RUKKILAINEN Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti 1/2011 Reserviupseerikoulu Kadettikoulunkatu 6 PL 54 49401 Hamina Uudistusten vuosi www.puolustusvoimat.fi/ruk
1/2011 Reserviupseerikoulun joukko-osastolehti nro 11 4.6.2011 Tässä numerossa: Toimituskunta Kuva: Kaatuneitten upseerien patsas helmikuisena pakkasaamuna 2011. Patsaan on suunnitellut ja luonut kuvanveistäjä Kalervo Kallio ja se julkistettiin vuonna 1957. Patsaan jalustassa ovat sanat Te ette turhaan taistelleet. Te ette turhaan kaatuneet. Päätoimittaja Eversti Kari Veijalainen 0299 433 101 kari.veijalainen@mil.fi Toimitussihteeri, taitto Yliluutnantti Sami Jokinen 0299 433 114 sami.jokinen@mil.fi Toimitus- ja kuvaussihteeri Kirsi Lauri 0299 433 152 Taitto Upseerikokelas Kalle Kaskinen Tykkimies Niki Ahlskog Painopaikka Edita Prima Oy ISSN 1796-5527 Kannen kuva: Reserviupseerikoulun 91.vuosipäivänä 1.4.2011 vasta remontoidun päärakennuksen julkisivun edessä RUK:n uusin yksikkö, Kuljetuskomppania aamulla vihittyine lippuineen. Lehden kuvat Kirsi Lauri ellei toisin mainittu Vastuu on vaihtunut 5 Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Vesa Kangasmäki Päätoimittajan terveiset 7 Esikuntapäällikkö Eversti Kari Veijalainen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kymeenlaakson 8 koulutus- ja tukiyksikkö aloitti toimintansa 1.1.2011 Koulutus- ja tukiyksikön pällikkö Tapio Lakela PVJJK - Avain toiminnan johtamiseen 10 ATK-lähituki Virve Jyrkinen Takaisin ympyröille 12 Jääkärikomppania Luutnantti Vili Urpilainen Puolustusvoimien sotaharjoitus 2011 14 Koutusosaston apulaisosastopäällikkö Kapteeni Jere Vettenranta RUK:ssa tapahtunutta ja palkitsemisia 15 Ympäristövaikutusten hallinta puolustusvoimien harjoitustoiminnassa 50 Reserviupseerikoulun koulutuspäällikkö Majuri Veli-Matti Hartikainen Pitkä tie reserviupseerikisi 52 Päätoimittaja Mirva Brola Suomen reserviupseeriliitto 80 vuotta 56 Reserviupseeriliitto Järjestösihteeri Tommi Verho Muistoja haastatteluista 58 Oppilaskunnan kannatusyhdistys Toiminnanjohtaja Eero Lauri 2 Rukkilainen Rukkilainen 3
Koulun johtajan terveiset Vastuu on vaihtunut Reserviupseerikoulun uusi johtaja eversti Vesa Kangasmäki ja edeltäjänsä eversti Heikki Bergqvist koulun johtajan virkahuoneessa 31.12.2010, taustallaan aikaisempien koulun johtajien kuvagalleria. Reserviupseerikoulun 90-vuotis juhlavuosi on takanapäin ja olemme palanneet arkeen. Arkeen palaamiseen liittyi myös koulun johtajan vaihtuminen. Tapana on, että uusi johtaja tutustuu ensin huolella tehtäväänsä ja johdettavaan joukkoonsa ennen kuin linjaa mahdollisia muutoksia tai uudistuksia. On totta, että johtajan vaihtumisen kanssa samaan aikaan tapahtui eräitä mittaviakin muutoksia, mutta ne oli pedattu uudelle johtajalle kuin Manulle illallinen jo edellisen johtajan aikana. Näillä muutoksilla tarkoitan organisaatiomuutoksia reserviupseerikurssin kokoonpanossa, Kuljetus- ja Jääkärikomppanian eriyttämistä sekä eräiden yksiköiden fyysistä muuttoa kasarmialueella rakennuksesta toiseen. Organisatorinen muutostyö jatkuu esikunnan osalta kuluvan vuoden ajan ja mahdolliseen muutokseen voi uusi koulun johtajakin vaikuttaa. Kuitenkin merkittävin kokoonpanoon vaikuttava työ on pitkään käynnissä ollut prosessityö. Sen tarkoitus on pureutua RUK:n tukiprosesseihin, joista saadaan sitten mahdolliset muutokset myös esikunnan kokoonpanoon. Pääprosessit eli reserviupseerikoulutus ja operatiivinen valmius ovat meillä olleet hyvällä mallilla jo pitkään. Päärakennuksen ja Maneesin perusparannustyö valmistui sopivasti RUK:n vuosipäivään mennessä. Pian sen jälkeen valmistui rakennus 56:n perusparannus Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen keskusyksikköä varten. Kun joukkoon lisätään vielä esikunnan rakennus 101, voidaan todeta, että meillä on käytössä sekä puolustusvoimien parasta rakennuskantaa että myös kasarmeja sieltä huonokuntoisimmasta päästä. Tässä onkin pähkinää uudelle koulun johtajalle. Miten voimme saada esimiehet vakuuttuneeksi loppujen majoituskasarmien ja henkilökunnan työskentelytilojen perusparannustarpeesta pienenevien resurssien aikakautena? Potentiaalia meillä ainakin on jopa lisätä koulutustehtäviämme tyhjien kasarmien muodossa. Tänä vuonna kunnolla vauhtiin lähtevä puolustusvoimauudistus tulee varmasti työllistämään meitäkin kohtuullisesti. Yllä mainitut rakennusten parannustyöt sekä meille jo käsketyt tulevaisuuden sodan ajan kokoonpanojen kokeiluharjoitukset vihjaavat selvästi, että puolustusvoimien koulutus jatkuu voimallisesti Haminassa. Työtä on tehtävä myös tämän päivän arkisissa askareissa, jotta pysymme tehtäviemme toteutuksessa meille osoitettujen resurssien puitteissa. On selvää, ettei lisää rahaa ole luvassa, mikäli ylitämme meille osoitetut varat tänä vuonna. Siksi kaikissa toimissamme meidän tulee tarkastella mahdollisuuksia toimia säästäväisesti ja tarvittaessa muuttaa toimintatapojamme radikaalistikin säästöjen aikaansaamiseksi. Ideat ja innovatiivisuus ovat sallittuja tässä suhteessa. Parhaat käytännöt voidaan myöhemmin ottaa käyttöön koko koulussa ja miksei myös puolustusvoimien laajuudessakin. Kehittäjät tulevat olemaan korkealla listoilla valittaessa vuoden rukkilaista. Tulevalla kaudella meillä on edessä paljon mielenkiintoisia tapahtumia varuskunnassa. Kesäkuun Jukolan viesti on paitsi merkittävä urheilutapahtuma niin myös sotilaallinen harjoitus RUK:lle. Voimme harjoitella ja testata kriisiajan lääkinnällisiä valmiuksiamme aidossa ympäristössä valitettavasti oikeiden potilaiden kanssa. Samaan aikaan toteutuva puolustusvoimien pääsotaharjoitus Pyörremyrsky tuo lisää haasteita keskikesän juhlan alusviikoille. Erilaista näkyvyyttä tuovat Enduron joukkue MMkisat ja mustaruutiaseiden EM-kisat, joissa saamme olla mukana tukiorganisaationa. Hyvää kesää ja puolustusvoimain lippujuhlan päivää lukijoillemme. Koulun johtaja Eversti Vesa Kangasmäki 4 Rukkilainen Rukkilainen 5
Päätoimittajan terveiset Kurssin 237 ampumaleirillä Pahkajärvellä 10.-15.1.2011 Tulenjohtopatterin upseerioppilaat tositoimissa Rosossa. Oikealla: Eversti Kari Veijalainen ja upseerioppilas Antti Veijalainen Kesän koittaessa ja vuoden ollessa puolivälissään on jälleen se aika, jolloin perinteisen joukko-osastolehtemme Rukkilaisen on aika ilmestyä. Näin on nytkin, hienosti menneen juhlavuotemme jälkeen. Vuosi 2011 on siis hyvässä vauhdissa. Vuoden alku on kokonaisuutena sujunut suunnitelmien mukaisesti hyvin koulutustuloksin, vaikkakin vuoden ensimmäisen saapumiserän aloitusvahvuus oli kovin pieni ja poistuma sitäkin suurempi. Saapumiserästä jo kotiutuneet ja heinäkuussa kotiutuvat ovat osoittaneet hyvää palvelusmotivaatiota sekä omaksuneet hyvin heille asetetut koulutustavoitteet. Myös tammikuussa valmistunut Reserviupseerikurssi 237 RUUSU oli saadun palautteen mukaisesti tuloksiltaan perinteisen erinomainen. Tyydytyksellä voidaan myös todeta vuoden vaihteessa käyttöön otetun uuden organisaation olleen toimivan. Organisaation kehittäminen ei kuitenkaan voi jäädä paikalleen ja työtä jatketaan vuoden toisella puoliskolla. Keskeisinä tavoitteina on edelleen kehittää toimintaprosesseja sekä pyrkiä kohdentamaan järkevällä tavalla resursseja erityisesti asevelvollisten koulutustehtäviin. Tässä Rukkilaisessa saamme ajankohtaiskatsauksen hyvän yhteistyökumppanimme Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen toiminnasta sekä ensi viikolla Reserviupseerikoulun osalta käynnistyvästä puolustusvoimien sotaharjoituksesta. Lisäksi saamme katsauksen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja erityisesti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikön toiminnasta. Myös äskettäin Reserviupseerikoulun palvelukseen astuneet nuoret upseerit ovat halunneet kertoa ensimmäisistä kokemuksistaan kauniissa Haminan kaupungissa painopisteen ollessa kuitenkin työtehtävissä. Reserviupseerikoulun koulutuksellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää usein harjoittelua myös yksityisten maanomistajien alueilla. Haminassa ja lähialueilla olemme saaneet tähän hienon maanomistajien tuen ja luvan. Tähän kokonaisuuteen palataan majuri Veli-Matti Hartikaisen artikkelissa. Myös perinteiset katsaukset Reserviupseeriliiton ja Kannatusyhdistyksen toimintaan ovat luvassa. Haluankin esittää omasta ja lehden toimituskunnan puolesta parhaimmat kiitokset kirjoittajille. Kuten Reserviupseerikoulun johtajan tervehdyksessä todettiin, on loppuvuoden aikana useita tapahtumia, joita tuemme. Näistä toivomme saavamme lyhyet katsaukset lehden joulukuun numerossa. Lopuksi haluan toivottaa teille kaikille miellyttäviä lukuhetkiä uunituoreen Rukkilaisen parissa sekä hyvää puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Esikuntapäällikkö Eversti Kari Veijalainen 6 Rukkilainen Rukkilainen 7
Teksti ja kuvat: Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Tapio Lakela Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Kymenlaakson koulutus- ja tukiyksikkö aloitti toimintansa 1.1.2011 Maanpuolustuskoulutusyhdistys on valtakunnallinen koulutusorganisaatio, joka kouluttaa kansalaisia selviytymään arjen vaaratilanteissa ja poikkeusoloissa. Kaksi kolmasosaa koulutuksesta on reserviläisille tarkoitettua sotilaallista ja sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta. Kolmannes koulutuksesta on kaikille avointa varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. Koulutustapahtumat kestävät yleensä 2-3 vuorokautta ja sijoittuvat pääsääntöisesti viikonlopuille. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen organisaatiota tarkastettiin vuoden vaihteessa. Maakuntajakoon pohjautuva piirijärjestelmä muutettiin alueelliseksi ja samalla entiset piirit muutettiin Koulutus- ja tukiyksiköiksi. Ilma- ja Meripuolustuspiirit jatkoivat entisellään, valtakunnallisina piireinä. Uudistuksella haluttiin tehostaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaa ja varautua tulevaisuuteen. Organisaatiota keventämällä haluttiin kohdentaa voimavaroja järjestön tärkeimpään toimintaa eli koulutukseen. Alueellisesti pystytään yhdistämään koulutusta, välttämään päällekkäisyyksiä Ammunnanjohtajakurssi Pahkajärvellä; Tavoitteeseen läpi savun. sekä kehittämään koulutustapahtumien sisältöä entistä tehokkaammin. Konkreettisena esimerkkinä tästä on kouluttajien vaihto maanpuolustuspiirien koulutus- ja tukiyksiköiden välillä. Uudella piirijaolla toivotaan myös pystyttävän vastaamaan niihin haasteisiin, joita Puolustusvoimien mahdolliset rauhanajan koulutusorganisaation muutokset ja kapenevat resurssit voivat tuoda tullessaan. Kaakkois-Suomen Maanpuolustuspiiriin kuuluvat Etelä-Karjalan, Etelä-Savon sekä Kymenlaakson Koulutus- ja tukiyksiköt. Yksiköiden perustehtävänä on suunnitella ja toteuttaa vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus alueellaan. Kymenlaakson osalta tämä tarkoittaa vuoden 2011 osalta noin 60. koulutustapahtumaa ja 1600 koulutettua kansalaista. Puolustusvoimien tilaamassa koulutuksessa koulutetaan 800 reserviläistä. Puolustusvoimat on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen tärkein yhteistyökumppani. Puolustusvoimien tilaama sotilaallinen koulutus ja annettava koulutustuki suunnitellaan hyvissä ajoin, puolustusvoimien suunnittelurytmin mukaisesti. Kymenlaakson Aluetoimisto kokoaa ja sovittaa yhteen alueen joukko-osastojen suunnitelmat. Ennen lopullista päätöstä tilattavista kursseista ja harjoituksista, kartoitetaan vielä Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin eri koulutus- ja tukiyksiköiden suunnitelmat päällekkäisyyksien välttämiseksi ja käytettävien resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi. Kuluvan vuoden keskeisenä teemana Kymenlaaksossa on kouluttaa osaajia Koulutus- ja tukiyksikköön. Yhdessä Kymenlaakson Aluetoimiston kanssa toteutetaan kouluttajakoulutusohjelma, mikä tuottaa perustason osaajia yksikköön. Käytännössä koulu- tus toteutetaan Puolustusvoimien tilaamien kurssien yhteydessä, joihin on lisätty kouluttajakoulutusta. Jatkokouluttautuminen tapahtuu Reserviupseerikoulun järjestämillä valtakunnallisilla kouluttaja- tai aselajikouluttajakursseilla, jolloin reserviläisille voidaan myöntää joukkuetason kouluttajaoikeudet puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen. Kouluttajakoulutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on vapaaehtoisten, sitoutuneiden reservinkouluttajien käyttäminen harjoituksissa. Tämä mahdollistaa yhä useamman, muuten kertausharjoitusten ulkopuolelle jäävän, sodan ajan joukon kouluttamisen. Tavoitetilas-sa sijoitettu sodan ajan päällystö, yhdessä koulutus- ja tukiyksikön henkilöstön kanssa pystyvät tarvittaessa toteuttamaan joukon kertausharjoituksen. Kymenlaakson Koulutus- ja tukiyksikön keskeisimmät harjoitukset tänä vuonna ovat maa-liskuussa toteutettu jalkaväkipataljoonan johtajien harjoitus, maakuntakomppanioiden hyökkäysammunnat elokuussa sekä Kymijokiharjoitus, niin ikään elokuussa. Jalkaväkipataljoonan johtajien harjoituksen tavoitteena oli valmentaa reserviläiset seuraavan vuoden kertausharjoitusta varten. Reserviläiskyselyn sekä harjoituksen aikana reserviläisten an-taman palautteen mukaan harjoitukselle asetettuihin tavoitteisiin päästiin hyvin. Maakuntajoukkojen hyökkäysammuntoihin liittyy kolme ammunnanjohtajakurssia, joihin on sisällytetty edellä mainittua kouluttajakoulutusta. Kurssien tavoitteena on kouluttaa reserviläiset ammunnan eri valvoja- ja toimitsijatehtäviin, jolloin ammunnat voidaan toteuttaa tehhokkaasti, puolustusvoimien oman henkilönkunnan toimiessa vaadittavissa johto- ja varotehtävissä. Elokuussa ampuvina joukkoina ovat Etelä - ja Pohjois-Kymenlaakson Maakuntakomppaniat. Kymijoki-harjoituksella on vuosikymmen pitkät perinteet Kymenlaaksossa. Harjoitus koostuu useasta eri kurssista, joissa koulutetaan niin sotilaallisia taitoja, kuin varautumista arjen vaaratilanteisiin. Harjoituksen pitopaikat ovat vaihdelleen eri kuntien alueella ja osassa harjoituksia mukana on ollut kuntien johtoryhmiä suunnittelemassa varautumista poikkeusoloihin. Kymijoki-harjoitus on jatkossakin tarkoitus säilyttää nykyisessä muodossaan tapahtumana, jossa eri kursseja toteutetaan kulloisenkin tarpeen ja kysynnän mukaan. Ammunnanjohtajakurssi Pahkajärvellä; Ryhmä valmistautuu hyökkäämään. Kymenlaakson Koulutus- ja tukiyksikön sekä koko Maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjonta on nähtävillä osoitteesta: www.mpk.fi. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu osoitteen koulutuskalenterisivujen kautta. Suositeltavaa on, että ensimmäistä kertaa ilmoittautuessa kurssille, rekisteröidytään järjestelmään. Tällöin kaikki ne kurssit ja tapahtumat joihin osallistutaan, kirjautuvat maanpuolustuskorttiin, josta ne ovat aina nähtävissä. Mikäli kirjaudut suoraan kurssille, katoavat tiedot parin viikon kuluttua kurssin päättymisestä. Nähdään harjoituksissa hyvää alkanutta Kesää! Koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Tapio Lakela Lisätietoja Kymenlaakson Koulutus- ja tukiyksiköstä ja siihen hakeutumisesta saat osoitteesta: kymenlaakso@mpk.fi tai puhelin: 044 2590905 tai 0400 252986 8 Rukkilainen Rukkilainen 9
Teksti ATK-lähituki Virve Jyrkinen Kuvat PVJJK PVJJK - Avain toiminnan johtamiseen Pitkällisen miettimisen jälkeen Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) tunnuslauseeksi valittiin latinankielinen lause: CLAVIS RERUM AGENDARUM, joka merkitsee toiminnan johtamisen avainta. Tunnuslause kertoo hyvin millaisena PVJJK:n väki näkee roolinsa osana puolustusvoimien toimintaa. Se kertoo, että päätavoitteemme on tukea asiakkaitamme, jotta heidän päivittäiset toimensa sujuisivat mahdollisimman jouhevasti. Historiaa, perinteitä ja nykyaikaa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen toiminta käynnistettiin 1.1.2007, jolloin lakkautettiin vanhat järjestelmät; Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitos sekä maanpuolustusalueiden johtamisjärjestelmäosastot ja tietotekniikkakeskukset. PVJJK:n keskuspaikaksi valittiin Jyväskylä, jossa 2007 aloitti työnsä lähes sata työntekijää. Keskuksen johto, hallinto-osasto ja tuotanto-osaston keskitetyt osat aloittivat toimintansa Jyväskylässä ja toimivat siellä edelleen. Kehitysosasto sijaitsee vielä toistaiseksi Espoossa. Tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1955 perustettiin Pääesikunnan tilastotoimisto, josta voidaan katsoa Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitoksen saaneen alkunsa. Myöhemmin, 1.11.1961 tilastotoimistosta muodostettiin Pääesikunnan Tietokoneosasto, jonka tehtävänä oli johtaa puolustuslaitoksen tietokonepalvelua. Siitä tuli itsenäinen sotilaslaitos 1.3.1968 nimellä Puolustuslaitoksen Tietokonekeskus. Myöhemmin nimi muuttui Puolustusvoimien Atk-laitokseksi. Organisaatiouudistuksessa nimi muutettiin Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitokseksi 1.7.1997. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus vaalii edeltäjiensä perinteitä. Joukko-osastolippuna on kielekkeinen valtiolippu voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. Joukko-osastotunnuksena on nuoliristi, jonka päällikkeenä on vaakunaleijona ja alla joukko-osaston tunnuslause: Clavis Rerum Agendarum, kaikki keltaista kultaa. Tilapäisenä kunniamarssina on Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa (ilman merkkisoittoa). PVJJK on velvoitettu suunnittelemaan joukon toiminnan luonnetta paremmin kuvaavan marssin, joka otetaan käyttöön myöhemmin. PVJJK toimii 22 paikkakunnalla ja palveluksessa on noin 800 työntekijää. Neljä alueellista johtamisjärjestelmäkeskusta (Oulu, Mikkeli, Hämeenlinna ja Turku) sekä Tietopalvelukeskus (TPK, Tampere ja Mikkeli) tuottavat tietojärjestelmien tukipalveluita puolustushallinnolle ja muulle valtionhallinnolle. Lisäksi Verkostopuolustuksen Kehittämiskeskus käynnisti toimintansa 1.7.2010 Riihimäellä. PVJJK on saanut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolta tehtävän sopeuttaa rakenteensa puolustusvoimien toimintaympäristön muutoksiin, jotta pystyttäisiin käyttämään olemassa olevat resurssit tehokkaammin sekä turvaamaan puolustusvoimien toimintaa tehostavat palvelut. PVJJK:n organisaatioon kuuluu Etelä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Länsi-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Itä-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskus Tietopalvelukeskus Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus Verkko-operaatiokeskukset Hallinto-, Tuotanto- ja Kehitysosastot Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus kuuluu Pääesikunnan alaisiin laitoksiin ja on tärkeä osa Suomen puolustusta. Sen tehtävänä on luoda puolustushaaroille ja aselajeille niiden tarvitsemat johtamisedellytykset valmiuden eri vaiheissa. Operatiivisten palveluiden ja järjestelmien hoitaminen ovat ydinosaamistamme ja niiden painoarvo kasvaa kokoajan. Päävälineenä tämän tehtävän täyttämisessä on puolustusvoimien integroitu tiedustelu-, valvonta- ja johtamisympäristö (itvj). Se pitää sisällään rakenteet, verkot, järjestelmät ja palvelut, mahdollistaen näin nopean päätöksenteon, asejärjestelmien ja joukkojen tehokkaan käytön, yhtenäisen tilannekuvan sekä yhteistoiminnan muiden viranomaisten kanssa. PVJJK vastaa joukkojen ja johtoportaiden liittämisestä itvj-ympäristöön. PVJJK:lla on myös paljon ulkoisia yhteistyökumppaneita, joiden valinnassa täytyy ottaa tarvittaessa huomioon se, että myös kumppanit toimivat kaikissa valmiustiloissa. Jotta pystyisimme vastaamaan valmiuden ylläpidosta, on toimintamalleja myös harjoiteltava. Asiakkaan tilausten pohjalta PVJJK tuottaa palveluita valtakunnallisiin ja kaikkien puolustushaarojen harjoituksiin. Kaikkiin näihin harjoituksiin pyritään myös liittämään oman toiminnan harjoittelua. Lisäksi PVJJK järjestää myös oman organisaation harjoituksia useissa eri viitekehyksissä; sotapeleinä, joukkokohtaisina sotaharjoituksina sekä eri asiantuntijaryhmien omina harjoituksina Keskus on myös mukana kaikissa kansainvälisissä sotilaallisissa operaatioissa, joihin Suomi osallistuu. PVJJK ja Haminan varuskunta Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen työntekijät Haminassa kuuluvat Itä - Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen Kouvolan Johtamisjärjestelmäyksikön alaisuuteen. Kouvolan Johtamisjärjestelmäyksikkö on ns. hajautettu yksikkö, sillä toisin kuin muiden Johtamisjärjestelmäyksiköiden henkilöstö, meidän henkilöstömme on osin sijoitettu joukko-osastoihin, joita palvelemme. KVLJJY:ssä on työntekijöitä 26. Meitä toimii täällä Haminassa kolme työntekijää; asentaja Reijo Kurittu, asentaja Juha Niemelä ja atklähituki Virve Jyrkinen. Olemme kiinteässä yhteistyössä täällä toimivien joukko-osastojen ja laitosten kanssa. Näitä ovat Reserviupseerikoulu suurimpana, mutta myös Kotkan Rannikkopataljoona sekä Sotilaslääketieteenkeskuksen Haminan Terveysasema. Yhteistyö näkyy toiminnassamme hyvin moniulotteisesti. Jotta toimintamme yhä laajemmassa ja monimutkaisemmassa ympäristössä olisi mahdollista, tarvitsemme erialojen asiantuntijoidemme ja tukihenkilöstömme välistä kiinteää yhteistyötä. Tärkeäksi katsomme myös yhteydenpidon asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin, jotta pystymme palvelemaan heitä tehokkaasti ja nopeasti. Kehitystyössä ja tuotannossa toimimme laajenevassa kumppanuusverkostossa, jonka hallinta edellyttää myös moniulotteista yhteistoimintaa. Pitää kuitenkin aina muistaa, että yhteistyö ja toimintamme Haminassa ovat myös suhdetoimintaa. Jokainen työntekijä edustaa paitsi itseään ihmisenä, myös PVJJK:ta. 10 Rukkilainen Rukkilainen 11
Teksti ja kuvat Luutnantti Vili Urpilainen palveluksen toteutuksen järjestämisestä ja koulu- Monipuolinen työ pitää mielenkiinnon yllä. Kom- tettavista ja vaadittavista asioista. pastuskiveksi muodostuu lähinnä äärirajoille veny- Takaisin Ympyröille RUK kouluttaa Kouluttajan arki rakentuu koulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Läpiviennin ja yksikön johdon käskyjen perusteella toteutetaan käsketyt harjoitukset ja koulutustapahtumat. Hallinnollisiin rutiineihin kuuluu valmistelut liittyen alueiden, ti- tetyn kouluttajakunnan määrän pienuus. Jokainen poissaolo tuntuu yksikön muussa henkilökunnassa ja koulutuksen laadussa. Vaikka työyhteisö joustaa ja paikkaa parhaimman kykyjensä mukaan tulevat lähinnä fysiikan lait vastaan. Ikävä kyllä kouluttaja ei voi olla kuin yhdessä paikassa kerrallaan, vaikka olisi kuinka taitava tai osaava. Kesäkurssi 228 Sinetti on juuri päättynyt. Mielessä pyörii suunnattoman paljon ajatuksia tulevasta kokelaskaudesta ja palveluksesta. Yksi ajatus nousee kuitenkin ylitse muiden. Kurssi on ohi! Ei enää ikinä Josafatin laaksoa marssin lähtökynnyksenä. Ei enää ikuisuudelta tuntuvia oppituntimaratoneja oppilaskunnan kannatusyhdistyksen toiminnasta. Vuonna 2006 pystyin yhtymään mielelläni patinoidun päärakennuksen kolmannen kerroksen tuvassa olevan sängyn pohjaan raapustettuun hajatelmaan: Hamina Ehkä Mariaanien hauta tavoin kuin lähdön hetkellä neljä vuotta aikaisemmin. Työpisteeksi oli määrätty Sotilaspoliisikomppania. Ensimmäisen viikot kuluivat yksikköön ja joukkoosastoon tutustuen. Varsinaiset työtehtävät alkoivat tutustumalla voimankäyttöön. Osallistun vastaanottavana osapuolena voimankäytön peruskurssiin yhtenä kurssilaisista. Tämän jälkeen oli vuorossa siirtyä itse kouluttajan toimeen. Eikä aikaakaan kun reserviupseerikurssi 237 astui oppiin myös meidän yksikköömme. lojen, ajoneuvojen ja koulutusmateriaalin varaamisiin. Lisäksi erinäinen määrä tietoteknisiä sovelluksia luo sopivasti haasteita työssä toimimiseen. Kuitenkin kaikki hoituu tukeutumalla työyhteisön tietotaitoon. Ja jos ei muu auta niin esikunnasta löytyy aina joku joka on valmis auttamaan. Kunhan rakennukseen vain pääsee sisälle. Kouluttaminen näyttelee kuitenkin pääosaa kouluttajan työssä, yllättävää kyllä. Koulutuspäivät rakentuvat viikko-ohjelman perusteella ja pitävät sisällään niin oppitunteja, rastikoulutusta, sulkeisia, ampumaratapäiviä kuin liikuntakoulutuksia. Lisäksi aikaa kuluu varusmiesjohtajien rastien valvontaan ja valmistelun tukemiseen ja ohjaamiseen. RUK kasvattaa Mitä kaikesta tästä on jäänyt käteen tässä vaiheessa, kun uraa on takana muutama kuukausi. Käytännön asiat alkavat luistamaan ja puhelinluettelon nimet alkavat henkilöitymään. On myös ollut mukavaa huomata, että joukko-osastossa vallitsee hyvä henki, niin eri työpisteiden, kuin henkilöstöryhmien välillä. RUK:n aktiivinen ote liikuntaan kaikilla tasoilla on myös voimavara. RUK:ssa on tekemisen meininki. Hyvää kesän jatkoa ja työniloa toivottaen. Luutnantti Vili Urpilainen ei olekaan maailman syvin paikka. Toimiessa joukkueen varajohtajana kokeneiden Nuoren upseerikokelaan katse oli tulevassa. Muttei välttämättä suunnattoman kaukana tulevaisuudessa. Kokelaskausi sujui alkuun Pampyölin hallien varjossa silloisessa Jääkärikomppaniassa. Lopullisesti Haminan pölyt karisivat Ilmasotakouluun siirtymisen johdosta. Viimeistään silloin ajattelin paluun Haminaan olevan ajankohtaista joskus hämyisessä tulevaisuudessa kummikurssin edustajana sadan tai kahdensadan vuoden päästä. Tai siltä se kouluttajien apuna pääsin tutustumaan ja oppimaan uusia asioita rauhassa ja kunnolla. Oli myös miellyttävää huomata, että kadettikurssin aikana opitut asiat eivät olleetkaan ehkä niin kaukana käytännöstä, kuin pääauditoriossa harmaat päällä istuen saattoi välillä tuntua. Käytännön ja teorian onnistunut yhdistäminen mahdollistaa ja antaa valmiudet toimia vastuullisena joukkueen kouluttajana tarvittaessa ensimmäisestä työpäivästä alkaen. ainakin tuntui. Kuinka väärässä voikaan olla? Tällä hetkellä työpäivät kuluvat Jääkärikomppani- RUK työpaikkana assa opetusupseerin vakanssilla. Pääajan työajasta vietän sotilaspoliisijoukkueen kanssa, mutta tarvit- Valmistuin kadettikurssin 94. kranaatinheitinlinjalta viime vuonna. Palveluspaikaksi olin saanut valita kunniakkaan Reserviupseerikoulun. Työt RUK:ssa alkoivat 1.9.2010 ja syksyinen Hamina näyttäytyi vastavalmistuneen luutnantin silmissä hivenen eri taessa niin yksikön kuin oman kehittymisen kannalta, tuen aliupseerikurssin toteuttamista ja osallistun peruskoulutuskauteen alokasjoukkueen joukkueen johtajana. On mielestäni tärkeää, että kouluttajalla on mahdollisimman hyvä käsitys koko varusmies- 12 Rukkilainen Rukkilainen 13
TAPAHTUMIA Puolustusvoimien sotaharjoitus 2011 Teksti Kuvat: Kapteeni Jere Vettenranta SA-kuva Kymen Jääkäripataljoonan Killan iltamat Pyörremyrskyksi nimetty Puolustusvoimien sotaharjoitus 2011 järjestetään 7. - 17. kesäkuuta. Harjoitukseen osallistuu enimmillään 11 000 reserviläistä, varusmiestä ja puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvaa Maa-, Meri- ja Ilmavoimista sekä Rajavartiolaitoksesta. Kymen Jääkäripataljoonan Kilta järjesti Reserviupseerikoulun Maneesissa iltamat jo 21. kerran. Tänä vuonna iltamien aiheeksi valikoitui Reserviupseerikoulutusta 90 vuotta Suomessa, täyttihän RUK viime vuonna 90 vuotta. Musiikin ja sketsien kautta kuljettiin 1920 luvulta nykypäivään. Salin täysi yleisö sai nauttia niin Lili Marlénin, Suklaasydämen kuin Autiotalon ja Rakkaus on lumivalkoinen kappaleiden upeista tulkinnoista. Solisteina Tuuli Arola, Pekka Hagman, Irja Junkkari, Markku Myllynen, Erkki Mäkelä, Jaana Suikkanen ja Seppo Suoknuuti. Kiltaorkesteria johti Juhani Leinonen. Suuret sotaharjoitukset ovat erittäin tärkeitä puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Niiden järjestäminen on välttämätöntä myös taloudellisesti haastavina aikoina, jotta Puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä. Keskitetyillä sotaharjoituksilla kyetään myös kustannustehokkaasti kehittämään Maa-, Meri- ja Ilmavoimien yhteisiä suorituskykyjä. Puolustusvoimien sotaharjoitus 2011 on joukkojen harjoitus, jossa koulutetaan ja harjoitutetaan varusmies- ja reserviläisyksiköitä sodan ajan kokoonpanossa ja varustuksessa mahdollisimman totuudenmukaisissa oloissa suorittamaan yksikkötyypin mukaisia taistelu- ja tukitehtäviä. Harjoituksen ensimmäinen vaihe toteutetaan Lohtajan - Kauhavan alueella sekä pääkaupunkiseudulla. Harjoituksen toinen vaihe tuo harjoitusjoukot Itä-Suomen Sotilasläänin alueelle 13. - 17. kesäkuuta. Harjoitustoiminta keskittyy ensisijassa puolustusvoimien hallinnoimille alueille, mutta myös muita alueita käytetään. Eteläisessä Kymenlaaksossa harjoitustoiminta keskittyy Kymin lentokentän, Haminan, Klamilan ja Valkjärven alueille. Harjoitusjoukkojen liikenne keskittyy Valtatie 7:lle, Museotielle sekä niiden väliselle tiestölle. Merivoimat harjoittelevat Kymenlaakson saaristossa. Ilmavoimien lentokoneiden ja Maavoimien helikopterien toiminta on harjoituksen aikana vilkasta Kymenlaakson alueella. 14 Rukkilainen Rukkilainen 15
TAPAHTUMIA Itsenäisyyspäivä 2010 Haminassa Haminan varuskunnalla ja Haminan kaupungilla on pitkään ollut perinteenä aloittaa Itsenäisyyspäivän juhlinta iltajuhlalla jo aattoiltana. Näin tälläkin kertaa. Kaupungin johtaja Hannu Muhonen ja varuskunnan päällikkö eversti Heikki Bergqvist, ottivat vieraat vastaan Haminan Varuskuntakerholla. Buffet-illallisen jälkeen vieraat johdatti tanssin pyörteisiin Tanssiorkesteri Saimaa solistinaan tangoprinsessa Maria Tyyster. Itsenäisyyspäivää vietettiin sitten todellisessa tuulessa ja tuiskussa. Katselmus ja paraati pidettiin Haminan torilla, jonne kurjasta säästä huolimatta oli saapunut runsaasti yleisöä. Ohimarssin Kaivokadulla otti vastaan koulun johtaja eversti Heikki Bergqvist seurassaan Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kalervo Tulokas, Kotkan Rannikkopataljoonan komentaja, komentaja Vesa Tuominen sekä everstiluutnantti Olavi Eronen. 16 Rukkilainen Rukkilainen 17
TAPAHTUMIA RUUSU-kurssin kurssijuhla 18.-19.12.2010 Kurssi 237 RUUSU vietti kurssijuhliaan teltassa, evakossa juhlittiin jo kolmatta, mutta viimeistä kertaa. Edellisten kurssien tapaan Tykistökasarmin kentälle nousseessa 1500 hengen lämmitettävässä teltassa oli juhlatunnelma korkealla. Koulun johtajan eversti Heikki Bergqvistin ja Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan upseerioppilas Teemu Oksasen avattua daameineen tanssiaiset, täyttyi lankkulattia pian tanssivista pareista. Maastopuvut ja naisten pitkät, kauniit juhlapuvut taipuivat jo totutusti tangon tunnelmaan. Speksi esitykset alkoivat kello 23.00 jolloin teltta täyttyi jälleen, niin upseerioppilaista daameineen ja kavaljeereineen, kuin kutsuvieraistakin. Upean, hauskan ja välillä haikeankin esityksen huipennukseksi saatiin nauttia vielä ilotulituksesta. 18 Rukkilainen Rukkilainen 19
TAPAHTUMIA Koulun johtaja vaihtui Haminan varuskunnan päällikön ja Reserviupseerikoulun johtajan tehtävien vaihto tapahtui 31.12.2010. Lokakuun alusta 2008 Reserviupseerikoulun johtajana toiminut eversti Heikki Bergqvist siirtyi reserviin 1.1.2011. Reserviupseerikoulun 26. johtajana tehtävät otti vastaan eversti Vesa Kangasmäki. Eversti Kangasmäki siirtyi Haminaan Brysselistä, jossa hän toimi kolme viimeistä vuotta apulaissotilasedustajana Suomen Natoedustossa. Reserviin lähtevää koulun johtajaa kävi aamupäivän aikana tervehtimässä usea yhteistyökumppani jotka samalla toivottivat uuden johtajan tervetulleeksi. Kuvissa veteraanijärjestöjen, Haminan kaupungin sekä Suomen Reserviupseeriliiton edustajat omilla tervehdyskäynneillään. Aamupäivän tilaisuuden päätteeksi eversti Bergqvist naulasi oman kuvansa koulun johtajan huoneessa olevaan entisten johtajien kuvagalleriaan. Naulausta oli todistamassa entisistä koulun johtajista, kuvassa vasemmalta eversti Asko Kohvakka, eversti Pertti Laatikainen, prikaatikenraali Kari Hietanen ja eversti Jorma Pullinen sekä uusi koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki ja Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen. Reserviupseerikoulun päärakennuksen kentällä pidetyn katselmuksen jälkeen oli vuorossa kahvihetki Keskussotilaskodissa koko henkilökunnalle ja kutsuvieraille. 20 Rukkilainen Rukkilainen 21
Aliupseerikurssin päätös KUVAT KONSTA POLKUTIE Vänrikkien ylennystilaisuus ja kotiuttamisjuhla TAPAHTUMIA Reserviupseerikoulun 1/10 saapumiserän upseerikokelaiden ylentämistilaisuus pidettiin Haminan Liikuntahallilla 7.1.2011. Ylentämisen jälkeen uudet vänrikit laskivat seppeleen Kaatuneiden Upseerien patsaalle. 1/10 360 vuorokautta palvelleiden ja 2/10 180 vuorokautta palvelleiden kotiuttamiajuhlaa vietettiin Haminan Keskussotilaskodissa. Juhlassa palkittiin parhaiten menestyneet varusmiehet. Yhtenä heistä oli korpraali Kalle Auvinen, joka vastaanotti Kotkan Autoteknillisen Yhdistyksen hyvän kuljettajan -palkinnon jonka, ojensi majuri evp Seppo Rehunen. Aliupseerikurssi 2/10 päättyi 23.12.2010. Kuljetuslinjalta kunniakirjalla ja RUK-mitalilla palkittiin parhaiten opinnoissa menestyneet: Baulin Ivan, Siikanen Risto ja Oinas Jouni. Sotilaspoliisilinjalta vastaavasti Paldanius Kimmo, Kerkelä Arimo ja Kenttämaa Ville. Kuvassa vasemmalla Aliupseerikoulun johtaja kapteeni Olli Tanskanen ja oikealla RUK:n Koulutusosaston päällikkö majuri Veli-Matti Hartikainen. Saapumiserän 2/10 270 vuorokautta palvelleiden kotiuttaminen KUVAT KALLE KASKINEN Saapumiserän 2/10 270 vuorokautta palvelleiden kotiuttamisjuhlaa vietettiin 7.4.2011. Parhaiten menestyneet varusmiehet palkittiin, jonka jälkeen nautittiin maittavat kakkukahvit. Sotilaskodin Hyvä kaveri -stipendit luovutettiin Jääkärikomppaniasta korpraali Jouni Valkoselle ja Kuljetuskomppaniasta jääkäri Mats Wirénille. 22 Rukkilainen Rukkilainen 23
Alokkaat astuivat palvelukseen Maanantaina 10.2.2011 Reserviupseerikouluun astui palvelukseen noin 150 uutta alokasta. Ensimmäistä kertaa palvelus aloitettiin kahdessa perusyksikössä, Jääkärikomppaniassa ja uudessa Kuljetuskomppaniassa. Alokkaat ilmoittautuivat Keskussotilaskodissa, jossa ensimmäiseksi kysyttiin palveukseenastumismääräystä ja henkilöllisyystodistusta. Yksiköiden päälliköt haastattelivat uudet alokkaansa ennen varustamista. Vaatetusvarastolla säkit täyttyivät mitä erilaisimmista varusteista. Esimerkiksi karvalakin kokonumero oli tuntematon asia pipokulttuurin nuorille miehille. Sovittamalla siitäkin selvittiin. Kasarmilla päästiin sitten tutustumaan uusiin tupakavereihin, jahka koko omaisuus oli ensin raahattu perille ja tupa löydetty. Tulojuhla 1/11 TAPAHTUMIA Haminan Sotilaskotiyhdistys järjesti uusille alokkaille tulokahvitilaisuuden sunnuntai-iltana 19.1. ja samalla jokaiselle jaettiin uuden uutukaiset, lämmöllä kudotut villasukat. Sukkia olivat sisarien lisäksi kutoneet niin Martat kuin muutkin varusmiesten ystävät. Sotilaskotiliitto täytti tänä vuonna 90 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi liitto päätti lahjoittaa villasukat kaikille vuoden 2011 alokkaille. Sukkia siis tullaan kutomaan noin 25 000 kappaletta. Komeita villasukkia, jollaiset löytyivät myös alokkaalle joka kaipasi kokoa 47, olivat jakamassa sotilaskotisisaret Sirkka Uski, Katriina Hartikainen ja Leena Eloranta.Lähes kaikista sukkapareista löytyi kutojan terveiset uusille omistajille. 24 Rukkilainen Rukkilainen 25
TAPAHTUMIA Alokkaista jääkäreiksi Reserviupseerikoulun Jääkärikomppanian ja Kuljetuskomppanian alokkaat vannovat sotilasvalan ja viettivät omaistenpäivää torstaina 27.2.2011. Seppeleen Haminan sankarihaudoilla laskivat Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Lepistö, koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki ja haminalainen alokas Petri Venäläinen. Reserviupseerikoulun juuri remontoitu Maneesi täyttyi kutsuvieraista, alokkaista ja heidän omaisistaan. Valakaavan esilukijana toimi puheenjohtaja Tapio Lepistö. Varmalla ja kuuluvalla äänellä vannotun valan jälkeen alokkaat nimitettiin jääkäreiksi. Ohimarssin Kadettikoulunkadulla otti vastaan koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki seurassaan puheenjohtajat Tapio Lepistö ja Erkki Kuikko. Uusien jääkäreiden ohimarssi oli ryhdikäs ja tahdissa. Hernekeitto ja pannukakku maistuivat kaikille Muonituskeskuksessa ohimarssin jälkeen. 26 Rukkilainen Rukkilainen 27
Suomen Sotaveteraaniliiton Työmmetukemismitali Haminan-Vehkalahden Sotaveteraanit ry:n hallitus myönsi Suomen Sotaveteraaniliiton Työmmetukemismitalin yliluutnantti Juha Skinnarille kiitokseksi pitkäaikaisesta yhteistyöstä. Mitali luovutettiin Haminan Veteraanikodilla 15.12.2010. Luovuttajana puheenjohtaja Olavi Eronen. Muistolaatan paljastus 19.2.2011 TAPAHTUMIA Veteraanien Joululounas Nykyisin RUK-Museona toimiva rakennus on alun perin Haminan Sotilaskotiyhdistyksen rakennuttama Sotilaskoti 1., joka avattiin joulukuussa 1948 palvelemaan Niinisalosta Haminaan palanneita upseerioppilaita. Talo vihittiin käyttöön kuitenkin vasta 19.2.1950. Muistolaatan paljastustilaisuuteen ja kahvihetkeen kokoontui runsaasti sisaria muistelemaan menneitä ja katselemaan valokuvia. Varumiespappi- ja diakonikurssi Haminassa Valtakunnallinen varusmiespappi- ja varusmiesdiakonikurssi järjestettiin RUK:ssa 20.- 24.2.2011. Reserviupseerikoulu järjesti Etelä-Kymenlaakson veteraaneille perinteisen Joululounaan Haminassa. Kutsuttuna oli sotaveteraaneja, rintamaveteraaneja ja sotainvalideja, yhteensä 200 ja lähes kaikki kutsua noudattivatkin. Iloinen puheensorina täytti Muonituskeskuksen jo puolituntia ennen määräaikaa, kun veteraanit järjestäytyivät pöytiin ja tapasivat toisiaan. Tasan kello 12.00 Kymenlaakson Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Markku Hutka ilmoitti joukon koulun johtajalle eversti Heikki Bergqvistille. Ruokailua tahditti Rakuunasoittokunta jouluisilla sävelmillä. Kurssin johtajana toimi sotilaspastori Suvi Kouri, pääkouluttajana sotilaspastroi Timo Waris (MAAVE) ja apukouluttajana varusmiespappi upseerikokelas Riku Toivola (MAASK). Kurssin suorittaneet sijoittuvat joukko-osastoihin varusmiespapin tai -diakonin tehtävään tai vaihtoehtoisesti jatkavat johtajakoulutukseen. 28 Rukkilainen Rukkilainen 29
RUUSU-kurssin yhteistoimintatilaisuus 2 KUVAT JORMA LNDFORS Itä-Suomen Sotilasläänin ja Kymenlaakson aluetoimiston vuosipäivän konsertti TAPAHTUMIA Reserviupseerikoulun Maneesissa järjestettiin 23.2.2011 ensimmäinen konsertti rakennuksessa suoritetun mittavan remontin jälkeen. Konserttiorkesterin muodostivat Karjalan Sotilassoittokunta, Rakuunasoittokunta sekä Savon Sotilassoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Petri Junna. Tervetulosanat lausui Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen. Konsertin solistina esiintyi tenori Jyrki Anttila Suomen Kansallisoopperasta. Konsertissa kuultiin muun muassa Ciacomo Puccinin Dein ist Mein ganzes Herz sekä Augustin Laran iki ihana Granada. Maneesiin saapui yli 600 kutsuvierasta nauttimaan upeasta konsertista. Reserviupseerikurssi 237 RUUSU, jakoi yhteistoimintatilaisuudessa kaikille paikalla olleille naisille ruusut, totta kai! Muitakin huomionosoituksia jaettiin muun muassa intin teräsmukin saivat osastosihteeri Tarja Tilli, sotilaskodin entinen puheenjohtaja Anja Tenho sekä upseerioppilaat Lauri-Eemil Hyytiäinen (kurssijuhlajaoston pj), Jukka-Pekka Kantala (hengellisen jaoston pj) sekä Kristian Lindroos (kulttuurijaoston pj). Jyvälevykkeen vastaanottivat Leipomoliike Aitolahdesta Jarkko Aitolahti, koulun johtajan sihteeri Mia Eerola ja sotaveteraani reservin yliluutnantti Keijo Lappalainen. Luovuttajina Oppilaskunnan hallituksen pääsihteeri upseerioppilas Mikko Kiviluoma (vas) ja puheenjohtaja upseerioppilas Teemu Oksanen. Oppilaskunnan Kannatusyhdistyksestä hallituksen puheenjohtaja majuri Markku Seppä (oik) ja toiminnanjohtaja everstiluutnantti Eero Lauri luovuttivat perinteen mukaan hallituksen jäsenille kannatusolkaimet saatesanoineen. 30 Rukkilainen Rukkilainen 31
TAPAHTUMIA Reserviupseerikurssin 237 ja Sotilasjohtamisen kurssin 7 päättäjäiset Reserviupseerikoulun Maneesi sai remonttitauon jälkeen jälleen toimia kurssin päättäjäisten juhlatilana. Juhlaan puolustusvoimien tervehdyksen toi Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen. Kurssin 237 ja Viestikomppanian priimus, upseerikokelas Jaakko Nikander, Viestirykmentistä, vastaanotti Suomen Reserviupseeriliiton lahjoittaman kunniamiekan. RUK-Museolla upseerioppilas Nikander kiinnitti jo aamulla nimilaattansa priimustauluun. Oppilaiden keskuudestaan valitsemat Kunnon kuomat vastaanottivat kummikurssin 137 JUNKKARI lahjoittamat stipendit, jotka jakoi kurssin 137 edustaja, opettaja Markku Reunanen. 32 Rukkilainen Rukkilainen 33
TAPAHTUMIA Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikkö TEKSTI JA KUVAT: KALLE KASKINEN avattiin Haminassa K89 kokoontui Kurssi 89 käytiin Haminassa 26.9.1955-21.1.1956. Kurssin 55-vuotisjuhlakokoukseen 14.-15.4.2011 saapui noin 60 reserviläistä ympäri Suomen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyksikön uudet toimitilat vihittiin käyttöön 6.4.2011 Haminan varuskunta-alueella. Juhlapuheen piti puolustusministeri Jyri Häkämies ja rakennuksen siunasi sotilaspastori Suvi Kouri. Haminan varuskunnan vanha miehistökasarmi, rakennus 56, peruskorjattiin ja modernisoitiin rakennuslaitoksen tarpeiden mukaisesti. Toimipisteen siirto Helsingistä Haminaan on rakennuslaitoksen johtajan, Pekka Salojärven mukaan sujunut hyvin, vaikka aikataulu hieman viivästyi, on lopputulos mainio. Salojärvi korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitetty niin talotekniikkaan kuin tietoturvallisuuteen. Työtiloina on sekä erillisiä huoneita että avotilaa. Muutto Helsingistä Haminaan on pääosin otettu positiivisesti vastaan, Salojärvi toteaa. Rakennuslaitos tarjosi vanhoille työntekijöille pehmennyskeinoja, kuten työsuhdeasuntoja Haminasta. Pian eläkkeelle pääseville työntekijöille perustettiin Tuusulaan etätyöpiste, jottei heidän tarvitsisi muuttaa pääkaupunkiseudulta. Myös taloudelliset edut ovat huomattavat, verrattuna Helsingin tilavuokriin, säästää rakennuslaitos Haminassa noin 35% kuluissa. Vaikka rakennus on neliömäärältään pienempi, jää hukkaneliötä paljon vähemmän, eli työtilaa on myös Haminassa enemmän kuin Helsingissä. Haminan Varuskuntakerholla pidetyssä juhlatilaisuudessa paikalla olivat mm. puolustusministeri Jyri Häkämies ja Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Jukka Pennanen. Myös Haminan Kaupunginjohtaja toivotti terveiset uuden toimipisteen avauksesta. Ministeri Häkämies kiitteli puheessaan koko projektin toteuttamisessa mukana ollutta henkilöstöä. Hän uskoo alueellistamisen olevan piristysruiske sekä Kymenlaaksolle, että Haminalle työllisyyden suhteen. Häkämies kehui hankkeen läpivientiä, eikä näe noin neljän kuukauden myöhästymistä alkuperäisestä aikataulusta suurena haittana. Puheiden jälkeen juhlaväki siirtyi tutustumaan uuden rakennuksen tiloihin. Sotilaspastori Suvi Kouri siunasi rakennuksen käyttöön, jonka jälkeen vihkimisnauha leikattiin. Sisällä musiikista vastasi yhtye Wanhat Herrat, ja Salojärvi vastaanotti kutsuvieraat ylpeä ilme kasvoillaan. Veteraanien tutustumiskäynti Haminan seudun veteraanit tutustuivat remontoituun RUK:n päärakennukseen ja Maneesiin 19.4.2011. Sankariaulassa heidät otti vastaan RUK:n esikuntapäällikkö eversti Kari Veijalainen. Pääsiäinen varuskunnassa 20.4.2011 Haminan varuskunnan henkilöstö osallistui yhteiseen Pääsiäisjumalanpalvelukseen Marian kirkossa ja sen jälkeen kirkkokahveille Keskussotilaskotiin. RU-kurssin 238 tulojuhla 26.4.2011 alkanut Reserviupseerikurssi 238 vietti tulojuhlaansa perjantaina 29.4. Maneesissa. Kurssin nimeksi JOUTSEN Joutsen - Vahva ja ylväs lintu. Tämä ryhdikäs lintu puolustaa aluettaan ja läheisiään niin kauan kun voimia on, aivan kuten me tulevat reserviupseerit puolustamme maatamme. Joutsen kuvaa tietyllä tapaa maa-, meri- ja ilmavoimia; se on vesilintu, joka hankkii ravintoansa myös maalta. Joutsen on myös symboli ylöspäin nousemisesta, mikä on meidän kaikkien tavoite. Joutsen on kesän lintu, aivan kuten kurssimme on kesäkurssi. Se yhdistetään suomalaiseen laatuun ja on uskollisuudeltaan esimerkillinen. 34 Rukkilainen Rukkilainen 35
TAPAHTUMIA RUK:n päärakennuksen ja Maneesin käyttöönotto Heinäkuussa 2009 Reserviupseerikurssi 234 suoritti viimeisenä tehtävänään, ennen kurssin päättymistä, muuton Päärakennuksesta väistötiloihin. Peruskorjatut tilat otettiin virallisesti käyttöön Reserviupseerikoulun 91. vuosipäivänä 1.4.2011. Reserviupseerikoulun johtajan eversti Vesa Kangas- Päärakennuksen Sankariaula on korjauksen jälkeenkin säilyttänyt entisen loistonsa. 26.4.2011 alkavan Reserviupseerikurssin 238 mäen puheen lisäksi kuultiin tervehdykset puolus- 1.Komppania majoittuu Päärakennuksen peruskorjattuihin tiloihin. 2.Komppania on organisaatiouu- tusministeri Jyri Häkämieheltä, Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Karl Gäddalta sekä puolustus- Telttakuivaamossa riittää korkeutta! distuksen myötä lakkautettu. voimien puolesta kenraalimajuri Jukka Pennaselta. Kymmenessä Päärakennuksen 3. kerroksen tuvassa tehdään vielä osittaisia korjaustöitä, johtuen vanhojen kosteusvaurioiden löytymisestä ko. tilojen Tilaisuuden musiikista vastasi Rakuunasoittokunta. Puheiden jälkeen oli vuorossa tutustumiskierros peruskorjatuissa rakennuksissa. ulkoseinistä peruskorjauksen viimehetkillä. Tämän johdosta Sissikomppania jatkaa väistötiloissa vielä kurssin 238 ajan. Uusissa varastorakennuksissa sijaitsevat polkupyörä-, suksi- ja joukkuevarastot. Cocktail-tilaisuuden antimia noutamassa Reserviupseerikoulun sotilaspastori Suvi Kouri ja kurssin johtaja everstiluutnantti Saku Muona. RUK:n kunniamarssi Sankarit taistelkaa kuunneltiin seisten. Puolustusministeri Jyri Häkämies tutustui uusittuun majoitustupaan. Kellarikerroksesta löytyvät maastovarusteiden kuivaustilat. Mannerheimin taulun alla kävi tilaisuuden päätteeksi kova puheensorina. 36 Rukkilainen Rukkilainen 37
TAPAHTUMIA Reserviupseerikoulun 91.vuosipäivä 1.4.2011 MIA EEROLA Juhlapäivä aloitettiin kello 09.00 virkavalan-/vakuutuksenantotilaisuudella koulun johtajan virkahuoneessa. Katselmus ja seppeleenlasku Katselmuksen Päärakennuksen kentällä suoritti koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki seurassaan esikuntapäällikkö eversti Kari Veijalainen. Seppeleen Kaatuneiden Upseerien patsaalle laskivat koulun johtaja eversti Vesa Kangasmäki, yliluutnantti Olli Luukkainen-Foa ja varastomestari Päivi Kelkka. Katselmuksen jälkeen suoritettiin henkilökunnan ryhmävalokuvaus Maneesissa ja tutustuttiin joukolla Päärakennuksen ja Maneesin peruskorjattuihin tiloihin. Päiväjuhla Sotilaskodissa Kahvitarjoilun lomassa suoritettiin palkitsemiset ja jaettiin huomionosoitukset. Iltajuhla Varuskuntakerholla kello 19.00 Iltajuhlassa muistettiin vuoden aikana RUK:sta pois lähteneitä työtovereita. llan juonnosta ja ohjelmasta vastasi VeePee Lehto. 38 Rukkilainen Rukkilainen 39
Vuosipäivänä palkitut Maanpuolustusmitali Vääpeli Saku Pesu Toimistosihteeri Terhi Savikurki Toimistosihteeri Terhi Suonio Kapteeni Marko Nuuttila Ylikersantti Tomi Ylämäki Asentaja Matti Balk Ylivääpeli Sami Herrala Varastomestari Päivi Kelkka Asentaja Keijo Simola Ajojärjestelijä Erja Herrala Yliluutnantti Panu Lehtonen Toimistosihteeri Elina Kiiski Varastonhoitaja Hanna Varimaa Majuri Juhani Helin Kapteeni Jere Vettenranta Pioneeriansiomitali Yliluutnantti Joni Krook Jalkaväen ansioristi Kapteeni Mikko Leppälä Yliluutnantti Toni Tiitinen Yliluutnantti Janne Vaahtovuo Stipendit: Vuoden RUKKILAINEN: vääpeli Saku Pesu Vuoden projekti: Päärakennushanke Henkilökuntastipendit: Kapteeni Jani Reijonen Yliluutnantti Jorma Lindfors Kapteeni Anders Grönman Palkkasihteeri Pirkko Kiiski Kapteeni Marko Nuuttila Asentaja Anssi Puhakka Varastonhoitaja Jaana Yrjönen Asentaja Petri Vires Luutnantti Vili Urpilainen Osastosihteeri Tuija Pöntynen Kapteeni Mikko Rasimus RUK:n joukko-osastoristit, ulkopuoliset Sähköasentaja Rauno Hollanti, PHRAKL Projektipäällikkö Ella Kainulainen, Palmenia Koulutuspäällikkö Maija Mikkilä, Palmenia Majuri evp Paavo Tiainen Asiakkuuspäällikkö Jarmo Rasinmäki, Fazer Food Services Isännöitsijä Ari Hyttinen, PHRAKL Vanhempi kunnossapitoammattimies Raimo Einamo, PHRAKL Joukko-osastoristit, oma henkilöstö Luutnantti Tommi Huttunen Luutnantti Erno Salo Luutnantti Mikko Vartiainen Kersantti Jani Jokinen Luutnantti Jukka Ikonen Kersantti Matti Räikkönen Kersantti Ville Pekala Kersantti Niko Puustinen Toimistosihteeri Elina Kiiski Luutnantti Kalle Lämsä Kersantti Mikko Pousi Kersantti Teemu Sumusalmi Yliluutnantti Andro Vilkman Reserviupseerikoulun pienoislippu luovutettiin sotilaskotisisarelle, pitkäaikaiselle Haminan Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajalle Anja Tenholle. Alokaskoulutus kahteen yksikköön Vuoden vaihteessa Reserviupseerikoulussa alokaskoulutus siirrettiin kahdelle yksikölle. Pampyölissä toiminut Jääkärikomppania siirtyi Reserviupseerikoulun esikunnan viereiseen rakennukseen ja Jääkärikomppanian entisiin tiloihin perustettiin Kuljetuskomppania. Jääkärikomppaniassa koulutetaan peruskoulutuskauden lisäksi sodanajan sotilaspoliisijoukot sekä toteutetaan alueellinen aliupseerikurssi sotilaspoliisilinjan sekä kuljetuslinjan aliupseerioppilaille. Kuljetuskomppaniassa koulutetaan peruskoulutuskauden lisäksi sotilaskuljettajat ja -lääkintämiehet. Kuljetuskomppanian, päällikkö kapteeni Arto Ylä-Kotola (vas) vastaanotti vasta valmistuneen yksikkökilven 10.1.2011 koulun johtajalta eversti Vesa Kangasmäeltä. Samalla kapteeni Ylä-Kotola luovutti Jääkärikomppanian kilven ja lipun Jääkärikomppanian uudelle päällikölle kapteeni Olli Tanskaselle. Kuljetuskomppanian uusi lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön 1.4.2011. MIA EEROLA 40 Rukkilainen Rukkilainen 41
RUK:n Kirveskomppania historiaan Reserviupseerikoulun päärakennuksen peruskorjauksen alkaessa kesällä 2009 rakennuksesta lähti evakkoon kolme yksikköä, 1.Komppania. 2.Komppania ja Sissikomppania. Remontin valmistuttua rakennuksessa majoittuu vain kaksi, 1.Komppania ja Sissikomppania. Reserviupseerikoulun ja Puolustusvoimien toiseksi vanhin yhtäjaksoisesti toiminut perusyksikkö, 2.Komppania, eli Kirveskomppania lakkautettiin kurssin 237 päätyttyä. 2.Komppania oli majoittuneena päärakennuksen ylimpään kerrokseen vuodesta 1927 alkaen. 1.Komppania oli keskimmäisessä ja Sissikomppania ensimmäisessä kerroksessa. Remontin jälkeen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat kaikki toimistotilat sekä opetusluokkia. Kaksi seuraavaa kerrosta ovat varusmiesten tupia. Historiaa (lähde RUK 90 vuotta juhlakirja Ympyröiltä Upseeriksi) Ensimmäisen kerran RUK:n kokoonpanoon lisättiin Toinen Komppania 1.12.1925. Nykyisen kaltaisen RUK:n toisen komppaniaan historia voidaan aloittaa vuodesta 1949. Sodan ajan Niinisalon upseerikursseilla oli ollut useampia kiväärikomppanioita. Sotakoulu oli organisoitu jalkaväkiosiltaan pataljoonaksi. Tänään Kirveskomppanian upseerioppilaat saavat kurssilla perusteet vahvennetun jääkärijoukkueen johtajan tehtäviin. Koulutus toteutetaan kolmessa koulutusjoukkueessa. Yksikössä palveli kurssin aikana 6-8 henkilökuntaan kuuluvaa, 3-4 upseerikokelasta ja 75-100 upseerioppilasta. KONSTA POLKUTIE Aliupseerikurssi 1/11 Reserviupseerikoulu Aliupseerikurssi 1/2011 Reserviupseerikoulu Ylärivi: Oppilaat Lappalainen, Koivisto, Rämä, Kaijansinkko, Vesanen, Ahvonen, Porvari, Pehrman, Viitala, Laakso Viides rivi: Oppilaat Peltonen, Rikkonen, Aalto, Kolari, Alppisara, Rehunen, Sopanen, Savolainen, Niska, Vilkko, Harjunen, Huhta Neljäs rivi: Oppilaat Mäkinen, Paajanen, Jokiranta, Syrjäläinen, Lindell, Tilli, Painio, Husu, Venäläinen, Leinonen, Jääskeläinen, Rantakallio, Sohlman, Pelkola, Tiainen, Huotari, Sietiö, Sihvonen, Huttunen, Kolmas rivi: Oppilaat Hotti, Pappila, Tietäväinen, Sirén, Puuperä, Pulkkinen, Suortti, Haiko, Paussu, Malm, Koskimäki, Pakkanen, Virtanen, Toivonen, Sahi, Hytönen, Ollikainen, Nikander, Inkilä, Niemelä Toinen rivi: Oppilaat Takala, Litmanen, Peltonen, Niemelä, Tepponen, Günther, Meuronen, Montonen, Perheenmies, Turkia, Rissanen, Henttu, Räsänen, Vuorinen, Salo, Räsänen, Torniainen, Korhonen, Juura, Marttinen, Venäläinen, Vuorinen, Hänninen, Ropo, Märkjärvi, Haavilainen, Muuri Eturivi: Alik Baulin, Alik Vihavainen, Ltn Urpilainen, Kapt Koskiaho, Kapt Tanskanen, Vääp Haapanen, Alik Sivonen Kuvasta puuttuu: Ups.Kok. Pyykkönen, Ups.Kok. Mäkelä, Kers Gröhn, oppilaat Malmisalo ja Ruhanen 42 Rukkilainen Rukkilainen 43