue on nyt yhteensä n. 90 ha. Vuoden 2009 keväällä valmisteltiin ensimmäisen kahden korttelin tonttien (17 kpl) myyntiaineisto, saatettiin maanmittaustoimenpiteet ja kunnallistekniikan rakentaminen loppuun ja aloitettiin tonttien myynti. Vuonna 2013 omakotitonttien kysyntä oli erityisen hiljaista eikä yhtään tonttikauppaa tehty. Vuoden lopussa alueella asui seitsemän taloutta. Läntisen alueen kunnallistekniikan suunnittelua jatkettiin ja suunnitelmissa on Kuninkaanraitin jatkorakentaminen sekä kahden seuraavan korttelin vuoden 2014 aikana. Toteutuksesta on voimassa maankäyttösopimus Liedon kunnan kanssa. Liedon kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen tammikuussa 2014. Liedon Vanhalinnan kehittäminen Turun yliopiston toimintoja esittelevänä ja tukevana museo-, seminaari- ja kulttuurikeskuksena on ollut vuoden 2013 aikana aktiivista. Vanhalinnan kehittämiseen tehty työ palvelee erityisen hyvin Turun Yliopistosäätiön toiminnan tarkoitusta. Kävijämäärä vuonna 2013 oli 18 851. Säätiön työtä Vanhalinnan toimintojen edistäjänä mitataan erityisesti kävijämäärien nousuna ja Vanhalinnan palvelujen tason parantumisena. Vanhalinnan kävijämäärän lisääminen merkitsee Turun yliopistossa tehtävän työn edustavaa esittelyä sen sidosryhmille. Aikaisempien vuosien tapaan Liedon Vanhalinna -säätiö antaa oman toimintakertomuksensa. TURUN YLIOPISTON JA TARTON YLIOPISTON GRANÖ-YHTEISTYÖKESKUS VILLA TAMMEKANN TARTOSSA Teutorin uudisrakennus valmistui kesällä 2013 ja peruskorjaus valmistuu kesällä 2014. Rakennukseen sijoittuu humanistisen ja lääketieteellisen tiedekunnan kirjastot sekä lääketieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja asiakaspalvelutiloja. Kuvassa iltavalaistussuunnitelma. Kaupunkikuva muuttuu! Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-yhteistyökeskuksen ylläpitämisellä Turun Yliopistosäätiö on omalta osaltaan kehittämässä Turun yliopiston yhteyksiä Tarton yliopistoon. Hankkeen saama kansallinen ja kansainvälinen julkisuus on avannut lukuisia yhteyksiä tiede- ja kulttuuripiireihin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen entisöinti Alvar Aallon piirustusten mu- 4 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
Turun yliopistolle suunnattu toiminnallinen tuki kaisesti on lähentänyt myös merkittävästi muiden Turun yliopiston sidosryhmien kuten yritysten suhteita Turun yliopistoon. Majoittumis- ja käyttöoikeus on yliopistojen henkilökunnalla virkatehtävissä sekä yhteistyösopimusten osapuolilla. Vierailevat turistiryhmät otetaan vastaan etukäteen siitä sopimalla. Vuoden 2013 aikana keskuksessa yöpymisten määrä oli runsaat 300. Tilan käyttöä on edistetty sekä yliopiston sisällä että yhteistyökumppaneille suunnatulla tiedotuksella. Säätiö on jatkanut vuonna 2010 aloitettuja tutkijahuonestipendejä vapaa majoitusoikeus viikon tai kahden intensiiviseen tutkimus- tai kirjoitusjaksoon. Suomen Viron instituutti järjestää Tartossa luentosarjaa, jonka luennoitsijat ovat suomalaisia tieteen ja kulttuurin edustajia. Tarton yliopiston asianomainen yksikkö toimii vieraan kutsujana ja luennon jälkeen pidetään kutsuvieras- ja keskustelutilaisuus Granö-keskuksessa. Vuoden 2013 aikana pidettiin yksi Granö- luento. Professori Marja-Liisa Honkasalo luennoi aiheesta Culture, Health, and the Human Condition. Granö-luentoja on järjestetty nyt yhteensä 23 ja ne ovat kuvataltioituna nähtävissä ja kuunneltavissa Tarton yliopiston www-sivuilla. BENGTSKÄR Pohjoismaiden korkein majakka, Turun Yliopistosäätiön omistama Bengtskär, vastaanotti vuoden aikana runsaat 13 000 kävijää. Määrä on merkittävä kun muistetaan, että runsaan hehtaarin kokoinen kallioluoto sijaitsee kaukana muusta asutuksesta keskellä Suomenlahtea. Bengtskärin majakan omistuksella edistetään Turun yliopiston julkisuuskuvan rakentumista. Majakan hankkimisella säätiön omistukseen vuonna 2000 varmistettiin Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen saariston kehittämiskoulutukseen ja Bengtskärin elvyttämiseen merkittäväksi matkailukohteeksi suunnatut panostukset pysymään yliopistoyhteisön piirissä. Bengtskärin majakan perinteen, arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen arvon vaalimiseksi Turun Yliopistosäätiö on perustanut Bengtskärin neuvottelukunnan. Se kokoontui 2013 kaksi kertaa. Bengtskärin neuvottelukunta pyrkii ohjaamaan aiemmin hyväksytyn vision perusteella Bengtskärin ylläpitämistä ja kehittämistä koko kansan majakkana. Visio ulottuu vuoteen 2016. Majakan toiminnasta vastaa sopimuksen perusteella Wilsonin yrittäjäperhe. Sopimus uusittiin vuonna 2010 viideksitoista vuodeksi. Pitkä vuokra-aika takaa majakan matkailutoiminnan kehittämisen ja majakkarakennuksen pysymisen nykyisessä, hyvässä kunnossa. Vuonna 2013 aloitettiin ullakkokerroksen remontointi henkilökunnan majoitustilaksi. Korjauksessa sekä arkkitehtoniset että rakennussuojelun näkökulmat ovat vahvasti esillä. Samalla jatkettiin yhteistyötä Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen kanssa tavoitteena saattaa ajan tasalle Bengtskärin rakennushistorian dokumentointi. Saarenmaan yliopistokeskuksen piharakennus korjataan viihtyisäksi asunnoksi, joka on kesäisin Turun yliopiston henkilökunnan lomakäytössä. Kuresaaressa Saarenmaalla on hyvät lomanviettomahdollisuudet. Uimaranta, harrastusmahdollisuudet ja hyvät ruokaravintolat kaikki kävelymatkan päässä. SAARENMAAN YLIOPISTOKESKUS Saarenmaan yliopistokeskuksen toimitilat Kuressaaressa tarjoavat myös Turun yliopiston alumnikunnalle upean majoittumis- ja vierailukohteen. Toiminnan hallinnointi tapahtuu Turun yliopiston toimesta säätiön roolin ollessa vuokranantaja. Vuonna 2009 säätiö osti rakennuksen ja maa-alueen. Kesällä kolme eläkkeellä olevaa pariskuntaa hoitivat vapaaehtoistyönä vieraiden vastaanoton ja opastuksen sekä tekivät pienimuotoista rakennusten ja ympäristön kunnostustyötä. Vuonna 2013 aloitettiin piharakennuksen peruskorjaus. Se valmistuu kesäksi 2014 ja tarjoaa yliopiston henkilökunnalle ja eläkeläisille persoonallisen majoitustilan aivan Kuressaaren keskustassa. TURUN YLIOPISTON SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Turun Yliopistosäätiö tuki vuonna 2009 alkanutta ja vuonna 2011 päättynyttä varainhankintakampanjaa. Suoraa lahjoitusta ei Turun yliopistorahastoon tehty, mutta varainhankintakampanjaa tuettiin siten, että kampanjan kustannuksiin ja kampanjan edellyttämiin henkilöstöpanostuksiin annettiin rahallista tukea. Turun yliopisto pystyi siten ohjaamaan lahjoittajilta saadut varat täysimääräisesti oman pääomansa kartuttamiseen. Yhteydet yliopiston viestintäyksikön kanssa kehittyivät viestintäyksikön antaessa apua Yliopistosäätiön tapahtumatiedottamisessa. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 5
Turun yliopistolle suunnattu toiminnallinen tuki Turun Yliopistosäätiö järjesti yhdessä Kuresaaren kaupungin kanssa Saarenmaan oopperajuhlien yhteydessä Itämeren Historia -seminaarin. Viidettä kertaa järjestetyn seminaarin pääpuhujina olivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja komissaari Siim Kallas. Seminaarin puheenjohtajina toimivat Hannes Astok ja Jarmo Virmavirta. Matkalle osallistujat sekä seminaarin puhujat ja järjestäjät kokoontuivat Turun Yliopistosäätiön omistamalle yliopistokeskuksen pihamaalle ennen illan oopperaa. Kuvassa etualalla professori Jarmo Virmavirta ja rehtori Kalervo Väänänen. 6 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
HENKILÖLUETTELO HENKILÖLUETTELO HALLINTOELIMET Turun Yliopistosäätiön toimielimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Vuonna 2013 valtuuskunta kokoontui kaksi kertaa. Valtuuskunta koostuu sääntöjen mukaan Turun yliopiston edustajista, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran edustajasta, Turun kaupungin edustajista sekä julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavista jäsenistä. Säätiön valtuuskuntaan kuuluivat vuonna 2013: Turun yliopisto Professori Risto Hiltunen Professori Sirpa Jalkanen Vararehtori Kalle-Antti Suominen Professori Ari Saarnilehto Turun Suomalainen Yliopistoseura Aluejohtaja Satu Astala Turun kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Varatuomari Jukka Mikkola, puheenjohtaja Julkisen ja talouselämän asiantuntemusta edustavat jäsenet Toimitusjohtaja Anders Blom Tohtori h.c. Benito Casagrande Filosofian lisensiaatti Christer Hummelstedt Poliisipäällikkö Tapio Huttunen Maajohtaja Ari Kaperi Toimitusjohtaja Keijo Ketonen Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja Kari Koski Vuorineuvos Simo Palokangas, varapuheenjohtaja Vuorineuvos Timo Peltola Varatuomari Mikko Pukkinen Toimitusjohtaja Rauno Puolimatka Ylijohtaja Rauno Saari Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto Professori Keijo Virtanen Toimitusjohtaja Matti Vuoria Johtaja Eero Vuorio Valtuuskunnan puheenjohtajaksi vuodelle 2014 valittiin varatuomari Jukka Mikkola ja varapuheenjohtajaksi vuorineuvos Simo Palokangas. Valtuuskunta määräsi hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2014 DI, MBA Tuomo Lähdesmäen. Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan kokouksessa 19.11.2013 valittiin uusiksi valtuuskunnan jäseniksi kaudelle 2014 2016 julkisen ja talouselämän edustajiksi toimitusjohtaja Matti Rihko, toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara ja varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio. Säätiölain ja Turun Yliopistosäätiön sääntöjen mukaan säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus. Säätiön hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Säätiön hallitukseen kuuluivat: Diplomi-insinööri MBA Tuomo Lähdesmäki, puheenjohtaja Valtiotieteiden maisteri Hannu Kokkonen, varapuheenjohtaja Johtaja Jukka Paasikivi Vararehtori Tapio Reponen Rehtori Kalervo Väänänen Toimitusjohtaja Matti Äijälä Turun Yliopistosäätiön valtuuskunta on nimennyt Liedon Vanhalinna -säätiön hallitukseen samat jäsenet kuin Turun Yliopistosäätiön hallitukseen. Turun Yliopistosäätiön sijoitustoimikunnan jäseninä olivat Tuomo Lähdesmäki, Hannu Kokkonen, Jukka Paasikivi ja Matti Äijälä sekä esittelijänä ja päätösten toimeenpanijana säätiön asiamies Pekka Kanervisto. Vanhalinnan neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Anne-Marget Hellén ja jäseninä toimitusjohtaja Jussi Hakala, toimittaja Markku Heikkilä, kaupunginkamreeri Juha Heinonen, toimitusjohtaja Mikko Ketonen, pääjohtaja Juhani Kostet, professori Anne Kumpula, toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki, palvelujohtaja Päivi Mikkola, johtaja Lorentz Salo, johtaja Kari Seppälä, professori Jussi-Pekka Taavitsainen, erityisasiantuntija Henri Terho, hallintojohtaja Markku Tursas (vara puheenjohtaja) ja johtaja Pirjo Vuokko. Vanhalinnan yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana on toiminut vararehtori Tapio Reponen ja jäseninä johtava rehtori Veli-Matti Hakanen, lehtori Kristiina Korkeakoski-Väisänen, FT Terttu Lempiäinen, tutkija Sirkku Pihlman, FT Suvianna Seppälä, sovellutussuunnittelija Jari Sjölund, lehtori Timo J. Virtanen, viestintäjohtaja Anne Paasi, yliopisto-opettaja Eeva Raike, johtava suunnittelija Heimo Välimäki, kunnanjohtaja Terhi Isotalo, ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä, tutkija Kaisa Lehtonen ja intendentti Maarit Talamo-Kemiläinen. Toimikunnan esittelijänä ja päätösten täytäntöönpanijana on toiminut toiminnanjohtaja Maarit Keto-Seppälä ja sihteerinä museopalvelupäällikkö Hannele Lehtonen. Vanhalinnan hoitokuntaan kuuluivat rakennuttajakonsultti Aimo Järvinen, säätiön asiamies Pekka Kanervisto, toiminnanjohtaja Maarit Keto-Seppälä ja rakennusmies Reijo Vesanen. Vanhalinnan organisaatiosta kerrotaan tarkemmin Vanhalinnan toimintakertomuksessa. Bengtskärin neuvottelukunnassa jäseniä ovat olleet erityisasiantuntija Kari Hyppönen, saaristolautakunnan Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 7
Henkilöluettelo Turun Yliopistosäätiön valtuuskunnan syyskokous pidettiin Nordean maajohtaja Ari Kaperin isännöimänä Helsingissä. Tilaisuudessa luovutettiin harvoin jaettava Turun Yliopiston perustamisen suuri muistomitali tohtori h.c. Keijo Ketoselle ja fil. lis. Christer Hummelstedtille. Mitalin luovuttivat valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkola sekä muistomitalilautakunnan puheenjohtaja, säätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki. puheenjohtaja Henry Engblom, ylitarkastaja Peter Lindberg, toimitusjohtaja Heikki Palin, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala, maakuntajohtaja Juho Savo, kommodori Timo Hirvonen, toimitusjohtaja Jaakko Tikka, puheenjohtaja Pekka Väisänen (tilalle Angela Eriksson), varajohtaja Heimo Välimäki ja kommodori Jukka Savolainen. Neuvottelukunnan puheenjohtajana on toiminut johtaja Eero Vuorio ja sihteerinä säätiön asiamies Pekka Kanervisto. Granö-keskuksen neuvottelukunnan jäseninä ovat toimineet Tarton kaupunginvaltuuston jäsen, konsultti Hannes Astok, tohtori h.c., arkkitehti Benito Casagrande, johtaja Riitta Heinämaa, erityis asiantuntija Kari Hyppönen, suurlähettiläs Aleksi Härkönen, rehtori Volli Kalm (pj), VTM Hannu Kokkonen, kaupunginjohtaja Urmas Kruuse, kaupunkineuvos VTM Armas Lahoniitty, johtaja Tommi Lindh, DI MBA Tuomo Lähdesmäki, kaupunginjohtaja Aleksi Randell, suurlähettiläs Mart Tarmak, professori Jarmo Virmavirta ja rehtori Kalervo Väänänen (pj). Kiinteistö Oy Teutorin hallitukseen kuuluivat Matti Äijälä (pj), Esa Heikelä (tilalle Taru Niittymäki), Siru Helminen ja Pekka Kanervisto. Asunto Oy Turun Sukkulakodin hallitukseen ovat kuuluneet Matti Äijälä, Pekka Kanervisto ja Marjukka Sillanpää. Kiinteistö Oy Herrainkulman hallituksen jäsenenä on toiminut asiamies Pekka Kanervisto. Säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden keskeiset asiat on käsitelty säätiön sijoitustoimikunnan kokouksissa. Hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki on hallituksen jäsen Säätiöiden ja Rahastojen Neuvottelukunta ry:ssä. Yhdistys toimii apurahoja jakavien yhteisöjen valtakunnallisena edunvalvojana. Tuomo Lähdesmäki on toiminut yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana vuonna 2013 ja valittiin puheenjohtajaksi myös vuodelle 2014. Siirtolaisuusinstituutin valtuuskunnassa säätiötä edusti Keijo Virtanen ja Uuden teknologian säätiön valtuuskunnassa Pekka Kanervisto. SÄÄTIÖN TOIMISTO Turun Yliopistosäätiön toimiston esimiehenä on toiminut säätiön asiamies OTK Pekka Kanervisto. Apurahasihteerinä on toiminut Marjukka Sillanpää, sekä hänen äitiys- ja vanhempainvapaansa aikana 22.8.2013 alkaen Anniina Majanlahti. Kiinteistöassistenttina on toiminut Teija Niemi. Osa-aikaisessa työsuhteessa säätiön toimistossa ovat toimineet kauppat. kand. Salli Gustafsson, kauppat. yo Kristina Paljakka, kauppat. yo Joonas Korkalainen ja kauppat. kand. Hanna Lehdonkivi. Rakennusmies Reijo Vesanen on ollut osa-aikaisessa työsuhteessa ja hoitanut säätiön kiinteistöjen ja huoneistojen ylläpitokorjauksia. Säätiön toimiston palkat vuonna 2013 ovat olleet 184 849. 8 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
In Memoriam: Akateemikko Olavi Granö Akateemikko Olavi Granö kuoli Turussa huhtikuun 19. päivänä. Hän oli syntynyt Helsingissä 27.5.1925 mutta oli vasta vuoden ikäinen, kun hänen isänsä Johannes Gabriel Granö päätti luopua Helsingin yliopiston maantieteen professuurista ja lähteä uuteen Turun yliopistoon vastaavaan virkaan. Olavi Granö vaikka tulikin ylioppilaaksi ja aloitti opintonsa Turussa suoritti kaikki yliopistolliset tutkintonsa Helsingin yliopistossa. Turusta ja Turun yliopistosta muodostui kuitenkin hänen merkittävän uransa pysyvä kiintopiste, kun hänet kutsuttiin 1962 Turun yliopiston maantieteen professoriksi. Jo sitä ennen hän toimi Turussa pari vuotta apulaisprofessorina. Hän jäi eläkkeelle maantieteen professuuristaan 1988, mutta toimi Turun yliopiston kanslerina vuoteen 1994 asti vuosikymmenen ajan. Granön saksankielinen väitöskirja 1950-luvun puolivälissä aloitti Suomessa saaristorannikon luontoon kohdistuvan aluetutkimuksen. Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen perustaminen Seilin saarelle sai pontimensa tästä tutkimustyöstä, jota hän jatkoi koko uransa ajan. Merkittäviä ovat myös Granön merenkulkuun kohdistuvat tutkimukset, joista nousi nykyinen Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Viime vuosina hän paneutui myös luonnontieteitä, humanistisia ja yhteiskuntatieteitä yhdistäviin oppihistoriallisiin näkökulmiin. Yliopisto-opettajana Olavi Granö kiinnitti jo varhain huomiota opetuksen merkitykseen tutkimuksen rinnalla. Turun yliopiston ylioppilaskunta nimesi hänet kunniajäsenekseen, maalautti hänestä muotokuvan ja myönsi hänelle kunnianauhan kaikki harvinaisia kunnianosoituksia. Granön keskeinen toiminta suomalaisessa tiedepolitiikassa ja -hallinnossa alkoi jo 1950-luvun loppupuolella ja huipentui vuosina 1970 1974 uusimuotoisen Suomen Akatemian tieteen keskustoimikunnan puheenjohtajuuteen. Olavi Granön tieteelliselle ja tiedehallinnolliselle uralle oli ominaista kansainvälisyys. Monien muiden kunnianosoitusten ohella hän sai ansioistaan akateemikon arvon vuonna 1980. Kunniatohtoriksi hänet vihittiin Kopernikus-yliopistossa (Torun, Puola), Tarton yliopistossa ja Åbo Akademissa. Olavi Granö pysyi uskollisena Turun yliopistolle ja osallistui aktiivisesti sen tapahtumiin viime kuukausiin asti puolisonsa Eeva Granön kanssa. Erityisen läheinen on ollut Turun ja Tarton yliopistojen yhteistyö, joka oli alkanut jo Olavi Granön isän J. G. Granön aikana. Sen pysyvä monumentti on Granö-keskus Tartossa, Alvar Aallon 1930-luvun alussa suunnittelemassa Villa Tammekann -rakennuksessa. Keijo Virtanen Turun yliopiston entinen rehtori ja kulttuurihistorian professori Yhteistyö Viron ja erityisesti Tarton yliopiston kanssa oli Olavi Granölle tärkeää ja mieluisaa. Kuvassa Olavi Granö takkatulen äärellä Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Tammekannissa. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 9
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT LAHJOITUKSET Kaikkien lahjoitusten yhteismäärä vuonna 2013 oli 653 111,05 euroa. Ne jakautuivat seuraavasti: Eri henkilöt ja yhteisöt akateemikko Olavi Granön muiston kunniaksi yleisrahastoon 6 575,00 Eri henkilöt ja yhteisöt professori Pekka Hakamiehen merkkipäivän kunniaksi yleisrahastoon 2 395,00 Fanni Kanervan huutokauppatuotto yleisrahastoon 55,00 Huutokauppatuotto Aloha ja Reino Alavan rahastoon 3 582,49 Eri henkilöt ja yhteisöt professori Auli Toivasen merkkipäivän kunniaksi Auli ja Paavo Toivasen rahastoon 1 850,00 Tilin lopetus Eero Talan rahastoon 20,85 Irma ja Benito Casagranden lahjoitus Irma ja Benito Casagranden rahastoon 9 000,00 Metsäliiton osuuksien lisääminen Kosti Hämmärön rahastoon 5 980,53 Tähtitieteellinen yhdistys Ursan lahjoitus Leena Tähtisen muistorahastoon 230,04 Professori emeritus Pekka Niemen lahjoitus Pekka Niemen rahastoon 110 610,39 Pro Nursing ry:n lahjoitus Pro Nursing rahastoon 81 654,00 Seilin museokirkon postikorttimyynti Saaristomeren tutkimuslaitos Seili /rahastoon 340,00 Veronpalautus Sirkka-Liisa Peltosen rahastoon 5 817,75 Tellervo ja Kyllikki Hakalan testamenttilahjoitus Tellervo ja Kyllikki Hakalan rahastoon 420 000,00 Tutoris Oy:n lahjoitus Tutoris-rahastoon 5 000,00 UUDET NIMIKKORAHASTOT Toimintavuoden aikana perustettiin neljä uutta rahastoa. Pekka Niemen rahaston peruspääoman muodostaa professori emeritus Pekka Niemen lahjoitus 110 610,39. Rahaston tuotolla ja pääomalla tuetaan vuosittain psykologian alan jatko-opiskelijoiden ja post doc -tutkijoiden Turun yliopistossa tekemää tutkimustyötä. Pro Nursing rahaston peruspääoman muodostaa Pro Nursing ry:n lahjoitus 81 654,00. Rahaston tuotolla tuetaan käytännön hoitotyön kehittämistä, nuorten tutkijoiden hoitotieteellistä tutkimustyötä, ulkomaille suuntautuvia hoitotieteellisiä kongressi-, tutkimus- tai koulutusmatkoja sekä vierailevien hoitotieteen luennoitsijoiden ja tutkijoiden kutsumista. Tellervo ja Kyllikki Hakalan rahaston peruspääoman muodostaa testamenttilahjoitus 420 000,00. Rahaston tuotolla tuetaan Turun yliopistossa harjoittavia suomalaisia tai ulkomaalaisia vähävaraisia ja lahjakkaita lääketieteen opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita. Tutoris-rahaston peruspääoman muodostaa Tutoris Oy:n lahjoitus 5 000,00. Rahaston tuotolla tuetaan logopedian tutkimusta Turun yliopistossa. Turun Yliopistosäätiö on tilannut ja vastaanottanut Osuuskunta Sigillumilta uusia säätiön eri nimikkorahastosta ja niiden historiasta kertovia esitteitä. Esitteitä on nyt yhteensä 41, ja niitä tullaan käyttämään apurahojen jaossa siten, että apurahan saaja tietää kenen lahjoituksesta tai testamentista varat ovat lähtöisin. Esitteitä voidaan käyttää myös uusien lahjoitusten hankkimiseen. Rahastoesitteet ovat luettavissa myös säätiön internet sivuilla www.turunyliopistosaatio.fi 10 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Hallitus nimesi hakemuksia arvioimaan seitsemän tieteellisen asiantuntijan työryhmän, johon kuuluivat professorit Markus Granlund, Risto Hiltunen, Jukka Hyönä, Pirkko Härkönen, Veli-Matti Kähäri, Pekka Niemelä ja Petriina Paturi. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi vararehtori Riitta Pyykkö. Asiantuntijoiden ehdotusten perusteella hallitus päätti 16.4.2013 kevään varsinaisessa jaossa myöntää 316 apurahaa, yhteensä 890 443,00 euroa sekä syksyn jaossa 22.10.2013 matkamäärärahat 98 apurahaa, yhteensä 72 665,00 euroa ja Granö-stipendit 12 kpl, yhteensä 3 640 euroa. Kevään apurahat jaettiin ja julkistettiin 13.5.2013 Turun Yliopistosäätiön Snellmanin päivän juhlassa, joka pidettiin Liedon Vanhalinnan kartanoravintolassa. Apurahojen julkistus tilaisuus Vanhalinnassa alkoi hiljaisella hetkellä akateemikko Olavi Granön muistolle. Juhlatilaisuuden tervehdyssanat lausui säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Jukka Mikkola ja apurahojen jaon suoritti säätiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lähdesmäki. Juhlapuheen piti Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Yliopistosäätiön valtuuskunnan jäsen Minna Arve, joka korosti puheessaan kulttuurin ja tieteen vuorovaikutusta. Apurahan saa jien puolesta kiitossanat esitti FM Salla Tenkanen. Tilaisuuden musiikista vastasi pianisti Daniel Aalto ja viulisti Vivian Stolt. Apurahajuhlan yhteydessä rehtori Kalervo Väänänen avasi kaksi yliopistoon ja säätiöön liittyvää näyttelyä. Näistä toinen oli tutkijapariskunta Aloha ja Reino Alavan työstä ja elämästä koottu näyttely, ja toinen, nimeltään Palasia, kertoi Turun yliopiston historiasta mitalitaiteen valossa. Vuoden 2013 aikana jaetut apu- ja määrärahat jakautuivat kohderyhmittäin eriteltyinä seuraavasti: kpl euroa Tutkimusapurahat (projektit) 57 251 411,98 Ulkomaille suuntautuvat kongressi- ja tutkimusmatkat 277 200 034,00 Vierailevien ulkomaisten tutkijoiden ja luennoitsijoiden kutsuminen 30 45 250,00 Opetusretket 11 20 095,00 Nuoren tutkijan apurahat 60 478 536,00 Muu Turun yliopiston toiminnan tukeminen 7 379 191,69 Myönnetyistä apu- ja määrärahoista yliopistosäätiölle palautuneet (99 616,60) Yhteensä 442 1 374 518,67 VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT TUTKIMUSAPURAHAT (PROJEKTIT) Väitöskirjatutkija, PsM Sari Ahlqvist-Björkroth: Raskaudenaikaisen parisuhdetyytyväisyyden vaikutus vanhempi-lapsi suhteeseen sekä varhaisen suhdeympäristön yhteys lapsen infektiosairastavuuteen (psykologia) 9 756,00 Tutkija, MSc Sultana Akter: Synteettisiin vasta-aineisiin perustuvien herkkien syanobakteeritoksiinien määritysmenetelmien kehittäminen vesianalytiikkaan (ympäristödiagnostiikka) 6 504,00 FM Jaakko Antikainen: Osmo Ikolan rahaston palkinto Äänikuvaa luonnehtivien adjektiivien merkitykset ja rakenne Hifimaailma-lehden vuoden 2010 kuunteluarvioissa 989,13 Erikoistutkija, dos. FT Natalia Battchikova: Uudet syanobakteerien sääntely ja signalointireitit, jotka perustuvat Ser/Thr ja Tyr proteiinien fosforylaatioon (molekulaarinen biologia) 3 100,00 Tutkija, FT Auli Bläuer: Casagranden talon arkeologisten kaivausten eläinluumateriaalin analyysi (arkeo-osteologia) 500,00 Tutkijatohtori, FT Sanna Edelman: Seriiniproteaasi-inhibiittori SPINT2 molekyylin ekspressio ihmisen T auttaja 2 -solujen (Th2) pinnalla ja sen vaikutus astmaattista tulehdusreaktiota säätelevään HGF signalointiin (immunologia) 5 000,00 Kuvataiteilija, TaM Sofia Elo: Ingmanin talo 5 287,00 PhD Student, MA Mehdi Ghasemi: Identiteetin etsintä afroamerikkalaisessa feministisessä postmodernissa näytelmäkirjallisuudessa: tutkimus Suzan-Lori Parksin viidestä keskeisimmästä näytelmästä (amerikkalainen kirjallisuus) 6 504,00 Yliopisto-opettaja, dos. FT Sauli Haataja: Solukalvon glykolipidien syöpäbiologinen merkitys Gb3 glykolipidi syöpäsolujen uutena solupinnan markkerina (biokemia) 2 858,00 Vapaa tutkija, dos. FT Janne Harjula: Casagranden talon vanhimmat vaiheet (arkeologia) 500,00 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 11
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Säätiön perinteinen Snellmanin päivän apurahajakotilaisuus järjestettiin Liedon Vanhalinnassa. Juhlaan osallistui apurahansaajien lisäksi nimikkorahastojen edustajia, säätiön luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita. 12 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Erikoislääkäri, LT Niina Hieta: Valkojäkälän ja siihen liittyvän levyepiteelisyövän molekyylimerkkitekijät (ihotautioppi) 3 000,00 FT Iko Hyppänen: Pentti Kososen rahaston palkinto (kemia) 1000,00 Kliininen opettaja, dos, LT Arno Hänninen: Alhospesifisten T-solujen monitorointi ja biomarkkerit akuutissa käänteishyljintäreaktiossa (immunologia, hematologia) 3 000,00 Asemanhoitaja, dos. FT Jari Hänninen: Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämeren pelagiaalin ekosysteemissä (ekologia, meritieteet) 2 858,00 Senior research fellow, PhD Susumu Imanishi: Massaspektrometria-tekniikoiden kehittäminen laajamittaisia fosfoproteomiikkatutkimuksia varten (proteomiikka, analyyttinen kemia, biologia) 2 000,00 Jatko-opiskelija, FM Heli Jaakkola: Muukalaisena Turussa Valtaväestön ja paikallisen juutalaisyhteisön suhteet 1881 1918 (Suomen historia) 6504,00 Terveyskeskushammaslääkäri, HLL Sirkka Jaakkola: Nuoren hammashoitopelko (psykologia, sosiaalihammaslääketiede, kansanterveystiede) 6 504,00 Erikoislääkäri, LT Varpu Jokimaa: Luteaalivaiheen GnRHanalogituen vaikutus pakastealkionsiirtojen ennusteeseen (lisääntymislääketiede) 3 000,00 Erikoistuva lääkäri, LT Nea Kalleinen: Sydän- ja verisuonitautien varhaismuutokset ja uni keski- ikäisillä naisilla (fysiologia, kardiologia) 4 287,00 Tutkijatohtori, FT Teemu Kallonen: Ratkaisevan tärkeät transkriptio faktorit B-solujen kehityksessä ja toiminnassa (immunologia, onkologia) 4 287,00 Tutkijatohtori, FT Marika Karikoski: CLEVER-1 tarttumismolekyyli syövissä ja tulehduksissa (immunologia) 4 287,00 Tutkija, FM Heini Kirjavainen: Casagranden talon vuoden 2012 arkeologiset tekstiililöydöt (arkeologia) 1 000,00 Yliopistonlehtori, FT Tero Klemola: Marjakasvien ja lintujen mutualistinen vuorovaikutussuhde (ekologia) 2 858,00 Erikoistuva lääkäri, LT Elina Lahti: Lapsen avosyntyinen keuhkokuume (kliininen lääketiede) 4 287,00 Yliopisto-opettaja, FT Jonne Laurila: Merirokon (Balanus improvisus) oktopamiinireseptorit ympäristöystävällisten laivamaalien vaikutuskohteena (ympäristöbiologia) 4 000,00 Yliopistotutkija, dos. KT Janne Lepola: Promo 2. Kuvista sanoihin ja sanoista kuviin: Kertomusten ymmärtämistaitojen ja motivaation kehittyminen 4 10 vuoden iässä (kasvatustiede, psykologia) 5 716,00 Koordinaattori, TtM Raija Lietzén: Millaiset erityiset elämäntapahtumat vaikuttavat aikuisen astmaatikon oireiluun ja kuinka pitkään? (kansanterveystiede) 6 504,00 Jatko-opiskelija, FM Inkeri Markkula: Kasvillisuuden ja maaperän mesofaunan väliset vuorovaikutukset sub-arktisella alueella muuttuvassa ilmastossa (ekologia, biodiversiteettitutkimus) 980,00 Dekaani Jukka Mähönen / oikeustieteellinen tiedekunta: Ilmari Katajan rahaston apuraha 2 561,35 Erikoistutkija, dos. FT Liisa Nissinen: Ei-proteiinia koodaavan RNA-molekyylin vaikutus ihon levyepiteelisyövän kasvuun ja leviämiseen (ihotautioppi) 4 287,00 Kirjastonjohtaja, FM Ulla Nygrén: Kirjaston Fennica-kokoelman täydentäminen 9 000,00 Erikoistutkija, FT Mervi Oikonen: Maksan rasvoittumisen esiintyminen nuorilla aikuisilla (lääketieteellinen epidemiologia) 4 287,00 Tutkijatohtori, FT Sanna Olsson: Varhaisten maakasvien sukupuolen määräytymisen evoluutio (evoluutiobiologia) 5 000,00 Post doc tutkija, FT Katja Pahkala: Insuliiniresistenssi, metabolinen oireyhtymä ja adiponektiini elintapaintervention vaikutus sekä yhteys varhaisiin valtimomuutoksiin lapsilla ja nuorilla (lastentautioppi) 4 287,00 Amanuenssi, FM Ritva Penttinen: Ixodes-suvun punkkien esiintymisympäristöt sekä niiden levittämien tautien esiintyvyys Saaristomerellä ja Turun kaupunkialueella (biologia) 5 000,00 PhD Student, DDS, MSc Leila Perea Mosquera: Kiinteä kuituvahvistettu osaproteesi, joka sisältää keraamista restoratiivista materiaalia (hammasprotetiikka) 6 504,00 Tutkijatohtori, dos. FT Arto Pulliainen: Bakteeriperäinen BepA-proteiini joka herkistää syöpäsolut sytostaattien vaikutukselle (syöpätutkimus) 4 287,00 Erikoistutkija, dos. FT Mervi Puska: Gradientti nanokomposiittirakenne: Funktionaalis-anatominen luuta korvaava biomateriaali (FASB) (ortopedinen biomateriaalitiede) 6 504,00 Käräjätuomari, OTK Satu Saarensola: Oikeudenkäyntikulut ja kohtuullisuus: tutkimus oikeudenkäyntikulujen jakautumisesta erityisesti OK 21 luvun8 b :n mukaan (prosessioikeus) 3 500,00 Professori, OTT Ari Saarnilehto: Julkisten välitystuomioiden kokoelma (oikeustiede) 3 500,00 Tutkijatohtori, FT Johannes Scheepens: Populaatiokoon, populaation iän ja eristyneisyyden sekä kasvinsyöjien vaikutukset kasvin pariutumisjärjestelmään (evoluutiobiologia) 6 000,00 Projektitutkija, FT Johanna Silvola: Lihavuuden ja tyypin 2 diabeteksen vaikutus sydämen ja valtimoiden toimintaan (lääketiede) 6 504,00 Professori Timo Soikkanen: Tuntemattoman sotilaan albumi (poliittinen historia) 1 000,00 Professori Reima Suomi: Vammaisten digikuilun voittaminen (tietojärjestelmätiede) 6 504,00 Professori, FT Jussi-Pekka Taavitsainen: Viipurin vanhan tuomiokirkon tutkimushanke (historiallinen arkeologia, rakennustutkimus ja -historia) 2 000,00 Yliopisto-opettaja, dos. FT Sisko Tauriainen: Parechovirusten kasvunopeuden vaikutus patogeneesiin (virologia) 6 504,00 Apurahatutkija, FM Salla Tenkanen: Kolme metodia perhekaita filmien tutkimukseen kansatieteessä (kansatiede) 4287,00 Tohtorikoulutettava, FM Johanna Toivonen: Andien puurajaekologia: Ympäristötekijöiden ja ihmistoiminnan vaikutukset Polylepis-puiden kasvuun, metsien rakenteeseen ja levinneisyyteen (biodiversiteetti- ja ympäristötiede) 9 756,00 Tutkija, FT Johanna Tuomela: Sisäsyntyisen immuniteetin reseptorien vaikutus rintasyövän leviämiseen (syöpäbiologia) 6 504,00 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 13
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Dosentti, FT Kari Uotila: Casagranden talon vanhimmat vaiheet (arkeologia) 3 572,00 Yliopistonlehtori, FL Timo J. Virtanen: Bengtskär Rakennushistoriallinen selvitys (kansatiede) 3820,00 Yliopistonlehtori, FL Timo J. Virtanen: Vanhalinnan muisti 2 000,00 Johtaja, professori Ilppo Vuorinen: Seili 50 vuotta juhlakirja 2 000,00 Projektitutkija, TtM Mervi Vähätalo: Modulaarisuus sosiaalija terveyspalvelujärjestelmän rakenteena (liiketaloustiede, johtaminen, organisointi) 9 756,00 PhD Student, MSc Gendi Wang: Hyperbolista tyyppiä olevat metriikat ja kuvausten jatkuvuusmodulit (matematiikka) 8 130,00 Tohtorikoulutettava, KTM, VTM Sirpa Weckström: Ansiotyössä vai kotona lasten kanssa? Äitien kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta 12 Länsi-Euroopan maassa (sosiaalipolitiikka) 4 287,00 Dosentti, FT Tapani Yli-Mattila: Toksiineja tuottavien homeiden PCR-määritys viljanäytteistä (molekulaarinen kasvibiologia) 3 000,00 NUOREN TUTKIJAN APURAHAT Nuoren tutkijan apurahat myönnettiin väitöskirjaansa tekeville lahjakkaille jatko-opiskelijoille, jotta he muusta ansiotyöstä vapaana voivat keskittyä tutkimustyöhön. Vuonna 2013 säätiön keskimäärin neljän kuuden kuukauden mittaiset nuoren tutkijan apurahat myönnettiin seuraavasti: Jatko-opiskelija, DDS Pinar Altinci: Inhibitory Effects of Antibacterial Materials on the Endogenous Enzyme Activity in Dentin (biomateriaalitiede) 6 504,00 Jatko-opiskelija, MA Sophie Aro: Selektiivisyys ja arvovalta kaksikielisessä opetuksessa Suomessa (kasvatustiede) 6 504,00 Doctoral student, BSc Sarah Bird: Galaksien halot (astronomia) 9 756,00 Väitöskirjatyöntekijä, FM Sini Eerola: Pim- ja NFAT -välitteiset mekanismit eturauhassyövässä (fysiologia ja genetiikka) 9 756,00 Erikoistuva lääkäri, LL Marianne Hallamaa: HE4-merkkiaine hyvänlaatuisissa gynekologisissa tiloissa (synnytys- ja naistentautioppi) 4 287,00 Projektitutkija, VTM Niko Hatakka: Eurokriisiä kehystämässä - EU-kriittinen verkkoaktivismi ja reaktiot siihen suomalaisessa 2000-luvun politiikan julkisuudessa (poliittinen historia) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, FM Katri Haverinen: Turkulainen suomen kielen puupankki ja tilastollinen jäsentäminen (tietojenkäsittelytiede) 9 756,00 Väitöskirjatutkija, LK Olli Hartiala: Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden ja perimän vaikutus koronaarikalkin esiintymiseen (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) 4 287,00 Tutkijakoulutettava, FM Miikka Honka: Perintötekijät ja aineen vaihdunnan muutokset insuliiniresistenssissä (sisätaudit, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) 6 504,00 Tutkija, DI Anna Huhtinen: Alfa2-adrenergisten reseptoreiden merkitys verisuonen sileän lihaksen supistumisen säätelyssä (farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito) 6 504,00 Jatko-opiskelija, FM Salla Härkönen: Muurahaisten pesävieraat: norkomuurahaisen esiintymistiheys (biodiversiteettitutkimus ja ympäristötiede, ekologia) 9 756,00 Jatko-opiskelija, VTM Laura Ipatti: Suomen kuva Japanissa: Julkisuusdiplomatia ja maakuvapromootio suomalais-japanilaisissa suhteissa kylmästä sodasta internet-aikaan (poliittinen historia) 9 756,00 Erikoistuva lääkäri, LL Lauri Ivaska: Mikrobien ja tulehdusreaktion pikatestien käyttö lasten infektiodiagnostiikassa (lastentauti oppi) 6 504,00 PhD Student, MSc Martina Jokel: Flavodiiron proteiinien FlvA ja FlvB toiminta Chlamydomonas reinhardtii -viherlevässä ja yksinkertaisissa maakasveissa (molekulaarinen kasvibiologia) 19 512,00 Psykologi, PsM Elina Jokiranta: Autismikirjon häiriöiden riski tekijät (lastenpsykiatria) 6 504,00 Tohtorikoulutettava, LL Jonna Juhola: Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden pysyvyys ja ennustettavuus lapsuudesta aikuisuuteen, LASERI-projekti (sisätautioppi) 4 287,00 Tohtorikoulutettava, FM Marika Karskela: Soluspesifisessä kohdentamisessa hyödynnettävien sokeriklusterien synteesi kiintokantajalla (orgaaninen kemia) 8 130,00 TtK Kaisa Kauppi: Mielenterveyspotilaan hoitoon sitoutumisen tukeminen informaatioteknologisin sovelluksin (hoitotiede) 6 504,00 Tohtorikoulutettava, LL Andreina Kero: Sydämen tai verenkiertoelimistön oireiden ja sairauksien esiintyminen nuorella iällä syöpähoitoa saaneilla henkilöillä (lastentaudit) 6 504,00 Erikoistutkija, FM Anna Kirjavainen: 18F-radiofluorausmenetelmien vertailu uusien PET-merkkiainesynteesien kehitystyössä (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) 2 858,00 Jatko-opiskelija, FM, LL Tommi Kokki: Sydämen kaksoisliiketahdistettu PET/TT-kuvantaminen (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) 4 287,00 Väitöskirjatutkija, TaM, HuK Nina Kokkinen: Uskonnollisuus 1800- ja 1900-luvun vaihteen suomalaisessa kuvataidekulttuurissa (uskontotiede) 4 287,00 PhD student, HLL Yulia Kulkova: Gradientti nanokomposiittirakenne: Funktionaalis-anatominen luuta korjaava biomateriaali (FASB) 3200,00 14 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Tohtorikoulutettava, FM Johanna Kurko: Lysinurisen proteiini-intoleranssin (LPI) hematologisten ja immunologisten häiriöiden molekyyligeneettinen tausta (lääketieteellinen biokemia ja genetiikka) 6 504,00 Nuorempi tutkija, tuntiopettaja, FM Jere Kyyrö: Kansakunta näyttämöllä: kansalaisuskonto, media ja suomalaisuuden merkitykset 2000-luvun taidekiistoissa (uskontotiede) 6 504,00 Tutkija, LL Miia Laine: Lasten välikorvatulehduksen diagnostiikka (lastentautioppi) 6 504,00 Terveyskeskuslääkäri, tutkija, LL Laura Lampio: Unenlaatu menopausaalisessa transitiossa (naistentaudit ja synnytykset) 2 858,00 Tutkijakoulutettava, FM Mari Lehti: SPEF2 ja KIF3A proteiinin merkitys siittiön ja värekarvojen kehityksessä ja toiminnassa (fysiologia) 6 504,00 Tk-lääkäri, LL Mauri Leino: Sairauksien aiheuttama haitta ja taakka potilaan vapaa-aikaan (kansanterveystiede) 6504,00 Jatko-opiskelija, VTM Mikko Leino: Rahoitusmarkkinaverot taloudellisena ideana (valtio-oppi) 9 756,00 Jatko-opiskelija, FM Hanna Luhtala: Vedenalaisen valon ajalliset ja alueelliset vaihtelut Suomen rannikkovesissä (maantiede) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, FM Milla Luodonpää-Manni: Keskeiset tieteelliset käsitteet ranskan- ja suomenkielisissä kielitieteen alan tutkimusartikkeleissa (ranska) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, FM Heidi Luoto: Kalvon pyrofosfataasi entsyymien toiminta ja evoluutio (biokemia) 9 756,00 Tohtoriopiskelija, MSc Mariama Mattila: Suuren vierasperäisen kasvissyöjän, valkohäntäpeura (Odocoileus virginianus), sopeutuminen ja vaikutus suomalaiseen metsäympäristöön (ekologia) 9 756,00 Tutkija, FM Olli-Matti Mikkola: Novyi oblik Uusi olemus. Venäjän asevoimien reformin diskurssianalyyttinen tarkastelu (venäjän kieli) 6 504,00 Tuntiopettaja, jatko-opiskelija, FM Aleksi Mäkilähde: Pragmafilologinen tutkimus monikielisyydessä uuden ajan alun Britanniassa (englannin kieli) 6 504,00 Tutkija, HLL Onur Oral: Bioaktiivisen lasin pintakäsittelyn vaikutus restoratiivisen materiaalin bioaktiivisuuteen (biomateriaalitiede) 6 504,00 FM Jani Oravisjärvi: Imitoidut, pilkotut, kätketyt ja turmeltuneet - itämaiset hopearahat Suomessa viikinkiajalla (arkeologia) 8 130,00 Tutkija, FM Jenny Paananen: Yhteisymmärryksen rakentuminen monikulttuurisilla lääkärin vastaanotoilla (suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, FM Anna Paaso: Ihmisen papillomavirus (HPV) -infektion aiheuttama immuunivaste ja sen merkitys taudin kulkuun naisilla (suupatologia) 6 504,00 Tutkija, FM Pekka Pitkälä: Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870 1946) käsitykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta (kulttuurihistoria) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, FM Lauri Polari: Puun biokemikaalien terveyttä edistäviä vaikutuksia (biolääketiede) 6 504,00 Lehtori, yliopettaja, KTM Minna Porasmaa: Yhteistyö, tiedonkulku ja läpinäkyvyys metsäteollisuuden toimitusketjuissa (toimitusketjujen johtaminen) 9 756,00 Apurahatutkija, FM Virpi Quattara: Samuén kielen fonologinen ja tonologinen kuvaus (Fonetiikka) 6 504,00 Tohtorikoulutettava, FM Salla Raunio: Runouden ja filosofian suhde Platonin Valtiossa: mitä on poiesis? (yleinen kirjallisuustiede) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, PsM Niina Salminen-Vaparanta: Varhaisten näköaivokuoren alueiden ja ventraalisen näköjuosteen rooli fenomenaalisessa tajunnassa (psykologia) 9 756,00 Apurahatutkija, FM Laura Saloluoma: Kulttuurien kohtaaminen ja globalisoituvan maailman muukalaiset 2000-luvun dystopiakuvauksissa (kulttuurihistoria) 13 008,00 Tohtorikoulutettava, KTM Suvi Satama: Esteettisen tiedon ja organisaatiorutiinien välinen suhde taideorganisaatioiden työssä (johtaminen ja organisointi) 19 512,00 Jatko-opiskelija, FM Tiago Silva: Tulkintoja kohtaamisesta islamin kanssa: Reconquista Portugalin keskiaikaisissa kronikoissa (historia) 9 756,00 PhD student, MA Janka Szombati: Suomeen muuttaneiden korkeakoulutettujen EU-kansalaisten kotoutuminen ja elämäntilanne Lounais-Suomessa (kasvatustiede) 6 504,00 Terveyskeskushammaslääkäri, HLL Aino Toiviainen: Probioottien vaikutukset suun terveyteen (parodontologia) 6 504,00 Tohtorikoulutettava, LK Jetro Tuulari: SLEEPASS/SLEEVE2 (neurologia) 4 287,00 Tutkijakoulutettava, FM Maria Tuomi: Voimakkaat ravintoverkkovuorovaikutukset tundralla laidunnuksen ekosysteemija yhteisöekologiset vaikutukset tundran kasviyhteisössä ja maaperässä (ekologia) 19 512,00 Tutkimusavustaja, FM Ilkka Törmä: Soluautomaatit ja diskreetit dynaamiset systeemit (matematiikka) 9 756,00 Jatko-opiskelija, FM Ilkka Valve: Historiallinen kommentaari Cassius Dion Rooman historian 37. kirjaan (kreikkalainen filologia) 6 504,00 Tutkimusavustaja, LuK Katri Vaparanta: Tyrosiinikinaasireseptori ErbB4:n eri alamuotojen signalointimolekyylien määritys ja sydänsekä luurankolihasten kasvussa tärkeän signalointireitin karakterisointi (lääketieteellinen biokemia ja genetiikka) 6 504,00 Jatko-opiskelija, FM Eero Vesterinen: Lepakon ulosteen genomiikka paljastaa laajat peto-saalis- ja lois-isäntäverkot (ekologia) 9 756,00 Tohtorikoulutettava, FM Laura Vähätalo: Neuropeptidi Y:tä yli-ilmentävällä hiirellä havaittavan lihavuuden ja metabolisen oireyhtymän mekanismit (farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito) 6 504,00 Tohtorikoulutettava, FM Tuomas Välikylä: Stabiili interferometri matalan resoluution infrapuna-alueen Fourier-muunnosspektrometriin (fysiikka) 8 130,00 Tohtorikoulutettava, VTM, HuK Matti Välimäki: Eduskuntapuolueiden maahanmuuttopoliittiset linjaukset 1970-luvulta vuoden 2011 eduskuntavaaleihin (poliittinen historia) 6 504,00 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 15
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT NIMIKKORAHASTOT Aikaisemmin tekstissä esitetyn yhteenvetotaulukon lukuihin sisältyvinä on nimikkorahastoista myönnetty seuraavat summat eri tarkoituksiin, jotka on määritelty ao. rahastojen säännöissä: Aarre ja Rakel Aallon rahasto Sisätautien, erityisesti syövän ja verisuonitautien tutkimus 5 670,31 Agricolan juhlavuoden 2007 rahasto Agricolan juhlavuoden 2007 valmistelu ja toteutus, Mikael Agricolaan liittyvä perinne ja tutkimus 2 000,00 Aili Heimon rahasto Humanistisen tiedekunnan piirissä tehtävä tutkimus 11 667,25 Aino Lidmanin rahasto Turun yliopistossa suoritettava lastentautien alan tutkimustyö 3 648,12 Airi Johanssonin rahasto Turun yliopistossa tehtävään sisäelinkirurgiaan liittyvä tutkimus 500,00 Aleksandra Holmsténin rahasto Kirjaston Fennica-kokoelman täydentäminen sekä kirjaston henkilökunnan opinto- ja kongressimatkat 12 000,00 Allan Ahon ortopedian ja traumatologian rahasto Ortopediaan, traumatologiaan ja luukasvaimiin liittyvä tutkimus 10 969,65 Aloha ja Reino Alavan rahasto Turun yliopistossa suoritettava kasvisystematiikan (mukaan lukien sienet ja jäkälät) ja perinnöllisyystieteen alojen tutkimustyö ja jatko-opinnot 4 714,76 Anna Mäkilän rahasto Turun yliopistossa tehtävä tutkimustyö 1 549,79 Annikki Koskensalon rahasto Saksan kielen opetuksen ja oppimisen tutkimukseen ja sitä tukeviin matkoihin kasvatustieteiden tiedekunnasta väitelleille 644,21 Antero Kasasen rahasto Munuaistautien ja lääketieteen etiikan alojen tutkimustyö 600,00 Eeva Karpaksen rahasto Kasvatustieteen, suomen ja sen sukukielten sekä yhteiskuntatieteiden alojen tutkimustyö 2 799,04 Erkki Aspin stipendirahasto Sosiologiaan liittyvä tutkimustyö ja tutkijavaihto 260,62 Erkki Tammisalon rahasto Hammaslääketieteellisen diagnostiikan alan tutkimustyö 738,72 Heikki Huhtamäen rahasto Ravintoaineisiin ja ravitsemukseen liittyvä tutkimus 1 767,92 Ida ja Toivo Parten rahasto Syöpä- tai muu lääketieteen alan tutkimus, ensisijaisesti nuoret tutkijat 11 553,30 Ilmari Katajan rahasto Oikeustieteellinen tutkimus- ja opetustyö sekä alan kirjallisuushankinnat 2 561,35 Irma ja Benito Casagranden rahasto Italian kieli ja kulttuuri, kasvatustieteet, rakennetun ympäristön kulttuurihistoria, taidehistoria ja arkkitehtuuri, kulttuurivaihto 11 251,50 John Pelanderin rahasto Sydän- ja verisuonitautien tutkimus 68 729,00 Juho Lennart Kalliomäen rahasto Kliinisen sisätautiopin tutkimus, väitöskirjat ja muut julkaisut 2 023,14 Kari Salavuon muistorahasto Sosiaalipolitiikan alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö ja tutkijavaihto 131,43 Kauko Mansikan muistorahasto Teoreettisen fysiikan alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö 289,46 Keijo Virtasen rahasto Turun yliopistossa nuorten tutkijoiden tekemä muuttoliikkeisiin ja muihin vuorovaikutusprosesseihin kohdistuva tutkimustyö 963,23 Kevo rahasto Matka- ja tutkimusapurahat työskentelyyn Kevolla, erikoiskurssien järjestäminen 980,00 Kliinisen virologian tutkimusrahasto Kliinisen virologian alan kansainvälisiin ja kansallisiin kokouksiin osallistumista 478,15 Kosti Hämmärön rahasto Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa tehtävä tutkimus 87 385,87 Leena Tähtisen muistorahasto Tähtitieteen alan nuorten tutkijoiden tutkimustyö ja matkat 714,98 16 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
VUODEN 2013 AIKANA MYÖNNETYT APU- JA MÄÄRÄRAHAT Maija-Liisa ja Seppo Salaman rahasto Turun yliopiston nuoren tutkijan apurahat 20 382,35 Maiju Havulinnan rahasto Nuorten naisten Turun yliopistossa tekemä tutkimustyö 4 391,99 Maire, Johan ja Pentti Lindbergin rahasto Syöpätautien, erityisesti lasten syöpätautien tutkimustyö 3 907,04 Margit Valveen rahasto TY:n synnytys- ja naistentautiopin oppiaineen piirissä tehtävä syöpätutkimus 1 275,59 Martta ja Uno Pikarlan rahasto Nuorten sisätautiopin tutkijoiden työ kotimaassa ja ulkomailla 4 863,86 Martti ja Mikael Ruolan rahasto Lääketieteen alan tutkimustyö 1 737,86 Matti Koivurinnan rahasto Kaupunkikulttuuriperinne ja -arkeologia 993,00 Niilo ja Helmi Näsäsen rahasto Syöpätauteihin liittyvä tutkimus 15 017,70 Osmo Ikolan rahasto Tunnustuksena parhaasta suomen kielen tai sen sukukielten pro gradu tutkielmasta 989,13 Pentti ja Tyyni Ekbomin rahasto Syöpään ja syövän torjuntaan liittyvä tieteellinen tutkimus 14 059,50 Pentti Kososen rahasto Kannustusstipendejä korkeatasoisille kemian oppiaineen väitöskirjoille sekä pro gradu -töihin, joista saatu arvosana vähintään magna cum laude abrobatur (myönnetään ilman hakemusta) 1 000,00 Pohjoismainen kirurgiayhteistyörahasto Pohjoismainen kirurgiayhteistyö: kongressimatkat, vierailijoiden kutsuminen 550,00 Tauno Nurmelan muistorahasto Romaanisen filologian alan tieteellinen työ ja muu toiminta 1 484,48 TS-Yhtymä Oy:n rahasto Viestintäalan tutkimustyö, erityisesti painetun ja sähköisen viestinnän vaikutus ja erot oppimiseen 24 343,68 Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Tutkimusrahasto Turun yliopiston lääketieteen, hammaslääketieteen ja hoitotieteen alojen nuorten tutkijoiden tutkimustyö 19 512,00 Wallac Oy:n rahasto Biokemiallisten ja kliiniskemiallisten analyysimenetelmien ja -laitteiden tutkimus-, kehitys- ja soveltamistyö 11 860,19 Veikko Nurmikon rahasto Biokemian, elintarvikekemian ja biotekniikan jatko-opiskelijoiden tutkimustyö 2 369,67 Vera Koivumäen rahasto Nuoren tutkijan apurahat: lääketieteellisen tiedekunnan vähävaraiset ja etevät opiskelijat, jatko-opiskelijat ja nuoret tutkijat 24 281,98 Viktor Emil Heikkilän rahasto Reumatauteihin ja muihin autoimmuunisairauksiin liittyvä tutkimustyö 2 989,20 Vuonna 2013 ei apurahoja jaettu seuraavista rahastoista: Antero ja Thelma Vaaraman rahasto, Auli ja Paavo Toivasen rahasto, Bengtskär-rahasto, Eero Talan rahasto, Eeva Nordmanin rahasto, F. Hoffmann- La Roche rahasto, Heikki Kestilän rahasto, Kerttu ja Jarl Lyyvaaran rahasto, Oikeustieteen rahasto, Turun ja Tarton yliopistojen Granö -yhteistyörahasto ja Wilsonin Bengtskär rahasto. Pulmu Tilviksen rahasto TY:n humanistisen tiedekunnan nuorten tutkijoiden tekemä tutkimustyö 5 868,02 Saaristomeren tutkimuslaitoksen Seili rahasto Tutkijoiden ylläpitokustannukset Saaristomeren tutkimuslaitoksella 415,00 Sirkka-Liisa Peltosen rahasto Turun yliopistossa suoritettava MS- ja muiden autoimmuunitautien tutkimus ja lasten verisuonisairauksien tutkimus 3 171,26 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 17
SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2013 SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2013 Yleiskatsaus sijoitusympäristöön vuonna 2013 Sijoitusympäristö vuonna 2013 oli yleisilmeeltään positiivinen. Yleensä varsinkin osakemarkkinat reagoivat etukäteen reaalitaloudessa tapahtuviin muutoksiin. Merkkejä reaalitalouden elpymiseenkin oli jonkin verran nähtävissä, erityisesti Yhdysvalloissa. Euroopassakin elpymistä oli havaittavissa. Kreikkaa lukuun ottamatta muut kriisimaat näyttävät saaneen taloutensa hallintaan. Euroopan Keskuspankin käynnistämä euroalueen kriisimaiden valtionlainojen osto vakaannutti tilanteen. Kriisimaiden kilpailukyvyn paraneminen on myös ollut edistämässä niiden talouden elpymistä. Osakekurssit nousivat merkittävästi. Maailmaindeksi 21 %, Yhdysvallat 26 %, Japani 23 %, Eurooppa 21 %, Suomi 31 %, kehittyvät markkinat 7 %, raaka-aineet 6 %. Korkotaso pysyi alhaalla. Joillakin korkomarkkinoilla korkotuotto oli negatiivinen johtuen valuuttakurssien lisääntyvästä heilunnasta. Suomen kansantalouden tila oli vuonna 2013 taantumassa. Viennin väheneminen ja kilpailukykyongelma merkitsivät laajoja irtisanomisia ja lomauttamisia yksityissektorilla. Julkisen sektorin osuus kansantaloudesta kasvoi ja yleisesti esiintyi huolta kansantalouden rakenteellisesta ongelmasta. BKT:n kasvu oli pysähdyksissä. Maltillinen palkkaratkaisu merkitsi inflaation kurissa pysymistä alle 2 %:ssa. Työttömyysaste kohosi 8 %:in, nousua vaimensi työvoiman määrän supistuminen suurten ikäluokkien eläköitymisen jatkuessa. Turun Yliopistosäätiön sijoitukset vuonna 2013 Turun Yliopistosäätiön sijoitukset olivat toimintavuonna hyväksytyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitettuna eri omaisuusluokkiin. Sijoituspolitiikassa terävöitettiin erityisesti jakoa ydin- ja satelliitti salkkuihin. Pitkän sijoitushorisontin omaavalla yhteisöllä voi olla ja Yliopistosäätiön kirjattujen sijoitususkomusten mukaan pitääkin olla omaisuuseriä, joissa korostuu pitkän aikavälin tuottoodotukset ja kärsivällisyys. Noteerattujen arvopapereiden arvo nousi merkittävästi, kotimaisten osakkeiden nousu oli jopa yli 30 %, eurooppalaisten osakkeiden kehitys oli vähän alle 20 %. Kehittyvien maiden osakkeissa nousua n. 10 %. Korkosalkkujen arvo nousi n. 5 %. Säätiön kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden markkinaarvojen arviointi tehdään vapaamuotoisesti kerran vuodessa. Arvioinnissa ei käytetä maksullisia asiantuntija-arviointeja. Arvoja voidaan luonnehtia varovaisiksi. Kaiken kaikkiaan omaisuusarvot kehittyivät myönteisesti vuoden 2013 aikana ja arvostusero (markkina-arvojen ja kirjanpitoarvojen ero) oli vuoden lopussa lähes 13 M (vuonna 2012 9,7 M ). Säätiön salkku tuotti vuoden 2013 aikana 9 % (vuonna 2012 +14,9 %), kun oikaisuerinä on otettu huomioon apurahajako, hallinnon kustannukset ja saadut lahjoitukset. Näkymät sijoitusvuodelle 2014 Vuoden 2014 sijoitusympäristön tilaa on edelleen vaikea ennustaa. Korkotaso tulee ilmeisesti edelleen säilymään matalalla. Poliittinen ja taloudellinen tilanne Euroopassa ja Suomessa vaikuttavat oleellisesti erityisesti osakkeiden arvostustasoihin. Suomen julkiseen talouteen on ennakoitavissa merkittäviäkin rakennemuutoksia ja leikkauksia vuonna 2014. Keskeinen haaste on saada vienti uudelleen kasvu-uralle ja kilpailukyvyn lisääminen. Se myös takaisi yksityisen kulutuksen ja työllisyyden säilymisen tasolla, joka turvaa julkisen talouden tarvitseman tulokertymän. Turun Yliopistosäätiön sijoitusomaisuutta hoidetaan pitkällä tähtäimellä eikä säätiö ole tehnyt koko sijoitusomaisuuteen vaikuttavia lyhyen tähtäimen näkemyksenottoja. Sijoitusmarkkinat ovat viime vuosien aikana muuttuneet nopeatempoisemmaksi. Korkojen pysyessä alhaalla vakaat vuokratuotot ovat olleet tärkeä osa säätiön kassanhallinnassa. Yhtiöiden osingot ovat riippuvaisia maailmantalouden kehityksestä. Huoneistojen ja kiinteistöjen osalta keskeistä on ylläpitää ne hyvässä kunnossa, jotta hyvät vuokrausasteet voidaan säilyttää. Säätiö jatkaa Vanhalinnan asunto tonttien myymistä samoin Hämmärön lomatonttien myyntiä keväällä 2014. As Oy Kiinanmyllyn uudisrakennus tulee olemaan vuoden 2014 keskeinen uusinvestointi. SÄÄTIÖN OMAISUUDENHOITO Säätiön omaisuudenhoidosta vastaa säätiön hallitus. Yksittäiset sijoituspäätökset tekee tai valmistelee hallitukselle sijoitustoimikunta. Säätiöllä on kolmen omaisuudenhoitajan kanssa toimeksiantosopimus osakesalkkujen hoitamisesta. Omaisuudenhoitajien hoidossa olevissa salkuissa on sijoituksia suomalaisiin, pohjoismaisiin, eurooppalaisiin ja kehittyvien markkinoiden osakkeisiin. Omaisuudenhoitosopimuksissa on kiinnitetty huomiota salkkuun valittavien sijoitusten omistusaikaan, osuuteen koko salkusta, toimialaan, valuuttakurssiriskiin sekä sijoituskohteiden huolelliseen valintaan. Kahden omaisuudenhoitajan kanssa on tehty sopimus korkosalkun hoitamisesta. Säätiön sijoitustoimikunta ja hallitus ovat seuranneet sopimusten toteutumista. Yliopistosäätiön sijoitusomaisuus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, josta kullekin säätiön hallinnoimalle rahastolle kuuluu osa. Tilinpäätöksen yhteydessä tuottojäämä jaetaan rahastoille osuuksien suhteessa. Sijoitusomaisuuden ulkopuolelle on jätetty sellainen omaisuus, joka ei kerrytä sijoitustuottoja kuten Bengtskärin majakka ja Tartossa sijaitseva Granö-keskus. Sijoitusomaisuuden ulkopuolella ovat myös sellaiset omaisuuserät, jotka ovat säätiön omistuksessa, mutta joita rasittaa käyttöoikeus. Vuonna 2013 viimeisteltiin edellisenä vuonna 2012 aloitettu sijoituspolitiikan päivitys. Siihen kirjattiin säätiön keskeiset sijoitususkomukset. Sijoituksilla on pitkä sijoitushorisontti ja säätiö pyrkii sekä varmaan että tuloa tuottavaan sijoittamiseen. Pitkä aikaiset kiinteistö- ja huoneistosijoituskohteet antavat myös inflaatio- 18 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013
SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2013 suojaa. Sijoituspolitiikassa terävöitettiin ydinsalkun ja satelliittien jakoa ja omaisuuserät ryhmiteltiin uudelleen tämä jako silmällä pitäen. APURAHAJAON MÄÄRÄYTYMINEN JA MUU TUKI YLIOPISTOLLE Jaettavien apurahojen määrä on sidoksissa sijoitusomaisuuden arvonkehitykseen. Määrä lasketaan tiettynä osuutena kymmenen vuoden sijoitusomaisuuden arvon keskiarvosta. Vuosittainen jakomäärä nykyisellä omaisuuden määrällä on runsas miljoona euroa. Jaettava määrä katetaan edellisen vuoden tuottojäämästä ja myyntivoitoista tai rahastojen pääomista. Järjestelmällä pyritään siihen, että apurahajako ei olisi riippuvainen sijoitusmarkkinoiden vuosittaisista vaihteluista. Granö-keskuksen alijäämä on kirjattu Turun yliopiston tukeen ja se on veloitettu yleisrahaston pääomasta. Ylioppilasteatterin vuokratuki on kirjattu niin ikään yliopiston tukeen. SIJOITUSTEN KEHITYS VUONNA 2013 Säätiön tuottojäämä oli 1 307 896 (vuonna 2012 1 743 427 ). Myyntivoittoja realisoitiin 809 827 (v. 2012 1 314 901 ). Arvonalennuksia tehtiin 274 240 (vuonna 2012 416 902 ). Säätiön sijoitusomaisuuden arvo oli vuoden lopussa noin 47,1 M (43,7 M ). Säätiön sijoitusten tuotto, kun on huomioitu saadut lahjoitukset, maksetut apurahat ja hallintokustannukset, vuonna 2013 oli 9 % (v. 2012 14,9 %). KIINTEISTÖT JA HUONEISTOT Säätiön kiinteistöomaisuuden paino sijoitusomaisuudessa on muutaman viime vuoden ajan ollut yli 40 %. Tämä johtuu maaalueiden määrän lisäyksestä. Vuonna 2008 tehty omistusjärjestely Vanhalinnassa toi säätiön sijoitusomaisuuteen yhteensä 78 asuntorakentamiseen tarkoitettua tonttia. Vuonna 2009 seitsemääntoista tonttiin valmistui kunnallistekniikka. Vuoden 2013 lopussa tontteja oli myyty seitsemän. Tonttien hintapyynnöt vaihtelevat 55 000 :sta 79 000 :on. Säätiöllä on voimassa Liedon kunnan kanssa maankäyttösopimus, jossa määritellään kunnallistekniikan rakentamiseen liittyvät kysymykset ja toteutuksen väljä aikataulu. Vuoden 2013 aikana jatkettiin kahden seuraavan korttelin toteutuksen suunnittelua. Alueen asemakaavan tarkistus hyväksyttiin Liedon kunnanvaltuustossa tammikuussa 2014. Omakotitalojen rakennusoikeudet ja talotyypit on suunniteltu siten, että koko alueelle muodostuu monipuolista tarjontaa. Vuonna 2009 säätiö sai testamenttilahjoituksen rymättyläläiseltä maanviljelijä Kosti Hämmäröltä. Lahjoitus käsitti merkittävän maaomaisuuden, yli 100 hehtaaria. Säätiö käynnisti samana syksynä, saatuaan omaisuuden hallintaansa, rantakaavan tarkistuksen määritelläkseen tilan rakennuspaikkojen parhaat sijainnit. Yliopistotalo etenee! Vuonna 2013 saatiin päätökseen järjestelyt Asunto Oy Kiinanmyllyn rakennushankkeesta. Yliopistosäätiö rakennuttaa yhdessä yliopiston ja TYKSsäätiön kanssa modernin vuokratalon. Yliopiston toimintojen kannalta sijainti on paras mahdollinen. Rakennustyöt alkavat kesällä 2014 ja rakennus valmistuu tammikuussa 2016. Rantakaavan tarkistus hyväksyttiin Naantalin kaupunginvaltuustossa joulukuussa 2011. Säätiö aloitti tonttimyynnin ns. tarjouskauppamenettelyllä keväällä 2012. Vuonna 2013 tontteja myytiin viisi, myyntihintojen ollessa yhteensä 1,1 M. Tonttien myynti jatkuu keväällä 2014. Yhteisrantaisille tonteille perustettiin Kiinteistö Oy Fältinranta, jolle rakennettiin saunarakennus ja yhteislaituri. Yhtiön viisi osaketta myydään yhdessä ei-omarantaisten tonttien kanssa. Turun Yliopistosäätiö on omistanut vuodesta 2001 lähtien Kiinteistö Oy Teutorin. Yhtiö omistaa Turun itäisessä keskustassa entisen ns. kenkätehtaan tontin ja rakennuksen, joka on vuokrattu Turun yliopistolle. Tontin asemakaavan muutos vahvistettiin vuoden 2010 syksyllä. Vuoden 2011 lopulla toteutettiin koko vuoden suunniteltu ja valmisteltu järjestely, jossa säätiö luovutti omistamansa KOY Teutorin osakkeet perustetulle Teutorin Kiinteistö Ky:lle. Se omistetaan yhdessä Turun yliopiston kanssa. Samassa yhteydessä sovittiin järjestelystä, jossa KOY Teutori rakennuttaa tontille uudisrakennuksen ja peruskorjaa sen jälkeen vanhan rakennuksen. Vuoden 2012 aikana uudisrakennuksen rakennustyöt ja vanhan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelu aloitettiin. Säätiö sijoitti uudisrakennuksen toteuttamiseen tilivuonna 892 024, näin säätiön lisäsijoitukset uudisrakennukseen ja peruskorjaukseen ovat yhteensä 1 870 000. Loppuosa rahoitettiin Turun yliopiston suorittamalla vastaavalla oman pääoman erällä ja KOY Teutorin ottamalla pankkilainalla. Teutorin Kiinteistö Ky antoi rahoittajalle, Turun Seudun Osuuspankille, ns. kovenanttisitoumuksen omistuksen pysyvyydestä ja vastikkeiden maksusta. Säätiö omistaa puolet As Oy Kiinanmyllystä osoitteessa Vähä- Hämeenkatu 1. Tämä omistussuhde toteutui kesällä 2013 kun säätiö osti kaksi huoneistoa. Aiemmin As Oy Kiinanmylly haki ja sai tontille asemakaavamuutoksen. Sen mukaan nykyinen rakennus tulee purettavaksi ja tilalle rakennetaan uusi liike- ja asuintalo. Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013 19
SIJOITUSTOIMINTA JA TALOUS 2013 Yhtiön toinen pääomistaja, TYKS-säätiö myi tammikuussa 2014 puolet omistuksestaan Turun yliopistolle. Vuoden 2013 aikana As Oy Kiinanmylly valmisteli rakentamisen toteutusta. Vuonna 2007 hankittuun osoitteessa Linnankatu 24 sijaitsevaan kohteeseen perustettiin tuolloin KOY Herrainkulma hallinnoimaan rakennusta ja sen tonttia. Myöhemmin yhtiö osti Turun kaupungilta myös tontin. Säätiön omistamat huoneistot ao. yhtiössä olivat kaikki vuokrattuja koko vuoden. Yhtiöllä on pitkäaikaista pankkilainaa 400 000. Turun Yliopistosäätiön saatava yhtiöltä on 543 359. Turun Yliopistosäätiö omistaa As Oy Turun Sukkulakodin. Lainan määrä vuoden lopussa oli n. 3,2 M. Yhtiössä on 66 vuokra-asuntoa. Vuokraustoiminnan hoitaa OP-Kiinteistökeskus ja isännöinnin Varsinais-Suomen Isännöintitalo Oy. Vuokrausaste on ollut erinomainen (v. 2013 99,9 %) johtuen hyvästä varustelutasosta ja sijainnista. Huoneistokorjauksilla vuoden aikana on voitu pitää vuokrausaste korkeana. Säätiöllä on kaksi korkotukilainoitettua kohdetta, joista se omistaa 20 %:n vähemmistöosuuden. Toinen yhtiöistä sijaitsee Turun Tervatorilla ja toinen Oulun keskustassa. Myös niissä vuokrausaste on ollut hyvä. Säätiö omistaa seitsemän toimistohuoneistoa käsittävän kokonaisuuden Turun kauppatorin laidalla sijaitsevassa KOY Primassa. Kaikki tilat olivat vuoden 2013 ajan vuokrattuina. Yhtiössä tehtiin laaja katon korjaus, jonka yhtiö rahoitti pitkäaikaisella lainalla. KOY Turun Verkahovissa säätiöllä on omistuksessa tuleva oikeus (B-osake) 10 huoneistoon. Turun Yliopistosäätiön omistamat ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan käytössä olleet tilat KOY Aura-Tavastissa (Hämeenkatu 6) myytiin vuoden 2003 aikana. Säätiölle jäi oikeus kohteeseen haettavaan lisärakennusoikeuteen. Oikeus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. As Oy Yliopistorinteen 662 neliötä käsittävän opetus- ja toimistohuoneiston säätiö myi vuoden 2013 alussa Turun yliopiston ylioppilaskunnan omistamalle Universtas Oy:lle. Turun Yliopistosäätiön kiinteistösijoituksiin luetaan viisi kiinteistörahastoa. Eurozone Office Fund sijoittaa eurooppalaisten suurkaupunkien keskustoissa sijaitseviin toimisto- ja liikerakennuksiin. Quarum Feeder Fund QA II on suomalaisia, pääasiassa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia asuntokohteita omistava rahasto, samoin kuin Taaleritehtaan asuntorahasto. AKR II Tuotto -rahasto sijoittaa kotimaisiin liike- ja toimistorakennuksiin. Minerva-rahasto vanhuusväen hoitokoteihin ja Evli Baltic -kiinteistösijoitusrahasto Baltiassa sijaitseviin liike- ja toimistorakennuksiin. Vuonna 2013 toteutettiin Saarenmaalla peruskorjaus Turun yliopiston Saarenmaan yliopistokeskuksen käyttöön hankituissa tiloissa. Säätiö hankki tontin ja rakennuksen omistukseensa syyskuussa 2009 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Kohde sijaitsee Kuressaaren keskustassa Piispanlinnan naapurissa. Tontin pinta-ala on n. 2000 neliötä. Vuoden 2010 aikana kunnostettiin nykyaikaiseksi asunnoksi päärakennuksen siivessä sijaitseva vahtimestarin asunto. Huoneisto on vuokrattu talvella ja kesän ajan se toimii vierailijoita palvelevan vahtimestarin asuntona. Vuonna 2013 aloitettiin tontin takaosassa olevan suojellun hirsirakennuksen peruskorjaus. Tartossa sijaitseva Turun yliopiston ja Tarton yliopiston Granö-yhteistyökeskus muodostaa säätiön omaisuudessa ns. erilliskatteellisen rahaston. Granö-keskuksen alijäämä esitetään omalla rivillään tuloslaskelmassa samoin kuin rakennuksesta ja kalustosta tehtävä poisto. Poisto alentaa erilliskatteisen rahaston kirja-arvoa. Granö-keskuksen alijäämällä tai poistolla ei ole vaikutusta sää tiön tilikaudelta jaettavaan tuottojäämään. Granö-keskuksen tuotot olivat vuonna 2013 12 812 (2012 11 487 ) ja kulut 38 775 (vuonna 2012 34 735 ). Erotus 25 830 on katettu yleisrahastosta. SÄÄTIÖN HALLINTOKULUT Säätiön hallintokulut muodostuvat palkkakustannuksista ja muista toiminnan kuluista. Hallintokulujen yhteismäärä oli 321 185 (vuonna 2012 264 027 ). Säätiön luottamushenkilöille ei ole säätiössä noudatetun tavan mukaan maksettu palkkioita tai kustannusten korvauksia. Asiantuntijoille on maksettu hakemusten määrään perustuva palkkio. ESTEELLISYYSOHJEET Turun Yliopistosäätiölle on laadittu oma esteellisyysohje, jossa määriteltiin esteellisyystilanteet sekä lähipiiri. Esteellisyysarviointi tulee esille pääasiassa apurahamyöntöjen kohdalla, mutta ohje sisältää myös erilaiset sopimustilanteet. Hallituksen jäsenten sidonnaisuuksista on laadittu vuosittain päivitettävä luettelo. SÄÄTIÖN HALLITUKSEN ARVIO TALOUDELLISISTA RISKEISTÄ JA NIIDEN HALLINNASTA Säätiölaki edellyttää, että omaisuus on sijoitettava turvaavasti ja tuloa tuottavasti. Säätiö on hajauttanut omaisuuden useiden omaisuusluokkien välillä ja omaisuusluokkien sisällä. Säätiöllä on kirjallinen sijoituspolitiikka, jossa määritellään säätiön koko salkun riski- ja tuottotaso. Omaisuusluokilla on enimmäispainot ja omaisuusluokkien sisällä yksittäisten sijoitusten määrille on asetettu enimmäismäärät. Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään välttämään koko sijoitusomaisuuden merkittävää arvonmenetystä, mikä luonnollisesti on merkittävin taloudellinen riski. Koska säätiö on sijoitustoimintaa harjoittava yhteisö, sillä ei ole merkittäviä muita, ts. toiminnallisia riskejä ja se pyrkii niitä myös välttämään esim. välttämällä rakennuttajana toimimista. Päätöksenteko tapahtuu yhteisön päätöksinä, joista laaditaan pöytäkirja. Toiminimenkirjoitussäännöt edellyttävät vähintään kahden henkilön nimeä oikeustoimiin ellei toteuteta toimenpidettä, johon toimeenpanija on yksilöidysti valtuutettu. Omaisuuserät sekä hallituksen jäsenten ja johtavien toimihenkilöiden vastuut on vakuutettu. Säätiön toimihenkilöiden määrä on vähäinen. Henkilöriskiä vähentää toiminnan dokumentointi ja em. päätöksentekomenettely. Säätiön tietoturvariski on vähäinen sää tiön käyttäessä yliopiston atk-keskuksen palveluja ja taloushallinnon tietojen ollessa tallennettuna ulkopuolisella palveluntar joajalla. 20 Turun Yliopistosäätiön vuosikertomus 2013