Rannikkotykistön merikulj etuskalusto

22. VUOSIKERTA KESÄKUU 1979 N:o 2 Rannikkotykistön merikulj etuskalusto MERIKULJETUSKALUSTON KEHITTÄMINEN # RT:N ALUKSIA 1915-79 > ALUSHANKINTAOHJELMA # "KAMALA 78" # MERIPUOLUSTUKSEN ESIUPSEERIKURSSI 5 PERINNEYHDISTYS SIRtR #

Mensa Mensa,Hämeenlinna puh.917-23531 Edulliset einekset ja maukkaat makkarat tekee Mensa. RANNIKON PUOLUSTAJA Nro 2-1979 22. vuosikerta Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun Toimitusneuvosto Ev A Kantola puhjoht Ev M Lappalainen Pääjoht E Tuuli Ev O Lyytinen Prof P Vähäkallio Evl J Karvinen Ylil K Mälkki Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat Kapt M Mäkinen Päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen puh 309 501 Osoiteasiat Kapt M Mäkinen PE puh 625 801 Ilmoitukset tiedotuslehti. Mainosmerkki, Mannerheimintie 88 00250 Helsinki 25, puh 446 961 Meripuolustuksen erityisesti sen kiinteän osan rannikkotykistön toimintaedellytykset sekä rauhan että sodan aikana ovat suuresti riippuvaisia sekä materiaalin että henkilöstön kuljetuksiin tarvittavan merikuljetuskaluston toimintavarmuudesta ja suorituskyvystä. Rannikkotykistön 1950- ja 1960-luvuilla rakennettu ja osin tätäkin vanhempi merikuljetuskalusto on voimakkaasti uusiutumassa. Samanaikaisesti on voitu aloittaa merivoimien taistelualusten modernisointi ja tärkeimpien uudisrakenteiden konkreettinen suunnittelu. Varsinkin merikuljetuskaluston osalta voidaan luottavaisin mielin lähteä kohti 1980- luvun kelirikkokausia ja jäätalvia. Alkavalla vuosikymmenellä tulisi merikuljetuskaluston kehittämisessä kiinnittää huomiota erityisesti rannikkojääkäreiden mutta myös rannikkotykistön henkilöstön ja materiaalin taisteluolosuhteissa tapahtuviin kuljetuksiin soveltuvan nopean ja tehokkaan venetyypin hankintaan sekä erittäin käyttökelpoiseksi todetun uiskokaluston lisähankintoihin. Ilmoitusaineisto: Offsefaineisto Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy Helsinki 1979

EVERSTILUUTNANTTI O VEHMAS Rannikkotykistön merikuljetuskaluston kehittämisen perusteet ja paamaara Kiinteän rannikkotykistön toimintaedellytyksiin kuuluvat erittäin tärkeänä osana merikuljetukset. Rauhan ajan toiminta vaatii alueesta ja etäisyyksistä riippuen useita päivittäisiä yhteyksiä linnakesaarille. Pääosa kuljetuksista on henkilö- ja materiaalikuljetuksia. Erityisesti korostuvat päivittäiset elintarvikekuljetukset ja postiyhteydet. Talvella joudutaan jopa kuljettamaan linnakkeille makeaa vettä. Yhteydet mantereelle ovat linnakkeiden elinehto. Niiden taso ja kaluston suorituskyky vaikuttavat suoraan linnakkeiden henkilöstön mahdollisuuksiin käyttää hyväkseen nykyyhteiskunnan yhteisöilleen tarjoamia palveluja. Kun nykyiset ympäri vuoden miehitetyt koulutuslinnakkeet rakennettiin vuosisadan alkupuolella, olivat elinolosuhteet toisenlaiset. Meri oli samanlainen kuin nytkin, mutta talvinen meri on niistä päivistä muuttunut. Aikaisemmin meriliikenne hiljeni jäiden tultua, nyt pyritään tehokkailla jäänmurtajilla pitämään jokainen satama avoinna ympäri vuoden. Pääosa koulutuslinnakkeistamme sijaitsee talvisin avoinna pidettävien laivaväylien ulkopuolella. Tämä tilanne asettaa erityisesti vaatimuksia rannikkotykistön merikuljetuskalustolle. Nykyisin käytössä olevista yhteys- ja kuljetusaluksista on puolet vuosina 1939 40 rakennettuja Porkkala-luokan aluksia ja puolet on II maailmansodan aikaisista hinaajista muutettuja. Yhteysveneet on luokista riippumatta rakennettu 1960-luvun alussa. Suunnittelun perusteet Suunnitelma tarvittavan merikuljetuskaluston uusimiseksi tehtiin vuonna 1971. Sen pohjalta suunnitellut ensimmäiset uudet alukset saatiin käyttöön kesällä 1977. Rannikkotykistön merikuljetuskalustotarvetta tulee tarkastella yleiskuljetusten, aikatauluun sidottujen vuorokuljetusten ja perusyksikköjen oman yhteysvenetarpeen kannalta. Joukko-osastokohtaisia yleiskuljetuksia sekä kesäisin että talvisin ovat joukkojen ja raskaan materiaalin kuljetukset sekä maalihinaus leiri- ja ampumaharjoitusten aikana. Talviliikenne vaatii kuljetusalukselta jäänmurtokykyä ja hyvää kulkukykyä murretussa uomassa. Vanhat yhteysalukset ovat jo keskikovina jäätalvina olleet vaikeuksissa, kun kulku avatussakin väyliissä on pysähtynyt. Kuormattujen ajoneuvojen kuljetukset eivät tähän saakka ole olleet mahdollisia kuljetusaluksilla, vaan näiden kuljetukseen on käytetty kalusto- ja kuljetuslauttoja. Näitä lauttoja ei kannata rakentaa talviliikennekelpoisiksi. Alusten lukumäärien tarve Laskelmien mukaan kuljetuslaivoja tarvitaan yksi kiinteän rannikkotykistön patteristoa kohden, mutta järjestämällä kuljetukset yhteistoiminnassa laivastoasemien kanssa voidaan merivoimien aluksia käyttäen säästää kahden laivan tarve. Kalusto- tai kuljetuslauttoja (kuljetuskyky 60 90 tn) tarvitaan yksi jokaiselle joukko-osastolle, mutta yhteistoiminnalla merivoimien kanssa voidaan säästää kahden kalustolautan tarve. Alusten kokonaismäärää ei voida lisiltä lisäämättä henkilöstöä. Tähän ei tällä hetkellä ole nähtävissä mahdollisuuksia. Evl O Vehmas, SIRtRm komentaja, toimii yhteysalusprojektiryhmän puheenjohtajana. Avomeri- ja kelirikkokalusto Henkilöstön ja päivittäisen materiaalin kuljetukset linnakkeille tapahtuvat yleensä aikataulujen mukaisesti. Määrällisesti kuljetustarve on yleensä liian pieni kuljetusalukselle ja liian suuri yhteysveneelle. Näihin kuljetuksiin tarvitaan myös kelirikkoajan liikennöintikykyä, kelirikkoveneitä. Taloudellisesti edullisin ratkaisu saavutetaan, kun kesäaikana käytetään saman kokoluokan heikompirakenteisia veneitä ja talvella voimakkaita kelirikkoveneitä. Suurten kuljetushuippujen aikana, esimerkiksi kertausharjoitusten yhteydessä, tarvitaan liikenteeseen kaikki alukset ja lisäksi joudutaan vuokraamaan siviiliveneitä. Joukko-osastoa kohden edellämainitun luokan veneitä tarvitaan 2 3 kumpaakin laatua. Linnakkeiden ja erillisten yksiköiden veneet Perusyksiköillä ja erillisillä toimipaikoilla tarvitaan näiden omaan käyttöön yleensä 1 2 heikoissa jäissäkin kulkemaan kykenevää yhteysvenettä, joiden kuljetuskyky on n 20 30 henkeä sekä hätä- ja tarkastuskuljetuksiin yksi nopea yhteysvene tai uisko. 1960-luvulla rakennetut K- ja Y-luokan veneet soveltuvat vielä hyvin näihin tehtäviin, mutta osa veneistä on peruskorjattava ja osa on korvattava peruskorjauksen kalleuden tähden uudella venetyypillä. Nopeiksi yhteysveneiksi linnakkeilla soveltuvat parhaiten merikäyttöön rakennetut Uiskot ja esikuntayksiköille RN- ja Pilotlk:n veneet. Moottoroidun rannikkotykistön, Vaasan Rannikkopatteriston merikuljetustarve muodostuu lähinnä tulenjohtoryhinien kuljetuksista sekä niiden huollosta ja maalinhinauksesta. Ensinmainittuihin tehtäviin soveltuu uisko. Maalinhinauskalusto on vielä toistaiseksi henkilöstöpuutteen takia lainattava tai vuokrattava. Merikuljetuskaluston rakentamisessa on erityistarpeena mainittava Rannikkotykistökoulun tarvitsema nopea kuljetusvene, jonka tulee soveltua myös merenkulun opetusalukseksi. Projektiorganisaatio Esitettyjen perusteiden puitteissa laadittu rannikkotykistön merikuljetuskaluston kehittämisohjelma on rannikkotykistön tarkastajan alaisen yhteysaluspro jektiryh män toimenpitein saatettu yksilöityyn muotoon. Projektiryhmän jäseninä on sekä kaluston käyttäjiä edustavia rtupseereita että hankinnoista ja alusten suunnittelusta vastuussa olevia merivoimien esikunnan edustajia. Ryhmän tehtävänä on lisäksi koordinoida ja käsitellä sekä rt:n että merivoimien etuja palvelevia yhteisiä alushankintoja. Projektiryhmän työskentely on mahdollistanut tiiviin ja tuloksekkaan yhteysalushankintoja edistäneen yhteistyön rannikkotykistön johdon ja merivoimien esikunnan välillä. Johdonmukaisesti laaditun hankintaohjelman toteuttaminen on voitu aloittaa suotuisissa merkeissä merivoimille osoitettujen määrärahojen turvin. Ohjelman toteuttaminen on nopeutunut valtionjohdon osoitettua merivoimien esikunnalle osan maamme telakkateollisuuden elvyttämiseksi tarkoitettuja varoja. Hankintaohjelman kokonaisuus, rahoitus sekä jakautuminen eri alustyyppien osalta on selvitetty insinöörikomentaja Vappulan artikkelissa. Kun tämä koko meripuolustusta koskeva ohjelma on toteutunut myös yhteysaluskaluston ja kalustolauttojen osalta, voidaan rannikkolinnakkeiden kuljetukset hoitaa nykyajan vaatimusten mukaisesti. Meripuolustuksen yhteisin toimenpitein ja erityisesti yhteysalusohjelman puitteissa voidaan rannikkotykistö pitää kilpailukykyisenä palveluspaikkana nykyaikaisen yhteiskunnan palveluja tarjoavien muiden aselajien joukossa. Yhtenä tekijänä tämä kilpailukyky mahdollistaa aselajillemme asetettujen vaativien valmiustehtävien täyttämisen. 4 5

KOMENTAJAKAPTEENI VISA AUVINEN Muistatko? Tunnetko? YHTEYSALUS EHRENSVÄRD - LUOKKA à ei Komkapt V Auvinen palauttaa artikkelissaan mieliimme rt:n tärkeimmät alusluokat alkaen vuodesta 1915. Artikkeli on osa laajemmasta työn alla olevasta kokonaisuudesta. Kirjoittajamme on suorittanut MeriSKm vuosina 1962-65 ja SKKm 1971-73. Nykyisin hän palvelee LSSLE:ssa meripuolustusupseerina. Rannikkotykistön aluksia Vuodesta 1915 nykypäivään Ennen viimeisten sotiemme päättymistä oli vaikea erotella merivoimiin kuuluvista aluksista yksinomaan rannikkotykistön käytössä olevat yhteysja huoltoalukset. Näkyvimpänä syynä oli se, että laivasto ja rannikkotykistöjoukot muodostivat yhdessä merivoimat ja molempien aselajien miehet saivat lähes saman koulutuksen. Yleisenä käytäntönä olikin, että rannikkotykistöä tukevissa aluksissa oli miehistönä sekä laivaston että rt:n henkilöstöä. Ensimmäiset rannikkotykistön yhteysaluksiksi tarkoitetut veneet hankittiin v 1915, jolloin rakennettiin Ehrensvärdluokan alussarja. Seuraava rannikkotykistön yhteysalukseksi rakennettu oli v 1936 valmistunut kelirikkoalus Aallokas. Se sijoitettiin Laatokalle ja miehitettiin laivaston henkilöstöllä. Seuraavat suurehkot rannikkojoukkojen huoltamiseen hankitut alukset olivat Pukkioluokan yhtcysaluksia. Aluksi nekin olivat laivaston miehittämiä ja ne luettiin laivaston aluksiin, mutta raivauskauden jälkeen ne olivat yksinomaan rt-henkilöstön miehittämiä ja kuuluivat rannikkotykistölle. 1950-luvun alussa alettiin etsiä ratkaisua, miten rannikkojoukkojen raskasta kalustoa ja rannikoilla toimivia jalkaväkiyksiköitä voidaan siirtää ja purkaa rannoilla, joilla ei ole laitureita. Laivanrakentajien vastaus oli Kala-lautta, joka on osoittautunut varsin käyttökelpoiseksi saariston kuljetusalukseksi. Rannikkotykistön upseerien, aliupseerien ja miesten taitoa ja kokemusta toimia sotalaivoilla ja rannikon yhteysaluksilla osoittavat monet tapahtumat. Tunnettua on, että yli 200 raivaajan raivaajalaivastostamme noin puolet miehitti rannikkotykistöjoukoissa peruskoulutuksensa saanut henkilöstö. AUGUSTIN EHRENSVÄRD AXEL VON FERSEN FABIAN WREDE WILHELM CARPELAN Rakennettu v 1915 Helsingissä Rakentaja Kone ja Silta Oy Uppouma 20 tonnia Koneisto 80 180 hv, nopeus 10 12 solmua Pituus 18,5 m, leveys 4,2 m, syväys 1,5 m. Aseistus 1 kk, raivauskaudella kosketusraivain Lastikyky 4 5 tonnia tai 40 50 miestä Miehistö 2 aliupseeria ja 2 miestä. Ehrensvärd-luokka valmistui samanaikaisesti, kun rannikoillamme rakennettiin vahvaa rannikkopuolustusjärjestelmää, jonka perusosana oli kiinteä rannikkotykistö. Aluksia käytettiin yhteystehtäviin aluksi lähinnä Helsingin lähialueilla. Myöhemmin niitä sijoitettiin pitkin rannikkoa rt-joukkojen ja -linnakkeiden yhteysaluksiksi. Raskas raivauskausi rannikoillamme vv 1944 48 edellytti kaikkien maassamme olleiden käyttökelpoisten veneitä suurempien alusten liittämistä raivaajakalustoon. Ehrensvärd-luokka muodosti merkittävän osan niistä aluksista, jotka puhdistivat rannikkovesiämme merenkululle turvalliseksi. Raivauskauden jälkeen alukset palasivat taas niihin tehtäviin, joita varten ne oli alunperin rakennettu. Viimeiset Ehrensvärd-luokan alukset Axel von Fersen ja Fabian Wrede myytiin puolustusvoimien käytöstä poista- HH1 "Augustin Ehrensvärd" varustettuna raivauskalustolla. Kuva: SA-kuva/Meriv. mina huutokaupalla Turussa v 1978. Alusten matka ei ole kuitenkaan vielä päättynyt, vaan ne jatkavat purjehdustaan iloisin värein maalattuna Turun saaristossa. Ehrensvärd-luokan aluksia ajaneet ovat kiittäneet niiden hyviä meriominaisuuksia. Tosin alusta kutsuttiin "sukellusveneeksi" sen ulkomuodon ja ehkä kannelle helposti nousevien aaltojen vuoksi, mutta veneen vakaa ja turvallisentuntuinen matkanteko miellytti käyttäjiä. "Aallokas". Kuva: komkapt Eronen A. KELIRIKKOALUS AALLOKAS Rakennettu Sortavalassa v 1936 Uppouma 300 tonnia Koneisto 500 hv:n höyrykone, nopeus n 10 solmua Pituus 33 m, leveys 7,5 m, syväys 3,0 m. Aseistus 2 x 75 mm (vain talvisodan aikana) Aallokas rakennettiin Laatokan rannikkojoukkojen yhteys- ja kelirikkoalukseksi. Se 6 7

oli merkittävä apu koko 1930- luvun ilman kelirikkoalusta olleelle Laatokan rannikkopuolustukselle. Talvisodan sotatoimien alettua Aallokas varustettiin kahdella 75 mm:n tykillä ja siitä tuli tykkivene. Aallokas oli useaan otteeseen tulitaisteluissa vihollisen yksiköiden kanssa. Kerran sen maalina oli vihollisdivisioonan komentopaikka. Joulukuun viimeisenä päivänä Aallokas tuhosi tulellaan jäitse etenevän venäläisen jalkaväkijoukkueen. Aallokas toimi Laatokalla erityisen menestyksellisesti sekä tykistöaluksena että linnakkeiden huoltoyhteyttä pitävänä kuljetusaluksena. Tästä oli erityinen kiitosmaininta Päämajan muistiossa 22. 1. 1940. Rauhanehtojen tultua tunnetuksi annettiin käsky upottaa kaikki Laatokan alukset. Päämajan määräyksestä käsky kuitenkin peruttiin ja Aallokas jäi ehjänä Laatokalle uusien omistajien hallintaan. Kesällä 1940 kävi Aallokas Helsingin satamassa. Alus oli ilmeisesti siirretty Suomenlahdelle. Myöhemmistä Aallokkaan vaiheista ei ole tietoa. YHTEYSALUS PUKKIO - LUOKKA PUKKIO rak v 1939 PORKKALA rak v 1940 PANSIO rak v 1947 Rakennettu Helsingissä Rakentaja Valtion Laivatelakka Uppouma 162 tonnia Koneisto alkuaan 300 hv, myöh Pansio ja Porkkala 420 hv, Pukkio 600 hv Nopeus 10 solmua Pituus 28 m, leveys 6,7 m, syväys 2,5 m Aseistus 1 x 45 mm (sotien aikana) ja 1 x 20 mm raivauskautena kosketusraivaimet Miehistö yhteensä 10 miestä. Aluksista ensimmäisenä valmistui Pukkio ennen talvisotaa. Samanaikaisesti oli tilattu lisää kaksi alusta, mutta laivateräksen maahansaantivaikeuksien vuoksi alusten valmistuminen lykkääntyi. Niinpä sarjan viimeinen Pansio liitettiin puolustusvoimiin vasta raivauskauden aikana. Pukkio ja Porkkala toimivat sotiemme aikana rannikkolinnakkeidemme yhteys- ja huoltoaluksina. Ne oli varustettu myös miinojen laskuun, mutta ainoat miinat, 37 kosketusmiinaa, laski Porkkala Tuppuran luoteispuolelle 30. 8. 1941. Suomalaisten miehitettyä Koiviston saariston linnakkeet jäi Porkkala alueelle hoitamaan yhdysliikennettä. Tavallisella vuorollaan 28. 11. 1941 alus ajoi miinaan ja upposi. Onnettomuudessa menehtyi 32 miestä, mukana aluksen päällikkö. Aluksen nosti seuraavana kesänä sukellusveneiden nostamiseen rakennettu pelastusalus Mursu. Tällöin havaittiin, että Porkkala oli ollut 500 metriä sivussa väylältä. Porkkala kunnostettiin ja otettiin uudelleen käyttöön. Raivauskauden olivat kaikki Pukkio-luokan alukset mukana raivausmuodostelmissa. Kun rannikkomme eivät enää olleet miinavaarallisia, siirrettiin alukset vanhoihin tehtäviinsä rannikkolinnakkeiden huoltoliikenteeseen. Nyt ne olivat jo kokonaan rt-miesten miehittämiä. Pukkio, Porkkala ja Pansio ovat kukin käyneet läpi erilaatuisia korjauksia. Alusten pääkone on vaihdettu tehokkaammaksi ja sisätiloja on ajanmukaistettu. Yhteysalus Porkkala on tällä hetkellä peruskorjauksessa ja valmistuu vielä kevätkesällä 1979. Alukset tulevat olemaan laivastoluetteloissa ainakin vuoteen 1985 saakka. "Pukkio" alkuperäisessä asussaan yhteysvuorolla Hangon edustalla. Kuva: SA-kuvaj Meriv. "Pukkio" nykyasussaan Örön vesillä 26. 3. 71. Päällikkönä sotmest Harjunpää HanRPsto. Kuva: Kilpinen A. 2. RaivLv. Diesel-puolilaivue 1949. DR 2 on nykyinen "Pyhtää Kuva: komkapt Eronen A. TTMTM ilmfl^... "Pyhtää" Kotkan satamassa 16. 2. 59. Alus saapuu noutamaan 1/59 ikäluokkaa Kirkonmaan linnakkeelle. Kuva: Kilpinen A. YHTEYSALUS PYHTÄÄ PYHTÄÄ (PIRTTISAARI) (PURHA) Rakennusvuosi 1943 44 Rakennettu Yhdysvalloissa Uppouma 150 tonnia Koneisto 510 hv Nopeus 9 solmua Pituus 21,3 m, leveys 6,2 m, syvyys 2,6 m. Aseistus 1 x 40 mm (raivauskautena) ja 1 x 20 mm kosketusraivauskalusto ja heräteraivaimet. Miehistö yhteensä 10 miestä. Pyhtää kuuluu 15 aluksen diesel-raivaajasarjaan, jonka Kansanhuoltoministeriö osti v 1947 Yhdysvaltain ylijäämävarastoista. Alukset oli ajettu omin konein yli Atlantin Ranskaan. Kerrotaan että matkan aikana osa näistä hinaajista upposi. Ranskassa alukset toimivat Normandian maihinnousun yhteydessä rakennetuissa keinosatamissa hinaajina. Näistä diesel-raivaajista jäi raivauskauden jälkeen puolustusvoimien käyttöön kolme alusta, joille annettiin nimet PYHTÄÄ (ent DR 2), PIRT TISAARI (ent DR 7) ja PURHA (ent DR 10). Pirttisaari ja Purha annettiin laivastoasemien hinaajiksi ja Pyhtää sijoitettiin itäiselle Suomenlahdelle rt:n yhteysalukseksi. DR-raivaajat olivat alkuperäisessä muodossaan varsin epävakaita. Huhujen mukaan Atlantilla tuhoutuneet alukset olivat uponneet kaatumisen jälkeen. Tätä tietoa tukivat ensimmäiset alusten koeajot Suomessa. Vasta muutamien vakavuutta parantaneiden toi- 8 9

menpiteiden jälkeen uskallettiin alukset ottaa Raivaajalaivaston käyttöön. Pyhtää oli ensimmäinen puolustusvoimien diesel-hinaajista, joka peruskorjattiin. Tällöin kiinnitettiin runsaasti huomiota aluksen vakavuuden parantamiseen; eräinä toimenpiteinä nostettiin kuivakylkeä ja sijoitettiin pohjaan lisää painoa. Korjaustöiden jälkeen Pyhtään vakavuus oli tyydyttävä ja alus on purjehtinut turvallisesti aina näihin päiviin asti. Pyhtää tullaan poistamaan käytöstä 1980-luvun alussa, jolloin Valas-luokan alukset syrjäyttävät pitkän ja työntäyteisen työsaran suorittaneet vanhat ylijäämähinaajat. "Kala 6" varustettuna miinakiskoilla ja etäisyysmittarilla. KULJETUSLAUTTA KALA - LUOKKA KALA 1-6 Rakennettu 1956 59 Rakentaja Rauma-Repola Oy, Rauma Uppouma 60 tonnia Koneisto 2x180 hv, nopeus 9 solmua Pituus 27 m, leveys 8 m, syväys 1,2 m. Aseistus 1 x 20 mm. Miehistö yhteensä 10 miestä. Puolustusvoimillamme ei ennen sotia ollut käytössään kuljetusaluksia, joilla olisi voitu viedä raskasta rannikkojoukkojen kalustoa maihin rannoille, joissa ei ollut laituria. Tätä varten kehitettiin Kala-lautta. Vuonna 1942 ostettiin saksalaisilta kaksi T-lauttaa, joiden rakenteesta oli saatu hyviä kokemuksia sodan olosuhteissa. Osin näihin kokemuksiin perustuen kehitettiin kaksirunkoinen maihinnousualustyyppinen laiva, jota tarvittaessa voitaisiin käyttää kuljetustehtävien ohella myös tykistö- ja miinalauttana. Kala-lauttoja kutsuttiin alkuaikoina osuvasti "uiviksi puhelinkopeiksi". Aluksen avoimen pitkän kansitilan peräpäässä oli pieni ohjaamo, joka ei todellakaan ollut paljon puhelinkoppia suurempi. Vuosina 1975 1980 toteutetaan kaikkien Kala-lauttojen peruskorjaus, jonka yhteydessä mm ohjaamosta tulee tilavampi ja ajanmukaisempi. Kaikkiaan kuudesta puolustusvoimille hankitusta Kalasta kaksi on ollut vakituisesti rannikkotykistöjoukkojen miehittäminä. Kala 1 on toiminut aina vuoteen 1978 Turun saaristossa ja Kala 2 Helsingin suunnassa. Kala-lautat ovat soveltuneet hyvin niille suunniteltuihin tehtäviin. Ne ovat olleet mukana lähes kaikissa rannikon sotaharjoituksissa mm joukkojen ja kaluston kuljettajina. Q Valmet luo vankkaa kuvaa suomalaisesta laadusta Laivat, paperikoneet, sähköjunat, traktorit, dieselmoottorit, trukit, ilmastointilaitteet, teollisuusinstrumentit, urheilu- ja metsästysaseet. Valmet-tuotantoa, joka tunnetaan viidessä maanosassa korkealaatuisena, loppuun saakka viimeisteltynä. Valmet tutkii, suunnittelee, kouluttaa. Valmet etenee kohti uusia tavoitteita teknisen kehityksen etulinjassa. HYVIÄ AJATUKSIA JA TAITOA KERTOA Hyviä ajatuksia markkinoinnista, taitoa kertoa tuotteista ja palveluista sanoin, kuvin ja elokuvin. Näitä tarvitaan kun halutaan myydä. Meiltä niitä saa ostaa ja on ostettu jo viisitoista vuotta. Markkinointi TOPTTORMA Oy Fredrikinkatu 48 A 00100 Helsinki 10 puh. 90-6941600 telex 12-1713 torma sf 11

INSINÖÖRIKOMENTAJA A VAPPULA Meripuolustuksen alushankinnat rannikkotykistön merikuljetuskalusto ja merivoimien taistelualukset Meripuolustuksen laiva-alalla eletään tällä hetkellä voimakasta korkeasuhdanteen aikaa. Tilauskanta käsittää alushankintoja ja -korjauksia yhteensä n 160 mmk:n arvosta. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nykytilanteen taustaa sekä toteutettavan hankintaohjelman merkitystä ja kohteita erityisesti rannikkotykistön aluskannan osalta. Merivoimat vastaavat koko meripuolustuksen, myös rannikkotykistön käyttöön osoitettujen alusten ja veneiden hankinnasta ja kunnossapidosta. Saaristoinen merialueemme edellyttää eri toimintamuotoineen monipuolista ja -lukuista apualuskantaa. Apualuksilla tarkoitetaan tällöin muita kuin varsinaisia taistelualuksia. Erityyppisiä yhteys- ja kuljetusaluksia on yhteysveneet mukaan lukien yli sata yksikköä, näistä yli puolet on rannikkotykistön käytössä. Näille asettaa erityisesti kelirikko- ja talviliikenne omat erityisvaatimuksensa. SUUNNITTELU- JA HANKINTAMENETTELY Merivoimien esikunnan laivaosastolla kehitetään ja suunnitellaan olosuhteisiimme sopivat alustyypit. Hankintasopimuksiin johtava teknilliskaupallinen valmistelu suoritetaan valtionhallinnon vastaavien menettelytapojen puitteissa. Käytännön rakennusvalvontaan osallistuvat telakoilla ja veneveistämöillä yleensä alusten valmistusmisvaiheessa tulevat käyttäjät, jotka tällöin myös perehtyvät uusiin työvälineisiinsä. Laivaosaston kautta ohjautuvat myös rannikkotykistön alusten kunnossapitovarat, joiden käyttöä valvovat laivastoasemat alushuoltoalueillaan. Merivoimien vastuulla on lisäksi puolustusvoimain alusten katsastustoiminta sekä osa alan koulutuksesta. Rannikkotykistön ja merivoimien yhteistoiminnalle laiva-alalla on kuluvana vuosikymmenenä ollut merkityksellistä rannikkotykistön projektiorganisaatioon kuuluvan alusprojektiryhmän koordinointityö. Projektiryhmän johtaja on rannikkotykistön upseeri ja ryhmän muut jäsenet ovat merivoimista ja pääesikunnasta. Insinöörikomentaja, Dl Auvo Vappula, Merivoimien esikunnan laivaosaston päällikkö ja rannikkotykistön yhteysalusprojektiryhmän jäsen selvittää numeromme pääartikkelissa käynnissä olevia merikuljetuskaluston ja taistelukaluston hankintaohjelmia. Lehtemme kiittää kirjoittajaa laajasta ja seikkaperäisestä artikkelista. Projektiryhmä on ilmeisen onnistuneesti huolehtinut siitä, että käyttäjien toiveet on kulloinkin mahdollisissa teknillistaloudellisissa puitteissa otettu huomioon hankintoja toteutettaessa. Rannikkotykistöllä on aselajina ollut lisäksi ratkaiseva merkitys käyttöönsä tulevan aluskaluston rahoitusperusteiden esittäjänä ja läpiviejänä sekä hankintaohjelmien määrittäjänä ja selkeyttäjänä. Yhteistoimintaa voitaneen molempien osapuolien kokemusten perusteella pitää tarkoituksenmukaisena ja poikkeuksellisen hedelmällisenä. Merivoimissa vallitsi useita vuosia huolestuneisuus sekä taistelu- että oman ja rannikkotykistön apualuskaluston pääosan saavuttaessa tarkoituksenmukaisuuden ja kunnossapidettävyyden saneleman ylikorkean käyttöiän. Hankintoja oli kyllä saatu käynnistettyä, mutta keskimääräinen vuosittainen investointitaso ennusti kaluston nopeasti hupenevan alle tehtävien edellyttämän minimitason. Parlamentaariset puolustuskomiteat sekä budjettiviranomaiset kiinnittivät myös päättäjien huomiota kehitykseen, mutta tulevaisuus näytti perin epävarmalta. Todettakoon merivoimien tunteneen todella laihoina vuosina vastuunsa pyrkimällä rannikkotykistön alusten kunnossapitoon tinkimällä vastaavasti omista edellytyksistään. 1970-LUVUN ALKU Rannikkotykistön kaluston uusinnan voidaan katsoa alkaneen vuosikymmenen alkupuoliskolla, jolloin hankittiin yhteensä puolentoistakymmentä nopeaa kevyttä yhteysvenettä ja uiskoa. Paitsi yhteysliikenteen nopeuttamista oli päämääränä säästää kesäajolta kalliita ja kovassa käytössä kuluneita kelirikkoveneitä, joista pari saatiin myös peruskorjatuksi. Öljykriisi nosti sittemmin bensiinin hinnan kiusallisen korkeaksi ja valittu moottorikantakaan ei joka suhteessa vastannut odotuksia raskaassa työkäytössä. Hankintaratkaisua voidaan kuitenkin silloisessa tilanteessa edelleenkin pitää tuottokustannuksellisesti tarkoituksenmukaisena. Seuraava tilaisuus hankintoihin tuli, kun rannikkotykistön aluskaluston uusintaan osoitettiin tilausoikeuksina vuosille 1975 78 12 mmk. Näillä varoilla voitiin ryhtyä toteuttamaan täsmennettyä uusintaohjelmaa. Varoilla tilattiin kaksi Kala-luokasta modernisoitua Kampela-kuljetuslauttaa (kuva 1) sekä kolme jo käytössä tehokkaaksi todettua Hauki-luokan kelirikkovenettä (kuva 2). HANKINTATILANNE ENNEN V -78 TYÖLLISYYSLISÄ BUDJETTIA Merivoimien kalusto Alussa mainittuun meripuolustuksen nykyiseen ja hetkellisesti poikkeuksellisen valoisaan hankintatilanteeseen on useitakin syitä. 70-luvulla käyttö- ja kunnossapitovarat ovat hiljalleen kohonneet siten, että paitsi toiminnan luonteen edellyttämiä välttämättömien varalaite- ja osahankintojen ohella merivoimat ovat voineet aloittaa suurehkojen aluskorjausten suorittamisen. Näillä varoin ovat käynnissä kahden vanhimman R-luokan vartioveneen peruskorjaus- ja modernisointityöt tehokkaiksi sukellusveneentorjunta-aluksiksi, saattaja Hämeenmaan suurehko korjaus sekä El Louhen lisä- ja muutostyöt. Toinen parlamentaarinen puolustuskomitea piti mietinnössään 1976 meripuolustuksen tärkeimpänä hankintana miinalaivauudisrakennetta, joka voisi samalla toimia tehokkaana koululaivana ja täten 12 13

Kuva 1. Kampela-luokan kuljetuslautta. Pituus 32,5 m Leveys 8,3 m Koneteho 2x230 hv Nopeus n 9 s Lastikapasiteetti 95 t Rannikkotykistön alukset toimitti Enso-Gutzeit Savonlinna 1977. Merivoimien kuljetusaluksen toimittaa Finnmekano Oy Teijo syksyllä 1979. korvaisi 1975 hylätyn ja sittemmin romutetun Matti Kurjen. Hankintasopimus VVärtsilä Oy Helsingin telakan kanssa allekirjoitettiin maaliskuun lopulla 1977 ja merivoimat ottavat tämän koulutus- ja taisteluyksikön vastaan kuluvan vuoden alkukesällä (kuva 3). Rannikkotykistön kalusto Rannikkotykistön aluskaluston kehittämiselle oli ratkaisevaa uuden 30 mmk:n tilausoikeuden osoittaminen merikuljetuskaluston uusintaan v:lle 1977 81. Jäissäkulkukelpoisten yhteysalusten ja veneiden kunto- ja toimintavarmuus oli osoittautunut vaatimuksia vastaamattoman heikoksi ja varat suunnattiin johdonmukaisesti uhkaavan kelirikkoseisokin torjumiseen. Akuuttia tilannetta parannettiin hankkimalla puolustusvoimille jäissäkulkeva pelastushinaaja Meteor, nykyinen Pellinki (kuva 4). Merivoimien esikunnassa oli suunniteltu myös uusi Valas-luokan yhteysalustyyppi (kuva 5), ja suunnitelmiin sisältyi kahden aluksen hankinta ko tilausoikeuskautena. Telakkateollisuuden lama aiheutti kuitenkin laivanhinto- Kuva 2. Hauki-luokan kelirikkovene. Pituus 14,4 m Leveys 4,5 m Uppouma n 45 t Koneteho 2x 150 hv Nopeus n 10 s Ensimmäisen kolmen veneen sarjan toimitti Linnan Telakka Oy Turku. Toisen kolmen veneen sarjan toimittaa Valmet Oy Kotka talvikautena 1979 80. jen kurissapysymisen ja alusprojektiryhmä päätyi suosittamaan kolmen Valas-lk:n aluksen hankintaa. Laivat tilattiin tarjouskierroksen perusteella Hollming Oy:ltä Raumalta ja ne valmistuvat suunnitelmien mukaan siten, että ensimmäinen vastaanotetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä ja kaksi v 1980 lopulla. Pellinki mukaanlukien saadaan täten uusittua koko rannikkotykistön yhteysaluskanta. Tilausoikeuksia oli alunperin tarkoitus käyttää em painopisteajattelun mukaisesti myös Hauki-luokan kelirikkoveneiden jatkohankintaan. Ns telakkateollisuuden elvytyslisäbudjetin tultua hyväksytyksi keväällä 1978, päätettiin Hauet hankkia näillä varoilla. Uusintavaroilla peruskorjataan Ya Porkkala merivoimien emälaivakäyttöön ja meripuolustuksen yhteiseksi kuljetusreserviksi. Venekalustoa hankitaan rannikkotykistölle dieselkäyttöinen ja aikaisempia nopeita veneitä suurempi ja siten myös merikelpoisempi Pilot-vene (kuva 6) ja kolme uiskoa sekä merivoimille vene- Kuva 3. Miinalaiva ensimmäisellä merikoeajollaan. Pituus 78 m Leveys 11,5 m Koneteho 5800 hv Nopeus n 20 s Aseistus 1/120, 2/40, 8/23 2 SRH, M, SPP kalustoa, uiskoja ja ns harjoitus- ja työveneitä (kuva 7). Näillä varojenvaihtotoimenpiteillä voitiin hoitaa työllisyysvaroin hankittavan kaluston edellyttämät lisä- ja muutostyövaraukset, sekä rakennusvalvontatoiminta, tosin minimipuitteissa. TELAKKATEOLLISUUDEN ELVYTYSOHJELMA 1978 Suunnitteluvalmius Kuva 4. Yhteysalus Pellinki, vielä valkoisissa väreissä. Meripuolustuksen piirissä, kuten muuallakin puolustusvoimissa, ylläpidetään pitkäjänteisiä materiaalin hankintaa ja kunnossapitoa koskevia suunnitelmia. Täten valmius myös työllisyyshankintaesitysten tekoon on korkea. Työllisyyden hoitamisesta vastaavien hallinnonalojen tiedusteluihin voidaan vastata nopeasti ja konkreettisesti määritetyin kohtein. Parina aikaisempana vuotena oli esityksiä tehty useitakin. Tu- 14 15

Kuva 5. Valas-luokan yhteysalus. Pituus 30,6 m Leveys 8,1 m Uppouma n 300 t Koneteho 1450 hv Nopeus n 12 s Aseistus 2/23, 1/20 Lastinottokyky 150 matkustajaa tai 30 t kansilastia. loksena oli ollut rannikkotykistölle ja merivoimille varsin tervetullut tuki mm pienvenehankintoihin ja aluskorjauksiin. Valmiuden ylläpitoa esitysten tekoon motivoi myös muistikuva vuodelta 1959, jolloin vuoden viimeisessä lisämenoarviossa osoitettiin 300 miljoonaa senaikaista markkaa, vastaten nykyisin 40 50 mmk, pienten telakoiden työllisyyden turvaamiseen puolustusvoimain hankinnoin. Määrärahalla tilattiin tällöin lähes 40 pienehköä alusta ja yhteysvenettä rannikkotykistölle ja merivoimille. Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti kesällä 1977 toimikunnan selvittämään telakkateollisuutemme edellytyksiä selvitä sitä kohdanneesta kriisistä. Puheenjohtajansa mukaan myös "Viidan komiteana" tunnetun toimikunnan päämääränä oli ehdotusten tekeminen telakkateollisuutta uhkaavan työttömyyden lieventämiseksi. Eräänä selvittelykohteena oli valtionhallinnon eri alojen suunnittelemien hankintojen nepeuttaminen vuosina 1978 80 työllisyysnäkökohtien mukaisesti. Vuoden 1978 lisämenoarvio Meripuolustukselle osoitettu tiedustelu ei olisi voinut tulla parempaan aikaan. Tutuimmalla teollisuuden alalla oli pulaa työstä, valtiovallalla ilmeinen halu auttaa ja merivoimilla perusteltu huoli kalustonsa ylläpidosta edellä selostetusta hankintojen käynnistymisestä huolimatta. Täten paneutuminen Telakkatoimi- Kuva 6. Pilot-yhteysvene. Pituus 12,5 m (kuvassa 10,4 m versio) Uppouma n 8 t Koneteho 2x270 hv Nopeus n 20 s Uudenkaupungin Veneveistämö. kunnan toivomien selvitysten laatimiseen tuntui alusta lähtien joka suhteessa hyvin motivoidulta. Hankintaehdotuksen muokkaus kesti useita kuukausia. Tänä aikana pidettiin ao viranomaisia ja puolustusvoimain johtoa tietoisena suunnitelmista sekä ylläpidettiin jatkuvasti valmiutta varsinaisen esityksen nopeaan toimitukseen. Tähän tarjoutui tilaisuus vuoden 1977 lopulla, kun merivoimilta pyydettiin esitystä hankintasuunnitelmaksi vuoden 1978 ensimmäiseen lisämenoarvioon ns työllisyys-budjettiin. Telakkatoimikunta sai mietintönsä valmiiksi vuoden vaihteessa ja sen suositukset muodostivat optimismia ylläpitävän tuen budjettiesitykselle. Suunnittelukehystä jouduttiin merivoimissa kuitenkin huomattavasti rajoittamaan alkuperäisestä. Maaliskuussa 1978 eduskunta hyväksyi odotetun lisämenoarvion. Valtionhallinnon suunnitelmissa olevien laivanrakennusalan hankkeiden nopeuttamiseen oli siinä osoitettu kaikkiaan 129 mmk. Merivoimien ja rannikkotykistön osuus oli 85 mmk. Merivoimat saivat oikeuden tehdä v 1978 aikana hankintasopimuksia toimitusluottokauppoina tämän määrän edestä. Hankintakohteina eriteltiin budjetissa Vartiovene 80 :n prototyyppi suunnitteluineen, kevyen vartioveneen prototyyppi, kuljetusalusten hankinnat ja aluskorjaukset. ELVYTYSOHJELMAN SUUNNITTELUN PERUSTEET Aiemmin esitetty tarve ylläpitää tehtäviin riittävä aluskalusto poistumaa korvaavin uudishankinnoin sekä jatkamalla alusten käyttöikää perusteellisin korjauksin muodostaa hankintaohjelman ensisijaisen perustan. Jotta määrärahan käyttötarkoituksen työllisyyspoliittiset päämäärät saavutettaisiin mahdollisimman onnistuneesti, otettiin suunnitelman teossa huomioon mm seuraavat tekijät laivanrakennus- ja korjausteollisuuden työllisyyteen vaikuttavat merivoimien muilla varoin käynnissä olevat tai v 1978 aloitettavat hankinnat, Kuva 7. Harjoitus- ja työvene. telakoiden taholta tai muista lähteistä saadut tiedot työllisyydestä ja lähitulevaisuuden näkymistä, teollisuuslaitosten aikaisempi kokemus ja valmius asiallisten tarjousten tekoon sekä varsinaisiin työsuorituksiin, yritysten mahdollisuudet toimitusluottoon perustuvan rahoituksen järjestämiseen, teollisuuslaitosten suorittama teknillisen valmiuden kohottaminen mm tutkimus- ja suunnittelutöinä ohjelman valmisteluaikana, kapasite eiliset mahdollisuudet hoitaa ko hankinnat kohtuuajassa sekä rajoitetuin henkilöstölisäyksin sekä pyrkimys töiden suuntaamiseen asetettujen toivomusten mukaisesti myös kehitysalueille. Jo ennen lisämenoarvion hyväksymistä, maaliskuussa 1978, aloitettiin myös hankintaohjelman kaupallisen läpiviennin valmistelu. Toimitusluottomenettelyn onnistuneisuutta kuvannee se, että nuo selvittelyt jatkuivat aina syksyyn saakka. Yksinkertaisemmalla rahoitusjärjestelyllä ja Valmet Oy Kotka. hieman valtion hankintamääräyksissä joustamalla tukitoimet olisivat vaikuttaneet eräiden hankintakohteiden osalta 2 3 kuukautta nopeammin valtion edun mitenkään vaarantumatta. Kaikkia työllisyyskohteita koskevat hankintasopimukset saatiin kuitenkin onnistuneesti allekirjoitettua ennen vuoden 1978 loppua. Rannikkotykistön kalusto Rannikkotykistölle tulevaa osuutta työllisyyshankinnoista voidaan pitää tyydyttävänä, mikä johtuu tälle sektorille osoitettujen varsinaisten tilausoikeusvarojen turvin aloitetusta ja edellä kuvatusta hankintatoiminnasta. Vastaava pitkäjänteinen uusintatoiminta on voitava turvata myös jatkossa. Työllisyysvaroin valmistuu rannikkotykistön käyttöön kolme Hauki-luokan kelirikkovenettä. Kun vielä neljä K- venettä peruskorjataan voidaan katsoa 2/3 rannikkotykistön kelirikkovenekannasta tulevan uusituksi. Täysin uusi hankintakohde on 16 m lujitemuovinen kuljetus- ja yhteysvene (kuva 8). Veneitä on tilattu kaksi Northcruiser Ltd: Itä (Parainen). Toinen ve- 16 17

neistä tulee Laivastolippueen käyttöön. Yhdessä Pilot-hankinnan kanssa veneet vähentävät osaltaan sekä rannikkotykistön että merivoimien nopeahkon yhteyskaluston nykyistä puutteellisuutta. Merivoimien kalusto Työllisyyshankinnat parantavat rannikkotykistön toimintamahdollisuuksia myös siten, että merivoimat uusimalla ja peruskorjaamalla apualuskalustoaan voi asettaa meripuolustuksen käyttöön kaivatun kohtuullisen kuljetusreservin. Merivoimat hankkivat työllisyysvaroilla Valas-luokan yhteysalus-hinaajan Turun laivastoasemalle varustettuna erityisesti öljytuhojen torjuntaan sekä samalle perusratkaisulle modifioidun sukeltajien emälaivan Helsingin laivastoasemalle. Kun merivoimille rakennetaan lisäksi yksi Kampela-lautta ja peruskorjataan Kala 1 sekä hankitaan n 400 dwt:n nestelastiproomu on myös merivoimien apualusuusinnat saatu hyvään alkuun. Meripuolustuksen liikkuvasta komponentista vastuullisen merivoimien päähuolena on ollut taistelualuskaluston loppuunkuluminen ja jälkeenjääneisyys. Mm saattajat ja Nuoli-luokan moottoritykkiveneet poistuvat lähivuosina, ja huolimatta parlamentaarisen puolustuskomiteankin painavasta kannanotosta ei korvausrakenteista ole ollut tietoa. Telakkateollisuuden elvytyslisäbudjetin myötä tilanne kirkastui myös tältä osin. Merivoimat saivat oikeuden tilata n 250 t Vartiovene 80 :n prototyypin VVärtsilä Oy Helsingin telakalta. Kevyttä nopeaa kalustoa edustaa Oy Fiskars Ab Turun veneveistämöltä tilattu Nuolta pienemmän ja nopeamman vartioveneen prototyyppi. Lisäksi merivoimat saavat päätökseen R-luokan vartioveneiden peruskorjausja modernisointiohjelman sekä korjatuksi kuuden Nuoli-veneen rappeutuneet puurungot. MERIPUOLUSTUKSEN HANKINNAT JA TEOLLISUUS Meripuolustusta on viimeaikoina "moitittu" siitä, että ainakin lukumääräisesti huomattava osa hankinnoista suuntautuu "varsinaisen" telakkateollisuuden ulkopuolelle. Kuva 8. 16 m yhteysvene, LaivLpm versio. Pituus 16 m Uppouma n 20 t Koneteho 2x400 hv Nopeus n 20 s Veneet valmistuvat kesällä -79. Hankintojen sijoittumisen tarkastelu saattaakin osaltaan vahvistaa tätä käsitystä. Asialle lienee luontevin selitys kaluston koko/lukumääräjakaantuma keskimääräinen aluskoko on pieni. Kaluston erikoisluonteella on myös merkitystä. Eräänä vaikutustekijänä on myös varmasti työllisyyshankintaohjelnian aiheuttaja suhdannevaihtelu. Ennen viimeistä korkeasuhdannetta merivoimien ja rannikkotykistön resurssit esim kunnossapitotoimintaan olivat nykyistä suhteellisesti heikommat, ja sen aikana niiden tarjoamat tehtävät jäivät telakoilla helposti ilmeisesti tuottavampien hankkeiden jalkoihin. Merivoimat ohjautuivat tällöin pienehköjen uudisrakentajien ja korjauslaitosten yhteistyökumppanuuteen. Näiden yritysten kouliintuneisuus merivoimien ja rannikkotykistön tehtäviin tekee ne luonnollisesti myös nyt varteenotettaviksi toimittajiksi. Telakkateollisuudelle ja muille alan laitoksille meripuolustuksen hankintojen työllistävä vaikutus on teollisuuden kokonaiskapasiteettiin nähden kohtuullinen. Lisäksi on otettava huomioon työllisyysmäärärahan käytölle asetetut varsin tiukat kustannusrakenteelliset ehdot. Todettakoon, että ne rajoittavat osaltaan myös tilaajan mahdollisuuksia mm tällaisessa hankintatoiminnassa aina esiintyvien seurannaiskustannusten hoitoon. Hankinnat sinänsä palvelevat luonteeltaan esitettyjä päämääriä. Harvaa poikkeusta lukuunottamatta ne kohdistuvat työvaltaiseen keskisuureen ja pieneen telakkateollisuuteen. Ne tukevat erikoisaluksiin hakeutuvaa tuotannon suuntausta. Hankintojen kotimaisuusaste on korkea. Suorien telakkatoimitusten ohella myös alihankinnat suuntautuvat yleensä kotimaahan. Osa hankinnoista voidaan osoittaa myös kehitysalueille. NYKYISEN HANKINTA- TILANTEEN MERKITYS MERIPUOLUSTUKSELLE Työllisyyshankintaohjelman toteuttaminen osui meripuolustukselle oikeaan ajankohtaan ja lieventää ratkaisevasti sitä kriisiä, mikä aiemmin näytti uhkaavan kalustollista kehitystä. Hankintakohteiden määrä on lukuisa, apualuskaluston tilaa parannetaan merkittävästi odotettua nopeammin ja pää avautuu myös taistelualusten uusintaan. Merivoimien päätavoitteeksi muodostuu Vartiovene 80 saattaminen jatkossa sarjara- VALAS-LK:N SUKELTAJAEMÄLAIVA Kuva 9. Valas-luokasta kehitetty sukeltajien emälaiva. Rakentaja Enso-Gutzeit Oy Savonlinna. Kuva 10. Vartiovene 80, periaatteellinen U 1 1^TflK 1»D-O!l. 1 " \ :ifjt7 r r~^7" w 1 Kuva 11. Kevyt nopea vartiovene, alusehdotus. kentamisen kohteeksi. Rannikkotykistön osalta hankinnassa olevan kaluston tultua vastaanotetuksi painopisteeksi muodostunee taisteluolosuhteissakin merikuljetuksiin kykenevän nopeahkon ja tehokkaan venetyypin hankinta, kelirikkovenekaluston uusinnan loppuunsaattaminen ja edullisen kesäkäyttöisen venekaluston edelleenkehittäminen. LOPUKSI Kolmisenkymmentä uutta laivaa ja venettä on rakenteilla, osa valmistuu jo kuluvan vuo alusehdotus. j B ;l K\ -1 ; i i den purjehduskaudelle. Noin 15 alukselle suoritetaan suurehkoja korjauksia. Laivanrakennus- ja korjausalan hankintatilanne on vertaansa vailla vuosikymmeniin. Merivoimat ja rannikkotykistö voivat olla tällä hetkellä tyytyväisiä ainakin alustilanteensa kehitykseen. Pyrittäköön nyt saamaan tämä erä yhteistyöllä kunnialla "kotiin" sekä huolehdittakoon tulevaisuudessa sekä tämän että myös muiden meripuolustuksen toimintakyvyn edellytyksenä olevien alojen tasapainoisesta kehityksestä, fj 18 19

INSINÖÖRIYLILUUTNANTTI V VESTERINEN Rannikkotykistön kaukoohjattava maalilautta "Kamala 78" Insylil Vesterinen toimii Gyltön varuskuntakorjaamon päällikkönä. Korjaamo vastaa "Kamalan" huollosta. Suomen sotilaallisen puolustuksen eräänä osana, on rannikkotykistön toimintaedellytyksiä pyritty erityisesti viimevuosina parantamaan. Peruskallioon linnoitettujen tykkien käyttöarvon kohottaminen on tulenjohtotekniikan uudistamisen myötä vaatinut myös testausjärjestelmän kehittämistä. Ampumaharjoitteluun on hankittu uutta maalikalustoa, jolla paremmin voidaan tarkistaa koulutuksen taso ja tulenjohtotekniikan toiminta. 1. Maalipurje, tähystysmerkki 6. Miehistön tila 2. Radioantenni, ohjauskomennot 7. Tyhjennyspumppu 8. Styrox-täytteet 3. Tutkaheijastin 9. Kauko-ohjauslaitteet, radio 5. Pyörivä merkkivalo, vilkku 10. Polttoainesäiliö HANKINNAN PERUSTEET Viime vuosina on maalikaluston valmistamiseen ja korjauksiin käytetty yhä enemmän aikaa ja rahaa. Asekaluston kehittymisen ja uuden tulenjohtotekniikan käyttöönoton myötä ovat sekä ampumis- että maalinosoitustarkkuus lisääntyneet. Yhteisvaikutuksena on osumatodennäköisyys hitaisiin hinattaviin maalilauttoihin kasvanut niin suureksi, että jo tulenavauksessa vaikutus saattaa olla tuhoava. Hinattavan maalikaluston liikkeitä on lisäksi turvallisuussyistä rajoitettava huomattavasti. Viime syksynä vastaanotettiin kaksi erityisesti rannikkotykistön ja laivaston käyttöön suunniteltua englantilaista kauko-ohjattavaa maalilauttaa, joilla on tarkoitus kuvata nopeata maalia taisteluammuntaharjoituksissa. TEKNIIKKA Maalilautta on matalarunkoinen n. 9 m leveä pikavene, joka on tarkoitettu ajettavaksi kauko-ohjauksella ja miehittämättömänä. Luukulla suljettavaan ohjaamotilaan voidaan sijoittaa 2 3 hengen miehistö harjoituskäytössä ja rantaanajossa. Veneessä on tutkaheijastimet, joiden ansiosta tulenjohdossa ja ohjailussa voidaan käyttää tutkaa. Mastoon kiinnitetty 3 x 3 m maalipurje toimii tähystysmerkkinä. Veneen rungon korkeus on vain n 1 m, joten se muodostaa varsin pienen maalin käytettäessä maalilauttaa kovapanosammunnoissa. Kylkiin koteloidut styrox-täytteet kykenevät pitämään veneen pinnalla mahdollisista osumista huolimatta. Veneitten siirtoa varten maankuljetuksena eri käyttöpisteisiin, on hankittu kuormaautovetoiset kuljetusperävaunut. Teknilliset tiedot: Veneen paino 1.400 kg Moottori Volvo PENTA 170 Perävetolaite VOLVO AQUAMATIC 280 Radio-oh j austoiminnot Käynnistys Suunta Nopeus Vakionopeus Pysäytys Käyttöaika 5 8 h. KÄYTTÖ Ohjailu Veneen ohjailu voi tapahtua joko tulenjohtotornista tai varoveneestä ampuma-alueen laidalta kauko-ohjauksella. Radio-ohjaussingnaali on koodattu paketti, joten virheelliset signaalit eivät esim lähetystä häirittäessä aiheuta vääriä ohjaustoimintoja. Vene varustetaan ohjailukyvyttömän aluksen merkkikuvioin sekä valoin. Yhteentörmäysvaaran uhatessa vene on pysäytettävä. Tällöin se on ohjailukyvytön. Harjoitukset Veneellä voidaan sen suuren nopeuden johdosta kuvata erilaisten alustyyppien toimintaa merellä. Miehittämättömänä sen käytöllä lisätään harjoitusten turvallisuutta, kun ohjattava maalilautta korvaa muiden veneiden käytön nopean maalin kuvaamisessa kehysharjoittelun yhteydessä. Kovapanosammunnat Suurin turvallisuuden ja maalitoiminnan "aitouden" lisäys kauko-ohjattavalla maalilautalla saavutetaan kovapanosammunnoissa. On mahdollista kuvata kohti rynnäköivää alusta ja suorittaa nopeita suunnanmuutoksia tulituksen aikana. Tulenjohtajan korjausten ajoitusta ja vaikutusta voidaan myös tehokkaammin testata. Käytettäessä kahta maalilauttaa saman aikaisesti, pystytään harjoittelemaan tulensiirtoa vaikutusammunnan aikana sekä jaos/tykkikohtaista tulitusta. JATKONÄKYMÄT Ensi kesän aikana on tarkoitus selvittää laitteen käyttökelpoisuus suomalaisissa saaristo-oloissa. Käyttökokemuksia hankitaan myös maalin soveltuvuudesta laivaston käyttöön. Epävarmuustekijöitä on edelleen olemassa lähinnä veneen käyttäytymisen ja kestävyyden osalta, koska Englannin ja Suomen meriolosuhteet poikkeavat toisistaan. Suuria ongelmia ei pitäisi ilmetä, sillä veneitä on käytössä myös muilla mailla ja englantilaisilla on käyttökokemuksia jo yhdeksän vuoden ajalta. Maalilautan suurimpia riskitekijöitä tulee olemaan tarkan tulituksen lisäksi linnakkeita ympäröivien vesien ja yleensä koko rannikon karikkoisuus eli sama, joka on suurena ongelmana myös mahdollisella hyökkääjällä. Q 20 21

PEKKA USKI PEKKA TUOMISALO "Kivikaleerin juhlakannelta" Merisotakoulun kunniamarssi viritti tunnelman 12. 4. kello 10.15 kaikille vanhemman polven meripuolustajille tutussa ympäristössä. Koulun juhlasalissa oli kokoontunut poikkeuksellisen arvovaltainen kutsuvierasjoukko todistamaan Meripuolustuksen esiupseerikurssi 5:n päättymistä ja todistustenjakoa. Koko pitkän ja kylmän talvikauden oli 22 meripuolustuksen eri aloja edustavaa kapteenitasoista upseeria askaroinut meripuolustuksemme keskeisimpien ongelmien parissa. Nyt oli tilinteon, kiitosten ja palkitsemisten aika. Kevätauringon lämmittäessä kivikaleerin "juhlakautta", ensimmäisten muuttolintujen viserrellessä "Andante Festivo"- tyyliin ja satamajäänmurtaja Teuvon ajaessa poikki kurssin "punaisen langan", jäätien, pantiin piste kurssille, mutta annettiin samalla kauaskantoisia evästyksiä tulevaisuutta varten. Kurssin todettiin olleen oikealla väylällä. Vaikka kurssi olikin ensimmäinen laatuaan, oli läpikäydyllä "väylällä" pitkät perinteet. Sen viitat ja poijut olivat kuitenkin vuosia sitten kadonneet ja kiinteätkin väylämerkit pahasti sammaloituneet. Luotsien ja luotsattavien yhteisin ponnistuksin päästiin ehjänä perille ja viitoitettiin tietä tuleville yhteistoiminnoille. Maj Pekka Uski Kuten asiaan kuuluu, sisältyi ohjelmaan myös keskinäistä kilvoittelua moninaisissa tiedoissa ja taidoissa. Kurssin priimuksena palkittiin kapteeni T Virkki, joka fanfaarin ja stipendin lisäksi sai vastaanottaa Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen kiikarin. Kapt T Virkki, HanRPsto Komkapt Pekka Tuomisalo Vastaavasti Meriupseeriyhdistys palkitsi parhaiten menestyneen "sinitakkisen", kapteeniluutnantti J Engströmin "kipparin kellolla." Johtamistaidollisissa aineissa paras, kapteeni M Pääkkönen, sai RSKY:n lahjana Veneilijän tietokirjan ja Kaptl J Engström, Merivartiokoulu Kapt M Pääkkönen, Kaptl M Konkola, Merivoi- Kapt L Kasurinen, PE säh- VaaRPsto mat köt-os Kaptl E Kalanti, SLMVE TIESITTEKÖ? Hankintalinja Oy on ruuvi- ja terä salan tukkuliike, jonka myyntiohjelmaan kuuluu: ERIKOISRUUVIT JA NIITIT. Puh. 385 588, 735 353 HANKINTALINJA OY Alankotie 11, 00730 Hki 73 kiitettäviksi arvioitujen tutkielmien laatijat, kapteeniluutnantti M Konkolan ja kapteeni L Kasurinen saivat vastaanottaa "Upseerikoulutus 200 vuotta" -juhlateoksen. Kurssin pääopettajat halusivat lopuksi palkita oppilasupseerin, joka oli osoittanut esimerkillistä yhteistyökykyä ja kurssihenkeä kohottavaa suhtautumista sekä kouluttajiin että kurssitovereihin. Tämän kiertävän "Pokeripalkinnon" sai kahden vuoden ajaksi haltuunsa kapteeniluutnantti E Kalanti. Soittokunnan esittämä "Ulos ulapalle" päätti arvokkaan tilaisuuden. Näiden sävelten myötä luotsaajapari Pekka & Pekka kiittää eri tahoilta saamastaan luottamuksesta ja tuesta toivottaen samalla raikkaita tuulia meripuolustuksemme yhteisiin purjeisiin. O AUTOPUHELIMIA radiopuhelin-, LVI- ym. hälytysjärjestelmiä ja -laitteita. ASENNUS MYYNTI HUOLTO Elektroniikkaa Caltele Ky L. Papinkatu 6 H:ki 53 Puh. 7531074 22 23

REIJO SULKAMO "Löylykauha" 14.3.1979 "Rannikkotykistön perinneyhdistys ry" Keskiviikkona 14. 3. kokoontui lukuisa joukko Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin, Rannikkotykistökoulun ja Rt-kerho Johtorenkaan upseereita Oy Foto-Nyblin Ab:n toimitalon edessä mitelläkseen tietopuolisia voimiaan Löylykauhakilpailun merkeissä. Ennen kilpailun alkua tutustuimme Oy Foto-Nyblin Ab:n kuvavalmistamoon, Tuhatkuvaan, jossa meille kiitettävällä tavalla näytettiin, miten kuvaamamme filmit muuttuvat monen vaiheen kautta valmiiksi kuviksi. Kaikkiin kysymyksiimme, jopa hölmöihinkin, saimme asiantuntijan vastauksen. Totesimme myös, ettei filmikasettien avaaja saa tuntea pimeän paikan kammoa kehityskoneen ääressä pilkkopimeässä työskennellessään. Kiertokäynnin aikana opimme, ettei filmin käsittely siellä muistuta paljoakaan amatöörin puuhia. Samoin totesimme laboratorion työskentelytarkkuuden, joka taannee sen, että muutamia sävyeroja lukuunottamatta, jotka ovat makuasia, virheellisiin otoksiin on syypäänä yleensä itse kuvaaja. Tämän laboratorion toimintaan voi luottaa. Kiertokäynnin jälkeen alkoi kilpailu, jonka pääasiassa yleistietoutta ja päivänpolttavia aiheita koskeneet kysymykset oli laatinut Tapio Mattila. Kilpailun voitti Rannikkotykistökoulu, jonka haltuun kiertopalkinto "Löylykauha" joutui puoleksi vuodeksi. Tulokset: 1) Rannikkotykistökoulu 12,6 pist., 2) Rt-kerho Johtorengas 11,2 pist., 3) Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti 8,8 pist. Kilpailun jännitys laukaistiin lopuksi saunan makoisissa löylyissä. Vielä kerran kiitoksemme Oy Foto-Nyblin Ab:lle ja sen toimitusjohtajalle Jorma Lindrothille miellyttävästä illasta. Katajanokan Upseerikerholla allekirjoitettiin 26. 3. 1979 Rannikkotykistön Perinneyhdistys ry.n perustamisasiakirjat. Allekirjoittajat vasemmalta oikealle, seisomassa: ] Karvinen, O Lyytinen, R Telaranta, A Kantola, H Tiilikainen ja istumassa: K Ignatius, K J Mikola, A Heimo nen, P Huuhanantti. LÖNNROTINKADUN AUTO OY BERNARD BINGO - hyvän tuulen peli - LÖNNROTINKATU 16, PUH. 604 885 OY TICKETS AB Torivoudintie 3, Helsinki 64 Puh. 727 410 24 25

1 RANNIKKOTYKISTÖN JOUKKO-OSASTOT 1 SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ RYKMENTTI ENSIMMÄINENSEITSE- MÄTTÄ TOIMINTA VUOSI Kuusikymmenvuotisjuhlallisuuksia ei joudettu pitkään muistelemaan, kun arkinen aherrus jälleen tempaisi meidät mukaansa. Avovesikauden leiriharjoitukset eri muodoissaan olivat ajanlaskentamme vakiintuneita tähdenvälejä. Kirkkaimpana tuikahduksena jäi mieliin 1. Ptrin selviytyminen taisteluammunnoillaan rannikkotykistön PARHAAKSI PAT TERIKSI. Parempaan toki uskoimme uurastuksellamme yltävämme, mutta hyvä näinkin. Kertausharjoitussektorilla trimmattiin yhden patteriston johtohenkilöstö vireeseen tätä kesää varten ja tosi sateisissa olosuhteissa harjoitettiin Loviisan patteristo taistelukykyiseksi. Kertausharjoitusten läpivieminen jätti kouluttajakunnalle pääosin hyvän mielen hyvin tehdystä työstä. Perehdyttämistilaisuuksin täydennettiin reserviläiskoulutuksen ohjelmistoa. Rykmenttiin kohdistuneiden tarkastustoimenpiteiden osalta tunsimme välillä joutuneemme jopa "silmätikun" asemaan. Vuoden 1978 aikana kirjattiin puolenkymmentä kenraalitason tarkastusta, joten aihe "Valmistautuminen tarkastukseen" osattaneen... Tarkastajat totesivat ylen yksimielisesti sen, minkä itse olemme jokapäiväisenä riesana kokeneet, nimittäin tehtävien ja sitä hoitavan henkilöstön määrän välisen huikean epäsuhdan. Korjaustoimenpiteitä odotellessamme korjaamme luonnollisesti määrän laadulla ja venymme, venymme... Tarkastuksista selvisimme yleisesti ottaen hyvin tai peräti mainesanoin. Kovat ajat työllisyysrintamalla ovat osaltaan edistäneet hakeutumista sotilasammattiin, joten jälkikasvun osalta näyttää tilanne valkenemisen merkkejä. Päällystöopissa muhii kymmenkunta rykmentin toivoa ja saman verran on opistoon pyrkimässä. Kadettikoulusta saimme uutta verta peräti "kolme astiallista". Huipulla näyttää tuulevan siitä päätellen, että esiupseeriporras vaihtui/vaihtuu tiiviissä tahdissa. Mainitun portaan pysyvyyttä jäänevät edustamaan vain rutinoidut "Jallu" ja "Ellu", joskin totuuden nimissä, on todettava saamamme täydennyksenkin olevan parasta laatua. Koettelevan talven jälkeen suunnistamme odotettuun kesään tarmokkaan päättäväisinä. Ampumaleirikoitoksia silmälläpitäen hiotaan kynsiä tykistökouluttajien määrätietoisessa ohjauksessa. Kertausharjoitusruljanssin päätapaus on luonnollisesti pääkaupunkiseudun rannikkopatteriston harjoitus elokuulla, johon kouluttaja-apua kerätään kolmen sotilasläänin alueelta. Leirin ohessa toimeenpannaan myös yksi johtohenkilöstön harjoitus. Hampaat on purtu yhteen, vyöt ja hihnat on kiristetty seuratkaa lippua! Ylennykset Haapala Eero, majuriksi Saarimäki Kaarlo Olavi, yliluutnantiksi Hänninen jaakko, yliluutnantiksi Palander Matti, teknikkoyliluutnantiksi Ahonen Mauri, luutnantiksi Rakkolainen Matti, luutnantiksi Paasonen Risto, teknikkoluutnantiksi Pöyhönen Matti, teknikkoluutnantiksi Tuisku Pentti, sotilasmestariksi Ranta Juhani, ylivääpeliksi Takala Aulis, ylivääpeliksi Ruotsalainen Kari Tapio, vääpeliksi Räikkönen Jarmo Antero, vääpeliksi Nimitykset Kallio Sirpa Tellervo, Pv:n V 13 pl:n sairaanhoitajan toimeen Häkkinen Sinikka, Pvm V 10 pl:n kassanhoitajan toimeen Tuomi Veikko, Pv:n V 14 pl:n vanh asentajan toimeen Korhonen Kaija, Pv:n V 8 pl:n konekirjoittajan toimeen Visamo Raili. Pv.ti V 13 pl:n sairaanhoitajan toimeen Ye-upseerin arvon antaminen Kapt Niska Veli Heikki Siirrot rykmentistä Evl Niska Juhani, PE:aan Maj Nurmi Veijo, TurRtR:iin Kapt Louhimies Pekka, RtK:uun Kapt Vitikka Juhani, Kym- PionPraan Ltn Virkkunen Pekka, RtK:uun Ltn Koivusaari Reino, Pe:aan Siirrot rykmenttiin Evl Vehmas Leo Olavi, PE :sta Maj Uski Pekka, RtK:sta Maj Kilpinen Asko, PE:sta Maj Laakso Rauno, HanR- Psto :sta Kapt Louhimies Pekka, RtK: sta Kapt Mäntylä Markku, Uud- JP:stä Ltn Kopra Pekka Juhani, HanRPsto:sta Vääp Kojo Kaarle, RannJP: stä Vääp Koljonen Arto, HelltR: stä Pursim Wikström Ahti, Hel- SpE:stä Palvelukseen otot Ltn Taavitsainen Mikko Taneli Ltn Tiippana Kari Pekka Antero Ltn Keso Ilkka Vesa Markku Kers Salo Seppo Kers Mäkelä Jukka Kers Paatelainen Markku Kers Nylund Rene Kers Skyttä Martti Kers Hakala Juha Kers Rantala Markku Olavi Kers Rantala Klaus Jarmo Kers Pakarinen Markku Kers Ratia Risto Kers Töyryvuo Jaakko Asent Rajajärvi Seppo Sairhoit Selkämaa Irma Sairhoit Kallio Sirpa Sairhoit Laakso Marja-Leena Konekirj Korhonen Kaija R-apul Pullinen Merja R-apul Laukkanen Sirpa R-apul Bovelan Päivi R-apul Ahtiainen Eila Erot Teknltn Pöyhönen Jouni Sotmest Tuisku Sakari eläkkeelle Yliv Roininen Aulis Ylik Vaskelainen Timo Asent Pollari Ake, eläkkeelle Kassanhoit Valkosalo Raija Sairhoit Virtanen Mailis R-apul Ojala Raili Palkitsemiset Kapt Ruuskanen Veijo, SVR R/taspres Ylil Hänninen Jaakko, SLR/ taspres Ltn Ruuskanen Kaarlo, SLR/ taspres Ltn Keppinen Erkki, SLR/ taspres Sotmest Kolju Reijo, SVR Ml kr/tas pres Sotmest Hirvonen Esko, SVR Ml kr/tas pres Yliv Orpana Pertti, SVR Ml kr/tas pres Yliv Rajasaari Rauno, SVR Ml kr/tas pres Asent Pollari Ake, SVR Ml kr/tas pres Sairhoit Asikainen Irja, SVR Ml kr/tas pres V-ylik Kuismin Erkki, SVR M2/tas pres V-ylik Keskinen Ossi, SVR M2/tas pres V-ylik Keskinen Reijo, SVR M2/tas pres Maj Poikonen Veikko, sotilasansiomitali Sotmest Liuski Raimo, sotilasansiomitali V-ylik Schneitz Kurt, sotilasansiomitali Lämm Aalto Heino, sotilasansiomitali Tkm Immonen Risto, sotilasansiomitali Upskok Niemelä Matti, sotilasansiomitali Ylil Lauhio Seppo, "Kenraalin kannu" Yliv Antikainen Pekka, "RSKY:n haarikka" Sotmest Sakari Tuisku aloitti sotilasuransa 01. 02. 1954 Rannikkotykistörykmentti 2 :n 2.Ptrin opetusupseerina. Vuosien 1954 61 aikana hän suoritti Kanta-aliupseerin peruskurssien jaksoja seuraavasti v 54 55 KAuKrssa v 55 MeriSK:ssa Mt-kirja v 60 61 MeriSK:ssa Viesti- ja merenkulkukirja sekä v 1967 Huoltoaliupseerikurssi 27 :n HuoltoK:ssa. Pitkän ja monivaiheisen palvelusuransa aikana hän toimi mm opetusaliupseerina ja kanta-aliupseeriosaston vääpelinä MeriSK:ssa sekä talousaliupseerina SlRtR:ssä. Keskusvarusvaraston hoitajana hän toimi kiitettävää ammattitaitoa osoittaen viimeiset 12 vuotta ennen eläkkeelle siirtymistään 28. 2. 79. SVR Ml kr hänelle myönnettiin 4. 6. 1974. 26 27

5 y Xli'' ERS polarsukclliis oy SUKELLUSVARUSTEITA VEDENALAISET RAKENNUSTYÖT AM MATTI SUKELLUS KOULUTUS Puh. 90492191 LINNANKOSKENK. 10 SF-00250 HELSINKI 25 TÄYDELLINEN AKKUVALIKOIMA VARTA Batterie AG - Avonaiset ja kaasutiiviit nikkeli-kadmium alkaliakut - Erilliset lyijykennot, Din.standardien mukaiset - Huoltovapaat ja kaasutiiviit lyijyakut akkuteollisuusoy Kutojantie 1, 02630 Espoo 63, puh. 90-52501 SUOMEN SOKERI OSAKEYHTIÖ VAASAN TEHDAS Vaasa IMATRAN KULJETUS OY PUHELIMET Imatra 954-22977 Joutseno 953-34321 lns B?U/HIEN iln l T I TEOLLISUUSELEKTRONIIKKA suunnittelee ja valmistaa ohjaus-, mittaus- ja valvontajärjestelmiä teollisuuden vaativiin tarpeisiin. TUOTANTO-OSASTO huoltaa ja valmistaa sekä konepaja- että instrumentointituotteita. ILMAILU-OSASTO myy ja huoltaa lentokoneiden mittareita ja radiolaitteita. SARANKULMANKATU 20 33900 TAMPERE 90 PUH. 931-653 400 ffm ^ KOTIMAINEN NAAMIOIN" riverkko 28 K YHTEISTOIMINNASSA PUOLUSTUSVOI MIEN KANSSA KEHITETTY TURO O/Y MUOVITEHDAS P O R A H U O L T O OY Olemme kehittäneet uuden kotimaisen käsikäyttöisen Kallioporakoneen Merkki Termit 68 A Hinta 5250,- Painoineen Soveltuu myös erinomaisesti maanporaukseen Porahuolto Oy Suotie 43 04310 Vantaa Puh. 90-244841 29

V A M M A S höylää - poraa * kaivaa V KUN TORJUT MELUA teollisuudessa tai liikkuvassa kalustossa, soita 90-460055 VAMMASKOSKEN TEHDAS 38201 VAMMALA PUH. 932-1 221 Oy Meluton Ab Itätuulenkuja 1 B 02100 Espoo 10 J 3 JOHNSON PUMP OY VALMISTAMME JA MYYMME PUMPPUJA: Trikoo- ja neuletehdas PUHAKKA OY Kannattaa laskea mitä kuljetukset maksavat - kemikaaliteollisuudelle - happoteollisuudelle - elintarviketeollisuudelle - prosessiteollisuudelle - pintakäsittelyteollisuudelle - veneteollisuudelle sekä edustamme LUTZ-säiliöpumppuja Pulttitie 1 00810 Helsinki 81 Postilokero 14 00601 Helsinki 61 Puh. 90-7553454 tai 7553525 LAHTI Puhelin 918-339 933 Mäntyharjun Kenkätehdas Oy Ina d^kel e d o M 52700 MÄNTYHARJU p. 95621-267 Oma kuljetuskalusto ei aina ole edullisin. Ammattimaisen kuorma-autoliikenteen kuljetuspalvelu tulee halvemmaksi. KTK-kuljetuksia käyttäen maksatte vain tehdystä työstä. KTK-kuljetukset tarjoavat myös monipuoliset kaluston valintamahdollisuudet. K TK-toimintapisteitä on ympäri maan - kaikkiaan yli 147 paikkakunnalla. Yhteensä 8000 erilaista kuorma-autoa. KTK-kuljetusyhtymien valtakunnallisena keskusjärjestönä toimii K K L KULJETUSKESKUSTEN LIITTO RY Nuiiamiestentie s c 00400 HELSINKI 40 ^ 57 05 40 KKL kun tarvitsette tietoja KTK-yrityksistä # laaja näkökenttä 9 pölytiivis 0 kestää roiskuvaa vettä ja veneen täytä iysyt Eltue oy Ahventie 4 PL 29, 02171 ESPOO 17. Puh: 90-423455 30 31

Varmuutta vesillä MERIDIESELIT Meridieselmoottori on taloudellinen ratkaisu. Huolto ja varaosapalvelu tapahtuu tehokkaasti. TEKNISET TIEDOT: Malli Teho r.p.m. Syl. Syl. Iskun Kuivahv lukum. läpim. pituus paino mm mm kg Kaspia 23 1500 4 85 110 420 Kaspia 55 1750 6 95 110 570 Baikal 90 1550 6 120 140 1340 Baikal 145 1500 6 120 140 1450 Baikal 150 1500 6 120 180 1550-1800 Baikal 300 1500 12 150 180 1900 HINTATIEDOT: 23 hv - mk 9.360,- ilman lvv 55 hv mk 15.675, ilman lvv 90 hv mk 32.215, ilman lvv AHTI-PERÄMOOTTORIT AHTI-perämoottoreille on tunnusomaista kestävyys ja käytön varmuus. Lisäksi niiden polttoaineen kulutus on pieni ne tarjoavat myös taloudellisuutta. TEKNISET TIEDOT AHTI 8 12 Sylinterien lukumäärä 2 2 Sylinteritilavuus. cm 3 173 249 Teho, hv 8 12 Kierrosluku suurimmalla teholla, r/min 4800 4800 Polttoainesäiliö, I 20 20 Paino, kg 26 27 Välityssuhde 12:20 13:22 Potkuri halkaisija, mm 202 210 nousu, mm 190 225 Vetovoima plussa, kg 60 80 Hinta, mk 2.525,- 3.160,- VISUAALINEN APUVÄLINE JOKA TOIMII "Olen käyttänyt erityyppisiä visuaalisia suunnitteluapuvälineitä yli 15 vuotta ja Efficienta on ensimmäinen, todella toimiva." Toimitusjohtaja Matti Mäntynen, Woodpecker Filmi Oy (tuotannon suunnittelu). Lisätietoja Efficienta-järjestelmistä: EFFICIENTA OY Ohjaajantie 15, 00400 Helsinki 40 puhelin 90-573003. HALUAN ESITTEET KESKUSTAULU MYYNTITILASTO TILAUSTEN SEURANTA KOULUTUS SUUNNITTELU HUOLTOSEURANTA Henkilö Yritys. Osoite. Puhelin 15 MIN. ESITTELYN HENKILÖSTÖ- VALVONTA KUSTANNUSTILASTO OSTOVALVONTA KONEKUORMITUS ATK-VALMISTELU MARKKIN. KOORDINOINTI TYÖVUOROSUUNNITTELU PROJEKTISUUNNITTELU PROJEKTISUUNNITTELU VARASTOVALVONTA TUOTANNON SUUNNITTELU Maahantuoja ja pääedustaja: oy Pääkonttori: Lönnrotinkatu 25-00180 Helsinki 18 - Puh. 645 011 - Huoltokeskus: Hanko - Puh. 911 82111 - telex 13-247 telex 12-1237 MYYMÄLÄVALVONTAA KASSATARKKAILUA KOEOSTOTOIMINTAA Kasarmink. 44 A 13 c, 00130 Helsinki 13 Keskus 90-174700 VARIAX-OIMTELOLAATTA on nykyaikainen tapa rakentaa asuntoja elementeistä. OMP YHTYMÄ OY RAATAVILLE PL 311, 90501 OULU 50 puh. (981) 346 344, telex 32335 32 33

LAPIN SATO OY Jaakonkatu 5 96200 ROVANIEMI 20 puh. 991-3894 KONEPAJA REIJO NURMI OY 03810 Ikkala, p. 913-64236 LM Ericsson valmistaa mm. tutka- ja laserlaitteita. F H G E R L I N E S puh. 90-630 645 AUTOKOULU CITY OY Laaksotie 11. 02700 Kauniainen Puh. 90-500421 Lisätietoja: Kodak Oy Mikrokuvaustuotteet PL 19, 01511 Vantaa 51 Puh. (90) 821 855 RAKENNUSTOIMISTO T. KOVANEN OY 07900 Loviisa, Tullisilta 2, puh. 915-52 011 Omakotirakentaja! Sähkösuunnitelmat ia -urakointi nyt tosi edullisesti! <éåm^l Pyydä tarjoustamme i POHJOLAN KONE HUOLTO OY Oulu Kajaaninkatu28 Puh. 981-227775 Avoinna ark. 8.30 17.00 la 9.00 13.00 HUOMIOIKAA LUVIAN UUSI RAUTA- JA RAKENNUSTARVIKEALAN ERIKOISLIIKE Tarjoan kesän rakentajille rakennustarvikkeita edullisilla ehdoilla ja hinnoilla. Tule neuvottelemaan tai tilaa esitteemme. Se kannattaa. E: s an Rautapiha Ky KEHÄTIE, 29100 LUVIA, puh. 939-581300 Avoinna ark. 9-18, la 9-14 H] F A C I T OY FACIT-ADDO AB (90) 596144 Facit kirjoittimet Facit laskimet Facit tehokirjoittimet Facit-Lanier sanelimet Assman sanelimet PL 15 00101 HELSINKI 10 Francotyp postimaksu- <oneet Postalia postimaksukoneet Facit ATK-oheislaitteet Facit-Kollaflex ajantarkkailujärjestelmät 34 35

RANNIKON PUOLUSTAJIA TERVEHTIVÄT Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co Aamulehti Aurajoki Oy Elopak Oy Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Etelä-Suomen Sanomat Farmos-Yhtymä Oy Hämeenlinnan Nahkatehdas Oy Kansa Taisteli - Miehet Kertovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö KALERVO Kiinteistöjen Jäteautot Oy Kristiinankaupunki Oy Kvartto Ab Oy S. Lagerholm Ab Oy Lahden Polttimo Ab Kuljetusliike A. Lehtinen Lihakunta Oy Leverindus Ab Veneveistämö Tuure Lindström Aug. Lipsanen Oy Machinery Oy Maitotuote Oy Marco California Ky Metallityöväen Liitto ry Ravintola MOTTI Myllykoski Oy Neste Oy Porvoon tuotantolaitokset Insinööritoimisto Tauno Nissinen Sentnerikuja 3, Helsinki Puh. 558 621 Oy Ovako Ab Peruspankki Oy Polar-Rakennusosakeyhtiö Porin kaupunki E. Priha Oy Raision Tehtaat Oy Rakennuspartio Oy Rakennus-Salonen Ky Rakennusvalmiste Oy Rank Xerox Oy Rauta- ja Konetarve Oy Salon Sokeritehdas Oy Satahämeen Osuusteurastamo KARJARANTA Sateko Oy Sunila Oy Oy Suomalainen Pågens Ab Oy Suomen Autoteollisuus Ab Suomen Merivakuutus Oy Oy Suomen Michelin Ab Suomen Rakennusliikkeiden Liitto ry Suomen Rauhanpuolustajat ry Suomen Säästöpankkiliitto Talouselämä Oy Tampereen Asepaja Oy Keskinäinen Yhtiö TEOLLISUUSVAKUUTUS Teurasrehu Oy Oy Tools Ab Tornion kaupunki Jälleenvakuutus Oy URSA Vaasa Oy Valtion Margariinitehdas Valtion Polttoainekeskus VAPO VERDANDI Henkivakuutusosakeyhtiö Oy Wiik & Höglund Ab Yhteisvarasto Oy Äbergin Linja Oy U KALUSTE Lönnrotinkatu 19, puh. 64 70 46 Bulevardi 3, puh. 61 12 43 INSINOORILEHDET OY - INGENJÖRSFORLAGET AB Yrjönkatu 30, Helsinki, Puh. 60 13 00 MAANRAKENNUSLIIKE U V LAAKSO & CO 00390 Helsinki 39, Kyttäläntie 4 puh. 542500, 542400 ja 543400 RAKENTAJAT Valmistamme ovia ja ikkunoita kaikenlaiseen rakentamiseen. Yksi asiakkaistamme on mm. Puolustusvoimat. J2äfidemäen PUUNJALOSTUSTEHDAS KV 62420 KORTESJÄRVI - Puh. 964-85 061 SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN 36 37

KAUNIISTI TEKSTATTUJA PALVELEMASSA Sahatavara-asiakkaittensa paketointitarp e i d e n tyydyttämiseksi o n s a t a m a a n r a k e n nettu pituuspaketointilaitos, jonka toimin- HAMINAN SATAMASSA ta alkoi maaliskuussa 1979. HAMINAN LAIVAUS OY PL 16, 49401 HAMINA puh. 54600 telex 5413 hamos sf LVl-CentefOy asentaa uutta ja saneeraa vanhaa LVI-tekniikkaa. Erikoisalaamme: uima-allaslaitteet veden puhdistuslaitteet energian säästösuunnitelmat ja asennukset alan tarvikemyynti. Myymälämme: Töölönkatu 7 Hki 10 Puh. 492118 ja 406 077 ONNITTELUADRESSEJA SURUADRESSEJA vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemiseksi MAANPUOLUSTUKSEN TUKI R.Y. Vaihde 440471 P. HESPERIANKATU 15 A 00260 HELSINKI 26