1 Sallan kunta PÄÄTÖS 19.01.2018 4 Ympäristönsuojelu Postipolku 3 0408205454 Delegointipäätökset Sallan kunnan hallintosääntö 23.05.2017 16, voimaantulo 01.06.2017 Päätöksentekijä Lahja Alajeesiö Asia, jota päätös koskee Pahkakumpu-Kursu-Vilma moottorikelkkailureitin ja reittisuunnitelman sekä reitinpitäjän hyväksyminen Lupahakemuksen peruste Maastoliikennelain 1710/1710 mukaan moottorikelkkailureitin perustamisesta on laadittava reittisuunnitelma. Reittisuunnitelman on laatinut Vesa Haataja. Reittisuunnitelman ja reitinpitäjän hyväksymisestä päättää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Reittitoimitus haetaan Lapin Maanmittaustoimistolta. Reitillä on yleinen oikeus ajaa moottorikelkalla lumipeitteen aikana. Toimivaltainen viranomainen Kunnanvaltuusto 23.05.2017 16, hallintosääntö 35 Sallan kunta on 13.6.2017 päivätyllä hakemuksella hakenut moottorikelkkailureitin ja reittisuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelmasta ovat antaneet lausuntonsa: Koillis-Lapin sähkö Oy, Liikennevirasto, Lapin ELYkeskus (3), Liikennevirasto ja Lapin liitto. Maanomistajille on lähetetty postitse 23.10.2017 tieto suunnitelmasta, liitteenä kartta, sopimus ja jäljennös kuulutuksesta. Reittisuunnitelmasta on kuulutettu 2.11.2017 kunnan ilmoitustaululla ja Kotilappi lehden kuntatiedotteessa. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kunnanviraston teknisen toimiston ympäristötoimistossa 2.11.-20.11.2017. Reittisuunnitelma käsitellään kolmena (3) eri osiona: Reitti 1. Pahkakumpu-Käsmänjoki, pituus 19 km Reitti 2. Käsmänjoki-Kursu, pituus 13 km Reitti 3. Kursu-Lapajärvi-Lehtikorkia, pituus 20 km
2 Reitin leveys on 6 metriä. Suunniteltu reitti on viimeinen osa ympyräreittiä, jonka aloitus- ja päätepiste on Sallantunturi. Reittiyhteyden tarve on määritelty Lapin liiton hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa. Tavoitteena on rakentaa nykyistä paremmin käyttäjiä palveleva ja turvallisempi reitti. Suunnittelussa ja rakentamisessa yhdistetään käyttäjien tarpeet, viranomaisten vaatimukset, talvikunnossa pidon, porotalouden ja matkailuyritysten vaatimukset ja tarpeet. Reitillä ei ole hiihtolatujen eikä poroaitojen ylityksiä. Korvaukset maanomistajille pyritään maksamaan ennen varsinaista reittitoimitusta. Mikäli korvauksista ei päästä yksimielisyyteen, ne määritellään toimituskokouksessa. Moottorikelkkailureitti perustetaan lainvoimaisen reittisuunnitelman perusteella joko reittitoimituksessa tai maanomistajan ja reitin pitäjän kirjallisella sopimuksella. Moottorikelkkailureitistä ei saa olla huomattavaa haittaa luonnolle tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudella, yleiselle virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle. Reitti voidaan perustaa riippumatta maa-alueen tai vesialueen omistajan tai haltian suostumusta, jos reitin perustaminen on tarpeen yleisen kulkuyhteyden luomiseksi tai yleisen virkistyskäytön kannalta eikä reitistä aiheudu maa-alueen omistajalle tai haltialle eikä poronhoidolle huomattavaa haittaa. Lausunnot 1. Lapin liitto toteaa lausunnossaan, että suunnitelman mukaisen reitin rakentaminen tukee Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetun moottorikelkkareitin yhteystarpeen toteuttamista. 2. Liikennevirasto toteaa, kaupallinen liikenne rataosalla Kemijärvi- Kelloselkä on päättynyt vuonna 2010. Liikennevirasto sallii radan ylittämisen moottorikelkalla ehdollisesti. Mikäli junanliikenne radalla tulevaisuudessa käynnistyy uudestaan, on moottorikelkkareitin risteäminen radan suhteen tarkasteltava ja järjestettävä uudelleen. 3. Koillis-Lapin Sähkö Oy, moottorikelkkareitit voidaan sijoittaa johtokadulle seuraavin edellytyksin. 1. Kelkkailureitti sijoitetaan 20 kv:n johtokadulla vähintään 2 m:n etäisyydelle johdon pylväslinjasta ja haruksista sekä 3 m:n etäisyydelle kun kyseessä on 110 kv:n linja 2. Ilmajohdon suuntainen reitti on sijoitettava siten, ettei se ole johtimien alla muualla kuin risteämissä. 3. Risteämissä reitti on sijoitettava mahdollisimman lähelle pylvästä kohdan 1. minietäisyyksien mukaisesti. 4. Mikäli reitin rakennustöiden yhteydessä syntyy vaurioita linjarakenteille, niistä on välittömästi ilmoitettava Koillis-Lapin Sähkölle. 5. Reitin pitäjä varustaa harukset ajoturvallisuuden kannalta tarvittavilla merkinnöillä ja huolehtii niiden kunnossa pysymisestä. 6. Johtoalueella ei saa suorittaa räjäytystöitä ilman Koillis-Lapin Sähkön lupaa. 7. Koillis-Lapin Sähköllä on oikeus suoritta johtoalueella viankorjaus- ja huoltotöitä.
3 8. Reitinpitäjä korvaa Koillis-Lapin Sähkölle kaikki kelkkareitin rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat mahdolliset haitat ja vahingot. Mikäli johtoreitille joudutaan myöhemmin tekemään muutostöitä ja reittiä sen vuoksi muuttamaan vastaa reitin pitäjä kelkkareitin muutostöiden kustannuksista. 9. Kelkkareiteille tulee olla erillinen lupa maanomistajalta. 4. Lapin ELY-keskus 1. 28.6.2017 ELY-keskus on lausunnossa todennut: Hertta-rekisterin mukaan koko suunnitellun reitin läheisyydessä ei ole tiedossa olevia rauhoitettuja kasvilajeja eikä luontodirektiivin liitteen IV b kasvilajien esiintymiä tai muita luontokohteita. Reitin läheisyydessä ei ole tiedossa em. kasvilajeja eikä suurten petolintujen pesäreviirejä eikä suurten petolintujen pesäreviirejä. Turvallisuus ja pelastuspalvelu tulisi selostaa omassa luvussa pääkohdittain mm. pelastussuunnitelma ts. miten onnettomuustilanteessa nopean paikantamisen ja pelastustoimen osalta. Liikenne- ja viestintäministeriön hyväksymän pelastusmerkin käytöstä tulisi mainita, tallentaa joki- ja puroylitysten paikkatiedot sekä reitin todennäköinen ja turvallinen käyttöaika. Onko reitin uusille liitännäisalueille / taukopaikolle tarvetta? Lapin ELY-keskus pitää ympyräreittiä kelkkailumatkailun kannalta hyvin suunniteltuna ja tarpeellisena reittinä. 2. 29.8.2017 Suunniteltu reitti ylittää Rovaniemi-Kelloselkä maantien Kursun kohdalla tierekisterikohteessa 082/013/4610. Reitti kulkee vanhaa tien pohjaa pitkin ja liittymässä on 400 mm betoniputkirummut. Liittymässä on riittävät näkymät. Kyseisele kohdalla voi rakentaa ohjeiden mukaisen maantie ylityspaikan Suunniteltu reitti ylittää Lapajärven maantien tierekisteriosoitteessa 19840/00274635. Maantie vasemmalle puolelle on rakennettava rumpu. 3. 16.11.2017 Suunnitelmassa on virheellisesti, että moottorikelkkailureitti sivuaa soidensuojelualuetta. Suunniteltu moottorikelkkailureitin osa 3. Kursu-Lapajärvi- Lehtikorkia sivuaa vanhojen metsien suojeluohjelma-aluetta Peuratunturi ja Peuratunturi Natura 2000-aluetta, joka on aluetyypiltään erityisten suojelutoimien alue. Alueen suojeluperusteina ovat luontodirektiivin liitteen I priorisoidut luontotyypit ja liitteen II lajit karhu ja saukko. Lapin ELY-keskus pitää ko. moottorikelkkailureitin perustamista kalkkailumatkailun näkökulmasta tarpeellisena. Reittisuunnittelija Haataja on ottanut mahdollisuuksien mukaan huomioon lausunnoissa ja huomautuksissa esitetyt vaatimukset. Ulkoilureitin perustaminen edellyttää, että Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa ulkoilureittisuunnitelman ja lisäksi reitin pitäjän on haettava määräystä ulkoilureittitoimitukseen kirjallisesti Maanmittaustoimistolta vuoden kuluessa siitä kun päätös on saanut lainvoiman.
4 Ulkoilureitin tulevaisuudessa tehtävistä siirroista tulee maanomistajan tehdä etukäteen esitys Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan vastustaessa siirtämistä voi maanomistaja saattaa asian Lapin ELY-keskuksen ratkaistavaksi. Reitti 2, Käsmänjoki-Kursu Reittisuunnitelmasta on tullut kahden tilan osalta huomautus. ovat omistamastaan metsätilasta huomauttaneet vastustavansa reitin toteuttamista, koska reitti kulkisi palstan halki noin 1000 m pituisena ja 6 m leveänä. Suunnittelijan mukaan reitti kulkisi pitkin vanhaa metsätietä. Kyseinen polku on ollut käytössä noin 50-60 vuotta sitten ja nykyään sitä käyttävät korkeintaan porot ja satunnaiset metsässä kulkijat, metsästäjät ja marjastajat. On kaksi eri asiaa: vanha metsätie ja moottorikelkkailureitti. Yksi syy kielteiseen kantaamme on myös luonnon saastuminen. Marjoja ei enää kyseiseltä alueelta voi poimia. Voiko rakentaja taata, että kelkat kulkevat vain ja ainoastaan reittiä pitkin? Vastine Suunnittelijan vastine tilan huomautukseen. Moottorikelkkareitti on suunniteltu kyseisellä tilalla vanhalle talvitielle, joka kulkee kokonaisuudessaan suolla. Se ei ole metsätie sanan varsinaisessa merkityksessä. Kyseistä talvitietä käytetään hyväksi myös naapuritiloilla ja vanha kulkuväylä onkin paras paikka kelkkareitille, koska reitiltä ei tarvitse kaataa puita. Moottorikelkat ovat nykyisin suurimmaksi osaksi nelitahtimoottorilla varustettuja, niiden melu on huomattavasti matalampi kuin kaksitahtikoneiden. Tulevaisuudessa voidaan nähdä myös sähkökelkkoja, joiden melu ja päästöt ovat minimaalisia. Huolellisella suunnittelulla on pyritty minimoimaan reitistä ympäristölle aiheutuvat mahdolliset haitat. Metsä- ja marjamiehet voivat edelleen käyttää huoletta talvitietä. Kelkkareitti on käytössä vain talvella lumipeitteisenä aikana, eikä siellä saa ajaa esim. mönkijällä. omistamastaan tilasta vastustaa moottorikelkkareitin linjauksesta 16.11.2017 päivätyssään kirjeessä. Perustelut: Välillä Aittalampi-Riemikkö on jo olemassa metsäautotie käytettävissä kelkkareittinä? Se ei ilmeisesti ole suuremmin käytössä kelkkailuaikana. Ja vaikka olisikin, niin matkanjärjestäjät voivat sen ennakkoon tiedustella. Lisäksi reitin kulku kostean aapasuona poikki ihmetyttää. Maasto on kostea ja upottava syksyisin ja keväisin, joten vankka tiepohja olisi parempi vaihtoehto. Alla miten tuo eroaa kelkkailureitistä?? Ajaminen metsätiellä 24. Emme näe mitään syytä, miksi reitin pitää kulkea suoraan yhteismetsän palstojen läpi, kun muuallakin on tilaa. Ainoastaan onko kyseessä korvausten maksaminen? Tästä linjauksesta ei tule mitään hyötyä palstan omistajille, päinvastoin menetämme ilmeisesti oikeuden reittipohjaan ja samalla maapohja kärsii. Onko Sallan kunnalla mitään laskelmaa paljonko rahallista hyötyä tämä kelkkailu tuo? Onko teillä mitään ennustetta paljonko matkailijoita ylipäätänsä on tulossa näinkin kaukana
5 turistikohteista olevalle kohteelle? Ei se, että on tulossa paljon aasialaisia ja venäläisiä matkailijoita Lappiin osoita sitä, että he tulisivat Kursuun. Vastine Meillä ei ole tiedossa maaston kulumisia vastaavilla reiteillä. Kelkkailu on mahdotonta sulan maan aikana tai vaikka olisi vain pälviä. Keväisin jängät lainehtivat vettä ja joet ovat monin paikoin sulia, joten vaaraa maaston kulumisesta ei ole. Maastossahan voi kävellä melkeinpä missä vain jokamiehenoikeudella. En näe kyllä kovinkaan houkuttelevana lähteä kävelemään reittiä pitkin paikoin upottavalle jängälle. Joka tahtoo kävellä, etsii varmaan kovia maita reitilleen. Aiemmin kerroin teille virheellisesti, että reitti on siirretty Viljusaavalta Lähtäojan varteen. Reitti on siirretty Kaivosojan varteen, josta se tulee kohti Käsmänjokea. Joen länsipuolella se kulkee suurimmaksi osaksi suolla vanhalla talvitiellä. Talvitie ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä metsätie tai metsäautotie. Metsäautotielle ei voida perustaa kelkkareittä, koska tie voidaan avata milloin vaan, jos seudulla hakataan talven aikana. Rekka-autot ja moottorikelkat eivät sovi samalle tielle. Jos kelkkaliikenteen alainen tie joudutaan avaamaan kelkkailukauden jälkeen, polantunut tie on työläs aukaista ja se kuivuu hitaammin, kuin sellainen tie, missä ei ole ajettu kelkalla talven aikana. Tiehoitokunnat eivät hyväksy kelkkareittien perustamista metsäautoteille edellä mainituista syistä. Reitin suunnittelulla on pyritty siihen, että mahdolliset reitistä aiheutuvat haitat minimoidaan. Muualla ei ole sellaista tilaa, jonka lähes kymmenen metriä puuton talvitie tarjoaa. Näin vältytään uusien aukkojen hakkaamiselta ja ennen kaikkea kasvullista metsämaata ei joudu reitin alle, kun se on linjattu suolle. Kaikille tiloille maksetaan korvaukset, jotka toimitusinsinööri määrittelee viime kädessä. Reitinpitäjällä on reittipohjalla vain käyttöoikeus lumipeitteisenä aikana. Siellä ei saa ajaa esim. mönkijällä. Kuten aiemmin on todettu, maastossa ei voi ajaa kelkalla sellaisena aikana, että maapohja kärsisi. Sallan kunnalla ei ole ennustetta eikä laskelmia moottorikelkkailun tuloista. Sallan matkailutulo on yli 10 milj. eroa vuodessa ja kelkkailulla on tässä summassa oma osuutensa. Kelkkailua harrastavat henkilöt Etelä-Suomesta ovat hankkineet asuntoja myös Kursusta, koska lumitilanne on parempi täällä kuin etelässä. Tulevaisuudessa lumiraja siirtyy yhä pohjoisemmaksi, mutta Sallassa kuin muuallakin Lapissa on varmasti aina lunta talvisin. Reitin pituus on 13 km. Käsmänjoen eteläpuolella reitti hakeutuu lähimmälle talvitien pohjalle, mitä seuraten se kulkee lähelle Aittalampea ylittäen metsäautotien. Välillä reitti kulkee tilojen rajalinjaa pitkin. Metsäautotien ylityksen jälkeen reitti suuntautuu kohti Kursua. Se kulkee vanhaa talvitietä lähellä Käsmänjokea oleville entisille saroille, mistä päästään sähkölinjan varteen. Reitti seuraa sähkölinjan vartta runsaat 2 km. Alkumatkasta ylitetään Arovaaran metsäautotie, sitten tulee Myllyojan ja viimeiseksi Kemijärvi-Salla rautatien ylitys. Sähkölinjalta ennen radan ylitystä reitti kääntyy itään ja
OIKAISUVAATIMUSOHJEET Tämä päätös on ottokelpoinen Sallan kunnan hallintosäännön mukaan. Ilmoitus päätöksestä lähetetään sähköisesti kunnanhallituksen pj:lle, teknisen lautakunnan pj:lle ja kunnanjohtajalle. Päätös pidetään julkisesti nähtävillä Sallan kunnan kotisivuilla kohdassa viranhaltijapäätökset. Päätös on lähetetty sähköisesti 22.1.2018 ja julkaistu kunnan nettisivulla 24.1.2018. Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Sallan kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään on Sallan kunnan tekninen lautakunta: Postiosoite: Postipolku 3, 98900 SALLA Sähköpostiosoite: sallan.kunta@salla.fi Kirjaamon aukioloaika on ma-to klo 8.00 15.15 ja pe 8.00 15.00. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua miten päätöstä halutaan oikaistavaksi millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Sallan kunnan kirjaamosta. Päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi kirjeellä, joka on lähetetty: 24.1.2018. Päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi sähköpostilla, joka on lähetetty: -