MMM RAVITSEMUKSEEN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO KUNNISSA 25.3.4 LAURA HARJU & NINA URALA MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
RAPORTIN SISÄLTÖ Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen toteutus Tulokset Yhteenveto Johtopäätökset MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
TUTKIMUKSEN TAVOITTEET MMM halusi selvittää, miten ravitsemus on huomioitu kuntien päätöksenteossa. Tavoitteena oli lisäksi arvioida Elintarviketurvallisuusselonteon toimenpiteiden vaikuttavuutta. Samalla haluttiin selvittää millaiset ravitsemukseen liittyvät toimenpiteet kunnassa on käytännössä toteutettu ja miten hyvin olemassa olevat oppaat tunnetaan ja kuinka niitä käytetään. Tutkimus toistetaan vuoden kuluttua. Tarkoituksena on seurata oppaiden vaikuttavuutta sekä tehdä tarkempia vertailuja eri taustamuuttujin. MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä, yhteistyössä tutkimustoimisto Kuulaan kanssa. Tutkimuslomake rakennettiin yhdessä MMM:n kanssa. Tutkimuskysely lähetettiin sähköpostilla kaikkien Suomen kuntien yleisiin sähköpostiosoitteisiin, joista ne ohjattiin eteenpäin kunnanjohtajalle ja kunnan hyvinvointiryhmän jäsenille. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kunnanjohtajien ja/tai kunnan hyvinvointiryhmän jäsenten suhtautumista kunnan ravitsemukseen liittyvään päätöksentekoon ja toimenpiteisiin. Tutkimuksen kenttä toteutettiin viikoilla 5-8/4. Tutkimukseen vastasi yhteensä 94 vastaajaa, 86 kunnasta. MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
SUURI OSA TUTKIMUKSEEN VASTANNEISTA OLI KAUPUNGINJOHTAJIA Sanojen koko määräytyy sen mukaisesti kuinka monta kertaa ne on mainittu. N=94 vastaajia yhteensä 86 kunnasta 2 kunnan- tai kaupunginjohtajaa 13 vastaajan asema liittyi hyvinvointiin MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
TUTKIMUKSEEN OSALLISTUNEET KUNNAT, JAETTU SEN MUKAAN ONKO KUNNALLA HYVINVOINTISTRATEGIA VAI EI Onko kunnalla hyvinvointistrategiaa? Kyllä (N=58) Ei (N=2) Ei osaa sanoa (N=4) Enontekiö Kristiinankaupunki Raahe Eurajoki Sipoo Kokkola Eura Kruunupyy Sastamala Hailuoto Siuntio Muonio Hausjärvi Kuhmo Savonlinna Hamina Sulkava Parkano Heinävesi Kuopio Siikajoki Hanko Taipalsaari Savonlinna Hollola Kuusamo Simo Iitti Taivalkoski Hyrynsalmi Lapinlahti Suomussalmi Juupajoki Tarvasjoki Hyvinkää Lapua Säkylä Kankaanpää Virolahti Hämeenkyrö Laukaa Tampere Karkkila Hämeenlinna Masku Turku Kaustinen Ikaalinen Mikkeli Tuusniemi Keminmaa Jämsä Muhos Tyrnävä Keuruu Kajaani Mänttä-Vilppula Vaala Kustavi Kalajoki Mäntyharju Valkeakoski Lemi Kangasniemi Nivala Vehmaa Lumijoki Kauhajoki Oulainen Vesilahti Nurmijärvi Keitele Oulu Vihti Paltamo Kempele Paimio Virrat Parainen Kokkola Perho Ylöjärvi Parkano Konnevesi Kontiolahti Posio Pudasjärvi Puolanka Pyhtää MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
TULOKSET MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
MUITA USEAMMIN YLEISESTI TÄRKEIKSI TYÖTÄ OHJAAVIKSI SELONTEOIKSI TAI OHJELMIKSI MAINITTIIN KUNTASTRATEGIA, TALOUSARVIO JA HYVINTOINTIKERTOMUS 8 Mitkä ovat yleisesti kolme tärkeintä omaa työtäsi ohjaavaa selontekoa tai ohjelmaa ylipäätään? AVOIN Kunnan oma strategia (53 %) Talousarvio (29 %) Hyvinvointikertomus (28 %) Yleisesti lainsäädäntö tai tarkemmin jokin tietty laki, mm. perusopetus-, sosiaalihuolto- tai elintarvikelaki (2 %) Ravitsemukseen liittyvät suositukset: Suomalaiset ravitsemussuositukset, 25, Kouluruokailusuositus (VRN) (14 %) Toimintasuunnitelma (5 %) 3 % tai alle: Hallintosääntö Opetussuunnitelma KV TES Elinkeino-ohjelma Koulujen tai kunnan hyvinvointikysely Muita: Mielenterveys- ja päihdeohjelma, hyvä työterveyshuoltokäytäntö, valtionvarainministeriön julkaisemat, WHO Healthy City ja Health 22, johtajasopimus, Laatusuositus ikäihmisten palveluista 3, hallitusohjelma, henkilöstön hyvinvointiin ja työn tuottavuuteen liittyvät asiakirjat, tehdyt päätökset, ohjeet ja suositukset MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
LÄHES % VASTANNEISTA ILMOITTI, ETTÄ KUNNASSA ON HYVINVOINTISTRATEGIA, JA HEISTÄ REILUSTI YLI PUOLET VASTASI, ETTÄ RAVITSEMUS JA SEN KEHITTÄMINEN ON OTETTU HUOMIOON OSANA KUNNAN HYVINVOINTISTRATEGIAA. Onko kunnassasi hyvinvointistrategia? Onko ravitsemus ja sen kehittäminen otettu huomioon osana kuntasi hyvinvointistrategiaa? Onko kunnassasi nimettyä hyvinvointikoordinaattoria? Kyllä 6 Kyllä 59 Kyllä 55 Ei 31 Ei 2 Ei 4 Kaikki, N=94 Kaikki, N=64 Kaikki, N=94 En osaa sanoa 2 En osaa sanoa 14 En osaa sanoa 5 % 5 1 % 5 1 % 5 1 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
VASTANNEET, JOIDEN KUNNASSA ON HYVINVOINTISTRATEGIA, SAIVAT ENEMMÄN TIETOA JA OHJAUSTA LIITTYEN RAVITSEMUSPÄÄTÖKSENTEKOON VERRATTUNA NIIHIN JOILLA EI OLE HYVINVOINTISTRATEGIAA. Saatko riittävästi tietoa ja ohjausta ravitsemuspäätöksentekoon liittyen? % N=94 18 24 2 14 3,1 Onko kunnassasi nimettyä hyvinvointikoordinaattoria? 6 Kyllä 2 4 6 8 1 5 = Saan riittävästi ohjausta 4 3 2 1 = En saa lainkaan ohjausta 45 Kunnat joilla on hyvinvointistrategia, keskiarvo 3,3 Kunnat joilla ei ole hyvinvointistrategiaa, keskiarvo 2,9 Ei 35 Hyvinvointistrategia, N=63 Jos saanut riittävästi tietoa ja ohjausta (4 tai 5) -> Kuinka tyytyväinen olet ollut saamaasi ohjaukseen? N=4 52 Ei hyvinvointistrategiaa, N=29 5 % 32 48 18 2 4,1 En osaa sanoa 3 2 4 6 8 1 5 = Erittäin tyytyväinen 4 3 2 1 = En lainkaan tyytyväinen Kunnat joilla on hyvinvointistrategia, keskiarvo 4,1 Kunnat joilla ei ole hyvinvointistrategiaa, keskiarvo 4,2 5 1 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 %
SELONTEKOJEN JA OHJELMIEN TUNNETTUUS OLI MELKO HEIKKOA. RAVITSEMUKSELLA HYVINVOINTIA OPPAASEEN OLI TUTUSTUNUT NOIN JOKA KOLMAS VASTAAJA, JOISTA ALLE PUOLET ON KÄYTTÄNYT SITÄ PÄÄTÖKSENTEON TUKENA. KOULURUOKASUOSITUS OLI PARHAITEN TUNNETTU, NOIN PUOLET OLI VÄHINTÄÄN TUTUSTUNUT SIIHEN. % Missä määrin seuraavat selonteot ja/tai ohjelmat ovat sinulle entuudestaan tuttuja? Kouluruokailusuositus 28 Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon 25 Ravitsemussuositukset ikääntyneille Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 24 Hallituksen lähiruokaohjelma 4 2 1 9 11 24 14 2 2 16 15 19 31 45 31 28 34 33 15 2 24 26 keskiarvo 2,8 2,6 2,6 2,3 2,2 Ravitsemuksella hyvinvointia -opas 1 14 32 36 2,1 Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 5 12 1 32 41 2,1 Päättäjä opas: lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut 2 11 18 28 41 2, Julkisten ruokapalvelujen laatukriteerit -julkaisu 3 6 12 36 43 1,9 Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Joukkoruokailun seurantaja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus 2 13 28 5 1,8 Hallituksen luomualan kehittämisohjelma 15 14 31 49 1,8 Elintarviketurvallisuusselonteko 14 9 39 4 1, Vähemmästä viisaammin. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta. Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi. Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1 Euroopan komission tuotekohtainen ohje elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen hankinnoissa 5 1 22 6 3 8 25 36 65 68 49 1, 1,5 1,5 5 = Käytän päätöksenteon perustana jatkuvasti 2 4 6 8 1 4 = Olen käyttänyt päätöksenteon tukena jossain vaiheessa MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 3 = Olen tutustunut, mutta en ole käyttänyt päätöksenteon tukena 2 = Tunnen, mutten ole tutustunut 1 = En ole kuullutkaan
VASTAAJAT, JOIDEN KUNNASSA ON HYVINVOINTISTRATEGIA, TUNSIVAT KAIKKI KYSYTYT SELONTEOT JA/TAI OHJELMAT PAREMMIN KUIN NE, JOIDEN KUNNASSA EI OLLUT HYVINVOINTISTRATEGIAA. Kouluruokailusuositus 28 Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon 25 Ravitsemussuositukset ikääntyneille Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 24 Hallituksen lähiruokaohjelma Ravitsemuksella hyvinvointia -opas Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin Päättäjä opas: lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut Julkisten ruokapalvelujen laatukriteerit -julkaisu Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Joukkoruokailun seurantaja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus Hallituksen luomualan kehittämisohjelma Elintarviketurvallisuusselonteko Vähemmästä viisaammin. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta. Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi. Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1 Euroopan komission tuotekohtainen ohje elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen hankinnoissa 1,3 1,4 1,3 1,6 1,6 1, 1,6 1,9 1,9 1,8 1,6 1, 1,8 1,8 2,1 2,1 2, 2,2 2,3 2,2 2,4 2,4 2,3 2,3 2,4 2,9 2,8 2,8 Hyvinvointistrategia, N=63 Ei hyvinvointistrategiaa, N=29 1,5 1,3 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 1 2 3 4 5 1=en ole kuullutkaan 5=käytän päätöksenteon perustana jatkuvasti
SUURIN OSA KYSYTYISTÄ SELONTEOISTA/OHJELMISTA KOETTIIN MELKO HYÖDYLLISINÄ. TOSIN SELONTEKOJA/OHJELMIA KÄYTTÄVIÄ OLI MELKO VÄHÄN. Kuinka hyödyllisenä pidät seuraavia selontekoja ja/tai ohjelmia työsi kannalta? Ravitsemushoito. Suositus sairaaloihin, terveyskeskuksiin, palvelu- ja hoitokoteihin sekä kuntoutuskeskuksiin 6 24 16 keskiarvo 4,4 N=25 Ravitsemussuositukset ikääntyneille 56 2 13 4 4,3 N=45 Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus 24 5 26 24 4,3 N=34 Kouluruokailusuositus 28 5 29 4 4,3 N=48 Ravitsemuksella hyvinvointia -opas 3 43 2 4,2 N=3 Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon 25 Vähemmästä viisaammin. Valtioneuvoston periaatepäätös kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta. Elintarviketurvallisuusselonteko Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi. Kela ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1 3 23 4 35 2 23 1 2 46 28 8 3 3,9 3,9 3,6 3,6 N=46 N=14 N=13 N=1 Kysyttiin vain selonteon/ ohjeman tuntevilta Päättäjä opas: lähituottajat ja kunnalliset ruokapalvelut 35 38 1 3,6 N=29 Hallituksen lähiruokaohjelma 22 26 41 11 3,6 N=2 Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Joukkoruokailun seurantaja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus 24 28 29 19 3,6 N= Hallituksen luomualan kehittämisohjelma 16 53 1 3,5 N=19 Julkisten ruokapalvelujen laatukriteerit -julkaisu 2 25 35 2 3,5 N=2 Euroopan komission tuotekohtainen ohje elintarvikkeiden ja ateriapalvelujen hankinnoissa 4 5 1 3,3 N=1 2 4 6 8 1 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 5 = Erittäin hyödyllinen 4 3 2 1 = Ei lainkaan hyödyllinen
TÄRKEIMMIKSI RAVITSEMUSPOLITTIISIKSI TEKIJÖIKSI NOUSIVAT PÄIVÄKOTIEN JA KOULUJEN RUOAN TERVEELLISYYS JA HOUKUTTELEVUUS, YLEISESTI KUNTIEN VELVOLLISUUS EDISTÄÄ KUNTALAISTEN TERVEYTTÄ JA HUOMIOIDA SE MYÖS HANKINNOISSA. Miten kuvailisit kuntasi ravitsemuspolitiikkaa? Voit valita niin monta vaihtoehtoa kuin haluat. Panostamme Panostamme päiväkotien ja päiväkotien koulujen ruoan ja koulujen terveellisyyteen ruoan ja terveellisyyteen houkuttelevuuteen. Kunnat Kunnat ovat ovat velvollisia velvollisia edistämään edistämään kuntalaisten kuntalaisten terveellistä terveellistä ravitsemusta. Hankintayksiköltä edellytetään edellytetään suositusten suositusten noudattamista noudattamista kilpailutuksissa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tehdä tietoinen, Kaikilla terveyttä tulisi olla edistävä mahdollisuus valinta ruokaillessaan tehdä tietoinen, kodin ulkopuolella. terveyttä Kuntamme koulujen opetussuunnitelmissa Kuntamme on kirjaukset koulujen ruoka- ja opetussuunnitelmissa ravitsemuspalveluista ja on -kasvatuksesta. kirjaukset Päätökset Päätökset perustuvat perustuvat lähes kokonaan lähes kokonaan kulujen kulujen hallintaan. Terveydenhuolto ja ruokapalveluhenkilöstön Terveydenhuolto ravitsemusosaamista ja ruokapalveluhenkilöstön edistetään aktiivisesti. Kunnassamme Kunnassamme edistetään edistetään luomu- luomu- ja ja lähiruokaa. Kuntamme varhaiskasvatuksen suunnitelmassa on kirjaukset Kuntamme ruoka- varhaiskasvatuksen ja ravitsemuspalveluista suunnitelmassa ja -kasvatuksesta. on Ikääntyneet kuntalaiset ovat ovat ravitsemuspolitiikkamme keskiössä. Päätöksissä Päätöksissä otetaan oppia otetaan toimivista oppia malleista toimivista naapurikunnissa. malleista Raha Raha on paras on paras kannuste kannuste ravitsemukseen ravitsemukseen liittyvien päätösten liittyvien perusteluissa. päätösten Otamme kuntalaisten Otamme ravitsemukseen kuntalaisten ravitsemukseen liittyvät toiveet aktiivisesti liittyvät huomioon. toiveet Ravitsemusasiat ovat kunnassamme ovat kunnassamme tärkeyslistan tärkeyslistan häntäpäässä. Kunta tukee ruokaosaamista lisäävien lisäävien järjestöjen/kerhojen järjestöjen/kerhojen toimintaa. Kunnan päiväkodeissa Kunnan päiväkodeissa ja/tai kouluissa ja/tai kouluissa on on luomuviikko. 51 5 41 38 3 36 35 35 2 2 15 12 12 11 Kaikki, N=94 Ei Ei mikään näistä En MMM osaa En Ravitsemukseen osaa sanoa 2 liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 % 5 1
VASTAAJAT, JOIDEN KUNNASSA ON HYVINVOINTISTRATEGIA, SUHTAUTUIVAT RAVITSEMUSPOLIITTISIIN VÄITTÄMIIN PÄÄASIASSA HIEMAN POSITIIVISEMMIN. Miten kuvailisit kuntasi ravitsemuspolitiikkaa? Voit valita niin monta vaihtoehtoa kuin haluat. Panostamme päiväkotien ja koulujen ruoan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen. Kunnat ovat velvollisia edistämään kuntalaisten terveellistä ravitsemusta. Hankintayksiköltä edellytetään ruokapalveluille tehtyjen suositusten noudattamista kilpailutuksissa. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tehdä tietoinen, terveyttä edistävä valinta ruokaillessaan kodin ulkopuolella. Kuntamme koulujen opetussuunnitelmissa on kirjaukset ruoka- ja ravitsemuspalveluista ja -kasvatuksesta. Päätökset perustuvat lähes kokonaan kulujen hallintaan. Terveydenhuolto ja ruokapalveluhenkilöstön ravitsemusosaamista edistetään aktiivisesti Kunnassamme edistetään luomu- ja lähiruokaa. Kuntamme varhaiskasvatuksen suunnitelmassa on kirjaukset ruoka- ja ravitsemuspalveluista ja -kasvatuksesta. Ikääntyneet kuntalaiset ovat ravitsemuspolitiikkamme keskiössä. Päätöksissä otetaan oppia toimivista malleista naapurikunnissa. Raha on paras kannuste ravitsemukseen liittyvien päätösten perusteluissa. Otamme kuntalaisten ravitsemukseen liittyvät toiveet aktiivisesti huomioon. Ravitsemusasiat ovat kunnassamme tärkeyslistan häntäpäässä. Kunta tukee ruokaosaamista lisäävien järjestöjen/kerhojen toimintaa. Kunnan päiväkodeissa ja/tai kouluissa on luomuviikko. Ei mikään näistä En osaa sanoa 2 59 38 48 55 41 41 41 31 46 38 34 4 28 3 34 32 14 25 31 25 14 11 13 1 13 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 5 1 Hyvinvointistrategia, N=63 Ei hyvinvointistrategiaa, N=29 %
YLI KOLMANNES VASTAAJISTA EI OSANNUT SANOA, KUINKA LUOMU- JA LÄHIRUOKAOHJELMA ON INTEGROITU KUNNAN RAVITSEMUSPOLITIIKKAAN. ERI INTEGROINTIKEINOJEN HYÖDYNTÄMINEN JAKAUTUI MELKO TASAISESTI. Miten olet integroinut luomu- ja lähiruokaohjelmat omaan kunnan ravitsemuspolitiikkaan? Hankintayksikkö informoi tulevista elintarvikehankinnoista alueensa yrittäjiä. 3 Kunta hyödyntää tuotekehitysmahdollisuutta alueen yrittäjien kanssa elintarvikehankinnoissaan. Kuntastrategiaan on kirjattu lähi- ja luomuruoan edistäminen. Hankintastrategiaan on kirjattu lähi- ja luomuruoan osuuden lisäämisestä julkisissa elintarvikehankinnoissa. Kunnassa järjestetään lähiruokatilaisuuksia. Kuntamme on osoittanut resursseja luomu- ja lähiruoan lisäämiseksi julkisissa ateriapalveluissa. Kunnan talousarviossa on osoitettu määrärahoja lähi- ja luomuruoan hankintaan. 18 11 11 Kaikki, N=94 Kunnan yhteisvastuuraportointi sisältää raportin myös lähija luomuruoan käytöstä. Jokin muu, mikä? 4 Ei mikään näistä 16 48 % En osaa sanoa 32 % MMM 5Ravitsemukseen 1 liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
KUNNAT, JOILLA ON HYVINVOINTISTRATEGIA, OVAT INTEGROINEET LUOMU- JA LÄHIRUOKAOHJELMAT KUNNAN RAVITSEMUSPOLITIIKKAAN HYÖDYNTÄEN USEAMPIA ERI TAPOJA KUIN NE KUNNAT JOILLA EI OLE HYVINVOINTISTRATEGIAA. Miten olet integroinut luomu- ja lähiruokaohjelmat omaan kunnan ravitsemuspolitiikkaan? Hankintayksikkö informoi tulevista elintarvikehankinnoista alueensa yrittäjiä. Kunta hyödyntää tuotekehitysmahdollisuutta alueen yrittäjien kanssa elintarvikehankinnoissaan. Kuntastrategiaan on kirjattu lähi- ja luomuruoan edistäminen. Kunnan hankintastrategiaan on kirjattu linjaukset lähi- ja luomuruoan osuuden lisäämisestä julkisissa elintarvikehankinnoissa. Kunnassa järjestetään lähiruokatilaisuuksia, joissa mukana ovat kuntapäättäjiä, ruokapalvelu- ja hankintahenkilöstöä, alueen elintarvikeyrittäjiä ja maataloustuottajia. Kuntamme on osoittanut resursseja (henkilö- ja rahallisia) luomu- ja lähiruoan lisäämiseksi julkisissa ateriapalveluissa. Kunnan talousarviossa on osoitettu määrärahoja lähi- ja luomuruoan hankintaan. Kunnan yhteisvastuuraportointi sisältää raportin myös lähi- ja luomuruoan käytöstä. Jokin muu, mikä? Ei mikään näistä En osaa sanoa 3 1 1 33 24 24 19 14 11 1 13 13 Hyvinvointistrategia, N=63 Ei hyvinvointistrategiaa, N=29 35 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 24 5 1 %
VASTAAJAT PITIVÄT ERITYISEN TÄRKEÄNÄ, ETTÄ KAIKILLA KUNTALAISILLA ON MAHDOLLISUUS VALITA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄ RUOKAA MYÖS KODIN ULKOPUOLELLA. Mieti omaa kantaasi seuraavista ravitsemukseen ja kunnan päätöksentekoon liittyvistä väittämistä kuntapäättäjän näkökulmasta. % Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tehdä tietoinen, terveyttä edistävä valinta ruokaillessaan kodin ulkopuolella. Ravitsemuspäätöksillä voidaan vaikuttaa selvästi kuntalaisten hyvinvointiin. Ravitsemukselliset kysymykset ovat vain yksi pieni osa kuntapäätöksentekoani. Ravitsemukseen panostamalla voidaan säästää kunnan terveydenhoitomenoissa huomattavasti. Kunnat ovat avainasemassa kuntalaisten terveyden edistämisessä. Hyvinvointikertomus on keskeinen strategiatyön ja vuotuisen kuntasuunnittelun väline. Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko perustuu hyvin pitkälle kustannuksiin. Koen ravitsemukseen liittyvän päätöksenteon haasteelliseksi. Kunta tarvitsee laadukkaan ravitsemusohjauksen toteuttamiseksi ravitsemusterapeutin. En ehdi kuntapäätöksenteossa paneutua riittävästi ravitsemukseen liittyviin asioihin. Kuntalaisten ravitsemus on tällä hetkellä hyvällä mallilla. Olen perehtynyt hyvin ravitsemusta koskeviin selontekoihin, oppaisiin ja ohjelmiin. Ravitsemus on näkyvä osa kuntamme hyvinvointiraporttia. 1 18 16 13 5 9 28 3 25 12 2 42 28 16 31 22 29 26 3 39 34 22 19 25 16 46 39 31 43 38 22 15 28 25 2 18 16 32 12 22 9 11 13 6 19 1 3 1 9 13 53 4 2 32 1 444 8 9 51 51 1 4 18 11 6 3 5 keskiarvo 6,2 5,9 5, 5, 5,4 5,4 5,2 5, 4,5 4,5 4,5 4,3 4,2 Kunta ei pysty juurikaan vaikuttamaan kuntalaisten ravitsemukseen. 5 16 26 8 3 15 4,1 Kuntamme viestii aktiivisesti hyvästä ravitsemuksesta/ravitsemuspolitiikasta. 3 15 24 2 19 2 3,9 2 4 6 8 1 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 = Täysin samaa mieltä 6 = Melko samaa mieltä 5 = Vähän samaa mieltä 4 = Ei samaa eikä eri 4 mieltä Kuulas 3 = Vähän eri mieltä 2 = Melko eri mieltä 1 = Täysin eri mieltä
VASTAAJAT, JOIDEN KUNNASSA ON HYVINVOINTISTRATEGIA, KOKIVAT USEIMMAT ASENNEVÄITTÄMÄT TÄRKEÄMMIKSI KUIN NE, JOIDEN KUNNASSA EI OLLUT HYVINVOINTISTRATEGIAA. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus tehdä tietoinen, terveyttä edistävä valinta ruokaillessaan kodin Ravitsemuspäätöksillä voidaan vaikuttaa selvästi kuntalaisten hyvinvointiin. Ravitsemukselliset kysymykset ovat vain yksi pieni osa kuntapäätöksentekoani. Ravitsemukseen panostamalla voidaan säästää kunnan terveydenhoitomenoissa huomattavasti. Kunnat ovat avainasemassa kuntalaisten terveyden edistämisessä. Hyvinvointikertomus on keskeinen strategiatyön ja vuotuisen kuntasuunnittelun väline. Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko perustuu hyvin pitkälle kustannuksiin. Koen ravitsemukseen liittyvän päätöksenteon haasteelliseksi. Kunta tarvitsee laadukkaan ravitsemusohjauksen toteuttamiseksi ravitsemusterapeutin. En ehdi kuntapäätöksenteossa paneutua riittävästi ravitsemukseen liittyviin asioihin. Kuntalaisten ravitsemus on tällä hetkellä hyvällä mallilla. Olen perehtynyt hyvin ravitsemusta koskeviin selontekoihin, oppaisiin ja ohjelmiin. Ravitsemus on näkyvä osa kuntamme hyvinvointiraporttia. Kunta ei pysty juurikaan vaikuttamaan kuntalaisten ravitsemukseen. Kuntamme viestii aktiivisesti hyvästä ravitsemuksesta/ravitsemuspolitiikasta. 3,6 3,6 3,8 5,3 5, 5,1 5, 4,9 4,4 4,8 4,5 4,4 4,6 4,5 4, 4,5 5, 4,8 5,3 6,3 6, 6,1 5,6 5,6 6,1 5,6 5,8 5,6 4,3 3,2MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 1 2 3 4 5 6 1=täysin eri mieltä =täysin samaa mieltä Hyvinvointistrategia, N=63 Ei hyvinvointistrategiaa, N=29
LÄHES KAIKKIA VÄITTÄMIÄ PIDETTIIN VÄHINTÄÄN MELKO TÄRKEINÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN KANNALTA. Kuinka tärkeänä pidät seuraavia tekijöitä kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta? % Edistetään kuntalaisten säännöllistä liikuntaa. Panostetaan kouluruoan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen. Ravitsemuskasvatus huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja ja kouluissa. Edistetään kasvisten, marjojen, hedelmien ja ja täysjyväviljan kulutuksen käyttöä. Ruokahävikkiä vähennetään koko kunnan alueella. Kunnan työntekijöiden (etenkin terveydenhuolto ja ruokapalveluhenkilöstön) Kunnan työntekijöiden (etenkin terveydenhuolto ja ruokapalveluhenkilöstön) ravitsemusosaamista pitää edistää. Edistetään kuntalaisten hyvää ravitsemusta. Kunnan ruokapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia. Kunta Kunta panostaa erityisesti lapsiperheiden ravitsemusosaamiseen. Kunta Kunta panostaa erityisesti ikääntyneiden kuntalaisten ravitsemustilaan. Ravitsemuksellinen laatu ja muut laatutekijät huomioidaan nykyistä paremmin kilpailutuksessa Ravitsemuksellinen laatu ja muut laatutekijät huomioidaan nykyistä paremmin ja elintarvikkeiden hankinnoissa julkisissa ruokapalveluissa. Suolan, tyydyttyneen Suolan, rasvan tyydyttyneen ja sokerin rasvan käyttöä ja sokerin kunnan käyttöä ruokapalveluissa kunnan ruokapalveluissa vähennetään. Kouluissa ja ja päiväkodeissa tarjotaan lähi- tai/ja luomuruokaa. Kunta huomioi alueen Kunta paikalliset huomioi alueen elintarvikealantoimijat paikalliset elintarvikealantoimijat edistää heidän ja edistää toimintaansa. heidän Lisätään ruokapalveluiden ravitsemuksellisen laadun valvontaan, jotta varmistutaan suositusten Lisätään ruokapalveluiden ravitsemuksellisen laadun valvontaan, jotta toteutumisesta. Kuntalaisten kotitalousosaamista parannetaan. Kouluissa ja ja päiväkodeissa on käytössä kasvisruokapäivä. Kuntalaiset voivat käyttää Kuntalaiset koulujen voivat ja päiväkotien käyttää koulujen keittiöitä ja päiväkotien esim. kerhotoiminnassa. keittiöitä esim. = Erittäin tärkeä 6 5 4 = samantekevä 3 2 1 = Ei lainkaan tärkeä MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 43 42 36 34 3 3 23 31 31 26 4 63 6 62 5 58 54 3 2 33 3 39 48 51 4 4 39 33 38 2 3 34 31 36 32 34 35 23 6 6 1 6 1 12 111 18 16 14 2 11 3 1 2 16 24 11 2 3 3 1 4 4 1 5 8 11 1 532 6 35 2 4 6 8 1 keskiarvo 6,6 6,5 6,5 6,5 6,4 6,4 6,2 6,2 6,2 6,1 6,1 6,1 6, 5,9 5, 5,6 5,5 5,2
VASTAAJAT, JOIDEN KUNNASSA OLI HYVINVOINTISTRATEGIA, SUHTAUTUIVAT LÄHES KAIKKIIN VÄITTÄMIIN HIEMAN POSITIIVISEMMIN. Kuinka tärkeänä pidät seuraavia tekijöitä kuntalaisten hyvinvoinnin kannalta? Edistetään kuntalaisten säännöllistä liikuntaa. Panostetaan kouluruoan terveellisyyteen ja houkuttelevuuteen. Ravitsemuskasvatus huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Edistetään kasvisten, marjojen, hedelmien ja täysjyväviljan kulutuksen käyttöä. Ruokahävikkiä vähennetään koko kunnan alueella. Kunnan työntekijöiden (etenkin terveydenhuolto ja ruokapalveluhenkilöstön) ravitsemusosaamista pitää edistää. Edistetään kuntalaisten hyvää ravitsemusta. Kunnan ruokapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia. Kunta panostaa erityisesti lapsiperheiden ravitsemusosaamiseen. Kunta panostaa erityisesti ikääntyneiden kuntalaisten ravitsemustilaan. Ravitsemuksellinen laatu ja muut laatutekijät huomioidaan nykyistä paremmin kilpailutuksessa ja elintarvikkeiden hankinnoissa julkisissa Suolan, tyydyttyneen rasvan ja sokerin käyttöä kunnan ruokapalveluissa vähennetään. Kouluissa ja päiväkodeissa tarjotaan lähi- tai/ja luomuruokaa. Kunta huomioi alueen paikalliset elintarvikealantoimijat ja edistää heidän toimintaansa. Lisätään ruokapalveluiden ravitsemuksellisen laadun valvontaan, jotta varmistutaan suositusten toteutumisesta. Kuntalaisten kotitalousosaamista parannetaan. Kouluissa ja päiväkodeissa on käytössä kasvisruokapäivä. Kuntalaiset voivat käyttää koulujen ja päiväkotien keittiöitä esim. kerhotoiminnassa. 6,5 6,6 6,6 6,5 6,6 6,3 6,5 6,3 6,5 6,2 6,5 6,3 6,2 6,1 6,2 6,1 6,2 6,1 Hyvinvointistrategia, N=63 6,2 5,9 6,2 Ei hyvinvointistrategiaa, N=29 5,8 6,2 5,9 6, 5,8 6, 5, 5,9 5,2 5,6 5,6 5,6 5,2 MMM Ravitsemukseen 5,2 liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4 5, 1 2 3 4 5 6 1=Ei lainkaan tärkeä...=erittäin tärkeä
YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
23 YHTEENVETO Selontekojen ja ohjelmien, kuten Ravitsemuksella hyvinvointia oppaan käyttö kuntien päätöksenteossa on melko vähäistä. Kuitenkin yleisiä suosituksia halutaan käyttää pohjana päätöksenteossa. Hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmat integroiminen kunnan omaan ravitsemuspolitiikkaan on ollut kunnille selvästi haastavaa. Monet kuntapäättäjät eivät osanneet sanoa, miten integrointi oli tehty. Kuntapäättäjät kokivat saavansa melko hyvin ohjausta ravitsemuspolitiikkaan liittyvään päätöksentekoon. Kuitenkin toivottiin lisää selkeää ja yhtenäistä tietoa asiantuntijoilta tai virallisilta tahoilta yleisistä ravitsemussuosituksista. MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
JOHTOPÄÄTÖKSET Ravitsemusta pidetään yleisesti tärkeänä asiana, mutta sen rooli päätöksenteossa vaihtelee osallistuneissa kunnissa voimakkaasti. Selontekojen ja ohjelmien tunnettuutta ja käyttöä tulee vahvistaa ja selkeyttää. Hyvinvointistrategian olemassaolo on selvä indikaattori siitä, että kunnassa ravitsemukseen suhtaudutaan myönteisesti. Kunnat tarvitsevat kuntalaisille näkyviä konkreettisia ja helposti toimeenpantavia keinoja ja vinkkejä ravitsemusasioiden huomioimiseksi. MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4
Lisätietoja tutkimuksesta: Nina Urala Tutkimusjohtaja nina.urala@kuulas.fi 532548 Laura Harju Tutkimuspäällikko laura.harju@kuulas.fi 444399 MMM Ravitsemukseen liittyvä päätöksenteko kunnissa 25.3.4