Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 1 (19) Aika 12.05.2016, klo 17:00-18:43 Paikka Kaupungin virastotalo, kokoushuone 2, 2. krs Käsitellyt asiat 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 21 Pöytäkirjan tarkastus 22 Ilmoitusasiat 23 Talouden seuranta 3/2016 24 Sähköjohdon sijoittaminen Laitialan kylän tilan Järvenpäänmetsä RN:o 4:49, Katajaharju RN:o 3:181 ja Metsä-Mannila RN:o 3:128 alueelle 25 Oikaisuvaatimus rakennuslupaan 16-0091-A 5.4.2016 151 / Karmala Harri 26 Pysäköintimaksujen tarkistaminen
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 2 (19) Saapuvilla olleet jäsenet Anne Korhola, puheenjohtaja Eija Peura Eija Suutari-Piispa Erja Haukijärvi Hannu Kortelainen Jaana Kervinen Kalevi Arnell, poistui 18:38 Kari Liikanen, poistui 18:39 Matti Piispa Susanna Savander, poistui 17:49 Jarmo Mynttinen, varajäsenet Muut saapuvilla olleet Juha Ruuth, hallintopäällikkö, sihteeri Jaakko Väänänen, kaupunginhallituksen jäsen, poistui 18:35 Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Kaisa Helaakoski, jäteasiain tarkastaja Allekirjoitukset Anne Korhola Puheenjohtaja Juha Ruuth Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 13.05.2016 13.05.2016 Eija Peura Matti Piispa Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja pidettiin edeltäpäin toimitetun ilmoituksen jälkeen nähtävänä Asiointipisteessä 16.5.2016 Juha Ruuth, hallintopäällikkö
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 3 (19) 20 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 4 (19) 21 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eija Peura ja Matti Piispa.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 5 (19) 22 Ilmoitusasiat Hallintopäällikkö Henkilöstöpäätökset 1 Pysäköinnintarkastaja Joni Luhangon viransijaisuus Johtava rakennustarkastaja Henkilöstöpäätökset 1 Näyttöpäätetyön edellyttämien silmälasien korvaaminen 2 Janne Tervon valinta rakennustarkastajan virkaan 3 Määräaikaisen rakennustarkastajan palkkaaminen virkasuhteeseen, Hannu Ahonen 4 Määräaikainen toimi rakennusvalvonnan lupa-asiakirjojen digitointiin, Satu Kemppainen 5 Määräaikainen toimi rakennusvalvonnan lupa-asiakirjojen digitointiin, Terho Mönkkönen Rakennusvalvontapäätökset 1 As Oy Mikkelin Nuijamiestenkatu 13 asuinkerrostalon päätyparvekkeiden asettaminen käyttökieltoon 2 Päätös rakennuspaikkakohtaisesta tuotteen hyväksynnästä/mikkelin Vanhalan koulu Jäteasiain tarkasta Kuntalaisaloite, Kotitalouksien jätesäiliöiden tyhjennysväli Mikkelissä Jätehuoltopäätökset 28, 43 Jätemaksun kohtuullistamis- tai vapautushakemus 30-42, 44-45 Jäteastian tyhjennysvälin pidennyshakemus Itä-Suomen Aluehallintovirasto Päätös hallintokantelusta Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 6 (19) 23 Talouden seuranta 3/2016 MliDno-2016-1122 Valmistelija / lisätiedot: Sari Valjakka Sari.Valjakka@mikkeli.fi Liitteet 1 Talouden seuranta 3.pdf Vuonna 2016 hallintokuntien toimintaa ja taloutta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vähintään kolme kertaa vuodessa. Seurannan ajantasaisuus, oikeellisuus ja sen ohjausvaikutukset ovat keskeisiä tekijöitä valtuustolle annettavissa seurantaraporteissa. Kaupunginhallitukselle raportoidaan talouden kehityksestä kuukausittain. Seurannassa 31.3. raportoidaan talouden toteutumisennuste ja analyysi sekä tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman tilanne. Tasapainoisen kasvun ja talouden ohjelman toteutuminen: Ohjelmassa kuvatut toimenpiteet viedään päätöksentekoon esityksinä. Ohjelman euromääräiseksi tavoitteeksi vuodelle 2016 on asetettu pysäköintimaksujen korotusvaikutusta 50 000 euroa. Pysäköintivirhemaksujen tarkistuksen vaikutus tulee näkymään vasta tulevina vuosina. Talouden toteutuma 31.3.2016 ja ennuste Rakennuslautakunta TA 2016 TOT 3/2016 Ennuste Toimintatulot 1 437 200 383 020 1 437 200 Toimintamenot -1 146 300-222 356-1 146 300 Toimintakate (netto) 290 900-160 664 290 900 Liitteenä seurantaraportti 3/2016: johdon analyysi, seurantaraportti ja ennuste. Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta hyväksyy toiminnan ja talouden seurannan 3/2016 liitettäväksi kaupunginvaltuustolle menevään koko kaupungin seurantaan. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Talouspalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 7 (19) 24 Sähköjohdon sijoittaminen Laitialan kylän tilan Järvenpäänmetsä RN:o 4:49, Katajaharju RN:o 3:181 ja Metsä-Mannila RN:o 3:128 alueelle MliDno-2016-745 Valmistelija / lisätiedot: Sari Valjakka, Juha Ruuth Sari.Valjakka@mikkeli.fi Liitteet 1 Suur-Savon Sähkö Oy_Hakemus sähköjohdon sijoittamiseksi_otava.pdf 2 Lisäys hakemukseen_suur-savon Sähkö Oy_Hakemus sähköjohtojen sijoittamiseksi_otava.pdf 3 Vaihtoehto 1.pdf 4 Vaihtoehto 2.pdf 5 Kustannusvertailu.pdf 6 Vaihtoehto 1_Täydennys.pdf 7 Vaihtoehto 2_Täydennys.pdf 8 Vastine 22.04.2016 Taskinen.pdf 9 Vastine 03.05.2016 Branchicella.pdf Suur-Savon Sähkö Oy on 17.3.2016 saapuneessa ja 21.4.2016 täydennetyssä hakemuksessaan pyytänyt rakennuslautakuntaa määräämään maankäyttöja rakennuslain 161 :n mukaisesti sähkökaapelin sijoittamisesta Mikkelin kaupungin Laitialan kylän tilojen Järvenpäänmetsä RN:o 4:49, Katajaharju RN:o 3:181 ja Metsä-Mannila RN:o 3:218 alueelle. Kyseessä on ilmakaapeli, joka hakemuksen mukaan tulee Terhi Taskisen omistaman tilan Järvenpäänmetsä RN:o 4:49 sekä Johanna ja Riccardo Branchicellan omistamien tilojen Katajaharju RN:o 3:181 ja Metsä-Mannila RN:o 3:2 alueelle Koivakkalantien varressa sekä tilan Järvenpäänmetsä RN:o 4:49 aluella kulkevan yksityistien varteen. Johtolinja kulkee myös eräiden muiden Laitialan kylän tilojen alueella, mutta hakija on päässyt sijoituksesta sopimukseen näiden tilojen omistajien kanssa. Hakijan mukaan johtojen sijoittamista muualle ei voida järjestää kohtuullisin kustannuksin. Mainituille maanomistajille on kirjeillä lähetetty tieto hakemuksesta ja samalla varattu tilaisuus antaa vastine hakemuksen johdosta. Maanomistajat ovat lähettäneet vastineet, jotka ovat liitteenä. Katselmuksen suorittamista hakemuksen johdosta ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska johtolinja sijoittuu olemassa olevan tien varteen eikä edellytä merkittäviä ympäristöön vaikuttavia raivaustöitä tai vaikeuta kiinteistönomistajien maankäyttöä. Maankäyttö- ja rakennuslain 161 :n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija on velvollinen sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, jollei sijoittamista muutoin voida järjestää tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin. Jollei sijoittamisesta sovita kiinteistön omistajan kanssa, siitä päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Johdon rakentaminen ei saa vaikeuttaa alueen kaavoitusta tai kaavan toteuttamista eikä sijoittaminen saa aiheuttaa kiinteistölle tarpeetonta haittaa.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 8 (19) Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus johdon sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta. Ellei korvauksesta sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä. Rakennuslautakunta ei siis ota kantaa korvaukseen. Esitetty johdon sijoitus ei vaikeuta alueen kaavoitusta eikä aiheuta tarpeetonta haittaa kiinteistöille tai ympäristölle. Linjan ja pylväiden tarkemmat sijoituspaikat tulee valita niin, että niistä on maanomistajille mahdollisimman vähän haittaa. Johtolinjan sijoittaminen Koivakkalantien varteen niin, että se kulkee osan matkaa tien itäpuolella ja osan matkaa tien länsipuolella, on perusteltua maanomistajien tasapuolisen kohtelun kannalta. Se, että maanomistajan omistamalle alueelle on jossakin muualla sijoitettu sähkölinjoja ja niitä koskevat korvausasiat on riitautettu tai se, että jossakin muualla johtolinja-aluetta on jouduttu myöhemmin laajentamaan, eivät ole sellaisia seikkoja, jotka tulisi ottaa huomioon tätä sähkölinjan sijoitusasiaa ratkaistaessa. Johtojen sijoittaminen ja siitä suoritettavat korvaukset ratkaistaan aina tapauskohtaisesti yksittäisinä asioina eikä niitä voi yhdistää toisiinsa viranomaiskäsittelyssä. Liitteenä ovat hakemus täydennyksineen, kustannuslaskelmat ja kartat esitetystä linjan sijoituspaikasta. Muut asiakirjat esitellään kokouksessa Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta päättää, että sähkölinja saadaan sijoittaa Mikkelin kaupungin Laitialan kylän tilojen Järvenpäänmetsä RN:o 4:49, Katajaharju RN:o 3:181 ja Metsä-Mannila RN:o 3:218 alueelle.hakemuksessa esitetyn vaihtoehto yhden mukaisesti. Linjan ja pylväiden tarkempia sijoituspaikkoja valittaessa tulee huolehtia, että niistä on maanomistajille mahdollisimman vähän haittaa. Linjaa varten tarvittavan johtoalueen mitat ja tarkempi sijoitus tulee esittää rakennusvalvontaan ja maanomistajille ennen rakennustöiden aloittamista niiden tilojen osalta, joita tämä päätös koskee. Maanomistajille maksettaviin korvauksiin rakennuslautakunta ei voi ottaa kantaa, vaan asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä, elleivät osapuolet pääse asiasta sopimukseen. Päätös Hyväksyttiin. Merkittiin, että Eija Suutari-Piispa poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn ajaksi ja että Susanna Savander poistui kokoksesta tämän asian käsittelyn aikana. Tiedoksi Suur-Savon Sähkö Oy, Terhi Taskinen, Johanna ja Riccardo Branchicella
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 9 (19) 25 Oikaisuvaatimus rakennuslupaan 16-0091-A 5.4.2016 151 / Karmala Harri MliDno-2016-1013 Valmistelija / lisätiedot: Sari Valjakka, Juha Ruuth Sari.Valjakka@mikkeli.fi Liitteet 1 Karttaote Karmala.pdf 2 Asemapiirros Karmala.pdf 3 Oikaisuvaatimus Karmala.pdf Soja Tonteri ja Antti Tonterin kuolinpesä ovat tehneet oikaisuvaatimukset johtavan rakennustarkastajan päätöksestä 151/5.4.2016, jolla on myönnetty Harri ja Marja-Liisa Karmalalle rakennuslupa lomarakennuksen rakentamiseen Anttolaan Keriniemen kylän tilalle Omalahti RN:o 1:12. Oikaisuvaatimukset on tehty säädetyn 14 vuorokauden määräajassa ja oikaisuvaatimuksen tekijöillä on kapean salmen toisella puolella sijaitsevan naapuritilan omistajina oikeus hakea muutosta rakennuslupapäätökseen. Oikaisuvaatimukset ovat sisällöltään yhteneväiset. Oikaisuvaatimuksissa vaaditaan rakennuspaikan (tarkoittaa rakennuksen sijoituspaikkaa) siirtämistä kauemmaksi rannasta ja jyrkänteen reunasta. Tätä on perusteltu sillä, että luvan mukaisella paikalla rakennus aiheuttaa maisemahaittaa, heikentää naapureiden yksityisyyden suojaa ja sitä kautta alentaa naapurikiinteistöjen arvoa. Lisäksi rakennuksen sijaintipaikkaa pidetään jyrkänteen takia vaarallisena ja katsotaan, ettei se täytä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusta rakennuspaikan turvallisuudesta. Oikaisuvaatimuksen tekijät ovat esittäneet rakennushankkeesta huomautuksen jo lupakäsittelyyn liittyvän naapureiden kuulemisen aikana. Rakennuspaikka on osayleiskaavan mukainen lomarakennuspaikka, jolla sijaitsee jo rantasauna. Oikaisuvaatimuksen kohteena olevalla päätöksellä on myönnetty lupa kerrosalaltaan 85 neliömetrin kokoisen lomarakennuksen rakentamiseen. Rakennus sijoittuu määräysten mukaiselle 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Maasto rakennuspaikalla nousee hyvin jyrkästi ja uuden rakennuksen lattiakorko on noin 10 metriä vedenpintaa korkeammalla. Rakennus siis näkyy selvästi järvelle ja myös vastarannalle. Tämä ei kuitenkaan ole sellainen seikka, joka olisi este rakennusluvan myöntämiselle. Rakennuksen voidaan katsoa yksikerroksisena ja melko loivakattoisena soveltuvan kyseiselle rakennuspaikalle ja ympäristöön eikä se tarpeettomasti haittaa naapureita tai vaikeuta naapurikiinteistöjen käyttöä. Rakentaminen täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 116, 117 ja 136 :n vaatimukset. Spekulointi rakentamisen mahdollisilla vaikutuksilla naapurikiinteistöjen arvoon ei kuulu rakennuslupaprosessiin, kun kyse ei ole poikkeamisesta kaavatai muista rakennusmääräyksistä. Tässä tapauksessa ei siis ole edellytyksiä vaatia rakennuksen sijoituspaikan siirtämistä kauemmaksi rannasta. Kuulluista kahdeksasta naapurikiinteistöstä vain yhden omistajat ovat vastustaneet luvan myöntämistä.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 10 (19) Rakennuspaikan turvallisuus ei ole sellainen seikka, joka koskisi naapureiden etua. Rakennuksen sijoittuminen jyrkänteen lähelle voi edellyttää turvaratkaisuja. Mahdollinen kaide tai muu rakenne ja portaat on tehtävä niin, että nekin soveltuvat ympäristöön ja maisemaan, vaikka eivät viranomaislupaa edellyttäisikään. Karttaote, asemapiirustus ja kuolinpesän oikaisuvaatimus ovat liitteenä. Muut asiakirjat esitellään kokouksessa. Ehdotus Esittelijä: Sari Valjakka, johtava rakennustarkastaja Rakennuslautakunta päättää hylätä Soja Tonterin ja Antti Tonterin kuolinpesän oikaisuvaatimukset, koska niissä ei edellä mainituilla perusteilla ole esitetty mitään sellaista, mikä antaisi aihetta muuttaa johtavan rakennustarkastajan rakennuslupapäätöstä 151/5.4.2016. Lautakunta kuitenkin muuttaa rakennuslupapäätöstä siltä osin, että päätökseen lisätään ehto, että uudisrakennuksen ja rannan välissä on säilytettävä riittävä suojapuusto. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Soja Tonteri ja Antti Tonterin kuolinpesä/jukka Tonteri, Harri ja Marja-Liisa Karmala
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 11 (19) 26 Pysäköintimaksujen tarkistaminen MliDno-2016-1107 Valmistelija / lisätiedot: Juha Ruuth juha.ruuth@mikkeli.fi Liitteet 1 Pysäköintimaksut eräissä kaupungeissa.pdf Mikkelissä pysäköinti katualueen maksullisilla pysäköintipaikoilla maksaa tällä hetkellä yhden euron tunnílta. Tämä hinta on ollut voimassa siitä lähtien, kun eurot on otettu käyttöön eli vuodesta 2001. Verrattaessa hintaa muihin vastaaviin kaupunkeihin voidaan todeta, että hinta on erittäin alhainen, vaikka ydinkeskustan pysäköintipaikoilla on paljon kysyntää. Liitteenä on vertailu pysäköintimaksuista eräissä muissa kaupungeissa. Maksullinen alue on Mikkelissä suppea ja kattaa vain noin kaksi korttelia torilta etelään, länteen ja pohjoiseen päin. Maksullinen aika on arkisin kello 8-17 ja lauantaisin kello 8-15. Maksu suoritetaan lippuautomaatteihin, joita kaupungilla on 15 kappaletta. Maksullisilla paikoilla voi pysäköintiaikaa ostaa yleensä kahdeksi tunniksi kerrallaan ja pienellä osalla paikoista puoleksi tunniksi kerrallaan. Automaatit toimivat vain kolikoilla. Vaihtoehtoisia maksutapoja ovat mobiilisovelluksen käyttö tai määräaikaisen pysäköintikortin hankkiminen, jolloin ei tarvita erillisiä automaateista haettavia maksulippuja. Mobiilisovelluksen käyttö on kasvanut jatkuvasti. Torilla oli aikaisemmin maksullinen pysäköintialue, jolla maksu oli kaksinkertainen muihin paikkoihin verrattuna eli kaksi euroa tunnilta. Tämä alue poistui käytöstä Toriparkin pysäköintilaitoksen rakentamisen ja torin uudistamisen yhteydessä. Nykyiset lippuautomaatiti ovat jo käyttöikänsä loppuvaiheessa ja tekniikaltaan vanhentuneita ja ne joudutaan uusimaan lähivuosina. Tälle vuodelle uusimiseen ei ole varattu määrärahaa. Vuonna 2015 pysäköintimaksuista kertyi tuloja arvonlisäveroineen runsaat 240.000 euroa. Tulojen määrä on laskenut lievästi jo useana vuonna peräkkäin. Toriparkin pysäköintilaitoksesta kaupungille tuloutettavia maksuja ole huomioitu tässä, koska se on yksityisen yhtiön ylläpitämä. Toriparkissa pysäköinti maksaa 2 euroa ensimmäiseltä tunnilta ja sen jälkeen saman verran kuin katutasolla eli euron tunti. Teknisessä toimessa on todettu, että pysäköintimaksuja on jo syytä tarkistaa. Maksun reaaliarvo on viidessätoista vuodessa laskenut huomattavasti ja arvonlisäveron osuus siitä on kasvanut. Lippuautomaattien ylläpitokustannukset kasvavat jatkuvasti. Pysäköintimaksun tulee olla sellainen, että myös puolen tunnin paikoilla on mahdollista ostaa suurin mahdollinen aika käytössä olevilla kolikoilla (20 senttiä ja 50 senttiä). Jos hinta olisi jatkossa 1,40 euroa tunnilta, se olisi edelleen vertailukaupungeista halvímpia. Määräaikaisten pysäköintikottien hintoja on samassa yhteydessä syytä tarkistaa, koska niiden hinta perustuu alunperin lippuautomaattitaksaan. Korotus voi kuitenkin olla prosentuaalisesti paljon pienempi, koska korttien hintoja on tarkistettu paljon useammin kuin
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 12 (19) lippuautomaattihintoja. Kortti, joka oikeuttaa 20 minuutin kertapysäköintiin, maksaa nyt 21 euroa kuukaudessa tai 75 euroa puolessa vuodessa ja kortti, joka oikeuttaa kahden tunnin kertapysäköintiin, 34 euroa kuukaudessa. Uudet vastaavat hinnat olisivat 23 euroa, 82 euroa ja 37 euroa. Maksun muuttaminen tarkoittaa, että lippuautomaatteihin joudutaan uusimaan tiettyjä osia. Nyt käytössä olevissa automaateissa parametritietoja ei voi säätää kuten uudemmissa malleissa voi, vaan muutokset edellyttävät osien vaihtamista. Tästä aiheutuu yhteensä noin 3000 euron kustannukset. Maksun korotuksesta on odotettavissa lievää kasvua kaupungin pysäköintimaksutuloihin. Suoraan korotuksen määrällä kerrottuna viime vuoden maksukertymä olisi ollut noin 96.000 euroa suurempi. Maksun korottaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, että aluksi maksullisten paikkojen käyttöaste hiukan laskee, mutta tilanne tasaantuu varsin pian. Edellä mainittu muutos pysäköinnin hinnassa tuskin on este paikkojen käyttämiselle eikä ole uskottavaa, että se heikentäisi ydinkeskustan vetovoimaa tai vähentäisi asiointia keskustan liikkeissä. Jos joku jättäisi tulematta keskustaan muutaman kymmenen sentin pysäköintimaksun korotuksen takia, ei hän käyttäisi rahaa keskustan liikkeissäkään. Muutoksen ei voi olettaa lisäävän myöskään pysäköintimaksujen laiminlyöntiä tai muuta virheellistä pysäköintiä. Maksun muutoksesta tiedotetaan näkyvällä tavalla myös lippuautomaateissa. Kaikki eivät muuten muista tarkistaa pysäköinnin päättymisaikaa lipukkeesta, vaan vanhasta muistista olettavat, että tietyllä rahamäärällä saa pysäköidä saman ajan kuin ennenkin. Ehdotus Esittelijä: Juha Ruuth, hallintopäällikkö Rakennuslautakunta päättää, että pysäköintimaksu katualueen maksullisilla pysäköintipaikoilla on 1,40 euroa tunnilta. Uusi maksu tulee voimaan 1.7.2016 tai, mikäli lippuautomaatteja ei saada päivitettyä uudelle taksalla tuohon mennessä, siitä päivästä lukien, kun automaatit on saatu päivitettyä. Määräaikainen pysäköintikortti, joka oikeuttaa 20 minuutin kertapysäköintiin, maksaa 23 euroa kuukaudessa tai 82 euroa puolessa vuodessa ja kortti, joka oikeuttaa kahden tunnin kertapysäköintiin, 37 euroa kuukaudessa samasta ajankohdasta lähtien. Päätös Eija Peura esitti, että uusi hinta olisi 1,20 euroa. Jarmo Mynttinen kannatti Peuran esitystä. Puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana oli tehty esittelijän päätösehdotuksesta poikkeava esitys, jota oli kannatettu, joten asiasta oli äänestettävä. Äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä. Esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät jaa ja Eija Peuran vastaesitystä kannattavat ei. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti esityksen kättennostolla tapahtuvasta äänestyksestä. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa-ääntä (Anne Korhola, Jaana Kervinen, Kalevi Arnell, Kari Liikanen, Eija Suutari-Piispa, Erja Haukijärvi, Hannu Kortelainen) ja 3 ei-ääntä (Eija Peura, Jarmo Mynttinen, Matti Piispa). Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Tiedoksi
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 13 (19) Pysäköintipalvelut, talouspalvelut
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 14 (19) Muutoksenhakukielto 20, 21, 22, 23 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 15 (19) Hallintovalitus 24 Hallintovalitus Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Valitusoikeus Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinäpäivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä vielä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen Valitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle. Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Puistokatu 29 Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi Puhelinnumero: 029 564 2500 Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00-16.15 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 16 (19) valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 :ssä. Saman lain 5 :ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 17 (19) Oikaisuvaatimus 25 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on viereisen ja vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla; sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa; sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, kunnalla sekä alueellisella ympäristökeskuksella. Viranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Puistokatu 29 Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi Puhelinnumero: 029 564 2500 Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00-16.15 Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on annettu julkipanon jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon (maankäyttö- ja rakennuslaki 198 ). Valituskirjassa on ilmoitettava -valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite -päätös, johon haetaan muutosta -miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi -muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekijoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Josvalitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 3 :ssä. Saman lain 6 :ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 18 (19) Kunnallisvalitus 26 Kunnallisvalitusohje Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Valitusoikeus Päätökseen saa hakea muutosta: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) kunnan jäsen. Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa päätös on muuten lainvastainen. Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Valitusviranomainen Kunnallisvalitus tehdään Itä-Suomen hallinto-oikeudelle Postiosoite: PL 1744, 70101 Kuopio Käyntiosoite: Puistokatu 29 Sähköpostiosoite: ita-suomi.hao(at)oikeus.fi Puhelinnumero: 029 564 2500 Hallinto-oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin 8.00-16.15 Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos
Mikkeli Pöytäkirja 4/2016 19 (19) valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua, mikä on määrätty mainitun lain 2 :ssä. Saman lain 5 :ssä on määräys niistä asioista, joista ei peritä oikeudenkäyntimaksua.