Talousarvio Taloussuunnitelma

Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2018-2020 Kaupunginvaltuusto 11.12.2017

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kaupunginvaltuuston asettamat avaintavoitteet 3 Talousarvion yleisperustelut 5 Rahoitusosa 8 Talouden tunnusluvut 13 Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma 14 Investointiosa 15 Talousarvion käyttöohjeet 16 Käyttötalousosa ja määrärahatasot 21 Konsernipalvelut 22 EKSOTE, Sosiaali- ja terveyspalvelut 32 Hyvinvointilautakunta 33 Kaupunkikehittämislautakunta 51 Ympäristövalvonta 63 Konserniyhtiöt Konserniyhteenveto 69 Strategiset yhtiöt Imatran YH-Rakennuttaja Oy 74 Imatran Seudun Yritystilat Oy 80 Imatran Vuokra-asunnot Oy 84 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 88 Imatran Lämpö Oy 94 Imatra Base Camp Oy 98 Muut seurattavat yhtiöt Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy 103 Imatran Toimitilat Oy 107 LIITE Imatran kaupunkikonsernin valvontajärjestelmän kuvaus 111 Kannen kuva: Imatrankoski Kuvaaja: M. Hirvonen

3 Hyvinvoinnin ja yrittämisen rajakaupunki Imatra on houkutteleva, viihtyisä ja laadukas yrittämisen ja asumisen kaupunki. Imatra tunnetaan elinvoimaisena, vireänä ja kansainvälisenä rajakaupunkina. Imatralla asukkaan on hyvä elää, vierailijan viipyä ja yrittäjän sekä elinkeinoelämän menestyä naapurien ja ympäristön kanssa sopusoinnussa. KAUPUNGINVALTUUSTON ASETTAMAT AVAINTAVOITTEET ELINVOIMAISUUDEN VAHVISTAMINEN Parannamme työllisyyttä ja elinvoimaa toimimalla ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti. Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Panostamme matkailu- ja elämänlaatupalveluiden kehittämiseen. Lisäämme tehokasta viestintää ja markkinointia. HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Tarjoamme asukkaille laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Tuemme asukkaiden omatoimisuutta. Tuemme asukkaiden hyvinvoinnin ja työllisyyden paranemista. Takaamme edistykselliset oppimisympäristöt ja opinpolut kaiken ikäisille. Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. IMATRAN KAUPUNKI

4 UUDISTUVA TOIMINTATAPA Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuudenhallintaa. Kehitämme työyhteisö- ja palvelurakennetta. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Järjestämme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioon ottaen. Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Luomme lisäarvoa palveluprosesseihin teknologiaa hyödyntäen. Panostamme taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävään kehitykseen. Kannustamme kuntalaisia osallistumaan. Terävöitämme kaupungin omistajaohjausta ja edunvalvontaa. Rakennamme ja ylläpidämme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. IMATRAN KAUPUNKI

5 TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Yleiset perusteet ja kehitysnäkymät Maailmantalouden myönteinen vire on vahvistunut kuluvan vuoden aikana. Talouskasvua ylläitävät erityisesti nousevat taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailman talouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2017. Kasvun ennustetaan kiihtyvän 3,7 % vuonna 2018 ja 3,8 % vuonna 2019. Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen on ylittänyt EU perussopimuksen artiklassa 126 asetetun 60 prosentin viitearvon vuodesta 2014, eikä velkasuhde ole komission ennusteissa toistaiseksi laskenut 60 % prosentin viitearvon alapuolelle. Komissio onkin vuodesta 2013 lähtien laatinut jo seitsemän raporttia siitä, noudattaako Suomi velkakriteeriä. Julkisen talouden syvän alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeuttamistoimet sekä viime vuonna virittynyt talouskasvu. Julkinen velka on kasvanut merkittävästi viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Lähivuosina velkaantumisen vauhti hidastuu, ja velka suhteessa BKT:hen alenee. Koko julkisen talouden tasolla finanssipolitiikka on jossain määrin elvyttävää v. 2017. Kilpailukykysopimus sekä siihen liittyvät hallituksen päättämät veronkevennykset elvyttävät finanssipolitiikkaa n. 1,2 mrd. eurolla. Toisaalta hallituksen päättämistä sopeutumistoimista n. 750 milj. euroa kohdistuu valtiontalouteen. Finanssipolitiikkaa kiristävät myös kuntien sopeutustoimet sekä yksityisen sektorin työeläkevakuutusmaksun korotus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy 1.1.2020 alkaen kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 itsehallintoalueelle (myöhemmin maakunta). Maakunnat perustetaan nykyisten maakuntien pohjalta ja ne perustetaan monitoimialaisiksi ja niiden tehtäväksi tulee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lisäksi mm. pelastustoimen tehtävät, ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät sekä mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto. Maakunnille siirtyvien tehtävien rahoitus poistuu kuntien taloudesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon osuus valtionosuuksista. Samalla siirretään kuntien verotuloja maakuntien rahoitukseen mm. alentamalla kaikkien kuntien tuloveroprosenttia. Vuoden 2016 alusta lukien sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle. Kaupungin asukasluvun väheneminen ja korkea työttömyysaste tuovat lisähaasteita. Kaupungin järjestelyvastuulle jäävässä palvelutuotannossa tuleekin huomioida väestön väheneminen ja ikärakenne. IMATRAN KAUPUNKI

6 Väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2015 IMATRAN KAUPUNKI

7 Työttömyysaste IMATRAN KAUPUNKI

8 RAHOITUSOSA VEROTULOT Kunnallisvero: Tuloveroprosentti on 20,00 %. Kunnallisverot on arvioitu hyödyntäen kuntaliiton ennustetta huomioiden kaupungin väestön väheneminen ja korkea työttömyys. Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän n. 90,3 M vuonna 2018, joka on samalla tasolla kuin vuonna 2017. Yhteisövero: Yhteisöveron 4,1 M :n arvio perustuu kuntaliiton arvioon yhteisöveron kuntien osuudesta. Kaupungin jako-osuutena tullaan käyttämään verohallinnolta saatua ennakkotietoa vuodelle 2018. IMATRAN KAUPUNKI

9 Kiinteistövero: Kiinteistöverotuloarvio vuodelle 2018 on 9,5 M. Hallitus esitti alun perin, että kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettaisiin. Eduskuntakäsittelyn aikana tästä ala- ja ylärajojen korotuksesta kuitenkin luovuttiin ja korotukset jäivät voimaan ainoastaan kiinteistöveroprosenttien ylärajoihin. Lakia sovelletaan vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa. Kiinteistöveroprosentit 2018 ovat seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,55 % vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti 0,41 % muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,00 % voimalaitosten kiinteistöveroprosentti 3,10 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 % rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosenttia ei ole määrätty erikseen. IMATRAN KAUPUNKI

10 VALTIONOSUUDET Ennakkotietojen mukaan talousarvioon on sisällytetty yhteensä 55,3 M peruspalvelujen valtionosuus (ns. yhden putken malli) 57,3 M opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2,0 M Yhteensä 55,3 M Valtionosuuslaskelmassa (opetus- ja kulttuuritoimi) on huomioitu ns. läpikulkueränä IBlukiolle ja Itä-Suomen koululle sopimusten mukaisesti maksettavat valtionosuudet 0,3 M. VERORAHOITUS RAHOITUSTULOT JA -MENOT Lainojen koroissa tullaan huomiomaan nykyisen lainankannan korkojen lisäksi vuosina 2018-2020 nostettavaksi arvioitujen lainojen korot. Nostettavien lainojen korko on laskettu 2,0 % mukaisesti. Muut korko- ja rahoitusmenot sekä korko- ja rahoitustulot on arvioitu vuoden 2017 toteutuman perusteella. IMATRAN KAUPUNKI

11 PITKÄAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS Pitkäaikaisten saamisten vähennyksenä, on huomioitu yksityisten ja yhteisöjen lainojen lyhennykset sekä taseyksikön pitkäaikaisten lainojen muutos. PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS JA VÄHENNYS Pitkäaikaista lainaa arvioidaan talousarviovuonna nostettavan 14,1 M ja lyhennettävän 11,9 M. Suunnitelmakaudella 2018-2020 lainakannan arvioidaan nousevan 64 M :sta 67 M. IMATRAN KAUPUNKI

12 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Alijäämän kattamisvelvollisuus on kytketty tilinpäätöksen osoittamaan kertyneeseen alijäämään, ja se on katettava viimeistään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2017 tulos arvioidaan muodostuvan 7 M ylijäämäiseksi. Kaupungin vuoden 2016 tilinpäätöksen mukaan edellisten vuosien ylijäämä on yhteensä 58,8 M. IMATRAN KAUPUNKI

13 TALOUDEN TUNNUSLUVUT Tot. arvio TP 2015 TP 2016 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 Toimintakate (M ) -145-146 -146-151 -151-151 Vuosikate (M ) 11,1 14,3 14,9 8,3 8,7 8,9 Vuosikate ( /asukas) 399 519 545 306 320 332 Investoinnit netto (M ) -16,4-10,9-14,1-10,5-10,7-10,1 Investointien tulorahoitus, % 54,3 131,6 106,0 79,4 81,1 88,8 Lainakanta (M ) 60,8 61,2 61,8 64,0 66,0 67,1 Lainakanta ( /asukas) 2 183 2 222 2 260 2 352 2 440 2 495 Konsernin lainakanta ( /asukas) 6 792 7 117 7 413 7 641 7 559 7 308 IMATRAN KAUPUNKI

14 TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA 1 000 Ennuste Ennuste 1 000 TP 2016 KS 2017 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TP 2016 KS 2017 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintakate -145 740-150 561-145 563-150 686-150 644-150 602 Toiminnan rahavirta Verotulot 106 689 103 388 105 551 103 897 104 230 104 454 Vuosikate 14 286 7 690 14 906 8 314 8 670 8 936 Kunnan tulovero 93 467 90 240 91 234 90 270 90 450 90 634 Satunnaiset erät 0 0 854 0 0 0 Kiinteistövero 9 262 9 511 10 159 9 511 9 580 9 670 Tulorahoituksen korj.erät -3 563 Yhteisövero 3 959 3 637 4 159 4 116 4 200 4 150 Investointien rahavirta Valtionosuudet 53 738 55 198 55 198 55 337 55 337 55 337 Investointimenot -32 267-12 267-14 449-10 818-10 883-10 205 Peruspalvelut 56 393 57 376 57 376 57 311 57 311 57 311 Rahoitusosuudet inv. 1 150 391 391 348 190 140 Opetus ja kulttuuri -2 655-2 178-2 178-1 975-1 975-1 975 Pys. vast. hyöd. luov. tulot 14 613 Rahoitustuotot ja -kulut -401-335 -280-233 -253-253 Toiminnan ja inv. rahavirta -5 781-4 186 1 703-2 156-2 023-1 129 Vuosikate 14 286 7 690 14 906 8 314 8 670 8 936 Rahoituksen rahavirta Suunnitelmapoistot 9 379 7 729 8 277 8 280 8 236 8 171 Antolainojen lisäys Satunnaiset erät 0 0 854 0 0 0 Antolainojen vähennys 9 408 Tilikauden tulos 4 907-40 7 483 35 434 765 Lainakannan muutokset Poistoeron muutos 0 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lis. 14 000 14 931 14 931 14 056 15 904 14 841 Varausten muutos 0 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen väh. -13 616-14 251-14 251-11 900-13 881-13 712 Rahastojen muutos 321 0 0 0 0 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä 5 227-40 7 483 35 434 765 Muut maksuvalm. muutokset Pitkäaik./lyhytaik. saamisten muutos -8 369 101 Vaikutus maksuvalmiuteen -4 358-3 405 2 383 0 0 0 Lainakanta 1000 61 153 61 833 61 833 63 989 66 012 67 141 Lainakanta /asukas 2 222 2 260 2 260 2 352 2 440 2 495 Investointien tulorahoitus-% 45,9 64,8 106,0 79,4 81,1 88,8

15 INVESTOINTIOSA TALOUSARVION INVESTOINTIOSA TS 2018-2020 1 000 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 KAUPUNKI - KIINTEÄ OMAISUUS T 0 0 0 0 M -300-300 -300-300 N -300-300 -300-300 KAUPUNKI-INFRA Uudisrakennuskohteet N -400-550 -100-100 Vesihuollon erilliskohteet N -210-750 -2 250-2 250 Saneerauskohteet N -4 820-4 945-6 050-6 050 Muu kunnallistekniikka N -370-435 -145-15 Perusinvestoinnit yhteensä T 150 170 50 0 M -5 950-6 850-8 595-8 415 N -5 800-6 680-8 545-8 415 Elinkeinopoliittiset investoinnit T 215 140 140 140 M -1 760-2 305-1 395-1 395 N -1 545-2 165-1 255-1 255 IRTAIN OMAISUUS Konsernipalvelut N -239-531 0 0 Hyvintointi- ja koulutuspalvelut N -642-692 -543-95 Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut N -100-76 -30 0 Imatran seudun ympäristöviranomainen N 0-26 -20 0 IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ N -981-1 325-593 -95 OSAKKEET JA OSUUDET N 0 0 0 0 INVESTOINNIT YHTEENSÄ NETTO -8 626-10 470-10 693-10 065 IMATRAN KAUPUNKI

16 TALOUSARVION 2018 KÄYTTÖOHJEET 1. Talousarviorakenne Kuntalain 110 mukaan kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Kaupungin talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan, investointiosan sekä rahoitusosan. Talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. 2. Tilivelvollisuus ja hyväksymismenettelyt 2.1 Tilivelvollisuus Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä edellä mainittujen toimielinten alaisuudessa toimivien luottamushenkilöelinten jäsenet ja esittelijät. Tilivelvollisia ovat myös ensisijaisen esittelijän lisäksi määritellyt muut toimielinten esittelijät. Talousarvio on kaupunginvaltuuston hyväksymä sitova ohje kaupunginhallitukselle, lautakunnille, viranhaltijoille ja työntekijöille. Tilivelvollisten on huolehdittava siitä, että myönnetyt määrärahat riittävät tavoitteiden saavuttamiseen ja hyväksyttyjen tilaussopimusten toteuttamiseen. Määrärahojen ja rahamäärien käytössä on noudatettava hallintosäännön määräyksiä, talousarvion käyttöohjeita, kaupunginhallituksen päätöksiä ja taloushallinnon ohjeita sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteita ja tarkempia ohjeita. Määrärahoja ja rahamääriä saa käyttää vain talousarviovuoden menoihin ja talousarviossa sekä tilaussopimuksissa hyväksyttyihin tarkoitukseen, ellei erikseen muuta päätetä. Kaupunginhallitus voi siirtää hyväksymisvastuun ja rahamäärän erikseen määriteltyjen kohtien osalta toiselle vastuualueelle, jos se tehtävien hoidon ja vastuun rajaamisen kannalta on tarpeen. 2.2 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunginhallitus vastaa kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Konsernin johto, tytäryhteisöjen toimitusjohtajat ja johtavat viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkemmat tehtävät ja vastuut on kuvattu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa (kv 9.12.2013). 2.3 Palvelujen myynnin laskutus Palvelujen myynnin laskutuksessa noudatetaan rahasaatavien laskutus- ja perintäohjeita sekä taloushallinnon antamia tarkempia ohjeita. IMATRAN KAUPUNKI

17 2.4 Ostaminen Kaikkien ostoja suorittavien henkilöiden on toimittava ostolaskuprosessin sovittujen toimintatapojen mukaisesti: ostajanumero ja tarvittaessa poikkeava kohdistus. Hankintoja tekevien on annettava toimittajalle kulloinkin käytössä oleva oikea laskutusosoite. Myös ostoja suorittavien esimiesten on seurattava vastuuyksikköjensä ostoja sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Ostajan on huolehdittava ostolaskun oikeellisuuden ja sopimuksen tarkistamisesta. Hankinnoissa noudatetaan hankintaintrassa olevia ohjeita ja menettelytapoja. 3. Talousarvion sitovuus Käyttötalous Lautakuntakohtaiset strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2018 ovat valtuustoon nähden sitovat. Valtuustoon nähden sitova määräraha vuoden 2018 talousarviossa on lautakunnan toimintakate, ellei tässä ohjeessa ole muuta mainittu. Lautakunnan tulee määritellä sitovalle tavoitteelle mittarit ja mittarin arvon, jolla seurataan tavoitteen toteutumista. Arvo voi olla myös sanallinen. Investointiosa Lainalla rahoitettavaksi suunnittelut elinkeinopoliittiseksi hankkeeksi merkityt kohteet ovat kaupunginvaltuuston nähden sitovia määrärahoja. Kaupunginhallitus päättää erikseen talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien elinkeinopoliittisten hankkeiden käynnistämisestä. Samalla kaupunginhallitus oikeutetaan siirtämään hankkeen rahoitustarve ao. määrärahatasolle Muilta osin investointiosan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat määrärahatasot kunnallistekniikassa ovat seuraavat: Uudisrakennuskohteet Saneerauskohteet Muu kunnallistekniikka Imatran vesi, erilliskohteet (taseyksikkö) Saneeraukset sisältävät myös osan vesihuoltoverkoston saneerauksista. Kaupunkikehittämislautakunta päättää rahamäärien osoittamisesta katujen perusparantamiseen ja vesihuoltoverkostojen saneeraukseen. Irtain käyttöomaisuus, jakautuu seuraaviin sitoviin tasoihin Keskushallinto- ja konsernipalvelut Hyvinvointipalvelut Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut Ympäristövalvonta IMATRAN KAUPUNKI

18 Osakkeet ja osuudet, sitova Aineettomaan omaisuuteen kuuluvien vastikkeellisesti hankittujen toimilupien, patenttien, lisenssien, tavaramerkkien sekä vastaavien oikeuksien hankintameno on aktivoitava. 4. Talousarvion muuttaminen ja muutosmenettely Lähtökohtana talousarvion muuttamiselle on, että talousarvioon ei tehdä nettolisäyksiä talousarviovuoden aikana. Kunkin toiminnan vastuuhenkilön on oltava selvillä jäljellä olevien määrärahojen/rahamäärien riittävyydestä. Määrärahan muutosesityksen yhteydessä on selvitettävä myös toimintaa koskevien tavoitteiden ja sopimusten muutostarve. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päätetään seuraavasti: Kaupunginvaltuusto päättää sitovan määrärahan ylittymisestä ja sitovien tavoitteiden alittumisesta. Kaupunginhallitus päättää käyttövarojensa myöntämisestä ja käyttämisestä katteena myös muiden vastuualueiden määrärahamuutoksiin konsernipalveluiden rahamäärien sekä sitovuustason päätösvallan siirrosta alaisilleen viranhaltijoille kiinteän omaisuuden vastuualueen määrärahan käytöstä osakkeisiin ja osuuksiin varattujen rahamäärien käytöstä määrärahan siirrosta investointiosasta käyttötalouteen, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on järkevää toteuttaa käyttötalouden projektina tai kirjanpitosäädökset sen vaativat vastaavasti määrärahan siirrosta käyttötalousosasta investointiosaan, mikäli talousarvion hyväksymisen jälkeen osoittautuu, että hanke on tarkoituksenmukaista toteuttaa investointihankkeena tai kirjanpitosäädökset sen vaativat elinkeinopoliittisiin investointeihin varattujen rahamäärien siirtämisestä ao. määrärahatasolle päättää yli vuoden pituisten hankkeiden käynnistämisestä ja rahoituksesta, kun vuosittainen rahoitusosuus ei ylitä 10.000 euroa. Lautakunnat päättävät rahamäärien välisistä siirroista ennen toimenpiteiden toteuttamista, kun muutos ei aiheuta sitovan määrärahan ylittymistä. IMATRAN KAUPUNKI

19 5. Talousarvion käytön erityisohjeet Taloushallinto oikeutetaan tekemään muutokset toimialojen välillä eläkemenoperusteisten ja varhaiseläkemenoperusteisten laskujen perusteella ja tehdä tarvittaessa esitys rahoitustarpeesta ja sen kattamisesta. Taloushallinto oikeutetaan tekemään keskitetysti vastuualueiden välillä muutoksia (mm. henkilöstösiirrot), jotka eivät vaikuta kaupungin kokonaismäärärahaan. Avustuksista, jotka on hyväksytty talousarvion käsittelyn yhteydessä varauksina sekä muista käyttövaroista talousarviovuoden aikana myönnettävistä tulee tehdä erillinen viranhaltijapäätös, mikäli siitä ei ole tehty aikaisemmin päätöstä. Kaupungin sisäiselle tarkastukselle on varattava mahdollisuus avustusta saavan yhteisön hallinnon ja tilien tarkastamiseen Rahoitussopimusten (leasing ym. sopimukset) tekeminen edellyttää, että rahoituksen edullisuus on selvitetty taloushallinnon kanssa. Sisäiset menot sisältyvät määrärahoihin ja rahamääriin. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden aktivointiraja on 10.000 euroa. (KiLa:n kuntajaosto: Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista.) Hankkeille, jotka saavat ulkopuolista rahoitusta, on aina avattava erillinen projektinumero, jolle kustannukset ja rahoitus kirjataan. Projektien tosite- ym. aineiston säilytysaika on hankekohtainen, tarkistettava rahoittajan päätöksestä. Palkkoihin varattuja rahamääriä ei saa käyttää muiden menojen katteena eikä toisin päin. Mikäli tehdään päätös toiminnon ulkoistamisesta, voidaan palkkavaraus siirtää tällöin palvelujen ostoon varattuun rahamäärään. 6. Arvonlisävero Verollisten myyntien ja ostojen arvonlisäverot eivät sisälly määrärahaan (huom. vähennysrajoitukset). Veron osuus käsitellään rahoituseränä taseessa. Tämä tulee ottaa huomioon mm. kustannuslaskennassa ja hinnoittelussa. Toiminta-avustukset ja rahoitusosuudet ovat pääsääntöisesti arvonlisäverotonta julkista rahoitusta. Toiminta-avustusten osalta on tarkastettava avustuksen mahdollinen laskennallinen arvonlisäveropalautus. Laskennallinen palautus voidaan tehdä, kun yksityinen maksun saaja on rekisteröity sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajaksi ja palvelutuottajan kanssa on tehty ostosopimus verottomasta sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelusta (mm. työpajatoiminta). Kun kaupunki luovuttaa tiloja tai palveluja (esim. uimahallikäyntejä) vastikkeetta ulkopuolisille, on kyseessä kaupungille aiheutuvasta ulkoisesta avustusmenosta sekä tiloja/palveluja tuottavan yksikön ulkoisesta vuokra- tai myyntitulosta. Mikäli luovutus normaalisti olisi verollista, suoritetaan siitä arvonlisävero. EU-hankkeiden arvonlisäverollisuus tulee selvittää ennen hankehakemusten lähettämistä. IMATRAN KAUPUNKI

20 Taloushallinnon kirjanpitoyksikkö antaa ohjeita arvonlisäveroasioissa. 7. Talousarvion seuranta Käyttösuunnitelmalla tarkoitetaan talousarviossa hyväksyttyjen rahamäärien jakamisesta eri kuukausilla ja niiden jatkuvaa seurantaa. Sitovien toiminnallisten tavoitteiden ja käyttösuunnitelman toteutumisesta raportoidaan hyväksytyn raportointiaikataulun mukaisesti. Projektinumeron käyttöönotto sisäisessä laskennassa on rajattu käyttötalouden osalta vain projekteille. Kirjanpito avaa projektinumeron ja avaamisen yhteydessä tulee ilmoittaa myös päättymisaika. Käyttösuunnitelmassa tulee projektille osoittaa myös rahoitus. 8. Hankerahoitusten huomioiminen käyttösuunnitelmassa Käyttösuunnitelmaan sisällytetään hankkeiden kustannusarvion mukaiset menot (alv 0 %) ja tulot, kun hankkeen toteuttamis- ja rahoituspäätös on saatu. Päätökset tulee toimittaa myös taloushallintoon (kirjanpitoon). Talousarvioon sisältyvien hankemäärärahojen käyttösuunnitelma on laadittava myös investointien osalta ja käsiteltävä lautakunnassa. IMATRAN KAUPUNKI

21 KÄYTTÖTALOUSOSA JA MÄÄRÄRAHATASO TP2016 KS2017 TA2018 1 000 Toimintatuotot 28 341 19 337 19 587 Myyntituotot 9 625 9 535 9 442 Maksutuotot 2 550 2 696 2 664 Tuet ja avustukset 1 503 669 670 Muut toimintatuotot 14 664 6 437 6 811 Toimintakulut 174 082 169 898 170 273 Henkilöstökulut 39 845 38 174 38 699 Palvelujen ostot 115 168 114 649 113 548 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 724 3 373 3 362 Avustukset 1 915 1 952 1 947 Muut toimintakulut 11 429 11 750 12 717 Toimintakate -145 740-150 561-150 686 Suunnitelman mukaiset poistot 9 379 7 729 8 280 Määrärahataso KS2017 TA2018 1 000 Konsernipalvelut Toimintatuotot 3 071 3 332 Toimintakulut 12 668 13 781 Toimintakate -9 596-10 449 Eksote, sosiaali- ja terveyspalvelut Toimintatuotot 2 150 2 202 Toimintakulut 93 004 92 063 Toimintakate -90 853-89 861 Hyvinvointilautakunta Toimintatuotot 3 999 3 845 Toimintakulut 47 205 47 445 Toimintakate -43 206-43 600 Kaupunkikehittämislautakunta Toimintatuotot 9 014 9 058 Toimintakulut 15 062 14 957 Toimintakate -6 047-5 899 Ympäristövalvonta Toimintatuotot 1 102 1 149 Toimintakulut 1 960 2 026 Toimintakate -857-877 Käyttötalous yhteensä Toimintatuotot 19 337 19 587 Toimintakulut 169 898 170 273 Toimintakate -150 561-150 686 IMATRAN KAUPUNKI

22 KONSERNIPALVELUT Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Rami Hasu, hallintojohtaja Kaisa Heino ja talousjohtaja Kai Roslakka 1. Tehtäväalueen kuvaus Konsernipalvelujen tehtävänä on avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa kaupungin vastuualueiden ja konserniin kuuluvien yhteisöjen johtamisessa, sekä toimintojen linjauksia koskevien kaupunginhallituksen päätösten valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Konsernipalvelut -vastuualueen tehtävänä on lisäksi vastata keskitetysti kaupungin yleishallintoon ja tukipalveluihin liittyvistä asioista, erityisesti kuntalaisten osallistumisen turvaamisesta ja koko kaupunkikonsernin hallinnon, asiakirjahallinnon, sopimushallinnan, talouden, tarkastus- ja riskienhallinta-, tietohallinto-, tila- ja muiden teknisten palvelujen, henkilöstöpalvelujen, markkinoinnin, viestinnän ja hankintojen kehittämisestä ja johtamisesta. Konsernipalvelut -vastuualueen kokonaisuudesta vastaavina viranhaltijoina toimivat erikseen määriteltyjen prosessivastuiden mukaisesti kaupunginjohtaja, hallintojohtaja ja talousjohtaja: KONSERNIPALVELUT

23 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Konsernipalveluissa jatketaan toimintaprosessien sähköistämistä. Kaupungin viestintäprosesseja ja osallisuusviestintää ja muuta osallisuustoimintaa kehitetään. Kaupungin toimintoja kehitetään ja yhtenäistetään yhä laajemmin konsernitasoisesti. 3. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden vahvistaminen Sitovat tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Parannamme työllisyyttä ja elinvoimaa toimimalla ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti. Rakennamme tehokkaat verkostot ja vaikuttamiskanavat edistämään työpaikkojen syntymistä ja niiden pysymistä alueella. Toimimme aktiivisesti seutukaupunkiverkostossa (seutukaupunkien asema ja yhteydet ministeriöihin) ja olemme aktiivisesti mukana rakentamassa valtakunnallista seutukaupunkiohjelmaa. Imatran kaupunki on /ei ole osallistunut ja vaikuttanut aktiivisesti valtakunnalliseen seutukaupunkiohjelman tai muun seutukaupunkivaikuttamisen sisältöön. Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Kehitämme yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa ja palveluratkaisuissa. Panostamme matkailuja elämänlaatupalveluiden kehittämiseen Luomme, ylläpidämme ja hyödynnämme kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja. Keräämme tietoa uusista matkailutarpeista ja - mahdollisuuksista, sekä edistämme potentiaalisten matkailijoiden tietoisuutta Imatran mahdollisuuksista. Kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa panostamme erityisesti Venäjälle ja Kiinaan suuntautuvien suhteiden kehittämiseen. Kytkemme rajaliikenteen sujuvoittamishankkeeseen uusia liikkumista helpottavia palveluja. Luomme strukturoidun konsernitasoisen mallin, sekä toiminnalliset, strategiaamme tukevat tavoitteet kansainvälisen ja matkailu- ja tapahtumatoiminnan toteuttamiseksi. Uusia liikkumista helpottavia palveluja on otettu käyttöön. kyllä/ei Kyllä/ei Lisäämme tehokasta viestintää ja markkinointia. Imatran näkyvyyden kasvattaminen. Konserniviestinnän yhtenäistäminen. Terävöitämme kansainvälistä viestintäämme. Tuomme aktiivisesti esille kestävän kehityksen hankkeitamme. Luomme kaupungin näkyvyysseurantatyökalujen käyttöönottoon ja hyödyntämiseen perustuvat uudet toimintamallit. Kyllä/ei Imatran myönteinen näkyvyys mediassa 12/2018 > v. 1/2018 KONSERNIPALVELUT

24 Avaintavoite: Hyvinvoinnin edistäminen Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tarjoamme asukkaille laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Palveluiden kehittäminen perustuu määriteltyihin toimintamalleihin, monipuoliseen asiakastarpeiden selvittämiseen ja asiakas- ja asukaspalautteen hyödyntämiseen. Luomme uuden asiakaspalauteja laadun kehittämistä sekä riskienhallintaa tukevan toimintamallin hyödyntäen teknologian mukaiset järjestelmäratkaisut. Uusi toimintamalli on luotu. Kyllä/ei. Järjestelmäpilotti on toteutettu. Kyllä/ei. Tuemme asukkaiden omatoimisuutta Tuemme aktiivisin toimenpitein asukkaiden yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta elinympäristöönsä liittyvissä asioissa. Luomme uudenlaisen yhteistyöverkoston kaupunginosayhdistyksiin ja muihin asukasyhteisöihin, sekä vuorovaikutteisen asukasviestinnän mallin. Kyllä/ei Tuemme asukkaiden hyvinvoinnin ja työllisyyden paranemista. Panostamme kaupungin ja kaupunkilaisten turvallisuuteen. Konsernitasoisen riskienhallinnan organisoinnin ja yhteistyökäytäntöjen päivittäminen, mukaan lukien poikkeustila- ja kriisiviestinnän päivitys osana viestintäohjelmaa. Kyllä /ei Tuemme asukkaiden työllistymistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen valtakunnalliset kehittämishankkeet. Nuorten työllistämiseen ja yritysten työvoiman saannin parantamiseksi käyttöön otettua kesätyöseteliä käytetään Imatralla 100 %:sti (200 seteliä). Käytettyjen kesätyösetelien lkm/200. Osallistumme työ- ja elinkeinoministeriön vaikuttavuusinvestointi (SIB) hankkeeseen. Kyllä /ei Takaamme edistykselliset oppimisympäristöt ja opinpolut kaiken ikäisille. Turvaamme varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden tarpeiden mukaiset tukipalvelut ja tilat. KONSERNIPALVELUT

25 Avaintavoite: Uudistuvat toimintatavat Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin toimintaprosesseja ja omaisuudenhallintaa. Uudistamme prosessejamme ja kehitämme tiedolla johtamisen välineitä hyödyntäen uuden teknologian ratkaisut. Toteutetaan konsernin lähiesimiesten ja asiantuntijoiden valmennus tiedolla johtamiseen. Luodaan toimintamalli perustuen vastuuhenkilöiden kykyyn tulkita kaupungin omilta raporteilta löytyvää dataa ja tehdä sen perusteella kehitystoimia. Osallistumisprosentti Malli otettu käyttöön (kysely): Kyllä/ei. Tehty selvitys konsernipalveluiden prosesseihin kohdistuneesta työajasta ja merkittävät kehitysehdotukset prosessien jatkokehittämiseksi. Kyllä/ei Kehitämme työyhteisöja palvelurakennetta. Hyödynnämme joustavat rahoituksen ja omistamisen mallit tulevaisuuden tarpeet ja muuntojoustavuus turvaten. Toteutamme strategisen budjetoinnin mallin, jossa strategisten linjausten kustannukset tulevat läpinäkyviksi. Malli käytettävissä vuoden 2019 talousarvion valmistelussa. Kyllä/ei. Tehostamme tilojen käyttöä. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Toteutamme suunnitelmallista ja aktiivista henkilöstövoimavarojen johtamista ja ohjaamista. Henkilöstö/koulutussuunnittelu yhdistetään talousarvion valmisteluun. Koko konsernitasolla samat seurattavat asiat ja esitystapa. Konsernitasoinen talouden raportointijärjestelmään integroitu henkilöstöraportointi on vakiintunut käyttöön. Kyllä/ei. Järjestämme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioon ottaen. Kehitämme palveluja kohti yhden luukun periaatetta hyödyntäen myös digitaalisten ja omatoimipalvelujen mahdollisuuksia. Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Vahvistamme kokeiluihin ja kehittämiseen kannustavan työskentely- ja toimintakulttuurin syntymistä. Otamme käyttöön sisäisen kehittämisen ja muutosjohtamisen tukemisen toimintamallit (mm. muutosagenttikäytänteet ja suunnitelma kannustinjärjestelmästä). Kyllä/ei Luomme lisäarvoa palveluprosesseihin teknologiaa hyödyntäen. Kehitämme digitaalisia palveluja ottaen huomioon monimuotoiset asiakastarpeet. KONSERNIPALVELUT

26 Panostamme taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävään kehitykseen. Otamme hankinnoissa huomioon kestävän kehityksen edistämismahdollisuudet. Luomme toimintamallin, jolla julkisten hankintojen kynnysarvot ylittävissä kilpailutuksissa selvitetään säännönmukaisesti mahdollisuudet kestävän kehityksen arvojen huomioon ottamisen hankinnassa. Kyllä/ei Kannustamme kuntalaisia osallistumaan. Parannamme osallistumisen ja vaikuttamisen kiinnostavuutta, tehokkuutta, madallamme kynnystä osallistua ja vaikuttaa luomalla ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia osallistumiskanavia. Osallistu ja vaikuta -ohjelman sekä siihen liittyvien verkkosivujen uudistaminen. Kyllä/ei Terävöitämme kaupungin omistajaohjausta ja edunvalvontaa. Turvaamme kaupunkikonsernin edun maakuntauudistuksessa ja valmistaudumme uudistukseen ennakoivasti. Olemme aktiivisesti mukana Etelä-Karjalan maakuntahallinnon esivalmisteluprojektissa, sekä maakunnan toimijoiden välisessä yhteisessä valmistelussa. Kyllä/ei Rakennamme ja ylläpidämme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Olemme aktiivisesti mukana kansallisia ja kansainvälisiä suhteita tukevassa toiminnassa. 4. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Rakennamme tehokkaat verkostot ja vaikuttamiskanavat edistämään työpaikkojen syntymistä ja niiden pysymistä alueella. Kehitämme yritysvaikutusten arviointia päätöksenteossa ja palveluratkaisuissa. Luomme, ylläpidämme ja hyödynnämme kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja. Keräämme tietoa uusista matkailutarpeista ja -mahdollisuuksista, sekä edistämme potentiaalisten matkailijoiden tietoisuutta Imatran mahdollisuuksista. Kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa panostamme erityisesti Venäjälle ja Kiinaan suuntautuvien suhteiden kehittämiseen. Imatran näkyvyyden kasvattaminen. Konserniviestinnän yhtenäistäminen. Terävöitämme kansainvälistä viestintäämme. Tuomme aktiivisesti esille kestävän kehityksen hankkeitamme. Riskiarviointi Yritysten sijoittumisia ei tapahdu. Yrityksiä muuttaa pois. Yritysvaikutusten arviointi epäonnistuu, eikä päätöksenteon vaikutuksia elinkeinoelämään osata ennakoida. Kansainvälinen yhteydenpito ei johda konkreettiseen toimintaan, jolla olisi strategista merkitystä. Imatran kiinnostavuus ja maine eivät parane. KONSERNIPALVELUT

27 Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Palveluiden kehittäminen perustuu määriteltyihin toimintamalleihin, monipuoliseen asiakastarpeiden selvittämiseen ja asiakas- ja asukaspalautteen hyödyntämiseen. Tuemme aktiivisin toimenpitein asukkaiden yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta elinympäristöönsä liittyvissä asioissa. Panostamme kaupungin ja kaupunkilaisten turvallisuuteen. Tuemme asukkaiden työllistymistä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hyödyntäen valtakunnalliset kehittämishankkeet. Turvaamme varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden tarpeiden mukaiset tukipalvelut ja tilat Uudistamme prosessejamme ja kehitämme tiedolla johtamisen välineitä hyödyntäen uuden teknologian ratkaisut. Hyödynnämme joustavat rahoituksen ja omistamisen mallit tulevaisuuden tarpeet ja muuntojoustavuus turvaten. Tehostamme tilojen käyttöä. Toteutamme suunnitelmallista ja aktiivista henkilöstövoimavarojen johtamista ja ohjaamista. Kehitämme palveluja kohti yhden luukun periaatetta hyödyntäen myös digitaalisten ja omatoimipalvelujen mahdollisuuksia. Vahvistamme kokeiluihin ja kehittämiseen kannustavan työskentely- ja toimintakulttuurin syntymistä. Kehitämme digitaalisia palveluja ottaen huomioon monimuotoiset asiakastarpeet. Otamme hankinnoissa huomioon kestävän kehityksen edistämismahdollisuudet. Parannamme osallistumisen ja vaikuttamisen kiinnostavuutta, tehokkuutta, madallamme kynnystä osallistua ja vaikuttaa luomalla ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia osallistumiskanavia. Turvaamme kaupunkikonsernin edun maakuntauudistuksessa ja valmistaudumme uudistukseen ennakoivasti. Olemme aktiivisesti mukana kansallisia ja kansainvälisiä suhteita tukevassa toiminnassa. Riskiarviointi Asiakas- ja asukastarpeiden selvittäminen jää puutteelliseksi. Ei kyetä kehittämään tarpeita vastaavia palveluja (resurssi-, teknologia- tai säännösrajoitusten vuoksi). Asukkaiden aktiivisuus elinympäristöönsä liittyvissä asioissa heikkenee. Kaupunkilaisten turvallisuudentunne heikkenee. Kaupungin työllisyystilanne heikkenee. Varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden kehittämislinjaukset vaikeutuvat tai jäävät täysimääräisesti toteutumatta tukipalvelujen tai tilojen riittämättömyyden vuoksi. Teknologiaratkaisut tai lainsäädäntö estävät prosessien tarkoituksenmukaisen kehittämisen. Emme pysty hyödyntämään joustavia omistamisen malleja, eikä omaisuutemme palvele parhaalla mahdollisella tavalla (laadullisesti tai taloudellisesti) kulloisiakin palvelutarpeita. Uusien / uudistuvien tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa epäonnistutaan. Henkilöstön osaamis-, koulutus- ja työuratiedot ovat puutteellisia tai siten hajanaisesti käytettävissä, että suunnitelmallinen johtaminen ja ohjaaminen estyvät. Palvelujen kehitettäessä ei onnistuta tekemään poikkihallinnollisia asiakasystävällisiä ratkaisuja. Toimintakulttuuri näyttäytyy autoritäärisenä sekä virheitä ja riskejä karttelevana. Teknologiaratkaisut tai lainsäädäntö estävät prosessien tarkoituksenmukaisen kehittämisen. Uusien kestävän kehityksen mukaisten hankinta- ja kilpailutusmenetelmiä ei oteta käyttöön. Kuntalaisten kiinnostus osallistumiseen ja vaikuttamiseen ei kasva. Uudistus toteutuu ennakoimattomasti / hallitsemattomasti. Aktiiviseen verkosto-osallistumiseen ei ole riittäviä resursseja. KONSERNIPALVELUT

28 5. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 9 482 3 071 3 332 3 332 3 332 Myyntituotot 180 617 518 518 518 Maksutuotot -1 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 205 444 502 502 502 Muut toimintatuotot 9 098 2 010 2 312 2 312 2 312 Toimintakulut 15 231 12 668 13 781 13 739 13 697 Henkilöstökulut 3 697 4 658 4 859 4 859 4 859 Palvelujen ostot 6 117 5 096 5 187 5 187 5 187 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 529 560 556 556 556 Avustukset 280 201 261 261 261 Muut toimintakulut 2 608 2 152 2 917 2 875 2 833 Toimintakate -5 749-9 596-10 449-10 407-10 365 Suunnitelman mukaiset poistot 2 024 912 964 920 855 Vuodet 2016 2018 eivät ole vertailukelpoisia. Sitovuus: Konsernipalvelujen tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Vuoden 2018 toimintakatteen jakautuminen palvelukokonaisuuksittain KONSERNIPALVELUT

29 HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilöt: Kaupunginjohtaja Rami Hasu ja hallintojohtaja Kaisa Heino 1. Tehtäväalueen kuvaus Hallintopalvelut kuvaavat yleisnimityksenä edellä aiemmin kuvattuja kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan prosessivastuille määriteltyjä konsernipalvelujen prosesseja. Hallintopalvelut pitävät sisällään muun muassa kaupungin luottamushenkilötoimielinten asioiden valmistelu- ja täytäntöönpanopalvelut, asianhallinta- ja asiakaspalvelut, demokratia-, osallisuus- ja viestintäpalvelut, henkilöstöhallintopalvelut, konsernin laki-, sopimushallinta- ja hankintapalvelut, konsernin strategiset johtamispalvelut, mukaan lukien kansainvälisen, alueellisen ja seudullisen yhteistyön edistäminen ja koordinointi. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hallinnon työmenetelmien ja prosessien jatkuva kehittäminen, hallinnon toimintaprosessien sähköistäminen, sekä henkilöstövoimavarojen (henkilöstön osaamisen, koulutuksen sekä henkilöstön hyvinvoinnin) johtamisen kehittäminen konsernitasoisesti. 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 378 547 589 589 589 Myyntituotot 123 103 47 47 47 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 205 444 502 502 502 Muut toimintatuotot 49 0 40 40 40 Toimintakulut 6 040 7 030 7 821 7 821 7 779 Henkilöstökulut 1 978 2 573 2 875 2 875 2 875 Palvelujen ostot 3 146 3 227 3 085 3 085 3 085 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 81 154 66 66 66 Avustukset 264 201 261 261 261 Muut toimintakulut 572 874 1 533 1 533 1 491 Toimintakate -5 662-6 483-7 232-7 232-7 190 Suunnitelman mukaiset poistot 45 14 14 14 14 KONSERNIPALVELUT

30 TARKASTUS- JA RISKIENHALLINTAPALVELUT Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Arja Kekki 1. Tehtäväalueen kuvaus Sisäinen tarkastus on Imatran kaupungin johtamisjärjestelmän osa, jota johtavat tilivelvolliset (kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja) käyttävät toteuttaessaan tilivelvollisuuteen kuuluvaa valvontavelvollisuuttaan. Riskienhallinta on osa kaikkia kaupunkikonsernin toimintoja ja prosesseja, tarkoittaen järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita tavoitteisiin sekä toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. Tarkastus- ja riskienhallintapalveluiden hallitsemien prosessien tarkoituksena on edistää kaupungille asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista, parantaa päätöksenteon edellytyksiä sekä varmistaa toiminnan vaatimustenmukaisuus, häiriöttömyys ja jatkuvuus. Lisäksi yksikkö tukee kaupunkikonsernin johtoa eri tavoin ja avustaa tarkastuslautakuntaa hallinnon ja talouden tarkastustehtävässä sekä tilintarkastuksen järjestämisessä. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjelma viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi keväällä 2018. Ohjelma laaditaan konsernitasolla vastaamaan uutta kaupunkikonsernin organisaatiorakennetta. Vuoden 2018 aikana ohjelma viedään käytäntöön koko konsernissa. Uuden kuntalain myötä tarkastuslautakunnan tehtävät laajentuvat. Tarkastuslautakunnan arvioinnissa painotetaan entistä enemmän konsernitason tarkastelua. 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 62 66 24 24 24 Myyntituotot 62 66 24 24 24 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut 248 270 213 213 213 Henkilöstökulut 189 207 163 163 163 Palvelujen ostot 38 55 40 40 40 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 1 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 7 8 9 9 9 Toimintakate -186-205 -189-189 -189 KONSERNIPALVELUT

31 TALOUS- JA RAHOITUSHALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Kai Roslakka 1. Tehtäväalueen kuvaus Taloushallinto tuottaa kaupungin toimielimille ennuste- ja seurantatietoja päätöstenteon perustaksi. Taloushallinto vastaa siitä, että päätöksentekijöillä on käytettävissä mahdollisimman oikea ja ajantasainen tieto talouden toteutumasta. Taloushallinto tuottaa keskitetysti kaupungin kirjanpitopalvelut, osto- ja myyntireskontrapalvelut, palkkalaskennat palvelut sekä tietotekniikkapalvelut. Kaupungin talousjohto koordinoi kaupunginjohtajan asettaman investointityöryhmän avulla kaupungin omia ja toimitilayhtiöiden investointeja sekä kaupungin ns. elinkeinopoliittisia investointeja. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talous- ja rahoituspalvelut jatkavat kaupungin talousarvion, osavuosikatsausten ja tilinpäätösten muodon kehittämistä niin, että ne tukevat kaupungin mobiilia toimintatapaa. Kaupungin toimintojen yhtiöittämisen myötä konserniseuranta ja konserniyhtiöiden ohjaaminen on entistä keskeisempää. 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 9 042 2 459 2 720 2 720 2 720 Myyntituotot -5 449 448 448 448 Maksutuotot -1 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 9 049 2 010 2 272 2 272 2 272 Toimintakulut 8 944 5 368 5 747 5 705 5 705 Henkilöstökulut 1 530 1 878 1 821 1 821 1 821 Palvelujen ostot 2 933 1 814 2 061 2 061 2 061 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 435 405 490 490 490 Avustukset 15 0 0 0 0 Muut toimintakulut 2 030 1 270 1 375 1 333 1 333 Toimintakate 98-2 909-3 028-2 986-2 986 Suunnitelman mukaiset poistot 1 979 897 949 906 841 Vuodet 2016 2018 eivät ole vertailukelpoisia. KONSERNIPALVELUT

32 EKSOTE, Sosiaali- ja terveyspalvelut 1. Tehtäväalueen kuvaus Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä vastaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä EKSOTE. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palveluprosesseja kehitetään edelleen yhteistyössä EKSOTE:n kanssa. 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 2 708 2 150 2 202 2 202 2 202 Myyntituotot 0 0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 2 708 2 150 2 202 2 202 2 202 Toimintakulut 93 933 93 004 92 063 92 063 92 063 Henkilöstökulut 2 708 2 150 2 202 2 202 2 202 Palvelujen ostot 91 090 90 722 89 730 89 730 89 730 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 0 0 0 0 Avustukset 135 131 131 131 131 Muut toimintakulut 0 0 0 0 0 Toimintakate -91 225-90 853-89 861-89 861-89 861 Suunnitelman mukaiset poistot 10 0 124 124 124 Sitovuus: Toimintakate on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on sisällytetty ennakkotieto maksuosuudesta. Lisäksi tähän sisältyy ns. läpilaskutuksena käsiteltävät (meno ja tulo) eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut, jotka sisältyvät EKSOTE:n maksuosuuteen. Palvelusopimusneuvotteluissa on sovittu vuoden 2017 osalta, että kaupungin avustuskäytäntöä klubitalon osalta jatketaan ja vastaavasti ko. avustusmäärä pienentää kaupungin maksuossuutta. EKSOTE

33 HYVINVOINTILAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Hyvinvointilautakunnan tehtävänä on edistää kaupungin strategiassa määriteltyjä tavoitteita erityisesti kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta, sekä vastata omalta osaltaan tehtävistä, mitkä laissa on säädetty kunnan velvollisuudeksi edistää asukkaidensa hyvinvointia, mukaan lukien hyvinvointikertomuksen laatiminen ja sitä koskevan seurannan toteuttaminen. Lautakunnan erityisenä tehtävänä on järjestää hallintosäännössä määritellyt Varhaiskasvatuksen, Opetuspalveluiden, Elämänlaatupalveluiden ja Hyvinvointipalveluiden palvelualueille kuuluvat tehtävät. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hyvinvointi- ja koulutuspalveluissa vuoden 2018 talousarvio on pitkälti linjassa vuoden 2017 painotusten kanssa. Strategian mukaisesti vuosien 2017-2019 painopisteitä ovat kaikkia palvelualueita poikkileikkaavasti 1) digitalisaatio 2) palvelurakenteen tehostaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Digitalisaatio Varhaiskasvatuspalveluiden sähköinen asiointi laajenee hoitoaikojen sähköisen ilmoittamisen ja palvelu- ja maksupäätösten osalta. Tavoitteena on ottaa Wilma-järjestelmä käyttöön myös varhaiskasvatuksessa, ja varmistaa, että kaikilla varhaiskasvatuksen yksiköillä on riittävä ja yhdenvertainen laitekanta käytössään (smart-boardit ja yksikkökohtaisia tabletteja). Esi- ja perusopetuksen oppilaille ja opettajille hankintaan kolmen vuoden aikana laitteet opiskeluja opetuskäyttöön. Yläkoulujen laitteet hankittiin vuonna 2016, ja vuonna 2017 hankintavuorossa olivat 4-6 luokkien oppilas- ja opettajalaitteet. Vuonna 2018 hankitaan esi- ja 1-3 luokkalaisten laitteet. Kolmasluokkalaisille hankitaan henkilökohtaiset laitteet ja esi- ja alkuopetuksen oppilaille ryhmäkohtaisia laitteita. Laitehankinnat vaativat tuekseen riittävät langattomat verkot kaikissa toimipisteissä, sekä opettajien täydennyskoulutuksen. Tavoitteena on että kaikki opettajat käyvät laitteen teknisen käytön opastuksen lisäksi kolmen päivän koulutuksen tabletin pedagogista hyödyntämistä varten. Myös elämänlaatupalveluiden vuosien 2017-2019 investoinnit muodostavat kokonaisuuden, joilla tuetaan kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjoamista nykyistä joustavammin ja omatoimisuuteen perustuen digitaalisaatiota hyödyntäen. HYVINVOINTILAUTAKUNTA

34 Koko vastuualueella digitalisaatio vaatii tuekseen riittävän koulutuksen ja tiivistä työskentelyä henkilöstön kanssa toimintatapojen kehittämiseksi ja muutoksen edistämiseksi, esimerkiksi koulutusten, vierailujen ja seminaarien muodossa. Langattoman verkon kattavuuden parantaminen kaikkien palvelualueiden toimipisteissä on välttämätöntä. Palvelurakenteen tehostaminen ja uusien toimintamallien kehittäminen Kaikilla palvelualueilla tavoitteena on kaupunkistrategian mukaisesti tehostaa palvelurakennetta, ja hakea uusia toimintamalleja palveluiden laadukkaan ja joustavan tuotannon mahdollistamiseksi. Valmisteilla oleva palveluverkkoratkaisu linjaa niin varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen, lukiokoulutuksen kuin kulttuuri- ja liikuntapalveluiden palvelurakenteen kehittämistä. Kolmen koulukeskuksen malli tiivistää keskipitkällä aikataululla koulutoimintaa ja päiväkotitoimintaa nykyistä suurempiin yksiköihin. Tämä edellyttää vastuualueella perehtymistä valtakunnallisesti parhaisiin käytäntöihin pedagogisesti ja taloudellisesti optimaalisten oppimisympäristöjen suunnitteluun. Elämänlaatupalveluissa Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virta on aloittanut toimintansa vuonna 2017 ja vuonna 2018 tavoitteena on keskuksen toimintamallien kehittäminen lisäämään keskuksen sisäistä synergiaa. Uudet, entistä suuremmat yksiköt edellyttävät myös johtamismallien kehittämistä. Uudentyyppisellä johtamis- ja organisaatiorakenteella pyritään lisäämään joustavuutta resurssien kohdentamisessa. Johtamismallien suunnittelu yhteistyössä henkilökunnan kanssa, ja yksiköiden toimintakulttuurien rakentaminen vaativat aikaa ja panostuksia. Henkilökunnan jaksamista muutoksen keskellä tuetaan: vuoden 2018 talousarviossa on varattu edellisvuotta enemmän resursseja opettajien sijaiskustannuksiin ja varhaiskasvatuksessa varhaisen tuen lisäämiseen. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden vahvistaminen Sitovat tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Panostamme matkailuja elämänlaatupalveluiden kehittämiseen Teatteri vakiinnuttaa asemansa kansalaisia kiinnostavalla sisällöllä. Teatterin kävijämäärät pysyvät vähintään vuoden 2017 tasolla. Kyllä/ei Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kokonaiskävijämäärät pysyvät vähintään vuoden 2017 tasolla. Kyllä/ei Palveluiden lisäarvon tuottamisessa hyödynnetään sähköisiä palveluita ja välineitä. Omatoimikirjastot (2) otetaan käyttöön. Vuoksenniskan koulun liikuntasali muutetaan omatoimikäyttöön. Kyllä/ei Kyllä/ei HYVINVOINTILAUTAKUNTA

35 Avaintavoite: Hyvinvoinnin edistäminen Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tuemme asukkaiden omatoimisuutta Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä painottaen omatoimisuutta. Lasten ja nuorten, vammaisten sekä vanhusten osallisuuden ja kuulemisen lisääminen päätöksenteossa Asiat, joissa lapsia ja nuoria, vammaisia ja vanhuksia on kuultu (lkm) Päätöksenteon avoimuus, vaikutusten arviointi Kuntalaisten kuulemistilaisuuksien määrä Tarjotaan palveluita arjen aktiivisuuden lisäämiseksi ikäihmisillä Senioripassien käyttö lkm Ikäihmiset liikkumaan Aviasport, osallistujat Kolmannen sektorin tapahtumien määrä Sähköinen asiointi on sujuvaa ja laajenee ikääntyneiden kohdalla (kurssit/opastus) Tapahtumien lukumäärä/ osallistuneiden henkilöiden lukumäärä Luodaan laadukkaat ja monipuoliset kilpaurheilun ja lähiliikunnan suorituspaikat, jotka ovat kaikkien kuntalaisten käytössä Liikuntapaikkarakentamisen kehittäminen lkm, Lähiliikuntapaikkojen kunnostaminen yhteistyössä aluetoimijoiden kanssa lkm, suorituspaikkojen määrällinen lisääminen lkm Tuemme asukkaiden hyvinvoinnin ja työllisyyden paranemista Toteutetaan valtakunnallisten HYTE-kerrointen taustalla olevien toimintaa kuvaavien ja tulosindikaattoreiden mukaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä. Tavoitteena on ylläpitää tai parantaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Säännöllinen ruokailurytmi, monipuolinen ravitsemus, Liikkuva koulu toiminnan vahvistaminen, moveritoiminnan kehittäminen Oppilaiden osallisuuden lisääminen Saimaan tukipalvelujen kanssa Savuttomuuden tukeminen Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Nuorisotyöttömyyden väheneminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, Nuorisotyöttömät Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuuden väheneminen Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64- vuotiaat Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistäminen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat HYVINVOINTILAUTAKUNTA

36 Turvallinen kotiympäristö, turvallisen asumisympäristön ja katujen kunnossapito Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä Toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman toimenpiteet. Yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan kehittäminen Eksoten kanssa yhteistyössä. Jokaisessa koulukeskuksessa tukioppilastoimintaa alaluokilta yläluokille Kyllä/ei Kyllä/ei Tuetaan lasten ja perheiden oma-aloitteista liikkumista ja harrastustoimintaa Lasten liikuntamaan tapahtumien lkm. Lapset puheeksi keskustelujen vahvistaminen Lapset puheeksi keskustelujen lkm: Neuvola Alle 3 v. 1 lk. 7 lk. Neuvolan yhteistyön kehittäminen Kyllä/ei Varhaista tukea vahvistetaan. Lisäresursointi varhaiskasvatuksen varhaiseen tukeen vuonna 2018. Kyllä/ei Moveri-toiminta (liikunnanohjaajat kouluilla) jatkuu vuonna 2018. Kyllä/ei Takaamme edistykselliset oppimisympäristöt ja opinpolut kaiken ikäisille Uudet opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat jalkautetaan toimintakulttuuriin kaikilla asteilla. Lapsen osallisuuden lisääminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa. Peruskoulun monialaisten opintojen lisääntyminen vuoden 2017 tasosta. Kyllä/ei Kyllä/ei 8. luokkalaisille uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön. Kyllä/ei Taiteen perusopetuksen uusi opetussuunnitelma on valmis. Kyllä/ei Opetuksen ja oppimisen monipuolistamiseksi hyödynnetään sähköisiä palveluita ja välineitä. Kaikki esi- ja perusopetuksen opettajat ovat käyneet digikoulutukset. Kyllä/ei HYVINVOINTILAUTAKUNTA

37 Perusopetuksen laadun kehittäminen viedään käytäntöön. 7. luokkalaisille formatiivinen arviointi käyttöön. Kyllä/ei Uusien koulukeskusten ja päiväkotien suunnittelussa otetaan huomioon uudet opetussuunnitelmat ja erilaiset oppijat Pedagogiset/toiminnalliset suunnitelmat uudisrakennusten ja laajennusten tilasuunnittelun pohjaksi. Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Kyllä/ei Mittari Kehitämme työyhteisöja palvelurakennetta. Koulujen ja päiväkotien palveluverkkorakenne uudistetaan palveluverkkolinjauksen mukaisesti. Mansikkalan koulukeskuksen suunnittelu on valmis. Kosken koulukeskuksen aikataulusta on tehty päätös. Kyllä/ei Kyllä/ei Päiväkotiverkon uudistuksen kokonaisaikataulusta on tehty päätös. Kyllä/ei Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Palvelut tuotetaan optimaalisella henkilöstöresurssilla. Ajantasaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat yksiköittäin. Virkojen täytössä tehdään tarkastelu palvelualueiden tasolla, ei pelkästään yksiköittäin. Kyllä/ei Kyllä/ei Resurssitehokkuutta lisätään pedagogisesta laadusta ja lapsen tarvitsemasta tuesta tinkimättä. Optimoidaan varhaiskasvatuspaikkojen täyttö. Täyttö- ja käyttöaste Järjestämme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioon ottaen. Varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa monipuolistetaan. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluissa palveluvalikkoa monipuolistetaan Avoimen päiväkotitoiminnan käyttäjämäärät ylittävät vuoden 2017 tason. Voimaa vanhuuteen -ohjelman mukaisten vertaisohjaajien lisääminen. Kurssi- ja tapahtumavalikoiman päivittäminen asiakaskysynnän mukaan. Kyllä/ei Vertaisohjaajien määrä Uudet kurssit/tapahtumat ja niiden kävijämäärät Liikkuvien nuorisopalveluiden lisääminen (Walkers-auto). Kyllä/ei Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Markkinoinnin toimintatapoja uudistetaan. Selkeät vastuut ja roolit määritelty ja otettu käyttöön elämänlaatupalveluiden ja Imatra BaseCampin välillä Kyllä/ei HYVINVOINTILAUTAKUNTA

38 Luomme lisäarvoa palveluprosesseihin teknologiaa hyödyntäen. Sähköistä asiointia laajennetaan. Wilma käyttöön varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa siirrytään tuntiperusteiseen laskutukseen Kyllä/ei Kyllä/ei Elämänlaatupalveluissa otetaan käyttöön tilojen ja palveluiden käyttö- ja täyttöasteiden seuranta. Kyllä/ei Kannustamme kuntalaisia osallistumaan. Kannustamme kuntalaisia osallistumaan. Lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto kokoontuvat säännöllisesti. Kyllä/ei Kulttuuripalveluiden asiakasraati on käynnistetty. Kyllä/ei Seurafoorumi kokoontuu säännöllisesti. Kyllä/ei Kuntalaisten mielipiteitä kysytään keskeisten päätösten ja palveluiden valmistelussa. Vuoden aikana toteutettujen kyselyjen määrä Rakennamme ja ylläpidämme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä. Kosken koulukeskuksen kielet ja kansainvälisyys painotuksen vahvistaminen. Kansainvälisen nuorisotyön aloitus. Kosken koulukeskuksen kansainvälisten partnereiden/aktiviteettien määrä Kyllä/ei HYVINVOINTILAUTAKUNTA

39 4. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Teatteri vakiinnuttaa asemansa kansalaisia kiinnostavalla sisällöllä. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Palveluiden lisäarvon tuottamisessa hyödynnetään sähköisiä palveluita ja välineitä. Toteutetaan valtakunnallisten HYTE-kerrointen taustalla olevien toimintaa kuvaavien ja tulosindikaattoreiden mukaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä. Tavoitteena on ylläpitää tai parantaa asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Toteutetaan hyvinvointisuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä painottaen omatoimisuutta. Varhaista tukea vahvistetaan. Toteutetaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen toimenpideohjelman toimenpiteet. Uudet opetussuunnitelmat ja varhaiskasvatussuunnitelmat jalkautetaan toimintakulttuuriin kaikilla asteilla. Opetuksen ja oppimisen monipuolistamiseksi hyödynnetään sähköisiä palveluita ja välineitä. Perusopetuksen laadun kehittäminen viedään käytäntöön. Uusien koulukeskusten ja päiväkotien suunnittelussa otetaan huomioon uudet opetussuunnitelmat ja erilaiset oppijat. Koulujen ja päiväkotien palveluverkkorakenne uudistetaan palveluverkkolinjauksen mukaisesti. Palvelut tuotetaan optimaalisella henkilöstöresurssilla. Resurssitehokkuutta lisätään pedagogisesta laadusta ja lapsen tarvitsemasta tuesta tinkimättä. Varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa monipuolistetaan. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalveluissa palveluvalikkoa monipuolistetaan. Riskiarviointi Ohjelmisto ei pärjää kansallisessa kilpailussa. Palveluiden tarjonta (esim. konsertit, liikuntaryhmät) ei vastaa käyttäjien kiinnostusta ja tarpeita sisällön ja ajankohdan suhteen. Rakennusprojektien viivästyminen; palveluiden lanseerauksessa epäonnistutaan ja asiakkaat eivät löydä uusia palveluita. Palveluiden tarjonta ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Riskiryhmiin (esim. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, pitkäaikaistyöttömät) kuuluvia kuntalaisia ei tavoiteta. Palveluiden tarjonta (esim. omatoimikirjastot, omatoimikuntosalit) ei vastaa asiakkaiden tarpeita. Riski-ryhmiin kuuluvia kuntalaisia ei tavoiteta. Palveluiden tarjonta (väärät keinot ja menetelmät) ei vastaa asiakkaiden tarpeita, varatut resurssit eivät ole riittävät. Palveluiden tarjonta (väärät keinot ja menetelmät) ei vastaa asiakkaiden tarpeita, varatut resurssit eivät ole riittävät. Henkilökunnan kuormittuminen useiden rinnakkaisten muutosten alla syö sitoutumista. Langattomien verkkojen ja tietohallinnon tukipalveluiden riittämättömyys ja toimimattomuus. Henkilökunnan kuormittuminen useiden rinnakkaisten muutosten alla syö sitoutumista. Rakennushankkeiden aikatauluissa ei riittävästi aikavarausta pedagogiseen suunnitteluun. Päätösaikataulu venyy ja yhä useampi rakennus väistötiloissa. Henkilökunnan ikärakenne ja osaaminen eivät kohtaa palvelutuotannon tarpeita. Resurssien asianmukaisessa kohdentamisessa epäonnistutaan ja laatu/tuki kärsii. Palveluiden tarjonta (avoin päiväkoti) ei vastaa asiakkaiden tarpeita; varatut resurssit eivät riitä. Palveluiden tarjonta (esim. tapahtumat, liikuntaryhmät, uudet nuorisopalvelujen toimintamallit) ei vastaa käyttäjien kiinnostusta ja tarpeita sisällön ja ajankohdan suhteen. HYVINVOINTILAUTAKUNTA

40 Markkinoinnin toimintatapoja uudistetaan. Sähköistä asiointia laajennetaan. Kannustamme kuntalaisia osallistumaan. Vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä. Resurssitehokkaita toimintamalleja ei löydy eri toimijoiden välillä. Hankkeiden projektointi venyy; Langattomien verkkojen ja tietohallinnon tukipalveluiden riittämättömyys Valitut toimintamallit ja menetelmät eivät tavoita kuntalaisia. Rajallisten resurssien pirstaloituminen ilman selkeää strategista suuntaa 5. Lautakunnan talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 5 537 3 999 3 845 3 845 3 845 Myyntituotot 1 604 1 254 1 239 1 239 1 239 Maksutuotot 2 069 2 286 2 222 2 222 2 222 Tuet ja avustukset 1 008 100 43 43 43 Muut toimintatuotot 856 359 341 341 341 Toimintakulut 47 620 47 205 47 445 47 445 47 445 Henkilöstökulut 27 074 25 975 26 035 26 035 26 035 Palvelujen ostot 9 317 9 557 9 640 9 640 9 640 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 819 1 349 1 334 1 334 1 334 Avustukset 1 485 1 604 1 524 1 524 1 524 Muut toimintakulut 7 925 8 720 8 912 8 912 8 912 Toimintakate -42 083-43 206-43 600-43 600-43 600 Suunnitelman mukaiset poistot 1 082 908 880 880 880 Sitovuus: Lautakunnan tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Vuoden 2018 toimintakatteen jakautuminen palvelukokonaisuuksittain HYVINVOINTILAUTAKUNTA

41 LAUTAKUNTA, JOHTO JA TUKIPALVELUT Vastuuhenkilö: Hyvinvointijohtaja Hanna-Kaisa Ellonen 1. Tehtäväalueen kuvaus Tehtäväalueelle sisältyy hyvinvointipalveluiden johtaminen, kehittäminen ja tukipalvelut. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Hallinnon tukipalvelut tuotetaan konsernipalveluihin keskitetyissä prosesseissa. Työskentelytapoja on kehitetty tiimimäisen työskentelyyn. Tukipalveluhenkilöstö on joutunut erityisesti keskittymään uuden MFiles-asianhallintajärjestelmän käyttöönottoon, joka tulee muuttamaan toimintaprosesseja ja toimintatapoja kaikilla vastuualueilla. 3. Lautakunnan, johdon ja tukipalveluiden talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 9 8 8 8 8 Myyntituotot 7 7 7 7 7 Maksutuotot 0 1 1 1 1 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 2 0 0 0 0 Toimintakulut 358 484 492 492 492 Henkilöstökulut 294 375 361 361 361 Palvelujen ostot 25 66 97 97 97 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 7 7 7 7 Avustukset 6 0 0 0 0 Muut toimintakulut 25 35 27 27 27 Toimintakate -349-476 -484-484 -484 Suunnitelman mukaiset poistot 710 629 576 576 576 HYVINVOINTILAUTAKUNTA Talousarvio 2018, Taloussuunnitelma 2018 2020

42 VARHAISKASVATUSPALVELUT Vastuuhenkilö: Palvelut: Palvelupäällikkö Minna Leinonen Varhaiskasvatus Esiopetus 1. Tehtäväkuvaus Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut järjestetään lasten ja nuorten kasvua, kehitystä ja oppimista tukevana palvelukokonaisuutena. Varhaiskasvatusta järjestetään perheiden tarpeiden mukaisesti; päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Laajennettua ja vuorohoitoa tarjotaan kahdessa yksikössä. Esiopetus toimii varhaiskasvatuksen alaisuudessa pääosin koulujen yhteydessä. Hoitopaikkoja ostetaan myös yksityiseltä päiväkodilta. Yksityinen perhepäivähoito toimii lisäresurssina jos kunnallisiin hoitopaikkoihin ei mahdu. Avointa varhaiskasvatusta toteutetaan Rajapatsaan päiväkodissa. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen palveluverkon suunnittelua ja etenemistä jatketaan valtuuston linjausten mukaisesti. Suunnittelun kohteena ovat Vuoksenniskan esiopetus ja varhaiskasvatus sekä Mansikkalan esiopetus. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluvalikkoa kehitetään edelleen. Vuonna 2016 aloitettua avoimen varhaiskasvatuksen toimintamallia kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Toimintakauden 2018 alussa pyritään avaamaan toinen avoimen toiminnan ryhmä toisaalle kaupunkiin. Varhaiskasvatus yksiköiden johtajuuden tarkastelua jatketaan jaetun johtajuuden mallin mukaisesti. Päiväkodin johtajuus muuttuu Vuoksenniskan ja Tainion alueella eläköitymisten vuoksi. Muiden varhaiskasvatusyksiköiden osalta johtajuuden suunnittelutyötä jatketaan. Varaudutaan varhaiskasvatuksen maksumääräysperiaatteiden muuttumiseen alempien maksuluokkien ja sisarusalennuksen osalta vuoden 2018 alusta sekä varhaiskasvatuksen asiakasmaksun indeksikorotukseen 1.8.2018 alkaen. Tuntiperusteisen maksu otetaan käyttöön elokuussa 2018. Varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa kehitetään. Imatra on mukana varhaiskasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisverkostossa sekä maahanmuuttajalasten opetuksen kehittämisverkostossa. Raution päiväkoti on mukana Helsingin yliopiston Lasso-tutkimushankkeessa pedagoginen sensitiivisyys. HYVINVOINTILAUTAKUNTA

43 Hankkeessa tutkitaan voiko lyhyellä interventiolla vähentää lasten päiväkodissa kokemaa stressiä vahvistamalla siellä työskentelevien aikuisten pedagogista herkkyyttä ja lisätä samalla aikuisten työhyvinvointia tuomalla työhön lisää merkityksellisyyden ja onnistumisen kokemuksia. Päiväkotiyksikköjen täyttö- ja käyttöastetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla kehitetään palveluohjausta ja optimoidaan palveluntarjontaa. Varhaiskasvatuspalveluiden sähköinen asiointi laajenee. Wilma ja tilastointiohjelma Facta otetaan käyttöönottoon. Wilman käytöllä vahvistetaan huoltajien ja yksikköjen välistä viestintää. Wilmaan laaditaan erilaisia varhaiskasvatuksen lomakkeita helpottamaan yhteistyötä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksen digi-strategia etenee esikoululaisten tietokonehankinnoin. Varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön syksyllä 2017. Sekä esiopetussuunnitelman että varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja käyttöönottoa seurataan ja arvioidaan vuosikertomuksissa olevien toimintakuvasten avulla. Tuentarve varhaiskasvatuksessa on lisääntynyt. Varhaista tukea tehostetaan luomalla varhaiskasvatukseen varhaisen tuen malli, jossa tarkastellaan kokonaisuudessaan toimintatapoja, henkilöstöä ja yhteistyöverkostoja. Talousarviossa esitetään lisäresurssia varhaisen tuen henkilöstön palkkaamiseen. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyötä tehostetaan. Esiopetuksen oppilashuollon monialaista yhteistyötä pyritään tehostamaan oppilashuollon palvelujen sisällä samoin kun yhteistyötä opettajien kanssa. Imatralle perustetaan oma oppilashuollon ohjausryhmä. 3. Palvelukokonaisuuden talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 1 550 1 278 1 174 1 174 1 174 Myyntituotot 124 29 0 0 0 Maksutuotot 1 295 1 241 1 166 1 166 1 166 Tuet ja avustukset 108 6 6 6 6 Muut toimintatuotot 23 3 3 3 3 Toimintakulut 11 903 12 091 11 869 11 869 11 869 Henkilöstökulut 7 149 6 948 6 860 6 860 6 860 Palvelujen ostot 2 013 2 220 2 201 2 201 2 201 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 107 117 114 114 114 Avustukset 1 234 1 439 1 329 1 329 1 329 Muut toimintakulut 1 400 1 366 1 365 1 365 1 365 Toimintakate -10 352-10 812-10 694-10 694-10 694 Suunnitelman mukaiset poistot 37 0 0 0 0 HYVINVOINTILAUTAKUNTA

44 OPETUSPALVELUT Vastuuhenkilöt: Palvelut: Palvelupäällikkö Minna Rovio Perusopetus Lukio-opetus 1. Tehtäväkuvaus Perusopetusta tarjotaan osin yhtenäiskouluissa, osin hallinnollisesti erillisissä ala- tai yläkouluissa. Päivälukiokoulutus toteutetaan omana tuotantona. IB-lukion osalta on saatu päätös opetuksen järjestämisestä monimuoto-opetuksena yhteistyössä Lappeenrannan kanssa 1.8.2018 lukien. Päivälukion kursseja myydään Itä-Suomen koululle ja kaksoistutkinnon kursseja myydään Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymälle. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Uusi opetussuunnitelma on otettu kaikilla alaluokilla käyttöön syksyllä 2016 ja 7. luokilla syksystä 2017 alkaen. Tämän jälkeen OPS jalkautuu normaalin siirtymän mukaan 8. ja 9.-luokille. Syksyllä 2019 se on käytössä kaikilla luokkatasoilla. Vuonna 2018 OPS kehitystyö painopisteenä on OPSin jalkauttaminen siihen liittyen arvioinnin kehittäminen sekä digitalisaation eteenpäin vieminen pedagogisesti painotusalueena on kieliohjelman rakentaminen, erityisopetuksen tulevaisuus ja tuen vahvistaminen sekä valmistavan opetuksen kehittäminen. Syksyllä 2016 yläluokkalaiset ja yläkoulujen opettajat saivat käyttöönsä henkilökohtaiset tabletit. Vuonna 2017 laitteet hankittiin alaluokkien 4-6-oppilaille ja heidän opettajilleen. Vuonna 2018 laitteet hankitaan esiopetusoppilaille sekä1.- 3.-luokkalaisille oppilaille ja heidän opettajille. 3. luokkien oppilaille hankitaan henkilökohtaiset laitteet, alemmille luokkatasoille ryhmäkohtaiset laitteet. Vuonna 2018 aikana nykyinen kouluverkon yhdistäminen kolmeksi hallinnolliseksi keskusalueeksi jatkuu toiminnallisen ja pedagogisen kehittämisen pohjalta. Keskusten johtamisrakenteen toiminta juurrutetaan soluiksi tai tiimeiksi, ja opettajien vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja koulun toiminnan suunnitteluun kasvavat. Työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota sekä johtamisen että työntekijöiden näkökulmasta. Kullekin keskukselle jaetaan yksi tuntikehys (opetusresurssit), ohjaaja- ja erityisopetuksen resurssit sekä taloudellinen kokonaisuus. Taloudellinen vastuu koulukeskuksen kokonaisuudesta on johtavalla rehtorilla. Keskuksen rehtori vastaa resurssien jaosta eri toimipisteiden välillä. Tavoitteena on että opetusryhmäkoot saadaan muodostettua mahdollisimman tasavertaisesti kaupungissa. Ryhmäkokoja tehdessä huomioidaan yhdenvertaisuus ja ryhmien erilaisuus. Koulukohtaisesti on mahdollista muodostaan erilaisia toiminnallisia ryhmiä. Ryhmien muodostamisessa lähtökohtana on oppilas/opiskelija. HYVINVOINTILAUTAKUNTA

45 Perusopetuksen laadun parantaminen ja oppimisen seuraamisen varmistamiseksi otetaan käyttöön 7.-luokilta alkaen formatiivinen arviointi. Formatiivisella arvioinnilla seurataan oppimisen etenemistä. Formatiivinen arviointi on jatkuvan arvioinnin työväline. Arvioinnin avulla voidaan nopeammin reagoida oppimisen haasteisiin, lisäten näin opetuksen ja arvioinnin laatua. Formatiivinen arviointi antaa tietoa oppimisesta pidemmällä aikavälillä, esitysmuoto on selkeä myös oppilaalle ja huoltajalle (kuvaaja). Formatiivinen arviointi antaa laajemmin tietoa oppilaan opiskelusta, antaen mahdollisuuden muuntaa opetusta ja työtapoja oppilaalle sopivammaksi (=laadukkaammaksi). Perusopetuksen digiloikka on keskeinen painopiste tulevina vuosina. Syksyllä 2016 yläkoululaiset ja yläkoulujen opettajat saivat käyttöönsä henkilökohtaiset tabletit. Vuonna 2017 laitteet hankitaan alakoulujen luokille 4-6 ja heidän opettajilleen. Laitehankintojen rinnalla huolehditaan myös langattomien verkkojen kattavuuden ja kapasiteetin lisäämisestä kouluille, sekä opettajien täydennyskoulutuksesta. Lukiossa on siirrytty sähköisiin yo- kirjoituksiin, joka liittyy opetussuunnitelman toimintakulttuurin muutokseen. Tällä muutoksella on taloudellisesti merkittävä vaikutus koko suunnitelmakauden aikana. Sähköisten YO-kirjoitusten järjestely vaatii erityistä huomioimista myös tulevaisuudessa. Lasten ja nuorten kasvun tuen palveluiden osalta haasteita aiheuttavat Eksoten organisaatiomuutokset sekä Eksotelle siirtyneiden palveluiden ja kunnan välisten toimintatapojen vakiinnuttaminen. Oppilashuollon palveluiden riittävyys ja palvelujen kohtaaminen haasteiden sekä yksilöllisten oppilashuollon osalta toteutumista on seurattava, jotta voidaan varmistaa moniammatillinen oppilaslähtöinen tuki. Imatralle perustetaan oma oppilashuollon ohjausryhmä. Maahanmuuttajalasten ja -nuorten kotoutuksen ja koulutuksen osalta taloudellisia vaikutuksia on vaikea ennustaa, sillä maahanmuuttajalasten ja -nuorten määrä vaihtelee vuoden aikana. 3. Palvelukokonaisuuden talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 2 020 1 077 1 079 1 079 1 079 Myyntituotot 973 739 759 759 759 Maksutuotot 11 85 85 85 85 Tuet ja avustukset 535 37 37 37 37 Muut toimintatuotot 501 216 197 197 197 Toimintakulut 24 364 23 411 24 081 24 081 24 081 Henkilöstökulut 14 648 13 861 14 318 14 318 14 318 Palvelujen ostot 4 961 4 983 4 981 4 981 4 981 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 047 504 506 506 506 Avustukset 55 30 30 30 30 Muut toimintakulut 3 654 4 032 4 246 4 246 4 246 Toimintakate -22 344-22 334-23 002-23 002-23 002 Suunnitelman mukaiset poistot 159 163 173 173 173 HYVINVOINTILAUTAKUNTA

46 ELÄMÄNLAATUPALVELUT Vastuuhenkilö: Palvelut: Palvelupäällikkö Harri Valtasola Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virta Teatteri Liikuntapaikkojen ylläpito Tapahtumat 1. Tehtäväkuvaus Elämänlaatupalveluiden avulla edistetään kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia. Elämänlaatupalvelut toimivat keskeisinä ennaltaehkäisevinä palveluina. Elämänlaatupalvelut vastaavat Kulttuuritalo Virran konsertti- ja tapahtumatuotannosta sekä kaupungin vuosittaisten vakiintuneiden tapahtumien järjestelyistä yhteistyössä Imatra Base Campin kanssa ja kolmannen sektorin kanssa. Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virta tuottaa konsertteja ja tapahtumia yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lisäksi Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virrassa tuotetaan museo- ja kirjastopalveluita sekä kuvataiteen, käsityön ja musiikin taiteen perusopetusta sekä vapaan sivistystyön palveluita. Virran museo säilyttää, kartuttaa ja kunnostaa valtakunnallisesti merkittävää taidekokoelmaa, Imatraan liittyvää kulttuurihistoriallista materiaalia sekä erittäin laajaa valokuvakokoelmaa. Virran museoissa järjestetään vuosittain yli 10 taide- tai kulttuurihistoriallista näyttely ja tarjotaan myös taiteeseen ja kulttuurihistoriaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Virran kirjastopalvelut antavat asukkaille tasapuoliset mahdollisuudet sivistykseen, oppimiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen sekä virkistymiseen ja monipuolisiin elämyksiin. Kirjastopalvelut tukee käyttäjien tietoyhteiskuntataitoja ja mahdollisuuksia käyttää erilaisia medioita. Virta-opisto tuottaa vapaan sivistystyön opetusta ja näyttelytoimintaa, käsityön ja kuvataiteen yleisen oppimäärän sekä musiikin laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Opisto toimii seudullisesti tarjoten musiikkiopetusta opetusta Rautjärven ja Parikkalan kunnissa. Opisto tuottaa myös tilauspalvelukoulutusta räätälöidysti. Teatteri Imatra tuottaa teatteripalveluita paikkakuntalaisille uudessa teatteritalossa, Pikku Hiisi - näyttämöllä ja Kruununpuiston kesäteatterissa. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Monipuoliset kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat kuntalaisten tavoitettavissa. Palveluja tarjotaan mahdollisuuksien ja resurssien mukaan eri ikä- ja kohderyhmille. Erityisryhmien palvelutarpeet huomioidaan. Tavoitteena on kävijämäärien säilyminen nykyisellä tasolla. Kävijätavoitteen HYVINVOINTILAUTAKUNTA

47 saavuttaminen edellyttää palvelutarjonnan säilyttämistä vähintään nykyisellä tasolla. Aktiivisella tiedotuksella ja markkinoinnilla pyritään tavoittamaan uusia kävijäryhmiä. Kulttuuri- ja oppimiskeskus Virran toiminnan kehittäminen on vuoden 2018 painopiste. Keskuksen toimintoja tiivistetään, jotta saadaan aikaiseksi yksi toiminnallinen kokonaisuus. Elämänlaatupalveluiden digitaalinen kehittäminen painottuu vuoden 2018 aikana omatoimikirjastojen kehittämiseen. Rajapatsaan lähikirjasto aloittaa vuoden 2018 alusta omatoimikirjastona. Ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana kirjaston viikottainen aukioloaika kolminkertaistetaan. Loppuvuodesta valmistaudutaan uuden omatoimisen lähikirjaston avamiseen Vuoksenniskalla uusissa tiloissa. Uusi omatoimikirjasto Vuoksenniskalla aukeaa alkuvuonna 2019. Liikuntapaikkoja kehitetään vuoden 2018 aikana jatkamalla Karhumäen urheilukentän perusparannusta. Alkukesän aikana kentän suorituspaikolle valmistuu uusi pinnoite. Sopimusohjausta Elämänlaatupalveluiden ja kaupunkiyhtiöiden, Imatran YH rakennuttaja ja Imatran kiinteistö- ja aluepalvelu, välillä selkiytetään. Elämänlaatupalvelut tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Imatran Base Campin kanssa. Yhteistyöllä on tarkoitus lisätä paikallisten liikunta- ja kulttuuritilojen käyttöastetta. Yhteistyössä Imatran kaupungin elämänlaatupelvelut tulee keskittymään erityisesti lähikulttuuriin ja maakunnallisten urheilutapahtumiin antamalla tukea kolmannen sektorin toimijoille taphtumien järjetämisessä. Paikallisia urheiluseuroja kannustetaan hakemaan valtakunnallisia ja kansainvälisiä liikuntatapahtumia Imatralle ja luodaan edellytykset sille, että tapahtumat saavat mahdollisimman laajaa näkyvyyttä. Elämänlaatupalvelut ovat osaltaan avustamassa kolmannen sektorin toimijoita tapahtumien toteuttamisessa. 3. Palvelukokonaisuuden talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 1 157 1 110 1 118 1 118 1 118 Myyntituotot 119 97 91 91 91 Maksutuotot 754 945 955 955 955 Tuet ja avustukset 95 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 190 68 72 72 72 Toimintakulut 8 622 8 974 8 852 8 852 8 852 Henkilöstökulut 4 000 3 878 3 674 3 674 3 674 Palvelujen ostot 1 714 1 762 1 823 1 823 1 823 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 373 389 402 402 402 Avustukset 186 160 160 160 160 Muut toimintakulut 2 349 2 784 2 793 2 793 2 793 Toimintakate -7 465-7 864-7 734-7 734-7 734 Suunnitelman mukaiset poistot 160 103 123 123 123 HYVINVOINTILAUTAKUNTA

48 HYVINVOINTIPALVELUT Vastuuhenkilöt: Palvelupäällikkö Arja Kujala Palvelut: Hyvinvoinnin edistäminen Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut 1. Tehtäväkuvaus Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Terveyden edistäminen kunnassa on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. Koulutuspalvelujen erityisenä tehtävänä on ihmisenä kasvun tukeminen. Kulttuuri-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalvelut edistävät omalta osaltaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat yhteisöllisyyttä ja kannustavat osallisuuteen. Hyvinvointipalveluilla on päävastuu laajan hyvinvointikertomuksen valmistelusta. Laaja kertomus tehdään kerran valtuustokaudessa ja vuosittain laaditaan raportti toteumasta sekä tavoitteet seuraavalle vuodelle. Imatran kaupungin nuorisopalvelut tuottavat nuorten toiveista syntyneitä, sekä nuorten osallisuutta tukevaa harrastustoimintaa vapaa-ajalle. Nuorisopalveluiden toimintaa perinteisen tilatoiminnan lisäksi on koulunuorisotyö, ohjaamotoiminta, etsivä nuorisotyö, verkkopalvelut, pienryhmätyö, sekä yksilöllinen ohjaustyö. Nuorisotyö on kokonaisvaltaista nuoren kasvua ja kehitystä tukevaa kasvatustyötä. Liikuntapalveluiden järjestämä ohjattu toiminta tähtää asiakaslähtöisesti kaupunkilaisten toimintakyvyn ja terveyden edistämiseen. Terveyttä edistävää liikuntaa, erityisryhmien liikuntaa sekä kaikille kuntalaisille kohdistuvaa ohjattua toimintaa järjestetään urheilutalo-uimahallissa, ulkoliikuntapaikoilla ja jäähallissa. Liikuntapalvelut vastaa uimahallin uinninvalvonnasta ja järjestää uinninopetusta. Liikuntapalveluiden järjestämällä liikuntaneuvonnalla pyritään tavoittamaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntalaiset. Liikuntaneuvontaan ohjautuu asiakkaita liikuntalähetteellä Eksoten ja eri toimialojen ohjaamana sekä omatoimisesti. HYVINVOINTILAUTAKUNTA

49 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Digitaalinen nuorisotyö on jo osa nuorisopalveluiden toimintaa. Digitaalinen nuorisotyö ei tee jaottelua kasvokkain ja verkossa tapahtuvan toiminnan välillä, vaan sen tavoitteena on vahvistaa nuorten toimintavalmiuksia digitalisoituvan maailman monenmuotoisissa ympäristöissä. Digitaalisuus nivoutuu jo nyt keskeisesti nuorten elämään ja kulttuurisiin ilmiöihin, mistä johtuen digitaalinen media ja teknologia tulee nähdä nuorisotyössä paitsi välineenä myös nuorisotyön sisältönä, tilana ja toimintaympäristönä. Tulevaisuudessa digitalisaatioon panostaminen vaatii henkilöstön koulutusta, sekä ajantasaiset työvälineet. Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaisesti ohjaamopalvelut juurrutetaan osaksi nuorisopalveluiden toimintaan hankekauden päättyessä helmikuussa 2018. Nuorisopalveluissa vakiinnutettiin etsivänuorisotyö ja yksi nuoriso-ohjaajan toimi muutettiin ohjaamoneuvojaksi. Nuorisopalveluiden painopistettä on suunnattu enemmän nuoriin aikuisiin, jotka tarvitsevat ohjausta työllistymisen, opiskelun ja elämänhallinnan saralla. Tulevaisuudessa ohjaamotoiminnan ohella ulkomaalaistaustaiset nuoret, koulunuorisotyö, kansainvälinen nuorisotyö sekä digitaalinen nuorisotyö nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Liikuntapalvelut luo edellytykset seurojen toiminnalle ja hoitaa liikuntatilojen vuorojärjestelyt. Sähköisen tilavarausjärjestelmän varausten hoitamista itsenäisesti mm. urheiluseurojen toimesta pyritään lisäämään. Uimahallin ja urheilutalon omatoimipalveluiden (maksuautomaatti) juurruttamista jatketaan vuoden 2018 aikana. Oman palveluna toteutettujen matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrää pyritään edelleen lisäämään ja uusia sisältöjä kehitetään kävijämäärän (mm. nuoret syrjäytymisvaarassa olevat, työttömät) kasvattamiseksi. Voimaa Vanhuuteen juurruttamishankkeen avulla koulutetaan vertaisohjaajia ikäihmisten kuntosalitoiminnan ja erilaisten ryhmien ohjaamiseen. Kotona asuvien toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten nousujohteista tehoharjoitteluun perustuvaa ohjattua liikuntaa lisätään. Yhteistyössä Eksoten kanssa toteutettavalla liikuntalähetteellä ohjataan kuntalaisia liikuntaneuvontaan ja kuntotesteihin sekä luodaan yksilöllinen liikuntaohjelma. Tavoitteena on lisätä liikuntaneuvonnan osuutta. HYVINVOINTILAUTAKUNTA

50 3. Palvelukokonaisuuden talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 801 526 466 466 466 Myyntituotot 381 382 382 382 382 Maksutuotot 9 15 15 15 15 Tuet ja avustukset 271 57 0 0 0 Muut toimintatuotot 140 72 69 69 69 Toimintakulut 2 374 2 246 2 152 2 152 2 152 Henkilöstökulut 984 913 823 823 823 Palvelujen ostot 605 526 537 537 537 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 284 301 305 305 305 Avustukset 4 5 5 5 5 Muut toimintakulut 496 502 481 481 481 Toimintakate -1 573-1 721-1 686-1 686-1 686 Suunnitelman mukaiset poistot 16 13 8 8 8 HYVINVOINTILAUTAKUNTA

51 KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut -vastuualue vastaa hyvän kaupunkisuunnittelun ja kestävän kaupunki-infrastruktuurin hallinnasta ja toteutuksesta. Vastuualueen ydintehtäviä ovat kaupunkikehitys, kaupunkisuunnittelu, kaupunki- ja tila-infrastruktuuri, rakennusvalvonta ja vesihuollon palvelut sekä osin ympäristövalvonnan tehtävät (seudullinen). 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vastuualueen yksiköiden työssä keskitytään kaupunkikehityksen ja teknisten palvelukokonaisuuksien yleissuunnitteluun, omistajaohjaukseen ja yksiköiden tuottamien palvelujen toimintavarmuuden edistämiseen taloudellisella, monipuolisella ja vuorovaikutteisella tavalla. Toiminta on eri yksiköiden kesken kannustavaa ja arvostavaa. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Sitovat tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Kaupunkisuunnittelu (maaomaisuuden hallinta ja kaavoitus) luo edellytyksiä ja kehittymisen mahdollisuuksia elinkeinoille ja asumisen vaihtoehtoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Yhteistyössä konserniyhtiöiden kanssa vastaamme kysynnän mukaan liike- ja teollisuustonttien sekä rivi- ja kerrostalotonttien riittävyyteen. Imatrakosken keskusta-alueen kehittäminen jatkuu aiempien periaatepäätösten sekä -suunnitelmien mukaisesti. Kaavoituspäätökset kattaa vuosittain puolet kaavoitusohjelmaan esitetyistä kohteista. Imatrankoskea koskevien kaavasuunnitelmien edistyminen ja vieminen päätöksentekoon (kyllä/ei). Korjausvelan pienentäminen infrapalveluiden paremmalla elinkaaren hallinnalla. Vastaamme proaktiivisesti omakotitalotonttien riittävyyteen kysynnän ja yleisten asumispreferenssien mukaan. Uusien omakotitalotonttien varaussopimuksia tehdään enemmän kuin edellisenä vuotena. Asuinalueiden infrastruktuuriinvestoinnit rahoitetaan alueen luovutustuotoilla huomioiden kestävä kaavatalous. Seurataan eri alueille tehtyjen infran investointien aiheuttamien kulujen suhdetta luovutetuista KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

52 tonteista saatuihin tuloihin. Panostamme matkailuja elämänlaatupalveluiden kehittämiseen. Vuoksen vesi-, maisemaja toiminta-alue suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan kuntalaisten, matkailijoiden ja liiketoiminnan uudeksi lippulaiva-alueeksi. Käynnistetään yhteistyössä tavoitteellinen kaupungin, kaupunginyhtiöiden ja muiden Vuoksen varrella olevien toimijoiden hankekokonaisuus, joka tähtää valtuustokauden tavoitteen toteuttamiseen. Seurataan Vuoksen alueen kehittämistä ja hankkeeseen kohdennettuja resursseja. Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Sitovat tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Johdamme, kehitämme ja arvioimme palveluja eri asiakasryhmien elämänkaarimallin mukaisesti (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Kaupunkiympäristö kehittyy aiempaa turvallisemmaksi, viihtyisämmäksi, toimivammaksi ja sen ylläpito on taloudellisesti kestävää, Hyvinvointikertomuksen kanssa linjassa. Korjausvelan pienentäminen infrapalveluiden paremmalla elinkaaren hallinnalla. Kevyenliikenteen väyliä rakennetaan turvallisuuden, viihtyvyyden ja toimivuuden lisäämiseksi. Yleisten alueiden kunnossapitoa kehitetään siten, että asiakastyytyväisyys paranee. Vuosittain rakennetaan (tai kokonaisvaltaisesti peruskunnostetaan) vähintään kaksi tai useampi kevyenliikenteen väylää. Korvatut reklamaatiot kpl / vauriokohta / vuosi. Vesihuollon laatuvaatimukset täyttyvät vuoden jokaisena päivänä vuodesta toiseen. Vesihuoltoverkostoa ylläpidetään ja saneerataan siten, että puhtaan veden laatuvaatimukset ja jätevedenpuhdistamon lupaehdot täyttyvät ympäristönäkökohdat huomioiden 100 %:sesti. Vesihuollon laatuvaatimukset täyttyvät vuoden jokaisena päivänä. Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tuotamme asukaslähtöisiä palveluita joustavasti ja ympäristö huomioiden. Vastuualueen toiminta perustuu vuorovaikutteisuuteen toiminnallisten yksiköiden kesken ja sopimusohjausmallin käyttöön ja kehittämiseen konsernin sisällä. Infrapalveluiden asiakastyytyväisyysmittauksen tulokset välittyvät kehittämiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon laadun säilyttämiseksi samana tai parantamiseksi. Kaupunkisuunnittelun alalla lisätään vuorovaikutteisuutta merkittäviin suunnittelu- ja kaavakokonaisuuksiin liittyen (esim. yleiskaavaprosessi). Asuinalueittain mitataan asiakastyytyväisyyttä. Asukas- ja muita vuorovaikutteisuustilaisuuksia järjestetään saman verran tai enemmän kuin edellisenä TAvuotena. KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

53 Sähköistä asiointia, markkinointia ja digitaalisia työtapoja otetaan käyttöön kokeilukulttuuria edistäen. Lupa- ja valvontakäytännön digitalisointia kehitetään edelleen. Digitalisaation edellyttämiä työvälineitä, ohjelmia ja järjestelmiä otetaan laadullisesti ja määrällisesti enenevästi käyttöön kaikissa yksiköissä. Aiemmin käytössä olleita järjestelmiä karsitaan ja korvataan nykyaikaisilla, asiakaslähtöisillä menetelmillä. Etäluettavat analogiset vesimittarit otetaan käyttöön kaupunginosittain. Kehitämme työyhteisöja palvelurakennetta. Valtuustokauden mittainen (2018 2021) Rakennuttajasopimus. Rakennuttajasopimuksessa määritellään vuosittain aluesaneeraukset, korjausrakentaminen, kohteet ja kaupunkiympäristöä parantavat tavoitteet. Seurataan Rakennuttajasopimuksen toteutusta ja kehitetään sitä edelleen (rakennuttamishankkeiden läopimeno ja kustannustehokkuus / hanke). Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Vastuualueen yksiköt ottavat käyttöön ja luovat uusia toimintatapoja. Vastuualueen käyttämiä ohjelmistoja ja muita vastaavia järjestelmiä yhdenmukaistetaan tavoitteen saavuttamiseksi. Luodaan malleja, joissa poikkihallinnollisuus nopeuttaa toimintaprosesseja. Verrataan ohjelmisto- ja lisenssimäärien lisenssimaksuja ja prosessien läpimenoaikoja vuosittain (määrät / vuosi). Panostamme monipuoliseen kestävään kehitykseen. Kaupunkisuunnittelua ja -rakentamisesta koskevissa hankesuunnitelmissa, joissa on mukana kaupunki tai kaupungin yhtiöitä, huomioidaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen näkökulmat sekä kestävä arkkitehtuuri Imatralle sopivalla tavalla. Kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen ovat ympäristöllisesti, maisemallisesti ja käytön kannalta kestävää. Seurataan suunnitteluratkaisujen vaikutuksia luonnonympäristön, sosiaalisen ympäristön ja taloudellisen toimintaympäristön kannalta (hankkeet ja hankeprosessit / vuosi). KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

54 4. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Kaupunkisuunnittelu (maaomaisuuden hallinta ja kaavoitus) luo edellytyksiä ja kehittymisen mahdollisuuksia elinkeinoille ja asumisen vaihtoehtoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Korjausvelan pienentäminen infrapalveluiden paremmalla elinkaaren hallinnalla. Vuoksen vesi-, maisema- ja toiminta-alue suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan kuntalaisten, matkailijoiden ja liiketoiminnan uudeksi lippulaiva-alueeksi. Kaupunkiympäristö kehittyy aiempaa turvallisemmaksi, viihtyisämmäksi, toimivammaksi ja sen ylläpito on taloudellisesti kestävää, Hyvinvointikertomuksen kanssa linjassa. Vesihuollon laatuvaatimukset täyttyvät vuoden jokaisena päivänä vuodesta toiseen. Vastuualueen toiminta perustuu vuorovaikutteisuuteen toiminnallisten yksiköiden kesken ja sopimusohjausmallin käyttöön ja kehittämiseen konsernin sisällä. Riskiarviointi Mikäli kaavoitus tai kiinteistöjen osto/myynti ei toimi riittävän hyvin ja reippaasti, kaupungin kehitys tapahtuu hallitsemattomasti tai pahimmillaan pysähtyy. On myös mahdollista, että kaupunkiin suunnitellut hankkeet peruuntuvat, jos sopivia tontteja ei löydy tai hankkeen vaatimaa kaavamuutosta ei saada toteutettua riittävän ripeästi. Haasteena on pääosin henkilöstöresurssit. Ajantasaisten tietojen tallentaminen oltava mahdollista käytössä olevilla järjestelmillä, muutoin tieto häviää, kun mm. kolmiulotteiset aineistot tulevat käyttöön. Tiedon hankkiminen, ylläpito ja tallentaminen vaativat sopivat järjestelmät, jotta tiedot ovat saatavilla ja tallennettavissa tarpeen vaatiessa. Mikäli korjausvelkaa ei vähennetä suunnitelmallisesti, infran kunnossapitokustannukset ja vahingonkorvausvelvoitteet kasvavat hallitsemattomasti. Suunnitelmallisuuden avulla saneeraukset kohdentuvat oikeisiin paikkoihin. Vuoksea koskeva hankekokonaisuus laajenee niin isoksi, että työn kokonaishallinta hajoaa liian isolle toimijajoukolle. Ei pystytä toteuttamaan esimerkiksi riittävää liikenneturvallisuutta eri tienkäyttäjien kannalta (jalankulku, kevyt liikenne, autoliikenne): jalankulun ja kevyen liikenteen epäjatkuvuudet, korkeat ajonopeudet, vaaralliseksi muodostuvat liikennejärjestelyt. Kaupunkisuunnittelun ja -arkkitehtuurin laatuun ei pystytä taloudellisesta tai muista tekijöistä kiinnittämään riittävää huomiota ja kaupunkimiljöö köyhtyy. Vesihuollon laatuvaatimukset voivat jäädä toteutumatta esim. tulipalon, rikollisen toiminnan, kone- ja laitevaurioiden, veden saastumisen, tarvikkeiden ja materiaalien puutteen, pitkähkön sähkökatkoksen, raakaveden saatavuushäiriön, tulvien ja luonnonilmiöiden, infrastruktuurin vaurioitumisen, henkilöresurssipulan tai ict-turvallisuuden heikentymisen takia. Liiallinen kiire ja lyhytnäköinen suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen ei mahdollista kokonaisuuksien hallintaa siten, että eri toimijoiden näkökulmia ei saada huomioiduksi prosessien eri vaiheissa. Sähköistä asiointia, markkinointia ja digitaalisia työtapoja otetaan käyttöön kokeilukulttuuria edistäen. Eri järjestelmiä tulee käyttöön liikaa ja mitään niitä ei saada implementoitua kunnolla osaksi työ- ja palveluprosesseja. Ei uskalleta toteuttaa kokeilukulttuuria täysipainotteisesti (ei uskalleta tehdä virheitä, jotka kokeilukulttuurin hengen mukaisesti korjataan). KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

55 Valtuustokauden mittainen (2018 2021) Rakennuttajasopimus. Vastuualueen yksiköt ottavat käyttöön ja luo uusia toimintatapoja. Kaupunkisuunnittelua ja -rakentamisesta koskevissa hankesuunnitelmissa, joissa on mukana kaupunki tai kaupungin yhtiöitä, huomioidaan ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen näkökulmat sekä kestävä arkkitehtuuri Imatralle sopivalla tavalla. Kaupunkikonsernin organisaatiossa tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat tämän toteutumiseen (tosin riski on matala). Uudistuksia esitetään, niistä päätetään ja niitä edellytetään ottamaan käyttöön ilman, että ko. prosessivastuulliset eivät ole itse vaikuttamassa uudistusten suunnitteluun ja tarvemäärittelyyn. Hankkeiden osalta omarahoitusta painotetaan liiaksi oman työpanoksen kautta, jolloin perusprosessit ja - työtehtävät jäävät hoitamatta. Suunnittelun aikataulupaineet, toteutusten kiireet ja kokonaisuuksien hallinnan hajoaminen liian monelle taholle. 5. Lautakunnan talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 9 467 9 014 9 058 9 058 9 058 Myyntituotot 7 032 6 893 6 909 6 909 6 909 Maksutuotot 209 135 140 140 140 Tuet ja avustukset 224 70 70 70 70 Muut toimintatuotot 2 002 1 916 1 939 1 939 1 939 Toimintakulut 15 321 15 062 14 957 14 957 14 957 Henkilöstökulut 4 902 3 962 4 145 4 145 4 145 Palvelujen ostot 8 360 9 003 8 695 8 695 8 695 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 296 1 394 1 397 1 397 1 397 Avustukset 15 15 30 30 30 Muut toimintakulut 748 687 689 689 689 Toimintakate -5 854-6 047-5 899-5 899-5 899 Suunnitelman mukaiset poistot 6 248 5 896 6 298 6 298 6 298 Sitovuus: Lautakunnan tavoitteet ja toimintakate ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovat. Vuoden 2018 toimintakate palvelukokonaisuuksittain KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

56 PALVELUKOKONAISUUDET LAUTAKUNTA JA VASTUUALUE Vastuuhenkilö: Palvelut: Kaupunkikehitysjohtaja Topiantti Äikäs Lautakunta ja johto Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen maksuosuus 1. Tehtäväkuvaus Kaupunkikehittämislautakunta toimii tilaajalautakuntana. Lautakunta ja toimialajohto toimivat voimakkaammin kaupunkisuunnittelua, kaupunkikuvan muodostumisesta ja ylläpitoa ja rakennetun ja luontoympäristön kehittämistä johtavana ja linjaavana tahona. Lautakunta ja toimialajohto kehittävät, ohjaavat, valvovat ja johtavat vastuualuetta siten, että sille määritellyt toiminnalliset tavoitteet saavutetaan taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaupunkisuunnittelun ja -kuvan kannalta rakennetun ympäristön kehittämisessä kiinnitetään huomiota Imatralle ominaisen kaupunkimaisen, urbaanin maiseman ylläpitoon ja toteuttamiseen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kaupunkisuunnittelussa kiinnitetään huomiota paikallishistorian ja -kulttuurin sekä visuaalisen kaupunkikuvan paikallisiin piirteisiin sekä uudenlaisten teknisten ja arkkitehtonisten ratkaisujen toteutukseen. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vastuualueen tekninen ja suunnitteluosaaminen on omistajaohjauksesta vastaava asiantuntijaorganisaatio, joka hallinnoi kaupunkisuunnittelun ja -infrastruktuurin kehittämistä. Vastuualuejohto tekee aktiivisesti yhteistyötä kaupungin kehittämisestä vastaavien tahojen kanssa. Tavoitteena on, että vastuualueen päätöksenteko on sujuvaa ja hallinnonalan toimintaympäristö on vakaa. Kaupunkisuunnittelun osalta toiminta on pitkäjänteistä ja kestävää. Kaupunki-infran hallinnan kannalta yhteistyö Imatran YH-Rakennuttaja Oy:n kanssa on proaktiivista, ennakoitavaa, ammattimaista ja sujuvaa. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen osalta tähdätään kestäviin suunnitteluratkaisuihin ja laadukkaan kaupunkimiljöön tuottamiseen suunnittelun keinoin. Toiminnan tehostamista tehdään ydinprosessien ohjaukseen ja edistämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa aiempaa vahvempaa kaupunkisuunnittelun ja -infran toimintojen yhdistämistä sekä sitä, että vastuualueen kaikki virat ja työtehtävät on täytetty osaavilla ja pätevillä henkilöillä. Vastuualueen tavoitteena on olla kiinnostava rekrytointikohde, jonka on positiivinen työnantajakuva. KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

57 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 5 4 4 4 4 Myyntituotot 4 4 4 4 4 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 1 0 0 0 0 Toimintakulut 3 917 3 747 3 700 3 700 3 700 Henkilöstökulut 1 183 1 022 958 958 958 Palvelujen ostot 2 414 2 398 2 397 2 397 2 397 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 3 3 3 3 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 317 323 342 342 342 Toimintakate -3 911-3 742-3 696-3 696-3 696 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

58 KAUPUNKISUUNNITTELU Vastuuhenkilö: Palvelut: Kaupungingeodeetti Sini Pekkala Maaomaisuuden hallinta Maankäytön suunnittelu 1. Tehtäväkuvaus Maanhankinta ja luovutus luo edellytyksen kaupunkirakenteen suunnitelmalliselle kehittämiselle. Se vastaa: - kaupungin omistukseen tarvittavien maa- ja vesialueiden hankinnasta - sopimusmenettelystä asemakaavoitettaessa muuta kuin kaupungin omistamaa maata - kaupungin maaomaisuuden hallinnasta - tonttien luovuttamisesta. Kaavoitus luo edellytyksiä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehittymiselle suunnittelemalla maankäyttöä ohjaavia yleis- ja asemakaavoja. Kaavojen lisäksi tuotetaan aluekohtaisia kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmia sekä rakentamista ohjaavia suunnitelmia, jotka laaditaan kaavoitusyksikön oman työn lisäksi Kaavoituksen ohjaamina ostopalveluina. Kaavoituksen tavoitteena on ympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen sekä elinkeinoelämän maankäytöllisten toimintaedellytysten luominen. Toiminta perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytyksiä viihtyisälle ja turvalliselle kaupunkiympäristölle. Kiinteistönmuodostus kiinteistöinsinöörin palveluineen on viranomaistoimintaa ja vastaa asemakaava-alueella tonttijakojen laatimisesta, kiinteistötoimituksista ja kiinteistörekisterin pidosta. Paikkatietopalvelut vastaa paikkatieto-, kartta- ja kuntarekisteripalveluista sekä mittaus- ja kartoitustoiminnasta. Paikkatietopalvelut vastaa jatkossa kaupunkisuunnittelun ja tulevien hankkeiden havainnollistamiseksi tarvittavan digitaalisen, kolmiulotteisen kaupunkimallin rakentamisesta ja ylläpidosta henkilöstö- ja ohjelmistoresurssien puitteissa. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Riittävä ja monipuolinen tonttitarjonta, edellytysten luominen elinkeinoelämälle ja turvallinen kaupunkiympäristö. Rakennetun ympäristön arvon säilyttäminen. KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

59 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 1 743 1 782 1 769 1 769 1 769 Myyntituotot 145 165 151 151 151 Maksutuotot 3 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 1 595 1 618 1 618 1 618 1 618 Toimintakulut 1 565 1 574 1 663 1 663 1 663 Henkilöstökulut 1 000 998 1 092 1 092 1 092 Palvelujen ostot 373 383 400 400 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 31 38 38 38 38 Avustukset 1 0 0 0 0 Muut toimintakulut 160 155 133 133 133 Toimintakate 178 208 106 106 106 Suunnitelman mukaiset poistot 21 0 52 52 52 KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

60 KAUPUNKI-INFRA Vastuuhenkilö: Palvelut: Kaupungininsinööri Päivi Pekkanen Kaupungin omistaman infran hallinta 1. Tehtäväkuvaus Kaupunki-infra yksikön tehtävänä on kaupungin strategisten ja taloudellisten realiteettien puitteissa rakentaa ja ylläpitää kaupunki-infraa kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaupunki-infra yksikössä hoidetaan kaupungin katu-. puisto- ja metsäalueisiin sekä Vuoksen kalastukseen liittyvät asiat. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toiminnan painopistealueet ovat: - rakennuttajasopimuksen kehittäminen yhteistyössä YH-Rakennuttaja Oy:n kanssa - joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen yhteistyössä hyvinvointipalvelujen kanssa - asiakaspalautteista muodostuvien työpyyntöjen seurantajärjestelmän kehittäminen Joukkoliikenteen järjestäminen siirtyy vuoden 2018 alusta kaupunkisuunnitteluyksiköstä kaupunkiinfraan. Yksikössä ollut yhden henkilön vajaus on vuoden 2017 lopussa rekrytointiprosessissa ja tavoitteena on, että paikka täytetään vuoden 2018 alusta. Tilaajainsinöörin rekrytointi mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön YH-Rakennuttaja Oy:n kanssa ja rakennuttajasopimuksen laadukkaan kehittämisen. 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 993 673 710 710 710 Myyntituotot 742 528 543 543 543 Maksutuotot 2 35 35 35 35 Tuet ja avustukset 221 70 70 70 70 Muut toimintatuotot 28 39 62 62 62 Toimintakulut 5 792 5 788 5 548 5 548 5 548 Henkilöstökulut 873 481 600 600 600 Palvelujen ostot 4 302 4 667 4 313 4 313 4 313 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 510 578 581 581 581 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 108 61 54 54 54 Toimintakate -4 799-5 115-4 837-4 837-4 837 Suunnitelman mukaiset poistot 4 578 4 261 4 516 4 516 4 516 KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

61 RAKENNUSVALVONTAJAOSTO/RAKENNUSVALVONTA Vastuuhenkilö: Rakennusvalvontapäällikkö Ritva Ihalainen 1. Tehtäväkuvaus Rakennusvalvontajaosto on maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakennusvalvontaviranomainen, minkä tehtävänä on valvoa kaavojen noudattamista, huolehtia rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä sekä osaltaan valvoa rakennetun ympäristön ja rakennusten kunnossapitoa ja hoitoa. Rakennusvalvonta huolehtii lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden toteuttamisesta sekä vastaa laissa kunnalle määrätyistä korjaus- ja energiaavustuksiin liittyvistä tehtävistä. Rakennusvalvonta ohjaa ja valvoo määräyksiin perustuvaa suunnittelua ja rakentamista. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Rakennusvalvonta on siirtynyt vuoden 2017 alusta uusien lupien osalta kokonaan sähköiseen lupaja valvontamenettelyyn sekä sähköiseen arkistointiin. Uusia toimintatapoja kehitetään huomioiden sähköinen menettely. Vuoden 2018 alusta otetaan käyttöön seudullinen pilvipalvelu Factan ja Lupapisteen käytössä Ruokolahden, Rautjärven ja Parikkalan kanssa. Rakennusvalvonnan painopistealueet ovat: - terveellinen, esteetön ja energiataloudellinen rakentaminen - hyvä kaupunkikuva ja ympäristö - sähköisen asioinnin laajentaminen - seudullinen yhteistyö 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 205 157 162 162 162 Myyntituotot 1 50 50 50 50 Maksutuotot 204 100 105 105 105 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 0 7 7 7 7 Toimintakulut 466 566 621 621 621 Henkilöstökulut 352 377 378 378 378 Palvelujen ostot 53 110 145 145 145 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 13 13 13 13 Avustukset 14 15 30 30 30 Muut toimintakulut 41 51 55 55 55 Toimintakate -260-409 -458-458 -458 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

62 IMATRAN VESI, taseyksikkö Vastuuhenkilö: Vesihuoltopäällikkö Jouko Varis (vs. Kari Pietarinen) 1. Tehtäväkuvaus Imatran Vesi on vesihuoltolain mukainen Imatran kaupungin taseyksikkönä toimiva Imatran kaupungin toiminta-alueen vedenjakelusta ja viemäröinnistä vastaava vesihuoltolaitos. Imatran Veden vesihuoltotoiminnot muodostuvat seuraavista osatoiminnoista: - veden hankinta - veden jakelu - viemäriveden johtaminen - jäteveden pumppaus - jäteveden puhdistus - asiakaspalvelut 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Imatran Veden toiminnan painopisteitä ovat: - Laadukkaan talousveden toimittaminen asiakkaille kustannustehokkaasti - Huonokuntoisten vesi- ja viemäriverkostojen saneeraaminen suunnitelmallisesti - Verkostojen vuotovesien saaminen hallintaan - Jätevesien johtaminen ja käsittely lupaehtojen ja ympäristövaatimusten mukaisesti Vesihuollon investointien painopisteitä ovat vesi- ja viemäriverkostojen saneeraaminen sekä Meltolan jätevedenpuhdistamon saneeraussuunnittelun jatkaminen. 3. Talous TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 6 520 6 398 6 413 6 413 6 413 Myyntituotot 6 140 6 146 6 161 6 161 6 161 Maksutuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 3 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 378 252 252 252 252 Toimintakulut 3 581 3 387 3 426 3 426 3 426 Henkilöstökulut 1 494 1 083 1 118 1 118 1 118 Palvelujen ostot 1 218 1 445 1 441 1 441 1 441 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 747 762 762 762 762 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 121 97 105 105 105 Toimintakate 2 940 3 011 2 987 2 987 2 987 Suunnitelman mukaiset poistot 1 650 1 634 1 730 1 730 1 730 KAUPUNKIKEHITTÄMISLAUTAKUNTA

63 YMPÄRISTÖVALVONTA Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari 1. Tehtäväalueen kuvaus Ympäristövalvonnan tehtäväalueella hoidetaan ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen lakisääteiset tehtävät 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset 3. Talous Toiminnan painopisteinä ovat lupa-, ilmoitus- ja poikkeamislupa-asioiden käsittely, valitusasioiden käsittely, suunnitelmallinen sekä muu laillisuusvalvonta, lausuntojen antaminen ympäristövalvonnan näkökulmasta ja lain vaatimien eläinlääkintähuoltopalveluiden järjestäminen. Tilinimi TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 1 147 1 102 1 149 1 149 1 149 Myyntituotot 809 771 775 775 775 Maksutuotot 273 275 303 303 303 Tuet ja avustukset 65 55 55 55 55 Muut toimintatuotot 1 1 17 17 17 Toimintakulut 1 977 1 960 2 026 2 026 2 026 Henkilöstökulut 1 463 1 428 1 457 1 457 1 457 Palvelujen ostot 285 270 296 296 296 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 80 70 75 75 75 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 149 191 198 198 198 Toimintakate -829-857 -877-877 -877 Suunnitelman mukaiset poistot 14 14 15 15 15 Sitovuus: Ympäristövalvonnan toimintakate on kaupunginvaltuustoon nähden sitova. Ympäristövalvonta sisältää Imatran seudun ympäristölautakunnan ja Etelä-Karjalan jätelautakunnan. YMPÄRISTÖVALVONTA

64 IMATRAN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Palvelut: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari Imatran seudun ympäristölautakunta Imatran seudun ympäristöterveydenhuolto Imatran seudun ympäristönsuojelu 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Imatran seudun ympäristötoimen toiminta-ajatuksena on ihmisten terveyden suojeleminen, kotieläinten sairauksien- ja terveydenhoito, kestävän kehityksen tukeminen sekä ympäristön ja luonnon suojeleminen Imatran, Parikkalan, Rautjärven, ja Ruokolahden alueilla. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Imatran seudun ympäristölautakunnan toiminnan painopisteenä ovat sen tehtäväksi asetetut erityislainsäädännön edellyttämät lupa-, valvonta- ja ohjaustehtävät sekä palvelutoiminta eläinlääkintähuollon sektorilla. Maakuntalakiluonnoksessa ympäristöterveydenhuolto esitetään siirrettäväksi maakuntahallinnon järjestettäväksi. Ympäristönsuojelu- ja jätehuoltoviranomaistehtävät jäävät kuntien/seutujen tehtäviksi. Tämän uudenlainen organisaatio on suunniteltu käynnistyvän 1.1.2020. Tähän kaikkeen liittyvää lausunto-, suunnittelu-, neuvottelu-, järjestämistehtävää pidetään painopisteenä vuoden 2018 ja 2019 toiminnassa. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Sitovat tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Viestinnän ja tunnettavuuden lisääminen Kehitetään viestinnän toimintatapoja. Kuntalaisten ympäristötietoisuuden lisääminen Järjestetään yksi kampanja tai tapahtuma Viestintäosaamisen varmistaminen. Viestintäosaamisen kehittämisen huomioiminen viestintäsuunnitelmassa ja koulutussuunnitelmassa Viestintäsuunnitelman päivittäminen, saadun viestintä koulutuksen määrä/ hlö Viestintätehtävien organisointi. Yhteistyömuotojen kehittäminen sopimuskuntien viestintävastaavien kanssa Häiriötilanteita koskeva viestinnän toimintaohje ympäristötoimen ja sopimuskuntien välillä YMPÄRISTÖVALVONTA

65 Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Sitovat tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Edistämme asukkaiden hyvinvointia panostamalla ennaltaehkäisevään palveluun Parannetaan valvontaa ennaltaehkäisemään ympäristövahinkoja ja terveysvaaroja. Valvontasuunnitelman päivittäminen ympäristöterveydenhuollossa ja valvontaohjelman päivittäminen ympäristönsuojelussa riskinarvio huomioiden Asiakirjan valmistumisaste Turvaamme laadukkaan ilmanlaadun mittatiedon. Kehitämme laadukkaan ilmanlaatutiedon julkaisuun liittyviä prosesseja. Ilmanlaatutiedot nähtävissä ilmanlaatuportaalissa. Kehitämme ilmanlaadunmittaustietojen luotettavuutta. Avaintavoite: Uudistuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Keskimääräisten hyväksyttyjen ilmanlaadunmittaustietojen osuus. Mittari Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. Toimivan ympäristönsuojelun luominen koko maakuntaan. Ympäristönsuojelun viranomaistyön kehittäminen. Ympäristönsuojeluorganisaation selvittäminen ja aikataulutus. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen maakunnan sisällä. Ympäristöterveydenhuollon taksojen yhdenmukaistaminen Ympäristöterveydenhuollon Laatujärjestelmän kokoaminen Valmiusaste Laatukäsikirjan valmiusaste 4. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Kehitetään viestinnän toimintatapoja. Viestintäosaamisen varmistaminen. Viestintätehtävien organisointi. Parannetaan valvontaa ennaltaehkäisemään ympäristövahinkoja ja terveysvaaroja. Turvaamme laadukkaan ilmanlaadun mittatiedon. Toimivan ympäristönsuojelun luominen koko maakuntaan. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen maakunnan sisällä. Riskiarviointi Resurssivaje Koulutuksen tarjonnan puute Sopimuskuntien mahdollisuus panostaa tehtävän suorittamiseen Resurssivaje Valtakunnallisen tietoverkon ongelmat, ennalta arvaamattomat laite- ja ohjelmistoviat Ei löydetä yhteistä ratkaisumallia Resurssivaje YMPÄRISTÖVALVONTA

66 5. Lautakunnan talous Tilinimi TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 995 944 978 978 978 Myyntituotot 809 771 775 775 775 Maksutuotot 121 117 131 131 131 Tuet ja avustukset 65 55 55 55 55 Muut toimintatuotot 1 1 17 17 17 Toimintakulut 1 824 1 803 1 855 1 855 1 855 Henkilöstökulut 1 334 1 306 1 336 1 336 1 336 Palvelujen ostot 269 251 264 264 264 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 80 65 69 69 69 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 142 181 185 185 185 Toimintakate -829-859 -877-877 -877 Suunnitelman mukaiset poistot 14 14 15 15 15 Imatran seudun ympäristötoimen kustannustenjako ja jakoperusteet Imatra Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Yhteensä As.luku 31.12.2016 27 517 5 126 3 473 5 245 41 361 As.luku % 66,5 12,4 8,4 12,7 100,0 Lehmät 1.5.2017 13 2 177 336 420 2 946 Lehmät % 0,4 73,9 11,4 14,3 100,0 Nettokustannukset, euroa Ympäristöterveys 366 901 68 348 46 308 69 935 551 491 Ympäristönsuojelu 262 071 48 820 33 077 49 953 393 921 Eläinlääkintähuolto 163 967 211 269 48 483 65 953 489 672 Lautakunta 10 434 1 944 1 317 1 989 15 684 Yhteensä 803 373 330 381 129 184 187 830 1 450 768 YMPÄRISTÖVALVONTA

67 ETELÄ-KARJALAN JÄTELAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Ympäristöjohtaja Sirpa Suur-Hamari 1. Lautakunnan tehtäväalueen kuvaus Etelä-Karjalan jätelautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvista jätehuollon viranomaistehtävistä jätelain (646/2011) 23 :n mukaisesti. Lautakunta vastaa sopijakuntien alueella jätelain nojalla kunnalle kuuluvien jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvien viranomaistehtävien hoitamisesta. Sopijakuntia ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, ja Taipalsaari. 2. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Jätelaki on uudistumassa vuonna 2018 ja muuttaneen myös jätehuoltoviranomaistehtäviä. Muutokset otetaan toiminnassa huomioon. Tavoitepainopisteenä on nykyisen jätehuoltoviranomaisen palvelutason säilyttäminen. 3. Lautakunnan sitovat tavoitteet Avaintavoite: Uudistuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Sitovat tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluihin. Kehitetään jätehuoltoviranomaiselle digitaalista viestintää. Nettisivut otetaan käyttöön ja lisätään niiden kautta sähköistä palvelua. Sähköisten palvelujen käyttäjämäärä Viestinnän ja tunnettavuuden lisääminen Kehitetään viestinnän toimintatapoja Uuden jätelain edellyttämä markkinatilanteen seuranta ja tiedottaminen. Toimintatapa luotu/ ei luotu Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden Jätevesilietteen kuljetuspalveluiden varmistaminen maakunnan alueella Hankitaan selvitys lietteentyhjennyspalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta maakunnan alueella. Selvitys toteutettu vuoden 2018 loppuun mennessä / ei toteutettu 4. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Kehitetään jätehuoltoviranomaiselle digitaalista viestintää. Kehitetään viestinnän toimintatapoja Jätevesilietteen kuljetuspalveluiden varmistaminen maakunnan alueella Riskiarviointi Nettisivut eivät toteudu kaupungin nettisivujen yhteydessä Tiedonsaannin ongelmat palveluntarjoajilta Konsulttipalveluiden saatavuus YMPÄRISTÖVALVONTA

68 5. Lautakunnan talous Tilinimi TP2016 KS2017 TA2018 TS2019 TS2020 1 000 Toimintatuotot 152 158 171 171 171 Myyntituotot 0 0 0 0 0 Maksutuotot 152 158 171 171 171 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0 Toimintakulut 152 156 171 171 171 Henkilöstökulut 130 122 121 121 121 Palvelujen ostot 15 19 32 32 32 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 6 6 6 6 Avustukset 0 0 0 0 0 Muut toimintakulut 7 10 13 13 13 Toimintakate 0 2 0 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 YMPÄRISTÖVALVONTA

69 KONSERNIYHTEENVETO IMATRA-KONSERNI IMATRAN KAUPUNKI Konsernipalvelut Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut Kaupunkikehitys- ja tekniset palvelut Osakkuusyhteisöt Imatran vuokraasunnot Oy Imatran YH- Rakennuttaja Oy/ alakonserni Kuntayhtymät Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy KOy Imatran Keskusasema Imatran Ajoharjoitteluratasäätiö Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun säätiö Tietomaakunta ekarjala Oy Imatran Seudun Yritystilat Oy/ alakonserni Imatran Toimitilat Oy Imatran Lämpö Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy/ alakonserni Imatra Base Camp Oy Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy Etelä-Karjalan koulutus ky Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky Etelä-Karjalan liitto ky Imatran Energia Oy Tytärkiinteistö- ja asunto Oy:t AsOy Hentun-Liisa KOy Imatran Kerhomäki KOy Villakarelia KOy Imatran Kallenkulma Kuntalain mukaan kaupunkikonsernin seuranta juuri konsernina on korostettu. Kuntalain mukaan talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole edellyttää kuntakonsernilta yhtä konsernitalousarviota. Talousarvion liitteenä voi olla keskeisimpien tytäryhteisöjen talousarviot. Imatran kaupunki on organisoinut toimintaansa niin, että konserniyhtiöiden rooli on olennainen. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään kunnan varsinaisten tytäryhteisöjen lisäksi myös kuntayhtymät kunnan peruspääomaosuuden mukaisessa suhteessa. Kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen EKSOTE:een on tehnyt konserniseurannasta monimutkaista. Talousarviossa kaupungin omassa päätösvallassa olevien tytäryhtiöiden taloutta seurataan erillislaskelmilla. EKSOTEa toiminnan laajuuden ja vain välillisen vaikutusmahdollisuuden vuoksi seurataan erikseen. Tämän vuoksi tilinpäätöksen ja talousarviossa esitettyjen lukujen suora vertailu ei ole järkevää. KONSERNIYHTIÖT Talousarvio 2018

70 Konsernihallituksen asettamat tavoitteet Konsernirakenne Imatra kaupungin konsernirakenteen toimivuutta seurataan. Seurannan erityisenä kohteena on: kaupungin strategian toteutuminen konserniohjaamisen toimivuus ja taloudellinen tarkoituksen mukaisuus Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Imatra Base Camp Oy:n (IBC Oy) on organisoitunut ja yhtiö on aloittanut käytännön toiminnan kaupunkikonserniin kuuluvana yhtiönä jolle emokaupunki asettaa toiminnalliset tavoitteet. Maakuntauudistuksen valmisteluun sisältyvät toimitilaratkaisut tulevat vaikuttamaan kaupunkikonsernin omistamien toimitilojen tulevaisuuteen. Imatran Toimitilat Oy valmistautuu omalta osaltaan kaupungin palveluverkkopäätöksen mukaiseen uudisrakentamiseen. Yhtiö toteuttaa ja rahoittaa investoinnit emokaupungin päätösten mukaisella aikataululla ja rahoitustavalla. Imatran Lämpö Oy:n lämpölaitosinvestointi verkostojen uusimisineen on saatettu loppuun ja uusi laitos on otettu käyttöön. Investoinnille asetetut toiminnalliset tavoitteet näyttävät toteutuvan. Imatran kiinteistö- ja aluepalvelut uusii ikääntynyttä kalustoaan vastaamaan toiminnan nykyisiä tarpeita. LAINAKANTA (1000 ) TP 2016 TP arvio 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Kaupunkikonserni 195 834 202 799 207 902 204 525 196 641 Kaupunki 61 153 61 833 63 989 66 012 67 141 Talousarvioon sisällytetyt yhtiöt 130 056 130 905 135 169 130 901 122 857. Imatran YH-Rakennuttaja Oy/alakonserni 11 084 13 716 13 329 12 977 12 626. Imatran Seudun Yritystilat Oy/alakonserni 41 214 44 607 47 435 45 234 42 718. Imatran Toimitilat Oy 3 000 2 700 9 400 12 560 12 260. Imatran Vuokra-asunnot Oy 46 431 44 122 41 814 39 505 37 197. Kiinteistö Oy Kallenkulma 5 730 5 532 5 335 5 137 4 940. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy/alakonserni 83 82 82 82 82. Imatran Lämpö Oy 22 515 20 145 17 775 15 405 13 035 Muut yhtiöt 2 181 2 003 1 904 1 804 1 705. Koy Villakarelia 1 241 1 202 1 164 1 125 1 086. As. Oy Hentun-Liisa 940 801 740 679 619 Kuntayhtymät 9 474 8 058 6 840 5 808 4 939. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky 8 144 6 922 5 884 5 001 4 251. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 1 189 1 020 851 714 607. Itä-Suomen Päihdehuollon kuntayhtymä 13 0 0 0 0. Etelä-Karjalan liitto ky 128 116 104 93 81 KONSERNIYHTIÖT Talousarvio 2018

71 Edellä olevassa taulukossa on esitetty konsernin koko lainakanta vuonna 2016. Tilinpäätösarvio ja taloussuunnitelman luvut perustuvat yhtiöiden antamiin tietoihin kaupungin omien tietojen lisäksi. Kaupungin takausvastuut on yhtiöiden osalta päivitetty (1.11.2017), johon on lisätty kaupungin tiedossa olevia takaustarpeita. Yhtiöt ovat arvioineet talousarviovuoden takaustarpeet. KONSERNIYHTIÖT Talousarvio 2018

72 Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernilukuja. Tilinpäätös (koko konserni) sisältää kaikki konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhtiöt 35 kpl (tytäryhteisöt ja kuntayhtymät). Seurattavat yhtiöt, joille on asetettu myös tavoitteet, määritellään vuosittain. Tunnusluvut on taulukossa laskettu yhteen vuosien 2017-2018 osalta ilman keskinäisiä eliminointeja. Näin ollen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. IMATRA-KONSERNIN TUNNUSLUKUJA (1000 ) KONSERNIN TULOSLASKELMA Koko konserni (eliminoitu) TP 2016 TP 2016 Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Tot. arvio 2017 Seurattavat konserniyhtiöt yhteensä Tot. TA 2018 TP 2016 arvio 2017 TA 2018 Vuosikate 30 865 23 273 23 573 16 644 14 285 14 906 8 314 8 988 8 667 8 330 Poistot -23 087-17 613-15 873-15 319-9 379-8 277-8 280-8 234-7 596-7 039 Tilikauden yli-/alijäämä 7 627 5 153 8 196 482 5 227 7 483 35-74 713 447 KONSERNITASE Ed.tilikausien yli-/alijäämä 40 492 50 751 55 904 64 100 53 629 58 856 66 339-2 878-2 952-2 239 Tilikauden yli-/alijäämä 7 627 5 153 8 196 482 5 227 7 483 35-74 713 447 Vapaa oma pääoma 48 119 55 904 64 100 64 582 58 856 66 339 66 374-2 952-2 239-1 792 Lainakanta 195 834 185 499 187 334 194 244 61 153 61 833 63 989 124 346 125 501 130 255 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Seurattavat konserniyhtiöt ja kaupunki yhteensä Imatran kaupunki Investointimenot -58 698-42 210-30 802-34 779-23 669-14 449-10 818-18 541-16 353-23 961 KONSERNIYHTIÖT Talousarvio 2018

73 Kaupunginhallituksen määrittelemien seurattavien yhtiöiden tunnuslukuja on esitetty seuraavassa taulukossa. Yhtiöiden keskinäisiä eliminointeja ei ole vuosien 2017-2018 osalta, joten lukuja ei suoraan voi verrata toisiinsa. SEURATTAVIEN YHTEISÖJEN TALOUSLUKUJA (1000 ) V. 2016-2018 Imatran YH- Rakennuttaja Oy TP 2016 Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Imatran Seudun Yritystilat Oy Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Imatran Toimitilat Oy Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Imatran Vuokraasunnot Oy Tot. arvio 2017 TA 2018 Liikevaihto 13 198 13 830 12 085 4 753 4 934 5 597 8 798 9 451 9 087 7 465 11 374 11 926 8 904 9 084 9 145 Investoinnit netto -1 289-2 871-100 -4 523-7 750-7 790-53 -355-370 -6 769-3 079-9 373-2 511-1 773-5 186 Lainojen lisäys 1 370 3 096 0 6 250 5 203 5 715 0 155 329 0 0 7 000 2 619 1 661 4 878 Lainojen vähennys -146-146 -343-1 630-2 072-2 226 0-26 -38-300 -300-300 -2 258-2 333-2 365 Lainakanta 11 138 14 088 13 745 41 213 44 344 47 833 0 129 420 2 700 2 400 9 100 46 415 45 743 48 256 Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Tot. arvio TP 2016 2017 TA 2018 TP 2016 Imatran Lämpö Oy Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Imatra Base Camp Oy Tot. arvio 2017 TA 2018 TP 2016 Yhteensä Tot. arvio 2017 TA 2018 Liikevaihto 1 940 917 917 12 552 12 667 12 669 108 641 668 57 718 62 898 62 094 Investoinnit netto 7 35 48-3 403-560 -1 190 0 0 0-18 541-16 353-23 961 Lainojen lisäys 0 0 0 0 0 0 0 0 0 10 239 10 115 17 922 Lainojen vähennys 0 0 0-1 185-2 370-2 370 0 0 0-5 519-7 247-7 642 Lainakanta 82 82 82 22 515 20 145 17 775 0 0 0 124 063 126 931 137 211 Strategiset konserniyhtiöt Imatra tekee tulevaisuuden -strategin toimeenpano valmistelua koskevien loppuraporttien jatkolinjauksina on velvoitettu (kh 27.6.2016/ 165) strategisten konserniyhtiöiden edustajia informoidaan kaupunginhallitusta kuukausittain yhtiötä koskevista olennaisista asioista. Kaupungin strategisiksi yhtiöiksi on määritelty seuraavat yhtiöt: Imatran Yh-Rakennuttaja Oy Imatran Seudun Yritystilat Oy Imatran Vuokra-asunnot Oy Imatran Lämpö Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö oy Imatran Base Camp Oy Em. strategisten yhtiöiden lisäksi tilivuoden aikana seurattavia yhtiöitä ovat: Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy Imatran Toimitilat Oy KONSERNIYHTIÖT Talousarvio 2018

74 IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY/Alakonserni 1. Toimiala Imatran YH-Rakennuttaja Oy hallinnoi manageerausyhtiöitään, hoitaa niiden asiakaspalvelutehtävät ja teettää sekä rakennuttaa näiden kiinteistöhuollon, kunnossapidon ja rakentamishankkeet. Lisäksi YH hoitaa Kehyn, Base Campin ja SGY:n taloushallintopalvelut sekä teettää ja rakennuttaa kaupunkikehittämis ja tekniset palvelut vastuualueen tilaamat maarakennus- ja alueiden hoitopalvelut. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Parannamme elinvoimaa ja työllisyyttä ennakoivalla sekä ennakkoluulottomalla toiminnalla. YH vastaa konsernin rakennuttamispalveluista kilpailukykyisesti ja tehokkaasti talonrakennuksen, maarakennuksen ja kunnossapidon osalta Vuoden hankkeet ja ylläpitotehtävät rakennutetaan budjetin, sopimusten ja aikataulujen mukaisesti Mittari Budjetin toteutuma ja aikataulut Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Osaomistusasuntotarjonta vastaa kysyntää Einonkadun hankkeen osaomistusasunnot on saatu 60% myytyä Käyttöaste yli 60 % Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja markkinoinnilla kaupungin, palvelujen ja konserniyhtiöiden tunnettuutta. Palvelutaso- ja asukaskyselyn tulokset ja tehtävien parannustoimenpiteiden vaikuttavuus tiedotetaan niin asukkaille, kuin toimijoillekin Tiedote vuoden 2017 kyselystä ja palautemittauksen kehittäminen jatkuvaksi prosessiksi. Kehitämme yhtiön pro-aktiivista viestintää ja markkinointia Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Teemme aktiivista yhteistyötä Eksote pystyy tuotta- Toimitilaratkaisut lyhyellä tähtäimel- Eksoten kanssa, maan palvelujaan imatlä on tehty. Hammashoitola valmis jotta yhteiset palveluprosessit ralaisille terveissä tiloissa kehittyvät Pitkän tähtäimen kehittämien on edelleen. aloitettu Valmis tiedote ja uusi palauteprosessi Uusi markkinointi- ja viestintästrategia valmis Mittari Tehdyt vuokrasopimukset Toteutamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvaamme laadukkaat opinpolut lapsille ja nuorille. Koulukeskusten suunnittelu ja toteutus etenevät valtuuston 10/2016 päätöksen mukaisesti Vuoksenniskan ja Mansikkalan koulukeskuksen rakentamiset on käynnistyneet ja Kosken koulun suunnittelu prosessi on käynnistynyt. Urakkasopimukset ja suunnitelmaasiakirjat. IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Talousarvio 2018

75 Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Taloudessa ja johtamisessa Mittari Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuuden hallintaa jatkuvasti. Konsernin käytössä olevan kiinteistökannan tulee vastata kysyntää Elinkaarimallin sopimuksen tekeminen. Muiden rahoitus- ja hanke vaihtoehtojen selvitys Kosken koulukeskuksen osalta Elinkaarimallin sopimuksen tekeminen Kiinteistöomaisuudesta tulee tilaisuuden tullen luopua Kiinteistöjen kehittämisohjelma toteutuu ja kiinteistömarkkinoita seurataan aktiivisesti myyntitilaisuuksien hyödyntämiseksi Purkuohjelman toteutuminen ja markkinatilanneraportointi osavuosikatsauksessa Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Ylläpidämme ja kehitämme rakennuttamisja sisäilmaosaamistamme Rakennuttamisen ja teknisen isännöinnin koulutusohjelmat ja uusin sisäilmatietous hyödynnetään. Yksi lisäpätevöityminen ja 3 hlö haittaaine ja sisäilmaseminaari/koulutus Palveluiden kehittämisessä Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Kehitämme aktiivisesti yhteistyötä imatralaisen korkean teknologian sovellusten käyttämiseksi kiinteistöjen ja infran tutkimiseen ja korjaamiseen Ensimmäiset testit kiinteistöjen tutkimiseksi ja korjaamiseksi droneilla on tehty. Katutietojen tiedonkeruuta kehitetään 4 uutta testikohdetta. Kolmeen autoon digitaaliset katuverkon tiedon lukulaitteet Aurinkoenergian käytön hyödyntämisen selvittäminen kiinteistöissä Valmis raportti ja toimenpide ehdotukset 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) YH vastaa konsernin rakennuttamispalveluista kilpailukykyisesti ja tehokkaasti talonrakennuksen, maarakennuksen ja kunnossapidon osalta. Osaomistusasuntotarjonta vastaa kysyntää. Palvelutaso- ja asukaskyselyn tulokset ja tehtävien parannustoimenpiteiden vaikuttavuus tiedotetaan niin asukkaille, kuin toimijoillekin. Eksote pystyy tuottamaan palvelujaan imatralaisille terveissä tiloissa. Koulukeskusten suunnittelu ja toteutus etenevät valtuuston 10/2016 päätöksen mukaisesti. Riskiarviointi Johtuen kasvavista investoinneista ammattitaitoisen lisähenkilöstön tilapäissaatavuus voi olla hankalaa Kysyntä heikkenee ja asunnot eivät mene kaupaksi Tiedotus prosessi epäonnistuu Sisäilmaongelmat Hankkeiden käyntiin lähtö viivästyy IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Talousarvio 2018

76 Konsernin käytössä olevan kiinteistökannan tulee vastata kysyntää. Kiinteistöomaisuudesta tulee tilaisuuden tullen luopua. Ylläpidämme ja kehitämme rakennuttamis- ja sisäilmaosaamistamme. Kehitämme aktiivisesti yhteistyötä imatralaisen korkean teknologian sovellusten käyttämiseksi kiinteistöjen ja infran tutkimiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat Pääomasijoittajat eivät koe Imatraa houkuttelevaksi kohteeksi sijoittaa Koulutuksiin ei keretä osallistua Yhteistyö ei lähde käyntiin yritysten tilanteesta johtuen 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhtiön liikevaihto laskee kuluvaan vuoteen verrattuna. Tämän aiheuttavat aluerakentamisen arvioitu volyymin pieneneminen. Kulujen lisäystä toiminnan muutoksen takia aiheuttaa Asunto Oy Imatran Koskitorin osaomistusasuntoihin kohdistuvan lainan korot. Yhtiön omavaraisuusaste tavoite tulisi jatkossa olla >35 %. Yhtiö laatii päivitetyn purkulistan huomioiden lähivuosien palveluverkkoratkaisun muutokset. Vuokra-asuntoyhtiön ja Yritystilayhtiön tulosta rasittavat budjettivuonna vielä purettavat kohteet. Toimitilayhtiön tulosta rasittaa Liikelaitoksen vastuiden siirtyminen yhtiön hoidettaviksi. Lähinnä lisärasitusta aiheuttavat väistötilojen lisäkustannukset, jotka vuoden 2018 loppuun asti tulevat olemaan noin 3,6 M. Näiden rahoittamiseksi yhtiö tarvitsee pääomitusta. Tavoite on saada Vuoksenniskan kehittämishanke valmiiksi vuoden 2018 aikana. Tavoite on myös valmistella osaltamme Napinkulman kehittämishanketta eteenpäin. Palveluverkon rakenteen muutokset ja sisäilma-asioiden tuomat haasteet tulevat olemaan budjettivuoden keskeisiä työtehtäviä. Tähän kategoriaan voitaneen lisätä myös Eksoten ja sen omistajatahojen toimenpiteet sotekiinteistöjen suhteen. Vaihtoehtoisia asumisratkaisuja Imatran keskustaan valmistuu 23 osaomistusasuntoa alkuvuodesta. Immalan loiste hanke valmistuu loppuvuodesta ja se sisältää myös Eksoten senioriasuntojen lisäksi YH:n toimialaan kuuluvia vuokraasuntoja. Myös aluekirjastopalvelut sijaitsevat samassa kiinteistössä. Napinkulman hankkeeseen saattaa sisältyä myös YH:n osa-omistusasuntoja. IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Talousarvio 2018

77 TULOSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liikevaihto 13 198 13 830 12 085-1 746-12,6 Materiaalit ja palvelut -10 815-11 362-9 490 1 872-16,5 Tarvikkeet 0 0 0 0 Ulkopuoliset palvelut -10 815-11 362-9 490 1 872-16,5 Henkilöstökulut -1 320-1 437-1 389 47-3,3 Palkat ja palkkiot -1 076-1 181-1 141 40-3,4 Eläkekulut -197-224 -216 8-3,4 Muut henkilösivukulut -47-32 -32 0 0,1 Poistot ja arvonalennukset -83-85 -94-10 11,7 Suunnitelman mukaiset poistot -83-85 -94-10 11,7 Liiketoiminnan muut kulut -747-776 -834-58 7,5 Liikevoitto 233 171 277 106 61,9 Rahoitustuotot ja -kulut -11-31 -130-99 321,1 Muut korko- ja rahoitustuotot 10 13 12-1 -8,6 Ulkopuoliset 8 8 8 0-1,5 Konserni 3 5 4-1 -20,0 Korkokulut ja muut rahoituskulu -21-44 -142-98 222,9 Ulkopuoliset -21-44 -142-98 222,6 Konserni 0 0 0 0 Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja 222 140 148 7 5,0 Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+) 0 Tuloverot -46-19 -30-10 52,2 0-16 Tilikauden tulos 176 105 118 13 12,7 Tunnusluvut: Liiketulos -% 1,8 1,2 2,3 Rahoitustulos -% 2,0 1,5 1,8 IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Talousarvio 2018

78 5. Yhtiön talous (1000 ) TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 233 171 277 106 61,9 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 83 85 94 10 11,7 Käyttöpääoman muutos -188-281 192 473-168,3 Maksetut korot -21-41 -96-55 132,6 Saadut osingot 8 8 8 0-1,5 Saadut korot 3 5 4-1 -20,0 Saadut ennakkomaksut 0 0 Makseut verot -46-19 -30-10 52,2 Liiketoiminnan rahavirta 72-73 450 523-716,9 Investointien rahavirta Investoinnit muihin sijoituksiin -1 411-3 347-65 3 282-98,1 Investoinnit aineellisiin hyödykkeisii -8-48 -100-52 107,2 Luovutustulot muista sijoituksista 130 525 65-460 -87,6 Investointien rahavirta -1 289-2 871-100 2 771-96,5 Rahavarojen muutos -1 217-2 944 350 3 293-111,9 Rahoituksen rahavirta Pitkaaikaisten lainojen nostot 1 370 3 096 0 0 0,0 Pitkaaikaisten lainojen takaisinmaksu -146-146 -343-117 80,6 Rahoituksen rahavirta 1 224 2 950-343 -73-2,5 Kassavirta 7 7 7 3 221 48759,8 IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Talousarvio 2018

79 6. Hallitus Matikainen Tommi, pj Hämäläinen Veikko, vpj Saarimäki Erkki Pöyhönen Sari Partanen Jouko Kuikka Tuija Mattila Heli 7. Henkilöstö 2015 2016 2017 2018 Vakituiset 23,5 20,5 22,4 24 Tilapäiset/sijaiset/työllistetyt 0,4 1,4 0,7 1 Kaikki yhteensä 23,9 21,9 23,1 25 IMATRAN YH-RAKENNUTTAJA OY Talousarvio 2018

80 IMATRAN SEUDUN YRITYSTILAT OY/Alakonserni 1. Toimiala Yritystilat konserniin kuuluvat yritykset 1.1.2018: Imatran Seudun Yritystilat Oy Kiinteistö Oy Imatran Seudun Tietotalo Kiinteistö Oy Imatran Koskenlinkki Kiinteistö Oy Imatran Kanavakatu 9 Kiinteistö Oy Imatran Koskikeskus Kiinteistö Oy Imatran Alakatu 18 Kiinteistö Oy Imatran Nauhakuusenkatu 8 Kiinteistö Oy Imatran Muovikuja 3 Kiinteistö Oy Imatran Karhumäenkatu 71 Kiinteistö Oy Mansikkalan Yritystalo Kiinteistö Oy Imatran Piikatu 14 Kiinteistö Oy Imatran Tiilitehtaankatu 28 Kiinteistö Oy Imatran Leipäkiventie 5 Kiinteistö Oy Imatran Allas Lisäksi Imatran Seudun Yritystilat Oy:n omistuksessa on 17 kustannuspaikkaa yhteensä 18300 m 2. Yritystilayhtiön tehtävänä on paitsi hallinnoida, isännöidä, hoitaa ja rakentaa yritystiloja, niin myös osallistua kaupunkikonsernin elinkeinopolitiikkaan toteuttamalla tarvittavia yritystilahankkeita. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Yritystilojen tarjonta vastaa kysyntää. Reagoimme tarvittaessa elinkeinopoliittisesti tärkeisiin hankkeisiin. Einonkadun hankkeen ja Napinkulman kehittämiskonseptit lisäävät keskustan vetovoimaa. Markkinaehtoinen tarjonta toimii yhtäältä uuden kysynnän ilmetessä ja toisaalta olevien yritysasiakkaiden tarpeiden tyydyttämisessä. Einonkadun liiketilat ovat käytössä ja parantavat keskustan kaupallista- ja palvelutarjontaa. Napinkulman kehityskonsepti on luonnossuunnittelun osalta käynnistynyt Uudet vuokrasopimukset Yritystilojen käyttöaste >83 % Einonkadun sopimukset ja käyttöaste. Napinkulman suunnittelutilanne. IMATRAN SEUDUN YRITYSTILAT OY Talousarvio 2018

81 Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Teemme aktiivista yhteistyötä Eksote pystyy tuotta- Toimitilojen vuokrasopimukset osa- Eksoten kanssa, maan palvelujaan imatpuolten kesken on tehty. jotta yhteiset palveluprosessit ralaisille terveissä tiloissa kehittyvät edelleen. Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Taloudessa ja johtamisessa Mittari Sopimukset. Mittari Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuuden hallintaa jatkuvasti. Kiinteistöomaisuudesta tulee tilaisuuden tullen luopua. Kiinteistöjen kehittämisohjelma toteutuu ja kiinteistömarkkinoita seurataan aktiivisesti myyntitilaisuuksien hyödyntämiseksi Purkuohjelman toteutuminen ja markkinatilanneraportointi 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Yritystilojen tarjonta vastaa kysyntää. Reagoimme tarvittaessa elinkeinopoliittisesti tärkeisiin hankkeisiin. Einonkadun hankkeen ja Napinkulman kehittämiskonseptit lisäävät keskustan vetovoimaa. Eksote pystyy tuottamaan palvelujaan imatralaisille terveissä tiloissa. Kiinteistöomaisuudesta tulee tilaisuuden tullen luopua. Riskiarviointi Oikeanlaista tilaa ei pystytä tarjoamaan. Markkinahinnat laskevat Einonkadun tilojen tyhjänä olo. Napinkulman hankkeen viivästyminen ja pitkittyminen Sisäilma ongelmista johtuen emme pysty tarjoamaan kysynnän mukaisia kiinteistöjä Pääomamarkkinat eivät koe Imatran aluetta hyvänä sijoituskohteena ja 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yritystilojen kysyntä vuoden 2017 aikana on kohdistunut tuotanto- ja varastotiloihin. Toimistotilojen kysyntä on myös ollut lievässä kasvussa. Yhtiön kokonaiskäyttöasteen maksimointi ja talouden tappion minimointi ovat vuoden 2018 suuria haasteita. Kumppanuustalon ja Tainionkosken saunapesulan purkamiset syövät tulosta noin 380.000. Yritystilayhtiön rahoitustulos tullee olemaan miinuksella purkamisten ja lainalyhennysten seurauksena. Koskenlinkin vuokrausastetavoite on yli 98 %, Tietotalon yli 90 % ja Kanavakadun tavoite on yli 70 %. Teollisuushallien (6 kpl) vuokrausastetavoite on 100 % ja Mansikkalan Yritystalon yli 95 %. Koskentorin kannattavuus on hyvä ja liiketilojen käyttöastetavoite on yli 95 %. Liikekeskuksen asuntojen vuokrausastetavoite on 97 % (3 % järjestelyvara). Kiinteistö Oy Imatran Koskentorin (Einonkatu 6) liiketilojen markkinoinnin onnistuminen on hankkeen keskeinen tavoite. IMATRAN SEUDUN YRITYSTILAT OY Talousarvio 2018

82 Toimenpiteitä yhtiön muiden tappiollisten ja vajaakäyttöisten kiinteistöjen osalta jatketaan. Pitkän tähtäimen tavoite on omillaan toimeen tuleva yritystilayhtiö. Tärkeä tavoite on myös, että omavaraisuusaste paranee jatkuvasti aina tasolle 20-25 %. 5. Yhtiön talous (1000 ) TULOSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liikevaihto 4 753 4 934 5 597 663 13,4 Liikevaihto 4 752 4 933 5 597 664 13,5 Muut kiinteistön tuotot 1 1 0-1 -100,0 Ostot Vastikkeet ja vuokrat -24-23 -80-57 247,1 Henkilöstökulut -12-14 -10 4-29,7 Palkat ja palkkio -12-14 -10 4-29,7 Muut henkilösivukulut 0 0 0 0 0,0 Poistot -1 863-1 910-1 900 10-0,5 Liiketoiminnan muut kulut -3 211-3 379-3 942-563 16,7 Liikevoitto/tappio -357-391 -335 56-14,3 Rahoitustuotot ja -kulut -428-447 -630-183 41,0 Muut korko- ja rahoitustoto 16 14 13-1 -6,9 Muut korko-ja rahoituskulut -443-461 -643-182 39,5 Voitto +/tappio ennen varauksia ja veroja -785-838 -965-127 15,2 Voitto +/tappio ennen varauksia tilinpäätössiirtoja ja veroja -785-838 -965-127 15,2 Satunnaiset erät 0 0 0 Välittömät verot 0 0 0 Vähemmistön osuus 0 0 0 Tilikauden tulos -785-838 -965-127 15,2 IMATRAN SEUDUN YRITYSTILAT OY Talousarvio 2018

83 RAHOITUSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto -358-391 -335 56-14,3 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 1 863 1 910 1 900-10 -0,5 Käyttöpääoman muutos -1 419 3 224 1 513-1 711-53,1 Maksetut korot ja maksut -443-461 -643-182 39,5 Saadut korot 16 14 13-1 -6,9 Liiketoiminnan rahavirta -341 4 295 2 447-1 848-43,0 Investointien rahavirta Investoinnit muihin sijoituksiin -739-706 -870-164 23,2 Investoinnit käyttöomaisuuteen -3 784-7 044-6 920 124-1,8 Investointien rahavirta -4 523-7 750-7 790-40 0,5 Kassavirta ennen rahoitusta -4 864-3 455-5 342-1 888 54,6 Rahoituksen rahavirta Svop-rahastosijoitukset 160 240 1 770 1 530 637,5 Pitkäaikaisten lainojen nostot 6 250 5 203 5 715 512 9,8 Pitkäaikaisten lainojen takaisinm -1 630-2 072-2 226-154 7,4 Maksullinen osakeanti 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainasaam. Lis./väh 83 83 83 0 0,0 Rahoituksen rahavirta 4 864 3 455 5 343 1 888 54,7 Kassavirta 0 0 0 0 6. Hallitus Matikainen Tommi, puheenjohtaja Hämäläinen Veikko, varapuheenjohtaja Saarimäki Erkki, jäsen Pöyhönen Sari, jäsen Partanen Jouko, jäsen Mattila Heli, jäsen Kuikka Tuija, jäsen 7. Henkilöstö Yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa. IMATRAN SEUDUN YRITYSTILAT OY Talousarvio 2018

84 IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa noin 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta. Yhtiö ostaa asukasvalinnan ja palvelun sekä hallinnon, rakennuttamisen ja isännöinnin Imatran YH- Rakennuttaja Oy:ltä. Yhtiöllä on palveluksessaan viisi talonmies-siivoojaa. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Toteutamme tarvittaessa asuntoja eri asteiseen seniori- ja hoivakäyttöön yritysten ja Eksoten tarpeisiin Käynnistetään yksi hanke Immalan loiste hankkeen rakennuttaminen Tarjoamme monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaikille kohderyhmille. Vuokra-asuntojen tarjonta on alueellisesti monipuolista ja valtakunnallisesti hintakilpailukykyistä Vuokra-asuntojen tarjonta vastaa kysyntää Käyttöaste > 94 % Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Mittari Taloudessa ja johtamisessa Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuuden hallintaa jatkuvasti. Yhtiön vakavaraisuus paranee Yhtiön tulorahoitus riittää korkoihin ja lainojen lyhennyksiin. Yhtiö on pitkällä tähtäimellä riittävän vakavarainen Käyttökate yli 37 % Omavaraisuusaste yli 23 % IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY Talousarvio 2018

85 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Toteutamme tarvittaessa asuntoja eri asteiseen seniorija hoivakäyttöön yritysten ja Eksoten tarpeisiin. Vuokra-asuntojen tarjonta on alueellisesti monipuolista ja valtakunnallisesti hintakilpailukykyistä. Yhtiön vakavaraisuus paranee. Riskiarviointi Maakuntauudistuksesta johtuen Eksoten tarpeet muuttuvat Kysynnän takia emme pysty tarjoamaan tietyn tyyppisiä asuntoja Käyttöaste laskee, jolloin kannattavuus heikkenee 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuokra-asuntojen kysyntä on tasaista, mutta saisi olla korkeampi. Nähtäväksi jää, vaikuttavatko kaksoisraide ja Stora Enson investoinnit esim. Kaukopään asuntojen kysyntään. Vuokria korotetaan 0...3 %. Immalan loiste hanke rakennetaan Vuoksenniskalle vuoden aikana. Uusia peruskorjaushankkeita ei käynnistetä vuoden 2018 aikana. Savikannan rivitalot puretaan vuoden aikana. Korkojen pysyessä edelleen kohtuullisella tasolla, yhtiön talous pysyy hyvänä. IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY Talousarvio 2018

86 5. Yhtiön talous (1000 ) TULOSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liikevaihto 8 904 9 084 9 145 61 0,7 Vuokrat 8 512 8 680 8 715 34 0,4 Käyttökorvaukset 392 404 430 27 6,7 Muut kiinteistön tuotot 55 5 4-1 -18,3 Henkilöstökulut -135-133 -118 15-11,3 Palkat ja palkkiot -111-110 -98 12-10,8 Eläkekulut -17-17 -16 2-9,1 Henkilösivukulut -6-5 -4 1-27,3 Poistot -1 626-2 339-1 747 592-25,3 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut -5 492-5 627-5 685-58 1,0 Hallinto -749-762 -761 0 0,0 Käyttö ja huolto -950-956 -991-35 3,7 Ulkoalueiden hoito -42-37 -38-1 3,8 Siivous -15-14 -14-14 93,8 Lämmitys -1 298-1 392-1 361 31-2,3 Vesi ja jätevesi -445-494 -500-6 1,3 Sähkö -304-301 -307-6 2,1 Jätehuolto -177-182 -177 5-2,9 Vahinkovakuutukset -87-96 -101-5 4,7 Vuokrat -165-166 -164 1-0,7 Kiinteistövero -186-204 -211-7 3,5 Korjaukset -1 034-980 -1 020-40 4,0 Muut hoitokulut -41-44 -40 4-8,3 Luottotappiot -11-29 -24 5-17,2 Liikevoitto 1 696 962 1 576 615 63,9 Rahoitustuotot ja -kulut -651-617 -730-112 18,2 Muut korko- ja rahoitustuotot 4 4 3-1 -26,0 Konserni 1 1 1 0 0,0 Ulkopuoliset 3 3 2-1 -33,3 Muut korko- ja rahoituskulut -655-621 -732-111 17,9 Konserni 0 0-38 -38 Ulkopuoliset -655-621 -694-73 11,7 Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 045 344 847 502 146,0 Vapaaehtoisten varausten muut -1 045-344 -847-502 146,0 Tilikauden tulos 0 0 0 0-151,2 Tunnusluvut: Liiketulos -% 19,0 10,6 17,2 Rahoitustulos -% 30,0 29,5 28,4 IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY Talousarvio 2018

87 RAHOITUSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 1 696 962 1 576 615 63,9 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 1 626 2 339 1 747-592 -25,3 Käyttöpääoman muutos -522-239 80 319-133,5 Maksetut korot ja maksut -655-621 -732-111 17,9 Saadut osingot 0 0 0 0 Saadut korot 4 4 3-1 -26,0 Liiketoiminnan rahavirta 2 150 2 444 2 673 229 9,4 Investointien rahavirta Investoinnit muihin sijoituksiin 0 0 0 0 Investoinnit käyttöomaisuuteen -2 558-1 773-5 955-4 182 235,9 Saadut investointiavustukset 47 0 769 769 Investoinnit varauksella katetut 0 0 0 0 Luovutustulot käyttöomaisuudesta 0 0 0 0 Investointien rahavirta -2 511-1 773-5 186-3 413 192,5 Kassavirta ennen rahoitusta -361 672-2 513-3 185-474,2 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot 2 619 1 661 4 878 3 217 193,7 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmak -2 258-2 333-2 365-32 1,4 Maksullinen osakeanti 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta 361-672 2 513 3 185-474,2 6. Hallitus Telkkä Jani, pj Hokkanen Raija, vpj Päivinen Katja Pajari Antti Siira Marko 7. Henkilöstö 2015 2016 2017 2018 Vakituiset 6 6 5 5 Tilapäiset/sijaiset/työllistetyt 0 0 0 0 Kaikki yhteensä 6 6 5 5 IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY Talousarvio 2018

88 IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY 1. Toimiala Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy on seudullinen yritystoiminnan kehittäjä, jonka toiminta keskittyy laadukkaiden auditoitujen yrityspalveluiden tuottamiseen. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Parannamme elinvoimaa Kehitysyhtiön toiminnan kautta syntyy ja työllisyyttä ennakoivalla uutta osaamisperustaista liike- sekä ennakkoluulottomalltoimintaa. toiminnalla. Kehy tavoittelee aktiivisella toiminnalla uusien yritysten sijoittautumista Imatran seudulle ja siten uusien työpaikkojen syntymistä. Mittari Yritysten kehittämistoiminan kautta syntyy 2-3 kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia omaavaa yritystä. Kontaktien määrä 100 kpl. Liidit 10 kpl. Sijoittautumisten määrä 1-2 kpl. Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Kehitysyhtiö toimii aktiivisesti yritysverkostojen kokoajana ja operoijana. Kehitysyhtiö on aktiivisesti mukana muissa alueen toimivissa yritysverkostoissa, mm. GES (Green Energy Showroom) ja Venäjäkauppaverkosto. Kehitysyhtiö tuottaa laadukkaita auditoituja palveluita aloittaville ja toimiville yrityksille. Kehy on Uusyrityskeskukset Ry:n edustaja Imatran Seudulla ja aktiivinen toimija valtakunnallisessa verkostossa. Toimivien yritysten määrän kasvu Imatran seudulla sekä kasvu toimivat yrittäjät Kehyn asiakkaiden määrässä. Kehy on aktiivisesti mukana 5 yritysverkostossa eri toimialoilla, mukana 50 yritystä. 70 perustettua yritystä / vuosi Yritysten eloonjäämisprosentti 2 vuoden tarkastelussa vähintään 80%. Kehitysyhtiön palvelut ovat tunnettuja yritysten keskuudessa. Yrityskäyntejä tehdään 200 / vuosi. Toimivia yrityksiä Imatran seudulla on vuonna 2017 yht. 2010 kpl, joista Kehyn asiakkaina n. 20%. IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY Talousarvio 2018

89 Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja markkinoinnilla kaupungin, palvelujen ja konserniyhtiöiden tunnettuutta. Kehyn viestintä yrityksille ja sidosryhmille on aktiivista. Kehyn toiminnassa käytämme nykyaikaisia viestintävälineitä ja mahdollisuuksia. Facebook, Twitter ja muu sosiaalisen median hyödyntäminen ja Kehyn tunnettavuuden parantaminen. Avaintavoite: Hyvinvoinnin varmistaminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Edistämme asukkaiden Rakentamalla yrittäjien hyvinvointiverkostoja hyvinvointia tukemalla tuemme yrittäjien hyvin- omatoimisuutta ja panostamalla vointia ja omatoimisuutta. Sparkäiseviin ennaltaehraamme hyvinvointipalveluja tarjoavointia palveluihin. via yrittäjiä. Edesautamme alueen asukkaiden työllistymistä yrittäjyyteen. Nettisivujen kävijämäärän kasvu 10% vuodessa. Twitterissä ja Facebookissa jaetaan aktiivisesti Kehyn tuottamaa sisältöä. Mittari Osallistuvien yrittäjien määrä Kehyn järjestämiin tilaisuuksiin vähintään 50 henkilöä vuodessa. Teemme aktiivista yhteistyötä Eksoten kanssa, jotta yhteiset palveluprosessit kehittyvät edelleen. Hyvinvointialan yritysten verkoston kehittäminen ja toiminnan tiivistäminen. Vahva yhteistyö alueellisten hyvinvointialan toimivien yritysten ja EKSOTE:n kanssa. Aktiivista toimintaa yrittäjien suuntaan. Verkostoon aktiivisesti osallistuvien yritysten määrä, vähintään 20 yritystä ja palaute verkoston toiminnasta vähintään 9 (asteikolla 4-10). Toteutamme nykyaikaisia oppimisympäristöjä ja turvaamme laadukkaat opinpolut lapsille ja nuorille. Avaintavoite: Y.E.S. keskuksen yhteistyöryhmässa mukana oleminen, yrittäjyys tutuksi alueen nuorille, yrittäjyydestä infotilaisuudet nuorille Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Taloudessa ja johtamisessa Yrittäjyydestä infotilaisuudet nuorille, vähintään 6 kpl vuodessa alueen oppilaitoksissa. Mittari Arvioimme ja kehitämme kaupunkikonsernin prosesseja ja omaisuuden hallintaa jatkuvasti. Tehostamme työyhteisöja palvelurakennetta. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Kehitysyhtiön talous saadaan tasapainotettua vuoden 2017 aikana vastaamaan uutta 25 euroa / asukas rahoituspohjaa. Edesautamme henkilöstöä sopeutumaan muutoksiin ja kannustamme kehittämään omaa osaamista. Selkeät toimenkuvat ja vastuu- sekä riittävät valtuudet oman työn hoitamiseen. Hyödynnetään henkilöstön osaaminen tehokkaasti. Toteutetaan kerran vuodessa sekä henkilöstö- että johtamiskyselyt yrityksen sen Yhtiön talous on tasapainossa vuonna 2018. Henkilöstön osaamisen lisääminen ja sairaspoissaolojen väheneminen. Henkilöstö- ja johtamiskyselyn tuloksien paraneminen. IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY Talousarvio 2018

90 hetkisen tilan selvittämiseen. Palveluiden kehittämisessä Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluihin. Osallistamisessa ja kumppanuudessa Vahvistamme kuntalaisten osallistumista. Terävöitämme kaupungin omistajaohjausta ja edunvalvontaa Kehitysyhtiö saa asiakkailtaan hyvää palautetta palveluistaan. Vuoropuhelu asiakkaiden kanssa on luottamuksellista, avointa ja jatkuvaa. Kehy toteuttaa kasvusopimusta, uusia innovatiivisia kokeiluita mahdollistavan AIKO-hankkeen kautta. Kehitysyhtiö hyödyntää palveluiden tuottamisessa CRM-järjestelmää sekä uusimpia sähköisiä viestinnän ja yritysneuvonnan työkaluja. Kehitämme asiakkaille tarjottavia palveluita hyödyntämällä uusia toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä. Kehitysyhtiö toimii asiakaslähtöisesti, palvelut räätälöidään asiakaspalautteen perusteella vastaamaan asiakastarpeita. Tiedotamme yhtiön toiminnasta avoimesti ja aktiivisesti. Asiakaspalaute on vähintään 8,4 (asteikolla 4-10) Chat-palvelun avaaminen ja Starttitilaisuuksien toteutus sähköisessä muodossa webinaarina vuoden 2018 aikana. Sähköisen ajanvarauksen käyttöönottaminen. Uutiskirje Kehyn toiminnasta ja tuloksista vähintään neljä kertaa vuodessa. Rakennamme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Kehitysyhtiön asiakkaat osallistuvat aktiivisesti kansallisten ja kansainvälisten verkostojen toimintaan ja suosittelevat osallistumista omille yhteistyökumppaneilleen. Kehitysyhtiö on aktiivinen sidosryhmätyöskentelyssä, hyvin verkostoitunut kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehitysyhtiön verkostoissa toimivien asiakkaiden suositteluaste on vähintään 75 %, vähintään kaksi kolmesta suosittelee osallistumista Kehyn verkostoihin. IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY Talousarvio 2018

91 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Yrityspalveluiden tavoitteet Kehitysyhtiön taloudelliset tavoitteet Riskiarviointi Yleinen talouskehitys vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Yritysilmapiiri ja yleinen talouskehitys vaikuttavat yritysten aktiivisuuteen kehittää toimintaansa ja myös paikkakunnalle sijoittumista harkitseviin yrityksiin. Kehitysyhtiön toiminta on riippuvaista henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta tehtäviinsä. Muutokset henkilöstössä vaikuttavat tavoitteiden saavuttamiseen. Ennen vuotta 2017 toteutettu yritysrahoitus on riskirahoitusta, riski voi realisoitua. Taloudellisten väärinkäytösten ja sopimuksiin liittyvien korvaus- ym vaatimusten riski on yhtiön nykyisessä toiminnassa erittäin vähäinen. 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kehitysyhtiö on seudullinen yritystoiminnan kehittäjä, jonka toiminta keskittyy osakassopimuskaudella 2017-2018 laadukkaiden auditoitujen yrityspalveluiden tuottamiseen. Yrityspalvelut koostuvat aloittavien ja toimivien yritysten palveluista, niihin suoraan liittyvistä yritysverkostoista, yritysten omistajanvaihdos- ja sijoittumispalveluista (invest in) sekä osaamisperustaisten yritysten startup palveluista. Näitä toimintoja tuetaan sähköisillä palveluilla, modernilla viestinnällä sekä toiminnan jatkuvalla kehittämisellä asiakaspalautteen ja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Yhtiön rahoituksen väheneminen vuodelle 2017 on näkynyt myös toiminnan vähentymisenä. Kehitysyhtiön taloudessa vuoden 2017 tavoite on ollut tasapainottaa yhtiön talous ja toiminta vastaamaan uutta 25 euroa / asukas rahoituspohjaa. Yhtiön sopeuttamistoimet ovat onnistuneet hyvin ja talous on tasapainossa. IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY Talousarvio 2018

92 5. Yhtiön talous (1000 ) TULOSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liikevaihto 1 940 917 917 0 0,0 Liiketoiminnan muut tuotot 339 514 592 78 15,1 Materiaalit ja palvelut -492-393 -503-110 28,1 Materiaalit 0 0 Ulkopuoliset palvelut -492-393 -503-110 28,1 Henkilöstökulut -1 112-613 -592 21-3,5 Palkat ja palkkiot -911-506 -471 35-6,9 Henkilösivukulut -201-107 -121-14 12,8 Muut henkilösivukulut 0 Poistot ja arvonalennukset -27-25 -18 7-28,5 Suunnitelman mukaiset poistot -27-25 -18 7-28,5 Liiketoiminnan muut kulut -700-436 -381 55-12,5 Liikevoitto -53-36 14 50-140,6 Rahoitustuotot ja -kulut 0 1 0-1 -100,0 Tuotot os. saman konsernin yrityk. 0 Tuotot os. omistusyhteysyrityksistä 0 Tuotot muista pys. vast. sij. 0 Muut korko- ja rahoitustuotot 0 1-1 -100,0 Saman konsernin yrityksiltä 0 1-1 -100,0 Muilta 0 0 Arvonalentumiset pys. vast. sij. 0 Arvonalentumiset vaiht. vast. rah. arvop. 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut 0 0 0 Saman konsernin yrityksille 0 Muille 0 0 Voitto ennen satunnaiseriä -52-35 14 50-141,2 Satunnaiset erät 0 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -52-35 14 50-141,2 Tuloverot 0 Tilikauden voitto -52-35 14 50-141,2 Tunnusluvut: Liiketulos -% -2,7-3,9 1,6 Rahoitustulos -% -1,3-1,1 3,5 IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY Talousarvio 2018

93 RAHOITUSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liiketoiminnan rahavirta -41-10 32 42-414,4 Liikevoitto -52-36 14 50-139,2 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 27 25 18-7 -28,0 Käyttöpääoman muutokset -16 0 0 0 0,0 Maksetut korot 0 0 0 0 0,0 Saadut korot 0 1 0-1 -100,0 Investointien rahavirta 7 35 48 13 36,0 Investoinnit hyödykkeisiin 12 55 0-55 -100,0 Myönnettyjen lainojen nettomuutos -94-20 48 68-337,9 Investoinnit muihin sijoituksiin 90 0 0 0 0,0 Rahavarojen muutos -34 25 80 Rahoituksen rahavirta 0 0 0 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen nettomuutos 0 0 0 0 0,0 Kassavirta -34 25 80 55 220,6 6. Kehitysyhtiön hallitus Kehitysyhtiön hallitukseen kuuluu 9 varsinaista jäsentä. Kehitysyhtiön hallituksen varsinaiset jäsenet: Rami Hasu puheenjohtaja Petri Kemppi varapuheenjohtaja Paula Hinkkanen Merja Heino Matti Jaatinen Jerena Juutilainen Antti Pätilä Mikko Vanhatalo Juha Varis 7. Henkilöstö 2015 2016 2017 2018 Vakituiset 17 16 9 7 Tilapäiset/sijaiset/työllistetyt 1 1 1 1 Kaikki yhteensä 18 17 10 8 IMATRAN SEUDUN KEHITYSYHTIÖ OY Talousarvio 2018

94 IMATRAN LÄMPÖ OY 1. Toimiala Yhtiön toimialana on vastata asiakaslähtöisesti Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä kaukolämpö- ja maakaasutoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla kaukolämmön tuotantolaitoksia ja lämpöverkostoja sekä maakaasun jakeluverkostoja. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa suunnittelu-, neuvonta- ja asennuspalveluita sekä toimialaansa liittyvää tarvikemyyntiä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja muita arvopapereita. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Parannamme elinvoimaa ja työllisyyttä ennakoivalla sekä ennakkoluulottomalla toiminnalla. Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja markkinoinnilla kaupungin, palvelujen ja konserniyhtiöiden tunnettuutta. Avaintavoite: Kilpailukyky, kuluttajahinta (paino kaukolämmön hinnassa, mutta myös maakaasun hintaa verrataan). Kertoo, että yhtiö on markkinoilla kilpailukykyinen ja lämmityskustannukset ovat Imatralla valtakunnan keskitasoa Kilpailukyky, kuluttaja-hinta (paino kaukolämmön hinnassa, mutta myös maakaasun hintaa verrataan). Seurataan vuosittain Uusiutuva toimintatapa Strategia, pitkän Tavoitteet 1-4 v. Tavoitteet 1 v. Talousarviovuosi aikavälin tavoitteet (valtuustokausi) Arvioimme ja kehitämme Omavaraisuus, Imatran kaupunkikonsernin prosesseja Lämpö Oy on vakaava- ja omaisuuden rainen ja elinkelpoinen hallintaa jatkuvasti. yritys. Tehostamme työyhteisöja palvelurakennetta. Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Imatran Lämpö Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys - tulos Omavaraisuusasteen tavoite asetetaan joka toimintavuodelle erikseen. Jos ja kun omavaraisuusaste nousee se indikoi, että yhtiö ei velkaannu lisää ja se kykenee lyhentämään velkojaan ja kaupungin takausvastuu pienenee Vuosittainen tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (tai vaihtoehtoisesti EBT; Tulos rahoitus-erien jälkeen ) POSITIIVINEN Mittari Kuluttajahinta (paino kaukolämmön hinnassa, mutta myös maakaasun hintaa verrataan) valtakunnallisesti keskitasoa (verrataan ET:n hintatilaston tyyppitalojen aritmeettisiin keskiarvoihin) Mittari Omavaraisuusaste 29,5 % (oma pääoma / taseen loppusumma v 2017 lopussa) V. 2018 tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (tai vaihtoehtoisesti EBT; Tulos rahoituserien jälkeen )- POSITIIVINEN. IMATRAN LÄMPÖ OY Talousarvio 2018

95 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Kilpailukyky, kuluttajahinta (paino kaukolämmön hinnassa, mutta myös maakaasun hintaa verrataan). Kertoo, että yhtiö on markkinoilla kilpailukykyinen ja lämmityskustannukset ovat Imatralla valtakunnan keskitasoa. Omavaraisuus, Imatran Lämpö Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys. Imatran Lämpö Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys tulos Riskiarviointi Merkittävimmät riskit kaukolämmön osalta: tulevien puupohjaisten-polttoaineiden hinta, laatu sekä polttoaineiden poliittinen kohtelu; polttoainelogistiikka; tuotannon ennakoimattomat keskeytykset; kaukolämmön kilpailu-kyky markkinoilla; imago lämmitysmarkkinoilla paikallisesti ja valtakunnallisesti; Maakaasuliiketoiminnan riskit liittyvät maakaasun ostohintaan sisältäen verotus ja sitä kautta sen kilpailukykyyn lämmitysmarkkinoilla; v2020 vapautuvien maakaskumarkkinoiden vaikutus maakaasun energiahintaa, mahdollisuus mutta myös riski; Ks. riskit myös tämän taulukon muissa kohdassa ks. riskit ylhäällä ja alhaalla tässä taulukossa Imatran kaupungin elinkeinoelämän, väestömäärän kehitys tai taantuminen vaikuttaa lämpökuorman ja liikevaihdon kehittymiseen ja sitä kautta kaukolämmön (ja maakaasun) kilpailukykyyn ja yhtiön liiketoimintaan. talouden taantumisella on negatiivinen vaikutus myyntiin ja liikevaihtoon; Kaukolämmön myynti, sen pitäminen vähintäänkin v2016 tasolla tai jopa kasvattaminen, on keskeinen tekijä yhtiön talouden kannalta; Asiakkaiden energian säästöohjelmien todellista vaikutusta kulutuksiin ei tiedetä ja se selviää vasta tulevaisuudessa. Ennustaminen on haastavaa, koska vuodet (talvet) ja lämmöntarve poikkeavat toisistaan. Talvet eivät aina ole keskimääräisiä. Keskimääräisyys on ennusteteiden perusta. sekä riskit yllä edellisessä kohdassa Jotta kilpailuilla lämmitysmarkkinoilla toimiva Imatran Lämpö Oy on kilpailukykyinen sekä vakavarainen ja elinkelpoinen yritys, sisältyvät tuotteiden ja palveluiden kehittäminen, verkottuminen, edunvalvonta, huoltovarmuuden seuranta ja kehitys, myynti- ja markkinointi, viestintä, asiakastyytyväisyyden hallinta, ympäristövaikutusten hallinta, tehokas oma toiminta sekä toimivat konsernitoiminnot sekä niiden kehittäminen yhtiön tässä esitettyihin kolmeen avaintavoitteeseen. Jos nämä eivät toimi, ei yhtiö pääse tavoitteisiinsa. IMATRAN LÄMPÖ OY Talousarvio 2018

96 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vuosien 2016 ja 2017 aikana kaukolämmön peruskuorma on tuotettu uusilla biolämpökeskuksilla haketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita hyödyntäen. Investointilainan rahoituskustannukset ovat tiedossa suoritettujen korkosujausten vuoksi. Puupohjaisen polttoaineen ja turpeen polttoainesopimukset ovat voimassa. Linjaukset maakaasun toimituksesta on myös sovittu. Lämmitysmarkkinoiden kilpailutilanne on kiristynyt, minkä johdosta kaukolämmön hinnan ja maakaasun asiakashintojen tulee olla myös kilpailukykyisiä. Maakaasumarkkinat, siis myös vähittäismyynti, tulee kokonaisuudessaan vapautumaan ja avautumaan vuoden 2020 alusta. Imatran Lämpö Oy valmistautuu merkittävään muutokseen. Yhtiön vuoden 2018 budjettia sekä tulevaisuuden toimintaa on työstetty ja analysoitu talousmallin avulla. Vuoden 2018 yhtiön budjetissa ja toiminnassa on huomioitu seuraavat alla esitetyt elementit. Lämpökuorma ja liikevaihto Vuoden 2018 lämpökuorma on laskettu myynnin ja liikevaihdon kannalta ns. normaalivuoden mukaan hieman alaspäin korjaten. Kaukolämpökuormaan on huomioitu uudet merkittävät kaukolämpökuluttajat, jotka tulevat kokonaan uutena tai vaihtavat maakaasuun kaukolämpöön. Vastaavasti maakaasusta kaukolämpöön vaihtavat kuluttajat poistuvat maakaasun liikevaihdosta. Merkittävimmät poistuvat rakennukset on huomioitu lämpökuormassa. Kaukolämpöverkon rakentamisinvestointeja tehdään kaukolämpökuorman kasvattamiseksi tai vähintäänkin sen pitämiseksi nykyisellään, vuosien toteutuneen 2016 ja ennusteen 2017 tasolla. Kaukolämpöpalvelua kohdistetaan ja markkinoidaan nykyisille maakaasuasiakkaille. Kaukolämmön ja maakaasun lämpökuormaan on arvioitu energiansäästöohjelmien vaikutusta. Uusien biolämpökeskusten kolmas käyttövuosi v2018 Biolämpökeskusten vuoden 2018 käyttö- ja kunnossapitokustannuksiin on tehty tarkennuksia ja korjauksia vuoden 2016 ja 2017 todellisten kokemusten mukaisesti. Saatuja käyttökokemuksia hyödyntäen vuoden 2018 aikana tehdään biolämpökeskusten käytettävyyttä parantavia investointeja; Korot ja lyhennykset Yhtiö hoitaa lainojen korot ja lyhennykset; Hinnoittelun näkökohtia ja kilpailukyky Myytävän maakaasun perushintaa nostetaan vuonna 2018 vain todennäköisen vuoden 2017 lopun pienen veronkorotuksen mukaisesti. Vuoden 2017 alusta alkaen Imatran Lämpö Oy:n maakaasun myynnin energiahinnoittelussa on ollut käytössä IMATRAN LÄMPÖ OY Talousarvio 2018

97 Gasum Oy:n maakaasun tukkumyynnin energiakaupassa käytetty kuukausittain päivittyvä indeksitekijä. Indeksiä seuraava energiahinta voi kuukausittain nousta tai laskea. Tämä lisää energiahinnoittelun ketteryyttä ja läpinäkyvyyttä. Edelleen kilpailuteknisistä syistä ei kuukausittaista kiinteää tehomaksua (perusmaksua) oteta käyttöön maakaasun hinnoittelussa. Maakaasun siirtohintojen ja energiahinnan välistä tasapainotusta suoritettiin vuoden 2017 alussa. Vuoden 2018 aikana ei maakaasun siirtohinnoitteluun ole suunniteltu muutoksia; Tarjotaan asiakkaille biokaasua yhteistyössä Gasumin kanssa; Kaukolämmön kuluttajahintaa ei nosteta ja se pidetään valtakunnallisissa keskiarvoissa; Kaukolämmön ja maakaasun toimitusvarmuus kuluttajille pyritään pitämään 100 %:na. Vuoden 2018 aikana yhtiö selvittää mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa. 5. Yhtiön talous (1000 ) Yhtiön tulos tulee olemaan positiivinen. 6. Hallitus Heikki Tanninen, puheenjohtaja Ari Seppänen, varapuheenjohtaja Juha-Pekka Sund Tuula Putto Kirsi Keskitalo 7. Henkilöstö 31.12. 2015 2016 2017 2018 Vakituiset 12 10 12 11 Tilapäiset/sijaiset/työllistetyt 1 3 3 2 Kaikki yhteensä 13 13 15 13 IMATRAN LÄMPÖ OY Talousarvio 2018

98 IMATRA BASE CAMP OY 1. Toimiala Yhtiön tehtävänä on tuottaa kaupunkikonsernille myynti-, matkailu- ja markkinointipalveluja. Yhtiön toimintaa ohjataan soveltuvin osin kaupungin sopimusohjausmallin mukaisin sopimuksin. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Teatterin lipunmyyntitavoite (Kpl,selviää vko 45) Valittujen tilojen toiminnallisuuksien kehittäminen (käyttöaste) - Jäähalli - Kulttuuritalo Virta - Teatteri Imatra Tapahtumatoiminnan tuki, Yksi luukku Toteutuu / Ei Ukonniemen alueen palveluprosessin kehittäminen, Yksi luukku Toteutuu / Ei Imatran ja Ukonniemen tunnettuuden kasvattaminen Tutkimus Käyttöasteiden seuranta edellyttää läpinäkyvää ja vertailukelpoista raportointia, jossa huomioidaan tilojen konkreettisesti myytävät ajankohdat Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi Strategia 5-15 v. (valtuustokausi) Mittari Parannamme elinvoimaa ennakoivalla sekä ennakkoluulottomalla toiminnalla. Uusi Imatranajo Nykyisten tapahtumien kehittäminen, uusien hakeminen. Tapahtumien vaikuttavuus ja elinvoima Tutkimus? Kehitämme matkailupalveluita, jotka lisäävät alueen elinvoimaa entisestään. Toimialan kehittäminen yhteistyössä gosaimaan/saimaa-ryhmän kanssa Matkailutoimialan kokonaisvastuun siirtyminen IBC:lle, yhteistyö matkailuyritysten kanssa Toteutuu/ei toteudu, prosessi kuntoon ylätaso=>paikallinen toiminta Lisäämme monipuolisella viestinnällä ja markkinoinnilla kaupungin, palvelujen ja konserniyhtiöiden tunnettuutta. Imatra-mielikuvan kehittäminen, tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti Imatra-mielikuvan kehittäminen, tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Brändi- ja tunnettuustutkimus kahden vuoden välein, jatkuva mediaseuranta - ja analytiikka Markkinointisuunnitelman käynnistäminen. Kyllä/ei IMATRA BASE CAMP OY Talousarvio 2018

99 Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Tavoitteet 1 v. Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi Strategia 5-15 v. (valtuustokausi) Taloudessa ja johtamisessa Mittari Kohdennamme henkilöstöresurssit ja osaamisen oikein. Vastuualueiden jatkuvaa kehittämistä Vastuualueiden selkeyttäminen/ristiinosaamisen kehittäminen Toteutuu/Ei toteudu Palveluiden kehittämisessä Tuotamme asiakaslähtöisiä palveluita joustavasti tarpeet ja ympäristö huomioiden. Prosessit ja IBC:n roolitus kuntoon konsernin sisällä, markkinointituki mm. järjestöille Tapahtumatuen ja urheilijaavustusten kanavointi, vastikkeellisuus, raportointi Yhden luukun periaate Urh/Kulttuuri Toteutuu/Ei toteudu Uudistamme toimintatapoja ja edistämme kokeilukulttuuria. Uusi organisaatio, uudet toimintatavat Digitaalisten markkinointityökalujen ja toimintamallien hyödyntäminen Toteutuu/Ei toteudu Luomme lisäarvoa teknologian avulla palveluprosesseihin ja palveluihin. Osallistamisessa ja kumppanuudessa Myynnin ja markkinoinnin automatisointi Digitaalisten myynnin työkalujen käyttöönotto Inboundmarkkinoinnin käynnistäminen, analytiikan hyödyntäminen CRM käyttöön Rakennamme tavoitteellista kansallista ja kansainvälistä toimintaa Imatran (Ukonniemi) alueen tunnettuudenkehittäminen, alueen hyödyntäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen hakeminen yhdessä järjestöjen kanssa, leiri- ja turnaustoiminnan kehittäminen Määrä, asiakastyytyväisyys IMATRA BASE CAMP OY Talousarvio 2018

100 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Uusi Imatranajo Toimialan kehittäminen yhteistyössä gosaimaan/saimaa-ryhmän kanssa Imatra-mielikuvan kehittäminen, tunnettuuden lisääminen kansallisesti ja kansainvälisesti Vastuualueiden ja osaamisen jatkuva kehittäminen Prosessit ja IBC:n roolitus kuntoon konsernin sisällä, markkinointituki mm. järjestöille Uusi organisaatio, uudet toimintatavat Myynnin ja markkinoinnin automatisointi Imatran (Ukonniemi) alueen tunnettuudenkehittäminen, alueen hyödyntäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Riskiarviointi Kolmannen sektorin passiivisuus Kansainvälinen tilanne, suhdanteiden kehittyminen Ulkopuolinen, negatiivinen imago-tekijä, taloudelliset ja/tai toiminnalliset resurssit eivät riitä Resurssien ja osaamisen pirstaloituminen vaikeuttaa yrityksen ydintavoitteiden toteuttamista Myytävien ja markkinoitavien Tuotteiden toimintavarmuus (esim. ensilumenlatu) Taloudellisista ja henkilöstön resursseista johtuva riskinottokyky on puutteellinen, vrt. uusiutuvat toimintatavat Hankinnoissa epäonnistuminen Kolmannen sektorin passiivisuus 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhtiö on tehnyt kaupungin uuden markkinointiohjelman, johon sisältyy kaupungin uusi ilme sekä operatiivinen markkinointisuunnitelma. Vuonna 2018 toteutetaan käytännön markkinointitoimenpiteet, jotka johdetaan tehdystä suunnitelmasta. Ohjelman tavoitteena on Imatran sekä erikseen Ukonniemen alueen tunnettuuden lisääminen. Tätä mitataan mediaseurannan työkaluilla sekä erillisellä tutkimuksella. Yhtiö vastaa kaupungin markkinoinnista ja tämän roolin vahvistamista sekä koordinointivastuuta kehitetään yhteistyössä kaupungin viestinnän kanssa. Tavoitteena on yhdenmukainen, konsernitasoinen markkinointi-ilme. Yhtiön operatiivista toimintaa ohjaa edelleen valittujen tilojen toiminnallisuuden lisääminen. Tätä toteutetaan aktiivisella omalla myyntityöllä sekä yhteistyöllä urheilu- ja kulttuurijärjestöjen kanssa. IMATRA BASE CAMP OY Talousarvio 2018

101 5. Yhtiön talous (1000 ) TULOSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot.arvio % Liikevaihto 108 641 668 27 4,20 Materiaalit ja palvelut -25-222 -238-16 7,3 Tarvikkeet -23-221 -238-17 7,7 Ulkopuoliset palvelut -2-1 0 1-100,0 Henkilöstökulut -64-286 -321-36 12,5 Palkat ja palkkiot -54-233 -265-32 13,6 Eläkekulut -9-46 -49-3 7,2 Muut henkilösivukulut -1-7 -7-1 8,9 Liiketoiminnan muut kulut -39-133 -178-44 33,3 Liikevoitto -21 0-69 -69 Tilikauden tulos -21 0-69 -69 Tunnusluvut: Liiketulos -% -19,6 0,0-10,4 Rahoitustulos -% -19,6 0,0-10,4 RAHOITUSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot.arvio % Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto -21 0-69 -69 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 0 0 0 0 Käyttöpääoman muutos 15 0 69 69 Maksetut korot 0 0 0 0 Saadut osingot 0 0 0 0 Saadut korot 0 0 0 0 Saadut ennakkomaksut 0 0 0 0 Makseut verot 0 0 0 0 Liiketoiminnan rahavirta -6 0 0 0 Rahavarojen muutos -6 0 0 0 IMATRA BASE CAMP OY Talousarvio 2018

102 6. Hallitus Rami Hasu, puheenjohtaja Mirja Borgström Juha Isoaho Ohto Nuottamo Toni Roponen Kirsi Viskari Topiantti Äikäs 7. Henkilöstö 2017 2018 Vakituiset 5 5 Tilapäiset/sijaiset/työllistetyt 1 1 Kaikki yhteensä 6 6 IMATRA BASE CAMP OY Talousarvio 2018

103 IMATRAN KIINTEISTÖ- JA ALUEPALVELU OY 1. Toimiala Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy:n toimialana on aluekunnossa ja -puhtaanapito, maanrakennus sekä kiinteistöhuolto ja -kunnossapito. Yhtiö tuottaa myös käyttäjäpalveluja kaupungin toimialoille jää- ja uimahallilla, urheilutalolla ja kouluilla sekä Imatran vedelle vesiverkoston yllä- ja kunnossapidon palveluita. Yhtiön tukikohta on Kertakaarella. Yhtiön toiminnan volyymi on n. 9.0 M ja henkilöstömäärä 77 henkilöä. Yhtiö ostaa asiakas- ja hallinnonpalvelut Imatran YH-Rakennuttaja Oy:ltä. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Uusiutuva toimintatapa Tavoitteet 1 v. Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi Strategia 1-15 v. (valtuustokausi) Palvelutuotannossa ja taloudessa Mittari Palvelut tuotetaan laadukkaasti, aikataulussa, toimitushäiriöt ja laatupoikkeamat minimoidaan. Viihtyisän asuinympäristön ylläpitäminen. Palvelutaso on asiakaskyselyn mukaan >5 asteikolla 1 7. Palvelutaso on asiakaskyselyn mukaan >5 asteikolla 1 7 Asiakaskysely Toimintoihin liittyvä hukka minimoidaan, pidetään yhtiö vakaavaraisena ja elinkelpoisena. Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys. Myyntikate >10 % Tilikauden tulos 0 Yhtiön hintataso vastaa markkinahintaa Myyntikate Tilikauden tulos Osallistutaan konserniyhtiöiden avoimiin kilpailutuksiin 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Palvelutaso on asiakaskyselyn mukaan >5 asteikolla 1 7 Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys Riskiarviointi Toiminnalliset riskit - häiriöt alihankintojen toimituksissa tai saatavuudessa, kalustorikot ja sairausepidemiat ovat riskejä, jotka toteutuessaan heikentävät palvelutasoa. Markkinariskit - asiakasyritysten ja kaupungin talouden tilan heikkeneminen voi vähentää palvelujen kysyntää IMATRAN KIINTEISTÖ- JA ALUEPALVELU OY Talousarvio 2018

104 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisimpinä tavoitteina yhtiöllä on toimia kannattavasti noudattaen sopimuksien laatu- ja määrävaatimuksia sekä toimenpideaikoja. Asiakastyytyväisyyden keskeisiä tekijöitä ovat palvelun laatu, toimitusaika ja toimitusvarmuus. Liikenne ja muiden alueiden hoidon taso ja koettu palvelun laatu ovat yhtiön tärkeitä menestystekijöitä. Palvelut on tarkoitus tuottaa kustannustehokkaasti, erityisesti kiinnitetään huomiota hukan poistamiseen toiminnoista. Keskitytään tekemään oikeita asioita, ja asioita oikein. Kannattavuus on riittävä, jos yhtiön tulos on positiivinen ja käyttöpääoma riittää toiminnan pyörittämiseen. Yhtiön kalusto, autot- ja työkoneet, on ikääntynyttä, joka tuo merkittävän toiminnallisen riskin sekä pitää kaluston korjauskustannukset korkeina. Kalustoriskiä pienennetään järkevällä tavalla kalustoa uusien, 2018 kalustoa uusitaan 370.000 eurolla josta merkittävin on uusi tienhoitoauto. Vuoden 2018 aikana tarkastellaan yhtiön organisaation rakennetta. Erityisesti kiinnitetään huomiota yhtiön palvelutuotantoon 2017 siirrettyjen uusien toimintojen mahdollista päällekkäisyyttä yhtiön muiden toimintojen kanssa. Organisaatiotarkastelussa on myös huomioitava, että yhtiön kiinteistöpalvelusopimuksiin kuuluvien kiinteistöjen määrä on vähentynyt merkittävästi ja edelleen vähenee, tämän vaikutus liikevaihtoon ja resurssitarpeisiin on oleellinen. IMATRAN KIINTEISTÖ- JA ALUEPALVELU OY Talousarvio 2018

105 5. Yhtiön talous (1000 ) TULOSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liikevaihto 8 798 9 451 9 087-364 -3,9 Materiaalit ja palvelut -3 583-3 983-3 594 389-9,8 Tarvikkeet -941-1 252-1 099 153-12,2 Ulkopuoliset palvelut -2 641-2 731-2 495 236-8,6 Henkilöstökulut -3 592-3 819-3 838-19 0,5 Palkat ja palkkiot -2 913-3 111-3 148-36 1,2 Eläkekulut -530-558 -557 1-0,1 Muut henkilösivukulut -148-150 -133 17-11,1 Poistot ja arvonalennukse -97-142 -221-79 55,6 Liiketoiminnan muut kulu -1 527-1 494-1 431 64-4,3 Liikevoitto 0 13 3-10 -74,5 Muut korko- ja rahoitust 1 0 0 0 Ulkopuoliset 1 0 0 0 Korkokulut ja muut raho 0 0-3 -3 Ulkopuoliset 0 0-3 -3 Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 13 1-12 -94,1 Tuloverot 0 0 0 0 Vähemmistöosuudet 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1 13 1-12 -94,1 Tunnusluvut: Liiketulos -% 0,0 0,1 0,0 2,6 Rahoitustulos -% 1,1 1,6 2,4-18,4 IMATRAN KIINTEISTÖ- JA ALUEPALVELU OY Talousarvio 2018

106 RAHOITUSLASKELMA TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto 0 13 3-10 -74,5 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 97 142 221 79 55,6 Käyttöpääoman muutos -45 71-145 -216-305,3 Maksetut korot 0 0 0 0 Saadut osingot 0 0 0 0 Saadut korot 1 0 0 0 Saadut ennakkomaksut 0 0 0 0 Maksetut verot 0 0 0 0 Liiketoiminnan rahavirta 53 226 79-147 -65,0 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin hyödyk -53-355 -370-15 4,4 Investointien rahavirta -53-355 -370-15 4,4 Rahoituksen rahavirta Osakeanti 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 155 329 174 112,7 Pa- lainojen takaisinmaksu 0-26 -38-12 46,6 Kassavarojen muutos 0 0 0 0 6. Hallitus Roslakka Kai, puheenjohtaja Heino Kaisa, jäsen Turunen Sami, jäsen 7. Henkilöstö 2015 2016 2017 2018 Vakituiset 77,5 73,3 68,3 76,5 Tilapäiset/sijaiset/työllistetyt 5,7 5,8 5,8 7,5 Kaikki yhteensä (htv) 83,2 79,1 74,1 84 Henkilöstömäärän kasvu johtuu vuonna 2017 yhtiöön kaupungilta siirretyistä henkilöistä. IMATRAN KIINTEISTÖ- JA ALUEPALVELU OY Talousarvio 2018

107 IMATRAN TOIMITILAT OY 1. Toimiala Imatran Toimitilat Oy omistaa 104.117 m 2 rakennuksia, joiden huonetiloista suurin osa on kaupungin palvelujen käytössä. Yhtiö huolehtii tilojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta. Yhtiö ostaa asiakaspalvelun, hallinnon, rakennuttamisen ja isännöinnin Imatran YH-Rakennuttaja Oy:ltä. Liikelaitoksen kiinteistöjen siirto yhtiön omistukseen toteutettiin alkuvuodesta 2017. 2. Kaupunginvaltuuston yhtiölle asettamat tavoitteet Avaintavoite: Elinvoimaisuuden edistäminen Tavoitteet 1 v. Tavoitteet 1-4 v. Talousarviovuosi Strategia 1-15 v. (valtuustokausi) Tarjoamme nykyisille ja uusille yrityksille toimivan ympäristön ja toimivat palvelut. Yhtiön vastuulla olevat toimitilat ovat toiminnallisia ja hyvässä kunnossa Imatran Toimitilat Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys. Palvelutaso yhtiön toimitiloissa on asiakaskyselyn mukaan >5 asteikolla 1 7 Omavaraisuusaste on yli 80 % Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -1,19M Mittari Palvelutaso Investoinnit voidaan kattaa omalla tulorahoituksella, muissa kuin kouluverkkoinvestoinneissa. Investointien omarahoitusosuus yli 65 % IMATRAN TOIMITILAT OY Talousarvio 2018

108 3. Valtuustokauden tavoitteiden riskiarviointi Valtuustokauden tavoitteet (1 4 v.) Imatran Toimitilat Oy on vakaavarainen ja elinkelpoinen yritys Riskiarviointi Yhtiö joutuu ottamaan lisää lainaa Vuoksenniskan koulun perusparannuksen liikelaitokselta siirtyvien lainojen kattamiseksi. Riskiä torjutaan koronsuojaussopimuksilla. Moduulivuokrat vievät tuloksen miinukselle 2018. Yhtiön vastuulla olevat toimitilat ovat toiminnallisia ja hyvässä kunnossa Investoinnit voidaan kattaa omalla tulorahoituksella, muissa kuin kouluverkkoinvestoinneissa. Suurin yksittäinen riski on uudet mahdollisesti esille tulevat sisäilmaongelmat. Riski koskee kaikkia näitä tavoitteita. Riskiä yritetään hallita jatkamalla kunto- ja sisäilmaselvityksiä tarvittaessa. Vahinkoriskit on katettu vakuutuksilla, mutta aiheuttavat käyttäjille palvelutason laskua ja keskeytyksiä. Kouluhankkeista johtuen kokonaistavoitteeseen ei ole mahdollista päästä 2018, mutta suurin osa uudisrakentamisesta ja pienemmistä ylläpitotöistä pystytään rahoittamaan omalla tulorahoituksella. Uudet yllättävät investointitarpeet ovat riskinä. 4. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Keskeisimpinä tavoitteina yhtiöllä on ylläpitää toimitiloja kannattavasti siten, että asiakkaat ovat toimintaan tyytyväisiä. Liikelaitoksen kiinteistöjen ja moduulivastuiden siirryttyä yhtiölle, ei positiivinen liikevoitto (ennen tilinpäätössiirtoja) ole vielä mahdollinen lähivuosina, mutta on oltava pitkän tähtäimen tavoitteena. Toimialojen maksamat vuokrat jäävät väistötilojen kustannuksista ja asian ratkaisu vaatii pääomittamista. Kannattavuustavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukkaa kulukuria ja vuokran korotuksia jatkossakin. Asiakkaan näkökulmasta vuokran pitää olla kuitenkin kohtuullinen, tilojen pitää olla toiminnallisia ja sisäilmaltaan puhtaita sekä hyvässä kunnossa sekä korjausten ja rakennushankkeiden toteutuksen tulee olla sujuvaa ja minimoida häiriöt. Yhtiö joutuu rahoittamaan Mansikkalan kouluinvestoinnin, joka käynnistyy kesällä 2018. Investointi rahoitetaan joko leasingsopimuksella tai lainaamalla erillisen konserniohjauspäätöksen mukaisesti. Vuonna 2018 yhtiön investoinnit ovat noin 9,3 M suurimman kohteen ollessa Vuoksenniskan koulu, joka rahoitetaan lainarahoituksella. Lisäksi on pieniä töitä, jotka kohdistuvat mm. jäähalliin ja kulttuurikeskukseen. IMATRAN TOIMITILAT OY Talousarvio 2018

109 5. Yhtiön talous (1000 ) Tuloslaskelma TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liikevaihto 7 465 11 374 11 926 552 4,9 Materiaalit ja palvelut -401-2 180-2 834-654 30,0 Tarvikkeet -401-2 180-2 834-654 30,0 Varastojen muutos 0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0 0 Henkilöstökulut -2-2 -2 0 13,0 Palkat ja palkkiot -2-2 -2 0 13,0 Suunnitelman mukaiset poistot -2 319-1 025-941 84-8,2 Liiketoiminnan muut kulut -5 196-8 153-7 975 178-2,2 Liikevoitto -453 14 174 159 1112,9 Rahoitustuotot ja -kulut -14-174 -159 1112,9 Muut korko- ja rahoitustuotot 1 2 1-1 -53,4 Ulkopuoliset 0 0 0 0-50,2 Konserni 1 1 1-1 -54,5 Korkokulut ja muut rahoituskulu -17-16 -174-159 1002,3 Ulkopuoliset -15-14 -174-161 1161,7 Konserni -1-2 2-100,0 Tulos ennen satunnaiseriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja -469 0 0 0 Poistoeron lisäys (-)/vähennys (+ 469 0 Tuloverot 0 Vähemmistöosuudet 0 Tilikauden tulos 0 0 0 0 Tunnusluvut: Liiketulos -% -6,1 0,1 1,5 Rahoitustulos -% 24,8 9,0 7,9 IMATRAN TOIMITILAT OY Talousarvio 2018

110 Rahoituslaskelma TP 2016 2017 TA 2018 Muutos 2017/2018 tot. arvio % Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto -454 14 174 159 1112,9 Oikaisut liikevoittoon (poistot) 2 319 1 025 941-84 -8,2 Käyttöpääoman muutos -1 970 2 354 259-2 095-89,0 Maksetut korot -17-16 -174-159 1002,3 Saadut korot 1 2 1-1 -53,4 Liiketoiminnan rahavirta -121 3 379 1 200-2 178-64,5 Investointien rahavirta Investoinnit käyttöomaisuuteen -12 838-3 079-9 373-6 294 204,5 Luovutustulot muista sijoituksista 6 069 0 0 0 Investointien rahavirta -6 769-3 079-9 373-6 294 204,5 Kassavirta ennen rahoitusta -6 889 300-8 173-8 473-2824,3 Rahoituksen rahavirta 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 7 000 7 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinma -300-300 -300 0 0,0 Pitkäaikaiset myönnetyt lainat 0 0 0 Svop-rahasto 7 189 0 1 473 1 473 Rahoituksen rahavirta 6 889-300 8 173 8 473-2824,3 Kassavirta 0 0 0 0 6. Hallitus Roslakka Kai, puheenjohtaja Heino Kaisa, jäsen Turunen Sami, jäsen 7. Henkilöstö Yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa. IMATRAN TOIMITILAT OY Talousarvio 2018

111 LIITE IMATRAN KAUPUNKIKONSERNIN VALVONTAJÄRJESTELMÄ Sisäisellä valvonnalla pyritään saamaan kohtuullinen varmuus asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Sisäisen valvonnan toimivuudesta ja riittävyydestä vastaavat konserni- ja toimialajohto sekä konserniyhteisöjen hallitukset ja toimitusjohtajat. Sisäinen tarkastus on konsernin johtamista avustavaa, jatkuvaa ja systemaattista tarkastustoimintaa. Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa. Ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastus kuntalain ja Imatran kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Controller-toiminnot (tietojohtaminen, taloushallinto, sisäinen tarkastus ja kehittämiskoordinaattori) etsivät yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa eri näkökulmista analysoiden ja mitaten tuloksellisuutta ja parhaita käytänteitä. Lisäksi controller-toiminnot tuottavat tietoa konsernijohdon päätöksenteon tueksi. Sisäisen ja ulkoisen valvonnan yhteistyön kanavana toimii valvonnan yhteistyökokous, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Kokoukseen osallistuvat konsernijohto, toimialajohto ja eri tarkastustahot. Kokouksen tarkoituksena on luoda yhtenäinen kuva konsernin päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä keskustella valvontajärjestelmän kehittämistarpeista. Kokouksen kutsuu koolle tarkastuslautakunnan puheenjohtaja..