Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätetaksa 1.1.2015 alkaen Luonnos 30.10.2014. (Hyväksynyt Joensuun alueellinen jätelautakunta x.x.2014 xx.) Sivu 1 / 7 I YLEISTÄ 1 Soveltamisalue ja -ala Tätä taksaa sovelletaan Joensuun alueellisen jätelautakunnan (jäljempänä jätelautakunta) osakaskunnissa Ilomantsissa, Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä ja Polvijärvellä. Jätelautakunta toimii edellä mainittujen kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltopalveluiden toteuttamisesta vastaa jätehuoltoyhtiö Puhas Oy. Taksaa sovelletaan jätelain (646/2011) 32 ja 33 :ien mukaisesti kunnan järjestämisvastuulle kuuluvan jätehuollon maksujen määräämiseen, pois lukien sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia jätteitä ovat: - vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte - valtion, kuntien, seurakuntien ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen sekä julkisoikeudellisten yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte (pl. vaarallinen jäte) - sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte - liikehuoneistossa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään kiinteistöllä yhdessä yllä mainituissa kohdissa tarkoitetun jätteen kanssa (pl. vaarallinen jäte) - muu jäte, joka soveltuu kunnan jätehuoltojärjestelmään ja jonka jätehuollon kunnallinen jätehuoltoyhtiö jätteen haltijan pyynnöstä ja palveluntarjonnan puutteen vuoksi järjestää. 2 Maksujen määräämisperusteet ja maksuvelvollisuus Kunnan on jätelain 78 :n mukaisesti perittävä järjestämästään jätehuollosta jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Jätehuollon kustannukset muodostuvat mm. jätteen keräyksestä ja kuljetuksesta, jätteenkäsittelystä ja hyötykäytöstä, neuvonnasta ja tiedotuksesta, jätehuollon hallinnosta ja kehittämisestä sekä varautumisesta kaatopaikan käytöstä poistamiseen ja tuleviin investointeihin. Tarkemmat maksuperusteet on esitetty kunkin maksutyypin yhteydessä. Jätemaksun on jätelain 80 :n mukaisesti velvollinen suorittamaan kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija, jonka jätteen jätehuollon kunta järjestää. Maksu määrätään pääsääntöisesti vakinaiselle asukkaalle taikka kiinteistön omistajalle. Maksu määrätään muulle kiinteistön haltijalle (esim. asunto-osakeyhtiö tai vapaa-ajan asunnon haltija), jos tämän tiedot laskutusta varten ovat jätehuollon asiakasrekisterissä. 3 Velvollisuus ilmoittaa muutoksista kiinteistön käytössä, hallinnassa ja jätehuoltopalvelussa Maksuvelvollisen tulee ilmoittaa muutoksista Puhas Oy:n asiakaspalveluun. Edellä tarkoitettuja muutoksia ovat mm. - laskutusosoitteen muutos - kiinteistön käytön muutos (esim. vakinaiseen asumiseen otto tai vakinaisen asumisen päättyminen) - jätehuoltopalveluiden muutos (esim. tyhjennysrytmin muutos) - kiinteistön/asunnon omistus- tai hallintasuhteen muutos (esim. kiinteistökauppa). Muutokset otetaan huomioon kahden viikon kuluessa ilmoituspäivästä. Aluekeräyspisteen käyttöä koskevien muutosilmoitusten huomioon ottamisen perusteet on esitetty 8 ja 11 :issä. 4 Määritelmät Tässä taksassa tarkoitetaan
Sivu 2 / 7 Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, pois lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Sekajätteellä sekalaista yhdyskuntajätettä, josta mahdollisuuksien mukaan on lajiteltu erilliskeräykseen toimitettavaksi hyötyjakeet (lasi, pienmetalli, kartonki, paperi) ja biojäte. Biojätteellä asumisessa sekä hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää elintarvike- ja keittiöjätettä, joka on biologisesti hajoavaa. Energiajätteellä jätteenpolttoon ja kaasutukseen jätekeskuksen ja jäteasemien pientuojakentillä erikseen kerättävää palavaa jätettä, kuten puuta, muovia ja likaista kartonkia. Poltettavalla jätteellä energiahyödynnystä varten lajiteltua ja erilliskerättävää sekalaista yhdyskuntajätettä. Asuinkiinteistöllä kiinteistörekisteriin merkittyä maanomistusyksikköä, jolla sijaitsee vakinaiseen tai vapaa-ajan asumiseen tarkoitettu rakennus tai rakennuksia. Asunnolla eli asuinhuoneistolla asumiseen tarkoitettua yhden tai useamman huoneen muodostamaa kokonaisuutta, joka sisältää keittiön tai muun keittotilan ja johon on oma erillinen sisäänkäynti. Asunto voi olla tarkoitettu vakinaiseen tai vapaa-ajan asumiseen. Aluekeräyspisteellä jätehuoltoyhtiön ylläpitämää kotitalouksien käyttöön tarkoitettua sekajätteen keräyspistettä, jonka käyttöoikeus on aluekeräyspisteen käyttömaksun maksaneilla kotitalouksilla. Ekopisteellä jätehuoltoyhtiön ylläpitämää hyötyjakeiden (lasi, pienmetalli, kartonki, paperi) keräyspistettä. Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella sitä, että jäteauto tyhjentää asuinkiinteistöllä tai muussa sovitussa paikassa sijaitsevan jäteastian tai muun keräysvälineen ja toimittaa jätteen käsittelypaikkaan. 5 Jätemaksun rakenne perusmaksu ja jätteenkuljetuksen maksu Jätemaksu muodostuu perusmaksusta ja jätteenkuljetuksen maksusta. Perusmaksulla katetaan kotitalouksille tarjottavien käyttöhetkellä ilmaisten tai todellisia kustannuksia edullisemmin hinnoiteltujen palveluiden kustannuksia. Näitä palveluita ovat mm. ekopisteiden ylläpito, vaarallisen jätteen vastaanotto, jäteneuvonta ja viranomaispalvelut. Järjestetyn jätteenkuljetuksen maksuilla katetaan seka-, bio- ja poltettavan jätteen keräyksestä ja käsittelystä aiheutuvat kustannukset. II PERUSMAKSU Perusmaksut, ks. liite A taulukko 1. 6 Perusmaksun määräämisperusteet Perusmaksu on asuntokohtainen kiinteä vuosimaksu. Se määrätään asunnon käyttötilanteen perusteella. Maksuvelvollisuus on sillä, jonka hallinnassa asunto on ollut vuoden ensimmäisenä päivänä. Kesken vuoden valmistuneista asunnoista ei laskuteta perusmaksua. Perusmaksu on porrastettu kahteen maksuluokkaan: - vakituisen asunnon maksu - vapaa-ajan asunnon maksu. Tyhjilleen jäänyt asuintalo, jossa ei ole vakinaista asukasta, rinnastetaan vapaa-ajan asuntoon. Asunto-osakeyhtiöiden ja kiinteistöosakeyhtiöiden osalta laskutetaan vakituisen asunnon perusmaksu väestötietojärjestelmän rakennustietojen mukaisen huoneistoluvun mukaan. Perusmaksut laskutetaan em. yhtiöiltä.
Muiden kuin asuinkiinteistöjen osalta perusmaksua ei laskuteta (esim. sairaalat, julkisoikeudellisten yhteisöjen toimipaikat). 7 Perusmaksun muodostuminen ja sillä katettavat kustannukset Sivu 3 / 7 Perusmaksu muodostuu kolmesta osasta: 1) perusosasta, 2) jätelautakuntaosasta ja 3) kuntaosasta. 1) Perusosalla katetaan ekopisteiden ylläpidosta, vaarallisten jätteiden vastaanotosta ja jätehuollosta sekä jäteneuvonnasta ja jätehuollon kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Perusosalla katetaan osa sekajätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamis- ja ylläpitokustannuksista. Perusosa on samansuuruinen kaikissa kunnissa. 2) Jätelautakuntaosalla katetaan jätehuollon järjestämiseen liittyvien lakisääteisten viranomaistehtävien kustannukset. Jätelautakuntaosa on samansuuruinen kaikissa jätelautakunnan alueen kunnissa. Perusmaksun asuntokohtaisesta laskutusmallista poiketen jätelautakuntaosa laskutetaan kultakin asunto-osakeyhtiöltä ja kiinteistöosakeyhtiöltä vain yhden kerran. Asioidessaan jätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan kanssa asunto-osakeyhtiö tai kiinteistöosakeyhtiö edustaa yhtiön osakkeiden haltijoita, ja yhtiön jätehuoltoa tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena eikä asuntokohtaisesti. 3) Kuntaosalla kunta kattaa sille aiheutuvia muita jätehuoltokustannuksia palveluista, jotka ovat kaikkien kunnan kotitalouksien käytettävissä, esimerkiksi risujen ja puutarhajätteen jätehuollosta. Kuntaosan suuruus perustuu kuntien tekemiin esityksiin ja vaihtelee jätelautakunnan kuntien kesken. III JÄRJESTETYN JÄTTEENKULJETUKSEN MAKSUT Aluekeräyspisteen käyttömaksut, ks. liite A taulukko 2. Tyhjennysmaksut kunnittain, ks. liite A taulukot 3 7. Punnittavien keräysvälineiden jätteenkäsittelymaksut, liite A taulukko 10. 8 jätteenkuljetuksen maksujen yleiset perusteet Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestetty sekajätteelle sekä asemakaava-alueilla biojätteelle. Sekajätteen keräys ja kuljetus on lisäksi järjestetty aluekeräyspisteiltä. Poltettavan jätteen erilliskeräystä järjestetään rajallisesti Joensuun keskustaajamassa ja sen käynnistämisestä on sovittava erikseen Puhas Oy:n kanssa. Keräys on mahdollista jätelain 32 :n 1 momentin kohdissa 2 ja 3 tarkoitetuille toimijoille (esim. julkisoikeudellinen yhteisö tai sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja). Poltettavaa jätettä ei kerätä kotitalouksista. Kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on jätelain 41 :n mukaan luovutettava kunnan vastuulle kuuluva jäte järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai alueelliseen vastaanottopaikkaan. Kiinteistön haltija voi valita jonkin seuraavista vaihtoehdoista jätehuollon järjestämiseksi: - oma jäteastia tai muu keräysväline yhden kiinteistön käyttöön - yhteinen jäteastia tai muu keräysväline usean toisiaan lähellä sijaitsevan kiinteistön käyttöön (ns. kimppa-astia) - sekajätteen toimittaminen aluekeräyspisteeseen. Joensuun kaupungin alueella vakituisen asuinkiinteistön haltija ei kuitenkaan voi valita aluekeräyspistevaihtoehtoa. Yhteisen keräysvälineen käytöstä annetaan tarkempia määräyksiä jätehuoltomääräysten 4 :ssä. Järjestetyn jätteenkuljetuksen maksuilla katetaan jätteenkuljetuksen ja -käsittelyn kustannukset. Maksu muodostuu valitun järjestetyn jätteenkuljetuksen vaihtoehdon mukaan, joko jäteastian tai muun keräysvälineen tyhjennyksiin perustuen, tai aluekeräyspisteen käyttömahdollisuuteen perustuen.
Sivu 4 / 7 Mikäli kiinteistön tai asunnon haltija liittyy aluekeräyspisteen käyttäjäksi kesken vuoden, laskutetaan aluekeräyspisteen käyttömaksu ilmoituskuukauden alusta alkaen. Mikäli aluekeräyspistettä käyttävän asunnon haltija ilmoittaa siirtymisestä oman tai yhteisen jäteastian käyttäjäksi, palautetaan jo maksettua aluekeräyspisteen käyttömaksua ilmoituspäivää seuraavan kuukauden alusta alkaen. Mikäli kiinteistön haltija tai muu jätteen haltija ei jätehuoltoviranomaisen tai ympäristönsuojeluviranomaisen kehotuksesta huolimatta liity järjestettyyn jätteenkuljetukseen, määrätään tämän maksettavaksi aluekeräyspisteen käyttömaksu. Samoin aluekeräyspisteen käyttömaksu voidaan määrätä, jos kiinteistöittäisiä jäteastian tyhjennyksiä ei voida tehdä jätehuoltomääräysten mukaisesti esimerkiksi seuraavista syistä johtuen: tyhjennykset peruttu tai niitä ei ole sovittu ollenkaan, astiaa ei ole, tai astia ei ole sovitussa tyhjennyspaikassa tyhjennysajankohtana. 9 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen maksujen perusteet Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen maksut muodostuvat käytettävien keräysvälineiden, tyhjennyskertojen, kerättävän jätelajin ja mahdollisten lisäpalveluiden perusteella. Keräysvälineen tyhjennysmaksu muodostuu kuljetusmaksusta ja käsittelymaksusta. Kuljetusmaksu perustuu kunnittain kilpailutettuun jätteenkuljetukseen, minkä vuoksi kuljetushinnat eroavat kuntien kesken. Käsittelymaksu sisältää jätteen käsittelykustannukset keräysvälineen kokoon, laskennalliseen täyttöasteeseen ja jätelajin tilavuuspainoon perustuen. Lisäksi käsittelymaksu sisältää tyhjennyksiin liittyvät hallinnolliset kustannukset sekä sekajätteen yhteydessä jäteveron. Käsittelymaksu on sama kaikissa jätelautakunnan kunnissa kullekin keräysvälineen tyyppi/tilavuus -yhdistelmälle. Erikseen punnittavien keräysvälineiden (esim. jätepuristimet ja siirtolavat) jätteenkäsittelymaksu laskutetaan jäte-erän todellisen painon perusteella. Tyhjennysmaksu muodostuu jätteen kuljetus- ja käsittelymaksusta sekä punnitusmaksusta. 10 Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen lisämaksut Lisämaksut, ks. liite A taulukko 8. Jäteastian tai muun keräysvälineen tyhjennykseen liittyvistä lisäpalveluista tai tyhjennyksen estymisestä veloitetaan seuraavia maksuja. Maksut perustuvat osin kuljetusmaksuihin, minkä vuoksi niiden suuruus vaihtelee kunnittain. Tilauskuljetusmaksu on lisämaksu epäsäännöllisestä, soiton perusteella tapahtuvasta tyhjennyksestä. Maksua ei veloiteta säännöllisessä tyhjennyksessä olevalle keräysvälineelle tilatusta yksittäisestä lisätyhjennyksestä, jos se sopii kuljetusurakoitsijan normaalille ajoreitille. Siirtomaksu veloitetaan silloin, jos jäteastiaa, -säkkiä tai irtojätettä siirretään käsin yli 10 metriä keräyspaikasta jäteautoon. Siirtomaksu veloitetaan jokaiselta alkavalta 10 metriltä. Jätehuoltomääräyksistä poikkeava keräysväline tai keräyspaikka -maksu veloitetaan, jos keräysväline tai -paikka ei ole jätehuoltomääräysten mukainen. Lisämaksu voidaan veloittaa mm. pyörättömästä jäteastiasta, ylipainavasta jäteastiasta, koneelliseen kuormaukseen soveltumattomasta astiasta tai sarjoittamattoman jätehuoltoavaimen käytöstä. Hukkanouto-maksu veloitetaan, jos keräysvälineen tyhjennys estyy jätehuoltoyhtiöstä tai kuljetusurakoitsijasta riippumattomasta syystä. Maksu voi aiheutua pääsyn estyessä tyhjennyspaikalle esimerkiksi lukitun portin, kulkureitille pysäköidyn ajoneuvon, kulkuväylän puutteellisen puhtaanapidon tai hiekoituksen, vapaana olevan koiran tai muun vastaavan syyn takia. Maksu voi aiheutua myös jätehuoltomääräysten vastaisesti täytetystä keräysvälineestä, jota ei voida tyhjentää jäteautoon, esimerkiksi jos keräysvälineeseen on laitettu sinne kuulumatonta jätettä tai keräysväline on liian raskas tyhjennettäväksi. Perumattomasta tyhjennyksestä veloitetaan normaali tyhjennysmaksu, mikäli keräysväline on tyhjä, eikä tyhjennystä ole peruttu etukäteen jätehuoltoyhtiöön ilmoittamalla. Jos kyseessä on astiaryhmä, jonka kaikki astiat ovat tyhjiä, laskutetaan normaali tyhjennysmaksu yhdestä astiasta. Mikäli jäteastia ei
Sivu 5 / 7 ole säännöllisen tyhjennysrytmin mukaisena tyhjennyspäivänä (± 1 päivä) sovitussa keräyspaikassa, veloitetaan normaali tyhjennysmaksu. 11 Aluekeräyspisteen käyttömaksujen perusteet Aluekeräyspisteet ovat sekajätteen keräyspisteitä, joiden käyttöoikeus on vain aluekeräyspisteen käyttömaksun maksaneilla kotitalouksilla. Pisteisiin saa toimittaa asumisessa syntyvää tavanomaista jätettä kohtuullisissa kertaerissä (yksi jätesäkki). Aluekeräyspisteen käyttömaksu on kiinteä vuosimaksu. Käyttömaksuilla katetaan jätteiden kuljetuksen ja käsittelyn kustannukset sekä osa keräyspisteverkoston perustamisen ja ylläpidon kustannuksista. Käyttömaksut perustuvat aluekeräyspisteverkoston kokonaiskustannuksiin koko toimialueella. Maksuihin sisältyy jätteenkäsittelyn osalta jäteveroa ja verkoston ylläpitoon liittyvät hallintokustannukset. Aluekeräyspisteen käyttömaksu on asuntokohtainen. Aluekeräyspisteen käyttömaksu määrätään asunnon käyttötilanteen perusteella. Maksuluokat ovat: - vakituinen asunto - vakituinen asunto, yhden hengen talous - vapaa-ajan asunto. Tyhjilleen jäänyt asuintalo, jossa ei ole vakinaista asukasta, rinnastetaan vapaa-ajan asuntoon. Aluekeräyspisteen käyttömaksu laskutetaan vakituisen asunnon haltijoilta kahdessa erässä ja vapaaajan asunnon haltijoilta kertamaksuna. Laskutus toteutetaan vuoden ensimmäisen päivän tilanteen perusteella, ellei jätehuoltoyhtiöön ole ilmoitettu muutoksista. Maksuvelvollisuus on sillä, jonka hallinnassa asunto on ollut vuoden ensimmäisenä päivänä. Maksuluokka määräytyy sen mukaan, mikä asunnon käyttötilanne ja vakinaisten asukkaiden määrä on ollut vuoden ensimmäisenä päivänä. Asunnon käyttötarkoituksen tai käytössäolotilanteen muutoksesta, asunnon haltijan vaihtumisesta tai vakinaisten asukkaiden määrän muutoksesta on viipymättä ilmoitettava jätehuoltoyhtiöön. Muutoksen tapahtuessa kesken kalenterivuoden, kun jätemaksu on jo laskutettu, laskutus voidaan oikaista ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta lukien. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu vapaa-ajan asunnosta vakituiseksi asunnoksi, astuu muutos voimaan ilmoituskuukauden alusta alkaen. Mikäli ilmoitusta muutoksesta ei ole tehty viipymättä, jätehuoltoviranomainen voi kiinteistön haltijan hakemuksen perusteella kohtuullistaa maksua takautuvasti. Jätehuoltoviranomainen voi myös määrätä laskutettavaksi takautuvasti lisämaksun asunnon muuttuneen käyttötarkoituksen tai käytössäolotilanteen taikka asunnon muuttuneen hallinnan perusteella. Lukitun aluekeräyspisteen avaimesta peritään avainpanttimaksu. IV MUUT MAKSUT 12 Jätekeskuksen ja jäteasemien vastaanottomaksut kotitalouksille Pienkuormien vastaanottomaksut, ks. Liite A taulukko 9. Punnittavien kuormien käsittelymaksut, ks. Liite A taulukko 10. Kotitaloudet voivat toimittaa järjestettyyn jätteenkuljetukseen kokonsa, määränsä tai ominaisuuksiensa takia sopimatonta jätettä Kontiosuon jätekeskukseen ja jäteasemille henkilö- tai pakettiautolla ja peräkärrillä. Jäteasemilla pienkuorman maksimikoko on 2 m 3 ja siitä laskutetaan kiinteä pienkuormamaksu. Kontiosuon jätekeskuksessa otetaan lisäksi vastaan yli 2 m 3 :n / 300 kg:n jätekuormia. Henkilöauto ja peräkärri -yhdistelmällä tuotava kuorma punnitaan tarvittaessa ja pakettiautolla tuotava kuorma aina, lukuun ottamatta puutarhajätekuormia. Jos kuorman koko on maksimissaan 2 m 3 :n / 300 kg:n, laskutetaan kiinteä pienkuormamaksu ilman punnitusmaksua. Jos kuorman koko ylittää 2 m 3 :n / 300 kg, laskutetaan jäte-erän jätteenkäsittelymaksu painon perusteella sekä kiinteä punnitusmaksu. Mikäli jätteen tuoja ei lajittele kuormasta hyödyntämiskelpoisia jätteitä erilleen ohjeistuksen mukaisesti, laskutetaan lisämaksu.
Sivu 6 / 7 Kotitalouksilta otetaan veloituksetta vastaan seuraavia jätteitä: - metallijäte - kyllästetty puu alle 1 m3 - sähkölaitteet - vaaralliset jätteet. 13 Väärinkäyttömaksu Sekajätteen aluekeräyspisteen, ekopisteen, jäteaseman tai jätekeskuksen väärinkäytöstä voidaan periä jätteen haltijalta maksu jäte-erästä aiheutuneista jätehuolto- ja siivouskustannuksista. Väärinkäyttöä on - aluekeräyspisteen käyttäminen, kun jätteen haltija ei ole maksanut aluekeräyspisteen käyttömaksua - kohtuullista kotitalousjätteen kertaerää (yksi jätesäkki) suuremman jätemäärän tuominen aluekeräyspisteeseen, vaikka jätteen tuoja on maksanut aluekeräyspisteen käyttömaksun - aluekeräys- tai ekopisteeseen kuulumattoman jätteen toimittaminen pisteeseen (esim. rakennus- ja purkujäte, vaarallinen jäte, sähkölaitteet, suurikokoiset jätteet kuten huonekalut sekä käymäläjäte) - jätteiden jättäminen jäteaseman tai jätekeskuksen kiinni ollessa niiden ulkopuolelle. Maksu peritään ensisijaisesti aluekeräys- tai ekopistettä, jäteasemaa tai jätekeskusta väärin käyttäneeltä jätteen tuojalta ja toissijaisesti jätteen syntykiinteistön haltijalta. (alv 0 %) (alv 24 %) Maksu esim. aluekeräyspisteen tai ekopisteen väärinkäytöstä, vähintään 50,00 62,00 V MAKSUT KUNNAN TOISSIJAISEN VELVOLLISUUDEN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVÄSSÄ JÄTEHUOLLOSSA Kunnan toissijaisen velvollisuuden perusteella tarjottavien palveluiden maksut, ks. liite B. Kunnan on järjestettävä muun kuin jätelain 32 :n mukaisen jätteen jätehuolto toissijaisen velvollisuuden mukaisesti silloin, jos jätteen haltija sitä muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi pyytää ja jäte sopii kunnan jätehuoltojärjestelmään. Kunnan tulee toissijaisen velvollisuuden perusteella tarjota sekä jätteen kuljetus- että käsittelypalvelua. Kunnan toissijaiseen velvollisuuteen perustuvan palvelun maksujen on katettava vähintään palvelusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli palveluntarve on jatkuvaa ja säännöllistä, kunnan on tehtävä jätteen haltijan kanssa sopimus, jonka kesto on maksimissaan kolme vuotta. VI JÄTEMAKSUJEN LASKUTUS Jätemaksut määrää maksuunpantaviksi jätelautakunta Puhas Oy:n valmistelusta. Laskutusjaksot voivat olla eri asiakasryhmille erilaiset. Jätemaksut maksetaan Puhas Oy:lle. Jätemaksu on maksettava viimeistään jätelaskussa tai muistutuksen johdosta lähetetyssä uudessa laskussa ilmoitettuna eräpäivänä muutoksenhausta huolimatta. Jos maksua ei makseta määräajassa, Puhas Oy lähettää yhden maksukehotuksen, minkä jälkeen perintätoimisto jatkaa maksun perintää. Jätemaksulasku on jätelain 145 :n perusteella suoraan ulosottokelpoinen ilman oikeuden päätöstä. Jätelautakunta siirtää tarvittaessa maksamattoman jätemaksulaskun ulosottoperintään. Jos jätemaksua ei makseta määräajassa, erääntyneelle määrälle on suoritettava erääntymispäivästä alkaen vuotuista viivästyskorkoa korkolain (633/1982) mukaisesti. Maksukehotuksen lähettämisestä ja
Sivu 7 / 7 muista perintätoimista peritään maksuvelvolliselta kuluja perintälain 10 a :n mukaisesti (Laki saatavien perinnästä 51/1999; muutos 31/2013). Jätemaksulaskusta mahdollisesti tehtävät muistutukset on toimitettava jätelautakunnalle 14 päivän kuluessa laskun saamisesta. Mikäli muuta ei toteen näytetä, katsotaan lasku saaduksi 7 vuorokauden kuluttua sen lähettämisestä. VII TAKSAN VOIMAANTULO JA MAHDOLLISET MUUTOKSET Tämä jätetaksa tulee voimaan 1.1.2015. Jätetaksa astuu voimaan, vaikka sen hyväksymistä koskevaan päätökseen haettaisiin muutosta. Jätetaksa kumoaa voimaan tullessaan Joensuun alueellisen jätelautakunnan aiemman jätetaksapäätöksen. Jätetaksa on voimassa toistaiseksi. Tässä taksassa jätevero kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on 55 euroa tonnilta ja veron osuus sisältyy taksassa vahvistettaviin arvonlisäverottomiin tyhjennys- ja jätteen vastaanottomaksuihin. Arvonlisäverottomiin maksuihin lisätään arvonlisävero 24 %. Mikäli verot muuttuvat tai käyttöön otetaan muu vastaava maksu, huomioidaan niiden vaikutus maksuihin voimaantulopäivästä lukien. YHTEYSTIEDOT Puhas Oy Jätehuollon asiakaspalvelu, mm. muuttuneiden tietojen ilmoitukset - puh. (013) 318 198 - sähköposti: asiakaspalvelu@puhas.fi - postiosoite: PL 370, 80101 Joensuu - www.puhas.fi Kontiosuon jätekeskus - Kontiosuontie 11, 80260 Joensuu - puh. (013) 267 3582 Joensuun alueellinen jätelautakunta Jätehuollon järjestämisen viranomaisasiat esim. maksujen kohtuullistamisen hakeminen ja maksuista tehtävät muistutukset - jätehuoltoneuvoja 050 408 6936 - jätehuoltosuunnittelija 050 412 6945 - sähköposti: jatelautakunta@jns.fi - www.joensuu.fi/jatehuolto