1 Kysymyksiä Vantaan valtuustoryhmille 18.10.2012 Puolueiden vastaukset 1. Verotusarvot huomioiden Vantaan kiinteistövero on Suomen korkein. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan Vantaan kaupungin budjetin v. 2013 käsittelyn yhteydessä, että kiinteistövero harmonisoidaan pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa samaan tasoon? Kiinteistöveroon ei ole tulossa muutoksia vuonna 2013. Tämä linjattiin jo vuonna 2009. Vantaan vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti on tällä hetkellä 0,32%, mikä on lain sallima alaraja, eikä tätä ole siis mahdollista alentaa. Tonttiin kohdistuva kiinteistövero on 1,00%, mikä on hieman suurempi, kuin muualla pääkaupunkiseudulla, mutta koska yleinen kiinteistövero koskee myös muita kuin asuintontteja, emme katso sen alentamista tarpeelliseksi. Mitä kiinteistöjen verotusarvoon tulee, niin sen määrittää verottaja eikä valtuusto pysty siihen vaikuttamaan. toimii lainsäädännön muuttamisen puolesta, jotta asuntotonttien veroa voitaisiin pienentää suhteessa muihin. Kiinteistöverosta on tämän vuoden alusta tehty ns. "etuoikeutettu tulo", jonka takia kuntien kannattaa kerätä mieluummin kiinteistöveroa kuin tuloveroa, koska kiinteistöveron kunta saa pitää itse, mutta tuloverosta osa annetaan muualle maahan. Vantaalaisilla ei ole varaa nykyisessä tilanteessa tukea muiden kuntien asukkaita enempää kuin on pakko. Seudun muut kunnat nostavat kiinteistöveroja suhteessa tuloveroihin, jos ajavat omien asukkaidensa etua. Valtuustoryhmä ei kannata veronkorotuksia Vantaalla. Pyrimme estämään asumiskustannusten nousun eikä kiinteistöveroa pidä nostaa. Ikävä kyllä, taloustilanne on erittäin vaikea ja kiinteistöveron laskeminen ei ole tällä hetkellä mahdollista. Monet puolueet kaavailevat verojen korotuksia ja mielestämme se ei ole tässä tilanteessa ratkaisu. On totta, että kiinteistövero on Vantaalla tapissa mutta
2 vuosikymmenien leväperäinen taloudenpito on aiheuttanut vaikean taloustilanteen. Vantaa joutuu toimimaan omien edellytystensä mukaan myös taloudellisesti. Vakituisen asunnon vero on 0,32, mikä on alin mahdollinen. 2. Onko ryhmänne valmis esittämään ja kannattamaan budjetin v. 2013 käsittelyn yhteydessä, että uudet vielä rakentamattomat investointihankkeet siirretään myöhemmäksi, jotta jo asutuilla alueilla voidaan katujen, koulujen, terveyskeskusten ja muut välttämättömät rakennus- ja korjaushankkeet suorittaa ilman leikkauksia? Lisäksi, että jo asutuilla alueilla voidaan huolehtia opetustoimen, terveyskeskusten ja vanhusten palveluista jne. ilman leikkauksia? Kaupungin investointibudjettia tullaan leikkaamaan merkittävästi ja useita hankkeita siirtyy myöhemmin toteutettavaksi. Valitettavasti pelkkä investointimenojen siirtäminen ei kokonaan tasapainota taloutta. Kaupungin työttömyys on korkea ja menot kasvavat nopeammin kuin tulot, joten taloutta on tasapainotettava myös käyttötalouden puolella. Kahdeksan euroa kymmenestä käytetään sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetustoimessa. Jos kaupungissa on säästettävä, on myös näillä toimialoilla tyydyttävä hitaampaan menojen kasvuun. On tärkeää, että vanhat alueet pidetään vetovoimaisina eikä rakennuksia päästetä rapistumaan. Investointeja on kuitenkin tarkasteltava kokonaisuutena, ja myös uusille alueille muuttaville perheille on taattava palvelut. Investointitasoa ollaan joka tapauksessa alentamassa huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna ja vain välttämättömimmät investoinnit toteutetaan. Olemme esittäneet, että talous- ja velkaohjelmassa esitettyjä palvelujen leikkauksia ei tultaisi toteuttamaan suunnitellussa laajuudessa. Kannatamme investointien vähentämistä. Leikkausten vastustamisenkin kannalta on silti tärkeää, että aiemmin kalliilla velaksi ostetut maat rakennetaan asuinkäyttöön. Uusiin asuinalueisiin on sijoitettu niin paljon, ettei meillä ole varaa jättää investointeja kesken. Useita alueita ei pidä avata rakentamiselle yhtä aikaa, mutta on tärkeää vähentää pääkaupunkiseudun asuntopulaa rakentamalla Vantaan omistamille tonteille, joiden myynnistä kunta saa satoja miljoonia euroja.
3 Kokoomuksen valtuustoryhmä ei ole käsitellyt erikseen teidän esiin ottamia kysymyksiä eikä osaan kysymyksiä voida vastata asettamalla eilaisia asioita vastakkain, esim investointeja ja palveluja. Investoinnit eivät ole käyttötaloudessa. Kyllä. Näin tullaan toimimaan. Vain välttämättömät ja jo aloitetut investoinnit voidaan suorittaa. Investointeja leikataan voimakkaasti. Silti myös kuluja joudutaan vähentämään. Joihinkin asioihin pyrimme saamaan muutoksia neuvotteluissa. 3. Vantaan Energia Oy on hakemassa ympäristölupaa ongelmajätteiden polttamiselle Långmossebergetin jätteenpolttolaitoksessa asutuksen keskellä. Laitos ei ongelmajätteiden polttoon sovi, vaan sitä varten on Ekokemin laitos Riihimäellä. Tuleeko ryhmänne pitämään huolen, että ongelmajätteitä ei missään tilanteessa polteta Långmossebergetin jätteenpolttolaitoksessa? Kaupunki ei myönnä ympäristölupaa jätevoimalalle. Kaupunginhallitus suhtautui varauksellisesti ns. ongelmajätteen polttoon voimalassa. Olemme koko ajan katsonut ongelmajätteen polton Vantaan Energian jätteenpolttolaitoksessa olevan hyvin kyseenalaista. Tähän mennessä eivät ympäristövaikutusten arviointiselosteet ole antaneet riittävää kuvaa riskienhallinnasta, etenkään raskasmetalli- ja arseenipäästöjen suhteen. Muidenkin päästöjen kohdalla tarvitaan lisäselvityksiä. Pidämme tärkeänä jätteen synnyn ennaltaehkäisyä. Biojätteen, tai lasi- ja metallijätteen polttaminen jätevoimalassa ei ole tarkoituksenmukaista, vaan tuottaa jätettä hyödyllisistä raaka-aineista Vasemmiston ryhmä vastustaa ongelmajätteen polttoa Vantaalla. Kaupungin on käytettävä omistajaohjausta asian hoitamisessa. Ei vastannut ongelmajätteen polttamista koskevaan kysymykseen.
4 Kyllä Jätteenpolttolaitoksen tulee toimia niin, ettei se millään tavalla saastuta luontoa. Tässä noudatetaan lakia ja vaikeimmat jätteet menevät lain mukaan Riihimäelle. 4. Lentomelu on suuri ympäristöhaitta Vantaalla. Tukeeko ryhmänne, että ensisijaisesti suojellaan olemassa olevia asuinalueita lentomelulta? Vantaalla yleiskaava ja maakuntakaava ohjaavat rakentamista ja niiden tulee ohjata myös lentomelun ohjautumista. Vaaliohjelmamme mukaan lentomelua ja lentokentän ympäristöhaittoja on torjuttava tiukoin säännöksin. Lentomelun haitat tulee mielestämme minimoida. Kyllä. Ei vastannut lentomelua koskevaan kysymykseen. Kyllä, näin ollaan toimittu ennenkin esim. kaupunginhallituksessa. Nykyinen yleiskaava on huomioinut tämän. 5. Katsotteko, että pääkaupunkiseudulla tulisi suorittaa kuntaliitoksia?
5 Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) ei tarvita kuntaliitoksia. Kannatamme Helsingin seudun (vähintään 14 kuntaa) yhteisen päätöksenteon lisäämistä kuntalaisten valitsemilla edustajilla. Yhteisiä asioita ovat mm. maankäyttö, asuminen, liikenne, alueiden eriarvoistumiskehityksen estäminen, elinkeinopolitiikka ja seudun kilpailukyky. Ryhmämme on ensisijaisesti ajanut kuntarajat ylittävän metropolihallinnon kehittämistä niin, että samalla varmistetaan lähidemokratia esimerkiksi kaupunginosavaltuustojen myötä. Kuntauudistus on kesken emmekä kannata yksittäisiä toimia, kuten Vantaan liittämistä johonkin toiseen kuntaan. Kannatamme metropolihallintoa, joka tulisi nykyisten monimutkaisten kuntayhtymien tilalle ja siten lisäisi demokratiaa sekä vähentäisi byrokratiaa. Ei vastannut kuntaliitosta koskevaan kysymykseen. Ei, Vantaan liittyminen esim. Helsinkiin ei ole vantaalaisten etujen mukaista. Kannatamme vapaaehtoisuutta, Vantaa pärjää itse kunhan huolehdimme taloudestamme. 6. Tällä hetkellä HSL ja HSY hoitaa toimintoja metropolitasolla. Tuetteko opetus- ja terveyssektorin siirtämistä uudelle metropolihallinnolle, jos uusi metropolihallinto toteutetaan? HSL ja HSY eivät vielä hoida asioita metropolitasolla. HSL:ssä on 7 jäsenkuntaa ja HSY:ssä vain 4. Kukaan ei ole esittänyt opetus- ja terveysasioiden siirtämistä mahdolliselle metropolihallinnolle. Lähipalveluista pitää jatkossakin päättää kunnissa. Kannatamme terveyssektorin siirtämistä nykyiset kuntarajat ylittävälle toimijalle erityisesti siksi, että nykyisestä asiakkaan pompottelusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä päästäisiin eroon. Toisen asteen koulutukseen on jo nyt vapaa
6 hakeutuminen, joten sitä voitaisiin myös koordinoida ja kehittää metropolitasolla. Perusopetuksen pitää sen sijaan pysyä nykyisillä kunnilla ja sen suhteen päätösvaltaa voitaisiin jopa harkita siirrettäväksi lähidemokratian piiriin. Perusopetus on pidettävä kaikissa tilanteissa kuntien omassa päätösvallassa. Erikoissairaanhoito on jo nyt kuntien yhdessä järjestämää, joten sen siirtäminen metropolihallinnolle olisi järkevää, samoin kuin niiden oppilaitosten, jotka jo nyt ovat ylikunnallisia. Valtuustoryhmämme ei kannata uutta väliporrasta metropolihallinnossa. Emme usko, että tämä ratkaisumalli on oikea. Mutta tutustutaan selvityksiin jos ja kun niitä Opetus kuuluu peruskuntaan, ehkä erityissairaanhoitoa voidaan joissakin tapauksissa siirtää metropolitasolle. Arvioimme asiaa myöhemmin tarkemmin..