Kaavoittajan vastine kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. 18.8.2014

HUMPPILAN KUNTA HUMPPILAN-URJALAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Kaavoittajan vastine kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. 18.8.2014 Valmisteluvaiheen kuuleminen 20.6. 12.9.2013 KOOSTE LAUSUNNOSTA KAAVOITTAJAN VASTINE 1. Digita (10.9.2013) Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriötä antenni-tvvastaanottoon tuulivoimapuiston alueella ja sen lähialueella. Eniten ongelmalliset alueet ovat ne, joissa antenni-tv-vastaanotto tapahtuu suoraan tuulivoimapuiston yli. Digitan mukaan mahdollinen häiriö on todennettavissa vasta tuulivoimalaitosten ollessa tuotannossa. Mahdollinen häiriö on poistettavissa sijoittamalla välivahvistin uuteen paikkaan ja suuntaamalla antennit siihen. Vahvistimen siirrosta sovitaan Digitan ja tuulivoimatoimijan kesken. 2. Elenia (10.9.2013) Ei 110 kv maakaapelia tierakenteisiin, johtokatu varattava tien sivuun. Maakaapeliyhteyden minimoimiseksi sähköaseman siirtäminen lähemmäksi suunnittelualueen eteläreunaa huomioiden koko puiston sisäisen sähköverkon tarpeet. 3. Forssa (30.9.2013) a) Melu- ja välkeselvitysten mukaiset kunkin tuulivoimalan maksimilähtömelutasot on esitettävä kaavassa, jotta voidaan olla varmoja, että selvityksessä esitetyt arvot eivät ylity. b) Kaavaselostuksessa tulee näkyä myös selkeästi hankkeen vaikutukset Kanta-Hämeen I vaihemaakuntakaavassa Humppilaan sijoittuvaan logistiikka- ja lentoliikenteen aluekokonaisuuteen, vaikka se ei suoraan olekaan kaava-alueen sisällä. 4. Hämeen ELY-keskus (21.2.2014) a) Kaava-alue sivuaa maakunnallisesti arvokkaan Venäjän-Myllykylän maisema-alueen rajausta. Maisemaalueella sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Venäjän kartanon rakennettu kulttuuriympäristö. Tuulivoimapuiston näkyvyys ja maisemavaikutukset tähän suuntaan ovat voimakkaat, ja se on tuotu selkeästi esiin maisemavaikutusten arvioinnissa näkyvyysanalyysin ja valokuvasovitusten avulla. Sähköasema sijoitetaan lähemmäksi Elenian verkkoa, kaava-alueen ulkopuolelle, jolloin 110 kv:n siirtolinjan maakaapelointi jää lyhyemmäksi. Tuulivoimapuiston sisäisen verkon 30 kv:n maakaapelointi voidaan tehdä tierakenteisiin (tien penkkaan). Sähköaseman tarkempi sijainti Elenian verkon tuntumassa ja kaapelointi sähköasemalle tarkentuvat suunnittelun edetessä sekä kuntien ja viranomaisten kanssa käytävissä neuvotteluissa. Sähköasema ei sijoitu kaava-alueelle. Melun mallinnuksessa käytetyt lähtömelutasot kerrotaan melun mallinnusraportissa ja kaavaselostuksessa. Voimaloiden aiheuttamien haittojen minimoimiseksi (mm. melun osalta yö aikana) alueelle voidaan rakentaa vain voimaloita joiden tehoa ja melua voidaan säätää. Ympäristöministeriö ei vahvistanut lentokenttävarausta maakuntakaavassa Havainnemateriaalia on edelleen täydennetty keväällä 2014 kuvasovitteilla, videokuvasovitteella ja virtuaalimallilla.

b) Tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa riittävän kauas asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Kaava-alueella on joitakin vakituisia asuintaloja ja loma-asuntoja, joissa ympäristöministeriön ohjearvot tuulivoimalan aiheuttamalle melulle ylittyvät. Kaavoituksen edetessä tulisi tutkia mahdollisuudet parantaa tilannetta melun osalta yksittäisten voimaloiden siirrolla tai poistamisella. c) Yleiskaavassa tulee harkita onko yksittäisiä rakennuspaikkoja syytä merkitä kaavaan A -merkinnällä kun kyseessä ei ole asuinalue vaan haja-asutusta. d) Tuulivoimapuiston merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja tiestöön ovat rakentamisen aikaisia vaikutuksia. Liikenneviraston Tuulivoimaohjeessa (8/2012) esitetään, että pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän (Vt 2 ja Vt 9), tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Tuulivoimapuiston 110 kv liityntävoimajohdon suunnittelun alkaessa tulee hankevastaavan/verkonhaltijan olla erikseen yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen. Erikoiskuljetusluvat haetaan Pirkanmaan ELYkeskukselta (ei Tiehallinnolta, kuten YVA-selostuksessa esitetään). e) Maantie 13581 ei ole seututie vaan yhdystie yt/kk. Maantien 13581 merkintä tulee muuttaa vastaamaan nykytilannetta yt/kk. Maanteistä tulisi käyttää yleiskaavojen merkinnät ja määräykset kirjan mukaisia merkintöjä: vt/kt, st,/pk, yt/kk. f) Valtatien 9 teoreettinen melualue kulkee liitekartan mukaisesti jättäen alleen valtatien 9 varteen osoitetun RA- alueen. Uudenmaan ELY-keskus ei voi sallia asutus- tai loma-asutus merkintää maantien melualueelle. Olemassa olevaa rakennusta voidaan kuitenkin korjata paikallaan. 5. Hämeen Liitto (1.9.2013) Kaavahanke ei estä voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan toteuttamista alueella. Tuulivoimaloiden melumallinnusta on jatkettu. On tutkittu miten voimaloiden tehoa säätämällä voidaan päästä hyväksyttäviin arvoihin myös lomaasuntoalueilla yö aikana. Näin on haluttu varmistaa, että kaava voidaan toteuttaa. Merkintä muutetaan loma-asuntojen osalta siten, että kaavaehdotuksessa yksittäiset loma-asunnot merkitään kohdemerkinnällä. Huollon ja rakentamisen aikainen liikenne on huomioitu osayleiskaavassa. Rakentamisen aikaiset tilapäiset liittymät sovitaan viranomaisten kanssa. Vaikutukset liikenteeseen on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaikki voimala-alueet ovat yli 300 m etäisyydellä valtatiestä. Muutetaan lausunnon mukaan. Muutetaan kyseisen loma-asunnon merkintä kohdemerkinnäksi ra olemassa oleva loma-asunto. Todetaan vaikutukset kaavaselostuksessa. - Kalliokiviainesten ottoalueen (EOk 191) välittömään läheisyyteen sijoittuva voimala saattaa rajoittaa kalliokiviaineksen hyödyntämistä alueella. - Soran- ja hiekanottoalueen (EOh 36) reunaan sijoittuvan voimalan vaikutusta alueeseen voidaan pitää vähäisenä. - Kalliokiviainesten ottoalueelle (EOk 192) sijoittuisi kuusi voimalaa. Voimalat rajoittavan kalliokiviainesten hyödyntämistä ko alueella, mutta eivät estä sitä kokonaan. Hanke toteuttaa osaltaan Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan tavoitteita. 6. Länsi-Suomen Sotilasläänin esikunta (8.7.2013) a) Maavoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin ei vaikutusta. Hankkeella saattaa olla vaikutusta ilmavoimien toimintaan. Osoitetaan kaavassa suurin sallittu estekorkeus merenpinnasta mitattuna.

b) Puolustusvoimien toimintaa koskeva kaavamääräys pitäisi sijoittaa tv- ja tv-1- alueiden määräyksiin. Samalla ko määräys muotoiltaisiin seuraavaksi: "Aluetta suunniteltaessa ja rakennus- ja toimenpidelupia käsiteltäessä tulee turvata Puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta johtuvat rajoitteet. Tuulivoimaloiden maanpäällisiä rakenteita ei saa toteuttaa ilman puolustusvoimien lupaa." c) Tuulivoimatoimijoiden tulee ottaa hyvissä ajoin yhteyttä Puolustusvoimiin tuulivoimahankkeita suunniteltaessa. d) Kun tuulivoimarakentamisen suunnitelmat tarkentuvat (voimaloiden määrä, korkeus, sijoittuminen), tulee Pääesikunnalta pyytää lausunto tuulivoimaloiden hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Arvion tutkaselvityksen tarpeellisuudesta tekee Pääesikunta saatuaan tarkemmat tiedot suunnitelluista tuulivoimaloista. e) Puolustusvoiminen virallisen kannan tuulivoimarakentamiseen antaa Pääesikunnan operatiivinen osasto. f) Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee huomioida myös alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen rakennussuunnitelmien valmistumista ja rakentamista. g) Kunnan rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin lisättäväksi: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta ja Ilmavoimilta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." 7. Museovirasto (12.9.2013) a) YVA-selostuksesta puuttuvat kuvasovitteet sekä Venäjän että Nuutajärven kartanoiden kohdalta tuulivoimaloiden suuntaan. b) Vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja Venäjän kartanon lähimmille myllyille ei ole esitetty. Kaikki tuulivoimalat osoitetaan kaavaehdotuksessa merkinnällä tv-1. Lisätään ehdotettu teksti tv-1 kaavamääräykseen. Kuitenkin ehdotuksen lausunnossa pyydetään varmistamaan sen tarpeellisuus. Hankekehittäjä on ollut yhteydessä Puolustusvoimiin alkaen vuodesta 2011. Tutkaselvitystarpeen osalta on saatu Pääesikunnan lausunto (3644/73/2011), jonka mukaan kyseisellä kaava-alueella ei ole tarvetta tutkaselvitykseen. Lausunnossa lähtökohtana oli aluekuvaus hankkeesta, jossa alue oli laajempi kuin nykyiset kaavaalueet. Voimaloiden lopullisten sijaintien vahvistuttua ollaan yhteydessä Pääesikuntaan ja varmistetaan, etteivät ne aiheuta haittaa. Tiedot on toimitettu Pääesikunnan operatiiviselle osastolle. Selvitetään puolustusvoimien kaapelilinjat tuulipuiston sisäisen sähköverkon suunnittelun yhteydessä. Lausunto todetaan. Täydennetään aineistoa lisäkuvasovitteilla ja täydennetään kaavan vaikutusten arviointia. Lisätään kaava-aineistoon näkyvyysanalyysikartta, josta näkyy, alueet, jonne voimalat tai niiden osia on havaittavissa. Mm. maastonmuodot voivat olla näköesteenä. Täydennetään kaavan vaikutusten arviointia. Todetaan maisema-alueet ja kulttuurimaisemaalueet kaavaselostuksessa. Täydennetään kaavaselostukseen kuvausta alueiden ja kulttuuriympäristöjen luonteesta ja arvoista ja täydennetään kaavan maisemavaikutusten arviointia. Täydennetään havaintokuva-aineistoa. Tuulivoimaloiden alueelta on laadittu videokuvasovitteet,

kuvasovitteet ja virtuaalimalli, joiden avulla voidaan maisemavaikutuksia tarkastella ja havainnollistaa laajemmin. c) Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, kuinka ympäristövaikutusten arvioinnin esille tuomia seikkoja on luonnoksessa huomioitu tai haitallisia vaikutuksia, muun muassa maiseman suhteen, pyritty vähentämään. YVA-selostuksessa keinoksi on esitetty tuulivoimaloiden matalampaa korkeutta. d) Tuulivoimaloiden vahingollisia maisemavaikutuksia Venäjän kartanon valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön on pyrittävä vähentämään, pelkkä toteamus "uudesta ajallisesta kerrostumasta" ei riitä. e) Muinaisjäännöskohteen Ritamaäki nimi on kaavaselostuksessa väärin Mansikkamäkenä. 8. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri (11.9.2013) a) Kaavaluonnoksen luo-merkintä kattaa vain soiden ojittamattomat osat (Kaitasuo, Kitusuo, Tottamussuo), ei koko suomuodostumia. Tuulivoimaloita suunnitellaan aivan soiden lähituntumaan ja tuulivoimaloiden tiet kulkisivat soiden yli. b) Kaitasuo sisältyy suoluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaaseen vyöhykkeeseen (Isosuo- Telkunsuo-Kaakkosuo). Mittava tuulivoiman rakentaminen saattaisi heikentää monimuotoisuusvyöhykettä sekä sen kytkeytyneisyyttä ja ekologisia yhteyksiä. Kaitasuota ei ole ainakaan toistaiseksi suojeltu, mutta sen säästyminen luonnontilaisen kaltaisena on tärkeää suon omien arvojen ja läheisen Kaakkosuon- Kivijärven Natura 200 alueen kannalta. Kaitasuo ja suojeltu Kaakkosuo muodostavat suoluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta toimivan kokonaisuuden, johon kuuluvat myös läheiset Tottamuossuo, Kitusuo ja suojeltu Sammakkolammi. Jos kokonaisuutta heikennetään esim. tuulivoimarakentamisella, myös Kaakkosuon luontoarvot saattavat vähentyä. c) Monet eliölajit tarvitsevat elinympäristöjen verkoston, jossa sopivaa elinympäristöä on tarjolla laikuittain siellä täällä. Pirkanmaan ELY-keskus toteaa Kaitasuon turpeenottohankkeeseen liittyvässä lausunnossa: "Kaitasuo kuuluu Isosuon-Telkunsuon- Kaakkosuon vyöhykkeeseen, jossa suuria kilpi- ja viettokeitaita, jotka ovat peltomaiseman toisistaan eristämiä. Varsinkin tällä vyöhykkeessä soiden kytkeytyneisyyden turvaaminen on tärkeää. Kytkeytyneisyys on erityisen tärkeää luontodirektiivin arvokkaimpien suoluontotyyppien ja lajien säilymisen kannalta." d) Tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja tarkasteltava vielä uudelleen ja ne sijoiteltava ne siten, että alueen luonnonsuojelullisesti arvokkaiden soiden (Kaakkosuo, Sammakkolammi) sekä niiden muodostamaan Täydennetään kaavaselostusta. Täydennetään vaikutusten arviointia kaavaselostukseen. Kyseinen kohde sijaitsee Urjalan tuulivoimaosayleiskaavan alueella. Korjataan tieto Urjalan kaavaselostukseen. Tuulivoimaloiden teitä eikä muitakaan rakenteita ole suunniteltu luonnonarvoiltaan arvokkaille suoalueille. Täydennetään kaavaselostuksen lähtötietoja ja vaikutusten arviointia suoluonnon ekologisilla yhteyksillä. Humppilan kaavassa ei ole osoitettu tieyhteyksiä suoalueille. Täydennetään luo-1-merkintää suoluonnon huomioimisella. Ks. edellinen vastine (8a). Tuulivoimaloilla ei ole vaikutuksia soiden luonnontilaan. Vaikutukset Naturalla suojeltuihin luontoarvoihin on arvioitu YVAn yhteydessä. Ks. edelliset vastineet (8a ja 8b). Ks. vastineet 8a ja 8b.

verkoston suojeluarvot ja kytkeytyneisyys eivät vaarannu. Soiden hydrologiaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota: vaikka varsinaisia voimaloita ei soille olla rakentamassa, kulkisivat niiden huoltotiet soiden kautta. Teillä ja teiden rakentamisella on negatiivisia vaikutuksia soiden hydrologiaan ja suolajiston elinolosuhteisiin. 9. Pääesikunta (17.9.2013) a) Kaavaselostuksen täydentäminen tuulivoimaloiden vaikutuksien osalta siten, että arvioitaviin vaikutuksiin sisällytettäisiin kohta, jossa käsitellään hankkeen vaikutuksia Puolustusvoimien toimintaan. b) Kaavakartassa on riittävällä tavalla huomioitu puolustusvoimien toiminnan turvaaminen Lisätään kaavaselostukseen kohta "Vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan". Lausunto todetaan. c) Jatkosuunnittelua koskevat lausunnot pyydetään toimittamaan Pääesikunnalle. Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan ja Ilmavoimien esikunnan tietoisena hankkeen suunnittelua koskevissa asioissa. Maavoimien esikunta ja Ilmavoimien esikunta nimeävät tarvittaessa edustajansa suunnittelua koskeviin viranomaisneuvotteluihin. Lausunto todetaan. 10. Tourun maa- ja kotitalousseura ry / Tourun kylätoimikunta (9.9.2013) a) Kaavassa esitetään voimaloita rakennettavaksi liian lähelle vakinaista asutusta ja loma-asutusta. loma-asunnoilla ylity. Säädettävyydellä voidaan vähentää myös välkevaikutuksia. Melun osalta noudatetaan ympäristöministeriön asettamia ohjearvoja. b) Melusta ja välkkeestä aiheutuvat haitat Ks. edellinen vastine (10 a). c) Vaikutusalueen ulkopuolella olevien kiinteistöjen arvon aleneminen d) Koskemattoman luonnon tuhoaminen. Urjalassa rajanaapurina luonnossuojelualue, jossa meluaminen, maiseman muuttaminen ja osin jopa alueella liikkuminenkin on kielletty luonnonsuojelulain nojalla. Jo massiiviset tietyöt muuttavat maisemaa peruuttamattomasti. Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Metsätalous on alueen pääasiallinen maankäyttö. Sen toimintaedellytykset paranevat parantuvan tiestön kautta. Korvaukset eivät vaikuta kaavan vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Tuulivoimaloiden alueille tulevat huoltotiet perustuvat pääosin olemassa oleviin tieyhteyksiin, joita parannetaan. Teiden leveydet ovat pääosin riittävät jo nykyisien tukkirekkojen vaatimien tieleveyksien vuoksi. Tien kantavuutta parannetaan ja teiden kaarteista saatetaan joutua poistamaan puustoa tuulivoimaloiden osien kuljettamiseksi alueelle. Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen poistetun puuston osalta metsittäminen tapahtuu samaan tapaan kuin hakkuun jälkeen. Tuulivoimaloiden

alueet eivät ulotu luonnonsuojelualueille. Tuulivoimalat eivät tuhoa koskematonta luontoa. Ks. vastineet 8a ja 8b. e) Hankkeen kokeiluluonteisuus: saman suuruusluokan voimaloiden vaikutuksista ei ole tutkittua tietoa, koska niitä ei vielä Suomessa ole. Mikäli valmisteilla olevat voimalat eivät täytäkään niille asetettuja vaatimuksia esim. melun suhteen, onko meillä parikymmentä käyttökiellossa olevaa torsoa naapureinamme maisemaa pilaamassa ja mikä taho purkaa laitteet /ennallistaa maiseman. f) Ostetaanko alueen asukkaille ja yhdistyksille maksettavilla korvauksilla hankkeen hyväksyntä vuosikymmenien haitoille? Rahalla ei korvata rakentamisesta aiheutuneita luonto- ja ympäristöhaittoja. g) Mikäli hanke etenee, niin voimaloiden määrää ja kokoa pitäisi pienentää ja mikäli voimaloita rakennetaan, on ehdottomasti noudatettava uusimpia, vielä osin valmisteluvaiheessa olevia määräyksiä, koskien meluarvoja ja etäisyyksiä asutuksesta. h) Miten kunnanhallitus velvoittaa omistaja- /rakentajatahon huolehtimaan voimaloiden asianmukaisesta purkamisesta ja alueen ennallistamisesta niiden tultua käyttöikänsä päähän (vrt. soranottoalueiden maisemointivelvoite soranoton päätyttyä)? 11. Trafi (5.7.2013) a) Haettava lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirastolta ennen tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden asettamista. b) Osayleiskaavasta tulisi käydä ilmi alueen korkein mahdollinen estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Tiedon saa Finavia Oyj:n paikkatietoaineistosta. c) Liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet esim. teihin, rautateihin, mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkin. d) Tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitettävä suunnitteluvaiheessa ja otettava huomioon toteutusvaiheessa. Voimalatoimittajat takaavat voimalaitosten toimivuuden niille asetettujen teknisten rajoitusten mukaisesti. Tuulivoimalat sijoitetaan alueelle siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa. Tuulivoimalat osoitetaan kaavassa säädettäviksi. Vuokrasopimuksen mukaan hanketoimittaja on sitoutunut purkamaan laitteet käytön jälkeen vuokraamaltaan kiinteistöltä. Lisätään kaavaan määräys: " Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti." Täydennetään kaavaselostusta. Korvaukset eivät vaikuta kaavan vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Voimaloita sijoittaessa on huomioitu ympäristöministeriön melulle asettamat suunnitteluohjearvot. Ks. aiempana oleva vastine 10 e. Kaavan yleismääräyksissä on todettu, että: "Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa." Siirretään määräys yleismääräyksistä voimalan kaavamääräykseen. Trafilta on saatu lentoestelupa (30.6.2014) kaavaehdotuksessa esitettäville voimaloille. Osoitetaan kaavassa suurin sallittu estekorkeus merenpinnasta mitattuna. Täydennetään vaikutukset kaavaselostukseen. Todetaan määritellyt etäisyydet valtateihin. Täydennetään kaavaselostusta.

12. Akaa (3.9.2013) 13. Fingrid (2.9.2013) 14. Hämeenlinna (13.9.2013) 15. Jokioinen (2.9.2013) 16. Loimaa (9.9.2013) 17. Sastamala (12.8.2013) 18. Satakuntaliitto (13.8.2013) 19. Tukes (20.8.2013) 20. Urjala (2.9.2013) 21. Ypäjä (3.9.2013) Ei huomautettavaa. 22. Kanta-Hämeen pelastuslaitos (9.9.2013) Ei huomautettavaa yleisellä tasolla. Tuulivoimaloiden turvallisuusratkaisuista tulee tehdä erillinen palotekninen suunnitelma, jolla osoitetaan, että tuulivoimaloiden turvallisuus on riittävä. Lausunto todetaan. 23. Punkalaidun (12.8.2013) Ei huomauttamista. Punkalaitumen kunnanhallitus kuitenkin katsoo, että Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntävä lausunto hankkeelle merkitsee yksiselitteisesti sitä, että se katsoo maisemahaitan osalta mahdolliseksi tuulipuistojen rakentamisen myös Punkalaitumen kuntaan siten, että voimalaitoksen mahdollisesti näkyvät kuntakeskustaan sekä Punkalaitumenjoen laaksoon.

KOOSTE MIELIPITEESTÄ 24. Jouko Alhainen (12.9.2013) a) Valmisteluaineiston selvitys lintujen muuttoreitin osalta on puutteellinen. b) Suunnittelualue on lintujen kannalta merkittävällä lintujen muuttoreitillä. - yömuuttajat (varpuslinnut) - kurjet: syysmuutto etenee useimmiten nyt läpi tuulipuistosuunnittelualueen (kirjattu havainto 24.9.) c) Tuulivoimalan sijainti kohdistuu alueelle, johon sen rakentaminen ei ole laillisuuden puitteissa mahdollista. Vaikutus on linnustolle erittäin merkittävä, tappava, lintujen merkittävällä muutonaikaisella lentojohtolinjalla. 25. Anne ja Pertti Pelto-Huikko (9.9.2013) a) Kiinteistöt sijaitsevat osin hankealueella, minkä vuoksi niihin kohdistuvat haitat tulee huomioida vakavasti terveyteen, asumiseen ja olemiseen kohdistuvina heikennyksinä. b) Kaavan tullessa lainvoimaiseksi se tulee kohtelemaan maanomistajia epätasa-arvoisesti toisiaan ja tuulivoimayrittäjiin nähden. c) Kiinteistön arvon aleneminen ja osittainenkin käytön rajoitus ovat omistusoikeuden rajoitteita. d) Tuulivoiman hyväksyntää on pyritty lisäämään epätodellisin väittäminen. Suomi on tuulivoimateknologian kehitysmaa, jonka alan teolliset yritykset ovat kaiketi vähintäänkin velkasaneerauksessa. Hankeen vetäjä uskottelee tuovan kohteeseen kotimaisen voimalat ja vahvistavan suomalaisen tuulivoimatek- KAAVOITTAJAN VASTINE Lähtötietoja ja vaikutusten arviointia on täydennetty linnuston osalta kaavaselostuksessa. Kaavaselostusta on täydennetty mm. selvityksen Lintujen päämuuttoreitit Suomessa (BirdLife Suomi ry, 14.5.2014) tiedoilla. Kurkien päämuutto tapahtuu yleensä kirkkaalla kelillä, jolloin kurjet lentävät niin korkealla, että ne eivät ole vaarassa törmätä tuulivoimaloihin. Lisäksi kurkien on havaittu väistävän tuulivoimaloita jo satojen metrien etäisyydeltä. Ks. vastine 24 a. Muuttolinnuston osalta alue ei valtaosalla lajeista sijaitse merkittävällä muuttoa ohjaavalla reitillä, ja vaikutukset on siten arvioitu vähäisiksi. Hankealue sijaitsee kurkien valtakunnallisella päämuuttoreitillä, kurkiin kohdistuvien vaikutusten osalta vastine edellä kohdassa 24 b. Lisätään kaavaan määräys: " Tuulivoimaloiden rakentamisessa on erityisesti huomioitava rakentamisen vaikutus pesimälinnustoon pesintäaikana." mukaan. Kaava toteuttaa asetettua tavoitetta. Se on laadittu niin, että se ei aiheuta kohtuuttomia haittoja maanomistajille, asukkaille ja eläimistölle. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaava toteuttaa asetettua tavoitetta. Se on laadittu niin, että se ei aiheuta kohtuuttomia haittoja maanomistajille. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Metsätalous on alueen pääasiallinen maankäyttö. Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Kaava toteuttaa valtakunnallista tavoitetta tuulivoiman lisäämisestä. Kaava mahdollistaa alueen käytön tuulivoimaloiden rakentamiseen. Tuotanto riippuu mm. valittavasta voimalatyypistä. Suomessa nyt suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden kokonaisvaltaista arviointia ei ole mahdollista teh-

nologian vientiä. e) Luvatut työpaikat jäävät marginaaliin, koska alan ammattilaisia ei seutukunnalla ole. f) Tuulivoimalat joudutaan tilaamaan ulkomailta, merkitsee se yhteiskunnalle varatun panostuksen päätyvän ulkomaisten tavaratoimittajien ja rahoittajien hyväksi. g) Tuulivoimatuotanto on Suomen olosuhteissa aina kannattamatonta ja vaatii jatkossakin toimiakseen veronmaksajien tuen. h) Tuulivoiman sijaan metsävaltaisella paikkakunnalla olisi järkevämpi suosia metsäenergian käyttöä lisääntyvien työpaikkojen tuojana. i) Alueen peltomaisemat on luokiteltu maakuntakaavassa arvokkaaksi peltomaisemaksi. Tuulivoimaloiden sijoittaminen maaseutumaisemaan hävittää kauneuden ja loukkaa paikallisten asukkaiden oikeutta nauttia seudun maaseutumaisista arvoista. j) Kansainvälisissä tutkimuksissa tuulivoimaloiden melun on todettu suurimmaksi ongelmaksi aiheuttaen unettomuutta, stressiä, päänsärkyä ja pahoinvointia. Edellä olevissa tutkimuksissa on tultu siihen arvioon, ettei isoja voimaloita pidä sijoittaa alle 2 km etäisyydelle lähimmästä asunnosta. k) Tuulivoimaloiden aiheuttama välke saattaa ulottua 1-3 kilometriin ja suunnitellun lähimmän voimalan vaikutus pihapiirin virkistyskäyttöä on tuhoisa. l) Lentoestevalo häiritsee vilkkuessaan asuinympäristöä. m) Metsien raivaaminen poistaa metsämaata talous- ja virkistyskäytöstä. n) Mahdollisessa vauriossa (tulipalo tms.) voimalan hydrauliikkaöljyjen joutuminen pohjaveteen voi aiheuttaa lähialueella sijaitsevan kiinteistön kaivon saastumisen. dä yksittäisen kaavahankkeen yhteydessä. Yleiskaavassa ei voida määrätä laitteiden toimittajaa, vaan sen ratkaisee hankkeen toteuttaja. Työvoiman saatavuutta ei ratkaista yleiskaavalla. Kohta 25 d. Tuulivoimatuotannon rahoituksesta ei päätetä yleiskaavassa. Kaavan tavoitteena on suunnitella tuulivoima-alue. Alueen pellot säilyvät vapaana tuulivoimaloilta. Peltomaiseman taustalla tuulivoimalat näkyvät. Kaavassa on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutukset maisemaan. Vahvistetussa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu mahdolliseksi tuulipuiston alueeksi. loma-asunnoilla ylity. Suunnitelluista tuulivoimaloista on laadittu varjostusselvitys (välkeselvitys) ja välkkeen aiheuttamat vaikutukset on arvioitu. Voimaloiden säädettävyydellä voidaan vähentää myös välkevaikutuksia. Lentoestevalon vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Häiriön ei arvioida olevan kohtuuton. Vaikutukset metsätalouteen rajautuvat hankkeesta vastaavan vuokraamille alueille eli suunniteltujen tuulivoimaloiden perustamisalueille sekä kunnostettaville ja rakennettaville tiealueille sekä teiden reuna-alueille, joihin maakaapelit kaivetaan. Jokamiehen oikeudet ovat alueella edelleen voimassa ja marjastus, sienestys ja metsästys ovat alueella mahdollista edelleen. Kaavassa ei osoiteta tuulivoimaloita pohjavesialueelle. o) Tulipalo voi aiheuttaa suuren metsäpalovaaran. Tuulivoimalat eivät aiheuta erityistä palovaaraa. Säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla varmistetaan voimaloiden turvallinen käynti. Mahdollisten häiriötilanteiden ehkäisemiseksi tuulivoimalat varustetaan erilaisin hälyttimin. Pelastuslaitos edellyttää, että tuulivoimaloiden

p) Voidaanko tuulivoimalan perusrakenteen vuokraajan päätyttyä jättää luontoon? Metsämaa tulee palauttaa kasvulliseen metsätuotantoon. 26. Ilpo, Sinikka, Tarmo, Armi ja Jouni Jalasjoki (4.9.2013) a) Tulee käyttää ympäristöministeriön ohjearvoja tuulivoimamelusta. turvallisuusratkaisuista tehdään erillinen palotekninen suunnitelma, jolla osoitetaan, että tuulivoimaloiden turvallisuus on riittävä. Vuokrasopimuksen mukaan hanketoimittaja on sitoutunut purkamaan laitteet käytön jälkeen vuokraamaltaan kiinteistöltä. Kaavassa on annettu määräys: " Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti." YVA-selostuksen jälkeisessä suunnittelussa tarkastelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön ohjearvoja. b) Melussa huomioon pientaajuusäänet Pienitaajuisen melun laskenta tehdään YM:n mallinnusohjeen 2/2014 mukaisesti. c) Tuulivoimalat on suunniteltu ahtaalle alueelle asuntojen ja lomamökkien puristuksiin. Tämä aiheuttaa melun lisäksi maisema- ja näkymäongelmia, varjovälkettä ja kiinteistöjen arvon alenemista. d) Iso voimala hallitsee näkymää 5 km päähän, roottori näkyy 10 km päähän ja torni jopa 15, 20 km asti. Humppilassa näillä etäisyyksillä asuu jo tuhansia ihmisiä. e) Varjostushaitat laajalle alueelle, jota 30-metrinen puusto ei pysty estämään. Selvityksen mukaan 45 kiinteistöä jäisi välkealueelle. Pahin tilanne (Worst Case) välkemallinnus olisi pitänyt tehdä voimaloiden malli- ja tehotietojen puutteellisuudesta ja laskennan epävarmuudesta johtuen. Varjovälke voi ulottua joissain tapauksissa jopa kilometrien päähän. Esim. voimaloiden 20 ja 21 aiheuttaa välkevaikutuksia länsi- ja pohjoispuolisten alueiden virkistyskäyttäjille sekä asukkaille. mukaan. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Kaavaselostuksessa on kuvattu vaikutukset asumiseen ja loma-asumiseen, melu, maisema- ja välkevaikutukset. Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Kaavassa on arvioitu tuulivoimaloiden vaikutukset lähimaisemaan ja kaukomaisemaan. Varjostuksia lasketaan mallinnusohjelmalla. Laskenta ei huomioi metsän tai muun kasvillisuuden aiheuttamaa peitevaikutusta. Worst case tilanteessa oletetaan, että aurinko paistaa aina, kun se on horisontin yläpuolella ja roottori on kohtisuorassa aurinkoon nähden, ja että laskentapisteeseen aiheutuu laskennallinen maksimaalinen välkemäärä vuodessa. Real Case -laskenta antaa oikeamman kuvan vuotuisesta välkemäärästä, koska siinä huomioidaan auringonpaistetunnit ja roottorin toiminnallinen aika. Worst Case yliarvio välkemäärää, koska aurinko ei paista koko aikaa ja tuulensuunta vaihtelee, kuten myös tuulennopeus. Tuulennopeus on osan aikaa vuodesta niin alhainen, että roottori ei pyöri. Osoitetaan kaavassa voimalat säädettäviksi. Sää-

dettävyydellä voidaan vähentää myös välkevaikutuksia. f) Voimala 20 on liian lähellä Kangasniementietä, joka on paikkakuntalaisten ja asukkaiden yleisesti käyttämä läpikulkutie. Voimalalta joudutaan edellyttämään tehokasta sulatusjärjestelmää, jotta estetään jäätäminen tai voimala on asetettava käyttökieltoon talvikuukausiksi. Tällä alueella on 2-3 viikkoa vuodessa, jolloin jäätämisriski on olemassa. Jään muodostusta ja irtoavan jään aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää lapojen sulatuksella ja tarpeen mukaisella voimalan pysäytyksellä. Säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla varmistetaan voimaloiden turvallinen käynti. Mahdollisten häiriötilanteiden ehkäisemiseksi tuulivoimalat varustetaan erilaisin hälyttimin ja voimalat ohjelmoidaan pysähtymään. g) Turbiinionnettomuudet? Kaava laaditaan siten, että se täyttää MRL:n vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta ympäristöstä. Tuulivoima-alueet eivät normaaliolosuhteissa aiheuta onnettomuusvaaraa ympäristölleen. Ks. vastine 26 f. h) Infrarakentamisen vaikutukset maisemaan. Tiealueet raivataan 12 15 metrisiksi ja jyrkimmissä mutkissa 25 30 metrisiksi. Lisäksi tien kantavuuden on oltava hyvä (Ramboll). i) Kiinteistöjen arvon aleneminen. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan vaikutukset kiinteistöjen arvoon kohdistivat erityisesti noin 1,5 kilometrin säteellä oleviin kiinteistöihin. j) Millä tavalla kunta varmistaa, että käyttämättömät voimalat poistetaan ja alueet maisemoidaan, mikäli voimaloiden senhetkinen omistaja ei siihen kykene? Jäävätkö alueiden entisöintityöt maanomistajien vai kunnan vastuulle? k) Voimalarakentamisen työllistämisvaikutuksista on annettu liian ruusuinen kuva. l) Kiinteistöveron merkitystä liioitellaan. Korvaus on liian pieni kuntalaisten menettämästä rauhallisesta ympäristöstä ja kauniista luonnosta. m) Monet alueen asukkaat ovat epätoivoisia ja kokevat itsensä voimattomiksi viranomaisten ja muiden tahojen tehdessä ratkaisuja heidän ylitseen. He katsovat oikeuksiaan, omaisuuttaan ja yksityisyyttään loukattavan. Infrarakentamisen maisemavaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Arviointia on täydennetty. Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Korvaukset eivät vaikuta kaavan vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Vuokrasopimuksen mukaan hanketoimittaja on sitoutunut purkamaan laitteet käytön jälkeen vuokraamaltaan kiinteistöltä. Kaavassa on annettu määräys: " Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti." Työllistämisvaikutusten arviointi kaavaselostuksessa perustuu hankevastaavan arvioon. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Korvaukset eivät vaikuta kaavan vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. Kaavassa on arvioitu vaikutukset talouteen ja virkistykseen. mukaisesti. Asukkailla ja muilla osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa ja antaa palautetta YVA-prosessissa ensin YVA-ohjelmavaiheessa (16.8. 28.9.2012) ja

sitten YVA-selostusvaiheessa (20.6. 12.9.2013.) Lisäksi hankkeeseen ja suunnitelmaan on voinut ottaa kantaa kahteen kertaan osayleiskaavaprosessissa ensin vireilletulovaiheessa antamalla palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (20.8. 20.9.2012) ja sitten antamalla palautetta kaavaluonnoksesta (20.6. 12.9.2013). Lisäksi on järjestetty kaksi julkista ja avointa yleisötilaisuutta (30.8. ja 14.8.2014). Saatu palaute otetaan huomioon kaavan suunnittelussa ja annetaan tiedoksi päättäjille. n) Suunniteltua tuulivoimahanketta ei lainkaan toteuteta. o) Melun osalta noudatettava ympäristöministeriön ohjearvoja ja melun jaksottaisuus huomioidaan. p) Voimaloiden määrän vähentäminen voimakkaasti. Voimalat 20 ja 21 pois. q) Voimaloiden enimmäistehoksi kaavassa asutuksen läheisyydestä riippuen 1,5 2,0 MW ja voimalatornien enimmäiskorkeudeksi enintään 100m. r) Pirkanmaan ELY:ltä asukkaiden kuulemista ja voimakasta myötävaikutusta, jotta kansalaisten mielipiteet tulevat hankkeessa huomioiduksi. 27. Tiina Jokinen ja Vesa-Matti Lindroos (10.9.2013) a) Kaavassa esitetään liian isoja ja liian monta voimalaa rakennettavaksi liian pienelle alueelle. Osa voimaloista luonnonsuojelualueen rajalla, voimalat ovat liian lähellä vakituista ja loma-asutusta ja osa voimaloista on keskellä asutusta ja loma-asutusta. Kaava toteuttaa valtakunnallista tavoitetta tuulivoiman lisäämisestä. Kaava mahdollistaa alueen käytön tuulivoimaloiden rakentamiseen. mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtana on, että melun ja välkkeen osalta ympäristöministeriön asettamat suositukset ja ohjearvot täyttyvät. YVA-selostuksen jälkeisessä suunnittelussa tarkastelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön ohjearvoja. Ympäristöministeriön mallinnusohjeessa (2/2014) todetaan, että kaavavaiheen selvityksissä ei tarkastella amplitudimodulaatiota tai impulssimaisuutta, vaan niiden oletetaan sisältyvän laitoksen melupäästön takuuarvoihin. loma-asunnoilla ylity. Säädettävyydellä voidaan vähentää myös välkevaikutuksia. YVA-selostuksen jälkeisessä suunnittelussa tarkastelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön ohjearvoja. Osoitetaan kaavassa voimalat säädettäviksi siten, että ettei melun ohjearvot lähialueen asunnoilla ja loma-asunnoilla ylity. loma-asunnoilla ylity. Ks. vastine 26 m. Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on arvioitu hankkeen vaikutukset luonnonsuojelualueisiin, asutukseen ja lomaasutukseen. YVA.n jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotukseen. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu etäisyydet asutukseen ja loma-asutukseen sekä luonnonsuojelualueisiin. loma-asunnoilla ylity. Melun osalta noudatetaan ympäristöministeriön asettamia ohjearvoja.

b) Melu- ja välkevaikutuksista on esitetty lähinnä arvailuja. c) Rakentaja / rakennuttaja ovat vähätelleet / jättäneet kokonaan huomioitta voimaloista alueen asukkaille ja eläimistölle aiheutuvia haittoja. Tutkittu tieto voimaloiden haitoista puuttuu. d) Vastaavanlaisista voimaloista tehdyistä ulkomaisista tutkimuksista ilmenee, että tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat, jopa terveyshaitat, ovat merkittäviä alueella asuville ihmisille. Näiden vuoksi voimaloita on jouduttu pysäyttämään. Lisäksi suojaetäisyyksiä uusille voimaloille on näistä syistä pidennetty. e) Jos todetaan, että alueelle valmistuvat voimalat eivät täytäkään niille asetettuja vaatimuksia esim. melun suhteen, kuka vastaa voimaloiden korjaamisesta tai jopa niiden purkamisesta? Entä tilanteessa, jossa rakennuttajayhtiö on maksukyvytön/maksuhaluton? f) Suunniteltu tuulivoima-alue rajoittaisi elinkeinon harjoittamista aivan tuulivoima-alueen naapurissa sijaitsevalla tilalla (esim. maatilamatkailun järjestämistä tai hevostallitoimintaa). Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Välkemallinnus on tehty yleisesti käytössä olevan laskentatavan mukaisesti sekä raportissa kuvattu avoimesti mallinnustapa sekä mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot. Välkevaikutusten määrän mittarina on käytetty mallinnustuloksia suhteessa eri maiden suositusarvoihin. Kaava toteuttaa asetettua tavoitetta. Se on laadittu niin, että se ei aiheuta kohtuuttomia haittoja maanomistajille, asukkaille ja eläimistölle. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. mukaan. Ks. vastine 27 b. Rakennuslupa voidaan myöntää kaavan mukaiselle toiminnalle. Toimija vastaa toiminnasta ja ympäristöviranomainen tarvittaessa valvoo, ettei toiminnasta aiheudu ohjearvot ylittävää meluhaittaa. Voimalatoimittajat takaavat voimalaitosten toimivuuden niille asetettujen teknisten rajoitusten mukaisesti. Tuulivoimalat sijoitetaan alueelle siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa. Tarvittaessa voimalat ovat säädettäviä. Vuokrasopimuksen mukaan hanketoimittaja on sitoutunut purkamaan laitteet käytön jälkeen vuokraamaltaan kiinteistöltä. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Ks. vastine 27 e. g) Tuulivoima-alueen vaikutukset kiinteistöjen arvoon? Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Metsätalous on alueen pääasiallinen maankäyttö. Sen toimintaedellytykset paranevat parantuvan tiestön kautta. h) Mahdollinen tuulivoima-alue ei lisää uusien asukkaiden tai tilanjatkajien muuttohalukkuutta alueelle, jonka tärkein valtti on tähän saakka ollut luonnonläheisyys. Tuulivoima-alue rajoittaa jonkin verran liikkumista metsäalueella, mutta ei estä tai kohtuuttomasti haittaa asumista tai maa- ja metsätaloustoimintaa lähialueella. Tuulivoima-alue säilyy edelleen pää-

i) Erityisesti voimalat nro 10, 20 ja 21 sijaitsevat liian lähellä vakituista asutusta. Lisäksi voimalat muuttavat pysyvästi keskeisille kulkuväylille, Tourunkulmantielle ja tämän tien pohjois- ja länsipuolelta avautuville peltoaukeille näkyvää maisemaa. j) Myllyistä saatavat tulot tai myllyjen mahdollisesti kuntiin houkuttelemat yritykset tuskin pystyvät korvaamaan verotuloja, joita alueelle muuttamista tai paluumuuttavista perheistä ja näiden luomasta jatkumosta voisi saada. Suunniteltu tuulivoima-alue vaarantaa kylän tulevaisuuden luonnonläheisyydellään ja hiljaisuudellaan asukkaita houkuttelevana paikkana. 28. Minna Järvinen Voimaloista nro 20 ja 21 tulisi luopua niiden lähellä oleville kiinteistöille aiheutuvan melu- ja valohaitan takia. Voimalat sijaitsevat noin 1 km päässä kiinteistöstä Harju (Pispalantie 51). Kiinteistö on luokiteltu vakituiseksi asunnoksi, mutta on lomaasuntokäytössä. 29. Hely ja Risto Kankaanpää (4.9.2013) osin maa- ja metsätalousvaltaisena. Ks. vastine 27 g. Voimaloiden aiheuttama melu lähimpiin asutuksiin jää alle ympäristöministeriön asettamien ohjearvojen (40 db). Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaluonnoksen jälkeen. Tuulivoimaloiden aiheuttamia melu- ja viihtyisyysvaikutuksia ja vaikutuksia kuntatalouteen on arvioitu YVA:ssa ja kaavaselostuksessa. Tulevien muuttajien määrää ja tuulivoiman vaikutusta siihen ei voi luotettavasti arvioida.. Tehdyn melumallinnuksen mukaan kiinteistön kohdalla alittuvat myös loma-asumiselle asetetut melun ohjearvot (35 db). a) Tuulivoimala sijoittuu liian lähelle Natura-aluetta. Hankkeen vaikutuksia Natura-alueiden luontoarvoihin on arvioitu YVA:ssa ja kaavaselostuksessa. Naturalla suojeltuihin luontoarvoihin ei arvion mukaan ole haitallisia vaikutuksia. b) Tuulivoimala sijoittuu liian lähellä Sammakkolammin rauhoitusaluetta c) Suunnitelma ei huomioi ympäristöministeriön antamia ohjeita, joiden mukaan tuulivoimala tulee sijoittaa teollisuus- tai rannikkoalueelle eikä saa häiritä maa- ja metsätaloutta. d) Tuulivoimala sijoittuu liian lähellä asutusta. MTK:n suositus vähintään 2 km etäisyys. 30. Virve ja Juha Kukkonen (10.9.2013) a) Suunniteltu rakennettavan omalle metsäpalstalle mökki. Jos sen rakentaa, niin voimalat 20 ja 21 olisivat enintään 400 metrin päässä. Lähin tuulivoimala on yli 1,5 km etäisyydellä Sammakkolammin alueesta. Tuulivoimaloilla ei ole arvioitu olevan merkittävää vaikutusta Sammakkolammin rauhoitusalueeseen. Sijainti perustuu tuuliolosuhteisiin, voimaloiden keskinäisiin etäisyyksiin, asutuksen ja lomaasutuksen sijaintiin sekä etäisyyksiin valtatiestä. Melun ja välkkeen osalta noudatetaan ympäristöministeriön asettamat suosituksia ja ohjearvoja. mukaan. mukaan. loma-asunnoilla ylity. Vaikutukset arvioidaan hankekohtaisesti. Kaavassa osoitetaan olemassa olevat asutus- ja loma-asutus. Kaavalla ei ole tarkoitus osoittaa uutta asumista / loma-asutusta. Kaava rajoittaa rakentamista voimaloiden lähialueilla, mutta melualueiden ulkopuolisilla kiinteistön osilla rakentaminen on mahdollista, mikäli raken-

nusluvan muut edellytykset täyttyvät. b) Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää tiestön parantamista. Nykyiseltä tieltä pääsee metsään joka kohdasta, mutta tien korottuessa vain 1-2 kohdasta. Metsänomistajalle ei ole hyötyä levennetystä ja korotetusta tiestä. c) Voimalat 1, 5, 6, 7 ja 8 sijoittuvat alle 1,5 km:n päähän pihasta. Lähin on vain 800 m päässä. Voimalat on sijoitettu ahtaasti asutuksen läheisyyteen. d) YVA-selvityksessä korostetaan valtakunnallisesti arvokkaita kartanomiljöitä, mutta jokaiselle asukkaalle on piha ja lähiympäristö on vähintäänkin yhtä arvokas. Tämä seikka on selvityksessä jätetty täysin huomioitta. e) Havainnekuvaa voimaloista ei asuinaukealtamme ole tehty, vaikka maisemallinen vaikutus on suuri. Kuva kyseiseltä alueelta ilman mallinnusta on YVAselostuksessa. f) Onko tuulimyllyjen melun määrän yhteysvaikutus otettu huomioon? g) Voimaloiden melua voidaan säätää ja lähelle asutusta voidaan sijoittaa pienempitehoisia voimaloita. Kuinka tavallinen asukas voi valvoa säätöjen toteutumista? Onko järkevää rakentaa tehokasta voimalaa ja sitten alentaa sen tehoa. h) Puuston merkitys melun vaimentajana/näkösuojana on epävarmaa, koska puusto voidaan hakata. i) Matalataajuinen melu johtuu myös maaperää pitkin eikä sen vaikutuksia voida ennalta tarkalleen todeta. Esim. sydämen eteisvärinärytmihäiriötä sairastavan oireet pahenevat kovassa musiikin melussa sen johtuessa rakenteita pitkin. j) Hankkeen lähivaikutusalueella (2 km) asuville olisi pitänyt järjestää oma mielipidekysely. Yksityistieasiat ratkaistaan erillisellä sopimuksella tai tietoimituksessa. Tien kantavuus ja liikennöitävyys paranee. loma-asunnoilla ylity. Säädettävyydellä voidaan vähentää myös välkevaikutuksia. Vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaselostuksessa. Havainnemateriaalia on edelleen täydennetty kuvasovitteilla, videokuvasovitteella ja virtuaalimallilla. Virtuaalimallin perusteella voidaan havainnollistaa näkymiä myös alueen sisältä. Lisäksi kaava-aineistoon on liitetty näkyvyysanalyysikartta, joka esittää ne alueet, jonne voimalat tai niiden osia on havaittavissa. Mm. maastonmuodot voivat olla näköesteenä. On. Melumallinnus laskee voimaloiden melujen yhteysvaikutukset ja se on ollut yksi vaikuttava tekijä voimaloiden sijantien suunnittelussa. Voimaloiden säädettävyydellä voidaan vaikuttaa myös melun yhteysvaikutuksiin. Kaavan on tarkoitus mahdollistaa vaikutusten arviointien mukaisten tai sitä pienempitehoisten ja - kokoisten tuulivoimaloiden rakentaminen. Rakennuslupa voidaan myöntää kaavan mukaiselle toiminnalle. Toimija vastaa toiminnasta ja ympäristöviranomainen tarvittaessa valvoo, ettei toiminnasta aiheudu ohjearvot ylittävää meluhaittaa. Voimalatoimittajat takaavat voimalaitosten toimivuuden niille asetettujen teknisten rajoitusten mukaisesti. Tuulivoimalat sijoitetaan alueelle siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa. Tarvittaessa voimalat ovat säädettäviä. Melu- ja varjostusmallinnuksissa ei huomioida kasvillisuuden ja puuston vaikutusta. Matalataajuinen melu on arvioitu tämän hetkisten YM:n ohjeiden mukaan. Kysely tehtiin tietyllä otannalla YVA:n yhteydessä. Asukkailla ja muilla osallisilla on ollut mahdollista ottaa kantaa ja antaa palautetta YVA-prosessissa ensin YVA-ohjelmavaiheessa (16.8. 28.9.2012) ja

sitten YVA-selostusvaiheessa (20.6. 12.9.2013.) Lisäksi hankkeeseen ja suunnitelmaan on voinut ottaa kantaa kahteen kertaan osayleiskaavaprosessissa ensin vireilletulovaiheessa antamalla palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (20.8. 20.9.2012) ja sitten antamalla palautetta kaavaluonnoksesta (20.6. 12.9.2013). Lisäksi on järjestetty kaksi julkista ja avointa yleisötilaisuutta (30.8. ja 14.8.2014). Saatu palaute otetaan huomioon kaavan suunnittelussa ja annetaan tiedoksi päättäjille. k) Millä tavalla kunta varmistaa voimaloiden purkamisen käytön loppuessa, jos sen hetkinen voimaloiden omistaja ei siihen kykene? (Purkurahatalletus pankkiin) l) Voimamylly lupaa 6-8 työpaikkaa. Huoltotyöt ovat yleensä ulkoistettu voimaloiden huoltoon erikoistuneille yrityksille. Huoltokäyntejä on 1-2 kertaa vuodessa voimalaa kohden. Yhtälö ei täsmää. Tuskin hanke työllistää yhtään Humppilalaista pysyvästi. Vuokrasopimuksen mukaan hanketoimittaja on sitoutunut purkamaan laitteet käytön jälkeen vuokraamaltaan kiinteistöltä. Kaavassa on annettu määräys: "Tuulivoimaloiden käytön päätyttyä tuulivoimatoimijan on purettava voimalat rakennusvalvonnan määräämässä kohtuullisessa ajassa ja rakennuspaikka ympäristöineen on ennallistettava suunnitelman mukaisesti." Työpaikka-arvio kattaa sekä vuosittaisten huoltokäyntien että voimaloiden normaaliin käyttöön ja teiden hoitoon tarvittavan työvoiman. Työllistämisvaikutusten arviointi kaavaselostuksessa perustuu hankevastaavan arvioon. m) Humppilan kunta odottaa kiinteistöveroa tuulivoimaloista n. 100 000 e/v. Laskelmiemme mukaan kymmenessä vuodessa vero laskee 35 000 euroon. Tämä vaikuttaa pieneltä ja lyhytaikaiselta tulolta lähiasukkaiden maisemallisiin menetyksiin ja meluhaittoihin verrattuna. Kaavaseostuksessa arvioidaan kuntatalouden ja ympäristöhaittojen vaikutuksia. 31. Markku Laurila, Tapani Taalas, Matti Perälä, Juha-Pekka Perälä (Kuuselan metsäyhtymän osakkaita) (11.9.2013) Esittävät, että kaavaluonnoksessa esitettyä tielinjausta muutettaisiin siten, että tie kulkisi pitkin rajalinjaa nykyisellä paikallaan. 32. Kari Mero ja useita allekirjoittaneita (19.8.2013) a) Voimaloiden lukumäärää tulee vähentää oleellisesti, jotta alueella toteutuvat riittävän pitkät turvaetäisyydet melu- ja maisemaongelmat huomioon ottaen. Kaavassa tielinjaus esitetään ohjeellisena. Lopullinen sijainti ratkaistaan sopimuksella tai tietoimituksessa. Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on arvioitu hankkeen vaikutukset luonnonsuojelualueisiin, asutukseen ja lomaasutukseen. YVA.n jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotukseen. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu etäisyydet asutukseen ja loma-asutukseen sekä luonnonsuojelualueisiin. loma-asunnoilla ylity. b) Hankkeessa tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjeistusta melusta ja ottaa huomioon amblitudimodulaatiosta johtuva 5 db:n tiukennus vaatimustasoon. YVA-selostuksen jälkeisessä suunnittelussa tarkastelun lähtökohtana on käytetty ympäristöministeriön ohjearvoja. Ympäristöministeriön mallinnusohjeessa (2/2014) todetaan, että kaavavaiheen selvityksissä ei tarkas-

tella amplitudimodulaatiota tai impulssimaisuutta, vaan niiden oletetaan sisältyvän laitoksen melupäästön takuuarvoihin. loma-asunnoilla ylity. c) Voimalat 1, 3,4, 5, 6, 7, 9 ja 10 vähintään kilometrin päähän asumuksista ja samalla voimaloiden koko rajoitetaan enintään 1,5 MW:iin maksiminapakorkeudella 100 metriä. tv-1 merkinnän määräyksiin em. vaatimukset on kirjattava yksiselitteisesti numeerisesti. Alueen muiden voimaloiden koko rajoitetaan 2 MW:iin enimmäiskorkeudella 100 metriä. Tämä on välttämätöntä, koska alue asutuksen keskellä on liian ahdas isoille voimaloille, jotka aiheuttavat kohtuuttoman melu- ja maisemahaitan alueen asukkaille ja lomanviettäjille. 33. Heikki Nuutila (29.8.2013) Voimala numero 4 on liian lähellä loma-asuntoa. 34. Minna ja Timo Peuhkuri (9.9.2013) a) Hankealueen sisällä olevan mökin lähiympäristössä on neljä tuulivoimalaa. Melu- ja välkehaitat tulevat liian läheltä monelta eri suunnalta. Miten haitat vaikuttavat lomailijan mielenterveyteen? b) Suurin osa voimaloista on suunniteltu säädettäväksi. Kuka niitä säätää ja millä aikataululla? Jos esim. Juhannuksena valitetaan tuulisella säällä melusta, saadaanko apua meluun kuinka nopeasti. Kaavamääräystä tv-1 on tarkennettu. Osoitetaan kaavassa kaikki tuulivoimalat säädettäviksi siten, että ettei melun ohjearvot lähialueen asunnoilla ja loma-asunnoilla ylity. Melun osalta noudatetaan ympäristöministeriön asettamia ohjearvoja. Kaavassa on määrätty voimaloiden maksimikorkeudeksi 145 ja kokonaiskorkeudeksi enintään 210 m. Kaavassa on arvioitu voimaloiden meluvaikutukset ja maisemavaikutukset. Ks. vastine 32 a. Tehdyn melumallinnuksen mukaan melun ohjearvot (35 db) eivät ylity loma-asunnon kohdalla. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. loma-asunnoilla ylity. Säädettävyydellä voidaan vähentää myös välkevaikutuksia. Kaavaselostuksessa on kuvattu vaikutukset asumiseen ja loma-asumiseen, melu, maisema- ja välkevaikutukset. Kaava mahdollistaa kaikkien voimaloiden toteuttamisen säädettävinä. Kaavan toteuttaja / tuulivoimatoimija vastaa toiminnasta ja ympäristöviranomainen tarvittaessa valvoo, ettei toiminnasta aiheudu ohjearvot ylittävää meluhaittaa. c) Miten on selvitytetty myllyjen vaikutus lepakoihin? Ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) yhteydessä on tehty lepakkoselvitys ja sekä YVA:ssa että kaavassa on arvioitu vaikutukset. d) Voimaloiden lapojen jäätämisongelmat, miten on voitu tutkia? Onko voimaloiden läheisyydessä tällöin turvallista, putoaako voimaloista lunta ja jäätä? Tällä alueella on 2-3 viikkoa vuodessa, jolloin jäätämisriski on olemassa. Jään muodostusta ja irtoavan jään aiheuttamaa riskiä voidaan vähentää lapojen sulatuksella ja tarpeen mukaisella voimalan pysäytyksellä. Säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla varmistetaan voimaloiden turvallinen käynti. Mahdollisten häiriötilanteiden ehkäisemiseksi tuulivoimalat varustetaan erilaisin hälyttimin ja voimalat ohjelmoidaan pysähtymään. e) Suuret voimalat pilaavat kauniin maiseman sekä Kaava toteuttaa asetettua tavoitetta. Se on laadit-

metsäneläinten elinolosuhteet. f) Rakennusaikainen tiestön ja puuston raivaus muokkaavat maisemaa olennaisesti. Maakaapelia tehtävät raivaukset (kaivaus, puuston kaato) muuttavat alkuperäistä luontoa ratkaisevalla tavalla. g) Maa-ainesten siirto ja kaivaukset, kallioiden ja kivien räjäytykset ja maansiirtokaluston liikkuminen metsäisellä Tottamussuontiellä aiheuttavat kohtuutonta haittaa asukkaille ja mökkiläisille. h) Ei kokeiluluontoista suurta hanketta näin arvokkaaseen miljööseen. Luontoa ei voi palauttaa ennalleen, mikäli hanke todetaan kannattamattomaksi valtiontuen päätyttyä. tu niin, että se ei aiheuta kohtuuttomia haittoja maanomistajille, asukkaille ja eläimistölle. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Vaikutusten arviointia on täydennetty. Vaikutukset luontoon ja maisemaan on arvioitu kaavaselostuksessa. Huoltotiet rakennetaan pääosin olemassa olevien teiden tilalle ja maakaapelit kaivetaan teiden yhteyteen. Tuulivoimalan pystyttämisen jälkeen tuulivoimalan läheisyyteen voi istuttaa puita. Tornin juureen tarvitsee varata ainoastaan huoltotöiden (nosturin) vaatima huoltoalue. Vaikutukset metsätalouteen rajautuvat hankkeesta vastaavan vuokraamille alueille eli suunniteltujen tuulivoimaloiden perustamisalueille sekä kunnostettaville ja rakennettaville tiealueille sekä teiden reuna-alueille, joihin maakaapelit kaivetaan. Rakentamisaikaisia vaikutuksia ja haittoja asutukselle ja vaikutuksia liikenteeseen on arvioitu kaavaselostuksessa. Pääosa liikenteestä, maansiirroista ja louhinnasta kohdistuu metsäisille alueille. Kaava toteuttaa valtakunnallista tavoitetta tuulivoiman lisäämisestä. Kaava mahdollistaa alueen käytön tuulivoimaloiden rakentamiseen. Tuulivoimatuotannon rahoituksesta ei päätetä yleiskaavassa. Voimalatoimittajat takaavat voimalaitosten toimivuuden niille asetettujen teknisten rajoitusten mukaisesti. Tuulivoimalat sijoitetaan alueelle siten, etteivät ne aiheuta kohtuutonta haittaa. Tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen poistetun puuston osalta metsittäminen tapahtuu samaan tapaan kuin hakkuun jälkeen. Tuulivoimaloiden alueet eivät ulotu luonnonsuojelualueille. Vaikutukset luontoon on kuvattu kaavaselostuksessa. i) Kuka korvaa lomakiinteistön arvon laskun? Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Korvaukset eivät vaikuta kaavan vaikutuksiin ja vaikutusten arviointiin. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukaan. j) Miten melu- ja välkemittauksia on voitu tehdä ja todentaa, jos tämän kokoluokan voimaloita ei Suomessa vielä ole ja näin paljon. Melumallinnukset on tehty YM:n viimeisimpien ohjeiden mukaisesti ja haittojen arvioinnissa huomioitu suunnitteluohjearvot. Välkemallinnus on tehty yleisesti käytössä olevan laskentatavan mukaisesti sekä raportissa kuvattu avoimesti mallin-

nustapa sekä mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot. Välkevaikutusten määrän mittarina on käytetty mallinnustuloksia suhteessa eri maiden suositusarvoihin. k) Miten melu- ja välkeilmiöt voivat loppua juuri Tourunkulmantiehen? l) Tulee ottaa huomioon myös sikatilat ja muut hyötyja kotieläintilat, miten hanke vaikuttaa niihin. m) Tuulivoimahanketta ei tule toteuttaa tässä mittakaavassa ennen kuin haittavaikutukset on tarkemmin pystytty tutkimaan. 35. Pekka Saha (9.9.2013) a) Maakuntakaavassa peltomaisemat on luokiteltu arvokkaiksi perinnemaisemiksi. Tällaiseen maisemaan on edesvastuutonta sijoittaa maaseutumaiseman rikkovat myllyrakennelmat, jotka aiheuttavat laaja-alaisesti paikallisille asukkaille kaikenaikaisen ääni- ja välkehaitat. b) Tuulivoimaloiden melun aiheuttamat ongelmat terveydelle, unettomuus, stressi. Ei voimaloita alle 2 km päähän asunnoista. (kansainväliset tutkimukset) c) Tuulivoimaloiden aiheuttama välke saattaa ulottua 1-3 kilometriin. d) Lentoestevalo häiritsee vilkkuessaan asuinympäristöä. e) Kaavan tullessa lainvoimaiseksi se tulee kohtelemaan maanomistajia epätasa-arvoisesti toisiaan ja tuulivoimayrittäjiin nähden. Ks. edellinen vastine 34 j. Kartat havainnollistavat melun ja välkkeen leviämisen. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle maankäytölle. Kaavaselostuksessa on arvioitu vaikutukset olemassa olevan tiedon perusteella. Vaikutusten arviointia on täydennetty. Selvityksiä ja vaikutusten arviointia on täydennetty YVA-prosessin ja kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen. mukaan. Ks. vastine 34 j. Maisemavaikutuksia on tarkennettu YVA- ja kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Vahvistetussa Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu mahdolliseksi tuulipuiston alueeksi. mukaan. loma-asunnoilla ylity. Tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa on arvioitu hankkeen vaikutukset asutukseen ja loma-asutukseen. YVA.n jälkeen vaikutusten arviointia on täydennetty kaavaehdotukseen. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu etäisyydet asutukseen ja loma-asutukseen. Vaikutukset arvioidaan hankekohtaisesti. Välkevaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Välkemallinnus on tehty yleisesti käytössä olevan laskentatavan mukaisesti sekä raportissa kuvattu avoimesti mallinnustapa sekä mallinnuksessa käytetyt lähtötiedot. Välkevaikutusten määrän mittarina on käytetty mallinnustuloksia suhteessa eri maiden suositusarvoihin. Lentoestevalon vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Häiriön ei arvioida olevan kohtuuton. mukaan. Kaava toteuttaa asetettua tavoitetta. Se on laadittu niin, että se ei aiheuta kohtuuttomia haittoja maanomistajille, asukkaille ja eläimistölle. Vaiku-

tusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. f) Kiinteistöjen arvon aleneminen? Suomessa ei ole kokemuksia kiinteistöjen arvon alenemisesta. Ulkomailta (USA, Saksa) ei ole näyttöä siitä, että kiinteistöjen arvot alenevat. Kiinteistön arvoon vaikuttavat monet muut tekijät. Joillain alueilla kiinteistöjen arvot ovat laskeneet ja toisilla ei. Ei ole voitu osoittaa, että kiinteistöjen arvon aleneminen johtuisi tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Tuulivoimalat eivät rajoita vaikutusalueen kiinteistöjen käyttöä. Voimalat eivät aiheuta kohtuutonta haittaa nykyiselle ja suunnitellulle maankäytölle. Metsätalous on alueen pääasiallinen maankäyttö. Sen toimintaedellytykset paranevat parantuvan tiestön kautta. g) Voimalinja suunniteltu ko maatalous- ja metsäkiinteistöille aiheuttaen haittaa ja taloudellisia kustannuksia maa- ja metsätalouden harjoittamisessa. 36. Markku, Paula ja Juha-Matti Salo a) Tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia ja meluhaittoja vähätellään. b) Esitetyissä havainnekuvissa voimaloiden väitetään tuskin näkyvän metsän yli. c) Metsän sanotaan vaimentavan voimaloiden aiheuttamaa melua. d) Metsän hakkuun jälkeen tuulivoimalat näkyvät esteettä. Samaan tulokseen voi johtaa kirjanpainajatuholaisen aiheuttamat vahingot. e) Maaston muotoihin perustuviin näkö- ja meluesteisiin ei voida luottaa, koska todennäköisesti lähiseutujen kalliot tullaan murskaamaan tuulivoimaloiden Linjaukset osoitetaan kaavassa ohjeellisena. Sähköasema sijoitetaan lähemmäksi Elenian verkkoa, kaava-alueen ulkopuolelle, jolloin 110 kv:n siirtolinjan maakaapelointi jää lyhyemmäksi. Tuulivoimapuiston sisäisen verkon 30 kv:n maakaapelointi voidaan tehdä tierakenteisiin (tien penkkaan). Sähköaseman tarkempi sijainti Elenian verkon tuntumassa ja kaapelointi sähköasemalle tarkentuvat suunnittelun edetessä sekä kuntien ja viranomaisten kanssa käytävissä neuvotteluissa. Havainnemateriaalia on täydennetty kuvasovitteilla, videokuvasovitteella ja virtuaalimallilla. Maisemavaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Arviointia on täydennetty. loma-asunnoilla ylity. Vaikutusten arviointi on kuvattu kaavaselostuksessa. Ks. edellinen kohta. Havaintokuvissa voimalat on esitetty todellisen kokoisina. Kasvillisuus ja maastonmuodot voivat estää voimaloiden näkymisen. Tuulivoimaloiden melumallinnuksissa ei ole huomioitu puuston ja kasvillisuuden vaikutusta melun vaimentajana. Havaintokuvien / kuvasovitteiden ns. rautalankamallin avulla on pyritty havainnollistamaan voimaloiden näkyminen silloin kun metsän estevaikutusta ei ole. Voimaloiden välkemallinnus ei huomioi kasvillisuuden vaikutusta. Ks. vastine 36 a. Vaikutusten arviointi perustuu nykytilanteeseen. Tulevaisuuden maa-ainestenotto ratkaistaan erillisillä luvilla.