Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 03.12.2014 Sivu 1 / 25 Kokoustiedot Aika 03.12.2014 keskiviikko klo 16:00-20:40 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Markus Torkki, puheenjohtaja (Kok.) Anitra Ahtola Kari Kuusisto (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (SDP), saapui klo 16.57 161 Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin Nina af Hällström (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina (SDP) Henri Haaksiala (Kok.) Carl Haglund Marita Backman (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell Janna Koivisto (Vihr.) Mikko Hintsala Simo Repo (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.), saapui klo 16.13 161, poistui klo 18.43 161 Seppo Huhta (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.), poistui klo 18.43 161 Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner (SDP), saapui klo 16.15 161 Arja Juvonen (PerusS&Sit.) Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki Jyrki Myllärniemi (Vihr.), siirtyi kaupunginhallituksen edustajan paikalle, kun Karimäki saapui klo 17.28 161 Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma Raija Meriläinen (Kok.), saapui klo 16.13 161 Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö Jukka Karhula (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti Teresia Volotinen (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.), saapui klo 16.14 161 Ville Lehtola (Kok.)
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 03.12.2014 Sivu 2 / 25 Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.), saapui klo 16.21 161 Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula Jan Holst (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna Päivi Salli (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.), saapui klo 17.05 161 Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.), saapui klo 16.13 161, poistui klo 19.21 161, tilalle kaupunginhallituksen jäsenen paikalta Jyrki Myllärniemi Yrjö Rossi Mari Malkamäki (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen Liisa Kivekäs (SDP), poistui klo 16.53 161, kun Markku Sistonen saapui Timo Soini Kari Pajunen (PerusS&Sit.), poistui klo 18.28 161, kun Timo Soini saapui Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP), poistui klo 19.42 161 Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.), poistui klo 16.30 161 Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos Jussi Koskinen (Kok.) Johanna Värmälä (SDP), saapui klo 16.21 161 Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.) Muut saapuvilla olleet Nicholas Kujala Jyrki Myllärniemi Jukka Mäkelä Juha Metso Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori nuorisovaltuuston edustaja kaupunginhallituksen edustaja, siirtyi tälle paikalle klo 17.28 161 valtuutettu Karimäen paikalta ja siirtyi valtuutettu Rahkosen paikalle klo 19.21 161, kun Rahkonen poistui kaupunginjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 03.12.2014 Sivu 3 / 25 Johanna Pellinen Samuli Skyttä Päivi Sutinen Jouni Majuri viestintäpäällikkö pääsuunnittelija palvelujen kehittämisjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Anitra Ahtola Christina Gestrin Carl Haglund Sirpa Hertell Mikko Hintsala Johanna Karimäki Pia Kauma Kalevi Kivistö Katja Lahti Markku Markkula Risto Nevanlinna Yrjö Rossi Markku Sistonen Timo Soini Henrik Vuornos Jukka Niemelä Janne Tähtikunnas Teuvo Loman Pinja Nieminen Mika Soininen Petri Pulkkanen Katarina Hellsten-Palomäki Tiina Ahlfors
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 03.12.2014 Sivu 4 / 25 Allekirjoitukset Markus Torkki puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 9.12.2014 8.12.2014 Jukka Karhula Nina af Hällström Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä 10.12.2014 osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto 03.12.2014 Sivu 5 / 25 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 159 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 6 160 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 161 1-7 Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman 8 hyväksyminen 162 Kokouksessa jätetty aloite 22
Espoon kaupunki Pöytäkirja 159 Valtuusto 03.12.2014 Sivu 6 / 25 159 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 27.11.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 159.
Espoon kaupunki Pöytäkirja 160 Valtuusto 03.12.2014 Sivu 7 / 25 160 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Jukka Karhula ja Nina af Hällström.
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 8 / 25 1775/02.02.00/2014 Kaupunginhallitus 298 3.11.2014 Kaupunginhallitus 323 24.11.2014 161 Vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pekka Heikkinen, puh. 046 877 3187 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevän päätösehdotuksen valtuutetun raha-asiaaloitteiseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että asia käsitellään pöydälle jaetun käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti. Puheenjohtaja tiedusteli,
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 9 / 25 voidaanko käsittelyjärjestysehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska käsittelyjärjestysehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Lahtisen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen nro 1: Espoon kaupungin Taloussuunnitelma 2015-2017 sivulle 76 kohtaan 25 Terveyspalvelut, otsikon Palvelut ja toiminnan kehittäminen ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muutetaan. Lause nykyisellään: "Ympäristöterveydenhuollon haasteena ovat valtakunnallisten valvontaohjelmien yhä kiristyvien tavoitteiden toteuttaminen". Esitän sitä muotoon: "Ympäristöterveydenhuolto toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelmien tavoitteet." Valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsu Lahtisen kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen nro 2: Lisäysehdotus sivulle 76, kohtaan 25 Terveyspalvelut otsikon Palvelut ja toiminnan kehittäminen ensimmäisen kappaleen viimeiseksi lauseeksi ja yllä esitetyn lauseen jälkeen: Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena muun muassa on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Värmälä Lumpeen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 3): Valtuusto toivoo, että omaishoidontuki myönnettäisiin kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Laukkanen Järvenpään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 5): Valtuusto toivoo, että talousarvion 2015 osaan Strategiaperusta, Espoon arvot ja toimintaperiaatteet, Espoo on vastuullinen edelläkävijä, lisätään loppuun uusi lause: Osana sosiaalista kestävyyttä on historiallisen ja kulttuurisen perinnön vaaliminen sekä kristillisen perinnön kunnioittaminen. " Niemi Paattiniemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 8): Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuudet laajentaa palvelusetelin käyttö ja vakiinnuttaa vanhusten hoiva-asumisen palveluseteli. Volotinen Järvenpään ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 4):
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 10 / 25 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain seuraamisessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppilashuollon toimijoita (erityisopettajia, psykologeja, kuraattoreita ja kouluterveydenhoitajia) koulutetaan ja ohjeistetaan noudattamaan kyseistä lakia siten, että ennaltaehkäisevyys ja moniammatillinen yhteistyö helpottuvat, mutta kirjaamisen määrä ja muu byrokratia eivät lisäänny. Ali Hellströmin ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 7): Aivan Espoon keskustaan on avattu kauan toivottu avoin monikulttuurinen nuorisotila. Se tulee todella tarpeeseen ja tarjoaa nuorille tilan, jossa voi tavata toisiaan. Valtuusto toivoo, että Espoon kaupunki selvittää mahdollisuuksiaan tukea tätä toimintaa jatkossa eri keinoilla mm. tässä tilassa tarvittavan henkilöstön palkkakustannusten osalta. Mustakallio Paattiniemen ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 9): Valtuusto toivoo, että Espoon talousarviossa vuodelle 2015 sosiaali- ja terveystoimen lisämäärärahaa kohdennetaan omaishoidon tuen kattavuuden nostamiseksi lähemmäksi valtakunnallista suositusta. Elo Myllärniemen kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro: 10): Valtuusto toivoo, että selvitetään mahdollisuus säilyttää terveysneuvontapuhelupalvelu siten, että palvelun saa yhdestä numerosta vuorokaudenajasta riippumatta. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia kansallisen neuvontapalvelunumeron käyttöönotolle. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti yhteenvedon kokouksessa tehdyistä muutos-, lisäys- ja toivomusehdotuksista sekä totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut muilta osin yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko valtuuston neuvottelutoimikunnan puheenjohtaja Hopsun tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotuksia ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen ne yksimielisesti. Lopuksi puheenjohtaja totesi, että kokouksessa tehdyt toivomukset jätetään hyväksytyn käsittelyjärjestysehdotuksen mukaisesti pöydälle 8.12.2014 kokoukseen. Päätös Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti seuraavalla lisäyksellä ja muutoksella: Espoon kaupungin Taloussuunnitelma 2015-2017 sivulle 76
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 11 / 25 kohtaan 25 Terveyspalvelut, otsikon Palvelut ja toiminnan kehittäminen ensimmäisen kappaleen viimeinen lause muutettiin: "Ympäristöterveydenhuolto toteuttaa valtakunnallisten valvontaohjelmien tavoitteet." Sivulle 76, kohtaan 25 Terveyspalvelut otsikon Palvelut ja toiminnan kehittäminen ensimmäisen kappaleen viimeiseksi lauseeksi ja edellä muutetun lauseen jälkeen: Ympäristöterveydenhuollon tavoitteena muun muassa on ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle ja elinympäristölle. Tehdyt toivomusehdotukset jätettiin yksimielisesti pöydälle 8.12.2014 kokoukseen. Liite Selostus 1 Vuoden 2015 talousarvio sekä taloussuunnitelma 2 Raha-asia-aloite 3 Kaupunginjohtajan korjaukset vuoden 2015 talousarvioon ja - suunnitelmaan 4 Laskelmat neuvottelutuloksen mukaan 17.11.2014 5 Liite 1 neuvottelutulos 6 Liite 2 Pöytäkirjamerkinnät 2015 7 Neuvottelusopimus Vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen tavoitteet on valmisteltu valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän Espoo-tarinan valtuustokauden tavoitteiden sekä syyskuussa valtuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelmakehyksen tavoitteiden mukaisesti. Kansantalouden kehitysnäkymät Suomen bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 jo toisena peräkkäisenä vuonna. Vuoden 2013 pudotus on noin 1,2 prosenttia. Myös ennakolliset tuotantoluvut vuoden 2014 alkupuolelta ovat olleet heikkoja, sillä esimerkiksi tuotannon suhdannekuvaajan työpäiväkorjattu kehitys on ollut koko kesän miinusmerkkinen edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien ja kansainvälisen talouden heikon kehityksen lisäksi yksi syy alkuvuoden heikkoon talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön tuoreen suhdanne-ennusteen mukaan EU:n pakotteilla ja Venäjän asettamilla vastapakotteilla ei ole merkittäviä suoria makrotason vaikutuksia Suomeen. Useat muut ennustelaitokset, kuten Palkansaajien tutkimuslaitos ja Nordea, ovat kuitenkin heikentäneet kuluvan vuoden suhdanne-ennusteita nimenomaan Ukrainan kriisin seurausten vuoksi. Kaikki suhdannelaitokset ovat yhtä mieltä siitä, että kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palaavan vakaammalle kasvu-uralle. Yhdysvalloissa talouskasvun
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 12 / 25 ennakoidaan jatkuvan lähivuodet 3 prosentin tuntumassa ja euroalueellakin kasvu palautunee yhden prosentin lukemiin. Tiukimmin kasvun syrjässä ovat kiinni Saksa ja esimerkiksi Espanja, mutta erot euroalueen maiden välillä ovat hyvin suuret. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 prosenttia samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014 lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän vuonna 2014 alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Monet muut ennustelaitokset, kuten esimerkiksi Aktia ja Palkansaajien tutkimuslaitos, ennakoivat vuodelle 2014 tyypillisesti heikompaa yksityisen kulutuksen kehitystä, minkä seurauksena BKT:n kasvu painuu miinuksen puolelle. Toteutuessaan se olisi jo kolmas perättäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on eletty ainoastaan 1990-luvun alun lamavuosina. Yleisesti voidaan todeta, että kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen ajanjakson talouskasvu tulee jäämään näillä näkymin historiallisen heikolle tasolle. Vuonna 2015 talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan vuoden 2015 kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan (Lähde: Kuntatalous/Kommmunalekonomi 3/2014). Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Viennin kasvuksi odotetaan 4 prosenttia. Kasvuodotukset eri toimialoilla ovat hyvin samankaltaiset, sillä tuotannon odotetaan lisääntyvän niin teollisuudessa, rakentamisessa kuin palveluissakin 1 prosentin paremmalle puolelle. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2015.
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 13 / 25 Taloussuunnitelman rakenne ja sen muutokset Talousarviokirjan alkuun on sijoitettu valtuuston hyväksymät Espoo tarina sekä poikkihallinnollisten ohjelmien hyötytavoitteet Talousarvio ja suunnitelma koostuu peruskaupungin käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan sekä liikelaitosten ja erillisten taseyksiköiden suunnitelmista. Tilakeskuksen ja taseyksiköiden toimintaja taloussuunnitelmat on sijoitettu suunnitelmaraportissa teknisen ja ympäristötoimen talousarvion yhteyteen ja muiden liikelaitosten suunnitelmat palveluliiketoimen toimialan yhteyteen. Kaupungin toimintarakennetta on muutettu sivistystoimessa siirtämällä aikuislukio ja suomenkielinen työväenopisto Omniaan vuoden 2015 alussa. Kaupunki on investoinut ja investoi edelleen lähivuosina merkittävästi omien tytäryhtiöidensä taseisiin ja konserniyhtiöiden rooli ja vaikutus kaupungin toiminnassa ja taloudessa kasvaa. Sen vuoksi taloussuunnitelman yleisperustelujen lopussa on kerrottu kaupungin ja sen konserniyhteisöjen suunnitteilla ja käynnissä olevista investoinneista ja niiden rahoituksesta sekä Espoo-konsernin taloudellisten vastuiden kehityksestä. Toiminnan ja talouden kehitystä seurataan sekä kaupungin että konsernin tasolla. Talousarvion ja -suunnitelman liitteet sisältävät valtuuston talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat päätökset, jotka liitetään lopulliseen taloussuunnitelmaraporttiin, talousarvion sitovuutta ja seurantaa koskevat määräykset ja kaupunginhallituksen päättämät talousarvion sitovuutta koskevat ohjeet sekä kaupunkikonsernin hankekohtaisen investointiohjelman. Talousarvion ja -suunnitelman talousperusteet Vuoden 2014 alkuperäinen talousarvio oli yli 32 milj. euroa alijäämäinen ja vuosikate noin 82 milj. euroa. Alijäämään sisältyi valtuuston talousarviopäätöksessä asettama 10 milj. euron tuottavuustavoite, joka piti päätöksen mukaan kohdistaa maaliskuun loppuun mennessä samalla kun valtuusto käsittelee talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. TATU-ohjelman linjaukset hyväksyttiin maaliskuussa ja samalla valtuusto tarkisti talousarviota niin, että toimintakatteen alijäämä pieneni 23,3 milj. euroa. Valtuusto tarkisti talousarviota uudelleen syyskuussa ja näiden muutosten seurauksena kaupungin toimintakate jäi 7,4 milj. euroa heikommaksi kuin alkuperäinen talousarvio. Talousarvion verorahoitusarvio jää syyskuun lopun ennusteen mukaan noin 10 milj. euroa vajaaksi, mutta rahoitustulojen arvioitua paremman kehityksen vuoksi vuosikate noussee 85 milj. euron tasolle, jolloin tilikauden alijäämäksi tulee tämän hetken arvion mukaan 28,5 milj. euroa. Mikäli toimialat viime syksyn tapaan onnistuvat loppuvuoden aikana parantamaan tulostaan, voi kaupungin tulos olla em. lukua parempi.
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 14 / 25 Vuoden 2014 vuosikate on terveen taloudenpidon näkökulmasta noin 90 milj. euroa liian vähän. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevat valtionosuusuudistuksen mukaiset valtionosuuksien määräytymis-kriteerit näyttivät vuoden 2014 kuntien lausunnoille tulleen lainvalmisteluaineiston perusteella oikeudenmukaisilta ja perustelluilta. Uudistus näytti Espoon kannalta neutraalilta myös tuloksen kannalta. Nyt kun kaupungilla on käytettävissä lähes lopulliset luvut vuoden 2015 valtionosuuksista, tulee Espoolle tilitettävien valtionosuuksien määrä lähenemään nollaa. Osittain tilanne johtuu siitä, että kiinteistövero-prosenttien alarajojen nostosta Espoolle kertyvä verotulo aiotaan ottaa kokonaan valtiolle pienentämällä vastaavasti valtionosuutta. Taloussuunnitelmakehyksen valmistelussa kaupungin rahoitustasapainon parantamiseen liittyvät TATU-tavoitteet sisällytettiin toimialojen ja liikelaitosten kehyslukuihin. Talousarvion ja -suunnitelman toimintakate on jonkin verran parempi kuin valtuuston syyskuussa hyväksymä kehys, mikä johtuu suurimmilta osin siitä, että tuloarvioita on tavoitteellisesti jonkin verran lisätty. Vuonna 2015 ja 2016 myös määräraha-arviota on lisätty, mutta vuoden 2017 määräraha-arvioita on vastaavasti alennettu. TATUohjelman vaikutuksia ei voida kovin tarkasti yksilöidä varsinkin kun valtion rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta ja siihen liittyvästä palveluvelvoitteiden keventämisestä ei ole vielä tietoa. Joka tapauksessa taloussuunnitelman luvut sisältävät merkittävästi tuottavuuden parantamistavoitteita. Espoon väestönkasvu näyttää jatkuvan vahvana, mikä lisää palvelutarvetta. Ikääntyvän väestön määrä kasvaa tulevaisuudessa huomattavan nopeasti, mikä lisää vanhuspalvelujen tarvetta. Samanaikaisesti syntyvyys näyttää jatkuvan vahvana ja muuttoliike tuo nuoria ikäluokkia ja lapsiperheitä kaupunkiin. Kokonaisuutena palvelutarve kasvaa väestönkasvua nopeammin. Verotuloarvio suunnitelmakaudelle on tehty tammi - lokakuun tilitystietojen, vuoden 2013 verotuksesta saatujen tietojen sekä Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön yhteisen verotulojen kehitysennusteen pohjalta. Espoon omaa yritystulojen ja palkkatulojen kehitystä on arvioitu mm. väestökehitystä ja työllisyyden kehitystä koskevien tietojen ja arvioiden sekä kansantalouden kehitysarvioiden pohjalta. Kunnallisverotulojen arvio on laskettu 18,00 veroprosentin mukaan. Valtio on nostamassa vakituisen asuinrakennuksen sekä yleisen kiinteistöveron veroprosenttien alarajoja ensi vuoden alussa. Kiinteistöverojen kertymäarvio on tehty uusien alarajojen mukaisesti. Verotulojen kasvu ilman kiinteistöveron alarajojen korotusta olisi 2,8 prosenttia vuonna 2015. Alarajojen korotus ja valtionosuuden vähennys huomioon ottaen verorahoituksen kasvu on noin 2,5 prosenttia. Vuosien 2016-2017 verotulokehitys on valtakunnallisen veroennustekehikon mukainen. Kyseisten vuosien verotuloarviota on jossain määrin nostettu kehysluvuista olettaen, että taloustilanteen mahdollisesti parantuessa Espoon kehitys olisi koko maan keskiarvoa nopeampaa.
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 15 / 25 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU-ohjelma) Valtuuston hyväksymällä Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmalla katetaan kestävyysvaje ja vastataan toimintaympäristöstä yhä voimakkaammin nouseviin haasteisiin. Ohjelman avulla saavutetaan kustannus-säästöjä, lisätään tuottavuutta, karsitaan ydintehtävien ulkopuolisia tehtäviä, kasvatetaan ulkoisia tuloja ja tarkistetaan palvelutasoa. Sillä vastataan kuntasektoria koskettaviin isoihin haasteisiin mm. väestörakenteen muutokseen, väestömäärän ja sitä kautta palvelutarpeen kasvuun ja talouskasvun niukkuuteen, jotka jatkuvat yli kuluvan valtuustokauden. Ohjelman merkittävämpänä tavoitteena on tuoda tuottavuus osaksi jokapäiväistä tekemistä ja kaikkia prosesseja, jolloin jatkossa vähemmällä saavutetaan enemmän. Ohjelma toteuttaa Espoo-tarinaa ja sen avulla turvataan kaupunkikonsernin talouden tasapaino sekä mm. vahvistetaan kaupungin roolia toimia edelläkävijänä palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa ja kehitetään kaupunkirakennetta taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. TATU-ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt ja siihen liittyvien toimenpiteiden ja projektien suunnittelu etenee hyvällä tavalla. Henkilöstö Syyskuussa 2014 kaupungin palveluksessa oli 14 104 työntekijää. Talouden tasapainotus- ja tuottavuus-ohjelmaan sekä tuloskorttiin kirjattu tavoite on, ettei kaupungin henkilöstömäärä kasva vuonna 2015. Tavoitetta toteutetaan kaupunkitasoisesti ottaen huomioon ne kaupungin tehtävät, joissa työvoiman tarve kasvaa. Tällöin muissa toiminnoissa henkilöstömäärän on pienennyttävä, jotta tavoite saavutetaan. Espoon kaupunki työnantajana ja kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö solmivat henkilöstösopimuksen, jossa on tarkoitus sopia yhteistyöstä työn tuottavuuden parantamiseksi ja kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Tuottavuuden paranemista edistetään mm. sillä, että henkilöstön sairauspoissaolot vähenevät. Kokonaistyöhyvinvoinnin mittarina toimii työhyvinvointimatriisi ja sen lukuarvon odotetaan paranevan vuosittain. Henkilöstön osaamista kehitetään suunnitelmallisesti. Espoolaisen johtamismallin kehittämisprojekti jatkuu. Projektissa pilottiorganisaatioiksi valittujen yksiköiden kanssa kehitetään johtamiseen liittyviä näkökulmia ja työvälineitä. Pilotointia syvennetään ja projektia laajennetaan tavoitteena koko kaupunkia kattava toiminta. Johtamisen kehittämishankkeeseen liittyy myös tutkimuksellinen osuus. Tulevien vuosien työvoiman saannin varmistamiseksi kaupunki tarjoaa jatkuvasti harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia opiskelijoille. Oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia kehitetään. Työyhteisöjen monimuotoisuutta edesautetaan rekrytoimalla maahanmuuttajia kaupungin
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 16 / 25 tehtäviin tavoitteen ollessa, että maahanmuuttajataustaisten osuus kaupungin henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajien osuutta väestöstä. Tulos- ja rahoituslaskelma Koko kaupungin vertailukelpoinen ulkoisten toimintakulujen kasvu vuoden 2014 muutettuun talousarvioon on 2,5 prosenttia talousarviovuonna 2015. Huolimatta siitä, että tuottavuustavoitteita on lisätty, vuonna 2016 kulujen kasvu kiihtyy, koska eräät suuret palveluhankkeet valmistuvat vuoden 2015 lopulla ja vuonna 2016 (Espoon sairaala, elinkaarikouluja, Opinmäki, Leppävaaran Elä ja Asu, Länsimetron 1. vaihe). Tontinmyynnin ja maankäyttösopimustulojen tavoitetta on nostettu koko suunnitelmakaudelle, mikä vastaavasti parantaa toimintakatetta. Tuloodotuksia on mahdollista kasvattaa Länsimetron valmistumisen ja mm. Tapiolan keskustan hankkeiden etenemisen myötä. Tulojen kertymä riippuu yleisestä talouskehityksestä ja asunto- sekä toimitilamarkkinoiden kehityksestä. Kaupungin talous tulee olemaan joka tapauksessa lähivuosina erittäin kireällä heikon yleisen talous-kehityksen ja julkisen talouden kestävyysvajeen vuoksi. Vuoden 2015 vuosikatteen arvioidaan jäävän 101 milj. euron tasolle. Vuonna 2016 vuosikatteen arvioidaan olevan 114 milj. euroa. TATUtavoitteena oli vuonna 2016 saavuttaa noin 160 milj. euron vuosikate ja 2017 alkaen pitäisi päästä 180 milj. euron tasolle. Vuosien 2015 ja 2016 osalta ei päästä lähellekään tavoitetta. Vuoden 2017 vuosikate on laskelmien mukaan yli 180 milj. euroa, mutta jotta siinä onnistutaan, on valtion rakennepoliittisessa ohjelmassa luvatut palvelukevennykset toteutettava ja kaupungin omissa TATU-tavoitteissa onnistuttava. Sen lisäksi edellytyksenä on yleisen talouskehityksen paraneminen. Suunnitelman mukaisten emokaupungin investointien bruttomäärä on talousarviovuonna noin 325 milj. euroa, josta voidaan rahoittaa tulorahoituksella noin 40 prosenttia. Loppuosa katetaan peruspalvelujen kehittämisrahastoa purkamalla ja lainarahalla sekä osin valtionosuuksilla. Vuonna 2015 käytetään rahastoa 40 milj. euroa ja loput rahastosta puretaan vuonna 2016. Vuodesta 2016 lähtien on tarpeen mukaan tarkoitus käyttää Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston arvioitua tuottoa valtuuston päätöksillä. Käytöksi on kirjattu taloussuunnitelman laskelmiin 7 milj. euroa vuodelle 2016 ja 15 milj. euroa vuodelle 2017. Rahaston pääomaa ei vähennetä ja mikäli verorahoitus jatkossa riittää investointien rahoitukseen, ko. rahaston tuottoa ei käytetä. Lainanhoitokustannukset on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy lähivuodet kohtuullisen alhaisena. Nopean velkaantumisen vuoksi korkokustannusten arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 17,4 milj. euroa eli yli nelinkertaiset vuoden 2014 tasoon verrattuna. Tilikauden tulos tulee tilinpäätösennusteen mukaan vuonna 2014 olemaan noin 28 milj. euroa alijäämäinen. Talousarviovuoden 2015 tulos tulee
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 17 / 25 olemaan arvion mukaan noin 18,5 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2016 tulos on lähes yhtä heikko. Vuonna 2014 talousarviolainaa on nostettu yhteensä 117 milj. euroa ja lyhennykset ovat 44 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 284 milj. euroa eli 1 074 euroa/asukas. Vuonna 2015 otetaan uutta lainaa 213 milj. euroa ja lainaa on vuoden lopussa 436 milj. euroa eli 1 621 euroa/asukas. Lainamäärä kasvaa jatkovuosina voimakkaasti ja sitä on vuoden 2017 lopussa 706 milj. euroa eli 2 550 euroa/asukas. Rahoitustarvetta lisää merkittävästi yhtiömuotoisten toimitilojen lainanlyhennysten ja korkojen aiheuttama vuokrien (rahoitusvastikkeiden) nousu vuodesta 2016 alkaen. Konsernin investoinnit ja niiden rahoitus Taloussuunnitelman investointiosassa esitetään ne investointisuunnitelmat, joista valtuusto päättää taloussuunnitelman yhteydessä. Taloussuunnitelman yleisperusteluissa olevassa tekstissä on käsitelty koko Espoo-konsernin investointiohjelmaa ja investointien rahoitusta, koska hyvin merkittävä osa toimitila- ja infrarakentamisesta toteutetaan tytäryhtiöiden ja PKS-yhteisöjen taseisiin. Espoo-konsernin emoyhteisö Espoon kaupunki muodostuu viidestä toimialasta, kahdeksasta liikelaitoksesta sekä kahdesta taseyksiköstä. Emoyhteisön lisäksi konserniin kuuluvat kaupungin yli 50 prosenttisesti omistamat tytäryhteisöt, 20-50 prosentin omistusosuuden osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on osallisena. Valtuusto määrittelee konserniyhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Espoo-strategian yhteydessä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle osana seurantaa. Tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet määritellään merkittävimmille yhteisöille. Vuonna 2015 tulosja/tai toiminnallisia tavoitteita on asetettu Espoon Asunnot Oy:lle, Omnialle, HSL:lle, HSY:lle, HUS:lle sekä Länsimetrolle. Tulostavoitteiden seuranta on vastuutettu tuloskorttien avulla eri toimialoille. Seuranta tapahtuu kaupungin normaalien talouden ja toiminnan seurantajärjestelmien mukaisesti. Investoinnit Konsernin investointiohjelma suunnitelmakaudella 2015-2019 on edellisvuosien tapaan mittava. Konserni investoi kauden aikana yhteensä noin 2,9 mrd. eurolla. Vuonna 2015 investointitaso kasvaa noin 100 milj. euroa edellisvuodesta ja on kaikkiaan yli 700 milj. euroa. Suunnitelmakauden investoinnit painottuvat voimakkaasti vuosille 2015-2016, jolloin meneillään on samanaikaisesti suuria rakennus-hankkeita. Kauden 2015-2019 investoinnit ovat keskimäärin 580 milj. euroa vuodessa. Vuosien 2015-2019 investointiohjelma perustuu Espoo-tarinan linjauksiin ja tavoitteisiin, jotka suuntaavat investointien painopisteitä sekä alueiden kehittämiseen ja liikenneyhteyksien parantamiseen että uusien toimitilojen rakentamiseen ja olemassa olevan rakennuskannan peruskorjaukseen.
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 18 / 25 Merkittäviä hankekokonaisuuksia ovat Länsimetron rakentaminen, metron asemaseutujen kehittäminen, koulujen peruskorjausohjelma, yli 65- vuotiaan väestönosan palvelutarpeen kasvuun varautuminen, T3-alueen kehittäminen sekä Suurpellon alueen toteuttaminen. Espoon Asunnot Oy rakennuttaa vuosittain uusia vuokra-asuntoja valtuuston asettaman tavoitteen mukaisesti. Kunnallistekniikan rakentamisessa korostuu Länsimetron rakentamiseen liittyvä kaupunkirakenteen kehittäminen koko metrokäytävän varrella. Muita painopistealueita ovat aluekeskusten kehittäminen ja kaupunkirakenteen kehittymisen edellyttämät liikenneväylien ja joukkoliikenteen hankkeet sekä jo rakennettujen pientaloalueiden kunnallistekniikan jälkeenjääneisyyden poistaminen ja uusien pientaloalueiden kunnallistekniikan rakentaminen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) investoi vesijohto- ja viemäriverkostoon Espoon alueella yhteistyössä kaupungin kanssa valmistellun investointiohjelman mukaisesti. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan sisältyvät Liikenneviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa yhteistyössä toteutettavat strategiset seudulliset hankkeet ajoitetaan sovitulla tavalla ja hankkeisiin osoitetaan kaupungin rahoitusosuus, kun hankkeiden toteuttaminen sitä edellyttää. Yhteishankkeiden ajoitus ja toteutus ovat sidoksissa valtion budjettiin ja rahoituspäätöksiin. Merkittävimpiä seudullisia hankkeita Espoon alueella ovat Länsimetron jatko Kivenlahteen, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2014 lopulla, sekä Kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen. Kaupunki ja sen omistamat kiinteistöyhtiöt toteuttavat palvelutilojen investointeja suunnitelmakaudella yhteensä noin 608 milj. eurolla, mikä on keskimäärin 122 milj. euroa vuodessa. Tilahankkeiden osuus konsernin kokonaisinvestoinneista on noin kolmannes. Toimitilainvestointeja toteutetaan palveluverkon kehittämisen tavoitteiden mukaisesti niin, että kasvavan väestön palvelut voidaan järjestää. Kaupungin palveluyksiköitä sijoitetaan tavoitteen mukaan raideyhteyksien ja muiden joukkoliikenneyhteyksien varteen. TATU-ohjelman linjausten mukaisesti tavoitteena on myös lisätä sähköistä asiointia, parantaa tilojen käyttöasteita ja tehostaa palvelutuotannon tilankäyttöä. Toimitilarakentamisessa painottuu käytössä olevien toimitilojen peruskorjaus, johon kohdistuu yli puolet rakentamisesta. Tärkeitä kohteita ovat teknisen peruskorjauksen tarpeessa olevat sekä sisäilmaongelmista kärsivät palvelutilat. Korjaus- ja uudisrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan niin, että energiatehokkuusvaatimukset toteutuvat ja olemassa olevat kosteusvauriot korjataan, eikä uusia enää päästetä syntymään. Espoon väestö kasvaa ja ikärakenne vanhenee nopeasti suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Kasvavan väestön tarpeisiin on edelleen rakennettava uusia kouluja ja päiväkoteja, mutta väestön ikärakenteen vanheneminen on jo selvästi muuttanut ja tulee jatkossakin muuttamaan toimitila-rakentamisen painotuksia ja edellyttää yli 65-vuotiaan väestönosan tarvitsemien palvelujen lisäämistä ja uusien palvelutilojen rakentamista. Espoossa on varauduttu ikääntymispoliittisen ohjelman ja
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 19 / 25 valtakunnallisten laatusuositusten mukaisesti lähivuosina ennakoituun ikääntyneiden määrän kasvuun mm. Elä ja asu -konseptin mukaisilla seniorikeskuksilla, joita toteutetaan eri puolille Espoota. Ikäihmisten asuntoja toteutetaan jatkuvasti myös muiden kuin kaupungin toimesta. Myös Espoon sairaalahanke vastaa valmistuessaan lisääntyvään palvelukysyntään. Kaupunginhallitus jätti asian pöydälle 3.11.2014 ja pyysi siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 24.11.2014. Pöydällä olon aikana valtuuston neuvottelutoimikunta on käsitellyt kaupunginjohtajan ehdotusta talousarvioksi ja -suunnitelmaksi kolmessa kokouksessa ja päätynyt liitteenä olevaan sopimukseen ja neuvottelutulokseen, jonka kaikkien valtuustoryhmien neuvottelijat hyväksyivät. Neuvottelusopimukseen sisältyy myös liitteenä oleva kaupunginjohtajan korjauslista. Neuvottelusopimukseen sisältyy 36 pöytäkirjamerkintää, joita neuvottelutoimikunta edellyttää seurattavan vuoden 2015 aikana. Neuvotteluissa sovittujen lisäysten katteeksi on merkitty lainanoton lisäystä sekä korkomenojen lisäystä. Liitteenä on muutoksilla tarkistettu koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma. Kaupunginjohtaja esittää tehtäväksi taloussuunnitelmaehdotukseen neuvottelutuloksen sekä korjauslistan mukaiset muutokset. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta on pyydetty henkilöstötoimikunnan lausunto. Henkilöstötoimikunta on käsitellyt suunnitelmaehdotusta 5.11.2014 ja merkinnyt ehdotuksen tiedokseen. Esittelyaineistoon on lisätty liitteiksi neuvottelusopimus liitteineen sekä koko kaupungin tulos- ja rahoituslaskelma. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 3.11.2014 298 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen, 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 20 / 25 suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Käsittely Asia käsiteltiin pykälän 317 jälkeen. Puheenjohtaja Sistosen kannattamana teki seuraavan ehdotuksen: Kaupunginhallitus jättää vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 24.11.2014. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksymisen pöydälle ja pyytää siitä valtuuston neuvottelutoimikunnan lausunnon siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksen kokouksessa 24.11.2014. Kaupunginhallitus 24.11.2014 323 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus hyväksyy talousarviokirjan liitteelle 2 sisältyvät talousarvion noudattamista koskevat ohjeet ja ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan talousarviokirjan mukaisesti vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman liitteineen,
Valtuusto 03.12.2014 Sivu 21 / 25 2 hyväksyy liitteeltä ilmenevät päätösehdotukset valtuutettujen raha-asiaaloitteisiin ja toteaa aloitteet loppuun käsitellyiksi, 3 oikeuttaa kaupunginjohtajan korvaamaan talousarvioon merkityn 40 milj. euron peruspalvelujen kehittämisrahaston pääoman purun vastaavan suuruisella lainanotolla, jos lainanotto on edullisempaa kuin rahaston purku, 4 oikeuttaa Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunnan ja teknisen lautakunnan jatkamaan vuoden 2014 talousarviossa erikseen nimettyjen keskeneräisiksi jäävien talonrakennushankkeiden sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamista tai rakennuttamista niille aiemmin osoitettujen kokonaismäärärahojen rajoissa ja toteaa, että hankkeiden viivästymisistä johtuvat niille vuonna 2014 käyttämättä jääneiden määrärahavarausten aiheuttamat vaikutukset vuoden 2015 talousarvioon käsitellään erikseen talousarvion muutoksina keväällä 2015, 5 oikeuttaa konserniesikunnan tekemään talousarvioon ja taloussuunnitelmaan valtuustokäsittelystä aiheutuvat sekä muut talousarvion oikeellisuutta, informatiivisuutta tai kieliasua parantavat muutokset ja tarkennukset, jotka eivät poikkea hyväksytyn talousarvion ja taloussuunnitelman sisällöstä, eivätkä oleellisesti muuta tuloslaskelman tilikauden tulosta eikä rahoitusosaa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Pöytäkirja 162 Valtuusto 03.12.2014 Sivu 22 / 25 162 Kokouksessa jätetty aloite Selostus Puheenjohtaja totesi, että valtuuston työjärjestyksen mukaisena aloitteena on jätetty seuraava aloite: - Valtuutettu Hyrkkö ym. esittävät Espoon kaupungin ostotietojen julkistamista. Päätös Valtuusto: Puheenjohtajan ehdotukseen yhtyen valtuusto yksimielisesti päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 25 Muutoksenhakukielto KuntaL 91 ( 159-160, 162) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 24 / 25 Kunnallisvalitusohje ( 161) Kunnallisvalitusohje Edellä mainittuihin päätöksiin haetaan muutosta valittamalla. Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Muutosta päätöksiin haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Muutoksenhakuohje Sivu 25 / 25 Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5 00520 HELSINKI Puhelin: 029 56 42000 Telekopio: 029 56 42079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: 8.00 16.15 Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.