TERVETULOA TAMMIKUUN 2018 JATKO-OPINTO -VANHEMPAINILTAAN! Ajankohtaisia kuulumisia Hatanpäältä: Lukuvuosi on sujunut mukavissa ja energisissä merkeissä. Liikkuva toinen aste- ja Erasmus+ - projektit tuovat vaihtelua ja monipuolistavat oppimista. Hatanpään lukiosta musiikkipainotteisen opetuksen (musiikki ja musiikkiteatteri) valtakunnallinen erityisen koulutustehtävän lukio 1.8.2018 alkaen. 1
JATKO-OPINTO- MAHDOLLISUUDET Mitä lukion jälkeen?
oppisopimus aikuislukio työ ulkomailla/ au pair armeija / siviilipalvelus kansanopistot opiskelu ulkomailla avoin AMK avoin yliopisto työ/työharjoittelu Ammatillisten oppilaitosten yo-linjat Ammattikorkeakoulut Yliopistot ja korkeakoulut LUKIO
TOISELLE ASTEELLE 2018 ammatilliset Yo-linjat: UUTTA! osa yo-pohjaisista jatkuvan haun kautta (Tredu, Sasky, Ahlman) HAKUAIKA 20.2.-13.3.2018 (klo15:00) SÄHKÖINEN HAKU OSOITTEESSA www.opintopolku.fi 5 HAKUTOIVETTA nopea tie ammattiin, hyvä pohja jatko-opintoihin ammattikorkeakouluissa vaihtoehtoja lähes kaikilla koulutusaloilla
VALINTA TOISELLE ASTEELLE KOULUMENESTYS Saat 1 16 pistettä yleisestä koulumenestyksestä keskiarvon perusteella. Keskiarvo lasketaan päättötodistuksen seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantiede, liikunta, terveystieto, musiikki, kuvataide, filosofia ja psykologia. TYÖKOKEMUS (Saat 1 3 pistettä työkokemuksesta tai osallistumisesta työpajatoimintaan tai työharjoitteluun / työkokeiluun. Työkokemukseksi hyväksytään työsuhteessa saatu työkokemus, jonka olet hankkinut peruskoulun jälkeen tai täytettyäsi 16 vuotta. Osa-aikatyössä 150 tunnin mittainen saman työnantajan palveluksessa tehty työ vastaa yhden kuukauden työkokemusta.) VALINTAKOE (kaikille hakijoille) ylioppilastutkinnosta ei saa pisteitä haettaessa ammatilliseen koulutukseen
Korkeakoulujen kevään 2018 yhteishaku 9.1. - 24.1.2018 klo 15:00 ensimmäinen hakuaika (vieraskieliset ja Taideyliopisto) 14.3. 28.3.2018 klo 15:00 toinen hakuaika Hakija voi hakea kevään yhteishaussa enintään kuuteen koulutukseen, ja hänen tulee asettaa ne sitovaan etusijajärjestykseen hakuaikana. Hakija ei voi jälkimmäisenä hakuaikana muuttaa 1. hakuajan hakutoiveidensa keskinäistä järjestystä tai poistaa yksittäisiä toiveita. Hän voi kuitenkin lisätä lomakkeelleen 2. hakuajan hakukohteita haluamiinsa kohtiin. Hakutoivejärjestys on sitova eikä sitä voi muokata hakuajan jälkeen. https://www.youtube.com/watch?v=c478exgemkq
KORKEA-ASTEEN VALINTAPERUSTEET YLIOPISTOT yo arvosanat + valintakoe pelkkä valintakoe tai yo-arvosanat AMMATTIKORKEAKOULUT yo arvosanat + valintakoe pelkkä valintakoe Mahdolliset ennakkotehtävät ja/ tai haastattelut
Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet 1) ammattikorkeakouluvalinnoissa hyödynnetään vain ylioppilastutkinnon arvosanoja. Lukion päättötodistuksen ja ammatillisen perustutkinnon keskiarvoa ja/tai arvosanoja ei enää kysytä hakulomakkeella. 2) sosiaali- ja terveysalan koulumenestyksen perusteella karsivasta esivalinnasta on luovuttu ja tilalla on kaksivaiheinen valintakoe. Kaikki hakijat voivat osallistua kokeen ensimmäiseen vaiheeseen (esivalintakoe), jonka perusteella karsitaan toiseen vaiheeseen kutsuttavat. 3) kuten yliopistot, myös ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön ns. ensikertalaiskiintiöt. 4) päivätoteutus (entinen nuorten koulutus) / monimuotototeutus (entinen aikuisten koulutus)
osa korkeakouluista kutsuu valintakokeeseen, osa ei (tarkkaile sähköpostia)! jos hakija tulee hyväksytyksi jossakin koulutuksessa, hän ei voi enää tulla hyväksytyksi alemmaksi hakulomakkeella sijoitettuihin koulutuksiin, ylemmäksi sijoitettuun voi jäädä jonottamaan hakija voi päästä varalle ja tulla varasijalta hyväksytyksi (ehdollinen vastaanotto) Oma Opintopolku-palvelu (vaatii vahvaa tunnistautumista esim. verkkopankkitunnuksilla): Hakulomakkeen muokkaaminen hakuaikana Valinnantulosten seuranta Paikan vastaanottaminen HAKUOPPAAT JA NETTISIVUT TARKKAAN SYYNIIN!
Miksi korkeakouluhaku uudistuu? pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää pyritään saamaan korkeakoulutukseen entistä enemmän aidosti uusia opiskelijoita pyritään kohdentamaan opiskelupaikat nykyistä paremmin Tavoitteena on sujuvoittaa uusien ylioppilaiden hakeutumista korkeaasteelle sekä pienentää kalliiden valmennuskurssien merkitystä. Miten korkeakouluhaku uudistuu? - Ensimmäisenä askeleena pääsykokeet uudistuvat jo 2018 siten, että ne eivät edellytä pitkää valmentautumista. Toisena askeleena 2020 lisätään todistusvalintaa korkeakoulut ilmoittavat nämä uudet valintaperusteet viimeistään syksyllä 2018. - valintakoeyhteistyötä ja yhteisvalintaa lisätään http://minedu.fi/usein-kysyttya-korkeakouluvalinnat
Mikä pysyy ennallaan? korkeakoulut päättävät itse valintaperusteistaan ja opiskelijaksi ottamisesta erillishakuja järjestetään sekä valtakunnallisessa Opintopolkupalvelussa että sen ulkopuolella hakija voi ottaa vain yhden yhteishaussa olevan korkeakoulupaikan vastaan lukukaudessa
Avoin yliopisto vapaa opiskeluoikeus ja mahdollisuus suorittaa yliopistollisia arvosanoja avoimen yliopiston väyliä on lisätty (esim. Vaasa kauppatieteellinen) oppialoja esim. kasvatustieteet, psykologia, humanistiset tieteet, kauppatieteet ja lääketieteet Maksu 15,- / opintopiste http://www.avoinyliopisto.fi/
Avoin AMK Voit opiskella ammattikorkeakoulun perustutkintoihin kuuluvia opintojaksoja lukuun ottamatta opinnäytetyötä ja harjoittelua. Opinnot voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa, jos myöhemmin haet ja tulet valituksi ammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijaksi. Avoimien ammattikorkeakoulujen opetustarjonta kattaa kaikki koulutusalat. Tarjonnassa on kuitenkin eroja ammattikorkeakoulujen välillä. Saat lisäpisteitä aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen yhteishaussa. Saat hakukelpoisuuden (joissakin amkeissa) aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen suorittamalla vähintään 60 opintopistettä koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja. Lisäksi pääset tutustumaan tarkemmin itseäsi kiinnostavaan alaan. Maksu15,- /opintopiste http://www.avoinamk.fi/
Kansanopisto sisäoppilaitos pitkiä ja lyhyitä kursseja maksullinen ammatillisia perustutkintoja (esim. matkaopaskurssi tai liikunta-alan kursseja) ammatteihin tai opintoihin perehdyttäviä kursseja (esim. oikeustiede, tiedotus, viestintä, kotitalous, kielet, hoitoala). Linjojen opetus on ammattiin orientoivaa, mutta ei johda ammatilliseen tutkintoon. vapaita harrastus- ja taideaineisiin liittyviä opintoja avoimen yliopiston opintoja /yhteistyölinjoja yliopistojen kanssa Esim. Päivölä, Voionmaa, Oriveden opisto, Länsi-Suomen Opisto http://www.kansanopistot.fi/
Opiskelu ulkomailla tutkinto-opiskelu ulkomailla yleistyy pääosin korkeakoulutasoisia tutkintoja myös vaihto-ohjelmia eri oppilaitoksista työvoimatoimiston kansainvälinen yksikkö ja Cimo neuvoo www.maailmalle.net
Jos jää ilman paikkaa syksyn yhteishaku -voi hakea tammikuussa 2019 alkaville opintolinjoille täydennyshaku ammattikorkeakouluihin - vapaaksi jääneille paikoille täydennyshaku varasijalta yliopistoon - yliopistokoulutuksiin voi saada varasijalta opiskelupaikan opistot / avoin amk, yliopisto Jos ei pääse opiskelemaan ja on tarvetta työmarkkinatukeen, on kevään yhteishaussa haetteva vähintään kahteen eri koulutusvaihtoehtoon (ilman opiskelupaikkaa olevien on haettava myös armeijassa). työvoimatoimistoon ilmoittautuminen (5kk karenssi)
Mistä opiskelijat saavat tietoa?! OP1 ohjauskeskustelut päivystysaika ti 27.3. STUDIA KE 29.11.2017 www.opintopolku.fi
KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNAN UUDISTUS (1/2) Korkeakoulut (= yliopistot ja ammattikorkeakoulut) uudistavat opiskelijavalintansa vuosina 2018-2020. Jatkossa merkittävästi aiempaa suurempi määrä uusista opiskelijoista (60-100%, korkeakoulu päättää itse) pääsee sisään korkeakouluun ylioppilastutkinnon perusteella = todistusvalinta. Korkeakoulut luopuvat yhteispistevalinnasta, jossa valinta perustuu sekä todistukseen että pääsykokeeseen. Korkeakoulut kehittävät yhteisiä pääsykokeita. Tulevissa pääsykokeissa arvioidaan valmiuksia ja kyvykkyyttä korkeakouluopintoihin, mutta ei vaadita ennalta opiskelemaan korkeakouluopintojen sisältöjä. Todistusvalinnassa valituille tai pääsykokeen osana voidaan lisäksi järjestää soveltuvuuskoe, jos se on kyseisessä koulutuksessa tutkimustiedon pohjalta perusteltua. Korkeakoulut kehittävät korkeakouluissa jo opiskelevien mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai korkeakoulua opintojen aikana. 18
KORKEAKOULUJEN OPISKELIJAVALINNAN UUDISTUS (2/2) Lukio-opiskelun ja ylioppilastutkinnon merkitys kasvaa. Kaksinkertainen pänttääminen, ensin YO, sitten pääsykokeet, poistuu. Akateemiset sisällöt opiskellaan korkeakouluissa sisäänpääsyn jälkeen, eikä niitä tarvitse osata yliopistoon tultaessa. Kalliit yksityiset pääsykoe- valmennuskurssit poistuvat. (Valmennuskurssiyritykset pyrkivät varmasti etsimään uusia markkinoita.) Vähävaraisten perheiden asema paranee. Vuosien 2019 ja 2020 valintaperusteet julkaistaan samalla kertaa syksyllä 2018. Opiskelijavalinnan tueksi kehitetään ns. pisteytystyökalua, jossa kaikkien YO-tutkinnon kokeiden tulokset antaisivat pisteitä, joiden perusteella korkeakoulut valitsisivat opiskelijansa. Pisteytystyökalun luonnos on julkaistu marraskuussa mutta valmista mallia ei vielä ole. Yleistajuisesti pisteytystyökalusta on kerrottu mm. Suomen Kuvalehdessä, artikkeli seuraavilla sivuilla. 19
20
21
LUKIOSTA VALMISTUMINEN: MITÄ PITÄÄ OTTAA HUOMIOON: Lukion päättötodistuksen voi saada, vaikka ei olisi suorittanut ylioppilastutkintoa. Ylioppilastutkintotodistuksen voi saada vain, jos on suorittanut lukion päättötodistuksen. Päättötodistuksessa tulee olla kunnossa: - kursseja yhteensä vähintään 75 - kaikki pakolliset lukiokurssit (47-51 kurssia) - valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään 10 Hylättyjä 4-arvosanoja voi olla valmistuvan suorituksissa seuraavasti: Kussakin aineessa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja yhteensä: 1 2 kurssia 0 3 5 kurssia 1 6 8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä arvosanoja enintään: 22
Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K), täydennettävää (T) tai hylättyä (H) kurssia. Keväällä 2018 valmistuvien opiskelijoiden kurssien tulee olla suoritettuina viimeistään 30.4.2018. Kunkin aineen päättöarvosana (=päättötodistuksen numero) määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat nostaa opiskelijan arvosanaa opettajien harkinnan mukaan. Opiskelija voi pyytää päättötodistukseensa numeroarvosanan tilalle suoritusmerkinnän - liikunnasta - aineista joissa on suoritettu vain yksi kurssi - valinnaisista kielistä joissa suoritettu max 2 kurssia - opinto-ohjaus arvioidaan aina suoritusmerkinnällä 23
DIGITALISOITUVA YLIOPPILASTUTKINTO 24
KIELTEN KOKEET, SIIRTYMINEN DIGITAALISEEN KOKEESEEN: Saksa, ranska, ruotsi ovat jo digitaalisia. Englannin, espanjan ja italian koe digitaalisena ensimmäistä kertaa keväällä 2018. Venäjän koe syksyllä 2018. Digitaalisessa kielen kokeessa on vain yksi koepäivä, jonka aikana suoritetaan kaikki kokeen osiot kokelaan valitsemassa järjestyksessä, esimerkiksi: - puheen ymmärtämisen osio tai osioita - rakenneosio tai osioita (kielioppia ja sanastoa) - luetun ymmärtämisen osioita - kirjoitelma tai lyhyitä kirjoitelmia. Perinteisiä erillisiä kuullun ymmärtämisen kokeita ei siis enää ole (paitsi venäjä keväällä 2018). 25
DIGITALISOITUVA YLIOPPILASTUTKINTO Oleellista on hyvä kokeeseen valmistautuminen, työnteko ja motivaatio, koetyypistä huolimatta. Digitaalisessa kokeessa omat laitteet mukana kokeessa: oma läppäri + latausjohto läppärin vaatimuksia ks. seuraava dia oma langallinen hiiri ja omat langalliset kuulokkeet osaat käynnistää koneen koejärjestelmään YO-koetikulta olet perehtynyt opiskelijan ohjeeseen YTL:n sivuilla: https://www.ylioppilastutkinto.fi/maaraykset/tiedote-kokelaille/opiskelijanohje kokelaan vastuulla on valita oikea koe kokeen alussa kokeen alettua voidaan antaa apua vain teknisissä häiriötilanteissa Turha huolestuminen on turhaa: vastaukset tallentuvat reaaliajassa kevään 2017 ja syksyn 2017 kokemukset olivat positiivisia vastaukset muokattavissa käsialan merkitys katoaa 26
LÄPPÄRIN VAATIMUKSIA Läppärissä vähintään kaksi usb-porttia: niihin kytketään langallinen hiiri ja kokeen alussa jaettava YO-koetikku. Läppäriin kytketään myös langalliset kuulokkeet, niitä varten joko kolmas USB-portti tai perinteinen kuulokeliitäntä riippuen siitä millaiset kuulokkeet sinulla on. Läppäriin kytketään langallinen YO-koeverkko, sitä varten tarvitaan paikka kytkimelle (ethernet / atk-verkkokytkin). Jos läppärissä ei ole ethernet-kytkintä, tarvitaan etukäteen testattu adapteri sen kytkemiseksi ja vapaa usb-portti. 27
HYLÄTYN YO-KOKEEN UUSIMINEN: Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollisen hylätyn kokeen uusinnan voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe, edellyttäen että tutkinnossa säilyy yksi vaativampi koe. HYVÄKSYTYN YO-KOKEEN KOROTTAMINEN: Hyväksytyn kokeen saa yrittää korottaa vain kerran, ilman aikarajoituksia. Jos uusiminen tapahtuu ennen tutkinnon valmistumista, merkitään yo-todistukseen paras arvosana. 28