KYL OPS Ainekohtainen osa Sisältö

KYL OPS Ainekohtainen osa Sisältö 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ... 1 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI RUB1 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ)... 4 3. VIERAAT KIELET A (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ)... 5 3.1 ENGLANTI A (ENA)... 5 3.2 SAKSA A (SAA)... 7 3.3 RANSKA A (RAA)... 8 3.4 VENÄJÄ A (VEA)... 8 4. VIERAAT KIELET B2 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ)... 9 4.1 SAKSA B2 (SAB2)... 9 4.2 RANSKA B2 (RAB2)... 9 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2)... 9 5. VIERAAT KIELET B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ)...10 5.1 SAKSA B3 (SAB3)... 10 5.2 RANSKA B3 (RAB3)... 10 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3)... 10 6. MUUT KIELET... 11 6.1 LATINA (LA)... 11 6.2 VENÄJÄ ABC (VEABC)... 11 7. MATEMATIIKKA (MA)... 12 7.1 MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA)... 12 7.2 MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ (MAB)... 13 8. BIOLOGIA (BI)... 13 9. MAANTIEDE (GE)... 15 10. FYSIIKKA (FY)... 16 11. KEMIA (KE)... 17 12. USKONTO... 18 12.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO (UE)... 18 12.2 ORTODOKSINEN USKONTO (UO)... 19 13. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)... 20 14. FILOSOFIA (FI)... 20 15. HISTORIA (HI)... 21 16. YHTEISKUNTAOPPI (YH)... 25 17. PSYKOLOGIA (PS)... 27 18. MUSIIKKI (MU)... 28 19. KUVATAIDE (KU)... 30 20. LIIKUNTA (LI)... 33 21. TERVEYSTIETO (TE)... 36 22. OPINTO-OHJAUS (OP)... 37 23. MUUT LUKIOKURSSIT... 37 23.1 TIETOTEKNIIKKA (AT)... 37 23.2 ILMAISUTAITO/ IMPRO (IL)... 39 23.3 TANSSITAIDE (TA)... 40 23.4 KANSAINVÄLISYYSKURSSI (KV)... 40 23.5 MUSIKAALIPROJEKTI (PRJ)... 40 24. CONTENT-BASED INSTRUCTION IN ENGLISH (VIERASKIELINEN OPETUS VK )... 42 24.1 MATHEMATICS, ADVANCED SYLLABUS (MAA)... 42 24.2 BIOLOGY (BIE)... 43 24.3 GEOGRAPHY (GE E)... 43 24.4 PHYSICS (FYY)... 43 24.5 RELIGION AND ETHICS (UE)... 44 24.6 HISTORY (HIE)... 44 24.7 PSYCHOLOGY (PSE)... 44 24.8 ART (KU)... 45 24.9 INFORMATION TECHNOLOGY (AT)... 45

1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä ÄI7:n voi suorittaa pakollisen ÄI4:n jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10 Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Valtakunnallinen puheviestinnän koe Äidinkielessä järjestetään puheviestinnän valtakunnallinen päättökoe, joka koostuu ryhmäkeskustelusta ja yksilöesiintymisistä. Koe on vapaaehtoinen ja sen suorittamisesta saa erillisen todistuksen. KYL syventävät kurssit Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kielenhuollon kurssi kannattaisi käydä ensimmäisenä lukiovuonna, jolloin luotaisiin hyvä pohja kielen käytänteiden omaksumiselle ja sisäistämiselle. Median maailma -kurssi puolestaan pohjustaisi hyvin äidinkielen neloskurssia, jossa paneudutaan kieleen ja vaikuttamiseen. Niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin, Median maailma kurssi on pakollinen, jolloin se on suoritettava viimeistään ennen mediadiplomikurssia, joka suoritetaan abivuonna. Luovan kirjoittamisen kurssin voi käydä parhaaksi katsomassaan vaiheessa. 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Opiskelija kertaa peruskieliopin oppii kielenhuollon käsitteistön ymmärtää suomen kielenhuollon periaatteita osaa soveltaa kielenhuollon periaatteita, näkemyksiä ja käytänteitä kirjallisessa ilmaisussaan oikeakielisyyssäännöt ja kielen käytänteet kirjoitetun kielen lause- ja virkerakenteet tekstin kielellinen ja sisällöllinen sidostaminen tekstien rakenteita tekstien tyylejä Kielenhuollon kurssilla opiskellaan opettajajohtoisesti kielen käytänteitä. Kurssilla opiskelijat tekevät paljon kirjallisia harjoituksia, joiden avulla he oppivat sisäistämään kielenhuoltoon liittyviä näkökulmia. Pääpaino opetuksessa on omien tekstien tarkastelussa: oppilas arvioi kirjoittamiensa tekstien oikeinkirjoitusta, lause- ja virkerakenteita, sidostamista, rakenteita ja tyylivalintoja. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 1/43

: Kurssi arvioidaan 4 10. perustuu jatkuvaan näyttöön, kirjallisiin tehtäviin ja kokeisiin. 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija pohtii kirjoittamisen tehtäviä kehittää kielitajua lisää aistiherkkyyttä ja kielellistä havainnointikykyä syventää tietojaan fiktiivisestä kirjoittamisesta tutustuu fiktiivisen kirjoittamisen keinoihin ja menetelmiin kokeilee ja oppii sanataiteen eri muotoja ja lajeja harjoittelee yhdessä oppimista, palautteen antamista ja saamista rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjoittajana etsii mieluisia kirjoittamisen tapoja ja nauttii kirjoittamisesta mitä kirjoittaminen on mistä kirjoittaisin kerronnan keinoja: henkilö-, miljöö- ja aikakuvaus; kertoja ja näkökulma, dialogi ja monologi; rakenne: alkuasetelma, ristiriita, lopetus, aukot; aika kerronnan osana kielen keinoja: sanavalinta, rytmi ja äännerakenteet, kuvallisuus, tyyli kertomus, kuvaus, novelli, runo, pastissi jne. Kurssilla perehdytään erilaisin harjoituksin kaunokirjallisen tekstin lajeihin ja ominaispiirteisiin, kirjoitetaan paljon omia tekstejä ja harjoitellaan palautteen antamista ja saamista sekä tekstien muokkaamista että viimeistelyä. Kurssin alussa päätetään, julkistetaanko tekstejä kurssiantologiassa. perustuu tuntiaktiivisuuteen ja kirjallisiin harjoitustöihin. Kurssi arvioidaan suoritusmenetelmällä. KYL soveltavat kurssit 12. Median maailma (ÄI12) Median maailma -kurssin tavoitteena tutustuttaa opiskelija joukkoviestimien kehitykseen, mediaympäristöön ja median lukutapoihin. Mikäli oppilas aikoo suorittaa mediadiplomin, tämä kurssi on pakollinen pohjakurssi. kurssin sisältöön voi tutustua nettiosoitteessa www2.edu.fi/medianmaailma joukkoviestinnän kehitys mediaympäristöt median lukutapoja median säännöstö median toiminta ja talous Kurssi suoritetaan opettajan ohjauksessa lähiopetuksena tai itsenäisesti. Opiskelijat pitävät mediapäiväkirjaa, tutustuvat erilaisiin mediateksteihin ja kirjoittavat erilaisista niistä arviointi- ja vertailutehtäviä. Kurssi arvioidaan suoritus-merkinnällä, joka edellyttää kaikkien tehtävien suorittamista hyväksytysti. 13. Mediadiplomi (ÄI13) Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee. Median lukiodiplomia suorittaville opiskelijoille lukiodiplomi on yleistä valmentautumista työelämään, joillekin myös uravalinnan tuki. Opiskelija voi hyödyntää lukiodiplomia myös jatko-opinnoissaan. Opiskelija perehtyy median rakenteisiin, peruskäsitteisiin ja välineisiin sekä median sisällön ja ilmaisun erityispiirteisiin KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 2/43

ymmärtää median toimintaympäristöön vaikuttavia tekijöitä oppii erittelemään ja tulkitsemaan sekä arvioimaan mediaesityksiä oppii mediaesitysten tekemistä eri tuotantovälineillä Mediadiplomin rakentuminen Median lukiodiplomin pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittama vähintään neljä (4) mediaan liittyvää tai soveltavaa kurssia, joiden jälkeen suoritetaan lukiodiplomikurssi. Lukio määrittelee omassa opetussuunnitelmassaan kurssit, jotka voivat olla mediadiplomin pohjakursseja. Opiskelijoille tiedotetaan jo ensimmäisen opiskeluvuoden alussa mahdollisuudesta suorittaa lukion mediadiplomi. Lukiodiplomikurssin aikana työllistetään lukiodiplomityö, laaditaan työsuunnitelma ja mediaelämäkerta sekä kirjoitetaan essee, joka sisältää itsearvioinnin. Lukiodiplomityö ja muu edellä mainittu materiaali kootaan arviointia varten portfolioksi. Mediadiplomi Opiskelija tekee mediadiplomin päättötyön valitsemaltaan median alalta. Työssään hän osoittaa valitsemansa median tekniikan ja ilmaisun hallintaa. Opiskelija hallitsee työskentelyprosessin kokonaisuuden. Opettaja valvoo työskentelyprosessin etenemistä. mediadiplomin opiskelija tekee itsenäisesti. Ryhtyessään tekemään mediadiplomityötään opiskelija tekee työsuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Työsuunnitelmassa rajataan selkeästi diplomityön laajuus ja ajankäyttö käytettävän ilmaisuvälineen mukaan. Työ tehdään valmiiksi mediadiplomikurssin aikana. Mediadiplomin arviointi Median lukiodiplomi arvioidaan asteikolla 1 5. Arvioinnin kohteena on diplomityön kokonaisuus: diplomityöksi valittu mediaesitys (painoarvo 2/3) sekä esseessä taito analysoida ja tulkita mediaa ja pohtia omaa oppimistaan (painoarvo 1/3). Arvioinnin suorittaa kaksi arvioijaa itsenäisesti. Lopullisesta arvosanasta päätetään yhdessä. Arvioitsijoista toinen on lukion opettaja ja toinen median ammattilainen. Lukiodiplomisuorituksista laaditaan arvostelupöytäkirja, jonka kumpikin arvioitsija allekirjoittaa. Arvostelupöytäkirja tallennetaan lukion arkistoon. Arvioinnista annetaan numeroarvostelun lisäksi opiskelijan sitä pyytäessä myös arviointilausunto, joka liitetään opiskelijalle annettavaan portfolioon. Sen allekirjoittavat kumpikin arvioitsija. Suoritus merkitään lukion päättötodistukseen koulun opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Mediadiplomista annetaan erillinen todistus. Lukion mediadiplomin rakentumiseen, suorittamiseen ja arviointiin voi tutustua opetushallituksen nettisivuilla (www.edu.fi > lukiokoulutus > lukiodiplomit > mediadiplomi) Opetushallitus määrittelee hyvin tarkasti mediadiplomin sisällön ja rakenteen, joihin mediadiplomin suorittaminen lukiossa perustuu. 14. Kirjallisuusdiplomikurssi (AI14) Kurssilla opiskelija perehtyy monipuolisesti eri aikakausien eri tyylejä edustaviin teoksiin ja oppii tunnistamaan ja pohtimaan eri kulttuurien kirjallisia traditioita. Opiskelija lukee kurssin aikana kaksikymmentä teosta, jotka edustavat sekä kotimaista että ulkomaista kaunokirjallisuutta, niin proosaa, lyriikka kuin draamaa, ja tekee niistä tehtäviä, jotka voivat olla lukupäiväkirjoja, kirjallisuusesseitä, kirjaesittelyjä, kirja-arvosteluja ja kirjavinkkausta. Suorittaessaan kirjallisuusdiplomia opiskelija toimittaa kirjallisuusportfolion, joka sisältää kuvauksia mm. teosvalinnoista ja lukuprosessista sekä suoritetut tehtävät, jotka vaativat opiskelijalta itsenäistä ja tavoitteellista työskentelyä. Kirjallisuusdiplomi, josta opiskelija saa erillisen todistuksen, arvioidaan arvosanalla 1-5. 15. Kirjallisuuspiiri (AI15) Kirjallisuuspiirin tavoitteena on johdattaa opiskelija kirjallisuuden kiehtovaan maailmaan. Opiskelija lukee yhden teoksen kuukaudessa, lukuvuoden aikana yhteensä yhdeksän teosta, jotka käsittelevät pääasiassa sekä koti- että ulkomaista nykykirjallisuutta. Kirjallisuuspiirissä keskustellaan annettujen tehtävien pohjalta kirjailijan tuotannosta, luetun teoksen aiheesta, sen käsittelystä, rakenteesta, näkökulmasta, tyylistä ja merkityksestä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä osallistumisen ja tehtyjen tehtävien pohjalta. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 3/43

2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI RUB1 (perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin 4-10. Valtakunnallisten kurssien sisältö on luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) 5. Elinympäristömme (RUB5) 6. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) KYL syventävät kurssit Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssi 10 on tarkoitettu suoritettavaksi ennen ensimmäistä kurssia tai samanaikaisesti sen kanssa. Kurssit 8 ja 9 on tarkoitettu 3. vuoden opiskelijoille. Kurssin itseopiskelu Syventävät koulukohtaiset kurssit voidaan suorittaa ainoastaan osallistumalla opetukseen. 8. Abikertaus (RUB8) Tavoitteena on vahvistaa rakenteiden ja keskeisen sanaston hallintaa. Kurssilla kerrataan rakenteet ja vahvistetaan niiden hallintaa erilaisten harjoitusten sekä kirjoitelman avulla. Opiskelijoiden toiveiden mukaisesti harjoitellaan myös luetun ja kuullun ymmärtämistä. Kurssilla työskennellään enimmäkseen opettajajohtoisesti. Pääpaino on kirjallisessa viestinnässä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää aktiivista mukanaoloa oppitunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista. 9. Puhe- ja kuuntelukurssi (RUB9) Tavoitteena on rohkaista opiskelijaa puhumaan ruotsia sekä parantaa valmiuksia selviytyä ylioppilastutkinnon kuullunymmärtämiskokeesta. Samalla kerrataan eri aihepiirien sanastoa. Keskusteluaiheita ovat esim. itsestä ja perheestä kertominen, ulkonäön kuvailu, asuminen, kotiseutu, Suomi, matkailu, koulunkäynti ja opiskelu, työelämä, TV ja kirjallisuus. Myös opiskelijoiden toiveet otetaan huomioon. Tutustutaan valtakunnallisiin suullisiin kokeisiin ja harjoitellaan runsaasti kuullun ymmärtämistä, erityisesti avoimiin kysymyksiin vastaamista. Puhumista harjoitellaan mm. pari- ja pienryhmäkeskustelujen sekä pelienkin avulla. Kuullun ymmärtämistä harjoitellaan edellisvuosien ylioppilaskokeiden avulla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää aktiivista mukanaoloa oppitunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 4/43

10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Tavoitteena on kerrata perusopetuksen oppimäärään kuuluvat rakenteet ja keskeinen sanasto sekä parantaa valmiuksia suoriutua ensimmäisistä lukion ruotsin kursseista. Aihepiirit liittyvät keskeisesti nuorten jokapäiväiseen elämään. Niihin liittyvää sanavarastoa laajennetaan aiemmin opitusta. Vahvistetaan kaikkein keskeisimpien rakenteiden hallintaa. Kurssilla luetaan, kirjoitetaan, kuunnellaan ja puhutaan. Ks. oppiaineen yleiskuvaus. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, jonka saaminen edellyttää aktiivista mukanaoloa oppitunneilla ja annettujen tehtävien suorittamista. 3. VIERAAT KIELET A (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) 3. Opiskelu ja työ (ENA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) 5. Kulttuuri (ENA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) KYL syventävät kurssit Englannin kielen koulukohtaiset kurssit syventävät opiskelijan tietoja ja taitoja sekä suullisessa että kirjallisessa kielessä. Ne voidaan arvioida joko suoritusmerkinnällä tai numerolla yhteisen sopimuksen mukaisesti, mutta kurssin suorittamisen ehdottomana edellytyksenä on aktiivinen osallistuminen, eikä kursseja voi näin ollen suorittaa itsenäisesti. Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi EN11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Puhumalla paras (ENA9) antaa opiskelijalle valmiudet sujuvaan suulliseen viestintään englannin kielellä valmentaa vapaaehtoiseen suulliseen päättökokeeseen kurssilla opetellaan viestintätaitoja esimerkkitilanteiden avulla ja perehdytään englanninkielisten käyttämään small talkiin harjoitellaan puheiden pitämistä englanniksi KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 5/43

Menetelmät Pari- ja ryhmätyöskentelyn merkitys korostuu, kun harjoitellaan viestintää eri tilanteissa. Työtavat ovat opiskelijakeskeisiä ja kirjoitettu kieli jää taka-alalle. Aktiivinen osallistuminen, suulliset tehtävät, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) harjoittaa sekä suullista että kirjallista viestintää antaa opiskelijalle valmiudet käsitellä ympäröivää maailmaa abstraktien käsitteiden avulla perehdytään ajankohtaistapahtumiin ulkomaisten lehtien ja muun uutismateriaalin avulla tehdään kirjallisia ja suullisia töitä ajankohtaisista uutisaiheista Menetelmät Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. Aktiivinen osallistuminen, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu 11. Kertauskurssi (ENA11) valmentaa ylioppilaskirjoituksiin kerrata keskeiset rakenteet ja kirjoittamisen perusasiat harjoittaa sanastoa sekä tekstin ymmärtämistä painotetaan tekstin ymmärtämistä ja abstraktin kielen osaamista huomioidaan erityisesti rakenteiden ja kirjoitetun kielen hallinta Menetelmät Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet. Aktiivinen osallistuminen, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu 12. Kirjallisuus ja luova kirjoittaminen (ENA12) Opitaan tunnistamaan kirjoitetun kielen eri tyylejä ja rekistereitä ja tulkitsemaan ja analysoimaan kirjallisia teoksia Tutustutaan englanninkieliseen kirjallisuuteen. Luetaan englanninkielistä kirjallisuutta ja tulkitaan sitä. Tutustutaan kirjallisuuden eri lajeihin (esim. novelli, pakina, runo) teoriassa ja käytännössä. Kirjoitetaan analyysejä ja omia luovia tuotoksia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. Menetelmät Pääpaino on luetun tekstin analyyttisessä ymmärtämisessä ja luovan kirjoitetun kielen tuottamisessa. Tehdään ryhmä- ja paritöitä, joiden puitteissa opetellaan niin tulkitsemaan kaunokirjallisuutta kuin käyttämään kaunokirjallisuuden välineitä omassa tekstissä. Aktiivinen osallistuminen, kirjalliset ja suulliset tehtävät, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Kehittyä kirjoittajana ja oppia tuottamaan tarkoituksenmukaista tekstiä eri tyylilajien vaatimalla tavalla. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 6/43

Opiskellaan erityylisten kirjoitelmien ominaispiirteitä (argumentoiva kirjoitelma, yleisönosastokirje, epävirallinen ja virallinen kirje jne.) ja kirjoitetaan useita tuotoksia eri aihepiireistä. Menetelmät Pääpaino kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. Aktiivinen osallistuminen, kirjallisista tuotoksista työstetty portfolio/kirjalliset tuotokset, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu. KYL soveltavat kurssit 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Vahvistetaan omaa kulttuuri-identiteettiä ja opitaan englanninkielisestä kulttuurista. Myös kielitaito kehittyy projektitöitä tehdessä. Opitaan kulttuurienvälistä ymmärtämistä Verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). Menetelmät Kurssilla kootaan esimerkiksi portfolio tehdyistä projektitöistä. Käytetään mm. reflektointia arvioinnin välineenä ja pohditaan oman kulttuurin vaikutusta kulttuurienvälisessä ymmärtämisessä ja kanssakäymisessä. Aktiivinen osallistuminen, kurssilla tehtävistä projektitöistä koostuva portfolio tai muu yhdessä sovittu suoritustapa, suoritusmerkintä tai numeerinen arvostelu. 3.2 SAKSA A (SAA) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) 3. Opiskelu ja työ (SAA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) 5. Kulttuuri (SAA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) 8. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA8) KYL syventävät kurssit Saksan kielen koulukohtaiset kurssit syventävät opiskelijan tietoja ja taitoja saksan kielessä. Kursseilla harjoitellaan puheviestintää ja vahvistetaan rakenteiden hallintaa. Ne voidaan arvioida joko suoritusmerkinnällä tai numerolla yhteisen sopimuksen mukaisesti. Kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. 9. Kommunikatiivinen kurssi (SAA9) rohkaista opiskelijaa puhumaan saksaa harjoitella käyttämään saksan kieltä aidontuntuisissa tilanteissa harjoitella kuullunymmärtämistä KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 7/43

jokapäiväisen elämän tilanteet turistiset tilanteet henkilökohtaiset kontaktit Kurssilla harjoitellaan puheviestintää käytännön esimerkkitilanteiden avulla, esim. parikeskustelujen, roolileikkien ja kommunikatiivisten pelien avulla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Saksan kertauskurssi (SAA10) Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten kertauskurssiksi. vahvistaa kielen eri osa-alueiden hallintaa kerrata keskeiset saksan kielen rakenteet valmentaa opiskelijoita päättökoetta varten saksan kielen keskeiset rakenteet tekstin ymmärtämisen harjoitteleminen Kurssilla vahvistetaan keskeisten rakenteiden hallintaa vaihtelevilla harjoituksilla, tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan tiivistelmän laatimista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3.3 RANSKA A (RAA) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2) 3. Opiskelu ja työ (RAA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA14) 5. Kulttuuri (RAA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RAA8) KYL syventävät kurssit 3.4 VENÄJÄ A (VEA) 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA9) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (VEA1) 2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA2) KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 8/43

3. Opiskelu ja työ (VEA3) 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA14) 5. Kulttuuri (VEA5) 6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA6) 7. Luonto ja kestävä kehitys (VEA7) 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (VEA8) 4. VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien sisältö on luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 4.1 SAKSA B2 (SAB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB21) 2. Meillä ja muualla (SAB22) 3. Ennen ja nyt (SAB23) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB24) 5. Kulttuuri (SAB25) 6. Yhteinen maapallomme (SAB26) 7. Tiede ja tekniikka (SAB27) 8. Luonto ja kestävä kehitys (SAB28) 4.2 RANSKA B2 (RAB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB21) 2. Meillä ja muualla (RAB22) 3. Ennen ja nyt (RAB23) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB24) 5. Kulttuuri (RAB25) 6. Yhteinen maapallomme (RAB26) 7. Tiede ja tekniikka (RAB27) 8. Luonto ja kestävä kehitys (RAB28) 4.3 VENÄJÄ B2 (VEB2) 1. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB21) 2. Meillä ja muualla (VEB22) 3. Ennen ja nyt (VEB23) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB24) 5. Kulttuuri (VEB25) 6. Yhteinen maapallomme (VEB26) 7. Tiede ja tekniikka (VEB27) 8. Luonto ja kestävä kehitys (VEB28) KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 9/43

5. VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 5.1 SAKSA B3 (SAB3) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SAB31) 2. Näin asiat hoituvat (SAB32) 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SAB33) 4. Meillä ja muualla (SAB34) 5. Ennen ja nyt (SAB35) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SAB35) 7. Kulttuuri (SAB37) 8. Yhteinen maapallomme (SAB38) KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (SAB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.2 RANSKA B3 (RAB3) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB31) 2. Näin asiat hoituvat (RAB32) 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB33) 4. Meillä ja muualla (RAB34) 5. Ennen ja nyt (RAB35) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB36) 7. Kulttuuri (RAB37) 8. Yhteinen maapallomme (RAB38) KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 5.3 VENÄJÄ B3 (VEB3) 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (VEB31) 2. Näin asiat hoituvat (VEB32) 3. Vapaa-aika ja harrastukset (VEB33) 4. Meillä ja muualla (VEB34) 5. Ennen ja nyt (VEB35) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (VEB36) 7. Kulttuuri (VEB37) 8. Yhteinen maapallomme (VEB38) KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (VEB39) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 10/43

6. MUUT KIELET 6.1 LATINA (LA) KYL soveltavat kurssit Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. 1. Cursus primus (LA1) tehdä opiskelijalle ymmärrettäväksi latinan kielen vuosisatainen merkitys tuoda esiin latinan kielen merkitys nykykielille johdattaa opiskelija ymmärtämään antiikista periytyviä aineksia eurooppalaisissa kielissä ja kulttuurissa latinan kielen kieliopin perusrakenteet Rooman imperiumin historia pähkinänkuoressa Euroopan kulttuurihistorian eri vaiheita kuolemattomia lentäviä lauseita tärkeimmät roomalaiset runoilijat ja heidän pääteoksensa Opiskellaan suppeasti latinan kieliopin keskeisiä rakenteita ja perussanastoa kommunikatiivistenkin harjoitusten avulla. Opitaan lentäviä lauseita ja niiden taustatarinoita. Tutustutaan muutamaan Rooman kulta-ajan kuuluisimpaan runoilijaan. Opetellaan lukemaan latinankielisiä runoja runomittaa noudattaen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 2. Cursus secundus (LA2) lisätä opiskelijan latinan kielen ja antiikin tuntemusta oppia ymmärtämään kreikkalais-roomalaisen kultuuriperinnön merkitys eurooppalaiselle kulttuurille laajempi lentävien lauseiden kokoelma antiikin runoilijoiden töitä katkelmia historiankirjoittajien teoksista esimerkkejä keski- ja uuden ajan latinan kielestä Apuneuvoja käyttäen opitaan ymmärtämään ja kääntämään muokattuja latinankielisiä tekstejä. Kurssityönä tehdään itsenäisesti lyhyehkö käännöstyö. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6.2 VENÄJÄ ABC (VEabc) KYL soveltavat kurssit Venäjän ABC-kurssi (VEabc) oppia kyrilliset kirjaimet ja venäjän kielen äänteet oppia ilmaisemaan itseään hyvin rajoitetusti venäjäksi rohkaista nuoria opiskelemaan ennakkoluulottomasti uusia kieliä jokapäiväisen elämäntilanteet matkailuun liittyvät tilanteet harrastustoimintaan liittyvät tilanteet Venäjän kieltä opetellaan kurssilla kommunikatiivisin menetelmin ja draaman keinojen avulla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 11/43

7. MATEMATIIKKA (MA) Matematiikan asema aikamme kulttuurissa edellyttää valmiutta ymmärtää, hyödyntää ja tuottaa matemaattisesti esitettyä tietoa. Matematiikan opetuksen tehtävänä on tutustuttaa opiskelija matemaattisen ajattelun malleihin sekä matematiikan perusideoihin ja rakenteisiin, opettaa käyttämään puhuttua ja kirjoitettua matematiikan kieltä sekä kehittää laskemisen ja ongelmien ratkaisemisen taitoja. Pitkä oppimäärä ja lyhyt oppimäärä Matematiikan osaamista yhteiskunnassa tarvitaan pelkistetysti ammattilaistasolla ja kansalaistasolla. Ammattilaistason valmiuksia kehitetään matematiikan pitkässä oppimäärässä. Kansalaistason valmiusvaatimuksiin pyritään lyhyessä matematiikassa. Toisaalta lyhyen oppimäärän opiskelleen mahdollisuutta siirtyä myöhemmin matemaattisille aloille tuetaan kurssilla MAB8. Molempien oppimäärien suorittajille soveltuvia syventäviä kursseja ovat MAA11 ja MAB7. Oppimäärän vaihto Vaihdettaessa oppimäärää pitkästä lyhyeen opiskelijan suorittamat pitkän kurssit muunnetaan lyhyen kursseiksi pääsääntöisesti seuraavasti: MAA1 MAB1 MAA3 MAB2 MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 Valtakunnallisten kurssien suoritusjärjestys Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua opettavan opettajan kanssa. Valtakunnalliset kurssit arvioidaan asteikolla 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. 7.1 MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) 2. Polynomifunktiot (MAA2) 3. Geometria (MAA3) 4. Analyyttinen geometria (MAA4) 5. Vektorit (MAA5) 6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) 7. Derivaatta (MAA7) 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) 10. Integraalilaskenta (MAA10) 11. Lukuteoria ja logiikka (MAA11) 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (MAA12) 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13) KYL syventävät kurssit 14. Pitkän matematiikan kertauskurssi (MAA14) pakollisten kurssien MAa1 MAA10 kokoava kertaus valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin Keskeiset sisällöt kertaustehtäviä eri kursseista eri kurssien sisältöjä yhdisteleviä tehtäviä preliminäärikoe KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 12/43

laskuharjoitukset tunnilla ja kotona työskentely voi tapahtua pienryhmissä Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 15. Perusopetuksen matematiikan kertauskurssi (MAA0) Kurssin tavoitteena on, että lukioon tulevan opiskelija rutiinilaskutaso mahdollistaa pitkän (lyhyen) matematiikan menestyksekkään opiskelun. Keskeiset sisällöt Kurssilla kerrataan ja vahvistetaan matematiikan eri osa-alueiden hallintaa ja laskurutiineja. Laskuharjoitukset. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 7.2 MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB1) 2. Geometria (MAB2) 3. Matemaattisia malleja (MAB3) 4. Matemaattinen analyysi (MAB4) 5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5) 6. Matemaattisia tutkimusmenetelmiä (MAB6) 7. Talousmatematiikka (MAB7) 8. Matemaattisia malleja II (MAB8) KYL syventävät kurssit 9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9) Pakollisten kurssien MAB1 MAB6 kokoava kertaus valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin Keskeiset sisällöt kertaustehtäviä eri kursseista eri kurssien sisältöjä yhdisteleviä tehtäviä preliminäärikoe laskuharjoitukset tunnilla ja kotona työskentely voi tapahtua pienryhmissä Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 8. BIOLOGIA (BI) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 13/43

3. Ympäristöekologia (BI3) 4. Ihmisen biologia (BI4) 5. Bioteknologia (BI5) KYL syventävät kurssit 6. Kertauskurssi (BI6) Kurssin suorittamisajankohta ja itseopiskelu Pääsääntöisesti kurssi suoritetaan pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien jälkeen ennen ylioppilaskirjoituksia. Perustellusta syystä (esim. osallistuminen syksyn ylioppilaskirjoituksiin) kurssille voi kuitenkin osallistua jo aikaisemmin. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija omaksuu aiempaa yhtenäisemmän kuvan biologiasta tieteenä kertaa ja syventää tietojaan biologian keskeisistä aihepiireistä täydentää tietojaan aiemmilla kursseilla vähemmälle huomiolle jääneistä aihepiireistä valmentautuu ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen saa valmiuksia myös lukion jälkeisiin bioalan pääsykokeisiin ja opintoihin Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien joidenkin keskeisten kohtien kertausta, kuten ekologia ja ekosysteemien toiminta solut ja niiden toiminta perinnöllisyys ihmisen rakenne ja fysiologia geenitekniikan menetelmät Aiemmilla kursseilla vähemmälle huomiolle jääneitä aihepiirejä, kuten eliöiden luokittelu yksilönkehitys evoluution vaiheet immunologia biotekniikan tuotantomenetelmät Biologian reaalikoe tehtävätyypit perinnöllisyystehtävien tulkinta muihin aineistotehtäviin vastaaminen biologia ja ainerajat ylittävät tehtävät Kurssi toteutetaan pääosin oppilaskeskeisesti, esimerkiksi vanhoista ylioppilastehtävistä pidettävien alustusten muodossa. Vaikeiden aiheiden kohdalla käytetään myös luennointia. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun kaikki työt, raportit jne. on hyväksytty. 7. Työtapakurssi (BI7) Kurssin suorittamisajankohta ja itseopiskelu Kurssille voi osallistua, kun biologian 1. kurssi on suoritettu. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu sekä teoriassa, että käytännössä biologisissa laboratoriotutkimuksissa käytettäviin työtapoihin tutustuu myös joihinkin biologisissa kenttätutkimuksissa käytettäviin työtapoihin tekee pienimuotoisia laboratorio- ja kenttätutkimuksia osaa tehdä työselostuksen tutustuu joihinkin tieteellisiin julkaisuihin ja ymmärtää tulosten julkistamisen merkityksen hankkii valmiuksia lukion jälkeisiin bioalan, kuten lääketieteen, hoitoalan, biotekniikan, ympäristöalan, maa- ja metsätalouden ja biologian opintoihin Esimerkkejä laboratoriotutkimuksista KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 14/43

solujen, kudosten ja kokonaisten pieneliöiden mikroskopointi eläinten ja kasvien anatomia eliöiden elintoimintoja käsittelevät tutkimukset Esimerkkejä kenttätutkimuksista vesi- ja maaperänäytteiden otto kasvillisuuskartoitus ympäristöekologiset tutkimukset esim. indikaattorilajeja käyttäen Työselostukset ja tulosten julkistaminen Kurssi on luonteeltaan työkurssi, jossa pareina tai pienryhmissä tutustutaan käsiteltävien asioiden teoreettiseen taustaan ja sitten käytännössä harjoitellaan tutkimuksissa käytettäviä työtapoja. Työskentelyn vaiheet kuvataan työselostuksissa. Myös tutustumiskäyntejä esim. bioalan laboratorioihin voidaan tehdä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun sovitut työt on hyväksytysti suoritettu ja työselostukset sekä mahdolliset raportit (esim. tutustumiskäynneiltä) on jätetty. 9. MAANTIEDE (GE) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pääsääntöisesti kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, josta voidaan poiketa opettajan kanssa sopien. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta (GE1) 2. Yhteinen maailma (GE2) 3. Riskien maailma (GE3) 4. Aluetutkimus (GE4) KYL syventävät kurssit 5. Kartta- ja kertauskurssi (GE5) Kurssin suorittamisajankohta ja itseopiskelu Paras ajankohta kurssin suorittamiseen on ennen ylioppilaskirjoituksia. Kurssille voi kuitenkin osallistua, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Kurssin itsenäinen suorittaminen on mahdollista vain erityisen pakottavista syistä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija valmentautuu ylioppilaskirjoitusten reaalikokeeseen syventää kartografian tietojaan ja taitojaan syventää paikkatietojärjestelmien tuntemustaan kertaa Suomen, Euroopan ja koko maailman perusnimistöä hahmottaa maailmaa aiempaa paremmin Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisten kohtien kertaus Maan planetaarisuuteen liittyvät ilmiöt ilmakehä, vesikehä, kivikehä, eliökehä ja niiden vuorovaikutus ihmisen toiminnan alueelliset piirteet Maantieteen reaalikoe tehtävätyypit karttatehtävien tulkitseminen muihin aineistotehtäviin vastaaminen maantiede ja ainerajat ylittävät tehtävät Kartat ja maailmankuvan kehitys KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 15/43

10. FYSIIKKA (FY) kartografian historiaa kartoitus nykymenetelmin havainnollistaminen maantieteessä kartat aluesuunnittelussa, maankäytön ohjannassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa Suomen, Euroopan ja maailman perusnimistöä Kurssi toteutetaan oppilaskeskeisesti portfoliomuotoisena. Työtapoina esim. yo-tehtäviin perustuvat esitelmät, paikkatieto-ohjelman avulla tehtävät työt ja tutustumiskäynnit raportteineen. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä, kun portfolioon kerättävät työt, muistiinpanot, karttatulkinnat jne. on hyväksyttävästi tehty. Kurssin suorittaminen voi vaikuttaa korottavasti päästötodistuksen arvosanaan. Fysiikka on empiirinen luonnontiede, jossa luonnon perusrakennetta ja -ilmiöitä pyritään ymmärtämään ja selittämään käyttäen luonnosta kokeellisin menetelmin saatavaa tietoa. Tavoitteena on löytää luonnossa yleispäteviä lainalaisuuksia ja esittää ne matemaattisina malleina. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Fysiikan ainoa pakollinen kurssi FY1 suoritetaan ensin ja syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit arvioidaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) 2. Lämpö (FY2) 3. Aallot (FY3) 4. Liikkeen lait (FY4) 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) 6. Sähkö (FY6) 7. Sähkömagnetismi (FY7) 8. Aine ja säteily (FY8) KYL syventävät kurssit 9. Kertauskurssi (FY9) Kurssin tavoitteena on kehittää fysiikan lukiokursseille ominaisia taitoja. Kurssi valmentaa opiskelijoita erityisesti ylioppilastutkinnon reaalikoetta varten. Kurssista on apua myös niille opiskelijoille, jotka pyrkivät sellaisiin oppilaitoksiin, joiden pääsykokeissa vaaditaan lukion fysiikan tietoja. Sisältö Kurssilla kerrataan fysiikan kurssien 1 8 (FY1 FY8) keskeiset sisällöt. Erityisesti keskitytään mekaniikkaan sekä sähkö- ja lämpöopin sisältöihin. Kurssimateriaalina käytetään aikaisempia reaalikoetehtäviä, preliminäärikokeita ja muita kertaustehtäviä. Tehtävät ovat pääosin laskutehtäviä, joiden yhteydessä kerrataan asiaan liittyvä teoria. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KYL soveltavat kurssit 10. Tähtitiede (FY10) Kurssin tavoitteena on tähtitaivaan keskeisten ilmiöiden ja kohteiden oppiminen pääpiirteittäin. Sisältö Kurssilla tutustutaan tähtitaivaan kohteisiin alkaen aurinkokunnasta päättyen kosmologian eri vaihtoehtoehtoihin. Sisällön kannalta keskeisimpiä asioita ovat muun muassa aurinkokunnan synty, rakenne ja eritysominaisuudet, tähtien välinen avaruus, säteily, etäisyydet, galaksit, KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 16/43

11. KEMIA (KE) kvasaarit, kompaktit tähdet ja muuttujat. Myös astrobiologiset kysymykset voivat kuulua kurssin sisältöön. Lisäksi kurssiin kuuluu matemaattisia tähtitieteeseen kuuluvia perustehtäviä, kuten Keplerin lait. Kurssilla tehdään mahdollisesti vierailu lähialueen tähtitorniin. Kurssin työmenetelminä ovat luokkaopetus, ryhmätyöt, tähtien havainnointi (sään salliessa) ja mahdollinen vierailu johonkin lähialueen tähtitorniin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. perusteet selvitetään kurssin alussa. Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta yhtenä keskeisenä perusluonnontieteenä, joka tutkii ja kehittää materiaaleja, tuotteita, menetelmiä ja prosesseja kestävän kehityksen edistämiseksi. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Pakollinen kurssi suoritetaan ensin. Syventävien kurssien suorittaminen numerojärjestyksessä on suositeltavaa. Muutoksista on syytä keskustella opettajan kanssa. Kurssi arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnallinen pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) 2. Kemian mikromaailma (KE2) 3. Reaktiot ja energia (KE3) 4. Metallit ja materiaalit (KE4) 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) KYL soveltavat kurssit 6. Kemian laborointikurssi (KE6) Oppilas tuntee aineiden ominaisuuksia tietää aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja sekä tämän perusteella osaa esittää kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla oppii tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia sekä arvioimaan tulosten luotettavuutta ja merkitystä osaa työskennellä turvallisesti ohjeita noudattaen kykenee vastuulliseen työskentelyyn niin itsenäisesti kuin ryhmissä. Kurssin sisältö vaihtelee ja kehittyy vuosittain. Kurssilla suoritettavia töitä ovat esimerkiksi sakkareaktiot titraus alkuaine analyysi pumpulin nitraus kemiallinen puutarha suhdekaavan määrittäminen sitruunahapon eristäminen Oppilaat valmistavat itse tarvittavat liuokset, etsivät työvälineet ja kemikaalit, huolehtivat työpisteensä siisteydestä. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 17/43

kokeellinen työskentely itsenäisesti, pareittain ja ryhmissä raportointi keskusteleva opetus suoritetaan suoritettu/hylätty- merkinnällä. perustuu tunneilla suoritettuihin tutkimuksiin, niistä tehtyihin työselostuksiin ja tuntiaktiivisuuteen. 7. Kemian kertauskurssi (KE7) valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin Keskeiset sisällöt kertaustehtäviä eri kursseista KE1-KE5 eri kurssien sisältöjä yhdisteleviä tehtäviä harjoitukset ja kertaavat tehtävät tunnilla ja kotona työskentely voi tapahtua pienryhmissä Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä 12. USKONTO 12.1 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO (UE) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssi UE1 suoritetaan ensimmäisenä, sen jälkeen numerojärjestyksessä tai oman etenemissuunnitelman mukaisessa vapaassa järjestyksessä. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) 4. Uskontojen maailmat (UE4) 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) KYL syventävät kurssit Koulukohtaisten kurssien suoritusjärjestys Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. 6. Myytti ja minä (UE6) Kurssi tukee keskeisesti aihekokonaisuuksia kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa myyttikäsitteen monipuolisuuden ja laajuuden ymmärtää myytin aseman uskonnon ja kulttuurin rakennusaineena tunnistaa eri myyttien lajeja eri myyteistä tutustuu tarkemmin itse valitsemaansa myyttiin Sisältö myytin olemus ja lajit suurten kulttuurien keskeisiä myyttejä Raamattu ja myytit KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 18/43

arkipäivän myytit Keskeiset työtavat ja menetelmät sovitaan kurssin alussa. Kurssilla tehdään yksi oma myyttitutkimus tutkielmanteko-ohjeiden mukaisesti. Oppitunneilla tutkitaan mahdollisuuksien mukaan tekstien ym. avulla myyttien olemusta. Luennot, itseopiskelu ja keskustelu kuuluvat keskeisiin työtapoihin. Kurssilla käytetään mahdollisuuksien mukaan verkko-opetusta työkaluineen. Kurssin kokonaismäärästä verkko-opetuksen osuus voi olla korkeintaan puolet kurssista. Kurssi arvostellaan numerolla 4-10. Arvosana muodostuu kurssikokeesta ja omasta myyttitutkielmasta. 7. Raamattu tutuksi (UE7) Tavoite Kurssin tavoitteena on Raamatun keskeisen sisällön, sanoman ja tutkimuksen monimuotoisuuden ymmärtäminen Sisältö mitä on tieteellinen raamatuntutkimus ja tulkinta millainen on Raamattu kirjallisena ja teologisena kirjana Vanhan ja Uuden testamentin sanoma ja sisältö Työtavat Kurssin työtapoihin kuuluu opettajakeskeinen opetus, oman valinnaisen Raamatun kirjan tai aiheen syvempi tarkastelu, opetuskeskustelu ja itsenäinen työskentely. Myös verkkopedagogiikkaa voidaan tarvittaessa hyödyntää. Kurssiin kuuluu koe ja kurssin arvosanaan vaikuttaa kokeen lisäksi myös itsenäisesti tehty työ. Kurssi arvostellaan numerolla 4-10. 8. Kertauskurssi (UE8) Tavoite Kurssilla keskitytään pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskeisiin teemoihin ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten ainereaalin uskonnon tehtäviin. Sisältö Pääasiat pakollisilta ja valtakunnallisista syventävistä kursseista. Ylioppilaskirjoitusten vastaustekniikan harjoittelua, teologisen aineenhallinnan syventämistä Pääsääntöisesti opettajakeskeinen opetus, opetuskeskustelu ja harjoitustehtävät Suoritusmerkintä. KYL soveltavat kurssit 9. Kristilliset kirkkokunnat (UE9) Tavoite Opiskelija hahmottaa ja ymmärtää kristikunnan suurten kirkkokuntien yhtäläisyydet, erot, opin, kirkollisen elämän ja etiikan keskeiset painotukset. Opiskelija hahmottaa myös suurten kirkkokuntien nykypäivän ja tulevaisuuden keskeisiä haasteita. Sisältö Kristikunnan suurten kirkkojen, roomalaiskatolisen, kreikkalaiskatolisen ja protestanttisten kirkkojen opeissa, kulteissa ja elämässä on suuriakin eroja. Kurssilla keskitytään erojen ja yhtäläisyyksien analysointiin ja ekumeenisen liikkeen tavoitteisiin. Kurssin pääpaino on suurten linjojen ymmärtämisessä, kulttuurien kohtaamisessa ja globaaleissa haasteissa. Kurssin opetusmenetelmänä on kirkkokuntien omiin lähteisiin pohjautuva aineiston analyysi ja käsittely. Kurssilla voidaan tehdä myös omia oppilastöitä, tutkielmia ja esityksiä. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 12.2 ORTODOKSINEN USKONTO (UO) Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja kurssit arvostellaan numeroin 4-10. KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 19/43

Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Ortodoksinen maailma (UO1) 2. Uskonoppi ja etiikka (UO2) 3. Raamattutieto (UO3) 4. Uskontojen maailmat (UO4) 5. Ortodoksinen Suomi (UO5) 13. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta-kuin kulttuuritieteitäkin. Oppiaineen opetuksessa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja kurssit arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Hyvä elämä (ET1) 2. Maailmankuva (ET2) 3. Yksilö ja yhteisö (ET3) 4. Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4) 5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä (ET5) 14. FILOSOFIA (FI) Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Syventävät kurssit voi suorittaa missä järjestyksessä tahansa. Suositeltavaa on, että pakollinen kurssi FI1 on suoritettu ennen syventäviä kursseja. Kurssit arvostellaan numeroin 4-10. Valtakunnallisten kurssien tavoitteet ja sisällöt, työmenetelmät ja arviointiperiaatteet ovat luettavissa Kouvolan kaupungin lukiokoulutuksen kuntakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Valtakunnallinen pakollinen kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1) 2. Filosofinen etiikka (FI2) 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3) 4. Yhteiskuntafilosofia (FI4) KYL syventävät kurssit 5. Filosofian kertauskurssi (FI5) KYL Opetussuunnitelman ainekohtainen osa 20/43