Suomen Valtakunnan Urheiluliitto TOIMINTAKERTOMUS 1990

Suomen Valtakunnan Urheiluliitto TOMNTAKERTOMUS 1990

Juhlavuosi suuntasi tulevaisuuteen Suomen Valtakunnan Urhe iluliiton 90-vuotisju hl a vuosi o li urheilun kanna lta paljon muuta kuin yhden järjestön virstanpylväs historian kullssa. äyttävät huip ntumat, yhteiskunnallinen keskustelu liikunnan me rkityksestä sekä rakenneuudistuksen eteneminen viestivät iitä, että vuoden 1990 aikana vauhditettiin voimakkaasti urheilun kehittymistä. Suurkisat Kajaanissa ja Helsingissä vakuuttivat sekä osanottajat että yleisön siitä, että urheilu on hyvässä kehitysvaiheessa. Monipuo linen ohjelma ja kohokohtina nähdyt värikkäät yhte istap ahtumat jäivät mukaansatempaavina elämyksinä itse kunkin mieleen. Ennennäkemätön liikunnan karnevaali osoitti lajien, piirien ja urheiluseurojen lähteneen 90-luvu lle uudella ilmeellä ja perinteistä poikkeavalla luovuudella. Mahtavat kisatapahtumat olivat vain katkelma suomalaisesta liikuntakulttu uri ta, kaikkea ei ole mahdollista tuoda esille. Tavoitte na oli toisaalta monipuo li uuden ja toisaalta pääto imintamuotojen näkyminen - nykyhetken ja tulevaisuuden urheilu käytännön toiminnassa. Tähän SVUL:n 90-vuotisjuhlavuoteen huipentui lähes koko 80-luvun jatkunut urheilun suurtapahtumien sarja. Sen kestäessä yhteiset kisat ovat yhä tiiviimmin muotoutuneet osaksi lajien normaalitoimintaa, niihin on kukin laji ottanut mukaan sopivimmaksi katsomansa osat valikoimastaan. Liittojen valinnat ovat näkyneet kisatapahtumien kirjona. Suuntautuminen 90-luvulle näkyi sekä talven että kesän tapahtumissa tuotekehittelynä. Monet lajit panostivat uusiin toimintamuotoihin, joilla vastataan tu levaisu u den haasteisiin, kehitetään seuratoimintaa ja tarjotaan liikunnanharrastajille ajanmu kaisia palveluja. Uudet urheilumuodot pyrkivät lajien välisessä kilpailussa kyseenalaista maan perinteisten suomalaislajien johtoasemaa. Suurkisoissa kuitenkin hiihto eri lajiryhmineen, yleisurheilu ja naisvoimistelu osoittivat vanhojenkin lajien elävän ajan hengessä ja kokoavan laajoja harrastajajo ukkoja tapahtumii nsa. Liiku ntakulttuu rin roolia suomalaisessa yhteiskunnassa on vuoden aikana pohdittu monessa eri yhteydessä. Yhteistyö urheilujärjestöjen ja kuntien vä lillä on tiivistynyt. Erinomainen osoitus oli arvovalta isen Suurkisojen yhteiskuntaneuvoston kokoontuminen. Käytännön hankkeet ovat saaneet vauhtia ja vuoropuhelu kunnan ja urheiluseuran kesken ku ntalaisten palvelujen kehittämisessä on yleistynyt. Myös valtion liikuntakomitea korosti keväällä -90 valmistuneessa laajassa mietinnössään paikallisen urheiluseuratoiminnan ja kunnan hall innonalojen yhteistyötä. 90-vuotias SVUL on lähtenyt uudelle vuosikymmenelle Mikkelin liittokokouksessa sovituilla linjoilla. Strategisen suunnitelman mukaisesti on pääaloina keskitytty huippu- ja nuorisourheilun sekä harrasteliikunnan toiminnan kehittämiseen. Vuosi sitten esille otettu urheil un keskusjärjestöjen yhteistoiminnan lisääminen on saanut julkisuutta ja edennyt vakavien neuvottelujen tasolle. Ensimmäiset lajiliittokohtaiset sopimukset o n jo saatu aikaiseksi. Urheilutoiminnan eri alueiden kehittämisessä tämän hankkeen toteutumisella on erittäin suuri merkitys. Eri tasoilla tapahtuva lla urheilun voimavarojen yhdistämisellä sekä niiden entistä tehokkaammalla ja järkevämmällä käytö llä parannetaan lajie n ja urhe iluseurojen to i minta mahdollisuuksia. Jukka Uunila SVUL:n puheenjohtaja SVUL:n avaintiedot SSÅiL YSLUETELO 1 juhlavuosi suuntasi 27 Edunvalvonta tulevaisuuteen 28 Kansainvälinen 2 Liittojen ehdoilla toiminta parempiin tuloksiin 30 Kansainvälinen 2 SVUL:n hallinto 1990 osallistuminen 2 SVUL:n liittovaltuusto 31 Kuntayhteistyö 1990-93 32 Kenttä toiminnan 3 SVUL:n liitto- kehittäminen hallitus 1990 32 SVUL:n kunniajäsenet 4 SVUL-organisaa tio 32 Myönnetyt SVUL:n 4 Luottamus- ansiomerkit 1981-1990 organisaatio 32 Huomionosoitu kset 5 Jaostot 33 Tiedotus 5 SVUL:n keskushallin- 34 Talous 1990 non toimihenkilö- 34 Rahoituslaskelma organisaatio 1990 35 Tuloslaskelma 6 Jäsenjärjestöt 1990 37 Tase 8 SVUL:n toiminta 1990 38 Tilintarkastuskertomus 8 Suurkisat 1990 39 Tuloksen muodostu- 10 Suurkisatutkimukset minen toiminnan- 14 järjestötoiminta aloittain 1990 14 SVUL:n 90-vuotis- 39 Tilint-äätökset juhlat 198-1990 16 Huippu-urheilun 41 Henkilökunta tukipalvelut 42 SVUL:n edustukset eri 18 Nuorisotoiminta yhteisöissä 1990 25 Harrasteliikunta 43 Liittojen edustukset 26 Kehittämistoiminta lajien kansainvä lisissä liitoissa 45 Jäsenliittojen määrän kasvu 46 SVUL:n jäsenli ittojen seura- ja jäsenmäärät, määrärahat 46 SVUL:n seuralukumäärän kehitys 1986-1990 46 SVUL:n seurojen henkilöjäsenmäärän kehitys 1986-1990 47 Piirien jäsenmäärät 1990 47 Seurojen jäsenistön sukupuolijakauma 47 47 Seurojen jäsenistön ikäjakauma Piirien määrärahat 1990 47 Seurat jaoteltuna jäsenmäärän mukaan 1990 48 SVUL-talon toiminta ja talous 1990 Toimitustyö: nsaider Oy Ulkoasu ja taitto: Studio Hoo Oy Painopaikka: Kainuun Sanomain Kirjapaino Oy Jäsenliittoja... 53 Jäsenp ii rejä................... 18 Urheiluseuroja.... 4 274 Henkilöjäseniä... 1 098962 Palkattu henkilöstö........ 447 - hallinto............. 107 - koul utus/ valmennus... 190 - toimisto.............. 150 Keskushallinto....... 56 Jäsenpiirit........... 105 Jäsenliitot................ 286 SVUL: n vuodelle 1990 budjetoitu va ltionapu......... 57482000 Jäsenjärjestöille jaetut avustukset........ 51278301 Budjetti -90..... 94600000 SUOME VALTAKUNNA URHELU Radiokatu 20, 00240 HELSNK puh. (90) 1581, telekopio (90) 147 304, telex 121 797 svul sf 1

Liittojen ehdoilla parempiin tuloksiin L-järje tön toiminnan yleisenä päämääränä on liittokokouksen määrittelemien strategialinjauksien mukaisesti ka vattaa urheilun roolia yhtei kunna sao Tavoitteena on lisätä urheiluliikkeen vaikuttavuutta ja käyttöarvoa, jonka tuloksena saavutetaan uusia mahdollisuuksia kaikilla strategian toiminta-alu eilla. Päämäärä toteutuu viime kädessä seurojen toimenpitein. Liitot tukevat seurojen kilpa-, lasten- ja nuorisourheilua sekä harrasteliikuntatoimintaa. S L-järjestöön on muodosrumassa konsernirakenne. Erikoisliitot muodostavat päätulosyksiköt, joita tukevat piiri- ja valtakunnantasolla toimivat rukirulosyksiköt. Tukitulosyksiköiden kehityks n seuraavassa vaiheessa lisätään voimakkaasti toiminnan sisäistä vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Samalla korostetaan erityisesti tukitulosyk ik öiden pääasiakkaiden, laj iliittojen palvelutarpeiden ja tulosyksiköiden kehittämien ja tarjoamien palvelujen vastaavuutta. Näihin tuloksiin pyritään piiritasolla vuoden 1990 lopussa aloitetulla kenttätoiminnan kehittämishankkeella. jossa selvitetään lajiliittojen tukitoimenpiteiden tavoitteet ja tarpeet piirien alueilla. Sama lla selvitetään, miten piirien omilla toimenpiteillä voidaan tehostaa kenttätoimintaa. Lajien valtakunnallisista tukitoimi ta vastaavat SVULyhteisön yhteiset tulosyksiköt, jotka toimivat laj iliittojen ja yhteisön johdon ohjauksessa. Vuoden 1991 aikana suurin osa keskusliiton henkilöstöstä jakautuu pieniin tulosyksiköihin, joiden tulokset ja resurssit suunnitellaan ja ohjataan asiakassidonnaisesti. Tulosyksikkömäiseen toimintaan siinytään liu kuvasti. Vuoden 1991 loppuun mennessä kaikilla lulosalueilla on val- Mauri Oksanen miu tulosyksiköityä. Vuoden aikana hankitaan kokemuk ia asiakkaiden talvitsemien palvelujen hinnoittelusta ja muusta va ltionavustuksen ulkopuolisesta resurssoinnista. Osittainen siirtyminen tulosyksiköihin ja parempaan kustannusva taavuuteen näkyy valtuuston päätöksen mukaisesti vuoden 1991 konsernin rahoituksessa siten, että yhteisten tul osten tekemiseen talvitaan valtionavustusta 1 000 000 markkaa vähemmän kuin olisi yleisen neljän prosentin budjettikorotuksen mukaan talvittu. Osuus pienenee 13,8 prosentista 12,1 prosenttiin. Vastaavalla määrällä voidaan lisätä jäsenjärjestöjen toimintamäärärahoja. Tulevaisuuden tavoitteena on jatkaa strategiaa, jolloin mm. harkitaan yhdessä laj iliittoje n ja tarpeen mukaan myös piirien kanssa täysi n tai osittain tuettu jen palvelujen (esimerkiksi taloushallinto- ja toimi topalvelut) kustannukset kattavaa hinnoittelua. Talousstrategian lopullisena tavoitteena on lähivuosien aikana mininloida yhteisöpalve lujen rahoittaminen valtionavustuksella. Tähän päästään mm. vähentämällä ilmaisten ja tuettujen palvelujen määrää ja lisää mällä konsernin liiketoimintojen ja muun varainhankinnan tehokkuutta. Mau ri Oksanen pääsihteeri SVUL:n hallinto 1990 SVUL:n llittovaltuusto 1990-93 Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat ]äsenliitot (67 paikkaa) Aikidoliitto Amerikkalaisen Ja lkapallon liino Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden liitto Baseball- ja Softball liitto Bi ljardiliitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliino Jousiampujainliitto Juclo liitto jääkiekkoliitto Kanooniliitto anlteliino Koripalloliitto Kuntourheiluliitro Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lemopalloliitto Luisteluliitto Metsästäjäliino Miekkailuliitto Moottoriliitto Moonoriveneliino aisten Varsinainen jäsen Kai Perttula Risto Luostarinen Seppo Ahonen j o rma Helen jukka!arttila jaakko Sora tie Ri sto Arvola Erkki K. M. Leppävuori Lennart johansson Paavo M. Petäjä Timo Pekkala Pauli Saapunki Martti Heiskanen Reino Lahtinen Raimo Heino (Paul Blomqvist, h:n jäsen -90) Pentti Katainen Ri sto Fagerholm Jarmo Peltola (H eikki Tuomala, edesmennyt) (Panu Haapala, h :n jäsen 90-91) Pertti Tuomala Erkki soniemi Kalevi Sa lokangas Marjo Raivio Reijo Maunula Väinö Kangaspuma (Timo Santalainen, h:n jäsen 90-91) Seppo Sammelvuo Olli Puntila Heikki Korhonen ils-robert Sjöblom Timo Katajamäki Viljo Härkön n Liikuntakasvatusliitto Pirjo-Liisa Vilenius Ulian Vaarna Nykyaikaisen 5-ottelun liitto Nyrkkeilyliitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Py"räilyliitto Arto Norovirta Taisto Leijamaa Aulis Lindell Pekka Kare Raimo Rajala Aimo Suorsa Rafael Wolontis Pertti Kokko nen Pertti Tuomala Pentti Pihlakoski Pirjo-Liisa Vi lenius Henk.koht. varajäsen jukka Riikonen juha Lindström Heikki Koivisto Heikki Hovi Kari Ollikainen Mika Suominen Rauno Pulli Dennis Seligson Väinö Eskelinen Eino Petäjäniemi jouko Törmänen Pertti Pirskanen Tapio Hiilosmaa Anni Koskimäki Ari Grönholm Olli Lahtinen Pekka Puujalka Timo Haapaniemi jukka-pekka Väytynen PYly-Mani Vasama Pentti Hintsala Antti Ristimäki Seija Mahlamäki Kultanen ntamo Kuikka Anneli Kangas Henrik Vaenerberg Pentti Tarkkanen Ka levi iskanen Kari-Pekka Tiitinen Erkki Ojala Olavi kog Tapio Lehikoinen Hannu Kekäläin n Hannu Hillo Ulla Mikkola Päivi Koskela Kari Kaaja Leo Jo kela Seppo Kylmänen Mauri Rauvamo Paavo Sa lonen Aarre Huovila Anni Wahlström Simo 1 limscheffskij SVUL:n liittohallitus 1990 PUHEE JOHTAJA Jukka Uunila VARAPUHEEl JOHTAJAT Arnevi Lassila Osmo iemelä Paa 0 Pekkanen Jorma Räisänen Pöytä tennisliitto Ratagolfliitto Ratsastajainliitto Ringetteliitto Soutuliitto Squash liitto Sulkapalloliitto Suunnistusliitto Tae kwon do liitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheiluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Urheilusukeltajainliitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto VUL: n uoret ]äsenpiirit (47 paikkaa) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymcnlaakso Lahti Hannu Paanajärvi Kai Wihlman Heikki Niemelä Antti Simola Leif Degerth Martin Simberg Klaus Grönbärj Seppo Siirilä Kalevi Taivainen Jarmo Soila Satu Procope Esko umminen Raimo Taivalkoski Matti Kivinen Pentti Ka lvonen Tuula Laaksalo Seppo Martiskainen Au lis Ojala Mauno Tö llikkö Reino Mustalampi Olavi Rantanen Otso Vilhunen Raimo Salo Varsinainen jäsen (Jorma Räisänen, hall. vpj. 90-91) O lavi Sintonen lmari Ylä-Autio Leila Koskenranta Seppo Virta Erkki Asiala Terttu Karhumaa Olavi Lehtisalo Reimo Uljas Maija Rasimus Pauli VYYlyläinen Tuula Savijärvi Erkki Frick Kalevi Talikka Mauno Koivula Eero O llila Matti Virtanen Antero Taanila Erkki Koivisto Vilho HilVi Pertti Pelto la Reino Mikkelii Matti Tapani ( Heino Avikainen, h:n jäsen -90) Pentti Larjanne (Rai mo Räme, h :n jäsen -90) Kaarlo Kantola JÄSENET Heino Avikainen Paul Blomqvist Aila Flöjt Panu Haapala Tapani lkka Klaus Ketola Keijo K. Kulha 1 iilo Lehto Tarja Palonen Raimo Häme Timo Santalainen eija Toivonen Teuvo Komulainen Hany Grö nlund Pekka Si ltala Alpo Lindström Reino Eerikäinen Christer Paltschik Tuomo Tennilä Veli-Markku Korteniemi Alpo Kotamäki Arto Pakkala Urho Rouvali Veli-Matti Sa lo Lars Pawli Kurt Mikkola Hannu Nurmi Riitta Sa lin Lasse Viren Juhani Mettovaara Kalevi Maunula Helena Jaatinen Jorma Perolahti Paula Lehmuskallio Juha Eronen Henk.koht. varajäsen Unto Bryggare Tuulikki Siebenberg La sse Vuorenmaa Ulla Koistinen Pertti Peltokangas Yrjö Perä lä Mauri Volama Lasse orclblad Kalevi Pal osaari Marja-Leena Komulainen Erkki Jääskeläinen Hilkka Murtoniemi Kalle Mäkelä Jussi Alppi Erkki Pajumäki Aila Tamminen Uolevi Eskelinen Mikko Si irilä Uolevi Palola Alpo Kokkonen Veikko Weijo Antero Rossi Erja Komujälvi Pentti ikula Jorma Honkala Taisto Tuomikoski Väinö Prykäri Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Lisäjäsen et (15) Seppo Pelttari Kalevi Eronen Seppo Haapalainen Eero Vainio Paavo Poutiainen Timo Mämmi Leena Hakanen Lauri Reinikainen Tapani Liski Nina Eriksson Risto Tuominen Aatto Valkokivi Kari Kanerva Pentti Kurunmäki Heikki Kaarilahti Osmo Suosilta Keijo [ elonen Heimo Po lvi Timo Lehmuskoski Jarkko Raninen Varsin ainen jäsen Björn Feclerley Tellelvo Haapaniemi-Koskinen Hilkka Hako la Leena Jääskeläinen lauri Miettinen (Osmo Niemelä, h :n vpj. 90-93) jaakko Numminen (Paavo Pekkanen, h:n vpj. 90-91) Pentti Pihlakoski Anssi Rauramo 1 ari Sjöholm Lauri Tarasti Tuomo Tuominen Heikki Rusko Pirkko Väänänen Timo Leinonen Kalevi Ho nkanen Mikko Kauppinen Kyösti Salmirinne Päivi Karppinen Tero Haipus Leena Nousiainen Pentti Niskanen Matti Lähtee nmäki Heini Levan Esko sotal o Pirkko Rönkkö Heikki Heiskanen Seppo Soini Kalelvo Viitanen Leena Lehtonen Riitta Asanti Mikko Kirkkola Milva Sa lonen Harri Ekebo Henk.koht. varajäsen Magnus Stahlberg Eila Mikola Anna-Maija Kivimiiki Aune Sastamala Hannu Sironen Laura Jaakkola Aila Flöjt Antcro Oksanen Tor Jungman Antti Lehtinen Matti Ho lopainen Joel Juppi Kauko Palva iin Tapio Videman Hannu Ansas 2 3 - --------

SVUL-organisaatio Liitto ko ko us 1 krt/4 v SVUL.n keskushallinnon toimihenkilöorganisaatio Pääsihteeri Mauri Oksanen 1 [ ESKUNTA J [ J Tiedollaja Kehityspäällikkö [ Lassi Palo Kyösti Värri J ~ 18 jäsen piiriä 1990 53 jäsenliittoa Yhteysjohtaja Tiedotuspäällikkö Kehitysjohtaja Kerstin Ekman Ari J. Aalto j orma Savola 2 krt/ v liittovaltuusto Liittoha llitus Keskushallinto Sihteeri Ritva Thusberg Osastosihteeri Marga Lindahl Sihteeriharjoitte lija ~ ~ TALOUSOSASTO URHELUOSASTO SVUL 90 -projekti [ Talousjohtaja Projektipäällikkö Talouspäällikkö Osastonjohtaja jorma Ve rtainen 4 254 urhe iluseuraa (2 500 m etsäsrysseuraa), 1 100 000 he nkilö jäsentä Teuvo Holo painen Heikki Kahakorpi Aaro j ärvelä Projektisihteeri ~ 1 1 1 Ursula Turunen Yhteyssihteeri Tuula Paataja Sihteeri harjoitte lija Osastosihteeri Marja-Leena Karhu Osastosihteeri Pirjo Kareinen Luotta.mus; [ Marita Kaartinen orgarusaatto Liitto kokous Tietohallinto päällikkö [ Liittovaltuusto Seppo Suomalainen ~ [ J Nuoriso päällikkö Koulutuspäällikkö Va lmennuspäällikkö j ärjestöpäällikkö Pekka Vähätaio Kari Niemi-Nikko la jukka Pekkala Maija nnanen 1 ~ 1 ~ ~ ~ ~ Nuorisosihteeri Koulutussihteeri Sihteeri jukka Karvinen Eija Kalin Christine Stenvall 3 Liitto hallitus Puhee njohta jisto ATK Kirjanpito Kassa Tekstin- Paino Postitus Puhelinkeskus, neuvonta, sisälähetti, paikoitus käsittely kokoustilat, va htimestarit, kuljetukset, huo lto Jaosto t 1 fl W [ ~ Kielenkääntö ~ ~ ~ Myyntipalvelu ~ ~ JAOSTOT TALOUS URHELU YLESHALLNTO STRATEGA)" SEURANTARYHMÄ KANSANVÄLSTEN ASODEN TEDONHALLNTA]AOSTO Talja Palonen (puheenjohtaja) i STRATEGARYHMÄ Heikki Tuomala (ent. puheenjohtaja); Heino AVikainen, Timo Santalai- Timo Santalainen (puheenjohtaja) Markku Torkkeli (puheenjohtaja) nen, Panu Haapala, Klaus Ketola, Petri Tuomi-Nikula, Satu Procope, Risto Ankio, Tapio Mänttäri, Martti Henkilöstö Nuo riso Tiedotus Tapani lkka, Keijo K. KuUla Kari Sjöholm, Kosti Rasinperä, j ou- Näveri, Anna Tuominen, Seppo ko Puorontakanen, Kerstin Ekman Suomalainen (esittelijä) ANSOMERKKJAOSTO (esittelijä) O lavi Lehtisalo (puheenjohtaja) URHELULEHTJAOSTO Orvo Anttila, Antti O. Arponen, HENKLÖSTÖjAOSTO Antti Mälkönen (puheenjohtaja) Erkki Helenius, Pellervo Hyytiäi- Mauri Moren (puheenjohtaja) Matti Honni, lkka Kylmälä, Juha nen, Pirjo-Liisa Vilenius, Ari J. Aalto Hilkka Hakola, Matti Nummela. Malmi, Reetta Meriläinen, Ulf Tiedo nha llinta Seura Ansiomerkit (esittelijä) lmari Ylä-Autio, Ritva Wright, Slambej, Teuvo Holopainen Jouko Vähä-Ruona, Heikki Kaha- (esittelijä) korpi (esittelijä) 1 Je rism aja Huippu-urhe ilu Säännöt Urhe ilule hti Tie teelline n KV-asiat 4..i 5

Jäsenjärjestöt 1990 SUOME PA ONNOSTO Liitot SUOME AKDO SUOME KORP ALLO pj. Kai Perttula pj. Matti Kulla liittosihteeri Carita Raeste -90, toiminnanjo htaja Pekka Sari Kaunismäki 90- Litmanen SUOME AMERKKALAlSE JALKAP ALLON pj. Risto Luostarinen toiminnanjohtaja Juha Liedes SUOMEN AMPUJAN pj. Seppo Ahonen toimitusjohtaja Juha Tikkanen SUOMEN AMPUMAHHTO pj. Jorma Helen toiminnanjohtaja Sakari Vehviläi nen SUOME AUTO URHELJODEN pj. Jukka Marttila toimitusjohtaja Jukka Malila SUOMEN BASEBALL- JA SOFTBALL- pj. Jaakko Soratie SUOMEN BLJARD pj. Rauno Pulli SUOMEN GOLF pj. Erkki Leppävuori toiminnanjohtaja Jo rma Huhtanen SUOMEN HHTO pj. Eino Petäjäniemi toimitusjohtaja Esa Klinga SUOMEN HOCKEY pj. Tapio Hiilosmaa SUOMEN JOUSAMPUJAN pj. Re in o Lahtinen toiminnanjohtaja Kati Tähkäpää SUOMEN JUDO pj. Raimo He ino toimistopäällikkö Terttu Grönho lm SUOMEN JÄÄKEKKO pj. Kai Hietarinta toimitusjohtaja Jukka-Pekka Vuo rine n SUOMEN KANOOT pj. Timo Haapaniemi markkinointipäällikkö Seppo Laaksonen SUOMEN KARATE pj. Jarmo Peltola järjestöpäälli kkö O uti Repo SUOMEN KUNTO URHELU pj. Panu Haapala pääsihteeri Heikki iininen S OME KÄSP ALLO pj. Henrik Vaenerberg toiminnanjohtaja Tapio Arponen SUOMEN KÄ VELYURHELU pj. Väinö Kangaspunta pj. Pekka Kare toiminnanj o htaja Juhani Salakka SUOMEN PESÄP ALLO pj. Taisto Joensuu toiminnanjohtaja Markku Pullinen SUOMEN PETA QUE pj. Robert Simon-Be lj am y SUOMEN PURJEHTJA pj. Rafa el Wolo ntis pääsihteeri Raimo Räikköne n SUOME PYÖRÄLY SUOMEN LE TOPALLO pj. Pe rtti Kokkonen pj. Timo Santalaine n koulutus- ja valmennustoimitusjohtaja Seppo nnane n päällikkö Jo rma Veistola SUOMEN LUSTELU pj. O lli Puntila toiminnanjohtaja Sauli Po ll ari SUOMEN METSÄSTÄJÄ pj. He ikki Korhonen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko SUOMEN MEKKALU pj. ils-robert Sjöblom to iminnanjohtaja Kurt Lindeman SUOMEN MOOTOR pj. Sten Storm toiminnanjohtaja Eino Lo uhio SUOMEN MOOTORVENE pj. Viljo Härkö ne n to iminnanjo htaja Hannu Mäntylä SUOMEN PÖYTÄ TENNS pj. Hannu Paanajärvi toiminnanjohtaja Erik Bife ldt SUOMEN RATAGOLF pj. Kaj Wihlman SUOMEN RATSASTAJAN pj. Christopher Wegelius toiminnanjohtaja Kaija Borup SUOMEN RNGETE pj. Antti Simola to iminnanjo htaja Merja Hedman SUOMEN ASTE SUOMEN RUGBY- JA LKUNT AKASV A TUS SALAMAP ALLO pj. Arnevi Lassila jäsensuhde SVUL:oon toiminnanjo htaja Pirkko Vepsä purettiin kesäkuussa -90-90 SUOMEN SOUTU SUOMEN NYKYAKASEN pj. Le if Degerth 5-0TELU toiminnanjohtaja Tiina pj. Heikki Rajala Virtanen -90, vt. toiminnanjohtaja Veikko Sinisalo 90- pääsihteeri Lars Winte r -90, to iminnanjohtaja Jaakko Virkajä rvi 90- SUOMEN SQUASH pj. Timo Kivi-Koskinen SUOMEN NYRKKELY vt. to iminnanjo htaja Kyösti pj. Leo Jo kela Lampinen toiminnanjo htaja Matti Korkala SUOMEN P AN pj. Au lis Lindell toiminnanjohtaja Arto Savolainen SUOMEN SULKAP ALLO pj. Klaus Grönbärj toiminnanjohtaja lkka Järvimäki -90 SUOME SUUNNSTUS pj. Seppo Siirilä toimitusjohtaja Lasse Niemelä SUOMEN TAE KWON DO pj. Jarmo J. Soila toiminnanjohtaja Arja Hytönen SUOMEN T ATO LUSTELU pj. Satu Procope toiminnanjohtaja Pi rkko Pietikäinen SUOMEN TANSS URHEL U pj. Esko Numminen toiminnanj ohtaja Birgitta Rosti SUOME TENNS pj. Raimo Taivalkoski to iminnanjo htaja Eero Kiuttu SUOMEN UMA pj. Matti Kivine n toimitusjohtaja Rolf Mikkola SUOME URHELU pj. Tapani lkka pääsihteeri Jouko Purontakane n SUOMEN URHELU SUKELTAJAN pj. Reino Mustalampi to iminnanjohtaja Brita kävalko SUOME V ALJAKKO URHELJODEN pj. Ka levi Vainio SUOME VESHHTO pj. O lavi Rantane n SUOMEN VOMSTELU pj. O tso Vilhunen to iminnanjo htaja Ritva Wright SVUL:N NUORET pj. Matti Huttunen Piirit ETELÄ-KARJAL PR pj. Jorma Räisänen piirijohtaja Reijo Rinkinen ETELÄ-POHJANMAAN PR pj. lmari Ylä-Autio piiri johtaja Pertti Haapaharju HELS GN PR pj. Olavi Lehtisa lo piirijohtaja Leo Vilkka HÄMEEN PR pj. Erkki Frick piirijohtaja Pekka Syrjäne n KANUUN PR pj. Matti Virtanen piirijo htaja Erkki Hulkkonen -90, vt. piirijohtaja Jukka Pyrrö 90- KESK-POHJANMAAN PR pj. Antero Taanila piirij o htaja Eero Korkeaniemi KESK-SUOMEN PR pj. Vilho Hirvi piirijohtaja Tapio Partanen KYMENLAA\:SON PR pj. Reino Mikkelä piirisihteeri Pentti Antikainen LAHDEN PR pj. Heino Avikainen piirijohtaja Arto Pasanen... -- LAPN PR pj. Raimo Räme piirijohtaja Jarmo Suomäki LÄNS-POHJAN PR pj. Seppo Pelttari piirijohtaja Erkki Ala Kuija la POHJOS-KARJALA PR pj. Ka levi Eronen piirijohtaja Sulo Repo POHJOS-POHJ MAAN PR pj. Eero Vainio piirijohtaja Matti Antti la POHJOS-SAVON PR pj. Lauri Re ini ka inen piirijohtaja Matti Ka t ila SATAKUNNAN PR pj. Tapani Liski piirijohtaja Jari Haapanen -90, vs. piirijohtaja Tapio Saarni 90- SUUR-SAVON PR pj. Aatto Valko kivi piirijohtaja Pertti Lehikoinen UUDENMAAN P R pj. Pentti Kurunmäki p iirijo htaja Risto Sylvelin V ARSNAS-S OME PR pj. Keijo Keto nen p iirijo htaja J uha Pitkälä LÄNS-POHJA -----\... POHJOS-POHJANMAA KESK-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KESK-SUOM SATAKUNTA HÄME VARSNAS-SUOM _----if--------lapp KANUU POHJOS-SAVO POHJOS-KARJALA SUUR-SAVO LAHT ETELÄ-KARJALA KYMENLAAKSO UUSMAA HELSN K 6 7

SVUL:n toiminta 1990 Suurkisat 1990 Satatuhatta suurkisatarinaa uurkisat ovat enemmän kuin viisipäiväinen urheilutapahtuma. Kisatapahtumiin, niiden yleisilmeeseen ja sykkeeseen on aina tarttunut jotain ominaista siitä aikakaudesta, jona ne on pidetty. Vuoden 1990 Suurkisat rakennettiin kansainvälistyvässä Suomessa, rikkaassa virikeympäristössä ja vaihtoehtojen viidakossa. Moniarvoistu vassa, yksilöllisyyttä korostavassa Suomessa. Sitä ympäristöä peilaten Suomen Valtakunnan Urheiluliitto SVUL JY halusi kahden Suurkisa -tapahtuman kautta juhlia 90. to imintavuottaan ja samalla astu a uudelle vuosikymmenelle. Suurkisat alkoivat tuhansissa urheiluseuro issa, kymmenissätuhansissa mielissä jo kuukausia aikaisemmin. Edessäolevien kisapäivien odotusta. Toiveita. Mielikuvia. tse kisapäivät sitten : Valinnanvaikeutta suuressa urheilusirkuksessa. Oman lajin kilpailut ja leirit. Tuttujen tapaamiset, uudet tutustumiset. Voitot ja tappiot. Huiput ja kuntoilijat, vanhat ja nuoret yhteistä Suurkisatarinaa tekemässä. Riehakkaa t yhteiset juhlat. Ko tiinpaluun haikeus. Mieli täynnä muistoja. Uusia ideoita, yhteyksiä, uskoa. Suurkisoissa 1990 urheilun syvin olemus oli viisi päivää kosketeltavana. Satatuhatta su urkisatarinaa rakennettiin. Kaikki niitä parhaita. Urheiluseuroille Suurkisat olivat mahdollisuus. Yli kaksituhatta seuraa käytti sitä hyväkseen rakentaen samalla va nkkaa pohjaa tulevalle toiminnalleen. Urheiluseurojen no in 2 400 kisapäällikköä olivat valmistelujen ava inasemassa. Kisat antoivat urheiluseuralle mahdollisuuden ta rjota yhteisen tavoitteen, elämyksen koko seuraväelle ikään, suku puoleen tai osaamiseen katsomatta. Matkalle va lmista u duttiin yhdessä, kisamatka koettiin yhdessä ja kisat muistellaan yhdessä. Talvisuurkisat pidettiin Ka inuussa maaliskuussa 7.- 11. päivinä. Koko maakunta o li ottanut isännyyden kunni a-asiakseen ja kisat levittäytyivä tkin kaikille paikkakunnille. Talven kaunein sää kruunasi monipuolisen talvijuhlan 27 000 osano ttajale. Mukana oli 40 lajia ja ulkomaiset vieraat 15 maasta toivat tapahtumaan oman mausteensa. Talvisuurkisoista saatiin samalla vauhdikas startti kesätapahtuman loppusuoralle. Suomen Suurkisat, osanottajamäärältään kaikkien aikojen suurin suomalainen urheilujuhla, pidettiin pääkaupunkiseudulla kesäkuun 6.-10. päivinä. Mukana o livat lähes kaikki liikuntamuodo t ja yli sadantuhannen kisaosanottajan joukossa oli urheilijo ita 42 maasta. Kisatapahtumat pitivät sisällään koko urheilun kirjon maailman parhaista huippu-urheilijoista suuriin massatapahtumiin, tuhatpäisistä nuorisoturnauksista kuntoilutapahtumiin ja lajiesittelyihin. Suuret yhteistapahtumat ko kosivat stadionille kymmeniätuhansia katselijoita ilta toisensa jälkeen ja yhteinen urheilu karnevaali huipentui koko Helsingin keskustan täyttäneeseen Suurkisakulkueeseen. O man suolansa toivat lukuisat kulttuuritapahtumat ja maan kaupungin- ja kunnanjohtajien tapaamine n yhteiskuntaneuvostossa. Kaiken yllä loimusi lämmin kesäsää, joka toi ensimmäiset pisarat vasta päätösjuhlan jälkeen kisatorile. 8 9

Suurkisatutkimukset Ki ojen jälke n tehtiin u eita tutkimuksia ja s vilyksiä, joiden tarkoituksena oli saada palautetta pro s- in kokemuksista ja hakea pohjaa joulukuun liittovaltuuston päätök elle Suurkisoj n jatko ta. Tutkimusten kohteena oli sekä liittojen, piirien että urheiluseurojen eri tehtävissä olevat henkilöt. Tutkittujen jo ukossa oli myös ki oista poisjääneiden arviot. Tärkeä tutkimuskohde oli kisojen viestinnän tarkka seuranta, jota tehtiin sekä uomen Gallupin että TAseurannan kautta. Valtakunnallisesti kisat olivat vuoden 1990 aikana TV:ssa 62 eri kertaa, joista kymmenen oli kisojen erikoislähetyksiä. Radion kisalähetyksiä tuli noin 20 tuntia, maakunnali ia noin 60 tuntia ja kisaradiossa yhteensä noin 120 tuntia. Lehdistön 0 alta ki at oli vat esillä seuraavasti: - valtakunnallisissa päivälehdi ä 345 000 palstamillimetriä - markkinointialueiden ykköslehdissä 2 102 000 palstamillimetriä - paikallislehdissä 662 000 palstamillimetriä - kaupunkilehdissä 225 000 pal tarnillimetriä - muissa 800 000 pal tamil imetriä Laadullisesti merkittävää oli vie tinnän kannalta pääkirjoitusten suuri määrä (lähes 200 kappaletta 80 lehde sä), kuvien osuus koko materiaalista (32 prosenttia) ja nelivärisivujen 0 uus (noin 15 prosenttia). Kisojen viestinnän peru teemat "Satatuhatta suurkisatarinaa", "elämys", "yksilö", "kisamatka" ja "uudistuva urheilu", olivat k.i apäivien otsikoinnissa hyvin esillä. Ke keisin tutkinlus oli seurojen kisapäälliköille tehty tutkimus, jossa elvitettiin seuraavat osa-alueet: - ki apääljiköiden profiili - valmisteluvailieen toinlintojen merkitys - kisa prosessin vaikutus seuran toimintaan - eri kisatapahtumien onnistuminen - kisojen onnistumisetlongelmat - kisojen rahoitus urheilueurassa - alvio kisojen sisäi estä viestinnästä - arvio kisojen ulkoisesta viestinnästä - kokemuk et lajiohjelmista - kisojen merkitys lajille - näkemykset tulevista suurkisoista Saadun palautteen pohjalta liittovaltuusto päätti joulukuun koko uksessaan käynnistää Suurkisojen valmi teluprosessin, joka tähtää lap ie ja nuorille suunnatun kisatapahtuman järj stämiseen vuosina 1994-95 ja kaikenikäisille uunnatun ki atapahtuman järjestämiseen vuonna 2000. Ensimmäisen vaiheen valmistelu prosessin tulee valmistua vuoden 1992 loppuun mennessä. Tapahtuma tulee kytkeä kiinteästi uori Suomi -prosessin etenemiseen. Sen muotoa arvioitaessa tulee selvittää erityis s ti tapahtuman yhteys: - nuorten vastuunkantajien mukaansaamiseen - nuorten kilpailujärjestelmien kehittämiseen - uusien yhteistyö tahojen mukaansaamiseen nuorisourheiluun - nuorisourheilun ja luonno n väliseen yhteyteen - nuorisourheilun kansainväliseen vuorovaikutukeen 10

Talvisuurkisojen osanottajamäärät: Kisapassilliset 10 287 Lajien kilpailut, seminaarit, näytökset 12 000 Kisaorganisaatio 3 600 Valmentajat, ohj aajat, kutsuvieraat, lehdistö 1 000 Yhteensä 27 000 Suomen Suurkisojen osanottajamäärät: Kisapassilliset 56 639 Kilpailutapahtumat, 220 tapahtumaa 26 500 Näytökset 9 500 O heisohjelmat: näyttelyt, konsertit, seminaarit 5 500 Kisaorganisaatio/ lajit 4 500 Yhteensä n.103 000 SVUL 90-projektin toteuttajat: Urheiluseuroissa 2 317 kisa päällikköä Lajiliitoissa 60 kisapäällikköä Piireissä 18 kisapäällikköä VUL 90-johtoryhmä: Osmo Niemelä, puheenjohtaja Ma uri Oksanen Aaro Järvelä Erkki Hulkkonen Sirkka Salonen Tuula Paataja, yhteyssihteeri Ursula Turunen, projektisihteeri Jo rma Vertainen, projektipäällikkö Kunniatoimikunnan puheenjohtaja kaupunginjohtaja Pentti Hakulinen Järjestelytoimikunta: Pekka Räihä, puheenjohtaja Raimo Horneman Veli Hulkko Pentti Passi Mikko Rahikkala Sakari Valli Veikko Valento Esa Ventonen Erkki Hulkkonen, kisapäällikkö Kisaorganisaatiossa 3 600 va paaehtoista Suomen Suurkisat Suojelijana tasavallan presidentti Mauno Koivisto Järjestelytoimikunta: Ke ijo K. Ku lha, puheenjohtaja Martti Eriksson Jyrki Kiviharju Erkki Kupari Risto Nieminen Kalervo Sipi Annu Tuominen Veikko Vuorinen Leo Vilkka, huoltopäällikkö Sirkka Salonen, kisapäällikkö Soili Viitamäki, kisasihteeri Kisaorganisaati ossa noin 6 000 vapaaehtoista Talvisuurkisat Suojelijana maaherra ::~ ----------------------;-..., Ahti Pekkala 12

Järjestötoiminta SVUL:n 90- vuotisjuhlat SVULn liittovaltuusto aloitti nelivuotiskautensa valitsemalla puheenjohtajakseen edelleen pääjohtaja Pertti Tuomalan; varapuheenjohtajiksi valittiin Pirjo Liisa Vi lenius ja Seppo Siirilä. Vuoden 1989 lopulla pidetyssä liittokokouksessa tehdyt päätökset linjasivat valtuuston toimintaa viime vuoden aikana. Liittovaltuuston kevätkokous pidettiin Helsingissä Suomen Suurkisojen aattona 5. kesäkuuta. Edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisen lisäksi kokouksen asialistalla oli lisätalousarvio ja jäsenjärjestöjen määrärahajako. Liittokokouksessa hyväksyttyjen uusien määrärahakriteerien mukaisesti viime vuonna jaettiin liitoille ja piireille tasasuuruiset prosenttikorotukset edellisen vuoden perusmäärärahaan ja varattiin erillinen summa kehittämishankkeiden vauhdistusrahana käytettäväksi. Sekä lisätalousarvio- että määrärahapäätös jouduttiin tekemään ehdollisena, koska valtioneuvosto ei ollut kokouspäivään mennessä tehnyt lopullista päätöstä urheilun järjestömäärärahojen suuruudesta. Hallitus päätti myöhemmin kesäkuussa määrärahoista myöntäen keskusjärjestöille kuo ppakorotuksen. SVULn avustus kasvoi syksyllä budjetoidusta nmsaalla miljoonalla markalla. Liittohallituksen esityksestä liittovaltuusto käsitteli Suomen Rugby- ja Salama palloliiton jäsenyyttä SVULssa. Liiton kanssa käytyjen neuvottelujen pemsteella todettiin, että Rugby- ja Salamapalloliitto e i täytä SVUL:n jäsenyyden ehtoja ja sen jäsenyys päätettiin yksimielisesti purkaa. SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunila selvitti puheenvuorossaan valtuustolle liittokokouksessa käynnistyneen keskusjärjestöjen yhteistyöne uvottelujen verkkaista etenemistä ja tulevia toimenpiteitä. Vuoden toinen liittovaltuuston kokous oli 90-vuotisjuhlakokous 3. joulukuuta. Tilaisuuden yhteydessä opetusministeri Anna-Liisa Kasurinen välitti valtiovallan tervehdyksen juhlivalle järjestölle korostaen urheiluharrastuksen laajuutta, kansanliikeluonnetta ja nuorisotoiminnan merkitystä. Apulaisprofessori Heikki Rusko selvitti alustuksessaan Jyväskylään vastaperustetun kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen mahdollisuuksia toimia huippu-urheilun kehittäjänä. Yhtyneiden Kuvalehtien tutkimus- ja suunnittelupäällikkö Markku Kaijala puolestaan kertoi valtuustoväelle tutkimustietoja nuorten rahankäytöstä, kulutustottumuksista ja päätösvallasta. uorten yllättävän runsas rahankäyttö ja perinteinen arvomaailma herättivät keskustelua ja kysymyksiä. Puheenjohtaja Uunila valaisi omassa esityksessään SVULn keskusjärjestönä saavuttamia tuloksia 80-luvulla ja järjestökentän rakennemuutoksen tilannetta. Sääntömääräisinä asioina liittovaltuusto päätti vuoden 1991 toiminta- ja talousuunnitelman hyväksymisestä ja valitsi kuusi liittohallituksen jäsentä seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Ehdollepanotoimikunnan esityksen mukaisesti liittohallitukseen tulivat valituiksi Heino Avikainen, Klaus Ketola, Keijo Ketonen, Matti Kivinen, iilo Lehto ja Tarja Palonen. Liittovaltuusto käsitteli myös Suurkisojen tulevaisuutta. Se päätti yksimielisesti käynnistää valmisteluprosessin, joka tähtää lapsille ja nuorille suunnatun kisatapahtuman jäljestämiseen vuosina 1994-95 ja kaikenikäisille suunnattavan kisa tapahtuman järjestämiseen vuonna 2000. Juhlavuoteen liittyen valtuusto kutsui järjestöön yhdeksän uutta kunniajäsentä. SVULn liittohallitus piti vuoden aikana kuusi kokousta. Kokouksissa painottuivat Suurkisojen sekä valtuuston asioiden valmistelujen ohella strategiaprosessin seuranta ja keskusjärjestöjen yhteistyön kehittäminen. Liittokokouksen päätöksen mukaisesti liittohallitus käsitteli jäsenjärjestöjen vauhditusmäärärahaesityksiä ja myönsi niitä 14 liitolle ja kahdelle piirille sekä Pohjois-Suomen yhteishankkeelleo Järjestön juhlavuoden loppuhuipentumana olivat joulukuun 2. päivänä Finlandia-talolla pidetyt 90- vuotisjuhlat. Suurkisojen ohjelmien linjan mukaisesti juhla ei ollut perinteisen jäykkä ja arvokas, vaan se esitti liikunnallisin välähdyksin, musiikin, sketsien kautta urheilun nykyaikaa ja tulevaisuutta - tosin heijastellen samalla myös menneiden vuosikymmenien vaiheita. Nuorilla oli juhlassa merkittävä rooli. He toivat julki teesinsä urheilun kehittämisestä ja ojensivat ne sekä yhteiskunnan että urheilun päättäjille. Omat teesikuorensa saivat niin pääministeri Harri Holkeri kuin opetusministeri Anna-Liisa Kasurinenkin. Huolimatta värikkyydestään ja vauhdikkuudestaan juhla synnytti jokaista omakohtaisesti koskettavan tunnelman. Menneiden aikojen kultaiset muistot vauhdittavat tulevaa tekemistä ja uskoa liikunnan kehitykseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Samana päivänä pidettiin SVUL-talossa vastaanotto, jossa mnsaslukuinen yhteistyökumppanien ja urheilujärjestöjen joukko esitti SVUL:lle tervehdyksensä. Juhlapäivä päättyi SVULväen ja tuttujen yhteiseen vapaamuotoiseen illanviettoon. 14 1

Huippu-urheilun tukipalvelut A-seminaarit urheiluopistoilla 1990 Valmentajakoulutus SVUL:n va lmentajakoulutuksen uudistuminen aloitettiin vuoden 1990 aikana yhtei työssä lajiliittojen ja piirien kanssa. Lasten ohjaajille, nuo rten ja aikuisurhe i lijoiden valmentajille luotiin uusia ja tarkoituksenmukaisia koulutussisältöjä. Uudistus eteni lajikohtaisten järjestelmien kehittämisen kautta. C-, B- ja A-tason valmentajakoulutus toteutettiin entiseen tapaan urheiluopistojen ja SVUL:n piirien toimesta. Kymmenes kansallinen valmentajatutkinto käynnistyi syyskuussa 1990 Suomen Urheil uopistolla. Nuorten vamennusjärjestehnä Kehitystyö uorten Valmennusjärjestelmän luomi- Marja-Leena ja Harri Kirvesniemi seksi aloitettiin. Tavoitteena on lahjakkaiden nuorten urheilijoiden harjoitteluolosuhteiden ja -edellytysten parantaminen. Alueiden kartoitus suuntaa SVUL:n ja sen laji liittojen toimenpiteitä 1990-luvulla nuorten urheilussa. Nuorten Valmennusjärjestelmä on huippu-urheilutavoitte isten nuorten kehittämisohjelma SVUL:n nuorisourheilussa ja se on osa SVUL:n uori Suomi-urheiluohjelmaa. Urheilijoiden keskiasteen koulutusmahdollisuudet Urheilijoiden koulutus urheilulukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja kauppaopistoissa on käytännössä jo vakiintunut. Ammatillisten oppilaitosten urhe il ijoille tarkoitettuje n kou lutusmahdollisuuksien vakinaistaminen tapahtui tänä vuonna. Malmin, Turun, Porin ja Lahden kauppaopistot saivat vakinaisen toimiluvan. Urheilu lukioiden määrää lisättiin kuudella uudella paikkakunnalla: 185 nuorta urheilijaa aloitti syksyllä 1990 lukio-opinto nsa Rovaniemellä, Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Porissa ja Turussa. Kaiken kaikkiaan keskiasteen opiskelupaikkoja on noin 1 500 nuorelle urheilijalle. Toiminta on kehittynyt nopeasti ja usean laj in osalta siitä on tu ll ut keskeinen lajin nuolten valmennusjärjestelmän osa. Kuluvan toimintavuoden aikana kerätyt ensimmäiset tu lokset osoittavat, että urhe il ulliset saavutukset ovat olleet useiden lajien osalta merkittäviä. Esimerkiksi Sotkamon hiihtolukiossa nuo r ten SM-mitalien saavuttaminen on lisääntynyt vuoden 1988 neljästä mitalista vuoden 1990 17 mitaliin. Yleisurheilussa Kuortaneen ja Oulun yhteen lasketut nuorten SM-mitalit ovat myös lisääntyneet huimasti: kolme mitalia tuli 1987, 12 mitalia 1988, 32 mitalia 1989 ja 51 mitalia 1990. Lentopallossa Tampereen Sammon lukion ja Pirkanmaan ammati ll isen oppilaitoksen muodostama nuorten maajoukkue selvisi toisen kerran kautta aikojen nuorten EM-lopputurnaukseen, jossa se sijoittui yhdeksänneksi. Tutkimusten ja rehtorien arvioiden mukaan voidaan yleisesti todeta, että urheilulukiolaisten koulu menestys ei poikkea muiden lukiolaisten koulumenestyksestä. Urheilulukion vaikutuksesta urheilumenestykseen on tässä vaiheessa liian aikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tutkimus- ja tietopalvelutoiminta SVUL:n urheiluosasto päätti syksyllä 1989 uudentyyppisestä projektista, joka tarjoaa jäsenliitoille tutkimus- ja tietopalvelutoimintaa. Varsinkin huippu-urheilun al ueella voimakkaasti työtä tekevät lajiliitot olivat selkeästi tuoneet julki tarpeen urheilututkimuksen sekä tietopalvelun käynnistämisestä ja tehostamisesta (mm. Jyväskylän entistä parempi hyödyntäminen). Vuoden 1990 loppuun suunniteltua projektia valittiin hoitamaan liikuntatieteiden maisteri Risto Koskinen. Yksi SVUL:n tutkimus- ja tietopalvelun päätarkoituksista oli valmistella jäsenliittoja konkreettisesti hyödyntämaan tulevaa Jyväskylän kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskusta (KHU), jolle valtiovalta oli jo myöntänyt pienen käynnistämismäärärahan vuodelle 1990. Tutkimus- ja tietopalvelutoimintaan liittyvä liittokohtainen konsultointi ehti toimintavuoden aikana tavoittaa 24 huippu-urheiluun ' panostavaa jäsenliittoa. Liittojen aloitteesta käynnistyneet kymmenen tutkimus- ja selvityshanketta sekä 20-30 käytännön ongelmia kartoittavaa tutkimusta ja selvitystä toteutuivat vuoden 1990 aikana. Tutkimus- ja tietopalvelukonsultti Risto Koskinen, Jukka Pekkala ja Jukka Viitasalo korvasivat syksyllä 1989 lakkautetun SVUL:n tieteellisen toimikunnan. He antoivat vuoden 1990 aikana SVUL:n tutkimusmäärärahoista tukea yhdeksään urheilun tutkimushankkeeseen (yhteensä 45 000 markkaa). Merkittävä ja laajasti käytetty palvelumuoto oli tutkimus- ja tietopalvelukonsultin toteuttama kirjallisuus- ja lähdehakutoiminta. Sen avulla liittojen toimihenkilöt voivat selvittää eri aihepiireistä maailmalla tehtyjä tutkimuksia ja kirjoituksia. Pelkkiä kirjallisu ushakl.} ja tehtiin peräti toista sataa. Kirjallisuushakuja pyysivät liittojen toimihenkilöt ja SVUL:n jäsenseurojen yksittäiset henkilöt. Edellä esitettyjen toimintojen lisäksi tutkimus- ja tietopalvelukonsultin tehtäväkuvaan kuului valmennustietouteen liittyvien altikkelien kirjoittaminen Suomen Urheilulehteen (yhteensä seitsemän laajaa artikkelia) sekä toimiminen tarvittaessa yhteyshenkilönä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan (oppilas- ja opettajakunta) sekä SVUL:n ja sen jäsenliittojen välillä. Oheistuotteena Risto Koskisen toiminnasta syntyi mm. kaksi erittäin laajaa ja seikkaperäistä matkaraporttia entisen DDR:n ja Kanadan urheilu järjestelmään liittyvistä asioista. A-seminaarit yleisosat 10 kurssia kestävyys 5 voima-nopeus 4 palloilu 2 taito 2 Seminaarin suoritti hyväksyttävästi: - yleisosa 223 valmentajaa - erikoisosa 187 " C- ja B-perusosat piireittäin 1990 Piiri C-kurssi osanottajat B-kurssi osanottajat Etelä-Karjala 6 105 1 26 Etelä-Pohjanmaa 7 204 2 39 Helsinki 15 273 4 88 Häme 10 238 6 134 Kainuu 3 58 2 36 Keski-Pohjanmaa 5 92 1 16 Keski-Suomi 11 169 2 53 Kymenlaakso 6 142 2 20 Lahti 11 201 2 35 Lappi 6 74 1 17 Länsi-Pohja 5 65 1 19 Pohjois-Karjala 4 98 1 23 Pohjois-Pohjanmaa 8 127 3 57 Pohjois-Savo 8 144 3 62 Satakunta 8 141 4 29 Suur-Savo 7 160 2 42 Uusimaa 12 209 2 51 Varsinais-Suomi 14 267 4 61 Yhteensä 146 2767 43 808 Kansalliseen valmentajatutkintoon 1990-91 osallistui: Lauri Hujanen Jukka-Ville Jääsalmi Jari Koivusalo Pertti Kokkonen Pekka Korja smo Koskinen Marcos Kuusjärvi Risto Lehtinen Juha Liedes Matti Lindholm Pasi Luumi Leo Palin Markku Parviainen Markku Siltala Petti Ukko la Pertti Vehviläinen hiihto/ piirivalmentaja jääkiekko/ urheilukoulun valmentaja golf/koulutuspäällikkö mäkihyppy/ B-maajoukkueen valmentaja alppihiihto/ lajivalmentaja yleisurheilu, kestävyys juoksu/ alueellinen kouluttaja tae kwon do/ päävalmentaja melonta/ maajoukkuevalmentaja amerikkalainen jalkapallo/ valmennuspäällikkö hiihto/ piirivalmentaja koripallo/ seuravalmentaja, piirin koulutuspäällikkö tennis/ miesten päävalmentaja tae kwon do/ nuorten maajoukkuevalmentaja tanssiurheilu/ lajipäällikkö painii päävalmentaja painiurheilukoulun valmentaja 16 17

Nuorisotoiminta Nuorten urheiluohjelma NUOR SUOM Suurkisat Nuori Suomi -ohjelman juhlaa Vuosi 1990 oli lasten ja nuorten urheilulle juhlavuosi. Samoin se oli seuratoiminnan juhlavuosi. Talvisuurkisat Kajaanissa sekä Kesäsuurkisat Helsingissä tuottivat ikimuistoisia elämyksiä yli 100 000 urheiluihmiselle. Heistä suurin osa eli noin 80 000 oli alle 18-vuotiaita urheilevia tyttöjä ja poikia. Kolmevuotiaalle Nuori Suomi -ohjelmalle Suurkisat toimivat upeana tuote-esittelypaikkana. Aikaisempaa monipuolisemmat ja lapsilähtöisemmät laji- ja yleisohjelmat saivat varauksettomat kiitokset sekä itse nuorilta että seurojen vetäjiltä. Kisoista tehdyt palautetutkimukset osoittivat, että varsinkin lasten ja nuorten kisatapahtumilla on kova kysyntä myös jatkossa. Nuori Suomi -ideologia leviää Jo 38 lajia on rakentanut seuraohjaajille selkeät ohjeet oman lajinsa alle 13-vuotiaitten urheilun sisällöstä. Näin kolmessa vuodessa on täytetty se aukko, mikä on vaikeuttanut seurojen harjoitustoiminnan toteuttamista. Lasten lajipassit ovat mahdollistaneet tavoitteellisen, moniarvoisen ja vuorovaikutteisen toiminnan lisääntymisen valmentajan ja urheilijan välillä. Jo kymmenen lajiliittoa on tuonut uutta sisältöä nuorille, 13-18-vuotiaille urheilevile tytöille ja pojille. Näin Nuori Suomi -ohjelman valmennuksellinen tuotekehitys on alkanut. Lasten urheilun materiaalit (alle 13- vuotiaat) Vuoden 1990 loppuun mennessä oli yhteensä 38 lajia saanut valmiiksi lajisisältönsä lasten urheiluun (alle 13-vuotiaat). Lasten urheiluun liittyviä Nuori Suomi -oppaita on tällä hetkellä yhteensä 38 ja lapsille tarkoitettuja harjoituskirjoja yhteensä 53 kappaletta. Materiaali tukee lajiohjaajia lasten tavoitteiden ja sisällön määrittelyssä. Vuoden aikana valmistuivat seuraavat Nuori Suomi - materiaalit: Hiihto - Aku Ankka Pujottelijan opas (alle ll-vuotiaiden ohjaajat) Luistelu - Luisteluopas (alle 13-vuotiaiden ohjaajat) - Luistelupassi 1 (alle 10- vuotiaat) - Lu istelupassi 2 00-12- vuotiaat) Melonta - Melontatiimin ohjaajan opas Naisvoinlistelu - Voimistelun ohjaajan opas 2 (alle 10-vuotiaiden ohjaajat) - Voimistelijan passi 2 00-13-vuotiaat) Paini - Painikoulun ohjaajan opas (alle 10-vuotiaiden ohjaajat) Painonnosto - Ohjaajan opas (alle 13- vuotiaiden ohjaajat) - Painonnostopassi (alle 13-vuotiaat) Purjehdus - Leijonaohjaajan opas (alle 13-vuotiaiden ohjaajat) - Leijonapurjehtijan passi (alle 13-vuotiaat) Pyöräily - Fillaritiimin passi (alle 13- vuotiaat) Ratsastus - Junnuohjaajan opas (alle 12-vuotiaiden ohjaajat) - Ratsastuskerholaisen passi 1 (alle 10-vuotiaat) - Ratsastuskerholaisen passi 200-12-vuotiaat) Sulkapallo - Sulka pallon ohjaajan opas 1/2 (alle 13-vuotiaiden ohjaajat) Tennis - Junioritennis -passi (alle 10-vuotiaat) Voinlistelu - Ohjaajan opas 1 (alle 10- vuotiaiden ohjaajat) Nuorten urheilu (13-18- vuotiaat) Nuorten, 13-18-vuotiaiden urheilun sisällön kehitystyö jatkui. Materiaalia nuorten ja/ tai nuorten valmentajien käyttöön tuotti seitsemän lajiliittoa. Eriytyvää nuorten valmentajien koulutusta kehitettiin ja toteutettiin kokeiluluontoisesti. Lajiliitot aloittivat toimenpiteet omien ko u i u tu s j ärj estel mi ensä eriyttämiseksi lasten, nuorten ja aikuisten valmentajille. Aikido - Junioriohjaajan opas Amerikkalainen Jalkapallo - Ohjaajakansio (alle 15- vuotiaiden ohjaajat) - Pelikirja (alle 15-vuotiaat) - Lippupallovideo Golf - Golf, nuorten työkirja (8-18-vuotiaat) Hiihto - Hopeasompakoulu 3/ Goldbody-tutkinto ja harjoituspäiväkirja 03-18- vuotiaat) - Mäkihypyn ja Yhdistetyn valmennusopas Moottori - Motopassi 2: Tiellä taas (alle 18-vuotiaat) Tae kwon do - Nuorten ohjaajan opas (alle 16-vuotiaat) Umti - Ohjaajan opas 3 03-15- vuotiaiden ohjaajat) - Uimarin harjoituskirja 3 (13-15-vuotiaat) Koulutustoiminta Jo edellisenä vuotena ennätysvilkkaana pyonnyt NS-koulutus tuotti kauniit luvut myös kisavuonna: 3 193 uutta NS-klubilaista! Vuoden lopulla lähes 2 000 seurassa on NS-koulutuksen saanut vetäjä. deologian mukaista toimintaa pyörittää noin 700 seuraa. Vuoden aikana valmentajakoulutusuudistus sai lisäpotkua kokeiluina ja pilottimateriaaleina. 22 vuotta vanha C-B-A -järjestelmä odottaa nyt vierelleen kohdistetumpaa, vapaampaa ja motivoivampaa koulutusvalikkoa. Sen mahdollistaa lajien uudet ikäkohtaiset valmennussisällöt. New Way -urheilun avulla osaajaksi Vuoden aikana aloitettiin kunnianhimoinen, uusi koulutusmuoto seurojen nuorille johtajatyypeille. Kauppaja teollisu usministeriön (KTM) ja Taloudellisen Tiedotustoimiston (TT) kanssa yhteistyössä suunniteltu un koulutukseen valittiin 18 kurssilaista. Vuoden kestävän koulutuksen aikana he tulevat synnyttämään seuroihinsa uudentyyppistä, itse joh~amaansa toimintaa. Applen tietokonekalusto takaa kurssilaisten ja kouluttajien jatkuvan yhteydenpidon. Markkinointi uori Suomi -ideologiaa sekä Nuori Suomi -ogoa, tavaramerkkiä markkinoitiin tänä vuonna Suurkisojen avulla ja yhteydessä suurelle yleisölle sekä seurojen jäsenille. Sisäisessä markkinoinnissa käytettiin Fair Play -teemaa sekä hyödynnettiin valittuja huippu-urheilijoita. Pääviesteinä olivat "Onnistu- 18

misen elämyksiä urheiluseurassa", "Urheiluseura - hyvä paikka kasvaa" sekä "Urheilun avulla osaajaksi". Sisäisessä markkinoinnissa yhdistettiin Suurkisainfot sekä NS-markkinointi onnistuneesti. Suurkisojen vaatima energia saattoi myös hidastaa NS-ohjelman käyttöönottoa seuratasolla. TV- ja valtakunnallista lehtimainontaa ei tänä vuonna käytetty. Taloudelliset resurssit Vuoden 1990 pääyhteistyökumppanina toimi edellisten vuosien tapaan Kemira Oy. Muina yhteistyökumppaneina olivat Neste Oy, Canon Oy, Alko, Lääkintöhallitus sekä VR, Kappa, YK-lehti, Hellas Oy sekä Coca Cola. Näin ohjelma sai ' ratkaisevat 3.0 miljoonaa markkaa ulkopuolista resurssointia. Se mahdollisti ohjelman suunnitelmien mukaisen toteuttamisen. Pohjoismainen yhteistyö Nuorisourheilun teemaseminaari jouduttiin perumaan, koska järjestämisvuorossa ollut slanti ei kyennyt taloudellisten vaikeuksien vuoksi toteuttamaan seminaaria. Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi pidettiin 29.7.- 4.8.1990 Bronderslevissa Tanskassa. Kurssille osallistui Suomesta 11 osanottajaa Kainuun, Suur-Savon ja Lahden piireistä sekä suunnistuksesta että pesäpallosta. Kansainvälinen toiminta ntemational Congress on Youth, Leisure and Physical Activity Brysselissä 21.- 25.5.1990. Kongressiin osallistui noin 350 osanottajaa eri puolilta maailmaa. Nuorisosihteeri Jukka Karvinen piti kongressissa alustuksen Nuori Suomi -ohjelmasta. Suomen Suurkisojen kansainvälinen nuorisoleiri: ntemational Star Camp 6.- 106.1990. Suomen Suurkisojen yhteydessä järjestettiin kansainvälinen nuorisoleiri Vermossa. Leirille osallistui 40 nuorta kuudesta maasta. Valtuuskunnan vierailu Leipzigin Urheilukorkeakouluun 15.-19.10.1990. Suomesta vieraili kolmen hengen valtuuskunta entisen DDR:n sopimuksen pohjalta Leipzigin Urheilukorkeakoulussa, vaikka Saksa oli jo virallisesti ehtinyt yhdentyä ennen vierailua. Valtuuskuntaan kuuluivat Marjatta Vanhalakka Ruoho Tampereen yliopistosta, Jarmo Liukkonen Kisakeskuksen Psykologisesta valmennuskeskuksesta ja Jukka Karvinen SVUL:sta. Sympoosio käsitteli lasten ja nuorten kilpaurheilun kasvatuksellisia mahdollisuuksia ja urheiluetiikkaa sekä urheilijoiden psykologista neuvontaa ja alan tutkimustoimintaa. KOP-stipendit Suomen Urheilusäätiön KOP:n urheilurahasto jakoi kymmenennen ja viimeisen kerran stipendejä nuorille urheilijoille opintojen tukemiseen sekä urheiluseuroille ja joukkueille ansiokkaasta nuorisotyöstä. Stipendijärjestelmä oli KOP:n lahja 80- vuotiaalle SVUL:lle. Stipendin sai 50 16-18- vuotiasta menestynyttä nuorta urheilijaa, viisi nuorten joukkuetta ja kuusi seuraa. Stipendeinä jaettiin yhteensä 200 000 markkaa. Strategiapohjainen rahanjako Vuoden aikana valmistui kriteeristö strategiapohjaiselle määrärahanjaolle, minkä käyttöönotto tapahtuu vuoden 1991 aikana. Nuorisourheilun tärkeimmiksi kriteereiksi tulivat sekä seuroissa aktiivisesti toimivien ja urheilevien lasten ja nuorten määrä että toimivien ohjaajien ja valmentajien määrä ja koulutustaso. Vauhditus raha Vuoden aikana jaettiin myös ensimmalset vauhditusrahat. Nuorisourheilusta sen saivat seuraavat liitot: Amerikkalaisen Jalkapallon liitto, Ringetteliitto, Suunnistusliitto ja Uimaliitto. Piireistä Etelä-Pohjanmaa ja Suur Savo saivat myös vauhditusrahaa. 1 ' l lj () ~1 SUOM ~TELE (l!l9 21

Klubilaisia piireittäin 1988 1989 1990 yhteensä Nuori Suomi -koulutettuja klubilaisia lajeittain Etelä -Karjala 85 210 182 477 Etelä-Pohjanmaa 130 428 184 742 Helsinki 125 436 261 822 Häme 131 475 307 913 Kainuu 86 117 115 318 Keski-Pohjanmaa 137 218 154 509 Keski-Suomi 91 317 141 549 Kymenlaakso 52 253 197 502 Lahti 194 273 144 611 Lappi 61 204 162 427 Länsi-Pohja 169 164 66 399 Pohjois-Karjala 148 258 129 535 Pohjois-Pohjanmaa 176 415 213 804 Pohjois-Savo 71 517 257 845 Satakunta 169 210 94 473 Suur-Savo 123 246 154 523 Uusimaa 184 474 243 901 Varsinais-Suomi 235 552 190 977 Muut 176 176 Yhteensä 2367 5943 3 193 11 503 Nuori Suomi -kouluttajien määrä eri lajeissa 1989 1990 yhteensä Amerikkalainen Jalkapallo 10 10 Ammunta 9 10 19 Autourheilu 5 18 23 Golf 8 9 17 Hiihto 44 47 91 Jalkapallo 1 1 Judo 8 9 17 Jääkiekko 6 11 17 Karate 2 2 4 Koripallo 29 31 60 Käsipallo 2 3 5 Lentopallo 14 23 37 Luistelu 3 6 9 Melonta 1 1 Miekkailu 1 1 2 Nyrkkeily 10 10 20 Paini 4 5 9 Painonnosto 1 7 8 Pesäpallo 8 21 29 Purjehdus 6 6 Pöytätennis 5 6 11 Ratsastus 4 9 13 Ringette 2 3 5 SNLL 26 28 54 Soutu 1 1 2 Squash 7 2 9 Sulkapallo 5 7 12 Suunnistus 18 21 39 Tae kwon do 2 2 Taitoluistelu 2 2 4 Tennis 3 4 7 Uinti 9 10 19 Yleisurheilu 40 45 85 Urheilusukellus 7 11 18 Voimistelu 9 10 19 Yleiskouluttajat 105 113 218 Laji 1988 1989 1990 yhteensä Aikido 4 18 22 Amerikkalainen Jalka pallo 11 35 46 Ammunta 82 68 150 Ampumahiihto 16 9 25 Autourheilu 68 21 89 Golf 9 80 158 247 Hiihto 556 265 821 Jousiammunta 12 12 Judo 168 92 260 Jääkiekko 24 391 183 598 Kanootti 25 25 Karate 20 69 44 133 Koripallo 302 350 186 838 Käsipallo 2 2 Kävely 2 2 Lajiton 724 724 Lentopallo 67 673 314 1 054 Luistelu 22 33 55 LUK 78 78 Melonta 1 1 Miekkailu 21 21 Moottoriurheilu 20 20 Moottoriveneily 1 1 Nyrkkeily 53 10 63 Paini 40 5 45 Painonnosto 10 84 94 Pesäpallo 326 87 413 Purjehdus 12 54 66 Pyöräily 20 7 27 Pöytätennis 40 27 67 Ratsastus 30 202 191 423 Ringette 31 3 34 SNLL 627 178 805 Soutu 38 2 40 Squash 21 41 62 Sulkapallo 22 10 32 Su unnistus 227 506 137 870 Tae kwon do 20 48 68 Taitoluistelu 109 42 151 Tanssi 31 21 52 Tennis 138 29 167 Uinti 125 110 75 310 U rheilusukell us 38 30 68 Voimistelu 287 56 343 Yleisurheilu 1 369 344 1 713 Yleiskoulutta ja t 105 105 Yhteensä 8047 506 2932 11 242 Nuori Suomi lukuina Mauuotteet liitot Passit (tuotteita) " 1988 1989 1990 yhteensä 12 16 18 30 8 15 38 61 k mme urheiluun, Me us 0 k mme yhteistyo "h 0 " n, me us 0 :le Nuoreen Suome uskomn komme omiin meen, me us kykyihimme. päättäjät - uskotteko te meihin?. uoren 400 000 tapsen p.. n äiuotesta Belsing lssa 2. p ~änä joulukuuta 1990 Midestäni jokainen saa äättää miten'. u''ehee. Per-.. heen isä ei saisi sanoa, ~~~ 'd" poj'astapa tulee mel an.., kiinnostaa..... Jos Joku ap tap...." kannattaa.... etta slta on selvaa, omaehtoit a Mutta harras a. k 'kkein nen valinta on al aras h.) P. (Sami Savonen, La tl Urheilu on ihan hyvä juttu Mun midestäol tupakka.. \koholi ei sovi urhellljolja a.., olla Naisillek10 sais. e. \.' esim selenemmän ajep,. '... h Kyllä mun mlevas yppy. '1" k' voi lestäni urhel 1)at 10... r-.. naimlslln ja daa no menna.'... Voisimaalia perhe-e\ama a..... han ne lapsetkin, JOs nllta ei. kovin monta, ottaa obs. kilpailumatmukaan S10ne koille. isot ki-.suurimpana s '. ~.tta lopetin. yyn~ oli, lasty. n valment, o! se... ettei k y 1 - hedän mielestä.ajln: koska VOittaa. Se t an o! pakko d a urheilusta unne. P t'" alsi saame~ee kaikkr~ls. ~Uorilta fyysset vo ' enklset ja luun. Pitä'.m~varat urhei_ ". S vahän. etta e aj'ett.. ajatella als nuo', 0Ppuun. S lta. ka " " fja aivan män päälle'. rslj pidem_ Ja kaikki. Ja hmssuhteet (Miro Kurv' nen, Helsinki) HarJ'o' k tä " ltus ertoja älä sa, nljn Voit h '. asle p..... YVnkn pirka"l aasta U h '1 - Voit hyvi~ki~ e ~'n l11ukana mutta äl" k ystav/a saada "'''TfT '' k a erskailulla yst'".:j'la aada. H ". a- Jaksi tul. YVaksl urheik enunen va " aa, mutta '1' atlj aitulee sitä t s~ Onhan siihen luaisit m al aa. Vaikka ha-.. Ulta pa. nayttä" a, et SJ/tl '. saa remmalta d. Ja käyttää. Pnge_ (Tero Eskola U, lvura kk a) Yhteensä 407 495 902 22

Harrasteliikunta Lajiliitto jen va raan rakennettujen kunto liikuntapalvelujen kehittämiselle on o lemassa merkittäviä rakenteellisia mahdoll isuuksia: Suomalaisessa urheilujärjestelmässä ei ole lajiliittojen kanssa kilpailevaa kuntoliikuntajärjestöä, vaan lajiliito illa on til aa kehittää lajinsa harrastustoimintaa. Työpaikkaliikunnan sektorilla ei Suomeen o le kasvanut voimakasta liittoa kuten useimpiin muihin maihin ja liitoilla on siten tilaa toimia myös työpaikkaliikunnan markkino illa. Vuoden 1990 harrasteliikuntastrategiana o livat lajikohtainen tuotekehitys, paikallisten liikuntapalvelujen edistäminen, kunnon palvelujen tarj oaminen oikeaan hintaan ja liikunnan markkinointi. SVULn harrasteliikuntastrategian to teutuksesta vastasi Suomen Kuntourheiluliitto. Lajikohtainen tuotekehitys urheiluseuroissa on niiden perusosaamiseen perustu via liikunnan ja urheilun palvelutuotte ita, joita kehitetään yhteistyössä liittojen, seurojen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Paikall isten liikuntapalvelujen edistämisessä urheiluseurat ovat kunnille merkittava vapaa-aikapalvelujen tuottaja ja kehittäjä. Seuroissa on vahvaan vapaaehtoistyöhön pe rustu vien palvelujen lisäksi yrittäjätyyppistä liikuntapalvelujen tuotantoa, jo llo in voidaa n tarj ota kunnon palveluja oikeaan hintaan. Niitä myös markkino i daa n va ltakunnallisesti ja alueell isesti vahvistaen seurapalvelujen kysyntää. Lajikohtainen tuotekehitys Tuotekehityksessä on etsitty ko kemuksia tuotekehitysprosesseista, tuotteiden markkino innista sekä tu otteiden siirtämisestä urheilu seurojen käyttöön. Vuoden 1990 aikana toteutettiin viisi eri tyyppistä tu otekehitysseminaaria, jotka kohdistettiin lajiko hta isten harrasteliikuntatuotteiden kehittämiseen. Kaikissa seminaareissa oli mukana seuraedustajia. Seminaarien toteuttaj ina olivat SVULn jäsenliitot, jäsenpiirit ja kunnat. Konsul toinnista vastasivat Suomen Kuntourheiluliiton konsultit. To iminnan tärkeimpänä tu lo ksena vuonna 1990 on harrasteli ikunnan tuoteke hi tystyövälineen luominen sekä ensimmäisten lajiko h taisten tuotteiden valmistuminen. ämä tuotteet ovat joko va nhoja palvelutuotteita (kuntorastit, katuko ris jne), joita on uusittu tai uusia lajikohta isia kuntoliikuntaharrastusten muotoja, kuten lasten vesipeuhula, uintitekniikan peru steet jne. Vu oden 1990 kokemuksien mukaan tuotekehityksen o nnistumisen edellytyksiä ovat mm., että harrasteliikunta on liiton todellinen strateginen valinta ja painopistealue. Tuote on valittu huolellisesti ja tuotteen markkino inti seuroille sekä seurako ulutus on etukäteen organisoitu. Tuotteet ovat seuroille myös taloudellisesti kannattavia. Näiden kokemusten perusteella on alo i tettu harrasteliikunnan tuotekehi ty ksen ja konsultoinnin järjestelmän kehittäminen. Paikallisen tason liikuntapalvelujen edistäminen SVULn kuntaprojekti on luonut li ittojen lajituotteille kysyntää ja nall1 myös SVUL:n tuo te ke hityspalvellli lle laajat markkinat. Erityisesti Paimion kunnan liikuntalautakunnan kanssa toteutettu seurapalvelujen mo nipuo listamista tavoitteleva kehittämishanke on antanut työvälineitä ja kokemusta, jota tarvitaan suomalaisen peru skunnan kanssa tehtävään yhte istyöhön. Harrasteli ikunnan tuotekehitys- ja konsultointityö on tullut harraste li ik unnan pysyväksi toimintamuodo k si, jo lla on kysyntää kunnissa. Tästä harrasteliikunnan kuntayhteistyöstä vuonna 1990 o li vastuussa liikunnano hjaaja Tapio Svärd. Kunnon palveluja oikeaan hintaan - työpaikkaliikunta Vuonna 1990 Kunto urheiluliiton Gall up Oy: llä teettämä tutkimus osoitti, että yritykset investoivat hu o mattavasti henki lö kuntansa lii kuntapalveluihin. Yritykset ovat mo nie n liikuntatapahtumien ja -palvelujen merkittävin asiakas. Harrasteliikuntastrategian yhtenä tavoitteena vuonna 1990 on o ll ut kehittää urheiluseuroille sellaisia liikuntapalveluja, joita ne voivat tarjo ta yrityksille. Urhe iluseurojen palvelutuotteet ovat runko palveluyhdistämiselle, jota Kuntourheilu liiton to imesta SVULn harrastel iikuntastrategian su untaisesti on valmisteltu. Toimenpiteiden takana o n näke mys yhdestä va ltakunnallisesta keskusjärjes- töstä, jo nka syntyessä työpaikat avautuvat urheiluseuroje n palve luille. Seurapalvelujen lisäksi valtakunnalliseen palvelu valikoimaan kuuluvat mm. urheiluopistojen liikunta palvelut, urheiluja lääkäriasemien testauspalvelut, merkittävät kansalliset liikunta tapahtumat, erilaiset seminaarit ja koulutustapahtumat. Tätä palvelukoko naisuutta valm iste ll aa n edelleen yhte istyössä yritysten liikunta- ja työterveysihmisten kanssa. Harrasteliikunnan markkinointi Ha rrasteli ikunnan markkinointisuunnitelmaa on valmiste ll ut rehtori Matti Honnin vetämä työryhmä. Suunnitelmalla on lu otu rakenne, jonka avulla voidaan toteuttaa asiakaslähtöistä tuotekehi tystä e ri asiakasly hmille, kuten kunnille, yrityksille, suurelle yleisölle ja talo udellisill e yhte istyökumppaneille. Markkinointi lähtee ns. katto markkino intiajatuksesta, jossa liitoilla on omat markkino intisuunnitelmansa, joita puolestaan tukee yhte ine n kattomarkkino intiohjelma. 25

Kehittämistoiminta Edunvalvonta Kehittämistoiminta vuonna 1990 painottui selkeästi SVUL -yhteisöstrategian syventämiseen ja strategian suuntaisen toimintatavan vahvistamiseen. Tämän lisäksi tuotettiin tiettyjä kehittämisen peruspalveluja. SVULyhteisöstrategia Vuonna 1988 alkanutta strategiaprosessia vuosille 1990-93 vauhditettiin liittokokouksessa 1989. Vuonna 1990 varmistettiin strategian tuloksekkuutta täsmentämällä ja ko nkretisoi malla jäsenliittojen ja -piirien kanssa strategian tavoitteita, jotta haluttuja tuloksia voitaisiin mitata. Näin tuloksia voidaan käyttää myös strategiaperusteisen määrärahajaon pohjana. Strategia linjasi SVUL:n toimimaan kolmella toimialala: harrasteliikunnassa, huippu- ja nuorisourheilussa. Vuosi 1990 oli toimialajohtoinen vaihe SVUL:ssa, jolloin täsmennettiin toimialojen haluttuja tuloksia. SVUL oli siirtymässä keskushallinto- ja esikuntavetoisesta vaiheesta uuteen tilanteeseen, jossa harrasteliikunnan, huippu- ja nuorisourheilun strategiset sisällöt tulivat entistä tärkeämmiksi. Vuonna 1990 käynnistyi selkeästi strategian suuntainen toimintatapa ja organisoituminen. Strategian toteuttamiseksi haluttiin tukea asiakasherkkyyttä ja -ohjautuvuutta, minkä vuoksi keskushallinnon toimihenkilöo rganisaatio pilkottiin etenkin toiminnallisesti tulosvastuussa oleviin yksiköihin. Syksyllä 1990 aloitti toimintansa harrasteliikunnan, huippu- ja nuorisourheilun konsultointiyksiköt, joita tukevat muut pienet tukipalveluyksiköt. Entisen keskushallinnon yksiköiden asiakasriippuvuutta ja sisäistä tehokkuutta lisättiin voimakkaasti. Päätoimisista liittojohtajista koostuvat johtoryhmät perustettiin vuoden 1990 lopulla johtamaan alkuvaiheessa strategian kolmella toimialala toimivia konsultointiyksiköitä. Päätoimiset liittojohtajat tulevat vuoden 1991 aikana mukaan myös muiden tukipalveluyksiköiden johtamiseen. Kehittämisen peruspalvelut SVUL:n kehittämisen peruspalvelut on yhä selkeämmin organisoitu Johtoinstituuttiin. Esimerkiksi JOTA V A -tyyppiset linjaus- ja sopimusseminaarit ovat jo osa liikuntajärjestöjen normaalia vuosirutiinia ja samalla jäsenjärjestöjen työvälineitä. SVUL:ssa toteutettiin JOTAVA-, JOTAVA+- ja SM -koulutuksen peruspalvelut ja Liikuntahallinnon tutkinto X sekä Kunnallinen liikuntahalinnon tutkinto pääosin Johtoinstituutin ja järjestön konsulttiverkoston voimin. Tämän lisäksi syvennettiin naisjohtajuutta liikuntakulttuurissa keväällä 1990. Lisäksi järjestön keskeisenä strategisena foorumina toiminut Liikunnan ja urheilun kehittämisseminaari päättyi vuonna 1990. SVUL-yhteisöjohto: yhteiset yksiköt Nuorisourheilu: Pekka Vähätao Pirjo Kareinen Jukka Karvinen Christine Stenvall Eija Kalin Huippu-urheilu: Jukka Pekkala Kari Niemi-Nikkola Christine Stenvall Harrasteliikunta: Jorma Savola Suomen Kuntourheiluliitto Tiedotus ja viestintä: Ari]. Aalto Lassi Palo Marga Lindahl Kehittämistoiminta: Kyösti Värri Sihteeriharjoittelija Talous ja hallinto: Heikki Kahakorpi Marita Kaartinen Palvelu yksiköt Kuntayhteistyö: Maija nnanen Kirsi Tarvainen Kenttätoiminnan kehittäminen: Jari Haapanen Kirsi Tarvainen Yhteiskuntasuhteet, kansainväliset asiat: Kerstin Ekman Marga Lindahl Yleisjohto: Mauri Oksanen Ritva Thusberg Varainhankinta: Teuvo Holopainen Marita Kaartinen Suomen Urheilusäätiö SVUL on toimintastrategiansa mukaisesti tarjo utunut yhteiskunnan voimavaraksi ja kehittäjäksi. Toiminnan onnistuminen ede llyttää kitkatonta yhteistyötä eri yhteiskunnallisten instanssien kanssa. Opetusministeriö on hu o mattavin kansala istoiminnan tukija, jonka toimenpiteet vaikuttavat laajasti kansalaistoiminnan edellytyksiin. Niihin vaikuttavat sekä välitön taloudellinen tuki että erilaiset toimintaa helpottavat toimenpiteet. SVUL on aktiivisesti ollut mukana liikunnan talouskysymysten ratkomisessa. Veikkauksen tu ottoon kohdistuu mitä erilaisimpia paineita, jotka uhkaavat lii kunnan säädösten mukaisia määrärahoja. SVUL:n valtion tukeen pystyttiin saamaan pieni taso korotus, joka lyhe ntymättömänä osoitettiin liittojen ja piirien kä yttöön. Vero- ja lupakysymykset muodostavat oman ongelmalyhmän, joka on selvä uhka kansalaistoiminnan jatkumiselle. Epäoike udenmukaiseksi ja byrokraattiseksi koetut päätökset vieraannuttavat ihmiset vapaaehtoistyöstä. SVUL on ryhtynyt erilaisiin toimenpiteisiin ongelmien selvittämiseksi ja e ri osapuo lia tyydyttävien ratkaisujen löytämiseksi. Kahden kulttuurin kohtaaminen on käsite, jonka alta löytyy eril aisia tapaamisia ja yhteistyösuunnitelmia lähinnä taidesekto rin ka nssa. Yhteistyötä on haettu myös nuorisotyön puo leen. Yhteistyön aloittamista vaikeutti selkeitten yhteistyökumppaneiden puuttuminen, koska taide ja muu kulttuuri on organisoitunut e ri tavalla kuin liiku ntakulttu uri. Yhteistyötä ja tketaa n eril a iste n rajoitettujen projekti en muodossa. SVUL on kerto musvuoden aikana ollut edustettuna valtion urheiluneuvostossa, va ltion liikuntatieteellisessä neuvostossa ja erityisryhmien liikunnan neuvottelukunnassa sekä muissa liikunta-alan asia ntuntijaelimissä. SVUL on siis myös tällä tavalla voinut vaikuttaa keskeisiin liikuntapoliittisiin ratkaisuihin. 26 27

Kansainvälinen toiminta Yleistä Kansainvälinen tolmmta o n noudattanut niitä ke hityslinjoja, joita SVUL-strategiassa on vuosille 1990-1993 viitoitettu. Keskustelua o n jatkettu painopistealueista: erityisesti esiin on noussut urheilun edustajien osaamisen ja vaikuttamisen lisääminen. Yhteistyötä on rakennettu tärkeisiin sidosryhmiin, jolloin yhtenä tavoitteena o n ollut luoda yhteinen näkemys keskeisistä kehittämistarpeista. Juhlavuoden tapahtumilla lujitettiin myös kansainvälistä toimintaa. Suomeen kutsuttiin e ri maiden urheilun keskusjärjestöjen ja vastaavien yhteisöjen edustajat osallistumaan talvi- ja kesäkisoihin. Yhteistyötä suurlähetystöihin ja ulkoasiainhallintoon rakennettiin monen eri tapahtuman muodossa. Euroopan integraatio akaa yhä enemmän vaikuttaa myös urheiluun. EY-maat pyrkivät mm. urheilun avulla vahvistamaan yhteistä kulttu uri-identiteettiään, jolloin urheilun sisäinen arvomaailma ei ole kovin ratkaiseva. Huippu-urheilun tuomaa julkisuutta halutaan käyttää o mien tavoitteiden lujittamiseen. tä-euroopan maiden yhteiskunnalliset muutokset aiheuttavat edelleen epävarmuutta. Rakenteiden muutokset, henkilövaihdokset ja yleinen talo uden kiristyminen vaikuttavat kanssakäymiseen näiden maiden kanssa. Kahdenvälinen yhteistyö Hyvin alkanut kahdenvälinen yhteistyö entisten sosialististen maiden kanssa muuttuu radikaa listi lyhyen aikavälin sisällä. Keskitettyä kilpailuvaihtojärjestelmää ei ko hta tarvita, kun lajiliitot itsenäistyvät ja kun ne voivat itse sopia laj in sisällä tapahtuvasta yhteistyöstä. Keskusjärjestötasoinen yhteistyö keskittyy tulevaisuudessa liikuntapoliittisiin kysymyksiin, kuten koulutustoimintaan ja urheilun juridisiin ja eettisiin kysymyksiin. Merkittävä askel Suomen antidoping -työssä tehtiin, kun Neuvostoliiton urheilukomitea ilmo itti kahdenvälisissä neuvotteluissa olevansa valmis testausyhteistyöhön. Nä in Suomi pääsi kolmantena maana mukaan ristiintestausjärj estelmään, jossa ennestään ovat mukana Neuvostoliitto ja USA. Yhteistyö Neuvostoliiton ja Unkarin kanssa on jatkunut toistaiseksi perinteisin muodoin. Saksan Demokraattisen Tasavallan demokratisointiprosessi johti y hteis työ ku mppanimme DTSB:n sulautumiseen Saksan Liittotasavallan DSB:iin. Näin ollen kahdenvälinen yhteistyö o n toistaiseksi keskeytynyt. Tsekkoslovakia ja Bulgaria ovat esittäneet to ivomuksensa yhteistyön avaamisesta keskusjärjestötasolla. Baltian maiden yhteistyö on keskittynyt Eestiin, jonka urheilukomitean kanssa on tehty laajaa yhte istyötä. Sil ti Eestin taho lta löytyy paineita sen laajentamiseksi ja syventämiseksi. Pohjoismainen yhteistyö Pohj oismaiden kanssa jatkettiin yhte isesti hyvä ksytyn toimintaohjelman toteuttamista. Na isten valmennustoimintaa koskevaan seminaariin osallistui kymmenkunta suomalaista asiantuntijaa. Yhteisiä kansainvälisiä kysymyksiä käsittelevä seminaari siirtyi vuoden 1991 alkuun. Yhteistyötä on jatkettu myös urheilusta vastaavien ministeriöiden sekä Pohjoismaisen Ministerineuvoston kanssa. Pohjoismainen urheilun rahoitus on vähäpä- töistä ja suurin osa määrärahoista käytetään Länsi-Pohjolan alueiden urheiluvaihdon tukemiseen. Nykyisen kireän talouden aikana on vaikeata saada olennaisia määrärahan korotuksia. Yhteisten projektien toteuttaminen vaikeutuu entisestään, jolle i löydy maakohtaista halua ja tarvetta satsata tähän työhön. Monenkeskinen yhteistyö Yhteistyö läntisen Euroopan maiden kanssa tapahtuu enimmäkseen monenkeskisissä o rganisaatioissa. Keskusjärjestöjen virkamieskokoukset eli ENGSO:n kokoukset CEuropean Non Governmental Sports Organi zation) pidettiin säännönmukaisella tavalla. Euroopan yhdentyminen, keskusjärjestöjen suhde kansallisiin olympiakomiteoih in sekä tä-euroopan uusi tilanne olivat edelleen keskeisimmät keskustelunaiheet. Nä mä kokoukset muodostavat yhä tärkeämmän tietojensaanti- ja vaikuttamiskanavan EY:n ulkopuolella o leville maille. Suomi on jatkanut työtään Euroopan urheilukonferenssin valmisteluryhmissä eli naiset ja urheilu -työryhmässä sekä urheilu ja ti ede -työly hmässä. Toimintavuoden aikana tehtiin päätös konferenssi järjestelmän kansallisen vastuun siirtämisestä urhe ilu järjestöille ja perustettiin kansallinen EUKryhmä. SVUL on edelleen osallistunut Eu roopan Neuvoston urheilukomitean (CDDS) ja sen alaisten työlyhmien työhö n opetusministeriön kutsumana. Kehitysyhteistyö Ponnistelut Mtwaran läänissä toteutettavan yhteistyöprojektin hyväksi jatkuivat. Ulkoasiainministeriön tuki on kehittynyt myönteisellä tavalla. Va ltion tu en enimmäismäärän korottaminen -. o li ratkaiseva, koska tällä päätöksellä järjestöjen omarahoitusosuus laski 25 prosenttiin. Lisääntynyt tuki on ohjattu lähinnä kurssitoiminnan lisäämiseen. Suomen Suurkisoihin kutsuttiin 10-henkinen tanssiryhmä Mtwarasta. Ryhmä esiintyi kisatapahtumien yhteydessä ja se edusti perinteistä puujalkatanssia. Suurkisojen jälkeen järjestettiin yhteistyössä Pajulahden urheiluopiston kanssa kahden viikon koulutustilaisu us, johon osallistuivat keskeiset toimihenkilöt Ponnistelut Mtwaran läänissä toteutettavan yhteistyöprojektin hyväksi ovat jatkuneet. Mtwarasta ja Dar es Salaamista. Koulutustilaisuuden aikana kurssilaisi lla oli mahdollisu us tutustua suoma- laisten tapaan tehdä urhe i lua. Tämä on edesauttanut projektin sisäistä dialogia. Oma ra h oi tusosu u den kattamisprojekti on järjestänyt Suomessa useita tempauksia mitä erilaisempien yhteistyötahojen kanssa. SVUL:n lajiliittoje n, Opiskelijoiden Liikunta liiton, va m maisliikuntajä rj estöjen ja Suomen Nuorison Liiton käytännön apu on pönkittänyt projektin pääorganisaatioiden uskoa yhteistyöhön mustan Afrikan kanssa. Veikkauksen 50-vuotislahjojen osoittaminen projektin käyttöön kuten myös SVUL:n 90-vuotislahjat mahdollistaa puolen vuoden liikuntakurssin järjestämisen yhteistyössä sikäläisen opettajankoulutuslaitoksen kanssao Ensimmäinen sopimuskausi päättyi vuoden lopussa. Yhteistyölle alettiin va l mistella 2-3 vuoden jatkoa. Yhteistyöprojektin jatkamiseen liittyy kuitenkin eräitä ehtoja koskien lähinnä sopimuskumppanin toimintaa. Muu kansainvälinen toiminta Ulkoasiainhall into on ollut tärkeä yhteistyötaho. Suomen suurlähettiläät kutsuttiin kotiviikkonsa aikana SVUL:n toimitaloon lounaalle. Tilaisuudessa informoitiin SVUL 90-tapahtumista sekä tärkeimmistä lajitapahtumista. Kisakallion urheiluopisto järjesti perinteisen su urlähetystöjen ulko ilu päivän, johon osallistui ennätysmääräiset 280 henkilöä. Kansainvälisen tiedottamisen neuvottelukunta (KANTNE) sisällytti mietintöönsä joitakin urheilua koskevia ehdotuksia. Yhteistyötä on tarkoitus laajentaa, koska urheilu on tärkeä elementti Suomi-kuvan rakentamisessa. 28

Kansainvälinen osallistuminen Kuntayhteistyö Ulkomaiset vierailut 1990 SVULn yhteysjohtaja Kerstin Ekman vieraili 14.- 15. tammikuuta tävallan urheilun keskusliitossa Wienissä. Vierailun isäntänä toimi Friedrich Holzweber. Kööpenhaminassa 30.-31. tammikuuta pidetyn liikunta-alan ministeriöiden poh JOismaisen virkamieskokouksen suomalaiset osallistujat olivat Kerstin Ekman, OPM:stä Timo Haukilahti ja Raija Mattila. Jorma Savola osallistui Sports Councilin seminaariin Lontoossa 12.-15. helmikuuta. Euroopan neuvoston urheilukomitean kokouksessa 26.2.-1. 3. Ranskan Strasbourgissa olivat Kerstin Ekman sekä OPM:stä Timo Haukilahti ja Raija Mattila. Baltian kisojen 1993 suunnitteluun Tallinnassa 17. huhtikuuta osallistui Ari ]. Aalto. Mauri Oksanen ja Kerstin Ekman osallistuivat 24.-25. huhtikuuta ENGSO:n kokoukseen Liechtensteinissa. Jukka Pekkala SVUL:sta sekä Risto Koskinen ja Antti Mero Jyväskylän yliopistosta vierailivat 24.-25. huhtikuuta DTSB:ssa tutustumassa DDR:n huippu-urheilujärjestelmään. Jorma Savola ja Kyösti Värri osallistuivat 21.-25. toukokuuta Sport the Third Millenium -seminaariin, joka pidettiin Quebeckissä, Kanadassa. Samalla he tutustuivat myös Canadian Sport Centreen Gloucesterissa. Tanskan Kööpenhaminassa 13. elokuuta pidettyyn kansainvälisiä kysymyksiä käsittelevän seminaarin valmisteluun osallistui Kerstin Ekman. Pohjoismaiseen naisvalmentajaseminaariin, joka oli 23.-26. elokuuta Ruotsin Lidingössä (Bosön drottsinstitut), osallistui Marjo Raivio ja Jan-Erik Romar, TULsta Anja Järvinen ja Puhuu Puonti sekä CF:stä Per-Ole Lindell. Kerstin Ekman oli 28.-29. elokuuta liikunta-alan ministeriöiden pohjoismaisessa virkamieskokouksessa slannissa. Tukholman anti-apart- heid-seminaariin 4.-5. syyskuuta osallistui Kerstin Ekman, Raija Mattila OPM:stä, Taisto Pääkkö TULsta ja Stig Jahnsson CF:stä. ENGSO:n kokouksessa Lontoossa 11.-12. lokakuuta vieraili Mauri Oksanen ja Kerstin Ekman. UNESCO:n liikuntakasvatus- ja urheilukomitean koukoukseen Kanadan Ottawassa 22.-27. lokakuuta osallistui Kerstin Ekman ja Raija Mattila OPM:stä. Pohjoismaiden pääsihteerikokous pidettiin 14.-15. marraskuuta Tanskan Kööpenhaminassa. Siihen osallistui Kerstin Ekman. 26.-28. marraskuuta Mauri Oksanen ja Kerstin Ekman o livat Moskovassa, jossa pidettiin neuvottelu urheiluvaihdosta vuonna 1991. Ulkomaiset de1egaatiot Suomeen Virolaisen valtuuskunnan Mati Mark ja Sven Kolga osallistuivat yhteistyöneuvotteluun 17.-19. tammikuuta. Kajaanissa 8.-11. maaliskuuta pidettyihin Talvisuurkisoihin osallistuivat valtuuskunnat Ruotsista, Tanskasta, Neuvostoliitosta, Virosta, DDR:stä sekä ulkovaltojen edustajia suurlähetystöistä. 21. toukokuuta pohjoismaisessa pääsihteerikokouksessa olivat Bengt Sevelius (RF), Sigurdur Magnusson (SO, Bent Agerskov (DF), Harald Tronvik ja Kirsten Ville (NF), Hedin Mortensen ja John Kjaer (SF). Kokous jatkui Tallinnassa 22.-23. toukokuuta. Suomen Suurkisoihin Helsinkiin 6.-10. kesäkuuta saapui eri maiden valtuuskuntia sekä kymmenen hengen tanssiryhmä Tansaniasta. 10.-21. kesäkuuta tansanialaiset urheilun asiantuntijat osallistuivat seminaariin Pajulahdessa. Vierumäellä pidettiin 16. lokakuu ta su urlähetystöjen liikunnasta vastaavien edustajien tilaisuus. Unkarilainen valtuuskunta vieraili 2.-6. joulukuuta. säntinä toimivat Jukka Uunila, Mauri Oksanen ja Kerstin Ekman. Hanke kuntien yhteistyön kehittämiseksi käynnistyi vuonna 1989 ennakoitavien muutosten vauhdittamana. Tavoitteena oli kehittää kuntien ja urheiluseurojen yhteistyötä kuntalaisten, kunnan ja urheiluseurojen eduksi. Yhteistyökanavat rakentuivat Vuonna 1990 etsittiin yhteistyökumppaneita ja rakennettiin yhteistyökanavia. Vuoden aikana lähestyttiin etenkin kuntien johtoa sekä liikunta- ja vapaa-aikatoimea. Yhteyksiä luotiin myös kunnall isiin keskusjärjestöihin, lääneihin, sisäasiainministeriön itsehallintoprojektiin ja muutamiin ministeriöihin. Myös urheiluseurojen ja kunnan välinen yhteistyö käynnistyi. Hyvän mahdollisuuden asialle ta1iosi Suurkisavuosi: Kainuun Talvisuurkisat 7.-10. maaliskuuta 1990 ja Suomen Suurkisat 6.-10. kesäkuuta 1990. Suurkisat välineenä Kuntia lähestyttiin Suurkisavuonna uudella tavalla. Lähtökohtana o li, että kunnat ja järjestöt toimivat paikallistasolla yhteisen asian eteen e li pyrkivät tarjoamaan hyvän elinympäristön palveluineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Urheiluseuratoiminta on vielä usealla paikkakunnalla hyödyntämätön voimavara. Kunnan johdolla ja liikuntatoimella on mahdollisuus tukea seuratoimintaa niin, että se pystyy tuottamaan kuntalaisille ja kunnalle entistä parempia ja monipuolisempia palveluja. Suurkisoihin valmistautuessaan urheiluseurat harjoittelivat yhteistyötä kunnan kanssa. Kuntien johtoa käytiin telvehtimässä ja monet liikuntatoimesta vastaavat henkilöt olivat alvokkaalla tavalla mukana kisajärjestelyissä. Suomen Suurkisojen yhteiskuntaneuvosto Pääministeri Harri Holkeri kutsui Suomen kuntien johdon Suomen Suurkisojen yhteiskuntaneuvostoon syksyllä 1989. Kutsu otettiin erinomaisesti vastaan - 340 kunnan johdon edustajaa ja noin 200 yhteiskunnan ja liikunnan vaikuttajaa tapasivat Kansallisteatterissa Helsingissä sekä kisaviikonlopun tapahtumissa. Yhteiskuntaneuvosto luotasi kuntien ja urheiluseurojen yhteisiä mahdollisuuksia vuotta 2000 ajatellen. Arvokkainta oli kuntien johdon ja suurkisaosanottajien kohtaaminen sekä su urleirillä, tapahtumissa että etenkin kisakulkueen aikana. SVULn piirit loivat kisamatkan varrella tärkeitä kontakteja kuntiin. Jotkut piirit käynnistivät yhteistyöhankkeita alueensa kuntien kanssa. Osittain Suomen Suurkisojen yhteiskunta neuvoston kokoontumisen tuloksena kymmenissä kunnissa on lähdetty pohtimaan urheiluseuratoimintaa uudella tavalla. Loppuvuoden 1990 yhteydenotot kertovat kuntien halusta kehittää palvelujaan ja liikunnan toimialaa yhdessä järjestöjen kanssa. Kehittämisprosessit käynnistyivät Yhteydenotot kuntiin ja tammikuun kutsuseminaari vapaakuntien liikuntaviranhaltijoille, lääne ille, piireille ja muutamalle liitolle vauhdittivat kuntakokeilujen käynnistymistä. Vauhdikkaimmin on edennyt Heinolan kaupungin urheiluseurojen ja kunnan välinen yhteistyö. Kesällä 1990 perustettiin Heinolan liikuntatoimen johdolla 11 urheiluseuran yhteenliittymä "Sport Team Heinola". Monimuotoinen toiminta käynnistyi jo syksyllä. Heinolan mallin mukaisesta seurayhtymästä saatavaa hyötyä pohditaan tällä hetkellä useassa kunnassa. Kuntakokeilujen kautta SVUL o n ollu t miettimässä yhteistä etenemistä ja etsi mässä uusia ratkaisuja koko liikunta- ja vapaa-aika toimen kehittämiseksi. Kokeilut ovat kuitenkin kuntien omia ponnistuksia, joiden eteneminen riippuu ainoastaan paikallistason yhteistyön onnistumisesta. Kokeilujen ja kehittämisprosessien tärkein anti on luoda ympäristöö n uutta, rohkeaa ja luovaa asennetta, jonka avulla kehitetään paikallistason liikuntato imintaa. Yhteenveto ja johtopäätökset vuodelle 1991 Suomen kunnissa on paitsi periaatteellista myös käytännön valmiutta kehittää liikunta- ja vapaa-aikatoimea yhtenä tärkeänä kunnan toimialana. Myös yhteistyö kunnan sisällä eri toimialojen kesken kehittyy koko ajan. Jäliestöt - etenkin urheiluseurat - koetaan tärkeänä yhteistyökumppanina ja palvelujen tuottajana. Suurkisavuoden yhteydenotot kuntiin ja muutamat onnistuneesti käynnistyneet yhteistyökokeilut paikallistasolla lisäsivät osaltaan kuntien halua kehittää liikuntatoimea yhdessä järjestöjen kanssa. Kuntien valmiudet järjestöyhteistyöhön lienevät tällä hetkellä kohtalaiset tai melko hyvät, vaikka käytännön eteneminen yhdessä järjestöjen kanssa on vielä va ikeaa ja hidasta. Syynä on usein kunnall iskulttuurin ja järjestötoiminnan erilaisu us. Yhteistyökumppani on lähe llä, mutta sitä ei vielä tunneta. Yhteistyö paikallistasolla käynnistyy parhaiten, jos kuntien liikunta toimesta vastaavat henkilöt ottavat kokonaisvastuun oman toimialansa kehittämisestä. Urheiluseurat tuotta vat yleensä palveluja niille kuntalaisille, jotka ovat seuran jäseniä. Kunnan liikuntatoimen johdolla urheiluseurat pystyvät tarvittaessa kehittämään omaa toimintaansa niin, että se vastaa entistä paremmin seuran, kunnan ja etenkin kuntalaisten tarpeita. Paikallistason yhteistyön eteneminen riippuu tällä hetkellä siitä, onko kunnan liikuntatoimen mahdoll ista ottaa vastuu kehittämistyöstä itselleen. Myös eri tahojen kyky tukea urheiluseuraa sen kehittäessä omaa toimintaansa vaikuttaa yhteistyön etenemiseen. Maaperä hedelmälliseen paikall istason yhteistyöhön on muokattu ja kehittämisen suuntaviivat ovat selvillä. tse työ on sen sijaan pääosin tekemättä. Nyt talvitaan rohkeita ja ennakkoluulottomia virkamiehiä, luottamushenkilöitä ja urheil useuraaktiiveja, jotka kehittävät yhdessä oman kuntansa liikuntatoimea. Tuloksekas yhteistyö saa aikaan uusia kokeiluja ja kehittämishankkeita eri puolilla Suomea. 30 31

Kenttätoiminnan kehittäminen SVUL:n strategiatyö käynnisti SVUL:ssa kenttätoiminnan kehittämishankkeen. Tarve tähän tuli ilmeiseksi pohdittaessa strategian suuntaisten tulosten tekemistä ja tuloksenteon tehokasta tukemista kenttäorganisaation toimesta. Asiaa työstettiin mm. LHT:n jatkoryhmässä, josta muodostettiin kenttä toiminnan kehittämisryhmä. Ryhmä työskenteli vuoden 1990 loppuun asti hankkien tietoa ja kehittäen erilaisia etenemistapoja. Lisäksi kehittämistyötä on syvennetty piirijohdon tapaamisissa sekä keskusteluissa liittojen kanssa. Viimeisenä askeleena oli kenttä toiminnan kehittämisprosessin käynnistäminen vuoden 1992 loppuun asti. Prosessin päämääriksi valittiin lajien ja piirien yhteistyön, piirien välisen yhteistyön ja piirien sekä urheiluopistojen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on suomalaisen urheilun ja liikunnan haluttujen tulosten saavuttaminen lisäämällä nykyisten voimavarojen yhteistyötä. SVUL:n kunniajäsenet KUNNAPUHEEN JOHTAJAT var Wilskman 0914-1932) Jukka Rangell 0954-1982) Erkki Kivelä 0982-1984) Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit 1981-1990 Huomionosoitukset KUNNAJÄSENET Orvo Anttila, Bore Bergman, Harri Eljanko, Lempi Haltikka, Erkki Helenius, Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen, mpi Jokinen, Kauko Juntunen, rja Kleemola, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Olavi Lehtisalo, Matti Lähdesmäki, Aino Manninen, Liisa Mattila-Oukari, Reino Mikkelä, Osmo Niemelä, Paavo Oinaala, Erkki Palolampi, Paavo Pekkanen, Pentti Pihlakoski, Kosti Rasinperä, Reino Piirto, Lauri Reinikainen, Jorma Räisänen, Helka Ristolainen, Tauno Salonen, Esko Sarvikas, Heikki Savolainen, Leo Turunen, Jukka Uunila, Armas Valste, Mirjam Viippola ja Matti Virtanen. Tärkeimmät huomionosoitukset liittyivät SVUL:n juhlavuoteen. Suurkisojen yhteydessä pidetyllä vastaanotolla opetusministeri Anna-Liisa Kasurinen luovutti kisa projektin puheenjohtaja Osmo Niemelälle Suomen urheilun suuren ansioristin huomionosoituksena hänen liikunnan hyväksi tekemistään mittavista palveluista. Toinen huomionosoitusten kohokohta oli liittovaltuuston juhlakokouksessa joulukuun alussa, kun järjestöön kutsuttiin yhdeksän uutta kunniajäsentä. Seura-, piiri-, liitto- ja keskusjärjestötasolla ansioituneet Kauko Juntunen, Olavi Lehtisalo, Matti Lähdesmäki, Reino Mikkelä, Kosti Rasinperä, Jorma Räisänen, Leo Turunen, Mirjam Viippola ja Matti Virtanen saivat valtuustoväen yksimielisen 1981 1982 1983 1984 1985 1986 Kunniajäsenmerkki - - - - 8 - SVUL-kunniakilpi - 1 3 3-3 SVUL-kilpi 4 3 10 4 4 5 Kultainen ansiomerkki 19 10 17 21 13 22 Hopeinen ansiomerkki 95 67 115 93 61 119 Tunnustusmerkki 13 31 45 75 35 64 Kultainen plaketti 15 9 15 11 9 19 Hopeinen plaketti 87 45 92 82 51 61 Tunnustusplaketti 10 15 31 10 21 6 Kultaviiri 5 6 10 19 4 11 Hopeaviiri 10 9 9 9 10 23 Tunnustusviiri 12 18 25 28 25 31 259 214 372 355 241 353 kannatuksen. Liittohallitus valitsi vuoden urheilujohtajaksi Kainuun Talvisuurkisojen toteuttamisessa ansioituneen toimitusjohtaja Pekka Räihän, jonka aktiivinen panos kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana vaikutti merkittävästi onnistuneeseen lopputulokseen. Vuoden aikana myönnettiin ennätysmäärä SVUL:n huomionosoituksia, mikä osoittaa urheilujärjestöjen aktivoituneen ansioituneiden luottamushenkilöittensä palkitsemisessa. 1987 1988 1989 1990 - - - 9 - - 3 1 5 5 4 2 11 26 12 10 55 88 96 92 44 12 86 152 7 18 3 7 31 61 113 64 5 15 1-9 9 8 7 9 5 4 8 f6 17 10 25 201 256 349 377 Tiedotus Suurkisat ja 90-vuotisjuhlavuosi loivat hyvät puitteet SVUL: n tiedotusto iminnalle vuonna 1990. Tulokset olivat sekä määrällisesti että laadullisesti hyviä. Suurkisoje n mukana saivat julkisuutta niihin olennaisesti liittyneet SVUL:n strategian päätoiminta-alueet: nuo riso- ja huippu-urheilu sekä harrasteliikunta. Tuote ke hittely o li yksi Suurkisojen teemoista. Yhteistyössä tiedotusväline i de nkin kanssa painotettiin urheilun uudistumista ja uusia toiminta malleja. Ennakkoluulottomia viestinnän ke hittämishankkeita toteutettiin sekä televisioinne issa että lehdistössä. Vu oden aikana oli kontakteja tiedotusvälineide n kanssa monessa eri vaiheessa. Talvisuurkisat ja Suomen Suurkisat o livat satoine tiedotusvälineiden edustajineen huipentumia, mutta myös 90-vuotisj uhlat ja aktiivinen liikuntapoliittinen toiminta pitivät yhteyksiä vilkkaina. Säännölliste n vuosittaisten julkaisujen o hella SVUL:n tiedo tus o li työstämässä Suurkisojen tiedotusaineistoa sekä suunnittelemassa ja toteuttamassa eri yksikköjen painotuotteita. Myös muita toimintoja tukevien tiedotusmateriaalien ja lehtiartikkeleiden teko on lisääntynyt vuoden aikana huomattavasti. Yhteistyö eri jäsenliittojen tiedotustehtävissä toimivien kanssa tuli säännölliseksi viime vuonna. Samalla käynnistettiin keskusjärjestön liitoille tarjoamien tiedotuspalvelujen ke hittäminen ja lisääminen. Yleisradion ja urheilun keskusjärjestöjen välistä urheilun televisio inteja koskevaa yhteistyösopimusta jatkettiin uudella nelivuotissopimuksella vuoden alusta. Sen tarkistamiseen liittyi mainossäännösten ajanmukaistaminen, jo ka saatiin valmiiksi talvella -90. Yhteistyö Yleisradion urheilutoimitusten kanssa on ollut kitkatonta, joskin sopimukse n edellyttämä kehitys urheiluohjelmistossa on antanut odottaa itseään. Kansainvälistyminen on tuonut oman lisänsä myös urheilun tiedottamiseen. Vieraskielistä mate riaalia talv itaan entistä enemmän ja sen ke hittelyyn on lähdetty myös opetusministeriön ja muiden liikunnan tahojen kanssa. Ensimmäisenä valmistui kesällä englanninkielisen aikakausjulkaisun näytenumero, muun tiedotusmateriaaiin suunnittelu on työn alla. Osana näkyvyyttä ovat o lleet myös vu oden aikana tote utetut näyttelyt. SVUL oli mukana omalla osastolaan Tampereella kansainväliseen kuntoliikuntaseminaariin liittyneessä näyttelyssä. Urheilumuseossa o li loppuvuoden ajan avoinna SVUL:n 90-vuotisjuhlanäyttely, jossa esittäytyi Suome n urheilun kehitys SVUL:n historian aikana. YLEN URHELUKLPALUOHJELMEN KESKM. YLESÖ-%:T TOMNTAKAUSLLA 1987/88, 1988/89 JA 1989/90 10 8 14 KO KO Yi.. MAANVlLJ c:::::j TYÖVÄESTÖ 6 ~ AL. T01MfH. 4 YL. TOMH. [::==J KOUL./OPSK. 2 o 870601 :880529 880530890528 890529900527 32 33

Talous 1990 Keskusjärjestön päättyneen tilivuoden talousarvio oli laadittu valtionavun 5,075 prosentin kasvun, talouden ja hallinnon palveluiden elinkustannusten nousua vastaavien taksakorotuksien sekä oman liikeja sijoitustoiminnan kehittymisen varaan tavoitteena 1 296 600 markan rahoitustulos. Tilinpäätöksen mukaan oman varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 16 227 937 markkaa, mikä ylittää budjettitavoitteen 2 571 937 markalla (toteutuma 118,8 prosenttia). Ylitystä tapahtui vähäisemmässä määrin urheiluosaston ja esikuntatoimintojen alueella ja pääasiassa talousosaston alueella realisoituen suunniteltua alhaisempana laskutuksena ja suurempina henkilö- ym. kuluina. Yritystoimintaa puristavat yleiset taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös SVULn liike- ja sijoitustoimintaan vaikeuttaen budjettitavoitteen saavuttamista. Onnistuneiden realisointitoimien johdosta koko rahoitustoiminnan tulokseksi muodostui 5 878 920 markkaa, mikä jää budjettitavoitteesta 1 141 080 markkaa. Tilivuoden rahoitustulos painui edellä mainitut tekijät huomioiden -2 530 317 markkaan. Poistojen ja suurkisojen alijäämän -121 210 markan jälkeen tilivuoden alijäämäksi muodostui - 3 183 796 markkaa. Keskusjärjestön palveluksessa tilivuoden päättyessä oli 56 henkilöä, joista hallinnossa 12, koulutus-, valmennus- ja nuorisotoiminnan tehtävissä viisi ja toimistohenkilöstöä (palveluyksiköt) 39. Vastaavat luvut kahdeksan vuotta sitten (v. -83) olivat 55 (12 + 3 + 40). Palkkasumma tilivuodelta oli yhteensä 7 737 771 markkaa. SVUL:n valtiolta saama järjestö määräraha vuonna 1990 oli 57 482 000.markkaa. Tämän lisäksi tuli 1 800 000 markan määräraha jaettavaksi jäsenliitoille olympiavalmentajien palkkaukseen sekä 15 000 markan erillismääräraha kan- sainväliseen toimintaan. ]äsenjärjestöille jaettiin toimintamäärärahaa 51 278 301 markkaa ja keskusjärjestön käyttöön jäi 8 018 699 markkaa (14 prosenttia). SVUL:n liike- ja sijoitustoiminnan u udelleenjärjestelyjen puitteissa myytiin järjestön omistamat Vuokatinrinteet Oy:n osakkeet Kasurila Oy:lle (emoyhtiö). Kaupan tulos on olennainen osa rahoitustoiminnan tulosta. Edellisenä tilivuotena Kiinteistömaaliikenne Oy:n osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitettiin kiinteistön rakentamiseen Espoossa. Keskusjärjestön taseasemaa kuvaavat tunnusluvut ovat seuraavat: rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman suhde 0,81 sekä vieraan pääoman ja oman pääoman suhde 4,55. Tuloslaskelma VARSNANEN TOMNTA 1.1.-31.12.1990 1.1.-31.12.1989 URHELUOSASTO Koulutustoiminta Yleistoiminta Kulut - 1 515 739,28-1 318880,14 Koulutus Tuotot 282362,60 272 270,00 Kulut - 405651,35 123288,75-236 474,66 35795,34 Huippu-urheilu Tuotot 68400,00 Kulut - 890339,89-821 939,89-528 271,29-528271,29 Kuntayhteistyö Tuotot 360,00 583,00 Kulut - 234 844,65-234 484,65-114 386,45-113 803,45 Kehittämistoiminta Tuotot 35460,00 Kulut - 544 638,41-544 638,41-602 565,84-567 105,84 Koulutustoiminta yhteensä - 3 240 090,98-2 492 265,38 Nuorlsotoiminta Yleistoiminta Tuotot 32 141,00 Kulut - 712470,55-680329,55-670 152,67-670152,67 Rahoituslaskelma ~ Nuori Suomi Tuotot 3253201,35 2788759,90 Kulut - 3 294 007,47-40806,]2-2 738 ]47,99 50611,91 Nuorisotoiminta yhteensä - 721 135,67-619 540,76 VUOSTUOTOT Rahoitustulos 31. 12. 1990-2 651 528 31. 12. 1989 14 306 569 Tutkimus/ Tietopalvelut Kulut - 251 526,60-197 649,40 VAHTO-OMASUUS Varaston muutos - 118 615-119 479 Järjestötoiminta Kulut - 185 551,34 - ]56 275,83 KÄYTTÖOMAlSUUSjA MUUT PTKÄ VAKUTTElSET MENOT jeriksen kiinteistö 2580174 Koneet ja kalusto - 1093376 ATK-ohjelmat ja muut pitkävaik. menot - 116 525 Osakkeet ja osuudet - 737263 MUUT PTKÄAKASET SJOTUKSET Keskeneräiset rako - 27171 378 Osakkeet ja osuudet - 15 179200 SALDO - 271 777-756 040-191 800 633010 176 387-1 043 230-42350578 - 44 487 71 1.. 13 143860 URHELUOSASTO YHTEENSÄ - 4 398304,59-3 465 731,37 ESKUNTATOMNNOT liikuntapollittinen toiminta Kulut - 802638,42-748719,01 Tiedotustoiminta Tuotot 63713,00 80794,00 Kulut - 2190179,93-2 126 466,93-1 509 658,89-1 428 864,89 Julkaisutoiminta Tuotot 248819,90 220174,42 Kulut - 181077,40 67742,50-208 766,62 11 407,80 VERAS PÄÄOMA Lyhytaikaisen lisäys 15260088 Pitkäaikaisen lisäys 6583 151 8606045 21 843 239 2 442 648 11 048693 Kansainvälinen toiminta Kulut - 277 738,76-239 623,92 VARAUKSET Varausten muutos OMA PÄÄOMA Verojen kirjaus SALDO RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS RAHOTUSOMASUUS VUODEN ALUSSA RAHOTUSOMASUUS VUODEN LOPUSSA - 20 136-1370 88353 21911 456 11 047 323-22 576 255 11j 191 183 71 985478 47794 295 49409223 71 985 478 ESKUNTATOMNNOT YHTEENSÄ - 3 139 101,61-2 405 800,02 HALLNTO Yleishallinto Kulut - 2 408 818,56-2261617,62 Palveluyksiköt Tuotot 12 266 542,10 9746420,19 Kulut - ] 8 548 254,23-6281 712,13-14 687 068,27-4 940 648,08 HALLNTOKULUT YHTEENSÄ - 8 690 530,69-7 202 265,70 '---- RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS - 22 576255 24 191 183 OMAN VARSNASEN TOMNNAN KULUJÄÄMÄ - 16 227 936,89-13 073 797,09 34.J 35

KESKNÄSET AVUSTUKSET SVUL:n avustukset liitoille - 127 351,00-5 268 009,00 31.12.1990 31. 12. 1989 VASTAAVAA... - 16 355 287,89-18 341 806,09 RAHOTUSOMASUUS Rahat ja pankkisaamiset 4518417,09 2 618 919,78 MUDEN YHTESÖJEN AVUSTUKSET Myyntisaamiset 2091 395,46 Tuotot 2756619,60 23 456 990,65 Saamiset jäsenliitoilta Kulut - 200 000,00-200 000,00-203 000,00 23 253 990,65 5606272,76 2402593,49 Saamiset liikeyksiköiltä 4269809,37 2 327471,49 Töölön Urheilutalosäätiö VARSNASEN TOMNNAN 18305 362,13 19 206902,39 Suomen Urheilusäätiö KULU./TJOTTOJÄÄMÄ - 16 555 287,89 1 370549,28 4912184,56 Lainasaamiset 2445000,00 31 263803,76 SUOTUKSET Ennakkomaksut 18576,10 12 151,04 Tuotot 14628 198,92 5741 783,13 Siirtosaamiset 10758841,10 11 362 016,44 Kulut - 3 670 489,64 10 957 709,28-1 229 285,18 4 512 497,95 Muut rahoitusvarat 25000,00 35000,00 RAHOTUSOMASUUS YHTEENSÄ... 49 409 223,29 71 985 477,99-5 597 578,61 9424682,51 VAHTO-OMASUUS Tavaravarastot 415059,20 296444,20 VARANHANKNTA Tuotot 14 337011,56 13 882 591,15 VAHTO-OMASUUS YHTEENSÄ 415059,20 296444,20 Kulut - 14 550 598,14-213 586,58-12 823 369,10 1 059222,05 KÄYTTÖOMAlSUUS JA MUUT... PTKÄ V AlKUTTESET MENOT - 5 811 165,19 10 483 904,56 Maa-alueet 660756,95 3470208,46 KORKOKULUT - 4 865 202,39-3901 105,12 Rakennukset ja rakennelmat 3416049,65 3186772,00 Koneet ja kalusto 5096984,03 4003608,50 OMATOMNEN Osakkeet ja osuudet 5832 188,90 5094926,20 KULU-/TJOTTOJÄÄMÄ - 10 676 367,58 Muut pitkävaikutteiset menot 1 147586,60 1 563329,80 6582799,44 KÄYTTÖOMASUUS JA MUUT PTKÄ- YLESA VUSTJKSET V AlKUTTESET MENOT YHTEENSÄ 16 153 566,13 17318844,96 Tuotot Toimintamäärärahat 59 282 000,00 MUUT PTKÄAKASET SJOTUKSET 55 263 000,00 Muut valtionavustukset 15000,00 59297,00 15000,00 55 278 000,00 Keskeneräiset rakennukset 27 17l 377,50 Kulut Osakkeet ja osuudet 15179200,00 Toimintamääräraha liitoille - 33 979 675,00-31 592 339,00 MUUT PTKÄAKASET SJOTUKSET Toimintamääräraha piireille - 12 591 429,00-11 731 972,00 YHTEENSÄ 42 350 577,50 Valmentajamääräraha liitoille - 4 478 100,00-4175112,00 Muut avustukset - 94622,00-45000,00 VASTAAVAA YHTEENSÄ 108328426,12 89600 767,15 Palautetut avustukset - 7 124,00-51 150 950,00-9 807,00-47 554 230,00 VASTATTAVAA YLESAVUSTUKSET YHTEENSÄ 8 146050,00 7723770,00 VERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen TLKAUDEN TOMNNALLNEN Ostovelat 3806527,70 5 150085,74 AL-YLjÄÄMÄ - 2 530 317,58 14306569,44 Velat jäsenliitoille 9314 511,21 11 605 138,81 POSTOT - 532268,50-2210 179,50 Velat liikeyksiköille 3747 227,83 901468,61 Suomen Urheilu säätiö 3902 169,49... 3062586,08 12 096 389,94 Ennakkoma ksu t 1894520,85 2356967,05 Siirtovelat 5421 992,78 11 686891,08 SllRTO SUOTJSRAHASTOON - 10 700 000,00 Muut lyhytaikaiset velat 37 127 882,21 10449853,71 Lyhytaikainen vieras pääoma SVUL -90 -PROJEKT yhteensä 61 312 662,58 46 052 574,49 -, Tuotot 35 187 739,55 Kulut - 38 308 950,15 Pitkäaikainen OPM:n tappiontakuu 3000000,00-121 210,60 Lainat rahoituslaitoksilta 1 224600,00 1859200,00 Eläkelainat 22 591 354,68 19 073 603,13 AL-YLUÄÄMÄ - 3 183 796,68 ] 396389,94 Liittojen edelleen Sijoitetut varat 3700000,00 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 27 515 954,68 20932803,13 VERAS PÄÄOMA 'YHTEENSÄ 88828617,26 66 985 377,62 VARAUKSET 7905,00 28041,00 TASE OMA PÄÄOMA Rakennusrahasto 25 000 000,00 25 000 000,00 Edellisten tilikausien alijäämä - 2 324 299,46-3 809 041,41 Tilikauden ali-/ ylijäämä - 3 183 796,68 1 396389,94 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 19491 903,86 22 587 348,53 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 108328426,12 89600767,15 36 37