Sukututkimus: Hannes Orelma 1

Sukututkimus: Hannes Orelma 1 Päivitetty: taulua IV/1 (14.11.2008) taulua V/2 (18.02.2010) taulua VI/1 (23.06.2009) taulua VII/6 (18.02.2010) taulua X/12 (24.10.2008) taulua X/48 (31.12.2008) uusi taulu XI/24 (24.10.2008) uusi taulu XII/28 (24.10.2008) TAULU IV/1 Jyvätorppari, irtolainen Johan Walfrid Olenius (taulusta V/1), s.13.6.1862 Perniössä, muutti perheensä kanssa Perniön Tuohitusta 4.11.1893 Muurlaan. Johan on kirkonkirjaan merkitty aviottomaksi lapseksi, eikä isän nimeä ole tässä yhteydessä kerrottu. Äiti-Sofia meni kuitenkin jo puoli vuotta myöhemmin naimisiin Erkki Oleniuksen kanssa. Rippikirjaan Johania ei ole merkitty aviottomaksi lapseksi, kuten on tehty Sofian ensimmäisen aviottoman lapsen kohdalla. Erkki lienee siis tunnustanut Johanin lapsekseen, vaikka tämä syntyikin ennen naimisiin menoa. Myös Muurlan rippikirjassa on vain Augustin kohdalla merkintä aviottomuudesta. Tuohon aikaan tosin ei ollut tavatonta, että joku rengeistä naitettiin raskaaksi tulleen piian kanssa, vaikkei hän isä olisi ollutkaan. Perhe muutti lapsineen Perniöstä 4.11.1893 Muurlaan, missä Johan oli Rannan jyvätorpparina. Johanin kohdalla oli rippikirjassa merkintä, että hän oli sotapalvelukseen kelpaamaton. Edla-vaimon kohdalla oli merkintä, että häntä on rangaistu kaksi kertaa salavuoteudesta. Muurlasta perhe palasi Perniöön 14.11.1898. Muuttivat Salon/Uskelan Kaukvuoreen vuoden päästä (30.11.1899). Johanin terveys ei ollut hyvä, sillä rippikirjassa on edelleen merkintä asevelvollisuuteen kelpaamaton. Hänet oli merkitty irtolaiseksi. Johan kuoli pian Kaukvuoreen muuttamisen jälkeen 13.1.1901 keuhkotautiin 38-vuotiaana. Vaimo Edla Vilhelmina Olenius o.s. Hemanus, v:sta 1906 Eedla Vilhelmiina Orelma (taulusta V/2), vih.21.5.1887 (Perniössä), s.18.9.1854 Muurlassa (silloista Uskelaa) Meni piiaksi Muurlan Kaukelmaalle v. 1872, sitten Isotalolle 1874, seuraavaksi Pullolan Vähätalolle 1876 ja takaisin Kaukelmaalle 1879. Täällä hänelle syntyi ensimmäinen avioton lapsi Fanny. Seuraavaksi Edla meni piiaksi Kosken kartanoon 1881 ja sieltä 1882 Pullolan Ylistuvalle. Muutti 1887 Muurlasta Perniöön. Miehensä Johanin kuoltua Edla muutti 1902 Salonkylän Nokalle piiaksi (nykyisellä sairaalanmäellä). Lapsista oli tässä vaiheessa elossa Aukusti, Hannes, Lempi ja Karl. Näistä Aukusti oli jo muuttanut pois kotoa, mutta muut seurasivat Nokalle. Nimi Olenius vaihtui 1900-1902 vaiheilla Orelmaksi ja virallisesti se muutettiin 1906. Eedla muutti leskenä Helsingin Eteläiseen Suomalaiseen seurakuntaan 11.4.1919. 1 Aikaisemmin sinne oli muuttanut hänen lapsensa Lempi (1911) ja Karl (1917). Edla kuoli 11.10.1933 Helsingin Pohjoisen suomalaisen seurakunnan jäsenenä leskenä. 2 Haudattu Helsingin vanhalle hautausmaalle (hautakivessä: s.17.9.1854, k.11.10.1933.) Vaimon aviottomat lapset: 1. Fanny Fransina, s.20.5.1879 Muurlan Pullolassa, k.26.3.1880 Muurlan Kaukelmaassa kurkkutautiin 2. August Irenius, s.15.12.1884 Muurlassa, k.28.1.1968 (Helsinki), nimi muutettu 1906: Aukusti Irenius Orelma. Muutti vanhempiensa mukana 1899 Salon Kaukvuorelle ja sieltä Pappilan rengiksi 1900. Aukusti muutti naimattomana 1 Salo-Uskelan kirkkoherranvirasto 29.8.2008 2 Helsingin ev. lut seurakuntien keskusrekisteri 17.10.2008

Sukututkimus: Hannes Orelma 2 Nurmijärvelle 23.8.1911 3 Uotilan kylään Palsin taloon, missä oli työnjohtajana. Vaimo Hilma Josefiina, o.s. Toivonen (vih.14.10.1917 Nurmijärvi, s.11.2.1896 Nurmijärvi). Muuttivat heti vihkimisen jälkeen 2.11.1917 Helsingin pitäjään (nykyinen Vantaa). Siellä heille syntyi kaksi lasta. 4 August ja Hilma muuttivat 1.12.1926 Tuusulaan. Sitä seuranneet vaiheet eivät ole vielä tiedossa, mutta Hilma palasi leskenä Helsingin maalaiskunnasta Vantaalta Nurmijärvelle 25.1.1971, missä kuoli 26.10.1982 5 Yhteiset lapset, kaikki syntyneet Perniössä: 3. Johan (Hannes) Adolf, s.1.2.1888 (taulu III/1) 4. Karl Emil, s.1.2.1888, kuoli 23.4.1890 (kaksoset) 5. Lempi Maria, s.29.1.1890 (Salon rippikirjoissa 29.9.1890), sukunimi muutettu 1906 Oleniuksesta Orelmaksi. Muutti vanhempiensa mukana 1899 Salon Kaukvuorelle ja sieltä Pappilan piiaksi 1904. Vuonna 1906 hän meni Salon kauppalaan kalamestari Otto Dahlin palvelukseen, mutta palasi Pappilan piiaksi 1908. Lempi muutti naimattomana Helsingin Eteläiseen Suomalaiseen seurakuntaan 23.8.1911. 6 Kotiapulainen. Kadonnut. 7 6. Alli Sofia, s.18.5.1893, k.3.5.1895 Muurlassa tulirokkoon 7. Karl Erik, s.18.5.1893 (kaksoset), Salon rippikirjassa syntymäaika oli 18.3.1893), asui vielä 1907 äitinsä kanssa Salon Nokassa. Muutti Helsingin eteläiseen Suomalaiseen seurakuntaan 10.7.1917. 8 Kuoli 18.4.1937 Helsingin Pohjoisen suomalaisen seurakunnan jäsenenä naimattomana. Ei lapsia. 9 TAULU V/1 Torppari Erkki Juhani Aataminpoika Olenius (taulusta VI/1), s.19.3.1841 Perniön Tuohitussa, avioton lapsi. Patronyyminimi "Aataminpoika" on vain papin hienotunteisuutta ja tarkoittaa, että lapsi on avioton. Erkki oli renkinä Tuohitun Pietilällä 1856-1860 ja Nokoisten Alastalon renkinä vuodesta 1860. Perniön kirkkoherranviraston mukaan 1860-luvun alussa Erkin sukunimeksi tuli Olenius. Nimi saattaa olla peräisin isäpuolelta. Erkin ensimmäinen lapsi syntyi ennen naimisiin menoa. Rippikirjaan tätä ei kuitenkaan 3 Salo-Uskelan kirkkoherranvirasto 29.8.2008 4 Tikkurilan kirkkoherranvirasto 12.11.2008 5 Nurmijärven kirkkoherranvirasto 19.9.2008 6 Salo-Uskelan kirkkoherranvirasto 29.8.2008 7 Helsingin ev. lut seurakuntien keskusrekisterin mukaan (17.10.2008) siirretty Johanneksen seurakunnan (ent. Helsingin eteläinen srk) poissaolevaan väestöön naimattomana 1.1.1956. Julistettu kuolleeksi Helsingin raastuvanoikeuden päätöksellä 2.12.1981 ja kuolinpäiväksi määrätty 1.1.1981. Kirjoissa ei ole lapsia. 8 Salo-Uskelan kirkkoherranvirasto 29.8.2008 9 Helsingin ev. lut seurakuntien keskusrekisteri 17.10.2008

Sukututkimus: Hannes Orelma 3 merkitty aviottomaksi, kuten Sofia-vaimon ensimmäinen lapsi, joten Erkki ilmeisesti tunnusti tämän omakseen. Erkki kuoli 21.2.1873 Perniössä Tuohitun Passin torpparina vain 31-vuotiaana. Vaimo Sofia Ekman (taulusta VI/2), vih.28.12.1862 Perniössä (Nokois Drg. Erik Joh. Ålenius, Torp.dr Sofia Ekman), s.7.6.1833 Perniön Melkkilän kartanolla, mistä vanhempiensa mukana muutti 1843 Perniön Nokoisten torppaan. Vuosina 1855-1857 Sofia oli piikana Nokoisten Alastalossa ja synnytti siellä ollessaan aviottoman pojan, isästä ei ole tietoa. Sofia joutui synnistä vapautuakseen ripittäytymään ja sen hän tekikin 20.7.1762, sakkokin oli maksettu. Vuonna 1857 hän muutti takaisin kotitorppaansa ja meni vuonna 1862 naimisiin. Sofia kuoli 22.1.1890 56-vuotiaana. Vaimon avioton lapsi: 1. Edla Sofia, s.15.4.1856 Yhteinen lapsi, syntyi ennen avioliittoa: 2. Johan Walfrid, s.13.6.1862 Nokoisilla (taulu IV/1) Perniön kh.virastosta ei muita kerrottu olevan, mutta niitä on ainakin yksi: 3. Mariana Eleonoora, s.17.5.1865 Nokoisilla TAULU V/2 Renki, sitten muonamies Juha Gabriel Hemanus (taulusta VI/3), s.26.9.1821 10 Kiikalan Peltolan Rasilla, avioton lapsi. Juha muutti pienenä isovanhempiensa luo Someron Kaskiston Mäkilän torpaan (Vapolan talo). Juha muutti Kiikalaan 10.5.1837, jolloin sukunimenä oli Roos. Kiikalassa hän asui Saarella (Pappilan työväkeä) renkinä 1837-44. Sukunimi muuttui Hemanukseksi (nimi on ilmeisesti peräisin Juha Ristonpoika -sedältä, joka oli ainakin 1826 lähtien Hemanus). Vuosina 1844-47 Juha oli Kiikalan Hidolan Kouran renkinä. Juha muutti 8.11.1847 Kiikalasta Pertteliin Romsilan Nikun rengiksi. Nikulla hän oli vuoteen 1850 asti, jolloin meni rengiksi Inkereen kartanolle. Kartanolle tuli kaksi vuotta myöhemmin töihin Karoliina Sandell, jonka kanssa Juha pian meni naimisiin. Ensimmäinen lapsi syntyi jo neljän kuukauden kuluttua vihkimisestä, vaikka Karoliina oli kantanut "kunnian kruunua" häissä. Lapsi kuitenkin kuoli viikon kuluttua. Juha ja Karoliina muuttivat Perttelistä Muurlaan 7.11.1853, mihin Juha meni Nikulan rengiksi. Vuodesta 1857 Juha oli Muurlan Kaukelmassa Wiksbergin torpassa muonamiehenä. Kuoli 22.8.1883 Muurlan Kaukelmaassa 61-vuotiaana. Vaimo Karoliina Vilhelmiina Sandell (taulusta VI/4), vih.29.3.1853 Perttelissä (rk 29.8. tarkista kumpi), s.28.5.1829 Salossa, muutti Uskelasta (Salosta) 1852 Pertteliin Inkereen kartanolle piiaksi. Kuoli 13.5.1861 Muurlan Kaukelmaassa 31-vuotiaana pistokseen. 1. Johan Evert, s.24.7.1853 Pertteli, k.8.7.1853 Pertteli 2. Edla Vilhelmiina, s.18.9.1854 Muurla (taulu IV/1) 3. Johan Fredrik, s.18.7.1857 Muurla, k.31.10.1857 4. Kalle Oskari, s.28.8.1858 Muurla 5. Amanda Maria, s.27.2.1861 Muurla (rippikirjan perusteella) Vanhassa valokuvassa Edla Vilhelmiinan haudalla seisoo mm. hänen sisarensa (Amanda?), joka oli Uskelan Anjalan Juusen emäntä (lähde: Maria Orelma). TAULU VI/1 Anna Maija Mariantytär (taulusta VII/2), s.9.10.1820 Perniön Yliskylässä Tuohitun Pietilällä, avioton lapsi. Isännimenä käytettiin myöhemmin "Aatamintytärtä", mikä tarkoittaa juuri aviotonta lasta. Isä on kuitenkin tiedossa, eikä hänen nimensä ole Aatami vaan Heikki. Poikkeuksellisesti isä on merkitty myös kastekirjaan, aina näin ei tehty jos lapsi oli avioton. 10 muissa lähteissä kuin syntyneiden luettelossa syntymäajaksi merkitty 24.9.1821

Sukututkimus: Hannes Orelma 4 Anna Maija asui äitinsä kanssa Tuohitun Pietilässä, mutta muutti sitten 29.11.1835 Uskelaan. Uskelassa hän oli piikana Harjolan Pakaisissa, mistä hänet merkittiin muuttaneeksi 1.11.1836 Halikkoon. Muuttaneiden luettelon mukaan hän osasi lukea välttävästi, oli vapaa ja kunniallinen. Halikossa Anna Maija oli piikana Sahalla, mutta muutti sieltä 30.10.1838 takaisin Perniöön. Hän oli edelleen vapaa ja kunniallinen, mutta lukutaidon arvosana oli muuttunut: "välttävän" sijasta hän osasi jo lukea "jotenkuten". 11 Perniöön (Yliskylään) palattuaan Anna Maija oli piikana Perniön Kustonpyölin Vähätalolla vuodesta 1839 ja vuonna 1841 hän muutti Yliskylän Tuohittuun Kankareen torppaan piiaksi. Täällä Anna Maijalle syntyi Erkki-poika. Lapsi oli avioton, joten äiti sai ajan tavan mukaan rangaistuksen ja synninpäästön (16.5.1841). Anna Maija muutti 1843 piiaksi Arpalahdelle ja sieltä Tuohitun Maunulalle, missä hänen toinen avioton lapsensa syntyi. Äiti sai tästäkin lapsesta rangaistuksen ja synninpäästön (11.5.1845). Anna Maija meni naimisiin 25.8.1850 renki Daniel Danielinpojan kanssa (s.13.4.1826 Perniö). He muuttivat sitten Tuohitun Pietilän torppaan, josta v. 1851 Tuohitun Maunulaan. Ainakin 1853 perhe asui Tuohitun Passilla. Vuoden 1855-61 rippikirjassa Danielin kohdalla lukee (epäselvä) teksti i Passi Olenius. Annan avioton poika Erkki käytti myöhemmin Oleniusnimeä. Anna Maija kuoli 26.5.1868 Tuohitussa 48-vuotiaana. Aviottomat lapset: 1. Erkki Juhani, s.19.3.1841 Tuohitussa (taulu V/1) 2. Emanuel, s.24.3.1845 Tuohitussa Lapset Danielin kanssa: 3. Mauno Vilhelm, s.6.4.1851 4. Kalle Vilhelm, s.24.7.1853 TAULU VI/2 Renkivouti, sitten torppari Aabraham Ekman entinen Convernagel (taulusta VII/3), s.7.7.1792 Dragsfjärdin Ytterkullassa 12, kalastajan poika. Meni rengiksi Hammarbodan Nästorpetille ja sieltä edelleen 1811 Kärran Wästergårdille. Vuonna 1812 Aabraham meni Ytterkullan Mellangårdille ja sieltä 1815 Genbölen Smedsille. Muutti 26.10.1820 Genböleltä Perniöön Melkkilän kartanon rengiksi, missä tuleva vaimo oli piikana. Muutti nimensä 1824-1830 välillä Ekmaniksi. Ainakin vuodesta 1831 lähtien Aabraham oli Melkkilän renkivoutina, sitä ennen pelkkä renki (vuonna 1828 "tallirenki"). Aabrahamia rangaistiin vuonna 1836 "ensikertaisesta juopumuksesta" ja merkintä tästä seurasi siitä lähtien rippikirjassa. Sakkoa tuli kolme hopearuplaa tai vaihtoehtoisesti 4 päivää arestia. Aabraham muutti perheineen 1843 Perniön Nokoisten torppariksi. Kuoli 13.6.1868 69- vuotiaana. Vaimo Charotta Wilhelmina Strandman (taulusta VII/ 4), vih.24.6.1821 Perniössä, 11 Halikon papin kirjoitusvirhe aiheutti minulle melkoisesti päänvaivaa. Nimittäin hänen toimestaan Anna Maijan syntymäaika muuttui tasan kymmenen vuotta aikaisemmaksi, eli nyt se oli kirjoissa 9.10.1810. Tämän syntymäajan perusteella kun lähdin hakemaan Anna Maijan vanhempia, niin eipä heitä tietenkään löytynyt. Ei löytynyt Perniön emäseurakunnasta, Yliskylän kappelista sen paremmin kuin Teijon tai Kosken tehtailtakaan. Lisäksi Perniön rippikirjan mukaan Anna Maija olisi muuttanut Uskelasta 1839 Perniöön, mutta silti häntä ei löytynyt Perniön, Uskelan tai Perttelin muuttokirjoista. Anna Maija ei myöskään ollut syntynyt Uskelassa, Perttelissä tai edes koko Turun ja Porin läänissä, sen paremmin kuin Hämeen tai Uudenmaan läänissäkään (IGI-kortiston mukaan). Oli siinä arvoitusta kerrakseen. Anna Maijan alkuperä ratkesi aivan vahingossa, kun silmiini osui Perniön rippikirjassa Tuohitun kohdalla merkintä "Anna Maria (notha), född. 9.10.1820". Ei tarvinnut kuin laskea yksi plus yksi ja tarkistaa tiedot, niin saattoi huomata, että tämä oli hakemani Anna Maija Aatamintytär, jonka piti olla syntynyt 9.10.1810. "Anna Maria" on yhtä kuin myöhemmin käytetty "Anna Maja", "notha" on latinaa ja tarkoittaa aviotonta eli siis "Aatamintytärtä" ja syntymäaika oli tasan päivälleen kymmenen vuotta myöhempi kuin mitä sillä hetkellä luulin. Se, ettei Anna Maijaa löytynyt Perniön muuttokirjoista, selittyi sillä, että hänet oli merkitty Yliskylän kappelin muuttokirjoihin. Tuohittu kun on Yliskylää ja Yliskylän muuttokirjat alkavat kolme vuotta liian myöhään. Sieltä häntä ei siis voinutkaan löytyä. Ja se, miksei Anna Maijaa ollut merkitty poismuuttaneeksi Uskelasta, selittyi sillä, että hän oli muuttanut Uskelasta ensin Halikkoon ja sieltä vasta takaisin Perniön Yliskylään. 12 Perniön kh.viraston ja Perniön rippikirjojen mukaan syntynyt 7.7.1798 Kemiössä

Sukututkimus: Hannes Orelma 5 s.9.7.1801 Dragsfjärdin Dalsbrukissa (Taalintehdas) 13, kalastajan tytär. Muutti Dragsfjärdistä Västanfjärdiin 17.10.1817 ja sieltä 26.10.1818 Perniöön Melkkilän kartanoon piiaksi. Kuoli 5.6.1861 kaksi päivää vaille 60-vuotiaana. 1. Helena Agatha Ekman, s.29.9.1821, muutti Tenholaan 1837, mutta palasi 1840 takaisin. 1842 Ali-Melkkilän Kyläntalon piikana, mies jahtivouti (skallfogd), leskimies Antti Juha Blomberg (vih. 17.11.1846), asuivat Perniön Metsänojalla (1859) 2. August, s.3.7.1824, välillä Nokoisten Alastalon renki sitten Nokoisten torppari isänsä jälkeen, vaimo Maija Liisa Kustaantytär (s.15.5.1833), vih. 30.10.1853 Perniön Yliskylässä 3. Carl Fredrik, s.17.11.1828, k.8.2.1830 4. Charlotta, s.7.2.1831, mies Aabraham Johan Kallenpoika, vih.25.3.1851 Perniön Yliskylässä 5. Sofia, s.7.6.1833 (taulu V/1) TAULU VI/3 Piika Stiina Ristontytär (taulusta VII/6), s.21.11.1792 Kiikalan Varesjoella. Muutti Somerolle 1809, oli siellä Kaskiston Kaasella piikana. Muutti 1.11.1812 takaisin Kiikalaan "hyvän todistuksen kanssa" (med godt betyg). Stiina oli Vanhakylän Krapilla piikana 1812-1817, Peltolan Sipilällä 1817-1818 ja Peltolan Rasilla 1818-1822. Rasilla piikana ollessaan Stiina sai aviottoman pojan, jonka isä ilmeisesti oli Peltolan torpparin poika Gabriel Tuomonpoika Rasila (taulu VII/5), s.9.3.1790 Kiikalan Peltolan Rasilassa. Gabrielin nimi mainitaan sotkuisessa tekstissä rippikirjassa Stiinan nimen kohdalla. Gabrielin nimen kohdalla taas mainitaan Stiinan nimi ja tekstistä saa sen käsityksen, että heidät olisi jopa ehditty kuuluttaa avioliittoon. Aikeesta ei jostain syystä tullut mitään. Lapsi syntyi aviottomana ja Stiina joutui ripitettäväksi. Synninpäästön hän sai 25.11.1821. Stiina muutti lopulta poikansa kanssa Somerolle (14.4.1822) ja Gabriel meni 21.11.1822 (Stiinan syntymäpäivänä) naimisiin Stiina Kustaantytär Poikojan kanssa (s.23.7.1795 Kiikala Hirvelä Poikoja, vht: torppari Kustaa Juhanpoika ja Maria Petterintytär). Stiina oli piikana Kaskiston Yli-Pajarilla (rk 1817-22, 1823-30). Molemmissa rippikirjoissa epäselvä teksti (gaftamål fåb att) 29-1822 joka saattaa liittyä aviottoman lapsen saamiseen. Yli- Pajarilla merkintä Seppälä (myös pojan kohdalla), mutta jatkoa ei löytynyt. Stiinan poika: 1. Juha Gabriel, s.26.9.1821 (taulu V/2) TAULU VI/4 Pitäjänräätäli ja lukkari Aabraham Pietarinpoika Sandell (taulusta VII/7), s.5.9.1807 Muurlan Kosken Torkkelin torpassa, Kosken kartanon räätäli. Naimisiin mentyään Aabraham muutti 1828 Saloon, missä ensimmäinen lapsi syntyi. Seuraavana vuonna hän muutti takaisin Muurlaan (Salon kappeliseurakuntaa), lähelle entistä kotiaan, Ruotsalan kylään. Hänestä tuli pitäjänräätäli. Rippikirjassa 1860-66 Aabrahamia nimitettiin räätäliksi ja laulajaksi ja vuodesta 1866 lähtien hän oli Muurlan lukkari. K. 5.1.1881 Muurlassa Ruotsalan Knaapilla ruusuun 73-vuotiaana. I vaimo Amalia Charlotta Grönholm (taulusta VII/8), vih.2.11.1828 Salossa, s.18.1.1808 Salossa, räätälin tytär, k.7.1.1856 II vaimo Loviisa Nordlund, s.14.12.1809 Perniössä, k. 30.12.1880 Muurlassa Ruotsalan Knaapilla 71-vuotiaana syöpään. Lapset: 1. Karoliina Vilhelmiina, 13 Perniön kh.viraston mukaan 7.6.1801 Kemiössä

Sukututkimus: Hannes Orelma 6 s.28.5.1829 Salon kauppalassa (taulu V/2) 2. Aabraham Aleksander, s.15.3.1831 Muurlan Ruotsalassa 3. Amalia Katariina, s.7.2.1834 Ruotsalassa, k.19.3.1837 Ruotsalassa tunt. sairauteen 4. Juho Kustaa, s.25.7.1836 Ruotsalassa, kuoli ilm. pienenä 5. Amanda Maria, s.9.3.1840 Ruotsalassa 6. Juho Kustaa, s.8.5.1842 Ruotsalassa 7. Venla Kustaava, s.13.2.1845 Ruotsalassa, v:sta 1860 Kaukolan Grankullan piikana 8. Charlotta Johanna, s.3.1.1849 Ruotsalassa, v:sta 1863 Kaukelmaan piikana Lasten äidin perunkirjassa vuodelta 1856 lapsikatras on merkitty seuraavasti: "poiga Abraham Alexander, poiga Johan Gustaf, Dydär Wilhelm mina Carolina, joka on naidu Johan Gabriel Hemanus Kansa, Dytär Amalja Maria, Dytär Wenla Gustaf, Dytär Johanna Carlotta" TAULU VII/2 Maija Liisa Carp tai Karp (taulusta VIII/4), s.23.12.1796 Muurlan (silloisen Uskelan) Harjolassa. Muutti yhdessä isosiskonsa Hedvigin kanssa Muurlasta Perniöön (Yliskylään) helmikuussa 1816. Oli ensin piikana Tuohitun Uotilalla ja sitten Pietilällä. Pietilässä palvellessaan Maija Liisa sai kolme aviotonta lasta. Hän oli elossa vielä 1861, jolloin asui edelleen Tuohitussa yhdessä leskeksi jääneen Hedvig-siskonsa kanssa. Sisko oli rippikirjan mukaan "rutiköyhä". Ensimmäisen lapsen isä on mainittu syntyneiden luettelossa. Sen mukaan isä on Pietilän renki Heikki Juha Israelinpoika (taulusta VIII/3). Tämä Heikki oli muurlalaisen (uskelalaisen) entisen ratsutilallisen (Pompari) avioton poika, s.26.2.1799 Muurlassa (Uskelassa). Hän asui Muurlan Kokkolassa yhdessä äitinsä ja isovanhempiensa kanssa vuoteen 1816 (27.10.), jolloin muutti Perniöön Aaljoen Värrän rengiksi. Vuonna 1818 Heikki oli renkinä Perniön Nokoisilla, sitten Tuohitun Pietilällä ja Uotilalla. Uotilasta hän muutti rippikirjan mukaan 20.10.1821 Turkuun. Turussa hän ilmeisesti otti nimen Lindros ja meni naimisiin 26.1.1823 Loviisa Hendolinin kanssa Lapsia, kaikki aviottomia ja syntyneet Perniön Yliskylässä, ensimmäisen isä tiedossa, muiden ei: Anna Maija, s.9.10.1820 (taulu VI/1), isä tiedossa Ville, s.21.2.1831 Juha, s.28.8.1835, sukunimenä Malenius, muutti Siuntioon Heikin lapsia Turussa (vain yksi löytyi): Matilda Maria, s.3.3.1833 (TimGl Henric Johan Lindroos & Lovisa Hendolin) TAULU VII/3 Kruunun laivamies Aabraham Convernagel (taulusta VIII/5), s.11.7.1751 Dragsfjärdin Genbölen Norrgårdilla. Asui jo naimisiin mennessään Dragsfjärdin Ytterkullassa ja eli siellä loppuelämänsä. K.14.9.1832 Ytterkullassa 81-vuotiaana "turvotukseen". Vaimo Maria Erikintytär (taulusta VIII/6), vih.2.11.1777 Dragsfjärdissä, s.2.1.1753 Dragsfjärdin Kärran Wästergårdilla, k.15.3.1836 Ytterkullassa "vanhuuteen" 83-vuotiaana. Caisa, s.10.2.1778, k.14.12.1782 "turvotukseen" Maria, s.7.10.1781 Lisa, s.7.9.1785, meni töihin Bjökbodan tehtaalle Eva, s.30.8.1787, muutti 1799 Förbyhyn Aabraham, Helena, s.7.7.1792 (taulu VI/2) s.10.8.1794, sai 1825 aviottoman lapsen (Lovisa, s.24.12.1825 Ytterkulla), mies Heikki Heikinpoika (s.1792 Perniössä), vih.10.11.1829

Sukututkimus: Hannes Orelma 7 TAULU VII/4 Kalastaja Anders Strandman (taulusta VIII/7), s.29.11.1763 Dragsfjärdin Hertzbölessä, rakuunan poika. Oli renkinä Taalintehtaalla (Dahlsbruk) inspehtoori Pihlin luona vuoteen 1789 asti, jolloin meni palvelijaksi (betjänt) Björkbodaan. Tuleva vaimo oli samassa paikassa piikana ja kuusi vuotta myöhemmin he menivät naimisiin. Asuivat Taalintehtaalla, k.12.1.1809 Taalintehtaalla 45-vuotiaana "pistokseen". Vaimo Anna Greta Ahlbom, vih.4.10.1795 Dragsfjärdissä, vihittäessä jugfru eli oli vähän paremmasta perheestä, s.1769 Ruotsissa, muutti Dragsfjärdiin Turusta 1789. Ennen naimisiin menoaan oli piikana Björkbodassa, k.18.4.1841 Taalintehtaalla "vanhuuteen" 72-vuotiaana. Agatha Juliana, s.25.1.1796 Anna Fredrika, s.25.8.1798 Charlotta Wilhelmina, s.9.7.1801 (taulu VI/2) August, s.13.2.1804, Kråkvikissa suutarin oppilaana, muutti Turkuun 16.9.1822 Reinhold, s.15.7.1807, k.21.10.1808 tuhkarokkoon taulu VII/5 Torppari Tuomo Juhanpoika Rasila (Krapi) (taulusta VIII/ 9), s.12.12.1752 Kiikalan Vanhakylän Krapilla, Kiikalan Peltolan Rasilan torppari (Rasin talo), k.27.2.1804 Rasilalla 51- vuotiaana "turvotustautiin". Vaimo Anna Yrjöntytär Jaanu (taulusta VIII/10), vih.24.10.1782 Kiikalassa, s.26.3.1760 Kiikalan Vanhakylän Jaanulla. Miehensä kanssa pikkuserkukset. 1. Maria, s.1.11.1783 2. Juha, s.13.6.1786 3. Gabriel, s.9.3.1790 (taulu VI/3) 4. Iisakki, s.24.3.1794, renkinä Vanhakylän Krapilla, sitten Pappilassa ja Peltolan Hanhijärven torpassa, muutti Kiskoon 1815 5. Justiina, s.29.9.1797, piikana Rasilla, tuli sitten takaisin kotitorppaansa ja muutti lopulta Kiskoon 12.12.1824 6. Mikko, s.31.5.1801, k.13.10.1813 "kihtiin" 12-vuotiaana! TAULU VII/6 Sahuri Risto Ristonpoika (Lemberg)(taulusta VIII/11), s.5.7.1767 Kiikalan Rekijoella, rakuunan poika. Vihittäessä renkinä Kiikalan pappilassa, asui sitten jonkin aikaa vaimonsa luona Kiikalan Kaukolla. Ensimmäisen lapsen syntymän aikoihin 1792 Kiikalan Varesjoen sahalla sahurina. Kiikalan Lähejoen torppari noin 1801-1809, 1810-1812 itsellinen. Muuttivat Somerolle Kaskiston Mäkilän torppaan (Vapolan talo). K.22.1.1832 Kaskiston Vapolassa 62-vuotiaana keuhkotautiin. Haudattu Kiikalaan. Vaimo Anna Greta Simontytär Kauko (taulusta VIII/12), vih.6.4.1790 Kiikalassa, s.25.10.1768 Kiikalan Kaukolla, ennen naimisiin menoaan merkitty kotitalonsa palvelusväkeen. Kuoli Kaskiston Vapolassa, Mäkilän torpassa 6.8.1852 (rippikirjan mukaan). Lapsi: 1. Stiina, s.21.11.1792 (taulu VI/3) 2. Juha, s.2.6.1795 Kiikala Lähejoki, sukunimi Hemanus, vaimo Helena Mikontytär Puolo (s.3.7.1798) 3. Mikko, s.1.9.1798, k.luult. pienenä 4. Elias, s.6.3.1801 Lähejoki 5. Sofia, s.26.7.1804 Lähejoki, sai kaksi aviotonta lasta: Johannes (s.4.8.1828 Somero) ja Mikko, (s.20.9.1833 Somerniemi) 6. Anna Greta, s.26.11.1809 Kiikala (Varmasmäki?), k.24.12.1810

Sukututkimus: Hannes Orelma 8 Lähejoki 7. Eeva, s.3.2.1812 Lähejoki, eleli vanhempiensa kanssa Mäkilän torpassa 1820-luvulla, mistä muutti Kivisojan Leivolle piiaksi, palasi takaisin äitinsä luo Mäkilään, mies Elias Johansson Kadenius (vih. 24.11.1844, s.1.9.1803) TAULU VII/7 Sotamies, torppari Pietari Pietarinpoika Sandell (taulusta VIII/13), s.31.12.1765 Perniön Huhtilla. Asui vanhempiensa kanssa Huhtilla, Mäkisaurulla ja Tilkalalla, mistä muutti noin vuonna 1783 Löfängiin (eli "Lehtinijttuun"), mistä hän muutti edelleen Uskelaan 1785. Pietari pestattiin reservin sotamieheksi Turun läänin rykmenttiin Halikon Ikelän (n:o 43) ja Jaakkolan (n:o 44) ruoduista 28.6.1791. Ammatiltaan hän oli tuolloin renki, ikää oli 27 vuotta ja pituutta 5 jalkaa ja 7 tuumaa (166 cm), siviilisääty naimaton. Kolme vuotta myöhemmin hänet mainittiin "hyvämaineiseksi". Pietari asui perheineen n.1794-1796 Salon (Uskelan) Mököisten Vähäsillalla, sitten vaimon isän luona Salon (Uskelan) Karjaskylän Eerikillä ja vuodesta 1800 lähtien Muurlan Koskella Torkkelin torpassa. Pietari kuoli 2.6.1837 Kosken Kankareen torpassa "vanhuuteen" (71 5/12 vuotiaana ruotuvaivaisena). Vaimo Maria Antintytär Berg (taulusta VIII/14), vih.11.11.1792 Salossa, s.12.5.1768 Salon Karjaskylän Eerikillä, sotamiehen tytär. K.15.1.1837 Kosken Kankareen torpassa 68- vuotiaana keuhkotautiin. Vaimon avioton lapsi, isä varmaankin Pietari Sandell: 1. Efraim, s.23.1.1792 Karjaskylä, k.12.2.1794 Salon Vähäsillalla tuhkarokkoon (Efraim Pettersson), samana päivänä kuin pikkusiskonsa. Viisi päivää lasten kuoleman jälkeen syntyi poika Johannes. Lapset avioliitosta: 2. Maria Elisabeth, s.2.3.1793 Karjaskylä, k.12.12.1794 Salon Vähäsillalla tuhkarokkoon 3. Johannes, s.17.12.1794 Mököisten (Salon) Vähänsillan luona, Pyölin Kankareen torppari, k. luult 26.1.1836 Muurlassa muonamiehenä Suur-Pullolassa, vaimo Maria Elisabeth Juhantytär Muurlan Kistolasta (vih. 30.9.1823 Salo, k.1824), II vaimo Maija Ulla Heikintytär (vih. 9.10.1827 Salossa) 14 4. Efraim, s.20.3.1797 Karjaskylä, k.5.4.1800 Muurlassa isorokkoon 5. Justiina, s.3.8.1799 Karjaskylä, k.2.3.1800 "rintatautiin" 6. Johanna, s.9.6.1801 Muurlan Koskella, oli leski ainakin 1843, asusteli Muurlan Koskella 7. Israel, s.28.3.1803 Muurlan Koskella, k.11.1.1808 punatautiin 8. Kustaa Aadolf, s.20.1.1805 Muurlan Koskella, k. luult. 22.8.1847 Muurlan Kaukolassa torpparina, vaimo Maija Leena Efraimintytär Lang Kaukelmasta (vih. 26.12.1828 Salo) 9. Aabraham, s.5.9.1807 (taulu VI/4) TAULU VII/8 Pitäjänräätäli Kaarle Juhana Iisakinpoika Grönholm (taulusta VIII/15), s.9.3.1778 Perniön Hirvilahdella. Rippikirjassa syntymäaika on '2.3.1778 Perniö' ja toiseksi nimeksi on merkitty Juhana, vaikkei sitä ole syntyneiden luettelossa eikä naimisiin mennessäkään. Kaarle asui perheineen aluksi Talonpojanteijolla, mutta muuttivat sitten Salon kauppalaan (tai "Salon sillalle" tai "Salon krovin" luo, mitkä kaikki tarkoittavat samaa paikkaa). Naimisiin mennessään (1800) hän oli pitäjänräätäli. Vuonna 1819 Kaarlea tituleerattiin jopa "hoviräätäliksi", mikä viittaa yhteyksiin Joensuun kartanon kanssa. Kaarle oli mahdollisesti ruotsinkielinen 14 Maija Ullan uusi mies oli renki Juha Kustaanpoika Kurjenpahnalta, vih. 6.6.1843 Salossa

Sukututkimus: Hannes Orelma 9 tai ainakin ruotsia osaava, sillä tuohon aikaan kaikki maa Salossa kuului Joensuun kartanolle ja tontin vuokraoikeus annettiin ensi sijassa ruotsia puhuville. Asuinpaikka Salon kauppalassa oli 1828-34 rippikirjan mukaan "eteläkortteli". Kaarle kuoli Salossa 1.9.1858. Vaimo Ulla Erkintytär Skippari (taulusta VIII/16), vih.26.12.1800 Salossa, s.24.9.1778 Uskelan Talonpojanteijon Skipparilla (nykyistä Perniötä), k.24.8.1854 Salossa. Lapset: 1. Kaarle Fredrik, s.2.3.1801 Talonpojanteijolla, muutti Teijon tehtaalle 1824 2. August Reinhold, s.29.12.1802 Talonpojanteijolla, k.14.12.1807 "röhkätautiin" (flussfeber) 3. Fredrika Vilhelmiina, s.20.3.1805 (i Sahlo Klämtnäs), värjäri Silanderin luona piikana 1821, muutti Halikkoon 1822, vuonna 1845 muutti takaisin vanhempiensa luo Ulvilasta ja seuraavana vuonna taas pois 4. Amalia Charlotta, s.18.1.1808 (Salo Krog) (taulu VI/4) 5. Mauno Vilhelm, s.3.9.1810 (Salo Bro), k.19.3.1814 "vatsanväänteisiin" 6. Kustaa Robert, s.26.5.1813 (Salo Köping) 7. August, s.14.10.1816 (Salo Köping), meni 1831 rengiksi värjäri Silanderin luokse ja muutti sieltä 1835 Turkuun 8. Amalia Maria, s.31.8.1819 (Salo Köping) TAULU VIII/3 Anna Juhantytär (taulusta IX/6), s.26.11.1769 Uskelan Pettilässä, sepän tytär. Muutti 1814 Perniöön (?), ei löydy muuttaneiden luettelosta. Anna sai vuonna 1799 piikana ollessaan aviottoman lapsen Israel Jaakonpoika Pompari -nimisen ratsutilallisen kanssa (taulusta IX/5), s.2.2.1776 Muurlan (Uskelan) Kaukolan Pomparilla. Hän oli jonkun aikaa (n.1797-1802) Pomparin ratsutilan toisen puoliskon isäntä, kunnes hänen isosiskonsa sai tilan mentyään naimisiin. Israel asui kuitenkin Pomparilla loppuikänsä ja hänen tittelinsä oli "entinen ratsutilallinen" ja syytinkiläinen (1803). Israel kuoli 2.1.1837 Pomparilla "rintatautiin" 68-vuotiaana. Israelin vaimo Kaisa Erkintytär Muurlan Isotalolta, vih.4.11.1802 Uskelassa, s.3.7.1769 Muurlassa, torpparin tytär. Avioton lapsi: Heikki Juha, s.26.2.1799 Kaukolan Pomparilla (taulu VII/2) (Kauckola Pommer, Hälften rusthåll. Israel Jacobsson Pommeri & P. Anna Johansdr.) Lapset miehen avioliitosta: Israel, s.12.10.1803 Kaukolan Pomparilla? Juha, k.4.4.1805 (1 kk, 15 pv) Engla Loviisa, s.8.4.1807 Kaukolan Pomparilla, hukkui 21.12 1808 Maija Stiina, s.23.3.1811 Kaukolan Pomparilla, muutti Perniöön TAULU VIII/4 Räätäli, sitten reservin sotamies ja torppari Kaarle Kustaa Erkinpoika Carp (taulusta IX/7), s.3.11.1769 Uskelan Pettilässä, avioton lapsi. Jäi orvoksi kahdeksanvuotiaana, jonka jälkeen hänen isovanhempansa huolehtivat hänestä. Naimisiin mennessään Kaarle Kustaa oli räätälinä Uskelan Villilässä (vaimonsa luona) ja sukunimi oli Frisk. Ensimmäinen lapsi syntyi pari kuukautta ennen vanhempiensa avioliittoa ja äitiä kutsuttiin kastekirjassa "hänen morsiamekseen" (dess fästeqvinna). Kaksi vuotta myöhemmin eli 30.3.1794 Kaarle pestattiin reservin sotamieheksi Uskelan Harjolan (n:o 32) ja Kaukolan (n:o 33) ruoduista. Sukunimeksi tuli Carp, ikää oli 24 vuotta ja pituutta 5 jalkaa ja 7 tuumaa (166 cm). Kaarlen sotamiehentorppa sijaitsi Muurlan (Uskelan) Harjolan Pakasella, ja talon tyttärestä tuli myöhemmin hänen toinen vaimonsa. Noin vuodesta

Sukututkimus: Hannes Orelma 10 1812 lähtien häntä kutsuttiin myös torppariksi. Kaarle Kustaa hukkui 22.10.1848 78-vuotiaana. I vaimo Loviisa Heikintytär Sahrberg (taulusta IX/8), vih.27.12.1792 Uskelassa (Uk.Carl Gustaf Ericss. Frisk & P. Lovisa Sahrberg, Willilä), s.27.4.1765 Uskelan Villilän Ylistalossa, rakuunan tytär, k.30.12.1810 Muurlan Harjolassa "rintatautiin" 46-vuotiaana. II vaimo Justiina Simontytär Pakanen, vih.24.10.1811 Uskelassa, s.6.6.1783 Muurlassa (Uskelassa), Muurlan Kaukolan Pakasten talon tytär, rangaistu salavuoteudesta. Pappi sekoitti Justiinan ja tämän veljen syntymäajat keskenään ja seuraavat kolmekymmentä vuotta Justiinan syntymäaika kirjoissa oli 3.12.1789. Vasta 1840-luvulla hän sai takaisin oikean syntymäaikansa. Miehensä kuoltua muutti pois Harjolasta. Lapset Kaarle Kustaan I avioliitosta, ensimmäistä lukuunottamatta syntyneet Harjolassa: 1. Justiina, s.18.10.1792 Uskelan Villilässä, "mykkä...", k.15.2.1808 "rampa tytär Justiina, ilman ymmärrystä" (ofärlig dr. Justina utan fattningsgåva) 2. Hedvig, s.31.10.1794 Harjola, muutti siskonsa Maija Liisan kanssa Perniöön 1816, elossa vielä 1861, jolloin asui Perniön Tuohitussa "rutiköyhänä" leskenä yhdessä siskonsa Maija Liisan kanssa, mies Joosef Erkinpoika Ajontaka (s.2.9.1790 Perniön Ajontaan torpassa, vih.15.9.1821), asuivat Tuohitun Ketolan torpassa 3. Maija Liisa (Maria Elisab.), s.23.12.1796 Harjola (taulu VII/2) 4. Eeva, s.23.12.1798 Harjola, k.2.6.1799 (ei löyt.) 5. Riitta Stiina, s.2.9.1800 (puuttuu kastekirjasta), muutti 1817 Perniöön, puoliso torppari Aatami Erkinpoika Mussaarelta 6. Kaarle Kustaa, s.24.11.1802 Harjola, rengiksi Alas-Äijälään 1823 Lapset II avioliitosta: 7. Johan Aadolf, s.11.8.1812 Harjola, muutti 1826 Perniöön Tuohitun Pietilälle rengiksi. Hänen isosiskonsa Maija Liisa oli siellä samaan aikaan piikana. 8. Aabraham, s.1.3.1815 Harjola, rengiksi Harjolan Pakaisille, sieltä 1831 Perniöön, vaimo Maija Kustaava Ek Salon Harjolan Ylimmäisiltä(s. 21.10.1818 Muurlan Kaukolassa, vih 1842 Salossa), asuivat taas ainakin 1843-1845 Harjolassa 9. Efraim, s.29.10.1817 Harjola, muutti 1833 Moisioon, asui ainakin 1843 Perniön Nokoisten Alastalossa, vaimo Greta Stiina Qvistedt Muurlan Isotalolta (vih.18.1.1843 Salossa) 10.Israel, 11.Vilhelmiina, s.18.12.1820 Harjola Pakais, rengiksi Harjolan Huitille s.31.10.1825 Harjola, Karjaskylän Akulle piiaksi 1843 ja sieltä edelleen samana vuonna Halikkoon TAULU VIII/5 Tilallinen Henrik Erikinpoika (taulusta IX/9), s.29.11.1706 Dragsfjärdin Genbölen Norrgårdilla, Norrgårdin isäntä, k.26.8.1761 Genbölellä keuhkotautiin 63-vuotiaana. I vaimo Lisa Mattsintytär, vih.28.12.1726 Dragsfjärdissa (ks. Kemiö), molemmat olivat vihittäessä kotoisin Genböleltä, k.21.11.1737 Genbölellä. II vaimo Margeta Erikintytär, vih.14.11.1738 Dragsfjärdissä (pijg. Margeta Ericsdr., Genböle Norrgård), s.n.1712 (ei Drägsfjärdissä 15 ), k.1.12.1760 Genbölellä 48-vuotiaana vatsatautiin (lifsjuka). Lapsia I avioliitosta: ei nimeä, Catharina, Henrik, s.3.4.1731 + kaksoset Anders ja Hans, s.23.8.1726 (s. ennen vihkimistä) k.28.3.1731 (luultavasti edellinen nimettömäksi jäänyt lasi, koska tälle ei ole syntymäaikaa löytynyt) 15 IGI: ehkä Paraisilta, myös Korppoo ja Houtskari

Sukututkimus: Hannes Orelma 11 II avioliitosta: Lisa, Anna, Johannes, Maria, Christina, Aabraham, Isaac, s.21.10.1734, pojat jakovat talon, Andersin vaimo oli Lisa Carlintytär (s.7.9.1735), Hansin vaimo Lisa Andersintytär Stensnäs (s.2.10. 1736) s.12.5.1739 s.15.11.1742, k.15.2.1744 ("barn") s.31.8.1744, k.18.11.1744 s.17.4.1746 s.31.10.1748, mies Gustav Erikinpoika Östergård Smedskullasta (s.11.2.1744, II vaimo) s.11.7.1751 (taulu VII/3) s.3.10.1754 TAULU VIII/6 Tilallinen Erik Johaninpoika (taulusta IX/11), s.4.5.1714 (ei löytynyt), Dragsfjärdin Kärran Wästergårdin isäntä, k.12.1.1782 Kärralla "vanhuuteen" 69-vuotiaana. Vaimo Anna Caisa Mattsintytär, vih.31.5.1741 Dragsfjärdissä, s.1717 (kastekirja puuttuu), vihittäessä ollut kotoisin Dragsfjärdin Purunpäästä, k.15.3.1800 Kärralla "vanhuuteen" 83- vuotiaana. Lapset: 1. Johannes, s.22.2.1742, talon tuleva isäntä, vaimo Caisa Michelintytär (Purunpää), s.4.10.1744 2. Erik, s.10.9.1743, renkinä Kärran Östergårdilla 3. Caisa, s.29.12.1744, mies Johan Andersinpoika, (s.16.3.1782??) 4. Isak, s.14.7.1747 5. Matthias, s.1.9.1749, haud.17.9.1749 6. Andreas, s.10.8.1750 7. Maria, s.2.1.1753 (taulu VII/3) 8. Henrich, s.19.1.1755, k.28.1.1755 9. Anna, s.10.3.1756, k.15.3.1756 10.Aabraham, s.23.9.1757 11.Gabriel, s.8.10.1759, k.3.11.1759 12.Daniel, s.7.11.1760, muutti 1781 Turkuun 13.Gustaf, s.15.12.1762 (isäksi merkitty Johan Johaninp.), k.16.12.1762 ("Erich Johanssons barn Gustaf") 14.Lisa, s.21.4.1764 TAULU VIII/7 Rakuuna, sitten suntio Mikko Ristonpoika Strandman (taulusta IX/13), s.1.8.1736 Suomusjärven Taipaleella, rakuunan poika. Mikko oli rakuunana Turun läänin henkirakuunarykmentissä. Hänen ruotunsa sijaitsi Dragsfjärdin Hertzbölellä (n:o 4). Palvelukseen hän astui vuonna 1761 ja asui jonkun aikaa Dragsfjärdin Söglon ratsutilalla, sitten Hertzbölellä. Asui perheineen Taalintehtaalla ainakin vuodesta 1781. Rippikirjasta 1791-97 lähtien Mikko on merkitty suntioksi. Suntion tehtävänä tuohon aikaan oli valvoa kirkkokuria, herättää jumalanpalveluksen aikana nukkuvat (!) ja panna toimeen häpeärangaistukset. Virkaan valittiin yleensä entisiä sotilaita tai muuten vain kovia miehiä, jonka sanaa uppiniskaiset seurakuntalaiset uskoisivat. Mikko kuoli Taalintehtaalla 6.10.1802 "rintatautiin" 66-vuotiaana. Vaimo laivamiehen leski Maria Andersintytär, vih.8.10. 1762 Dragsfjärdissä, s.20.1.1735

Sukututkimus: Hannes Orelma 12 (ei löyt., syntynyt ehkä 26.1.1735 Kemiössä 16 ), vihittäessä asui Dragsfjärdin Genbölessä, k.1.2.1789 Taalintehtaalla punatautiin 54-vuotiaana Anders, s.29.11.1763 (taulu VII/4) Anna, s.9.10.1766, muutti 1781 Kråkvikiin ja sieltä 1785 Taalintehtaalle Lena, s.15.9.1769, k.12.6.1800 kaatumatautiin Joseph, s.19.3.1772, suntio, itsellisenä Söderbyssä 1846-53, vaimo leski Maria Sundman (s.1776 Söderby, vih. 14.10.1804 Dragsfjärd) Maria, s.12.8.1776, "kirkonvaivainen ja heikkomielinen", asui Anders-veljensä luona taulu VIII/9 Tilallinen Juha Sakarinpoika Krapi (taulusta IX/17), s.18.3.1721 Kiikalan Vanhakylän Krapilla, Krapin isäntä 1744-1779, k.8.9.1788 Krapilla 67-vuotiaana "vatsanväänteisiin". Vaimo Riitta Tuomontytär Knaapi (taulusta IX/18), vih.12.5.1747 Kiikalassa, kast.19.9.1729 Kiikalassa, Kiikalan Peltolan Knaapin talon tytär. 1. Juha, s.21.1.1751, Krapin isäntä 1780-1810, vaimo Maria Heikintytär Hidolan Urholta, vih.2.10.1777 2. Tuomo, s.12.12.1752 (taulu VII/5) 3. Erkki, s.5.4.1755, k.1776-1781 4. Maria, s.23.6.1757, mies Gabriel Yrjönpoika Eskola Kiikalasta, vih.11.10.1781 5. Gabriel, s.21.6.1761, muutti Yltäkylän Örsille 6. Mikko, s.30.7.1764 7. Stiina, s.4.4.1767, haud. 26.8.1770 (isorokko) 8. Riitta, s.28.4.1770 taulu VIII/10 Tilallinen Yrjö Jaakonpoika Jaanu (taulusta IX/19), s.18.3.1730 Kiikalan Vanhakylän Jaanulla, Jaanun isäntä 1752-1785, k.1.2.1793 62-vuotiaana keuhkotautiin. Vaimo Maria Heikintytär Klemelä (taulusta IX/20), vih.5.6.1759 Somerolla, s.14.3.1739 Someron Saarentaan Klemelällä, k.16.11.1817 Jaanulla 78-vuotiaana "vanhuudenheikkouteen". 1. Anna, s.26.3.1760 (taulu VII/5) 2. Maria, s.26.10.1761, mies Jaanun renki Elias Jaakonpoika, vih.21.11.1784 3. Reetta, s.6.11.1764, mies Mikko Heikinpoika Simola Kiikalan Rekijoelta (vih. 5.11.1788, s.25.8.1758, k.29.7.1808), Jaanun isäntä 1789-1808 4. Erkki, s.18.3.1767, k.1.10.1767 "yskään" 5. Iisakki, s.21.9.1769, Jaanun isäntä 1786-1788 6. Liisa, s.9.5.1773, k.10.8.1783 punatautiin 7. Maria, s.9.11.1775, k.10.12.1775 8. Stiina, s.1.2.1776, mies rakuuna Gabriel Rask, vih.5.7.1804 9. Hedvig, s.18.4.1780 16 Norrsundsvik 26.1.1735, isä Anders Johaninpoika (s.1706) ja äiti Kirstin Johanintytär (s.16.7.1711), muuttivat pois Norrsundsvikista n.1747. Jommankumman isä oli nimeltään Johan Axelinpoika (s.28.5.1680, k.1746)

Sukututkimus: Hannes Orelma 13 TAULU VIII/11 Rakuuna Risto Ristonpoika Lemberg, s.-.8.1727 (sotilasrullien mukaan Kiikalassa, mutta Kiikalassa ei ole merkitty yhtään syntynyttä 22.7.-21.9.1727. Risto oli rakuunana Turun läänin henkirakuunarykmentissä ja hänen torppansa sijaitsi Kiikalan Rekijoen Lempalla (n:o 122). Siitä kai nimikin on otettu. Vihittäessä ja Johannes-pojan syntymän yhteydessä mainittu sukunimeltään Bergströmiksi. Risto astui palvelukseen vuonna 1750, joten hän joutui ehkä ottamaan osaa Pommerin sotaan (1756-1762). Koko aikaa hän ei Pommerissa ainakaan joutunut olemaan, koskapa lapsia on syntynyt tasaisin välein. Risto kuoli 13.12.1804 Kiikalassa 77-vuotiaana "pistokseen". Vaimo Maria Jaakontytär Perttuli (taulusta IX/22), vih.24.3.1751 Kiikalassa, s.9.8.1726 Kiikalan Rekijoen Perttulissa. K.7.10.1780 Rekijoella 54-vuotiaana keuhkotautiin. 1. Maria, s.17.5.1752 (ei löytynyt), asui yhdessä isänsä kanssa tämän ollessa vanha 2. Hedvig, s.1.9.1753, k.3.7.1754 isorokkoon 3. Juha, s.28.5.1755, pitäjänräätäli (?), ks. taulu VIII/12 4. Mikko, s.30.9.1757 5. Kristiina, s.7.1.1760 6. Anna, s.13.1.1762 7. Jaakko, s.18.7.1763 8. Risto, s.5.7.1767 (taulu VII/6) 9. Eeva, s.5.6.1773 TAULU VIII/12 Tilallinen, kirkonisäntä Simo Tuomonpoika Kauko (taulusta IX/23), kast.7.10.1728 Kiikalassa, Kiikalan Kaukon talon isäntä 1749-1784, kirkonisäntänä 1773-1775, k.18.10.1784 Kaukolla 56- vuotiaana "korkeaan kuumeeseen", vain kahdeksan päivää toisen vaimonsa kuoleman jälkeen. I vaimo Maria Mikontytär Mikola Kiikalan Saarenkylästä, vih.10.10.1749 Kiikalassa, s.n.-.2.1731, k.25.9.1755 Kaukolla "yskään ja pistokseen" (24 v, 7 kk, 1 vk). II vaimo Maria Jaakontytär Metsämies (taulusta IX/24), vih.5.5.1756 Somero, s.21.2.1737 Somerniemellä (syntymäaika puuttuu syntyneiden luettelosta), k.10.8.1784 Kaukolla 47- vuotiaana "korkeaan kuumeeseen". Lapsia I avioliitosta: 1. Tuomo, s.30.11.1750, Kaukon tuleva isäntä, vaimo Hedvig Gabrielintytär Lietzen (s.24.4.1744, vih.6.7.1772) 2. Gabriel, s.26.1.1753, haud.23.4.1753 3. Liisa, s.25.5.1754, k.3.3.1757 "yskään" Lapsia II avioliitosta: 4. Maria, s.9.8.1757, mies pitäjänräätäli Juha Lemberg, vih.27.6.1779 5. Kristiina, s.25.2.1759, k.7.7.1764 "kurkkutautiin" 6. Simo, s.20.2.1761, k.9.7.1764 "kurkkutautiin" 7. Johannes, s.8.4.1763, k.16.7.1764 "kurkkutautiin", näin tämä "kurkkutauti" vei perheestä kolme lasta kymmenen päivän aikana 8. Kristiina, s.24.5.1765 9. Kustaa, s.8.4.1767 + 10.Anna Greta, s.25.10.1768 (taulu VII/6) 11.Jaakko Juhani, s.6.4.1771, k.4.9.1773 ripuliin (utsot) 12.Stiina, s.8.5.1773 13.Hedvig, s.16.4.1776, mies räätäli Juha Domander Kiskon Rattulasta (vih.29.6.1796 Kiikalassa) 14.Sofia, s.8.2.1779 15.Elias, s.2.4.1781, k.10.12.1782 "turvotukseen" Simo Tuomonpoika Kauko tuntuu olleen toimelias mies, sillä omien viidentoista lapsen lisäksi hän sai aviottomat kaksoset erään Beata Juhantyttären kanssa. Lapset syntyivät 22.5.1771 ja

Sukututkimus: Hannes Orelma 14 isä "kuuluu olleen" Simo Tuomonpoika. Tämän voi päätellä myös Beatan kaksospojilleen antamista nimistä: Simo ja Tuomo. TAULU VIII/13 Pietari Erkinpoika (taulusta IX/25), s.4.5.1736 Perniön Ervelän Tuomolassa. Pietari oli naimisiin mennessään naapuritalossa Ervelän Klemelässä renkinä (vaimon kotipaikka). Muutti sitten vaimonsa kanssa n.v.1762 takaisin kotitaloonsa, missä Pietari oli renkinä vuoteen 1764. Vuonna 1765 Pietari oli merkitty Huhtin lampuodiksi ja 1768 Huhtin rengiksi. Huhtin lampuotina oli hänen vaimonsa siskon mies. Mäkisaurulla Pietari oli lampuotina ainakin 1774-77 ja Tilkalassa lampuotina noin vuoteen 1784. Tilkalasta lähdön aikoihin Pietarin lapset muuttivat kuka minnekin, ainoastaan kaksi lapsista, Anna ja Antti, muuttivat Pietarin ja Marian mukana Kondolaan. Siellä he asuivat vuoteen 1786 ja muuttivat sitten edelleen Knaapilan Uusitaloon, missä Maria-vaimo pian kuoli. Maria Juhantytär (taulusta IX/26), vih.12.5.1761 Perniössä, s.6.11.1734 Perniön Osalassa, Ervelän Klemelän lampuodin tytär. K.17.6.1788 Knaapilan Uusitalolla 54-vuotiaana koliikkiin (colique = koliikki, ähky, vatsanväänne). 1. Erkki, s.15.5.1761 Ervelä 2. Liisa, s.10.9.1762 Ervelä 3. Maria, s.14.2.1764 Lemun kartano 4. Pietari, s.31.12.1765 Huhti (taulu VII/7) 5. Juha, s.11.12.1768 Huhti, k. ilm. pienenä 6. Anna, s.1.4.1771 Huhti 7. Juha, s.21.1.1773 Huhti 8. Antti, s.28.11.1774 Mäkisauru 9. Kustaa, s.18.12.1777 Mäkisauru, k.21.9.1783 punatautiin TAULU VIII/14 Sotamies Antti Heikinpoika Berg, s.-.6.1741, sotilasrullien mukaan "Uskelan pitäjässä" (ei löyt). Ennen naimisiin menoaan Antti oli renkinä Salon (Uskelan) Karjaskylän Eerikillä noin vuodesta 1765, 12.8.1767 hänestä tuli sotamies Turun läänin jalkaväkirykmenttiin. Sotamiehentorppa sijaitsi Karjaskylän Eerikillä (n:o 9). Pituutta Antilla oli katselmuskirjojen mukaan 5 1/2 jalkaa ja 3 tuumaa, eli noin 171 cm. Antti joutui myös sotaan, sotamies kun oli. Hän otti osaa vuosina 1788-1790 käytyyn Kustaan sotaan ja oli "hyvä mies". Palveluksesta Antti erosi 1800, ikää hänellä jo olikin melkein kuusikymmentä vuotta, ja sai loppuelämäkseen kruunulta ylläpidon. Hänen poikansa Aabraham tuli tilalle. Antti kuoli 20.8.1813 Karjaskylässä "vanhuuteen" 81-vuotiaana. Vaimo Maria Juhantytär, vih.10.5.1767 Salossa, s.1742/ 1748, ennen naimisiin menoaan piikana Karjaskylän Marttilalla 1766-1767, k.14.5.1812 Karjaskylässä 70-vuotiaana kihtiin. Lapset: 1. Maria, s.12.5.1768 Karjaskylä(taulu VII/7) 2. Gabriel, s.28.1.1771 Karjaskylä 3. Johannes, s.24.10.1773 Karjaskylä 4. Riitta, s.2.1.1776 Karjaskylä, k.17.11.1777 isorokkoon 5. Riitta, s.27.9.1778 Karjaskylä, k.12.12.1782 "turvotukseen" 6. Aabraham, s.1.3.1782 Karjaskylä, sotilas samassa ruodussa, missä hänen isänsä oli ollut, sotilasnimenä Nyberg (Uusi Berg!), k. Suomen Sodassa 1808-1809 ("död i fält") taulu VIII/15 Torppari, renkivouti Iisakki Juhanpoika (taulusta IX/29), s.26.3.1719 Perniön Saarella. Ainakin

Sukututkimus: Hannes Orelma 15 vuosina 1748-1749 Perniön Mäkisaurulla renkinä, ensimmäisen kerran naimisiin mentyään muutti vaimoineen Hirvilahdelle, missä ensimmäinen lapsista syntyi. Iisakki toimi Hirvilahden säterirusthollin renkivoutina. Muuttivat sieltä 1752 Huuslan Hinkanpyölille torppareiksi. Noin v. 1762 perhe (uusi vaimo) muutti takaisin Hirvilahdelle, missä Iisakki oli taas renkivoutina. Vuosina 1764-1767 Iisakki oli renkinä Perniön Heikkilässä (perhe mukanaan), mutta palasi takaisin Hirvilahdelle renkivoudiksi. Näin hän oli peräti kolmeen otteeseen Hirvilahden renkivoutina. Iisakki kuoli 2.10.1785 Hirvilahdella 66-vuotiaana "rintatautiin". I vaimo Liisa Antintytär, vih.9.10.1748 Perniössä, s.26.5.1717 Perniön Kynämäellä, asui ennen naimisiin menoaan Perniön Yliskylässä, k. 23.9.1758. II vaimo Valpuri Mikontytär (taulusta IX/30), vih.8.7.1759 Perniössä, s.22.2.1732 Perniön Marsaarella, vihittäessä piikana Perniön Laukalla, k.14.2.1791 Perniön Hirvilahdella 59- vuotiaana punatautiin. Lapsia I avioliitosta: 1. Antti, s.25.7.1749 2. Juha, s.29.11.1751, Nurkkilan Alastalon rengiksi 3. Iisakki, s.20.12.1753 4. Kirsti, s.5.7.1756 Lapsia II avioliitosta: 5. Pietari, s.19.5.1760, Myllärin Lillgårdin renki vuodesta 1777 6. Maria, s.5.3.1763, muutti Kiskoon 7. Marketta, s.16.2.1766, k.22.2.1766 8. Matti, s.4.7.1767, k.11.7.1767 9. Elisabeth, s.18.7.1768, 10.11.1768 "yskään ja rintatautiin" 10.Erkki, s.7.4.1770, muutti Saaren Isotalolle 11.Kaarle Juhana, s.9.3.1778 (taulu VII/8) TAULU VIII/16 Lampuoti Erkki Kustaanpoika Skippari (taulusta IX/31), s.1745, Uskelan Talonpojanteijon Skipparin puustellin lampuoti (nykyistä Perniötä), hänen verotettu omaisuutensa oli 800 riksiä vuonna 1800 17. k.12.11.1800 Skipparilla keuhkotautiin 55-vuotiaana. Vaimo Riitta Tuomontytär, vih.1.11.1768 Teijon tehtaalla, vihittäessä leski Teijolta, s.1737 (mahd. Teijolla 30.9.1937, vht. Tuomo Tuomonpoika ja Marketta Matintytär). Riitta joutui vielä vanhoilla päivillään muuttamaan Perniön Pohjan Ristinpyölin torppaan 15.6.1809 poikansa Heikin ja tämän vaimon perässä, k.siellä 18.10.1813 "pistokseen" 76- vuotiaana. Lapset, syntyneet kaikki Talonpojanteijolla: 1. Heikki, s.25.12.1769 (Bond Tycko No 2), vaimo Liisa Simontytär (vih.8.12.1777) 2. Erkki, s.1.3.1773 (Bontykö Bostells), vuosina 1792-93 Sauvossa 3. Johannes, s.1.1.1776 (Bontykö Bostells) 4. Ulla (Ulrica), s.24.9.1778 (Bontykö Bostells) (taulu VII/8) TAULU IX/5 Ratsutilallinen Jaakko Juhanpoika Pompari (eli Pommeri) (taulusta X/9), s.5.11.1731 Muurlan (Uskelan) Kaukolan Pomparilla. Jaakko oli kotitilansa isäntä vuoteen 1776, k.3.7.1776 Pomparilla horkkaan (frossfeber) 44-vuotiaana. Vaimo Maria Juhantytär Knaapi (taulusta X/10), vih. 30.9.1772 Uskelassa, s.23.1.1753 Muurlan (Uskelan) Pyölin Knaapilla, ratsutilallisen tytär. K. 3.3.1811 halvaukseen Maria oli miestään yli 20 vuotta nuorempi, joten ei ihme, että hän tämän kuoltua otti itselleen uuden miehen. Uusi mies oli ratsutilallisen poika Juha Antinpoika Kiskosta 17 Perniön historia II, s.194

Sukututkimus: Hannes Orelma 16 (vih.3.7.1777 Salo, s.4.4.1746). Lapset I avioliitosta, syntyneet Kaukolassa: 1. Helena, s.17.9.1773, mies Mikko Matinpoika Klaavula, (s.17.8.1773), Pomparin isäntä vaimonsa veljen jälkeen 2. Israel, s.2.2.1776 (taulu VIII/3), jonkun aikaa Pomparin isäntänä Lapset vaimon II avioliitosta, syntyneet Kaukolassa: 3. Juha, s.25.4.1778. k.26.4.1778 Salo, Ali-Pomparin ratsutilan isäntä, vaimo Ulrika Mikontytär (vih.3.10.1811 Salo, s.14.6.1787, kotoisin Salon Kavilasta) 4. Aabraham, s.25.11.1780 (Caucola Pommer Öfwergård) 5. Elias, s.27.3.1783, k.27.6.1784 "rintatautiin" 6. Maria, s.4.6.1785, k.25.2.1825 Salo Harjola, mies Mikko Matinpoika Ylimmäinen (vih.21.6.1808 Salo, s.20.9.1784 Salo, k.9.6.1824 Salo, Salon Harjolan Ylimmäisen isäntä) 7. Ulla (Ulrica), s.9.5.1787 TAULU IX/6 Pitäjänseppä Juha Simonpoika (taulusta X/11), s.24.12.1736 Halikon Kankareella, tilallisen poika. Oli seppänä ainakin 1767-69 Uskelan Pettilässä ja ainakin vuodesta 1772 pitäjänseppänä Uskelan Kokkolassa, k.8.5.1803 Kokkolassa 66-vuotiaana "röhkätautiin" (flussfeber). Vaimo Maria Juhantytär Aku (taulusta X/12), vih.9.6.1765 Uskelassa (smed Joh, Simonss. & Bdr Maria Johansdr. fr Carjaskylä Acu), s.21.3.1742 Uskelan Karjaskylän Akulla, talollisen tytär. Kuoli 4.8.1823 Kokkolassa "vanhuuteen" 81-vuotiaana. Lapset: 1. Maria, s.8.4.1766 Pettilässä, avioton lapsi Johan Gabriel Matinpoika (s.18.3.1794), mies renki Aabraham Aabrahaminpoika Uskelan Hakostarosta (vih. 27.4.1802) 2. Gabriel, s.24.10.1767 Pettilässä, seppä Kokkolassa isänsä jälkeen, vaimo ratsutilallisen tytär Riitta Sofia Juhantytär Pukkila (s.16.9.1778) 3. Anna, s.26.11.1769 Pettilässä (taulu VIII/3), (syntymäajaksi merkitty välillä 13.3.1770) 4. Johannes, s.2.2.1772 Kokkolassa, sai rangaistuksen varkaudesta, k.18.4.1810 rintatautiin 38-vuotiaana 5. Greetta Leena, s.28.9.1774 Kokkolassa, k.27.9.1792 punatautiin 18- vuotiaana 6. Aabraham, s.7.3.1779 Kokkolassa TAULU IX/7 Maria Heikintytär Lillström (taulusta X/14), s.5.5.1753 Uskelan Pettilässä, rakuunan tytär. Maria oli piikana Pettilässä kuolemaansa asti. Hän kuoli 27.7.1779 Pettilässä 26-vuotiaana "kurkkutautiin". Ollessaan Pettilän piikana Maria sai aviottoman lapsen. Tuolloin hän oli iältään vasta kuudentoista. Isä oli Pettilän renki nimeltä Erkki Erkinpoika, s.3.3.1744 tai (3.5.?). Muita tämännimisiä en Pettilän kohdalta rippikirjasta löytänyt, joten hän on varmaankin syntyneiden luettelossa mainittu mies. Erkki Erkinpoika on mahdollisesti syntynyt Perttelin Vihmalon Uotilla (taulu X/13). Vihmalolta hän muutti pois n.v.1768. Lapsi, syntynyt Uskelan Pettilässä: 1. Kaarle Kustaa, s.3.11.1769 (taulu VIII/4) TAULU IX/8 Rakuuna Heikki Yrjönpoika Sahrberg (taulusta X/15), s.7.3.1729 Tenholassa.

Sukututkimus: Hannes Orelma 17 Naimisiin mennessään 1752 Heikki oli Tenholassa Karsbyn kartanon torppari. Samaa torppaa oli pitänyt aikaisemmin Heikin isä. Kolme vuotta myöhemmin hän oli Fastarbyn Sirkalla/Snickarsilla(?) torpparina. Heikki värväytyi rakuunaksi Turun läänin henkirakuunarykmenttiin ja muutti perheineen 7.6.1757 Tenholasta Perniön Saarelle, missä hänen rakuunantorppansa sijaitsi (n:o 77). Pituutta Heikilla oli katselmusrullien mukaan 5 jalkaa ja kahdeksan tuumaa eli noin 168 cm. Heikki otti osaa Pommerin sotaan, joka käytiin 1756-62. Perniön rippikirjan mukaan hän oli Pommerissa vuonna 1761. Pienestä koostaan huolimatta Heikki oli hyvä sotilas, sillä hän sai urhoollisuutensa ansiosta mitalin, mikä ei kai ollut siihen aikaan kovin yleistä. Sodan jälkeen Heikki muutti perheineen Uskelan Villilään 31.7.1763. Siellä hän oli myös rakuunana (n:o 71). Heikki ehti ottaa toiseenkin sotaan osaa, sillä hän joutui mukaan vuosina 1788-1790 käytyyn "Kustaan sotaan". Ikää hänellä oli tuohon aikaan jo noin kuusikymmentä vuotta. Nuorista miehistä oli varmaan kova pula, sillä näiden kahden sodan jälkeenkään Heikki ei vielä päässyt eläkkeelle, vaan vielä vuonna 1804 hän oli palveluksessa. Tuolloin hän oli katselmusrullan mukaan jo 73-vuotias ja todellisuudessa 75-vuotias. Palveluksessa hän oli siis ollut peräti 50 vuotta! Heikki kuoli 1.8.1808 Villilässä "vanhuuteen" (79 v, 4 kk, 11 pv). Vaimo Anna Antintytär, vih.29.9.1752 Tenholassa, s."wid pass"(?) 1734, vihittäessä Anna oli piikana Tenholan Pölköllä apupappi Almgrenin luona. Miehensä kuoleman jälkeen muutti 1811 pois Villilästä tyttärentyttärensä Maria Erkintyttären kanssa. 1. Daniel, s.23.3.1755 Tenholassa 2. Heikki, s.2.12.1758 Perniössä, kersantti, vaimo Eeva Wästerberg (s.13.4.1777, ei löyt.), ainakin 1803-1808 välisenä aikana asustelivat Villilässä.? 3. Hedvig, s.20.12.1760, asui välillä Halikossa ja Somerolla, sai aviottoman lapsen Maria Erkintyttären 13.3.1783, vuoteen 1810 asti piikana Villilän Keskitalolla. 4. Anna Stiina, s.24.2.1764, k. ilm. pienenä 5. Loviisa, s.27.4.1765 (taulu VIII/4) 6. Juha, s.18.5.1767, k.6.8.1781 "hengenahdistukseen" ("Heikki Sahrbergin raajarikkoinen poika") taulu IX/9 Lukkari, tilallinen Erik Michelinpoika (taulusta X/17), s.n.1672, Dragsfjärdin Genbölen Norrgårdin isäntä vuodesta 1702, lukkari vuodesta 1706, k.14.11.1742 Genbölellä 70-vuotiaana. I vaimo Lisa Hansintytär (taulusta X/18), vih.1698 (dom 19 trin) Dragsfjärdissä, s.n.1666, kotoisin Dragsfjärdin Långnäsin Nästgårdilta, k.21.12.1735 Genbölellä 69-vuotiaana. II vaimo leski Anna Larsintytär Högsåra, vih.1.12.1737 Dragsfjärdissä, k.10.12.1749 Genbölellä. Lapsia I avioliitosta Carin, s.28.1.1700 Henrik, s.29.11.1706 (taulu VIII/5) taulu IX/11 Tilallinen, kuudennusmies Johan Hansinpoika, s.n.1690, Dragsfjärdin Kärran Wästergårdin isäntä, k.9.10.1761 Kärralla 71-vuotiaana, isä mahdollisesti Hans Michelinpoika (k.1700 Kärralla) ja äiti Lisa Simonintytär. Vaimo Carin Andersintytär, s.syyskuussa 1685, k.16.6. 1751 Kärralla (65 v, 9 kk). Carin oli ilmeisesti ollut jo pitkään sairaana, sillä kuolleiden luettelossa hänestä sanottiin, että hän oli maannut vuoteessa kokonaisen vuoden. (II vaimo Margeta, s.1699, k. tammik. 1760, ei löyt.) sisko Maria Hansintytär, s.1693, k.25.3.1758 ruotuvaivaisena (70 v).

Sukututkimus: Hannes Orelma 18 Erik, Maria, Anna, s.4.5.1714 (kastekirja puuttuu osittain) s.13.6.1726 s.10.5.1740, ilmeisesti Johanin avioton lapsi, sillä äidiksi on merkitty Christin Johanintytär ja lapsen perään sulkuihin "borta" (poissaoleva). Johanista merkintä "vanha" oli paikallaan, sillä hän oli lapsen syntyessä jo 60- vuotias. TAULU IX/13 Rakuuna Risto Antinpoika Tappelman, s.1707 ehkä loppuvuodesta (ei löyt., sotilasrullien mukaan syntynyt "Turun läänissä"). Risto oli rakuunana Turun läänin henkirakuunarykmentissä, rakuunantorppa sijaitsi Suomusjärven Taipaleen (silloinen Taipalo) Paavolassa (n:o 107). Palvelukseen hän astui 16.9.1731. Riston sotilasnimi saattaa kertoa jotain hänen luonteestaan, sillä joskus annettiin sellaisia nimiä, jotka kuvasivat jotain piirrettä miehessä esimerkiksi Lång (=pitkä) tai Tokig (=tyhmä). Risto kuoli 1744 Ruotsissa ("död i Swerige"), ei ole haudattu Suomusjärvelle. I vaimo Maria Ristontytär Kiskon Tieksmäeltä, vih.10.10.1731 Kiskossa (Taipalå Drag. Christer Anderss. & Maria Christersdr., Tiexmäki), haud.26.3.1732 Suomusjärvellä II vaimo Anna Heikintytär, vih.5.9.1735 Kiskossa, s.11.6.1710 (ei löyt., IGI: ei T&P, U). Vihittäessä Anna asui Kiskon Kurkelan Liuhtolla, muttei ole siellä syntynyt. Miehensä kuoleman jälkeen hän asui edelleen Taipaleen Paavolassa vuoteen 1752 ja sitten ilmeisesti Kiskon Hongistolla. Vuonna 1756 Anna muutti Taipaleen Falkille ja noin vuonna 1760 Kettulan Ällipäälle. Ällipäässä Anna luultavasti asui vävynsä Matti Tiederin sotilastorpassa. Anna kuoli 5.1.1796 Ällipäässä "vanhuudenheikkouteen" kirkonvaivaisena (85 v, 6 kk, 5 pv). Annan äiti oli nimeltään Maria. Tämä asui tyttärensä luona Taipaleen Paavolassa, kunnes kuoli 18.7.1742. Kuollessaan hän oli 65-vuotias, joten hän on syntynyt n.1677. Yrjö Kotivuoren kirjeestä 27.11.1994 on peräisin seuraava tieto: Anna Heikintytär olisi syntynyt 28.9.1710 Kiskossa, vanhemmat Kurkelan Pipon ratsumies Heikki Erkinpoika Trana ja Maria Simontytär (vih. 15.8.1709 Kisko, s.1677). Annan veli Antti Heikinpoika Axberg oli rakuuna n:o 94 Kiskon Honkapyölissä (s.14.10.1712 Kisko). Myös hänen jälkeläisiään lienee muuttanut Dragsfjärdiin. Lapsia Riston II avioliitosta, kaikki syntyneet Suomusjärven Taipaleella: Mikko, s.1.8.1736 (taulu VIII/7) Heikki, s.3.4.1738, renkinä Taipaleella 1760-62, rakuuna n:o 91 Kiskon Hongistossa vuodesta 1762, sukunimenä Lindgren. Sittemmin suutari Suomusjärvellä, k.28.4.1786 Suomusjärvi. Vaimo Liisa Jaakontytär, Kettulan Härkälän ratsutilallisen tytär (ks. taulu XI/18) (vih.9.11.1767 Suomusjärvi, s.11.6.1739 Suomusjärvi) 18 Anna, s.5.10.1739, mies sotilas Matti Tieder (s.1732), asuivat Kettulan Ällipäässä Johannes, Risto, s.26.1.1742 s.18.11.1743, Kettulan Härkälän rakuuna, vaimo Leena Juhantytär, suutarin tytär Kettulan Härkälästä (ks. taulu XI/18) (vih.2.6.1765 Suomusjärvi, s.24.4.1744 Suomusjärvi) taulu IX/17 Tilallinen Sakari Uodinpoika Krapi (taulusta X/33), s.1686, Kiikalan Vanhakylän Krapin isäntä 1713-1743, Krapi oli Kiikalan Simolan ratsutilan aputalo, Sakari kuoli 17.6.1750 18 Yrjö Kotivuori, kirje 27.11.1994

Sukututkimus: Hannes Orelma 19 Syyskäräjillä 1724 Sakari väitti, että nimismies Broman olisi isonvihan aikana lyönyt häntä syyttä ja potkinut pahasti. Sakarin itsensä kutsuma todistaja kuitenkin todisti nimismiehen puolesta ja vahvisti tämän selityksen, jonka mukaan Broman ollessaan v.1720 venäläisen esivallan ankarasta käskystä perimässä sotaväen vaatetus- ja palkkarahoja oli Sakarin uppiniskaisuuden takia ainoastaan tarttunut tätä hartioista tai tukasta ja lyönyt tätä piiskalla pari kertaa tai muutaman kerran selkään. Sakari ei näistä lyönneistä ollut saanut sen enempää verinaarmua kuin mustelmaakaan, joten kihlakunnanoikeus totesi valituksen aiheettomaksi. 19 I vaimo Beata Mikontytär Seppä (taulusta X/34), vih.2.4.1719 Kiikalassa, s.20.6.1693 Kiikalan Vanhakylän Sepällä, haud.5.8.1722 Kiikalassa 30-vuotiaana II vaimo Riitta Sipintytär Koura, vih.24.10.1724 Kiikalassa, s.25.8.1705 Kiikalan Hidolan Kouralla, k.15.1.1769 Krapilla 64-vuotiaana Lapsia I avioliitosta: 1. Juha, s.18.3.1721 (taulu VIII/9) Lapsia II avioliitosta: 2. Matti, s.9.11.1724 3. Mikko, kast.16.8.1728 4. Heikki, s.31.12.1730, haud.28.3.1731 5. Kirsti, s.20.1.1732, mies sotilas Juha Widbom (vih. 24.9.1763) 6. Annika, s.10.11.1734, haud.2.7.1740 7. Erkki, s.31.3.1737, muutti Turkuun 1754 8. Sakari, s.1.10.1739, muutti Turkuun 1759 9. Gabriel, s.20.9.1742, muutti Pirilän Väsälle 10.Riitta, s.6.1.1746, haud.19.1.1746 11.Tuomo, s.12.11.1748 taulu IX/18 Tilallinen Tuomo Gabrielinpoika Knaapi (Nalkki) (taulusta X/35), kast. 10.12.1696 Kiikalassa, Kiikalan Komisuon Nalkin poika, ensimmäisen vaimonsa kotitilan Kiikalan Peltolan Knaapin isäntä 1719-1739. Knaapi oli Kiikalan Hirvelän mattilan ratsutilan aputalo. I vaimo Riitta Matintytär Knaapi, vih.12.3.1719 Kiikalassa. Riitta oli talon edellisen isännän tytär ja Tuomo oli hänen toinen miehensä. Ensimmäinen mies Erkki Simonpoika oli Knaapin isäntänä 1709-1717. Tämän kuoltua Riitta oli talon haltijana yhden vuoden, kunnes uusi mies Tuomo otti isännyyden. Haud.3.3.1728 Kiikalassa. II vaimo Valpuri Simontytär Rasi (taulusta X/36), vih.14.10.1728 Kiikalassa, s.13.4.1702 Kiikalan Peltolan Rasilla. Lapsia I avioliitosta: 1. Martti, kast.18.10.1719 + 2. Mikko, s.25.9.1721 3. Heikki, s.12.6.1722 4. Kirsti, 10.10.1723 Tuomolta haudattiin nimeltä mainitsemattomia lapsia 14.3.1725, 12.1.1727 ja 2.6.1728 Lapsia II avioliitosta: 5. Riitta, kast.19.9.1729 (taulu VIII/9) 6. Kristiina, s.13.9.1734 taulu IX/19 20 Tilallinen Jaakko Yrjönpoika Jaanu (taulusta X/37), s.7.10.1705 Kiikalan Vanhakylän Jaanulla, Jaanun isäntä 1724-1751, k.10.1.1768 Jaanulla "pistokseen" 62-vuotiaana. I vaimo Maria Gabrielintytär Nalkki (taulusta X/35), vih.23.10.1728 Kiikalassa, s.23.12.1706 Kiikalan Komisuon Nalkilla, ratsutilallisen tytär, k.12.4.1741 Jaanulla 40-vuotiaana 19 Kiikalan historia, s.306 20 Turun Sukututk. perhekortit (Larmo)

Sukututkimus: Hannes Orelma 20 (?). II vaimo Anna Erkintytär, s.1715, k.15.5.1776 Jaanulla 60-vuotiaana horkkaan. Lapsia I avioliitosta: 1. Yrjö, s.18.3.1730 (taulu VIII/10) 2. Johannes, s.22.11.1733 3. Matti, s.29.12.1736, 12.3.1778 Jaanulla 41-vuotiaana 4. Maria, k.27.1.1740 1 päivän vanhana Lapsia II avioliitosta: 5. Erkki, s.18.11.1748 taulu IX/20 Tilallinen Heikki Uodinpoika Klemelä (taulusta X/39), s.7.5.1701 Someron Saarentaan Klemelällä, Klemelän isäntä, k.14.2.1758 keuhkotautiin 57-vuotiaana. Vaimo Riitta Simontytär Palta (taulusta X/40), vih.11.10.1730 Somerolla, s.19.8.1706 Someron Paltalla, naimisiin mennessään oli piikana Saarentaalla, k.15.11.1760 Klemelällä 54- vuotiaana "turvotukseen". 1. Matti, s.19.8.1731, isänsä jälkeen Klemelän isäntä, vaimo Liisa Matintytär Lukumies (s.14.12.1729, k.20.9. 1767) 2. Heikki, s.9.2.1735 3.-4. --- haudattiin 6.3.1737 Klemelän kastamattomat kaksoset, vanhempien nimiä ei mainittu 5. Maria, s.14.3.1739 (taulu VIII/10) 6. Erkki, s.1.3.1741 TAULU IX/22 Tilallinen Jaakko Yrjönpoika Perttuli (Lempa) (taulusta X/43), s.15.7.1703 Kiikalan Rekijoen Lempalla. Muutti vanhempiensa kanssa Rekijoen Perttuliin, jonka isäntä Jaakko oli isänsä jälkeen 1724-1756. K.18.12.1781 Perttulilla 79-vuotiaana "vanhuuteen". I vaimo Anna Kreuntytär Rekijoelta, vih.27.12.1724 Kiikalassa (Jacob Jöranss. Bertuli & Anna Greelsdr., Rekiöby), s.n.1707, haud. -.10.1742 Kiikalassa 35-vuotiaana. II vaimo Maria Tuomontytär Simola (ks. taulu VIII/84, osa 3 C), vih.23.10.1743 Kiikalassa, s.11.3.1720 Rekijoen Simolalla, k.11.1.1791 Perttulilla "rintatautiin" 70-vuotiaana. Lapset I avioliitosta, kaikki syntyneet Perttulilla: 1. Maria, kast. 9.8.1726 (taulu VIII/11) 2. Simo, kast.26.11.1729? 3. Juha, s.1732 (ei löytynyt), talon tuleva isäntä 1757-1788, vaimo Maria Heikintytär 4. Yrjö, s.10.8.1734 II avioliitosta: 5. Mikko, s.21.7.1744, haud.4.5.1743 6. Kirsti, s.11.3.1747 7. Simo, s.4.10.1749 8. Kaarlo (Carolus), s.3.10.1751 9. Simo, s.4.10.1754 10.Riitta, s.28.7.1757 (osa III C, taulu VII/42) 11.Yrjö, s.25.11.1761 12.Maria, s.5.3.1766 TAULU IX/23 Tilallinen Tuomo Tuomonpoika Kauko, s.30.11.1695 Kiikalan Komisuolla, vaimonsa kotitalon Kiikalan Kaukon isäntä 1724-1748, Tuomon metsäoikeudenkäynneistä tarkemmin taulussa