Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA Aika 14.11.2017 klo 18:00-18:45 Paikka Yläsali, Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1 Saapuvilla olleet jäsenet Sanna Vesikansa, puheenjohtaja Susanna Airola Poissa: 100, 101, 102, 103, 104, 97, 98, 99 Pirkko Bang Elina Heikkilä-Kopperoinen Ari Järvinen Jaana Lahti Ranja Nenonen Sylvia Nummelin Juhani Nyyssönen Urpo Oksanen Jessi Orpana Arto Ingervo Sara Paavolainen Juhana Saarinen Helena Sipilä Leo Norja, kirkkoherra Muut saapuvilla olleet Ulla Turunen sihteeri Allekirjoitukset Sanna Vesikansa Ulla Turunen puheenjohtaja sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Jaana Lahti Helsinki Ranja Nenonen Helsinki
PÖYTÄKIRJA 2 (29) Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 14.11. 19.12.2017 Pakilan seurakunnan kirkkoherranvirastossa, Palosuontie 1, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu kirkkoherranviraston ilmoitustaululle 7.11.2017 laitetulla ilmoituksella. Leo Norja kirkkoherra Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 97 Kokouksen avaus 3 98 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 99 Pöytäkirjan tarkastajat 3 100 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 101 1 Nuorisotyönohjaajan viransijaisuus 4 102 2-5 Pakilan seurakunnan diakonian projekti 2018 Työntekijän valinta 6 103 6 Kolehdit Hyvän Paimenen kirkossa 2018 7 104 7-8 Koulutussuunnitelma 2018 8 105 9-11 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2020 /Pakilan seurakunnan lausunto 10 106 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia ja palkitsemisstrategia vuosille 2017-2022 sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteet 19 107 12-14 Yhteisvastuukeräyksen tarkistuksen käsittely Pakilan seurakuntaneuvostossa 20 108 Pakilan seurakuntaneuvoston kokoukset 2018 21 109 15 Kirkkoherran päätösluettelo 23 110 Ilmoitusasiat 23 111 Muut mahdolliset asiat 23 112 Seuraavat kokoukset 24 113 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen 24
PÖYTÄKIRJA 3 (29) 97 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. 98 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 99 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jaana Lahti ja Ranja Nenonen. 100 Työjärjestyksen hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.
PÖYTÄKIRJA 4 (29) 214/2017 101 Nuorisotyönohjaajan viransijaisuus ehdotus Seurakuntaneuvosto päättää 1. valita Anni Nikkasen Pakilan seurakunnan nuorisotyöntekijän viransijaiseksi 1.1.2018-31.1.2019 väliseksi ajaksi 2. jatkaa työsuhdetta 31.12.2020 saakka, mikäli Ida Lemmetyisen perhevapaa jatkuu siihen saakka. Käsittely Kirkkoherra muutti esittelyä niin, että päätösesityksenä on Seurakuntaneuvosto päättää 1. jättää avoimeksi tulevan nuorisotyönohjaajan viran täyttämättä 2. perustaa 1.1.2018-31.1.2019 väliseksi ajaksi määräaikaisen nuorisodiakonin viran. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. 3. valitsee tehtävään Anni Nikkasen. Seurakuntaneuvosto päätti 1. jättää avoimeksi tulevan nuorisotyönohjaajan viran täyttämättä 2. perustaa 1.1.2018-31.1.2019 väliseksi ajaksi määräaikaisen nuorisodiakonin viran. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. 3. valita tehtävään Anni Nikkasen. Selostus Pakilan seurakunnan vuoden 2018 toimintasuunnitelman painopistekirjauksena todetaan: Väestörakenne pitää lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvät kysymykset seurakunnan keskeisenä painopisteenä. Nuorten parissa työskentelystä ja rippikoulusta vastaa seurakunnassa Kasvutiimi, jonka muodostavat Tiia Tuovinen, Jussi Hirvonen, Ida
PÖYTÄKIRJA 5 (29) Lemmetyinen, Saija Mäntynen ja Lauri Koivisto. Idä Lemmetyisen perhevapaan sijaisena toimii tällä hetkellä Anni Nikkanen 50% työpanoksella. Saija Mäntysen työpanos on toistaiseksi elokuun loppuun 2018 määritelty 60% osa-aikaisuuden perusteella. Ida Lemmetyinen on ilmoittanut, että hän jatkaa perhevapaata vuonna 2018 ja virkavapaan luonne muuttuu huhtikuussa äitiyslomaksi. Perhevapaa jatkaa virkavapautta keväälle 2019 ja oikeus perhevapaaseen jatkuu siitä lapsen kolmivuotispäivään. Ida Lemmetyinen on arvioinut, että hän voisi olla valmis palaamaan työelämän vuoden 2020 alussa. Pääpaino Ida Lemmetyisen nuorisotyöntekijän tehtäväkuvassa on nuorten parissa toimimisessa ja rippikoulussa. Pakilan seurakunnan päätöksentekoasiakirjassa Dialoginen toiminta Pakilan seurakunnassa todetaan rekrytoinnista: Vakinaiset virat ja työsuhteet julistetaan avoimeen hakuun. Määräaikaisissa työsuhteissa toimitaan pääsääntöisesti samalla tavalla. Seurakuntaneuvosto voi poikkeustapauksissa päättää muusta menettelystä. Kasvutiimi ja johtoryhmä puoltavat esitystä ottaa nuorisotyöntekijän viransijaiseksi Anni Nikkanen vuodeksi 2018. Hänen sosionomi-diakoni tutkinto antaa pätevyyden kirkon nuorisotyöntekijänä toimimiseen. Tehtävän auki julistaminen voisi todennäköisesti avata prosessin, joka päätyisi Anni Nikkasen valintaan. Liitteet 1 Kasvutiimi 2018
PÖYTÄKIRJA 6 (29) 214/2017 102 Pakilan seurakunnan diakonian projekti 2018 Työntekijän valinta ehdotus Seurakuntaneuvosto valitsee Pakilan seurakunnan diakoniaprojekti 2018 määräaikaiseen virkaan Paula von Kochin ja varalle Heidi Rajamäen. Seurakuntaneuvosto valitsi Pakilan seurakunnan diakoniaprojekti 2018 määräaikaiseen virkaan Paula von Kochin ja varalle Heidi Rajamäen. Selostus Liitteet Seurakuntaneuvosto on päättänyt avata diakonian projektiin 2018 liittyvän määräaikaisen viran. Seurakunnan määrärahoista käytettäisiin tähän tarkoitukseen ½ palkkauksesta ja toinen puoli irrotettaisiin August Holmbergin testamenttivaroista. Valinnan valmistelu delegoitiin työryhmälle Helena Sipilä, Urpo Oksanen, Satu-Elina Ansas ja Leo Norja. Tehtävään oli 35 hakijaa. Heistä yhdeksällätoista (19) on pätevyys kirkon diakoniatyöntekijän virkaan. Haastatteluun pyydettiin kuusi hakijaa. Haastateltavat valikoituivat koulutuksen, kokemuksen ja hakemuksessa ilmenevän pätevyyden perusteella. Työryhmä esittää tehtävään Paula von Kochia ja varalle Heidi Rajamäkeä. 2 Diakoniaprojekti hakijat 3 perusluettelo projektidiakonit 4 Projektiviran ilmoitus 5 Diakonian projektivirka vuodelle 2018
PÖYTÄKIRJA 7 (29) 596/2017 103 Kolehdit Hyvän Paimenen kirkossa 2018 ehdotus Seurakuntaneuvosto 1. päättää, että Hyvän Paimenen kirkossa kerätään kolehdit vuonna 2018 liitteen mukaisiin kohteisiin 2. valtuuttaa kirkkoherran tekemään suunnitelmaan perustellut muutokset Seurakuntaneuvosto 1. päätti, että Hyvän Paimenen kirkossa kerätään kolehdit vuonna 2018 liitteen mukaisiin kohteisiin 2. valtuutti kirkkoherran tekemään suunnitelmaan perustellut muutokset Selostus Hyvän Paimenen kirkon kolehtikohteet on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluvat Sylvia Nummelin, Arto Ingervo, Taina Haterma ja Marita Toivonen. Työryhmä on ottanut valmistelussa huomioon seurakuntaneuvoston edellisessä kokouksessaan käymän keskustelun. Valmiiksi määritellyt kohteet on merkitty vahvennetulla tekstillä. Seurakunnan määrittelemät kohteet on kirjattu esitykseen normaalilla fontilla. Liitteet 6 Kolehti 2018
PÖYTÄKIRJA 8 (29) 620/2017 104 Koulutussuunnitelma 2018 ehdotus Seurakuntaneuvosto päättää 1. hyväksyä henkilöstön koulutussuunnitelman 2018 henkilökohtaiset kehittämisen keinot yksilötasolla osion mukaisesti 2. merkitä tiedoksi virkamatkaehdotukset, joista päättää kirkkoherra; 3. valtuuttaa kirkkoherran päättämään tiedoksi merkittävät koulutusehdotukset osan koulutukset 4. että kirkkoherra valtuutetaan tekemään muutokset koulutussuunnitelmaan perustelluista syistä koulutukseen budjetissa varattujen resurssien puitteissa. Seurakuntaneuvosto päätti 1. hyväksyä henkilöstön koulutussuunnitelman 2018 henkilökohtaiset kehittämisen keinot yksilötasolla osion mukaisesti 2. merkitä tiedoksi virkamatkaehdotukset, joista päättää kirkkoherra; 3. valtuuttaa kirkkoherran päättämään tiedoksi merkittävät koulutusehdotukset osan koulutukset 4. että kirkkoherra valtuutetaan tekemään muutokset koulutussuunnitelmaan perustelluista syistä koulutukseen budjetissa varattujen resurssien puitteissa.
PÖYTÄKIRJA 9 (29) Selostus Käsittelyssä olevassa Helsingin seurakuntien henkilöstöstrategiassa todetaan: Osaamisen johtaminen on sisällöllisesti henkilöstön kehittämistä laajempi käsite ja kattaa työntekijöiden ammattitaidon ja osaamisen tunnistamisen, arvioinnin ja kehittämisen lisäksi tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointiin liittyviä tehtäviä ja osa-alueita. Osaamisen johtamisen tavoitteena on tukea organisaatiota sen tavoitteiden mukaisessa toiminnassa. Organisaation osaamisen johtaminen on selkeää ja suunnitelmallista osaamisen, oppimisen ja tietämyksen hankintaan, ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen tähtäävää toimintaa. Osaamisen johtamisen keskeisenä pyrkimyksenä on kehittää organisaatiolle merkityksellistä osaamista, toiminnan sujuvuutta ja rakentaa työhyvinvointia vahvistavaa ilmapiiriä. Osaamisen kehittäminen ymmärretään usein kapeasti vain koulutukseksi. Itse asiassa osaamisen kehittämistapoja on hyvin runsaasti. Työssä oppiminen on yksi niistä ja se voi tapahtua esim. laajenevien työtehtävien- ja vastuiden, ohjaustehtävissä toimimisen, projektien ja työnkierron kautta. Myös koulutuksen ja työn rajapinta on katoamassa. Koulutus ja työssä oppiminen liittyvät jatkossa kiinteästi yhteen, jolloin oppimaan oppimisesta on tulossa yhä tärkeämpi taito. Toimintakulttuurin muutoksen yksi kärkiajatuksista on, että seurakunnan työntekijät kehittävät toimintaa entistä enemmän yhteistyössä seurakuntalaisten ja sidosryhmien kanssa. Vuoden 2018 koulutuksessa painottuvat palvelumuotoilukoulutuksen oppisopimukset ja lähiesimiestaitojen parantaminen sekä turvakoulutus. Taitojen parantamista sosiaalisen median käytössä ja viestinnässä on tarkoitus kohentaa kouluttautumisella, jossa käytetään apuna Helsingin seurakuntayhtymän osaamista. Koulutussuunnitelmaehdotuksessa on eroteltu kolme tasoa. Kehittämisen keinot yksilötasolla, virkamatkat ja tässä vaiheessa tiedoksi merkittävät koulutukset, jotka edellyttävät vielä jatkotyöstämistä. Ehdotuksena on, että näistä koulutuksista päättäminen delegoidaan kirkkoherralle. Seurakuntaneuvosto voi myös ottaa tämän osion myöhemmin päätettäväkseen. Liitteet 7 Koulutussuunnitelma ehdotus 2018.pdf 8 Koulutussuunnitelma laskelma 1-2018.pdf
PÖYTÄKIRJA 10 (29) 208/2017 105 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2020 /Pakilan seurakunnan lausunto ehdotus Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto antaa lausunnon Helsingin seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2018-2020 ja vuoden 2018 talousarviosta liitteen Pakilan lausunto mukaisessa muodossa. Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvosto antaa lausunnon Helsingin seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2018-2020 ja vuoden 2018 talousarviosta liitteen Pakilan lausunto mukaisessa muodossa. Selostus Tässä esittelyssä on yhteisen kirkkoneuvoston esittely toiminta- ja talousarviosta 2018-2020. Liitteenä on suunnitelma pdf muodossa. Halutessa talousarviokirjan ja henkilöstöliitteen voi hakea kirkkoherranvirastosta. Seurakunnan talousarvion laatimista koskevat säännökset on koottu kirkkojärjestyksen 15. lukuun, missä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Jokaista varainhoitovuotta varten on seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarvioina verotulot, toimintatuotot sekä muut tuotot. Sen lisäksi siinä on osoitettava, miten seurakunnan rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalousosa, tuloslaskelmaosa, investointiosa ja rahoitusosa. Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja vuosien 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä.
PÖYTÄKIRJA 11 (29) Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja kuluvana vuonna tuotannon kasvu on ollut enimmillään noin kolme prosenttia. Suomen talous supistui vuosina 2011 2014. Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 prosenttia, vuonna 2016 1,9 % ja vuodelle 2017 ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Ennusteet talouden kasvusta ovat kohonneet keväällä annetuista. Vuodeksi 2018 tuotannon kasvu hieman pienenisi ja sen odotetaan olevan lähellä kahta prosenttia. Useiden ekonomistien arvioiden mukaan nyt käynnissä oleva kasvu olisi pysyvä olotila ainakin lähivuosina. Inflaatio on ollut viime vuosina noin yksi prosentti ja sen arvioidaan kohoavan noin 1,5 prosenttiin, joten kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia, ja vuonna 2018 kasvu voi yltää kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 palkkasumma kasvattaa yksityisen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Vuodelle 2018 on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Julkissektorin lomarahoja leikataan edelleen 30 prosenttia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan ja työllisyyden kasvavan. Koko kirkon taloudellinen tilanne Vuonna 2016 seurakuntien talous heikkeni hieman edellisvuodesta, mutta parani pidemmän aikavälin tarkastelussa. Vuosikatetta seurakunnille kertyi yhteensä lähes 120 miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden keskimääräinen vuosikate on ollut 105 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat ja toimintakulut vähenivät, jonka seurauksena toimintaan käytettiin 34 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja. Verotulot vähenivät 18 miljoonaa euroa. Työnantajamaksut alenivat vuodeksi 2017 ja lomarahoista jätettiin maksamatta 30 prosenttia. Kirkollisveron tilityksissä (vuoden 2016 rahanarvossa) saavutettiin korkein lukema vuonna 2009. Siitä lähtien vuoteen 2016 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin seitsemän prosenttia, eli keskimäärin yksi prosentti vuodessa. Vuonna 2016 seurakunnille tilitettiin kirkollis- ja yhteisöverotuloja ja valtionrahoitusta yhteensä 1015 miljoonaa euroa. Summa oli 1,4 prosenttia vähemmän kuin kirkollis- ja yhteisöverojen määrä vuonna 2015. Yhteisöveroja ei enää verovuodelta 2016 kertynyt seurakunnille, mutta aikaisemmilta verovuosilta niitä tilitettiin 18 miljoonaa euroa. Vuodeksi 2017 kirkollisverotulojen ennustetaan alenevan noin kolme prosenttia. Alkuvuoden tilitysten perusteella verokertymä voi vähentyä jopa yli viisi prosenttia. Oletettua suurempi vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat, eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Yhteisöveroja tilitetään vielä vuon-
PÖYTÄKIRJA 12 (29) na 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa tilitykset päättyvät kokonaan lokakuussa. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi, seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla ja ansiotulot kasvavat, on mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Alueelliset erot ansiotulojen määrässä ja kehityksessä saattavat kuitenkin olla suuria. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2018 evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan ei ole suunnitteilla muutosta. 114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 107 miljoonaa euroa jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jakoperusteen mukaan, viisi miljoonaa euroa myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous marraskuussa. Seurakuntien jäsenmäärän aleneminen on pysynyt jokseenkin samalla tasolla kuin viime vuosina keskimäärin. Seurakunnissa on edelleen tärkeää jatkuvasti seurata jäsenmäärän kehittymistä ja tehdä omia ennusteita. Talouden näkökulmasta kokonaisjäsenmäärän lisäksi on oleellista seurata kirkollisveroa maksavan eli ansiotyössä olevan jäsenistön määrän kehitystä. Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2016 tulos oli ylijäämäinen. Käyttötalouden toimintakate oli 5,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä parempi. Tähän talousarviota parempaan tasoon vaikutti sekä suunniteltua suuremmat tuotot että suunniteltua pienempi kustannustoteutuma (toimintatuotot +0,9 milj. euroa, toimintakulut -4,5 milj. euroa). Vuosikate ja tulos muodostuivat selvästi talousarviota paremmalle tasolle.
PÖYTÄKIRJA 13 (29) Verotulot vähenivät edellisvuodesta mutta toteutuivat talousarviossa esitettyä paremmalle tasolle 5,8 milj. euroa. Kirkollisveron tuotto kasvoi 1 milj. euroa edellisvuodesta kun vastaavasti yhteisöveron tuotto väheni 17,9 milj. euroa. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa ja samalla luovuttiin yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion maksamalla rahoituksella. Vuonna 2016 yhtymän saama valtionrahoitus oli 12,1 milj. euroa. Vuoden 2017 osalta yhtymän tulos muodostunee talousarviossa ennakoitua paremmaksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisina mutta toimintatuotot ja rahoitustuotot ylittävät talousarvion. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Vuodelle 2018 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 7 % ja vuodelle 2019 muutos on 0 %. Jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen ei odoteta kasvavan. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta poistui 2016 alussa ja sen sijaan kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Keskusrahastomaksu on 7,5 %:a ja eläkerahastomaksu 5 %:a (korotus 1%) verovuoden 2016 laskennallisesta kirkollisverotuotosta. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 78,9 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 15 milj. eurolla ja arvioidaan mahdollista vieraan pääoman rahoitusta investointien rahoittamiseksi. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, arvioidaan investointiohjelmaa ja mahdollisesti investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2018 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2019 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut.
PÖYTÄKIRJA 14 (29) Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla kustannuksia sopeutetaan saadaksemme vuosikatteen määränlaiseksi, jolla voidaan hoitaa investoinnit ja lainojen lyhennykset henkilöstön määrä mitoitetaan toimintaan sopivaksi investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 1,5 milj. euron määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää vähennetään aikaisempia suunnitelmia nopeammin erillisen ohjelman mukaisesti omistajapolitiikka hoidetaan hyvin - omaisuudelle saadaan riittävä tuotto Toimintaympäristön muutoksen seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tarvittaessa tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös arvioimaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2018 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2017 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 3,2 %. Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin maltillisia veronkevennyksiä. Verokevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Veroperusteiden muutokset ja talouden vaisu tila ovat heikentäneet kirkollisverotilityksiä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia. Vuonna 2018 leikataan edelleen julkissektorin lomarahoja 30 prosenttia. Seurakuntien jäsenmäärän alenemisen ennustetaan hieman kasvavan. Tämän perusteella vuodeksi 2018 kirkollisvero alenisi 4,6 %:a vuoden 2016 tilinpäätöksestä ja olisi vuoden 2017 kirkollisverotilitysten tasolla. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella.
PÖYTÄKIRJA 15 (29) (milj. euroa) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Kirkollisvero 80,4 76,6 76,7 73,9 73,9 Yhteisöveroosuus Valtionrahoitus 3,1 12,1 12,1 12,5 12,7 12,8 Yhteensä 95,6 88,7 89,2 86,6 86,7 Muutos- % -4,8 % -7,2 % 0,6 % -2,9 % 0,1 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2018 on seurakuntien määrärahojen lähtökohtana vuoden 2017 kehys vähennettynä 7 %:lla. Seurakunnat ovat saaneet kehykseensä 2,1 milj. euron kertaluonteisen lisämäärärahan. Seurakuntayhtymän yksiköiden lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätöksen ulkoisten kustannusten vähennys 17 %:lla vuoteen 2018. Vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 1,5 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2019 ja 2020 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Seurakunnilla ja yhteisillä seurakunnallisilla tehtävillä oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä säästöjä 6,8 milj. euroa. Seurakuntien säästöt kasvavat 0,8 milj. euroa vuoden 2018 talousarviossa. Yhteisen seurakuntatyön talousarvioon sisältyy säästöjen käyttöä 0,4 milj. euroa. Vuoden 2017 suunniteltu säästöjen käyttö on seurakunnilla 0,4 milj. euroa ja Yhteisellä seurakuntatyöllä sekä Lehtisaarella yhteensä 0,1 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä -81,1 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate on -83,8 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -77,4 milj. euroa.
PÖYTÄKIRJA 16 (29) Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 14,6 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa vuosikatteen määrä on 1,6 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2018 talousarvioehdotuksen mukaan 9,7 milj. euroa. Vuoden 2018 vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 7,4 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa ja ylijäämä 2,9 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2019 6,3 milj. euroa ja vuodelle 2020 6,4 milj. euroa. Vuosikate ei riitä 2019-2020 vuosina kattamaan käyttöomaisuuden poistoja. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Investointiosa Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTSsuunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS-kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina toteutetut muutokset ja toimintakulttuurin muutosprosessi tähtäävät merkittävään toiminnan tehostamiseen. Tämä merkitsee huomattavaa tilatehokkuuden kasvua tulevina vuosina, mutta välittömänä seurauksena lyhyen tähtäimen tilamuu-
PÖYTÄKIRJA 17 (29) toskustannukset kasvavat erityisesti jäljelle jäävässä kiinteistökannassa. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta kehittämällä ja rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä tehostetaan entisestään. Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2018-2020 yhteensä noin 25-26 miljoonalla eurolla vuosittain. Näistä talousarviovuoden 2018 osuus on noin 23,1 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinnit 1,5 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Vuosille 2019 ja 2020 esitetyt investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa vielä karkeita arvioita yksikkötasolla, mutta niiden kokonaistasoa voidaan pitää hyvin suuntaa antavina ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta suunniteltaessa. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2016 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 166,5 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 83,4 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 4,5 milj. euroa käyttötalouden puolella, ja muilta osin investointien rahoittaminen tapahtuu myymällä kiinteistösijoitusomaisuutta ja vieraan pääoman lisäyksellä. Kassavarojen arvioidaan vähenevän 50,1 milj. euroa suunnittelukaudella 2018 2020. Suunnittelukauden vuosi-investointitaso on pidemmällä aikavälillä kestämätön. Rahoitusaseman vakauttaminen edellyttää aiempaa ja suunniteltua voimakkaampaa kiinteistöjen realisointia käyttöpääoman vapauttamiseksi seurakuntien perustoimintaan tai selkeästi korkeampaa vuosikatetasoa, joka voidaan saavuttaa suunniteltua suuremmilla kustannusleikkauksilla tuottotason pysyessä ennustetulla tasolla. Talousarvion henkilökuntaliite sisältää tiedot Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstä. Henkilökuntaliite ei ole päätös toimenpiteistä. Siihen
PÖYTÄKIRJA 18 (29) on sisällytetty luonnollisen poistuman kautta arvioidut poistumat, muun muassa eläkkeelle siirtyminen ja työpaikan vaihto Liitteet 9 Pakilan lausunto toimintasuunnitelmasta 2018-2020 10 Toiminta- ja talousarviosuunnitelma 2018-2020 ja vuoden 2018 talousarvio 11 Toiminta- ja taloussuunnitelman henkilökuntaliite 2018-2020
PÖYTÄKIRJA 19 (29) 566/2017 106 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia ja palkitsemisstrategia vuosille 2017-2022 sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteet ehdotus Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon työryhmän esittämässä muodossa. Seurakuntaneuvosto antaa lausunnon työryhmän esittämässä muodossa. Selostus Seurakuntaneuvosto valtuutti Sanna Vesikansan, Leo Norjan ja Jaana Lahden valmistelemaan lausunnon seurakuntaneuvoston marraskuun kokouksessa päätettäväksi. Henkilöstöstrategia, palkitsemisstrategia ja henkilöstön sopeuttamistoimenpiteet ovat ehdotetussa muodossa asiallisesti esitetyt ja perustellut. Lausuntoehdotuksen sanamuoto on vielä esityslistan laadintavaiheessa keskeneräinen ja se lähetetään erikseen vielä ennen kokousta.
PÖYTÄKIRJA 20 (29) 592/2017 107 Yhteisvastuukeräyksen tarkistuksen käsittely Pakilan seurakuntaneuvostossa ehdotus Seurakuntaneuvosto merkitsee yhteenvedon vuoden 2017 yhteisvastuukeräyksen tarkastuksesta tiedoksi. Seurakuntaneuvosto merkitsee yhteenvedon vuoden 2017 yhteisvastuukeräyksen tarkastuksesta tiedoksi. Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto on lähettänyt vuoden 2017 yhteisvastuukeräyksen tilitysten tarkistamisesta laaditun muistion tiedoksi seurakuntien seurakuntaneuvostoille. Tarkastuksen perusteella seurakunnat suurelta osin noudattavat annettuja ohjeita eikä keräyksen tilityksissä esiintynyt merkittäviä epäselvyyksiä. Sisäisen valvonnan näkökulmasta yhteisvastuukeräyksessä ei ole tapahtunut muutosta edellisiin vuosiin verrattuna. Keräyksen sujuvuuden ja oikeellisuuden kannalta seurakuntien keräyspäälliköiden sekä rahastonhoitajan roolit ovat edelleen avainasemassa. Kaksi ensimmäistä keskeistä tarkastushavaintoa on: - Helsingin seurakuntien nettotuotto oli vuodelta 2017 yhteensä 185.401 euroa. Edellisen vuoden nettotuotto oli 178.554,75 euroa. Nettotuotot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 prosenttia. - Kirkkoherrainkokouksessa 7.2.2017 asetettiin ohjeelliseksi keräystulokseksi yli 1 euroa/jäsen. Tähän tavoitteeseen pääsi kaksi seurakuntaa. Liitteet 12 Yhteinen kirkkoneuvosto 12.10. pöytäkirjaote 13 YKN Yhteisvastuukeräyksen muistio 2017 14 Yhteisvastuukeräys 2017 Liitteet
PÖYTÄKIRJA 21 (29) 216/2017 108 Pakilan seurakuntaneuvoston kokoukset 2018 ehdotus Seurakuntaneuvosto päätti kokoontua vuonna 2018 kirkkoherran esittäminä päivinä: keväällä 2018 6.2. / 20.3. / 24.4 / 5.6. ja syksyllä 2018 (15.8.) / 11.9. / 23.10. / 13.11. ja 11.12. Seurakuntaneuvosto kokoontuu vuonna 2018 kirkkoherran esittäminä päivinä: keväällä 2018 6.2. / 13.3. / 17.4 / 15.5 /12.6. ja syksyllä 2018 4.9. / 9.10. / 13.11. ja 11.12. Selostus Koko Helsingin seurakuntayhtymän hallinnon sujuvuutta ajatellen (mm. YKN:n lausuntopyynnöt) on perusteltua, että seurakuntaneuvostojen kokousaikataulut olisivat yhtenevät. Tarkoituksenmukaista ei ole se, että jokaisessa seurakunnassa neuvoston kokoukset olisivat samana päivänä. Sen sijaan tavoitteena on, että ne olisivat samalla viikolla. Esitettyjen kokouspäivämäärien lisäksi voi toki olla kokouksia tai seminaareja sen mukaan, miten kunkin seurakunnan neuvostot haluavat kokoontua. Kirkkoherrainkokous esittää, että Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnissa neuvoston kokoukset pidettäisiin vuonna 2018 seuraavasti: Kevätkausi: o viikko 6 o viikko 11
PÖYTÄKIRJA 22 (29) o viikko 16 o viikko 20 o viikko 24 Syyskausi: o viikko36 o viikko 41 o viikko 46 o viikko 50 Kokousaikataulussa on pyritty huomioimaan toimintakertomusten palautuksen, TTS -kehyksen, TTS:n palautuksen sekä talousarviolausuntojen aikataulut. Ehdotus merkitsisi tiistain kokouksina, että Pakilan seurakuntaneuvosto kokoontuisi tiistaisin klo 19 keväällä 2018 6.2. / 13.3. / 17.4 / 15.5 /12.6. ja syksyllä 2018 4.9. / 9.10. / 13.11. ja 11.12. Koska näihin ajankohtiin sisältyy jo muita varauksia, kirkkoherra ehdottaa, että kokoukset pidettäisiin: keväällä 2018 6.2. / 20.3. / 24.4 / 5.6. ja syksyllä 2018 (15.8.) / 11.9. / 23.10. / 13.11. ja 11.12.
PÖYTÄKIRJA 23 (29) 217/2017 109 Kirkkoherran päätösluettelo ehdotus Seurakuntaneuvosto merkitsee kirkkoherran päätösluettelon tiedoksi Seurakuntaneuvosto merkitsee kirkkoherran päätösluettelon tiedoksi. Selostus Kirkkoherran päätösluettelo 6/2017 annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi mahdollista siirtämistä varten. Liitteet 15 Kirkkoherran päätökset 6-2017 110 Ilmoitusasiat Käsittely Juhani Nyyssönen toi esille kiinnostuksensa seurakunnan Uppsalan matkan suunnitelmia kohtaan. Neuvoston jäsen Sara Paavolainen ilmoitti, ettei voi enää jatkaa neuvoston jäsenenä, koska hän muuttaa pois alueelta. Seurakuntaneuvosto merkitsi ilmoitusasiat tiedoksi. 111 Muut mahdolliset asiat Ei muita asioita.
PÖYTÄKIRJA 24 (29) 112 Seuraavat kokoukset Seurakuntaneuvosto kokoontuu seuraavan kerran ti 12.12. klo 19 Hyvän Paimenen kirkon Paimensaliin. 113 Valitusosoitus ja kokouksen päättäminen ehdotus Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo 18.45. MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Pöytäkirjan pykälät: 97-100, 105-108, 110-113 Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain 146.2 :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Alistusasia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24 luvun 3.2 :n mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkolain 24 luvun 14 :n mukainen asia Pöytäkirjan pykälät: Kirkkolain 24:14.1,9: Muutosta ei saa hakea työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen. Kirkkolain 24:14.1,10: Muutosta ei saa hakea työnantajan esittämään pyyntöön tiedoista työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi tai määräykseen osallistua terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi Kirkkolain 24:14.2 : Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla päätökseen, joka koskee väliaikaista viran toimituksesta pidättämistä tai väliaikaista pappisviran toimituksesta pidättämistä. Kirkkolain 24:14.3 : Seurakunnan jäsenellä ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston päätöksestä, jos se koskee toiseen henkilöön kohdistuvaa diakoniaa, kristillistä kasvatusta tai opetusta. Sisäinen määräys Pöytäkirjan pykälät: Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Kirkkolain 6 luvun 72.3 :ään perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto Pöytäkirjan pykälät:
PÖYTÄKIRJA 25 (29) Kirkkolain 6 luvun 72.3 :n mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa. Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimesta annetun lain 1 :n mukaan työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee työntekijöiden työehtosopimuksia koskevat riita-asiat. Saman lain 12 :n mukaan työtuomioistuimessa työehtosopimusta koskevissa asioissa kanteen vireille panee ja sitä ajaa työehtosopimukseen osallinen yhdistys. Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia Pöytäkirjan pykälät: Työsuhteeseen valitsemista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamiseen liittyviä päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 :n mukaisesti siviilikanteina käräjäoikeudessa, eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä. Hankinta-asia Pöytäkirjan pykälät: Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): 60 000 euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, 150 000 euroa rakennusurakat, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E 1-4), 300 000 muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), 500 000 euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? Pöytäkirjan pykälät:
PÖYTÄKIRJA 26 (29) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: 101-104, 109 Edellä mainittuihin seurakuntaneuvoston päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Tiedoksisaanti Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus osoitetaan Pakilan seurakunnan seurakuntaneuvostolle. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava seurakuntaneuvostolle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Palosuontie 1, Helsinki Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Tiedoksisaanti Pöytäkirjan pykälät: Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle.
PÖYTÄKIRJA 27 (29) Hankintaoikaisun sisältö Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille kirkkoherranvirastoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Yhteystiedot: Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Palosuontie 1, Helsinki Palosuontie 1, 00660 Helsinki pakila.srk@evl.fi VALITUSOSOITUS Seuraaviin seurakuntaneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Alistusasioissa valitusviranomainen on tuomiokapituli tai kirkkohallitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
PÖYTÄKIRJA 28 (29) Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 2000 Fax: 029 564 2079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Alistusasioissa Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, 00120 Helsinki Fax: (09) 2340 3050 Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Fax: (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Pöytäkirjan pykälät: Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain 130 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta
PÖYTÄKIRJA 29 (29) Oikeudenkäyntimaksu - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valituskirjelmän toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 3300 Fax: 029 564 3314 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.