Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2010

Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2010 Katriina Nummela Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 215/2011

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY JULKAISU 215/2011 Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2010 Katriina Nummela Lohja 2011 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 215/2011 Valokuva(t): Luvy ry Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 ISBN 978-952-250-052-6 (nid.) ISBN 978-952-250-053-3 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Sisältö 1 JOHDANTO...5 2 POHJAVESIALUE...7 2.1 Perustietoa...7 2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät...8 3 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT...8 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista...8 3.2 Vesinäytteiden analysointi...8 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet...9 4 SÄÄTILA VUONNA 2010...9 5 TULOKSET...10 5.1 Myllylampi/Porla Lohjanharju...10 5.1.1 Yleistä... 10 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta... 11 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 13 5.1.4 Yleisseuranta... 20 5.1.5 Yhteenveto osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista... 23 5.2 Kaivola Keskilohja...25 5.2.1 Yleistä... 25 5.2.2 Vedenottamoiden seuranta... 25 5.2.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 27 5.2.4 Yhteenveto Kaivola Keskilohjan osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista... 30 5.3 Moisionpelto... 31 5.3.1 Yleistä... 31 5.3.2 Vedenottamoiden seuranta... 31 5.4 Pappilankorpi...33 5.4.1 Yleistä... 33 5.4.2 Vedenottamoiden seuranta... 33 5.4.3 Lohjan kaupungin tarkkailu, kaupunkisuunnittelukeskus... 35 5.4.4 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjaveden mittaustuloksista... 38 5.5 Lempola Lempoonsuo...39 5.5.1 Yleistä... 39 5.5.2 Vedenottamoiden seuranta... 40 5.5.3 Yhteenveto Lempola Lempoonsuon osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista... 41

5.6 Takaharju Perttilä...42 5.6.1 Yleistä... 42 5.6.2 Vedenottamoiden seuranta... 42 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 44 5.6.4 Yhteenveto Takaharju Perttilä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista... 55 5.7 Lehmijärvi...56 5.7.1 Yleistä... 56 5.7.2 Vedenottamoiden seuranta... 57 5.7.3 Yhteenveto Lehmijärven osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista... 59 5.8 Uusniitty Ratametsä...59 5.8.1 Yleistä... 59 5.8.2 Vedenottamoiden seuranta... 60 5.8.3 Toiminnanharjoittajien seuranta... 62 5.8.4 Yhteenveto Uusniitty Ratametsä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista... 78 6 POHJAVESIEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN JA KEHITTÄMINEN...80 7 YHTEENVETO...81 KIRJALLISUUSLÄHTEET...85 LIITTEET...87 Liite 1. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta...89 Liite 2a. Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset...90 Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 2010...95 Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 2010...96 Liite 3b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 2010 ja pinnankorkeustietoja...97 Liite 4a. Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet...98 Liite 4b. Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät...103 Liite 5. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuonna 2010...112 KUVAILULEHTI...113

1 JOHDANTO Vuonna 2000 annettu EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä asetuksella vesienhoitoalueista (1303/2004). Vuonna 2006 tuli voimaan valtioneuvoston asetus 1040/2006 vesienhoidon järjestämisestä, jota muutettiin asetuksella 341/2009. Uudessa asetuksessa vahvistettiin mm. pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristölaatunormit. Lisäksi valtioneuvoston asetusta 1022/2006 vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista muutettiin asetuksella 342/2009, jonka tarkoitus on suojella pinta- ja pohjavesiä asettamalla tiettyjen aineiden ja aineryhmien päästökielto pohjaveteen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2006/118/EY) pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta edellyttää pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan seurantaa ja pohjavesien suojelua. Alueellinen ympäristökeskus (vuoden 2010 alusta lähtien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus) järjestää pohjavesien seurannan vesienhoitoalueella. Lohjan kaupungin vesilaitoksen Myllylammen ja Lehmijärven pohjavedenottamot on sisällytetty Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen pohjavesitarkkailuohjelmaan. Ottamoilla suoritetaan sekä määrällistä että kemiallista perusseurantaa. Määrällistä seurantaa suoritetaan mittaamalla pohjaveden pinnan korkeuksia sopivista havaintoputkista ja kemiallinen seuranta toteutuu valvontatutkimusohjelman parametrein. Vesien suojelussa ja hoidossa pyritään siihen, että pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on estää pohjavesien pilaantuminen ja turvata hyvälaatuisen pohjaveden riittävä saanti. Vesilain (264/1961) mukainen pohjaveden muuttamiskielto (luku 1, 18 ) ja ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pohjaveden pilaamiskielto (luku 1, 8 ) sisältävät mm. pohjaveden vaarantamisen käsitteen. Myös ympäristönsuojelulaki (luku 3, 25 ) edellyttää kuntia huolehtimaan alueillaan ympäristön tilan seurannasta ja tiedottamaan siitä tarvittavassa laajuudessa. Pohjavesien osalta tämä tarkoittaa mm. riskikohteiden seurantaa. Vesihuoltolain (119/2001, 15 ) mukaan vesihuoltolaitoksen on tarkkailtava käyttämänsä raakaveden määrää ja laatua sekä veden hävikkiä laitoksen verkostossa. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Alueen pohjaveden tarkkailussa mukana ovat seuraavat tahot: - Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos: vedenlaadun ja vedenoton vaikutuksien sekä vedenottamoiden valuma-alueiden riskien seuranta, vedenottolupien edellyttämien ehtojen täyttäminen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 5

- Lohjan ympäristöyksikkö: muiden kuin lupavelvollisten riskien seuranta, kunnan tiedon tarve pohjaveden laadusta - Toiminnanharjoittajat: ympäristö- ja maa-ainesottolupien tarkkailuvelvoitteiden täyttäminen Lohjanharjun pohjavesialueen veden laatua vedenottamoilla ja vesijohtoverkossa seurataan kattavasti myös Lohjan kaupungin terveysvalvonnan hyväksymässä vesilaitoksen talousveden valvontatutkimusohjelmassa. Tähän raporttiin on sisällytetty talousveden valvontatutkimusohjelman tulokset vedenottamoilta otetuista talousvesianalyyseistä vuodelta 2010. Pohjaveden yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden määrästä ja laadusta koko pohjavesialueella. Pohjavedessä mahdollisesti havaittavien haitta-aineiden päästölähteen selvittäminen ja levinneisyyden arviointi helpottuvat, kun tarkkailujen tulokset raportoidaan yhdessä yhteenvetoraportissa. Tarkkailuun liittymällä eri osapuolet voivat myös saada kustannussäästöjä, kun mahdolliset päällekkäisyydet näytteenotossa voidaan poistaa ja olemassa olevia havaintoputkia voidaan hyödyntää eri tahojen kesken. Yhteistarkkailussa noudatetaan Lohjan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen teettämän Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelman periaatteita (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 2004). Lohjan kaupungin koordinoima yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 syksyllä. Tarkkailussa oli vuoden 2010 lopulla mukana 14 tahoa tai toiminnanharjoittajaa: Cembrit Oy Enics Finland Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy, (1.2.2010 saakka Lemminkäinen Katto Oy Kattoteollisuus, 1.2.2011 alkaen Nordic Waterproofing Oy) Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Suitiantien välivarastointialue Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus, Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Lohjan vesi- ja viemärilaitos Lohjan ympäristöyksikkö Marttilan Betonirakennus Oy, (vuoden 2011 alusta Peab Industri Oy) Rudus Betonituote Oy Soraset Yhtiöt Oy (nimi Niska & Nyyssönen Oy käytössä 31.12.2010 saakka) Skanska Infra Oy Vuoden 2010 tarkkailututkimuksen on toteuttanut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenoton on suorittanut sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Ennen yhteistarkkailun aloittamista tarkkailuvelvolliset luvanhaltijat olivat kukin osaltaan hoitaneet tarkkailunsa erillisinä toimeksiantoinaan. Tässä esitettävässä yhteenvetoraportissa on esitetty vuosien 2005 2010 aikana yhteistarkkailun puitteissa tuotetut pohjaveden mittaus- ja analyysitulokset. Terveysvalvonnan vedenottamoiden raakavesien tutkimukset tehdään erikseen, tässä yhteenvedossa tarkastellaan vain tuloksia. Karttamateriaalin pohjana on käytetty Maanmittaustoimiston kartta-aineistoa (lupa nro9/ MML/11). Havaintopisteiden sijaintitiedot ovat Oiva-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä. 2 POHJAVESIALUE 2.1 Perustietoa Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää, joka kulkee Hankoniemeltä Lohjan ja Hyvinkään kautta Lahteen ja edelleen Itä-Suomeen. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen: 0142851 A ja 0142851 B (kartta liitteessä 1). Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumisaluetta on 11,92 km². Muodostumisalue sijoittuu Salpausselän keskiosiin, jossa vettä johtavat hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat maan pintaan asti. Muodostuman liepeillä karkeammat kerrokset ovat vettä heikosti läpäisevien savi- ja silttikerrosten peittämiä, mikä johtaa paineellisen pohjaveden esiintymiseen joillakin alueilla. Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuma on syntynyt kallioiden väliin, jotka sijaitsevat keskimäärin 80 metriä meren pinnan yläpuolella. Kallionpinta nousee alueella lounaasta kohti koillista ja muodostuma on korkeimmillaan Lohjan asemalta koilliseen sijaitsevalla alueella, jossa muodostuma kohoaa 117 metrin korkeuteen (Eerikäinen & Huuhko 2004, Kukkonen 2002). Matalimmillaan (+15-+30 m mpy) alueen kallion pinnan taso on Pappilanselän alueelta kaakkoon suuntautuvassa kalliopainanteessa (Eerikäinen & Huuhko 2004). Lohjanharjun muodostuma on ympäristöönsä pohjavettä purkava. Yhteistarkkailualueella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen kohti Lohjanjärveä ja Lehmijärveä, mutta kaakkoisreunalla pohjavedet purkautuvat kaakkoon niin, että pohjavedenjakaja kulkee alueella pitkittäin, Salpausselän suuntaisesti. Lisäksi kalliokynnykset ohjailevat pohjaveden virtausta paikallisesti (Eerikäinen & Jylhä-Ollila 2004). Lohjanharjun arvioitu kokonaisantoisuus on 11 000 m³/vrk ja alueella on 12 pohjavedenottamoa, joista yhdeksän oli Lohjan vesilaitoksen käytössä vuonna 2010. Lisäksi Tytyrin kaivoksesta pumpataan vettä. Vuorokausikeskiarvona kaupunkilaisten käyttöön otettiin vuonna 2010 lähes 7000 m³. Kolme ottamoa on yksityisiä ja aiemmin varavedenottamona toiminut Porlan ottamo oli käytössä viiden kuukauden aikana vuonna 2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 7

2.2 Pohjaveden laadun riskitekijät Pohjavesialueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Toiminnan riskien suuruuden arvioimiseksi käytetään pisteytysmenetelmää, jossa huomioidaan asiantuntijoiden arvioimat sijaintiriskit ja päästöriskit. Riskimuuttujat pisteytetään siten, että riskin kasvaessa pistemäärä suurenee. Kokonaispistemäärän perusteella toiminnan riskit pohjavedelle jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja D, jolloin A-luokka kuvaa suurinta riskiä ja D-luokka vastaavasti pienintä arvioitua riskiä pohjavedelle (Kajander & Huuhko 2004). Riskiluokitusta on käytetty Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa. 3 NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT 3.1 Näytteenotto pohjavesiputkista ja kaivoista Havaintoputkien vedenpinnan korkeus on mitattu ennen putkien huuhtelutoimenpiteitä ja näytteenottoa putken suulta. Pohjaveden todellinen korkeus on laskettu mitatun syvyystiedon ja putkikorttiin merkityn, pohjavesiputken yläpään tarkan korkotiedon avulla. Tulokset ovat N60-korkeusjärjestelmän mukaiset. Pohjaveden pintaa kuvaavissa käyrissä saman alueen putket on saatettu hajauttaa eri kuviin, jos korkotasoerot ovat olleet suuria. Vesipinnan vaihtelut on näin saatu selkeämmin näkyviin. Pohjavesinäytteenotossa noudatettiin voimassa olevaa kansainvälistä standardia (ISO 5667-11) ja kansallisia ohjeistuksia (Rintala & Suokko 2008). Ennen näytteenottoa vettä on pyritty pumppaamaan vähintään kolme kertaa havaintoputken vesitilavuuden verran tai veden kirkastumiseen saakka, yleensä noin 20 30 min/putki. Näytteet on otettu pääsääntöisesti pumppaamalla ja paikan päällä mitattiin lämpötila sekä tehtiin aistinvaraiset havainnot vedestä. Öljyhiilivetymäärityksiä varten näytteet otettiin pohjavesikerroksen yläosasta. Huonosti toimivien, antoisuudeltaan heikkojen putkien osalta tyhjentäminen on tehty mahdollisuuksien mukaan etukäteen ja näytteenotossa on käytetty uppopumpun lisäksi myös pohjavesinoutimia. Hyvin syvien pohjavesiputkien näytteenotossa saatetaan joutua käyttämään noudinta. Kaivoista ja porakaivoista vesinäyte on otettu hanasta tai muuten soveltuvalla tavalla (kaivosta suoraan näyteastiaan). 3.2 Vesinäytteiden analysointi Vesianalyyseistä on vastannut Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FI- NAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/ IEC 17025: 2005). Akkreditoituja alihankintalaboratorioita on käytetty mm. öljyhiilivety- ja haih- 8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

tuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet, liuottimet) määrityksissä. Öljyhiilivetymääritys sisältää hiilivetyjakeet C 10 C 40 jaoteltuna keskitisleisiin (C 10 C 21 ) ja raskaisiin öljyjakeisiin (C 21 C 40 ). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) määritys käsittää yhteensä 107 yhdistettä, sekä halogenoidut että ei-halogenoidut yhdisteet. Torjunta-aineiden monijäämämenetelmä käsittää kaasukromatografisella GC/MSD-menetelmällä esille saatavat yhdisteet ja/tai nestekromatografisella LC/MSD -menetelmällä analysoitavat yhdisteet. Metallit on määritetty pääsääntöisesti liukoisina pitoisuuksina, eli analyysi on tehty suodatetusta (0,45 μm) pohjavesinäytteestä. Analyysimenetelmät, mittausepävarmuudet ja määritysrajat on esitetty liitteessä 4. Analyysitulokset on toimitettu luvanhaltijoiden lisäksi tiedoksi valvoville viranomaisille. 3.3 Poikkeavien tilanteiden periaatteet Laboratoriolla on laatujärjestelmän mukaiset ohjeet ja pohjavesinäytteenotossa erilliset ohjeet toimintamenetelmistä poikkeavissa tilanteissa. Mikäli vedestä määritetty laatutekijä poikkeaa merkittävästi aiemmista tuloksista tai talousveden laatusuositukset tai -vaatimukset ylittyvät, ilmoitetaan poikkeamasta välittömästi analyysituloksen valmistuttua toiminnanharjoittajalle ja toiminnanharjoittajan kanssa sovittavalla tavalla Lohjan kaupungin ympäristöyksikön viranomaisille. Tulosten perusteella viranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin, yleensä vähintään otetaan uusintanäytteet ja tilannetta seurataan. 4 SÄÄTILA VUONNA 2010 Lohjan Porlan havaintoasemalla koko vuoden 2010 keskilämpötila oli 4,5 C, mikä on yli puoli astetta matalampi kuin vertailukauden (1971 2000) keskimääräinen lämpötila (5,2 C). Alkuvuosi oli kylmä ja etelässä oli paljon lunta. Toukokuussa oli lämmintä ja kesä heinäkuussa hellettä. Marraskuun puolivälissä alkoi kylmä jakso ja marras joulukuussa saatiin runsaasti lunta (Ilmatieteen laitos 2010). Lohjalla sademäärä vuonna 2010 oli 625 mm, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 2009 (621 mm). Vertailukauden 1971 2000 keskimääräinen sadesumma vuodessa Porlan havaintoasemalla oli 709 mm. Kuvassa 1 on esitetty Lohjan Porlan havaintoaseman kuukausittaiset sademäärät ja keskilämpötilat vuosina 2005 2010. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 9

mm 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Sademäärä ja lämpötila Lohjalla, Porlan havaintoasemalla sademäärä keskilämpötila C 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 tammi.05 touko.05 syys.05 tammi.06 touko.06 syys.06 tammi.07 syys.07 tammi.08 syys.08 tammi.09 syys.09 tammi.10 syys.10 Kuva 1. Sademäärät ja keskilämpötilat Lohjan Porlan havaintoasemalla vuosina 2005 2010 5 TULOKSET Tulokset on käsitelty vedenottamoiden arvioitujen valuma-alueiden mukaisesti. Yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien tai tahojen havaintopisteistä määritetyt analyysit on lueteltu liitteessä 5, kaikkien analyysien tulokset ja testausselosteet on toimitettu viranomaisille ja toiminnanharjoittajille erillisenä koosteena. Vedenottamoiden raakavedestä määritetyt analyysit ovat liitteessä 2. Pohjaveden laatua on verrattu STM:n asetusten 401/2001 (pienten yksiköiden talousvesikaivot) ja 461/2000 (vesilaitosvedet) ohjearvoihin sekä pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNa 341/2009). 5.1 Myllylampi/Porla Lohjanharju 5.1.1 Yleistä Alueella on kaksi vedenottamoa, Myllylampi ja Porla, joiden lisäksi yhteistarkkailussa vuonna 2010 olivat mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintopisteet ja Enics Finland Oy:n velvoitetarkkailuun liittyvät pohjavesiputket sekä Länsi-Louhenkadulla että Gunnarlan tehtaalla. Elcoteq Lohja Oy lopetti toimintansa Lohjalla vuoden 2007 lopulla ja samassa yhteydessä siirtyi Enics Oy:n toiminnot Gunnarlaan. Vuonna 2010 pohjavesitarkkailua suoritettiin molemmissa kohteissa Enicsin toimesta, Länsi-Louhenkadun jälkitarkkailun viimeiset näytteet otettiin toukokuussa 2010. Lisäksi yhteistarkkailuun tuli mukaan Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Alueelle tehdyn suojelusuunnitelman (Öhberg & Hintikainen 2003) mukaan merkittävimpiä riskejä alueen pohjavedelle aiheuttavat vanhat maanalaiset öljysäiliöt, huoltoasematoiminta, vanhat kaatopaikat, teollisuus- ja yritystoiminta, kuljetukset ja tienpito. Alueella on polttoaineen jakeluasemien maaperäkunnostuksiin ja ympäristölupiin liittyvää määräaikaista pohjaveden tarkkailua, joka ei ole mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa. 5.1.2 Vedenottamoiden seuranta 5.1.2.1 Myllylammen vedenottamo Myllylammen pohjavedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella keskellä omakotitaloaluetta, Lohjanharjun rinteessä. Alueen keskimääräiseksi tuotoksi on arvioitu 1300 m³/d (Öhberg & Hintikainen 2003). Myllylammen vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 28.9.1987 päivättyyn lupaan 59/1987/1. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1195 m³/vrk, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Myllylammen vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 65, 66, 77). Vedenottamon havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju kartassa kuvassa 2 ja vuosien 2005 2010 korkeusmittaustulokset kuvassa 3. Kuva 2. Osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 11

Myllylammen vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa ja yksi uusintanäytteenotto). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Joulukuussa 2010 veden mikrobien kokonaismäärä oli koholla, 160 pmy/ml, mutta uusintanäytteessä mikrobimäärä oli laskenut normaalille tasolle. Toukokuussa 2010 ottamon veden kloridipitoisuus (25 mg/l) oli vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden (25 mg/l) tasolla. Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). mmpy 41,00 Myllylammen vedenottamo mmpy 39,00 Porlan vedenottamo 40,00 39,00 38,00 37,00 36,00 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 65 66 77 38,00 37,00 36,00 35,00 34,00 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 1462 1784 1790 Kuva 3. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Myllylammen ja Porlan vedenottamoilla 5.1.2.2 Porlan vedenottamo Porlan vedenottamo sijaitsee Lohjan keskustan länsipuolella, Myllylammen kaupunginosan omakotialueen ja Lohjanjärven välisellä ranta-alueella. Porlan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu 22.9.1987 päivättyyn lupaan 52/1987/1. Luvan on myöntänyt Länsi-Suomen vesioikeus. Porlan vedenottamo on ollut pitkään varavedenottamona, mutta keväällä 2009 ottamo otettiin käyttöön. Vuonna 2010 ottamo oli käytössä viiden kuukauden ajan (touko kesäkuu ja elo lokakuu), jolloin vedenottamolta pumpattiin vettä keskimäärin 249 m³/vrk. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Porlan vedenottamon alueella veden korkeutta tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1462, 1784, 1790). Vedenottamon havaintoputkien sijainti on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju kartassa kuvassa 2 ja vuosien 2005 2010 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 3. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Porlan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kolme kertaa vuoden 2010 aikana (touko-, syysja lokakuussa). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaaliskemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Lokakuussa 2010 vedenottamon vedestä analysoitiin koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml (laatusuositus 0 pmy/100 ml). Myös mikro-organismien lukumäärä (22 C) oli syys- ja lokakuussa kohonnut (76 86 pmy/ml), pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäismäärää (STM:n asetus 461/2000), mutta vedessä ei saa olla epätavallisia muutoksia. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haittaaineita. 5.1.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.1.3.1 Enics Finland Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Enics Finland Oy:n Lohjan elektroniikka- ja sähkötuotteita valmistava tehdas toimi syksyyn 2007 saakka Neitsytlinnan kaupunginosassa Länsi-Louhenkadulla Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 A) asuinalueen vieressä. Toiminta siirtyi alkuvuodesta 2008 kokonaisuudessaan Gunnarlaan Elcoteqin vanhalle tehtaalle, joka sijaitsee samalla pohjavesialueella kuin Länsi-Louhenkadun toimipaikka. Pohjaveteen aiheutuvat riskit tehtaan alueella voivat aiheutua kemikaalien huolimattomasta käsittelystä tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan päästön vuoksi. Riski on pieni, sillä tehdasalueen riskikohteet sijaitsevat sisätiloissa, piha-alueet on asfaltoitu ja käsiteltävät kemikaalimäärät ovat pieniä (Ihonen & Onnila 2006). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Porlan vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä Gunnarlan tehtaasta pohjoisen ja luoteen väliseen suuntaan ja Myllylammen vedenottamo noin 1,5 km tehtaasta lännen ja luoteen väliseen suuntaan sekä golfkentän vedenottamo noin 1,4 km tehtaasta etelään. Pohjaveden virtaussuunta on luoteen suuntaan Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamon suuntaan. Orsiveden virtaussuunnan on arvioitu kulkevan lounaaseen golfkentän vedenottamolle päin. Alueen maaperä on hyvin vettä johtavaa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 13

Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt 10.4.2008 66 Elcoteqin Gunnarlan tehtaan ympäristöluvan (Dnro 425/67/678/2005, 228, 21.9.2006) siirtämisestä Enics Finland Oy:lle. Tämän ympäristöluvan mukaan yrityksen toiminta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (2.06, 3.06) ja yhden orsivesiputken (4.06) vedenkorkeutta ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa. Seurattavat vedenlaatutekijät vuonna 2010 olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (liuottimet). Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun tehtaan tarkkailu perustui Lohjan ympäristölautakunnan ympäristölupapäätökseen Dnro 192/67/678/2005, 229, 21.9.2006. Lohjan ympäristölautakunta on päättänyt 14.8.2008 160 rauettaa ympäristölupapäätöksen, koska kaikki toiminta on siirretty Gunnarlan tehtaalle. Rauetuspäätöksen mukaan yrityksen tulee jatkaa Länsi-Louhenkadun toimintapisteessä pohjaveden tarkkailua hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Toukokuussa 2010 otettiin vesinäytteet pohjaveden havaintoputkista 6.06 ja TB1 ja vedenlaatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat sähkönjohtavuus, ph, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet (liuottimet). Määritettyjen tulosten perusteella ympäristöviranomainen päätti, että jälkitarkkailu voidaan lopettaa eikä marraskuussa 2010 enää otettu näytteitä. Gunnarlan tehtaan ja Länsi-Louhenkadun havaintopisteiden sijainnit on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju kartassa kuvassa 2. Tulokset Länsi-Louhenkadun pohjavesitarkkailu päättyi toukokuussa 2010, kohteesta otettiin yhdet näytteet kuluneen vuoden aikana. Gunnarlan tehtaan tarkkailussa otettiin seurantaan liittyvät näytteet touko- ja marraskuussa. Tuloksia on esitetty kuvissa 4 6 ja taulukossa 1. Gunnarlan alueella orsiveden pinnankorkeus laski vuoden 2010 aikana ja marraskuussa vesinäytteessä todettiin haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC-yhdisteet) pieniä pitoisuuksia isopropyylitolueenia ja terpeeneihin kuuluvia aineita, alfa- ja beta-pineeniä sekä limoneeniä. Alfa-pineeni on tärpätin pääkomponentti. Havaintopisteistä otettiin uusintanäytteet tammikuussa 2011, jolloin orsivesipisteestä 4.06 todettiin vastaavat VOC-yhdisteet. Aineiden alkuperä on edelleen epäselvä ja tilannetta seurataan vuoden 2011 puolella tarkemmin. Orsiveden ph-arvot vuonna 2010 alittivat talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5 molemmilla mittauskerroilla. Pohjavesipisteissä ei todettu VOC-yhdisteitä ja tutkitut veden ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle annetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000). Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

mmpy 43,0 42,5 42,0 41,5 Pinnankorkeudet, Länsi-Louhenkatu 6.06 TB1 mmpy 64,0 62,0 60,0 58,0 56,0 54,0 Pinnankorkeudet, Gunnarlan tehdas 2.06 3.06 4.06 41,0 52,0 50,0 Kuva 4. Pinnankorkeudet vuosina 2007 2010 Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteissä 9,0 ph, Länsi-Louhenkatu 9,0 ph, Gunnarla 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6.06 TB1 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 2.06 3.06 4.06 6,0 6,0 Kuva 5. ph arvot vuosina 2007 2010 Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteissä ms/m 20 18 16 14 12 10 8 Sähkönjohtokyky, Länsi-Louhenkatu 6.06 TB1 ms/m Sähkönjohtokyky, Gunnarla 2.06 20 3.06 4.06 18 16 14 12 10 8 Kuva 6. Sähkönjohtavuudet vuosina 2007 2010 Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteissä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 15

Taulukko 1. Öljyhiilivetypitoisuudet ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet vuonna 2010 Enics Finland Oy:n Länsi-Louhenkadun ja Gunnarlan tehtaan seurantapisteissä Enics Finland Oy Öljyhiilivedyt, μg/l VOC-yhdisteet toukokuu 10 marraskuu 10 toukokuu 10 marraskuu 10 6.06 pohjavesi <50 - ei todettu - TB 1 pohjavesi <50 - ei todettu - 2.06 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu 3.06 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu 4.06 orsivesi <50 <50 ei todettu p-isopropyylitolueeni 4 μg/l alfa-pineeni 2 μg/l beta-pineeni <0,5 μg/l limoneeni 1 μg/l 5.1.3.2 Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostus Toiminnan ja riskien kuvaus Tynninharjulla sijaitseva Ojamonkankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1962 1966, jolloin sinne läjitettiin noin 24 000 m³ jätettä. Kaatopaikka-alueen pinta-ala on noin 6 600 m² ja jätetäytön paksuus vaihtelee 0,6 2,7 m. Jätetäytön helposti hajoava orgaaninen materiaali on jo hajonnut ja kaatopaikkakelpoisuustutkimuksen mukaan jäte luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella. Lohjan kaupunki kunnostaa kaatopaikka-alueen ja työt on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2010 2011. Vanhan kaatopaikan pohjaveteen aiheuttamat riskit vähenevät kunnostuksen valmistuttua. Kunnostuksessa on tarkoitus saada kaatopaikan sisäiset vedet hallintaan pintarakenteiden ja vesien viemäröintien avulla. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Kaatopaikka-alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (0142851 A). Myllylammen vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä koillisessa. Myös pohjaveden virtaussuunta on koilliseen, kohti vedenottamoa (ympäristölupapäätös UUS-2008-Y-327-111, YS 1092). Maaperä jätetäytön alla on hiekkaa tai silttistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös savea. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksen 10.9.2009, Dnro UUS- 2008-Y-327-111, No YS 1092 mukaisesti kaatopaikan sisäisen veden, pohjaveden ja viemäriin johdettavan veden sekä kaatopaikkakaasujen tarkkailusta laadittiin erillinen tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy, Ojamonkankaan kaatopaikan tarkkailuohjelma nro 82127788, 16.12.2009). Tässä Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun yhteenvedossa käsitellään tulokset pohjaveden osalta. Tarkkailuohjelman mukaisesti ensimmäinen laaja näytteenottokierros toteutettiin toukokuussa 2010 ja syksyn näytteet otettiin lokakuussa ohjelman mukaisesti. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Kaatopaikan alueella tarkkaillaan pohjaveden pinnankorkeuksia havaintopisteistä L1, GA2, GA3, 10.05, 1/09, 2/09 ja 3/09 ja vedenlaatua havaintopisteistä 10.05, 1/09, 2/09 ja 3/09 kaksi kertaa vuodessa liitteen 5 mukaisesti. Vuonna 2010 määritettäviä vedenlaatutekijöitä olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, happipitoisuus, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, TOC, COD Mn, sulfaatti, kloridi, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittityppi, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet, fenoliset yhdisteet, torjunta-aineet ja metallit (Fe, Zn, Al, As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, V). Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvien havaintopisteiden sijainnit on esitetty osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju kuvan 2 kartassa. Tulokset Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesitarkkailu aloitettiin vuonna 2010 ja havaintopisteiden tuloksia on esitelty kuvissa 7 12 ja taulukoissa 2 4. Pohjaveden ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason (6,5 9,5) pisteissä 1/09, 2/09 ja 10.05. Vuonna 2010 mitatut kloridipitoisuudet (24 47 mg/l) havaintopisteissä 1/09, 2/09 ja 3/09 ylittivät lähes joka kerran ympäristölaatunormin 25 mg/l. Havaintopisteessä 3/09 ylittyi ammoniumtypelle annettu talousveden laatusuosituspitoisuus (400 μg/l) molemmilla mittauskerroilla, mitatut NH₄-N pitoisuudet olivat 410 610 μg/l. Kaatopaikka-alueen pohjavedestä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 2010. Myös metallipitoisuudet olivat yleisesti ottaen pieniä, useimmat pitoisuudet jäivät alle menetelmän määritysrajan. Ainoa ympäristölaatunormin tasolle yltänyt alkuaine oli koboltti havaintopisteessä 3/09 toukokuussa 2010, jolloin mitattu pitoisuus oli 2 μg/l. Fenolisista yhdisteistä todettiin bisfenolia:ta 0,07 0,83 μg/l havaintopisteistä 1/09, 2/09 ja 10.05. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin kaikista havaintopisteistä. 1,2-dikloorietaanin pitoisuus ylitti tai oli lähellä talousvedelle annetta laatuvaatimusta toukokuussa 2010 havaintopisteessä 1/09 ja lokakuussa 2010 pisteessä 10.05. Todennäköisesti muualta kulkeutunutta bensiinin lisäainetta MTBE:tä (46 180 μg/l) määritettiin kaikista havaintoputkista ympäristölaatunormin 7,5 μg/l ylittävät pitoisuudet, yhdisteen haju- (15 μg/l) ja makukynnykset (40 μg/l) (Tidenberg ym. 2009) ylittyivät kaikissa todetuissa tapauksissa. Muita todettuja VOC yhdisteitä olivat trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, bentseeni, sykloheksaani ja isopropanoli. Torjunta-aineista todettiin rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä tai hajoamistuotteita. 2,6-dibentsoamidin (BAM) pitoisuus 0,13 μg/l ylitti yksittäiselle torjunta-aineelle annetun enimmäispitoisuuden 0,10 μg/l toukokuussa 2010 havaintopisteessä 2/09. Lisäksi todettiin mekoproppia pienet pitoisuudet havaintopisteissä 1/09 ja 2/09. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 17

mmpy 59,5 59,0 58,5 58,0 57,5 57,0 56,5 56,0 55,5 55,0 54,5 Pinnankorkeudet, Ojamonkangas L1 GA2 GA3 1/09 2/09 3/09 mg/l 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 Happi kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 1/09 2/09 3/09 10.05 Kuva 7. Pinnankorkeudet ja happipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010, pinnankorkeuskuvaan on lisätty myös vuodesta 2008 lähtien mittaustietoja ympäristöhallinnon POVET-pohjavesirekisteristä ms/m 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sähkönjohtavuus 1/09 2/09 3/09 10.05 7,0 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,2 6,1 6,0 ph 1/09 2/09 3/09 10.05 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 8. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 mg/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kloridi 1/09 2/09 3/09 10.05 mg/l 30 25 20 15 10 5 0 Sulfaatti 1/09 2/09 3/09 10.05 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 9. Kloridi- ja sulfaattipitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

mmol/l 3,5 Kokonaiskovuus mmol/l 6,0 Alkaliteetti 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1/09 2/09 3/09 10.05 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 1/09 2/09 3/09 10.05 0,0 0,0 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 10. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 μg/l 700 600 500 400 300 200 100 0 Ammoniumtyppi 1/09 2/09 3/09 10.05 μg/l 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Nitraattityppi 1/09 2/09 3/09 10.05 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 11. Ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 μg/l 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Kokonaistyppi 1/09 2/09 3/09 10.05 μg/l 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kokonaisfosfori 1/09 2/09 3/09 10.05 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 12. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 19

Taulukko 2. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 VOC - yhdisteet, μg/l talousveden laatuvaatimus / ymp.normi 1/09 touko10 1/09 loka10 2/09 touko10 2/09 loka10 3/09 touko10 3/09 loka10 10.05 touko10 10.05 loka10 1,2-dikloorietaani 3,0 / 1,5 μg/l 4 ei todettu ei todettu ei todettu 2 ei todettu ei todettu 3 trikloorieteeni summapit. 0,5 ei todettu <0,05 ei todettu <0,05 ei todettu ei todettu ei todettu tetrakloorieteeni 10 / 5 μg/l <0,05 ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu bentseeni 1,0 / 0,5 μg/l <0,05 ei todettu ei todettu ei todettu <0,05 ei todettu ei todettu ei todettu MTBE - / 7,5 μg/l 180 ei todettu 75 46 93 50 ei todettu 140 sykloheksaani - / - ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu <1 ei todettu ei todettu ei todettu isopropanoli - / - ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu ei todettu 5 Taulukko 3. Fenolisten yhdisteiden pitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä vuonna 2010 Fenoliset yhdisteet, μg/l 1/09 touko10 1/09 loka10 2/09 touko10 2/09 loka10 10.05 touko10 10.05 loka10 bisfenoli A 0,47 0,15 ei todettu 0,83 0,07 0,43 Taulukko 4. Torjunta-ainepitoisuudet Ojamonkankaan havaintopisteissä toukokuussa 2010 Torjunta-aineet, μg/l toukokuu 2010 1/09 2/09 10.05 BAM (2,6-dibentsoamidi) ei todettu 0,13 <0,02 Mekoproppi+Mekoproppi-P 0,03 <0,01 ei todettu 5.1.4 Yleisseuranta 5.1.4.1 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Toiminnan ja riskien kuvaus Vuonna 2009 yhteistarkkailuun mukaan tulleet pohjaveden yleistä tilaa kuvaavat seurantapisteet PT2, PT3 sijaitsevat samalla Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 A) kuin seurannasta pois jääneet pisteet SK200 ja 107. Havaintopiste PT2 sijaitsee noin 200 m etäisyydellä kaakkoon vanhasta havaintopisteestä 107, joka oli 1960-luvulla toimintansa lopettaneen kaatopaikan lähellä. Hautausmaa-alue on pisteestä PT2 noin 250 m etäisyydellä idän suunnassa ja valtatie 25 kulkee noin 100 m etäisyydellä. Havaintopiste PT3 sijaitsee Tynninharjulla pienteollisuusalueella alle 200 m etäisyydellä valtatiestä 25. Vuonna 2009 liitettiin tarkkailuun myös havaintopiste SK500, joka sijaitsee Muijalassa Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 B) aivan kantatien 1125 läheisyydessä. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjaveden virtaussuunta havaintopisteestä PT2 on luoteeseen Porlan ja mahdollisesti Myllylammen vedenottamoille päin. Porlan ottamolle on matkaa noin 800 m ja Myllylammen ottamolle noin 1,1 km. Havaintopiste PT3 sijaitsee noin 1,7 km etäisyydellä etelään Myllylammen vedenottamosta, lähellä arvioidun valuma-alueen rajaa. Alueiden maaperä on hyvin vettä johtavaa. Havaintopiste SK500 sijaitsee noin 2,0 km etäisyydellä Lehmijärven vedenottamosta, valuma-alueen reunalla. Oletettu pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen / länteen kohti vedenottamoa. Pohjavesiseuranta Havaintopisteiden PT2 ja PT3 pinnankorkeudet mitattiin helmi-, touko-, elo- ja joulukuussa, vedenlaatu tutkittiin toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Pisteistä PT2 ja PT3 seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, haju, sameus, väriluku, sähkönjohtavuus, ph, happi, kokonaiskovuus, kloridi, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Havaintoputken SK500 vedenlaatu tutkittiin toukokuussa 2010 liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraisten kenttämääritysten lisäksi ph, sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus. Havaintoputkien sijainnit on esitetty kuvassa 2 (Myllylampi/Porla Lohjanharju) ja kuvassa 39 (Lehmijärvi). Tulokset Mittaustuloksia on esitetty kuvissa 13 ja 14 sekä taulukossa 5. Pohjavesinäytteet vuonna 2010 otettiin toukokuussa, pinnankorkeudet havaintopisteistä PT2 ja PT3 mitattiin lisäksi helmi-, eloja marraskuussa. mmpy 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47 Pinnankorkeudet, PT2 ja PT3 PT3 PT2 mmpy 83 82 81 80 79 78 77 Pinnankorkeudet, SK500 SK500 Kuva 13. Pinnankorkeudet Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 2007 2010, tiedot ennen vuotta 2009 ovat ympäristöhallinnon POVET-pohjavesirekisteristä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 21

Kuva 14. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä vuosina 2009 2010 Taulukko 5. Vedenlaadun määritystuloksia Lohjan ympäristöyksikön havaintopisteissä toukokuussa 2010, H = Hajuton, LRV = lievä rikkivedyn haju Lohjan ympäristöyksikkö PT2 PT3 SK500 ohjearvo STMa 461/2000 Lämpötila C 9,5 11,3 8,3 Haju H LRV H Sameus FNU 3,6 1,8 Väriluku <5 <5 O2 mg/l 5,9 6,8 Happi% Kyll % 52 62 Sähkönjohtavuus ms/m 12,9 56 82,5 «250 ph 7 7,3 7,6 6,5-9,5 CODMn mg O2 /l <1 <1 «5 Kok.kovuus mmol/l 0,46 2,2 Cl mg/l 7,5 62 190 «250 / «25 NO2-N μg/l <2 <2 «150 NO3-N μg/l 610 950 «11 000 NH4-N μg/l <4 <4 «400 Fe μg/l <25 <25 «200 Mn μg/l <5 <5 «50 Öljyhiilivedyt μg/l <50 <50 AOX μg/l 51 31 VOC-yhdisteet ei tod. tetrakloorieteeni μg/l <0,5 «10 Havaintopisteen PT2 vesinäytteen AOX-arvo oli 51 μg/l, mikä viittaa orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden (esim kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Havaintopisteen PT3 vedessä todettiin pieni määrä (<0,5 μg/l) tetrakloorieteeniä, talousveden enimmäispitoisuus tetra- ja trikloorieteenin yhteispitoisuudelle on 10 μg/l. Vuoden 2009 toukokuussa pohjavedessä havaittiin trikloorieteeniä (<0,5 μg/l). Näytteen AOX-arvo oli 31 μg/l. Muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000), eikä näytteessä todettu öljyhiilivetyjä. Kloridipitoisuus (62 mg/l) ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Kuten vuotta aiemminkin havaintopisteen SK500 kloridipitoisuus (190 mg/l) ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. 5.1.5 Yhteenveto osa-alueen Myllylampi/Porla Lohjanharju pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Myllylampi/Porla Lohjanharju -osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia 19 havaintopisteestä ja orsiveden pinnankorkeutta yhdestä havaintopisteestä. Vuonna 2010 alueen pohjaveden pinnankorkeudet pysyivät melko tasaisina, suuria muutoksia ei esiintynyt vuoden aikana eikä muutosta aiempiin korkeustasoihin ollut. Orsiveden pinta Gunnarlassa oli loppuvuodesta laskusuunnassa. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2010 pohjaveden laatua 10 havaintopisteestä ja orsiveden laatua yhdestä pisteestä. Enics Finland Oy:n jälkiseurannassa olevan Länsi-Louhenkadun havaintopisteiden vedenlaatu toukokuussa 2010 oli hyvä, eikä vesinäytteissä todettu öljyhiilivetyjä tai haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). Pohjavesiseurantaa ei enää jatketa Enics Finland Oy:n toimesta Länsi-Louhenkadulla. Sen sijaan Gunnarlan tehtaan tarkkailussa havaittiin orsivedessä pienet pitoisuudet VOC-yhdisteisiin kuuluvia terpeenejä, alfa- ja beta-pineeniä sekä limoneeniä, sekä isopropyylitolueenia. Orsiveden ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5 molemmilla mittauskerroilla. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Ojamonkankaan vanhan kaatopaikka-alueen pohjavesi oli monessa havaintopisteessä hapanta ja ph alitti talousvedelle annetun tavoitetason 6,5 9,5. Pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät useassa havaintopisteessä ympäristölaatunormin 25 mg/l. Ammoniumtypen talousveden laatusuosituspitoisuus (400 μg/l) ylittyi havaintopisteessä 3/09. Fenolisista yhdisteistä todet- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 23

tiin bisfenoli A:ta 0,07 0,83 μg/l kolmesta havaintopisteestä. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) todettiin kaikista havaintopisteistä: 1,2-dikloorietaania todettiin kolmesta eri havaintoputkesta 2 4 μg/l, pitoisuudet olivat lähellä talousvedelle annettua enimmäispitoisuutta 3 μg/l; MTBE:tä määritettiin melko suuret pitoisuudet (46 180 μg/l) kaikista havaintoputkista. Bensiinin lisäaine MTBE:n ympäristölaatunormi 7,5 μg/l ylittyi selvästi. Yhdiste ei todennäköisesti liity kaatopaikan päästöihin, sillä MTBE:tä on käytetty Suomessa vuodesta 1991 lähtien. MTBE on erittäin vesiliukoinen ja hitaasti biohajoava, joten se voi kulkeutua veteen liuenneena kauas päästölähteestä. Yhdisteen päästöt ympäristöön tapahtuvat bensiinin jakelun, varastoinnin ja käytön yhteydessä (Tidenberg ym. 2009). Muita todettuja VOC-yhdisteitä olivat trikloorieteeni, tetrakloorieteeni, bentseeni, sykloheksaani ja isopropanoli. Torjunta-aineista todettiin rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä tai hajoamistuotteita. 2,6 dibentsoamidin (BAM) pitoisuus 0,13 μg/l ylitti yksittäiselle torjunta-aineelle annetun enimmäispitoisuuden 0,10 μg/l toukokuussa 2010. Lisäksi todettiin pienet pitoisuudet mekoproppia. Missään näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä ja määritetyt metallipitoisuudet olivat pieniä. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa todettiin kohonneet AOX-pitoisuudet (31 51 μg/l). Tynninharjun alueen havaintopisteestä PT3 määritettiin pieni määrä (<0,5 μg/l) tetrakloorieteeniä ja kloridin pitoisuus oli edellisvuoden tapaan melko korkea, 62 mg/l, mikä ylittää ympäristölaatunormin 25 mg/l. Vedenottamoiden veden laatu Alueella seurattiin kahden vedenottamon (Myllylampi ja Porla) raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Myllylammen vedenottamon veden mikrobiologisten pesäkkeiden (22 C) lukumäärä oli joulukuussa 160 pmy/ml, pesäkkeiden lukumäärälle ei ole annettu enimmäismäärää (STM:n asetus 461/2000), mutta vedessä ei saa olla epätavallisia muutoksia. Uusintanäytteessä pesäkkeiden lukumäärä oli taas normaalilla tasolla (7 pmy/ml). Toukokuussa 2010 ottamon veden kloridipitoisuus (25 mg/l) oli vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden (25 mg/l) tasolla. Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Porlan vedenottamon vedestä analysoitiin lokakuussa 2010 koliformisia bakteereja 1 pmy/100 ml (laatusuositus 0 pmy/100 ml). Myös mikro-organismien lukumäärä (22 C) oli syys- ja lokakuussa kohonnut (76-86 pmy/ml). Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

5.2 Kaivola Keskilohja 5.2.1 Yleistä Alueella sijaitsee Kaivolan vedenottamo. Yhteistarkkailussa ovat mukana Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy (1.2.2010 saakka Lemminkäinen Katto Oy, Kattoteollisuus, 1.2.2011 alkaen Nordic Waterproofing Oy) ja Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa. Suurimman riskin alueen pohjavedelle muodostavat yritystoiminta sekä öljysäiliöt. Alueella on suoritettu öljyvahingon pilaaman maaperän kunnostusta. 5.2.2 Vedenottamoiden seuranta 5.2.2.1 Kaivolan vedenottamo Kaivolan vedenottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 1,3 km² ja alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1000 m³/d. Maaperän vedenjohtavuus Pappilankorven ja Gruotilan alueilla on melko heikko. Vedenottamon kohdalla vettä johtavien kerrosten päällä on savea (Kajander & Huuhko 2004). Kaivolan vedenottamon pohjavesitarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 1.10.1987 päivättyyn lupaan 60/1987/1. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 791 m³/vrk, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2009. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (havaintopisteet 1774, 1776, 1777). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos. Havaintoputkien sijainti on esitetty Kaivola-Keskilohjan osa-alueen kartassa kuvassa 15 ja vuosien 2005-2010 korkeusmittaustulokset kuvassa 16. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 25

Kuva 15. Osa-alueen Kaivola Keskilohja pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla mmpy 42,00 41,00 40,00 39,00 38,00 37,00 36,00 35,00 34,00 33,00 Kaivolan vedenottamo 1774 1776 1777 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 16. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Kaivolan vedenottamolla Kaivolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 2010 vedenottamon raakavesinäytteessä oli 270 μg/l rautaa ja 95 μg/l mangaania. Raudan laatusuositus 200 μg/l ja mangaanin laatusuosituspitoisuus 50 μg/l ylittyivät. Raudan ja mangaanin aiheuttamat haitat talousvedessä ovat pääasiassa teknisiä ja esteettisiä. Muilta osin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.2.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.2.3.1 Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy 1.2.2010 saakka Lemminkäinen Katto Oy, Kattoteollisuus 1.2.2011 alkaen Nordic Waterproofing Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Lemminkäisen kattoteollisuustehdas sijaitsee Keskilohjan teollisuuskortteleiden alueella, joka on pientalovaltaisen asutuksen ympäröimä. Tehtaalla valmistetaan bitumikermejä ja kattolaattoja sekä teiden ja katujen bitumikumipaikkausmassoja. Kattohuopatehdas on toiminut paikalla vuodesta 1954 lähtien. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas kuulu suurten riskikohteiden luokkaan B. Päästöriskikuvauksissa on mainittu tehtaan säiliöt, öljy- ja nestekaasuvarastot sekä bitumijalostetuotteet. Toiminnan indikaattoriaineita ovat öljyt ja liuottimet (Kajander & Huuhko 2004). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 1,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 2,2 km:n etäisyydellä tehdasalueesta itä-koilliseen. Moisionpellon vedenottamo sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä pohjoiseen. Pohjaveden pinta on alueella melko lähellä maanpintaa. Tehdas sijaitsee osittain Kaivolan vedenottamon arvioidulla valuma-alueella lähellä Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden välistä pohjavedenjakajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin, virtausyhteys Moisionpellon ottamolle on mahdollinen mutta epätodennäköinen (ympäristölupapäätös / 24.6.2010 128, Dnro 628/67/679/2006). Maaperä on hienoa hiekkaa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan tarkkailu vuonna 2010 perustui Lohjan ympäristölautakunnan 16.10.2003 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 1294/67/678/01. Yrityksen toi- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 27

minta-alueella tarkkaillaan kahden pohjavesiputken (LE1/04, LE2/04) vedenkorkeutta ja veden laatua kerran vuodessa toukokuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat öljyhiili-vedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). Jatkossa näytteet otetaan uuden ympäristöluvan (Lohjan ympäristölautakunta 24.6.2010 128, Dnro 628/67/679/2006) mukaisesti, jolloin pohjavesinäytteistä määritetään öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden lisäksi ph, sameus, sähkönjohtavuus ja raskasmetallit. Havaintoputkien sijainnit on esitetty Kaivolan osa-alueen kuvan 15 kartassa. Tulokset Tehdasalueen pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 17 ja vedenlaadun tulokset taulukossa 6. Vesinäytteet otettiin toukokuussa 2010 ja näytteistä tutkittiin öljyhiilivedyt sekä VOC -yhdisteet. Pohjavedessä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. mmpy 54,2 54,0 53,8 53,6 53,4 53,2 53,0 52,8 52,6 Pinnankorkeudet, Lemminkäinen kattoteollisuus LE1/04 LE2/04 touko.05 touko.06 Kuva 17. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan alueella Taulukko 6. Vedenlaadun määritystuloksia Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan havaintopisteissä vuonna 2010 Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy LE1/04 LE2/04 Lämpötila C 7,6 11,6 Haju hajuton hajuton Ulkonäkö harmaa, samea väritön, kirkas Öljyhiilivedyt μg/l <50 <50 VOC-yhdisteet μg/l ei todettu ei todettu 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

5.2.3.2 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan Puhtaanapito Ky:n toimipaikka sijaitsee Pappilankorven teollisuusalueella osoitteessa Teollisuuskatu 9. Toimintaan kuuluu ongelmajätteiden välivarastointia, energiajätteen siirtokuormausta ja jätteiden lajittelua. Toiminnanharjoittajan mukaan suurimmat riskit pohjaveteen ovat onnettomuuden tai vahingon seurauksena tapahtuvat nestepäästöt. Nestemäiset jätteet varastoidaan säiliöissä ja konteissa, joiden alla on valuma-altaat. Polttoainejätteitä sisältävät säiliöt ovat asfaltoidulla alueella, josta hulevedet johdetaan viemäriverkostoon. Kiinteistön alueelle asennettiin syyskuussa 2010 uusi pohjaveden havaintoputki 8_10. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Lähin pohjavedenottamo, Kaivola, sijaitsee noin 600 m etäisyydellä toimipaikasta etelä-kaakkoon. Pappilankorven vedenottamo sijaitsee noin 1,2 km etäisyydellä kohteesta koilliseen ja Moisionpellon vedenottamo on noin 1,4 km päässä luoteessa. Toimipaikka sijaitsee Lohjanharjun I-luokan pohjavesialueella (0142851 B) lähellä arvioitua Kaivolan ja Moisionpellon vedenottamoiden valuma-alueiden rajaa. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti Kaivolan vedenottamolle päin. Maaperä on täytemaan alapuolella silttiä ja savea. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailu perustuu Uudenmaan ympäristökeskuksen 18.1.2006 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-2004-Y-591-111 No YS 98. Päätöksen mukaisesti yrityksen toiminnan vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkaillaan laitosalueen vaikutuspiirissä olevasta pohjavesiputkesta. Aiemmin käytetty havaintopiste POL1 sijaitsi melko kaukana Peltomaan kiinteistöstä ja sivussa pohjaveden virtaussuunnan suhteen. Uusi havaintopiste 8_10 sijaitsee toiminta-alueen Kaivolan vedenottamon puoleisella reunalla. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman (3.7.2006/Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry) mukaan vedenlaatu tutkitaan kerran vuodessa. Vuonna 2010 pohjavesinäyte otettiin syyskuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat ph, sähkönjohtavuus, hapettuvuus (COD Mn ), öljyhiilivedyt ja orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC). Havaintoputken sijainti on esitetty Kaivolan osa-alueen kuvan 15 kartassa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 29

Tulokset Ennen näytteenottoa mitattiin pohjaveden pinnankorkeus, mikä oli -663 cm putken päästä mitattuna. Havaintoputkea ei ole vielä vaaittu. Vedenlaatutulokset on esitetty taulukossa 7. Kemiallinen hapenkulutus eli hapettuvuus (COD Mn ) oli korkea, 51 mgo₂/l, ja ylitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 5 mgo₂/l. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta eloperäisestä aineesta, joka voi olla humusta, jätevettä tai luonnonhuuhtoumaa. Taulukko 7. Vedenlaadun määritystuloksia Lohjan puhtaanapito Ky:n havaintopisteessä vuonna 2010 Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa ohjearvo STMa 461/2000 8_10 lämpötila C 8,6 ulkonäkö ruskea, samea haju lievä tunnistamaton haju ph 6,6 6,5-9,5 Sähkönjohtavuus ms/m 25,4 «250 CODMn mg O2/l 51 «5 Öljyhiilivedyt μg/l <50 TOC mgc/l 5,4 5.2.4 Yhteenveto Kaivola Keskilohjan osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Kaivola Keskilohjan osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia kuudesta havaintopisteestä. Kaivolan vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet olivat loppuvuodesta 2010 korkeammalla tasolla alkuvuodesta. Helmikuussa 2010 pinnankorkeudet olivat 60 75 cm matalammalla tasolla kuin loppuvuodesta 2009. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2010 pohjaveden laatua kolmesta havaintopisteestä. Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy:n kattoteollisuustehtaan havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). Lohjan Puhtaanapito Ky:n uudessa havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä, mutta kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) oli 51 mgo₂/l ja ylitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 5 mgo₂/l. 30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Kaivolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Kaivolan vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania toukokuussa 2010. Muilta osin veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.3 Moisionpelto 5.3.1 Yleistä Alue on laaja ja sisältää lukuisia riskikohteita. Merkittävimpiä riskitekijöitä pohjavedelle muodostavat huoltoasemat ja polttoaineiden varastointi, varikkotoiminta, vanhat kaatopaikat, tienpito, yritystoiminta ja öljysäiliöt. Gasum Oy on selvittänyt tarkemmin pohjavesiolosuhteita Lohjan Moisionpellon vedenottamon alueella vuonna 2009 painokairauksin sekä asentamalla uusia pohjaveden havaintoputkia liittyen kaasuputken rakentamisprojektiin. Alueella on yksi vedenottamo, Moisionpelto. 5.3.2 Vedenottamoiden seuranta 5.3.2.1 Moisionpellon vedenottamo Moisionpellon vedenottamo sijaitsee Lohjanjärven rannassa Salpausselkämuodostuman alarinteessä. Vedenottamolle kertyy vesiä Pappilanselän pohjukasta kaakkoon suuntautuvan kallioruhjeen kautta. Ruhje kerää pohjavettä ympäristöstään laajalta alueelta. Lisäksi alueelle virtaa pohjavettä Salpausselkämuodostuman pitkittäissuunnassa koillisesta. Valuma-alueen pinta-ala on noin 2,7 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 2000 m³ vuorokaudessa. Alueen pohjavesi on paineellista (Kajander & Huuhko 2004). Vedenottamo ottaa vetensä viidestä eri kaivosta. Moisionpellon vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 9.9.1987 päivättyyn lupaan 48/1987/1. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 272 m³/vrk, mikä on 45 m³/vrk enemmän kuin vuonna 2009. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Moision vedenottokaivojen alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (rautaputket 4, 1381, 1382, 1384). Havaintoputkien sijainti on esitetty Moisionpellon osa-alueen kartassa kuvassa 18 ja vuosien 2005 2010 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 19. Havaintoputki 1384 on ylivuotoputki eli vesipinta on putkenpään (+38,97) tasalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 31

Kuva 18. Moisionpellon osa-alueen pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla mmpy Moisionpellon vedenottamo 1381 42,00 1382 mmpy 48,00 Moisionpellon vedenottamo 4 41,00 47,00 40,00 46,00 39,00 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 45,00 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 19. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Moisionpellon vedenottamolla Pappilankorven ja Moisiopellon vedenottamoiden vesi johdetaan Tytyrin laitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Ottamoiden vedenlaatuanalyysit on tehty vuoteen 2010 saakka vedestä, joka edustaa molempia ottamoita. Toukokuussa 2010 otettiin omat näytteensä molemmilta ottamoilta, jolloin vedestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Suppeammat joka kuukausi tehtävät analyysit tehdään edelleen yhdistetystä näytteestä, vuonna 2010 nämä näytteet otettiin talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (11 näytteenottoa). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos ja näytteenoton suorittaa terveysvalvonta. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. 32 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 2010 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan Moisionpellon vedenottamon näytteessä oli atratsiinia 0,005 μg/l, 2,6-diklooribentsoamidia (BAM) 0,05 μg/l, atratsiinin desetyyli -johdannaista (DEA) 0,04 μg/l, atratsiinin desetyyli-desisopropyyli -johdannaista (DEDIA) <0,05 μg/l, terbutylatsiinin desetyyli -johdannaista <0,01 μg/l ja heksatsinonia 0,01 μg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 μg/l, mikä alittui kaikkien todettujen yhdisteiden osalta. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli 0,11 μg/l, mikä alittaa talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 0,50 μg/l. Toukokuussa 2010 Moisionpellon ottamon vedessä oli kloridia 50 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Vesinäytteen rautapitoisuus 330 μg/l ylittää laatusuositusarvon 200 μg/l, mutta mangaanipitoisuus 46 μg/l jää suosituspitoisuuden 50 μg/l alapuolelle. Muilta osin veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 5.4 Pappilankorpi 5.4.1 Yleistä Alueella sijaitsee Pappilankorven vedenottamo. Yhteistarkkailussa on lisäksi mukana Lohjan kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue. Rudus Oy Ab:n betoniasemalla on alueella pohjavesitarkkailua, mikä ei ole mukana yhteistarkkailussa. Suurimman riskin pohjavedelle aiheuttavat alueella sijaitsevat öljysäiliöt. Öljyvahingon seurauksena alueella on suoritettu maaperän kunnostusta. 5.4.2 Vedenottamoiden seuranta 5.4.2.1 Pappilankorven vedenottamo Pappilankorven vedenottamo sijoittuu Munkkaanojan laaksossa sijaitsevaan pitkittäisharjumuodostumaan. Vedenottamon kohdalla sijaitsevat vettä johtavat maakerrokset ovat paksujen savi-kerrosten alla 15-20 metrin syvyydessä. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,5 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1000-1100 m³ vuorokaudessa. Alueen pohjavesi on paineellista (Kajander & Huuhko 2004). Pappilankorven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 24.9.1987 päivättyyn lupaan 57/1987/1 ja 17.10.1990 päivättyyn lupaan 87/1990/1. Vuonna 2009 vedenot- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 33

tamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 120 m³/vrk, mikä on noin 40 m³/vrk enemmän kuin edellisen vuoden pumppausmäärä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket 83, OKS1, 1465). Havaintoputkien sijainnit on esitetty Pappilankorven osa-alueen kartassa kuvassa 20 ja vuosien 2005 2010 korkeusmittaustulokset kuvassa 21. Havaintoputki 83 on ylivuotoputki eli pohjavedenpinta on putkenpään (+37,40) tasalla. Pappilankorven ja Moisiopellon vedenottamoiden vesi johdetaan Tytyrin laitokselle raudan ja mangaanin saostamiseksi. Ottamoiden vedenlaatuanalyysit on tehty vuoteen 2010 saakka vedestä, joka edustaa molempia ottamoita. Toukokuussa 2010 otettiin omat näytteensä molemmilta ottamoilta, jolloin vedestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Suppeammat joka kuukausi tehtävät analyysit tehdään edelleen yhdistetystä näytteestä, vuonna 2010 nämä näytteet otettiin talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (11 näytteenottoa). Vedenlaadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos ja näytteenoton suorittaa terveysvalvonta. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Kuva 20. Pappilankorven osa-alueen pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

mmpy Pappilankorven vedenottamo, 1465 39,50 mmpy 50,00 Pappilankorven vedenottamo, OKS1 39,00 49,50 38,50 49,00 38,00 48,50 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 21. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Pappilankorven vedenottamolla Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 2010 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan Pappilankorven vedenottamon näytteessä oli atratsiinia <0,005 μg/l ja atratsiinin desetyyli-johdannaista (DEA) <0,01 μg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 μg/l, mikä alittui todettujen yhdisteiden osalta, kuten myös torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle annettu enimmäismäärä 0,50 μg/l. Pappilankorven ottamolta toukokuussa 2010 otetun vesinäytteen rautapitoisuus 780 μg/l ylittää laatusuositusarvon 200 μg/l, myös mangaanipitoisuus 280 μg/l on selvästi suurempi kuin laatusuosituspitoisuus 50 μg/l. Vedessä oli ummehtunut haju. Vedessä oli 32 mg/l kloridia, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Muilta osin veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 5.4.3 Lohjan kaupungin tarkkailu, kaupunkisuunnittelukeskus 5.4.3.1 Suitiantien välivarastointialue Toiminnan ja riskien kuvaus Lohjan kaupunki käyttää Suitiantien varrella olevaa varastoaluetta puhtaiden ylijäämämaiden välivarastointiin ja puutarhajätteen kompostointiin. Aiemmin 1990-luvulla aluetta on täytetty ylijäämämailla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 35

Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pappilankorven pohjavedenottamo sijaitsee noin 400 m alueelta kaakkoon. Alue sijaitsee vedenottamon suoja-alueen reunaosissa. Pohjaveden virtaussuunta on varastokentältä kohti vedenottamoa. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Varastointialueen pohjavesitarkkailu vuonna 2010 perustui Lohjan ympäristölautakunnan 17.8.2000 päivättyyn ympäristölupapäätökseen 207, 722/67/678/99. Toiminta-alueella tarkkailtiin yhden pohjavesiputken (5942) pinnankorkeutta neljä kertaa vuodessa ja veden laatua liitteen 5 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat väriluku, sähkönjohtavuus, ph, alumiini, rauta, mangaani, hapettuvuus (COD Mn ), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, AOX, öljyhiilivedyt ja koliformiset bakteerit sekä E.coli. Havaintoputken sijainti on esitetty Pappilankorven osa-alueen kuvan 20 kartassa. Tulokset Suitiantien välivarastointialueen pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 22. Vedenlaatutuloksia on esitetty kuvassa 23 ja taulukossa 8. Vuonna 2010 vesinäytteet havaintoputkesta 5942 otettiin toukokuussa ja marraskuussa. mmpy 39,00 38,90 38,80 38,70 38,60 38,50 38,40 38,30 38,20 38,10 38,00 Suitiantien välivarastointialue, pinnankorkeudet 5942 1465 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 helmi.11 touko.11 Kuva 22. Pohjaveden pinnankorkeudet Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteessä 5942 ja Pappilankorven vedenottamon havaintopisteessä 1465 vuosina 2005 2010 36 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

ms/m 21 20 19 18 17 16 15 touko.06 marras.06 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönj. ph 7,7 7,5 7,3 7,1 6,9 6,7 6,5 NO N μg/l 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 touko.06 marras.06 Typpiyhdisteet NO₃-N NH₄-N NH N μg/l 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kuva 23. Sähkönjohtavuus ja ph-arvot sekä ammoniumtypen ja nitraattitypen pitoisuudet Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteissä vuosina 2006 2010 Taulukko 8. Vedenlaadun määritystuloksia Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteessä vuonna 2010 Suitiantien välivarastointialue 5942 touko10 5942 marras 10 ohjearvo STMa 461/2000 ulkonäkö harmaa, samea väritön, kirkas haju hajuton hajuton Al, alumiini (liukoinen) μg/l <10 <10 200 Fe, rauta (liukoinen) μg/l 62 540 200 Mn, mangaani (liukoinen) μg/l 140 120 50 Öljyhiilivedyt μg/l <50 <50 AOX μg/l <5 <5 Liukoisen alumiinin pitoisuus vuonna 2010 oli molemmilla mittauskerroilla alle menetelmän määritysrajan 10 μg/l. Pohjaveden liukoinen rautapitoisuus oli keväällä suosituspitoisuuden alapuolella, mutta syksyllä määritettiin raudan pitoisuudeksi 540 μg/l, mikä ylittää talousvedelle annetun laatusuosituksen 200 μg/l. Mangaanipitoisuudet (120 140 μg/l) ylittivät molemmilla mittauskerroilla laatusuositusarvon 50 μg/l. Raudan ja mangaanin pitoisuudet pohjavedessä ovat tyypillisiä savisen alueen pohjavedelle. Muut tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä tai bakteereja. Toukokuussa 2010 pohjaveden NO₃-N-pitoisuudeksi mitattiin 1,6 mg/l, mutta marraskuussa pitoisuus oli laskenut menetelmän määritysrajan alapuolelle (<0,010 mg/l). Nitraattitypen enimmäispitoisuus talousvedessä on 11 mg/l. AOX-pitoisuus oli sekä touko- että marraskuussa <5 μg/l. AOX-määritys kertoo adsorboituneiden orgaanisten halogeeniyhdisteiden kokonaismäärän (mm. klooratut yhdisteet). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 37

5.4.4 Yhteenveto Moisionpellon ja Pappilankorven osa-alueiden pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Moisionpellon osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lisäksi Gasum Oy:n maakaasuputkiprojektiin liittyen yrityksellä oli alueen pohjaveden pinnankorkeuksien seurantaa. Pappilankorven osa-alueella pohjaveden pinnankorkeuksia seurattiin myös neljästä havaintopisteestä. Moisionpellon vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet pysyivät samansuuruisina kuin aiempina vuosina. Kauempana ottamoalueesta havaintopisteessä 4 pohjaveden pinnankorkeudet laskivat loppuvuotta kohti mentäessä, myös vuonna 2009 pinnankorkeudet olivat laskusuunnassa. Pappilankorven vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet olivat matalimmalla tasolla elokuussa 2010, jolloin myös vedenottomäärät olivat suurimmillaan. Marraskuussa havaintopisteiden pinnantasot olivat palautuneet alkuvuoden tasolle. Moisionpellolla havaintopisteessä 1384 ja Pappilankorvessa pisteessä 83 vedenpinta on putken pään tasolla. Pohjaveden laatu Moisionpellon alueella ei ollut pohjavesiputkista laadun seurantaa. Pappilankorven alueella mitattiin vuonna 2010 pohjaveden laatua yhdestä havaintopisteestä (5942), joka kuuluu Suitiantien välivarastointialueen pohjavesitarkkailuun. Vuonna 2010 Suitiantien välivarastointialueen havaintopisteessä ei todettu bakteereja, öljyhiilivetyjä eikä AOX-yhdisteitä. Liukoisen raudan pitoisuus ylitti laatusuosituksen (200 μg/l) syksyllä 2010, liukoisen mangaanin pitoisuudet ylittivät laatusuosituksen (50 μg/l) sekä keväällä että syksyllä. Liukoisen alumiinin pitoisuus jäi menetelmän määritysrajan (10 μg/l) alapuolelle molemmilla mittauskerroilla. Muut tutkitut vedenlaadun ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM 461/2000). Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin kahden ottamon (Moisionpelto ja Pappilankorpi) vedenlaatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Ottamoiden vedenlaatuanalyysit on tehty vuoteen 2010 saakka vedestä, joka edustaa molempia ottamoita. Toukokuussa 2010 otettiin omat näytteensä molemmilta ottamoilta, jolloin vedestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Suppeammat (joka kuukausi tehtävät) analyysit tehtiin yhdistetystä näytteestä. Moisionpellon ja Pappilankorven vedenottamoiden vuoden 2010 yhteisnäytteissä ei todettu epätavallisia muutoksia mikrobiologisten pesäkkeiden määrässä eikä näytteissä ollut koliformisia tai E.coli-bakteereja. Yhteisnäytteiden sähkönjohtavuudet ja ph-arvot täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatusuositukset. 38 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Moisionpellon vedenottamolta toukokuussa 2010 otetussa näytteessä oli rautaa 330 μg/l, mikä ylittää laatusuositusarvon 200 μg/l. Vesinäytteen kloridipitoisuus oli 50 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Torjunta-aineista todettiin rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä tai hajoamistuotteita (atratsiini, 2,6-diklooribentsoamidi BAM, tertbutylatsiinin desetyyli, atratsiinin desetyyli DEA, atratsiinin desetyyli-desisopropyyli DEDIA, heksatsinoni). Torjunta-aineille annetut talousveden enimmäispitoisuudet alittuivat (yksittäisille yhdisteille 0,10 μg/l, torjunta-aineiden yhteispitoisuudelle 0,50 μg/l). Moisionpellon ottamon vedessä todettiin vuonna 2010 samoja torjunta-aineita kuin vuotta aikaisemmin pappilankorven ja Moisionpellon ottamoiden yhteisnäytteessä. Muilta osin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. Pappilankorven vedenottamolta toukokuussa 2010 otetussa näytteessä oli rautaa 780 μg/l, mikä ylittää laatusuositusarvon 200 μg/l, ja mangaania 280 μg/l, mikä ylittää suositusarvon 50 μg/l. Vesinäytteen kloridipitoisuus oli 32 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Pappilankorven alueella myös Suitiantien varastointialueen havaintopisteessä ylittyi suositusarvot raudan ja mangaanin osalta. Torjunta-aineista todettiin pienet määrät atratsiinia ja atratsiinin desetyyli -johdannaista (DEA). Muut tutkitut vedenlaatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 5.5 Lempola Lempoonsuo 5.5.1 Yleistä Alueella sijaitsee Lempolan ja Bonne Juomat Oy:n vedenottamot, joista Lempola on mukana yhteistarkkailussa. Lempolassa on suoritettu Lempolan kauppapuiston alueella öljyllä, PCB:llä sekä metalleilla pilaantuneiden maiden kunnostusta vuonna 2007. Kohteessa oli ollut varikko- ja pienteollisuustoimintaa sekä ampumarata-alue. Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä ovat tienpito, vanha kaatopaikka, entinen kunnostettava ampumarata ja öljysäiliöt. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 39

5.5.2 Vedenottamoiden seuranta 5.5.2.1 Lempolan vedenottamo Lempolan vedenottamon valuma-aluetta rajaavat kallioselänteet lähes koko matkalla. Valumaalueen pinta-ala on noin 1,2 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1100 m³/d. Vedenottamon kohdalla maaperä on melko hienorakeinen. Ottamon lounaispuoleisilla pelloilla vettä johtavia maakerroksia peittää savi (Kajander & Huuhko 2004). Lempolan vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 23.11.1963 päivättyyn lupaan 128/1963/1. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 848 m³/ vrk, edellisen vuoden pumppausmäärään ei ole suurta eroa. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta neljästä pohjavesiputkesta (putket 1001, 1002, 1003 ja 1004). Havaintoputkien sijainti on esitetty Lempola Lempoonsuon osa-alueen kartassa kuvassa 24 ja vuosien 2005 2010 korkeusmittaustulokset on esitetty kuvassa 25. Lempolan vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Kuva 24. Lempolan osa-alueen pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla 40 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

mmpy 38,00 Lempolan vedenottamo 36,00 34,00 32,00 30,00 28,00 1001 1002 1003 1004 26,00 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 25. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Lempolan vedenottamolla Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Tutkittujen ominaisuuksien osalta veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.5.3 Yhteenveto Lempola Lempoonsuon osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lempola Lempoonsuon osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lempolan vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2010 olivat vähän matalammalla tasolla kuin vuonna 2009, matalimmillaan pohjavedenpinta oli elokuussa. Kolmen edellisen vuoden aikana pinnankorkeuksissa ei ole ollut merkittävää muutosta. Pohjaveden laatu Lempolan alueella ei ollut pohjavesiputkista laadun seurantaa. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Lempolan vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 41

Lempolan vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.6 Takaharju Perttilä 5.6.1 Yleistä Alueella sijaitsee Takaharjun vedenottamo. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Rudus Betonituote Oy ja Lehmijärven Romu ja Rauta Oy. Skanska Infra Oy:n Valtatie 1:n rakentamiseen liittyneen meluvallityömaan pohjavesien jälkitarkkailu kuuluu myös yhteistarkkailuun. Pohjaveden pilaantumisen riskitekijöitä alueella ovat huoltoasematoiminta, maa-ainestenotto, tienpito sekä teollisuus- ja yritystoiminta. Valtatiellä 1 (E18) on Takaharjun valuma-alueella laaduntarkkailupisteitä, jotka eivät ole mukana yhteistarkkailussa. Tien rakentamiseen liittyvässä tarkkailussa on seurattu pohjavedestä tyypillisten vedenlaatua kuvaavien parametrien lisäksi metallien (mm. Pb, Hg, Cd, Cr), hiilivetyjen ja eräiden VOC-yhdisteiden pitoisuuksia (Onnila & Takala 2011). Valtatien läheisyydessä kloridipitoisuudet olivat paikoin erittäin korkeita ja havaintopisteessä SK900 todettiin lyijyä 2 10 μg/l vuosien 2009 2010 aikana. 5.6.2 Vedenottamoiden seuranta 5.6.2.1 Takaharjun vedenottamo Takaharjun vedenottamon valuma-alue rajautuu koillisessa ja lounaassa kallioihin. Salpausselän keskiselänteen tuntumassa sijaitseva todennäköinen vedenjakaja muodostaa valuma-alueen kaakkoisrajan. Pohjaveden muodostuminen on alueella tehokasta vähäisen rakentamisen ja imeytymistä lisäävien sorakuoppien takia, tosin vedenottamon pohjoispuolelle valmistui loppuvuodesta 2005 moottoritie. Valuma-alueen pinta-ala on noin 1,25 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1300 m³/d. Vedenottamon kohdalla vettä johtavat maakerrokset sijaitsevat savikerroksen alla (Kajander & Huuhko 2004). Takaharjun vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 6.5.1971 päivättyyn lupaan 52/1971. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 801 m³/ vrk, mikä on yli 150 m³/vrk enemmän kuin vuonna 2009. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket 59, 66 ja 70). Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju - Perttilän osa-alueen kartassa kuvassa 26 ja vuosien 2005 2010 korkeusmittaustulokset ovat kuvassa 27. 42 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Kuva 26. Takaharjun osa-alueen pohjaveden havaintopisteet, kuvassa näkyy oikeassa reunassa myös Lehmijärven vedenottamon seurantapisteet sekä yhteistarkkailun ulkopuolelta havaintopiste SK900, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla mmpy 63,00 62,00 61,00 60,00 59,00 58,00 57,00 56,00 55,00 54,00 53,00 52,00 51,00 50,00 Takaharjun vedenottamo 59 66 70 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 27. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Takaharjun vedenottamolla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 43

Takaharjun vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.6.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.6.3.1 Rudus Betonituote Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Rudus Betonituote Oy:llä on ollut maa-aineksen ottotoimintaa Immulan kylän alueella entisen valtatien 25, nykyisen kantatien 1125 varrella ja alue on maisemoitu. Tehtaalla valmistetaan betoniputkia, -kaivonrenkaita ja -elementtikaivoja. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu suurten riskikohteiden luokkaan B (Kajander & Huuhko 2004). Toiminta käsittää betonituotteiden valmistusta sisätiloissa. Betonin sideaineena käytetään yleissementtiä tai sr-sementtiä, lentotuhkaa ei käytetä. Laitoksella käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä erilaisia kemikaaleja. Lisäksi tehtaalla käytetään erilaisia rasvoja ja öljyjä, jotka varastoidaan sisällä tuotantohallissa. Tehdas siirtyi syyskuussa 2009 maakaasun käyttöön, tätä aiemmin lämmitys tapahtui kevyellä polttoöljyllä. Toiminnasta syntyvää betonijätettä välivarastoidaan laitosalueella ja betonilietettä käsitellään erillisissä altaissa. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Alue sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta on mahdollinen virtausyhteys luoteen suunnassa sijaitsevalle Takaharjun vedenottamolle. Todennäköinen pohjaveden virtaussuunta laitoksen alueella on etelä-lounaaseen. Maaperän veden läpäisevyys on hyvä. Pohjaveden pinta on noin 20 metrin syvyydessä. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Rudus Betonituote Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan kaupungin ympäristölautakunnan 16.11.2006 myöntämään ympäristölupapäätökseen 285 Dnro 207/67/679/06. Vesinäytteitä otetaan neljästä pohjaveden havaintokohteesta 4.07, 5.07, 6.07 ja SK800 kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Tämän luvan mukaista seurantaa on suoritettu vuodesta 2007 lähtien. 44 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Veden laatumääritykset tehdään liitteen 5 mukaisesti ja seurattavat vedenlaatutekijät ovat ulko-näkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, öljy-hiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Havaintoputkien sijainti on esitetty Takaharju-Perttilä osa-alueen kuvan 26 kartassa. Tulokset Rudus Betonituotteen alueen pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 28 ja vedenlaatutuloksia on kuvissa 29 ja 30 sekä taulukoissa 9 ja 10. Pohjavesinäytteet otettiin toukokuussa ja joulukuussa 2010. Loppuvuodesta 2009 havaittujen lyijypitoisuuksien takia otettiin maaliskuussa 2010 ylimääräisiä näytteitä havaintopisteestä SK800. mmpy Pinnankorkeudet, Rudus Betonituote Oy 4.07 71,30 71,20 71,10 71,00 70,90 70,80 70,70 70,60 70,50 70,40 70,30 5.07 6.07 SK 800 Kuva 28. Pohjaveden pinnankorkeudet Rudus Betonituotteen havaintopisteissä vuosina 2007 2010 8,0 7,8 7,6 7,4 7,2 7,0 6,8 6,6 6,4 6,2 6,0 ph 4.07 5.07 6.07 SK 800 ms/m 30 25 20 15 10 5 0 Sähkönjohtokyky 4.07 5.07 6.07 SK 800 Kuva 29. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Rudus Betonituotteen havaintopisteissä vuosina 2007 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 45

μg/l Kromi 4.07 80 70 60 50 40 30 20 10 0 5.07 6.07 SK 800 laatuvaatimus mg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sulfaatti 4.07 5.07 6.07 SK 800 Kuva 30. Kromi- ja sulfaattipitoisuudet Rudus Betonituotteen havaintopisteissä vuosina 2007 2010 Taulukko 9. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden määritystuloksia Rudus Betonituotteen havaintopisteissä vuonna 2010 Rudus Betonituote Oy öljyhiilivedyt, μg/l VOC-yhdisteet toukokuu 10 joulukuu 10 toukokuu 10 joulukuu 10 4.07 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu 5.07 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu 6.07 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu SK800 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu Taulukko 10. Määritettyjen liukoisten metallien pitoisuudet Rudus Betonituotteen havaintopisteissä vuonna 2010, lisäksi maaliskuussa 2010 analysoitiin havaintopisteestä SK800 liukoista lyijyä <1 48 μg/l Rudus Betonituote Oy Kadmium Cd, μg/l Kupari Cu, μg/l Lyijy Pb, μg/l touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 4.07 pohjavesi <0,2 <0,2 <10 <10 <1 <1 5.07 pohjavesi <0,2 <0,2 <10 <10 <1 <1 6.07 pohjavesi <0,2 <0,2 <10 <10 <1 <1 SK800 pohjavesi <0,2 <0,2 <10 <10 <1 <1 Laatuvaatimus 5 μg/l 2000 μg/l 10 μg/l Alueen pohjaveden lyijypitoisuudet ovat olleet usean vuoden seurannan aikana matalat. Marraskuussa 2009 havaintopisteestä SK800 määritettiin Pb-pitoisuus 22 μg/l (suodattamaton näyte), ja uusintanäytteitä otettiin maaliskuussa 2010. Pohjaveden liukoisen lyijyn pitoisuudeksi määritettiin <1 μg/l ennen putken huuhtelua otetusta näytteestä ja 48 μg/l putken tyhjentämisen jälkeen. Seuraavissa näytteissä touko- ja joulukuussa 2010 ei todettu lyijyä pohjavedessä. Syytä lyijyn esiintymiselle yhdessä havaintopisteessä (SK800) ei saatu selville. Havaintoputkessa SK800 pohjavedenpinta on syvällä maanpinnasta (noin 38 m) ja ajoittain näytteet ovat huuhtelunkin jälkeen olleet melko sameita. Tuotantoalueen länsipuolella (noin 300 m alueen reunalta) 46 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

sijaitsevasta havaintopisteestä SK900 on määritetty vuosien 2009 2010 aikana lyijyä 2 10 μg/l (Onnila & Takala 2011). Pohjaveden kadmium- ja kuparipitoisuudet vuonna 2010 olivat matalia taulukon 5 mukaisesti. Myös kromipitoisuudet ovat pysyneet matalina, vuonna 2010 määritetyt Cr-pitoisuudet olivat <1 8 μg/l. Havaintopisteen 5.07 ph-arvo joulukuussa 2010 oli 6,3, mikä jää talousveden tavoitetason 6,5 9,5 alapuolelle. Tässä havaintopisteessä ph-arvot ovat neljän vuoden seurannan aikana olleet aina lievästi happamia. Muilta osin tutkitut ominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STMa 461/2000), eikä vesinäytteessä todettu öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. 5.6.3.2 Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy toiminta käsittää metallijätteen ja romun kierrätystoimintaa. Yritys on luokiteltu pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa suurten riskikohteiden luokkaan D. Kaapeliromusta ja sekalaisesta rautaromusta jalostetaan raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Käytössä on kaksi hallia, joissa on mm. kaapeliromun sulatusuuni, murskain ja granulointilaite. Kohteessa varastoidaan mm. tinajätettä, kupari- ja alumiinikappaleita, rautaromua sekä teräs-lankakaapeleita. Käsittelemätöntä kaapelia ja rautaromua varastoidaan maapohjalla piha-alueella. Kiinteistöllä on katetussa suoja-altaassa öljysäiliö (Kajander & Huuhko 2004). Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella on tehty vuonna 2007 maaperän haitta-ainetutkimuksia, joiden perusteella arvioitiin maaperän puhdistustarvetta (Teräväinen & Niemeläinen 2007). Tutkimuksessa todettiin ylimpien maakerrosten (0 40 cm) pilaantuneen raskasmetalleilla (Cu, Pb, Zn, Sb) ja öljyhiilivedyillä. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Takaharjun vedenottamo sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä lounaassa ja Lehmijärven ottamo on noin kilometrin päässä itä-kaakossa. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n toiminta-alue sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä Takaharjun vedenottamon arvioidusta valuma-alueesta. Takaharjun vedenottamolle ei oletettavasti ole hydraulista yhteyttä, mutta Lehmijärven suuntaan yhteys mahdollisesti on olemassa. Riippuen Lehmijärven vedenottamon pumppausmääristä, pohjaveden virtaussuunta on mahdollisesti koilliseen. Maaperä on melko heikosti vettä läpäisevää, pääasiassa savea. Pohjaveden pinta on noin 5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kaupunki laskee vesijohtovettä KAIVO3:een silloin, kun alueen pohjaveden pinta on niin alhaalla, että vesi kaivossa ei riitä. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 47

Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 4.10.2007 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 490/67/679/2006. Yhtiön toiminta-alueella tarkkaillaan yhden pohjaveden havaintopisteen (LRR1) ja kahden kaivon (KAIVO2 ja KAIVO3) veden pinnankorkeutta ja vedenlaatua kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat sameus, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), alumiini, kupari, lyijy, rauta, sinkki, tina, öljyhiilivedyt, VOC-yhdisteet ja PAH-yhdisteet. Havaintopisteiden sijainti on esitetty Takaharju Perttilä osa-alueen kuvan 26 kartassa. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosina 1999 2006 on tehty yhteenveto vuonna 2006 (Ranta, 2006). Tulokset Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteiden pohjaveden pinnankorkeudet ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 31 35 sekä taulukossa 11. Pohjavesinäytteet vuonna 2010 otettiin toukokuussa ja marraskuussa sekä uusintanäytteet PAH-analyysiä varten elokuussa 2010. mmpy 68 67 Pinnankorkeudet, Lehmijärven romu ja rauta LRR1 Kaivo2 Kaivo3 μg/l 300 250 200 Kupari 66 150 Kaivo2 65 100 50 Kaivo3 LRR1 64 0 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 31. Pohjaveden pinnankorkeudet ja kuparipitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010, vuoden 2010 Cu-määritykset on tehty suodatetusta (0,45 μm) näytteestä 48 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 ph Kaivo2 Kaivo3 LRR1 ms/m 25 20 15 10 5 0 Sähkönjohtokyky Kaivo2 Kaivo3 LRR1 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 32. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010 μg/l 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sinkki LRR1 Kaivo2 Kaivo3 μg/l 15 12 9 6 3 0 Lyijy LRR1 Kaivo2 Kaivo3 laatuvaatimus touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 33. Pohjaveden sinkki- ja lyijypitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010, vuoden 2010 metallimääritykset on tehty suodatetusta (0,45 μm) näytteestä mg/l 7 6 5 4 3 2 1 0 Alumiini Kaivo2 Kaivo3 LRR1 mg/l 30 25 20 15 10 5 0 Rauta Kaivo2 Kaivo3 LRR1 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 34. Pohjaveden alumiini- ja rautapitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010, vuoden 2010 metallimääritykset on tehty suodatetusta (0,45 μm) näytteestä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 49

mgo2/l Kemiallinen hapenkulutus CODMn mg/l Kloridi 70 60 50 40 30 20 10 0 Kaivo2 Kaivo3 LRR1 6 5 4 3 2 1 0 Kaivo2 Kaivo3 LRR1 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 35. Pohjaveden CODMn- ja kloridipitoisuudet Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010 Taulukko 11. Öljyhiilivetyjen, VOC- ja PAH-yhdisteiden määritystuloksia Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 Lehmijärven Romu ja Öljyhiilivedyt, μg/l VOC-yhdisteet PAH-yhdisteet Rauta Oy touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 touko 10 elo 10 marras 10 LRR1 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu naftaleeni <0,05 μg/l ei todettu ei todettu Kaivo2 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu naftaleeni <0,05 μg/l ei todettu ei todettu Kaivo3 talousvesi <50 <50 kloroformi <1 μg/l ei todettu ei todettu - ei todettu Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella pohjaveden ph vuonna 2010 oli pääosin hapanta (5,9 6,7) ja talousvedelle asetettu tavoitetaso alittui kaikissa havaintopisteissä lähes jokaisella mittauskerralla. Happamissa olosuhteissa metallien liukoisuus veteen lisääntyy. Havaintopisteen LRR1 näytteet olivat sameita. Vuonna 2010 metallimääritykset on tehty suodatetuista (0,45 μm) näytteistä. Liukoisen kuparin pitoisuudet havaintopisteessä Kaivo2 olivat 120 280 μg/l, talousveden laatuvaatimus 2000 μg/l alittui selkeästi, mutta ympäristölaatunormi 20 μg/l ylittyi. Lisäksi havaintopisteessä LRR1 oli toukokuussa ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus kuparia (39 μg/l), muut määritetyt Cu pitoisuudet jäivät menetelmän määritysrajan (10 μg/l) alapuolelle. Pohjaveden liukoiset sinkkipitoisuudet olivat <5 21 μg/l ja pitoisuudet olivat pienemmät kuin vuonna 2009. Lyijyn talousveden laatuvaatimus 10 μg/l alittui kaikissa vuoden 2010 näytteissä, suurin lyijypitoisuus (6 μg/l) määritettiin havaintopisteestä Kaivo2. Kaikki määritetyt tinapitoisuudet olivat <1 μg/l. Liukoisen alumiinin pitoisuudet havaintopisteissä LRR1 ja Kaivo2 vuonna 2010 olivat 650 1500 μg/l ja talousveden laatusuositus 200 μg/l ylittyi moninkertaisesti. Talousvesikaivon Kaivo3 Al pitoisuudet vuonna 2010 olivat <10 51 μg/l. Liukoisen raudan pitoisuudet talousvesikaivoa lukuun ottamatta ylittivät laatusuosituksen 200 μg/l: havaintopisteessä LRR1 oli rautaa 1300 2600 μg/l ja Kaivo2:ssa 370 380 μg/l. Alueen maaperä on savea ja oletettavasti ainakin osa 50 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

alumiini- ja rautapitoisuudesta on luontaista taustaa. Luonnonoloissa maaperän happamuus edesauttaa alumiinin liukenemista pohjaveteen. Raudan enimmäispitoisuus on asetettu teknisten ja esteettisten haittojen perusteella. Se ei aiheuta terveyshaittoja sellaisina pitoisuuksina, joiden esiintyessä veden nauttiminen sen ulkonäön ja maun perusteella on mahdollista. Kemiallinen hapenkulutus eli hapettuvuus COD Mn (14 40 mg/l) ylitti laatusuositusarvon 5 mg/l havaintopisteissä LRR1 ja Kaivo2, hapettuvuus on ollut korkea samoissa pisteissä aikaisempinakin vuosina. Hapettuvuusarvo kertoo vedessä olevasta orgaanisesta aineksesta, humuksesta. Havaintopisteiden kloridipitoisuudet vuonna 2010 olivat 1,8 4,9 mg/l eikä muutosta aiempiin vuosiin ole havaittavissa. Vuoden 2010 vesinäytteissä ei todettu öljyhiilivetyjä. Haihtuvista orgaanisista yhdisteitä (VOC -yhdisteet) todettiin toukokuussa 2010 kloroformia <1 μg/l talousvesikaivossa Kaivo3 ja kaivovedelle annettu trihalometaanien enimmäispitoisuus 100 μg/l alittui. Edellisen kerran samassa havaintopisteessä havaittiin kloroformia (<1 μg/l) vuoden 2008 toukokuussa. Havaintopisteessä LRR1 todettiin toukokuussa 2010 pieni määrä (<0,05 μg/l) PAH-yhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia. Edellisen kerran samassa havaintopisteessä havaittiin naftaleenia (0,06 μg/l) vuoden 2009 toukokuussa. Myös pisteessä Kaivo2 todettiin <0,05 μg/l naftaleenia. Koska samalla näytteenottokierroksella todettiin myös Skanska Infran meluvallityömaan jälkitarkkailussa naftaleenia, otettiin uusintanäytteet elokuussa 2010. Missään uusintanäytteessä ei todettu naftaleenia tai muita PAH-yhdisteitä. Talousveden enimmäispitoisuus PAH-yhdisteille on 0,1 μg/l, mutta asetus (STMa 461/2000) rajaa yhdisteet bentso(b)fluoranteeniin, bentso(k)fluoranteeniin, bentso(ghi) peryleeniin ja indaani(1,2,3-cd)pyreeniin, joita ei näytteissä todettu. PAH-yhdisteitä esiintyy luontaisesti maaöljyssä ja kivihiilessä ja niitä vapautuu ympäristöön polttoaineiden ja muun orgaanisen aineksen palamisprosesseissa. PAH-yhdisteiden esiintyminen pinta- tai pohjavedessä voi olla peräisin raskaista polttoöljyistä tai voiteluöljyistä (Piha ym. 2008). 5.6.3.3 Skanska Infra Oy, meluvallityömaa Toiminnan ja riskien kuvaus Skanska Infra Oy:n meluvallityömaa sijaitsi Lohjalla, Lohja-Lohjanharju moottoritien tielinjauksella ja Lehtomaan risteyssillan länsipuolella. Toiminta käsitti betonimurskeen hyödyntämisen meluvallirakenteisiin. Syksyllä 2006 alueelle vietiin betonimursketta, joka oli likaantunut mm. PAH- ja PCB-yhdisteillä sekä öljyhiilivedyillä. Kevään 2007 aikana likaantunut betonimurske ja sen pilaamat maat kaivettiin pois. Meluvallin rakennustyöt saatiin päätökseen heinäkuussa 2007. Pohjavesitarkkailu jatkuu ainakin kolmen vuoden ajan toiminnan päättymisestä, jonka jälkeen tulosten perusteella päätetään tarkkailun lopettamisesta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 51

Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Pohjavesien virtaus alueella suuntautuu pääsääntöisesti luoteeseen pois pohjavesialueelta ja vedenottamoilta kohti Lempoonsuota, virtaussuunnat ilmeisesti vaihtelevat mm. vedenoton ja pohjavesitilanteen mukaan. Takaharjun vedenottamo sijaitsee meluvallin itäisestä päästä, Lehtomaan risteyssillalta noin 300 m ja meluvallin länsipäästä noin 700 m kaakkoon (Kortesalo & Valpola 2004). Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Pohjaveden tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 17.6.2004 päivättyyn ympäristölupapäätökseen 71, 212/67/678/04. Pohjaveden laatua tarkkaillaan kahdesta pohjavesiputkesta (RS106 ja PS9) kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi seurantaan liitettiin marraskuussa 2007 havaintoputki 8.07. Putki 8.07 asennettiin alueelle, jossa oli varastoitu haitta-aineilla pilaantunutta betonimursketta. Jälkitarkkailua jatketaan ainakin toukokuun 2011 näytteenottoon saakka, saatujen tulosten perusteella viranomainen päättää tarkkailun lopettamisesta. Veden laatumääritykset vuonna 2010 tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat haju, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kloridi, sulfaatti, kadmium, kromi, kupari, lyijy, vanadiini, öljyhiilivedyt, PCB- ja PAH-yhdisteet. Havaintopisteiden sijainti on esitetty Takaharju-Perttilä osa-alueen kuvan 26 kartassa. Tulokset Meluvallin alueen pohjaveden pinnankorkeudet ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 36 38 sekä taulukoissa 12 ja 13. Pohjavesinäytteet Skanska Infra Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja joulukuussa 2010 sekä uusintanäytteet PAH-analyysiä varten elokuussa 2010. mmpy 56,0 55,0 54,0 Pinnankorkeudet, Skanska Infra Oy, meluvalli PS 9 RS 106 8.07 53,0 52,0 51,0 touko.06 marras.06 Kuva 36. Pohjaveden pinnankorkeudet Skanska Infra Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010 52 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

7,5 7,4 7,3 7,2 7,1 7,0 6,9 6,8 6,7 6,6 6,5 ph PS 9 RS 106 8.07 ms/m 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 Sähkönjohtokyky PS 9 RS 106 8.07 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 37. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan havaintopisteissä vuosina 2006 2010 mg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 Sulfaatti PS 9 RS 106 8.07 mg/l 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kloridi PS 9 RS 106 8.07 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 38. Sulfaatti- ja kloridipitoisuudet Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan havaintopisteissä vuosina 2006 2010 Taulukko 12. Määritettyjen metallien pitoisuudet Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan havaintopisteissä vuonna 2010, joulukuun 2010 määritykset tehty suodatetuista (0,45 μm) näytteistä Skanska Infra Oy Kadmium Cd, μg/l Kromi Cr, μg/l Kupari Cu, μg/l Lyijy Pb, μg/l Vanadiini V, μg/l touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 PS9 pohjavesi <0,08 <0,2 <1 <1 <0,8 <10 <0,8 <1 1,4 1 RS106 pohjavesi <0,08 <1 <0,8 <0,8 0,2 8.07 pohjavesi <0,08 <0,2 <1 <1 <0,8 <10 <0,8 <1 0,3 <1 Laatuvaatimus 5 μg/l 50 μg/l 2000 μg/l 10 μg/l Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 53

Taulukko 13. Öljyhiilivetyjen, PCB- ja PAH-yhdisteiden määritystuloksia Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan havaintopisteissä vuonna 2010 Skanska Infra Oy Öljyhiilivedyt, μg/l PCB-yhdisteet, μg/l PAH-yhdisteet touko 10 joulu 10 touko 10 joulu 10 touko 10 elo 10 joulu 10 PCB138: 0,002 PS9 pohjavesi <50 <50 <0,01 PCB153: 0,002 PCB180: 0,001 naftaleeni <0,05 μg/l ei todettu ei todettu RS106 pohjavesi <50 - <0,01 - naftaleeni <0,05 μg/l ei todettu - 8.07 pohjavesi <50 <50 <0,01 <0,01 naftaleeni <0,05 μg/l ei todettu ei todettu Skanska Infra Oy:n meluvallityömaan alueen kaikissa havaintopisteissä todettiin toukokuussa 2010 pieni määrä (<0,05 μg/l) PAH-yhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia. Koska myös Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella todettiin samaan aikaan naftaleenia, varmistettiin näytteenoton ja laboratorioanalyysien sekä kuljetusten aikana mahdollisesti tapahtuneet kontaminaatiomahdollisuudet. Naftaleeni yhdisteenä on helposti haihtuva ja yhdisteen esiintyminen pinta- tai pohjavedessä voi olla peräisin öljytuotteista. Naftaleenin haju- ja makukynnykset ovat 2,5 6 μg/l (WHO:n juoma-vesiasetus). Pohjaveden havaintopisteistä 8.07, PS9 ja RS106 otettiin elokuussa 2010 uusintanäytteet naftaleenin määrittämiseksi. Kaikki näytteet olivat aistinvaraisesti värittömiä ja kirkkaita sekä hajuttomia eikä laboratorioanalyysien mukaan näytteissä ei todettu naftaleenia. Näytteenoton yhteydessä havaittiin havaintopisteen RS106 läheisyydessä vuotava polttoainesäiliö, josta ilmoitettiin Lohjan ympäristöyksikköön. Joulukuussa 2010 havaintopisteestä PS9 määritettiin PCB-analyysin mukaan pienet pitoisuudet kongeneerejä nro 138 (0,002 μg/l), nro 153 (0,002 μg/l) ja nro 180 (0,001 μg/l). Talousvesiasetuksessa (STMa 461/2000) ei ole määritetty enimmäispitoisuutta PCB-yhdisteille. Juomavetenä käytettävän pohjaveden pilaantumisriskin perusteella määritetty enimmäispitoisuus PCB:n kongeneerien 28, 52, 101, 118, 138 ja 180 summalle on 0,030 μg/l (Reinikainen 2007, Suomen ympäristö 23) ja ympäristölaatunormi pohjaveden kemiallisen tilan arvioimiseksi on 0,015 μg/l. Havaintopisteen PS9 PCB-kongeneerien summapitoisuus on 0,005 μg/l, mikä alittaa em. juomavedelle annetun enimmäispitoisuuden ja ympäristölaatunormin. Pohjaveden pinnankorkeudet Takaharjun vedenottamon läheisyydessä (havaintopiste PS9 ja vesilaitoksen havaintopisteet 59 ja 66) ovat laskeneet lähes kolme metriä alkuvuoden 2010 aikana. Pinnankorkeudet olivat matalalla vielä elokuussa 2010, mutta marraskuussa oli havaittavissa selkeää nousua. Pinnankorkeuden suurella vaihtelulla voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun. Meluvallin alueen otettujen pohjavesinäytteiden muut tutkitut ominaisuudet vuonna 2010 täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Pohjaveden kromi-, kupari-, vanadiini- lyijy- ja kadmiumpitoisuudet olivat matalia ja pääosin määritysrajapitoisuuksien alapuolella. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet (18 30 mg/l) olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin ja talousveden laatusuositusarvo 250 mg/l alittui selkeästi. Sen sijaan kloridipitoisuus havaintopisteessä PS9 nousi marraskuussa 2010 pitoisuuteen 35 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l. Mui- 54 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

den pisteiden Cl-pitoisuudet olivat matalat (5,7 6,9 mg/l). Vuonna 2010 alueen havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä. 5.6.4 Yhteenveto Takaharju Perttilä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Takaharju Perttilä osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia 13 havaintopisteestä. Takaharjun alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2010 olivat matalammalla tasolla kuin vuonna 2009. Varsinkin pinnankorkeudet Takaharjun vedenottamon läheisyydessä laskivat lähes kolme metriä alkuvuoden 2010 aikana. Marraskuussa 2010 pinnankorkeudet kääntyivät nousuun kaikissa havaintopisteissä. Pohjaveden laatu Takaharjun alueella mitattiin vuonna 2010 pohjaveden laatua 10 havaintopisteestä. Rudus Betonituote Oy:n alueella pohjaveden lyijypitoisuudet ovat olleet usean vuoden seurannan aikana matalat (<1 μg/l). Loppuvuodesta 2009 ja alkuvuodesta 2010 määritettiin havaintopisteestä SK800 liukoisen lyijyn pitoisuudeksi <1-48μg/l. Seuraavissa näytteissä touko- ja joulukuussa 2010 ei todettu lyijyä pohjavedessä, eikä syytä lyijyn esiintymiselle saatu selville. Liukoisen kromin (<1 8 μg/l), kadmiumin (<0,2 μg/l) ja kuparin (<10 μg/l) pitoisuudet olivat matalia vuoden 2010 määrityksissä. Tuotantolaitoksen alueella ei todettu öljyhiilivetyjä tai VOC yhdisteitä. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n alueella pohjaveden ph vuonna 2010 oli pääosin hapanta (5,9 6,7). Liukoisen kuparin pitoisuudet havaintopisteessä Kaivo2 olivat 120 280 μg/l, talousveden laatuvaatimus 2000 μg/l alittui selkeästi, mutta ympäristölaatunormi 20 μg/l ylittyi. Pohjaveden liukoiset sinkkipitoisuudet olivat <5 21 μg/l ja pitoisuudet olivat pienemmät kuin vuonna 2009. Lyijyn talousveden laatuvaatimus 10 μg/l alittui kaikissa vuoden 2010 näytteissä ja kaikki määritetyt tinapitoisuudet olivat <1 μg/l. Liukoisen alumiinin pitoisuudet tuotantolaitoksen läheisyydessä vuonna 2010 olivat 650 1500 μg/l ja talousveden laatusuositus 200 μg/l ylittyi moninkertaisesti. Liukoisen raudan pitoisuudet talousvesikaivoa lukuun ottamatta ylittivät laatusuosituksen 200 μg/l (370 2600 μg/l). Kemiallinen hapenkulutus eli hapettuvuus COD Mn (14 40 mg/l) ylitti laatusuositusarvon 5 mg/l tuotantoalueen havaintopisteissä. Kloridipitoisuudet vuonna 2010 olivat matalat, 1,8 4,9 mg/l. Alueella ei todettu öljyhiilivetyjä, mutta haihtuvista orgaanisista yhdisteitä (VOC-yhdisteet) todettiin toukokuussa 2010 pieni pitoisuus (<1 μg/l) kloroformia talousvesikaivossa Kaivo3. Tuotantoalueen pohjavedestä analysoitiin toukokuussa 2010 pieni Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 55

määrä (<0,05 μg/l) PAH-yhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia, mutta elokuun uusintanäytteissä yhdistettä ei todettu. Skanska Infra Oy:n meluvallin alueella todettiin myös toukokuussa 2010 kaikissa havaintopisteissä pieni määrä (<0,05 μg/l) PAH-yhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia, mutta elokuun uusintanäytteissä yhdistettä ei todettu. Marraskuussa 2010 havaintopisteessä PS9 todettiin pienet pitoisuudet PCB:n kongeneerejä nro 138 (0,002 μg/l), nro 153 (0,002 μg/l) ja nro 180 (0,001 μg/l). Alueella vuoden 2010 aikana tapahtuneella pinnankorkeuden suurella vaihtelulla voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun. Pohjaveden kromi-, kupari-, vanadiini- lyijy- ja kadmiumpitoisuudet olivat matalia kuten myös sulfaattipitoisuudet (18 30 mg/l). Kloridipitoisuus havaintopisteessä PS9 nousi marraskuussa 2010 pitoisuuteen 35 mg/l, muiden pisteiden Cl-pitoisuudet olivat matalat (5,7 6,9 mg/l). Vuonna 2010 alueen havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä. Vedenottamon veden laatu Takaharjun vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Takaharjun vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.7 Lehmijärvi 5.7.1 Yleistä Alueella sijaitsee Lehmijärven vedenottamo. Vuonna 2009 yhteistarkkailuun tuli mukaan Lohjan kaupungin ympäristöyksikön havaintoputki SK500, josta löytyy kuvaus ja tulokset kappaleesta 5.1.4.1. Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu. Merkittävimpiä riskejä pohjavedelle aiheuttavat huoltoasema- ja yritystoiminta, maa-ainestenotto ja tienpito. Alueella on yhteistarkkailun lisäksi Valtatie 1:n rakentamiseen, maa-ainesottoon sekä pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittyvää pohjaveden tarkkailua. Lehmijärven alueella sijaitseva Partek Oy Ab oli mukana Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailussa vuonna 2005. Toiminta on loppunut alueella ja Uudenmaan ympäristökeskus antoi Partek Oy Ab:lle luvan lopettaa pohjavesitarkkailun (No YS 166/26.1.2006). 56 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

5.7.2 Vedenottamoiden seuranta 5.7.2.1 Lehmijärven vedenottamo Lehmijärven vedenottamo sijaitsee Salpausselän alarinteessä. Ottamon kohdalla on kallioruhje, joka on täyttynyt vettä johtavilla maalajeilla. Ottamon pohjoispuolella Kydönpellon alueella vettä johtavia maakerroksia peittävät savikerrokset ja pohjavesi on paineellista. Lehmijärven pohjukasta etelään suuntautuva kalliopainanne kerää pohjavettä Lehmijärven vedenottamolle laajalta alueelta, jonka katkaisevat kallioharjanteet koillisessa ja lounaassa. Salpausselän keskiselänteelle muodostuu maalajien virtausvastuksen vuoksi vedenjakaja, jolta pohjavettä virtaa myös muodostuman kaakkoisreunalle. Vedenottamon valuma-alueen pinta-ala on noin 1,9 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1700 m³/d (Kajander & Huuhko 2004). Lehmijärven vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 16.5.1990 päivättyyn lupaan 30/1990/1 ja 16.11.1993 päivättyyn lupaan 79/1993/2. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 1001 m³/vrk, mikä on noin 60 m³/vrk enemmän kuin vuonna 2009. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan veden korkeutta kolmesta pohjavesiputkesta (putket SK600, 13/89 ja 28/89). Havaintoputkien sijainnit on esitetty Lehmijärven osa-alueen kartassa kuvassa 39 ja vuosien 2005 2010 pohjaveden pinnankorkeustulokset ovat kuvassa 40. Lehmijärven vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 57

Kuva 39. Lehmijärven osa-alueen pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla mmpy 63,00 62,50 62,00 61,50 61,00 60,50 60,00 Lehmijärven vedenottamo 13/89 28/89 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 mmpy 73,00 72,50 72,00 71,50 71,00 70,50 70,00 Lehmijärven vedenottamo SK600 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 40. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Lehmijärven vedenottamolla Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 58 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

5.7.3 Yhteenveto Lehmijärven osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Lehmijärven osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia neljästä havaintopisteestä. Lehmijärven vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet vuonna 2010 olivat noin puoli metriä matalammalla tasolla kuin vuonna 2009, korkeustasot palasivat vastaamaan vuoden 2008 tilannetta. Pohjaveden laatu Vedenottamon vaikutusalueella mitattiin vuonna 2010 pohjaveden laatua yhdestä havaintopisteestä (SK500). Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus vuonna 2010 oli samaa suuruusluokkaa kuin vuotta aiemmin (190 mg/l) ja pitoisuus ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Kantatien 1125 läheisyys vaikuttaa pohjaveden kloridipitoisuuteen. Lehmijärven vedenottamon vedessä oli 18 mg/l kloridia. Vedenottamon veden laatu Lehmijärven vedenottamon raakaveden laatua seurattiin Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Lehmijärven vedenottamon veden laatu täytti jokaisella tutkimuskerralla hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty orgaanisia haitta-aineita. 5.8 Uusniitty Ratametsä 5.8.1 Yleistä Alueella sijaitsee Uusniityn vedenottamo. Toiminnanharjoittajista pohjaveden yhteistarkkailussa mukana ovat Cembrit Oy, Marttilan Betonirakennus Oy, Lemminkäinen Infra Oy ja Soraset Yhtiöt Oy (31.12.2010 saakka Niska & Nyyssönen Oy). Suurimpia pohjaveden riskitekijöitä ovat teollisuus- ja yritystoiminta, tienpito sekä alueen halki kulkeva rautatie. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 59

5.8.2 Vedenottamoiden seuranta 5.8.2.1 Uusniityn vedenottamo Uusniityn vedenottamo sijaitsee kallioylänteiden välissä olevassa pienessä painanteessa, johon kerääntyy ympäristöstä pohjavettä. Valuma-alueen pinta-ala on arvioitu varsin pieneksi, noin 0,3 km² ja sillä arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 250 m³/d (Kajander & Huuhko 2004). Vedenottamon pohjavedessä havaittiin syksyllä 2005 torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia. Ottamo ei ollut käytössä loppuvuoden 2005 ja elokuun 2008 välisenä aikana. Vuonna 2008 tehtyjen torjunta-aineanalyysien perusteella vedenottamo otettiin käyttöön loppuvuodesta 2008. Uusniityn vedenottamon tarkkailu perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden lupaan 52/1974. Vuonna 2010 vedenottamolta pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 214 m³/vrk, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Vesi johdetaan verkostoon käsittelemättömänä. Vedenottomäärät kuukausittain on esitetty liitteessä 3. Veden laadun tarkkailusta huolehtii kaupungin vesilaitos liitteen 5 mukaisesti. Vedenottamon alueella tarkkaillaan pohjaveden korkeutta neljästä havaintopisteestä (putket 71, 72, 73 ja 74) neljä kertaa vuodessa. Putket 72 ja 73 olivat suurimman osan vuotta 2010 kuivia. Havaintoputkien sijainti on esitetty Uusniitty-Ratametsän osa-alueen kartassa kuvassa 41 ja vuosien 2005-2010 pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 42. Kuva 41. Uusniitty Ratametsä osa-alueen pohjaveden havaintopisteet, pohjaveden muodostumisalueen rajaus merkitty yhtenäisellä sinisellä viivalla ja pohjavesialueen rajat katkoviivalla 60 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

mmpy Uusniityn vedenottamo 71 86,00 85,00 84,00 83,00 82,00 81,00 80,00 72 73 74 elo.05 marras.05 helmi.06 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 42. Pohjaveden pinnankorkeudet vuosina 2005 2010 Uusniityn vedenottamolla Uusniityn vedenottamolta pumpatusta vedestä otettiin terveysvalvonnan toimesta näytteet talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti kerran kuukaudessa (12 näytteenottoa). Toukokuun 2010 vesinäytteestä tehtiin perustutkimusta laajemmat fysikaalis-kemialliset määritykset. Vedestä tehdyt analyysit ja tulokset on esitetty liitteissä 2a ja 2b. Terveysvalvonnan valvontatutkimusohjelman tulokset Toukokuussa 2010 tehdyn torjunta-aineanalyysin mukaan Uusniityn vedenottamon vesinäytteessä oli atratsiinia 0,09 μg/l, atratsiinin desetyylijohdannaista (DEA) 0,02 μg/l, desisopropyyliatratsiinia (DIA) 0,02 μg/l, desetyyli-desisopropyyliatratsiinia (DEDIA) <0,05 μg/l, simatsiinia 0,02 μg/l, tertbutylatsiinia 0,02 μg/l ja tetrabutylatsiinin desetyylijohdannaista <0,01 μg/l. Torjunta-aineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 μg/l, mikä alittui kaikkien todettujen yhdisteiden osalta. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli 0,17 μg/l, mikä alittaa talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 0,50 μg/l. Toukokuussa 2010 Uusniityn ottamon vedessä oli kloridia 54 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Muilta osin veden laatu täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 61

5.8.3 Toiminnanharjoittajien seuranta 5.8.3.1 Cembrit Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehdas ja pintakäsittelylaitos sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Pintakäsittely-yksikkö aloitti toimintansa erillisessä tehdasrakennuksessa keväällä 2009. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta ja rakennuskaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta. Cembrit Oy:n Lohjan tehdas valmistaa ja pinnoittaa rakennuslevyjä kuitusementistä rakennusten ulko- ja sisäverhoukseen. Tuotannon raaka-aineena käytetään sementtiä, selluloosaa ja mineraalisia täyteaineita sekä pigmenttejä. Tehdas siirtyi prosessivesien osalta suljettuun kiertoon vuoden 2000 alussa. Prosessivedet johdetaan öljynerotusyksikköön, josta sekä öljy että vesi kierrätetään uudestaan prosessiin. Öljynerotusyksikkö tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti. Saniteettijätevedet johdetaan viemäriverkkoon. Piha-alueen sadevedet on viemäröity lähiojan kautta Ratametsän altaalle. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu riskikohteiden luokkaan A (Kajander & Huuhko 2004). Toiminnassa käytetään raaka-aineina mm. sementtiä, kalkkifilleriä, kiillettä, alumiinisilikaattia ja selluloosaa sekä erilaisia pigmenttejä. Lisäksi tehtaalla käsitellään tai varastoidaan pieniä määriä liuottimia ja voiteluöljyjä. Vuoden 2006 jälkeen laitos ei ole käyttänyt raskasta polttoöljyä tai nestekaasua. Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 300 m etäisyydellä tehdasalueelta etelään. Alueella esiintyy pohjois-koillinen etelä-lounas -suuntainen kallioselänne, joka ohjaa tehdasalueen läntisen osan pohjaveden virtauksen kohti Uusniityn vedenottamoa. Pohjavedenpinnan noustessa virtaus voi ohjautua myös kaakkoon. Maakerrosten paksuus alueella vaihtelee noin 8 metristä lähes 30 metriin. Maaperä koostuu pääasiassa lajittuneista hiekka ja sorakerroksista. Pohjavedenpinta on tehdasalueella 8 14 m syvyydellä maanpinnasta. (Kivimäki 2009) Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Cembrit Oy:n tarkkailu vuonna 2010 perustui Lohjan ympäristölautakunnan 11.2.2009 päivätyn ympäristölupapäätöksen 10, Dnro 300/67/678/2008. Uudessa päätöksessä edellytettiin mm. yhteenvetoraportin tekemistä alueen maaperä- ja pohjavesiselvityksistä. Yhteenveto tehtiin syksyllä 2009 (Kivimäki 2009). Päätöksessä edellytettiin myös uutta pohjavesitarkkailuohjelmaa, mikä hyväksyttiin elokuussa 2010 (Kivimäki 2010). Huhtikuussa 2010 tehtiin tehtaan alueella pohjaveden laadun perusselvitys (Kivimäki 2010, Maaperä ja pohjavesitutkimus tehdasalueella) ja tarkkailuohjelmaa täydennettiin tulosten perusteella. 62 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Uuden tarkkailuohjelman mukaisesti vuonna 2010 tehtaan toiminta-alueella tarkkailtiin pohjaveden havaintopisteitä 1/10, 2/10, 3/10, MIN A ja MIN D. Ohjelman mukaan näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Vuonna 2010 tarkkailuohjelman toteuttaminen aloitettiin marraskuussa, huhtikuussa otettiin näytteet havaintopisteistä 1/10, 2/10, 3/10 ja MIN A. Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat aistinvaraiset määritykset (haju, ulkonäkö), lämpötila, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, ph, happi, sameus, sulfaatti, kloridi, liuennut orgaaninen hiili (DOC), nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, liukoiset metallit (Al, Ca, Cd, Cr, Fe, K, Mg, Mn, Mo, Na, Pb, Ti, Zn), öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty-Ratametsän osa-alueen kuvan 41 kartassa. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet vuodelta 2010 on esitetty kuvassa 43 ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 44 46 sekä taulukoissa 14 ja 15. Pohjavesinäytteet Cembrit Oy:n havaintoputkista otettiin huhti- ja marraskuussa 2010. Alueella esiintyneiden korkeiden sulfaattipitoisuuksien takia otettiin havaintopisteestä 2/10 ylimääräinen näyte heinäkuussa 2010. mmpy 85,00 84,50 84,00 83,50 83,00 82,50 82,00 81,50 81,00 80,50 Pinnankorkeudet, Cembrit Oy 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 43. Pohjaveden pinnankorkeudet Cembrit Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 63

9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 ph 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D ms/m 350 300 250 200 150 100 50 sähkönjohtavuus 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D 6,5 0 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 44. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Cembrit Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 mg/l 700 sulfaatti mg/l 70 kalsium Ca 600 500 400 300 200 100 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D 60 50 40 30 20 10 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D 0 0 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 45. Sulfaatti- ja kalsiumpitoisuudet Cembrit Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 mg/l 120 kloridi mg/l 250 natrium Na 100 80 60 40 20 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D 200 150 100 50 1/10 2/10 3/10 MIN A MIN D 0 0 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 tammi.10 helmi.10 maalis.10 huhti.10 kesä.10 heinä.10 elo.10 syys.10 loka.10 joulu.10 Kuva 46. Kloridi- ja natriumpitoisuudet Cembrit Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 64 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Taulukko 14. Liukoisten metallien pitoisuudet Cembrit Oy:n alueella vuonna 2010, ** juomaveden enimmäispitoisuus WHO 2008 Taulukko 15. Öljyhiilivetyjen ja VOC -yhdisteiden pitoisuudet Cembrit Oy:n alueella vuonna 2010 Cembrit Oy 1/10 Öljyhiilivedyt, μg/l VOC-yhdisteet huhti 10 heinä 10 marras 10 huhti 10 marras 10 <50 <50 tetrakloorieteeni <0,5 μg/l Talousveden laatu / 1/10 1/10 2/10 2/10 3/10 3/10 MIN A MIN A MIN D Metallit / ympäristönormi huhti 10 marras 10 huhti 10 marras 10 huhti 10 marras 10 huhti 10 marras 10 marras 10 puolimetallit yksikkö Alumiini, Al μg/l 200 / - 40 22 480 23 12 <10 <10 <10 <10 Kadmium, Cd μg/l 5 / 0,4 <0,2 <0,2 0,3 0,4 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 Kalium, K mg/l 2,1 1,6 490 360 3,4 2,4 4 3,7 2,7 Kalsium, Ca mg/l 14 11 46 61 24 23 64 66 33 Kromi, Cr μg/l 50 / 10 <1 <1 2 <1 <1 <1 2 2 <1 Kupari, Cu μg/l 2000 / 20 <10 <10 <10 <10 Lyijy, Pb μg/l 10 / 5 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 Magnesium, Mg mg/l 3,5 5,6 7,7 16 9,9 Mangaani, Mn μg/l 50 / - 29 6 7 30 57 <5 <5 <5 9 Molybdeeni, Mo μg/l 70** 12 <2 500 370 8 <2 3 2 3 Natrium, Na mg/l 200 / - 71 14 220 170 33 30 52 71 9,3 Rauta, Fe μg/l 200 / - 26 16 30 <10 <10 <10 <10 <10 <10 Sinkki, Zn μg/l - / 60 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 Titaani, Ti μg/l 55 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 <5 tetrakloorieteeni 0,8 μg/l MTBE 0,6 μg/l, TAME 2/10 <50 <50 <50 <0,5 μg/l ei todettu tetrakloorieteeni <0,5 μg/l, etyylibentseeni 3/10 <0,5 μg/l, <50 <50 mp-ksyleeni 1 μg/l, o-ksyleeni <0,5 μg/l tetrakloorieteeni <0,5 μg/l MIN A <50 <50 ei todettu ei todettu MIN D <50 ei todettu Vuonna 2010 tehtaan alueella mitatut sulfaattipitoisuudet olivat korkeimmat havaintopisteissä 2/10 (230 660 mg/l) ja MIN A (140 200 mg/l). Talousveden laatusuosituspitoisuus 250 mg/l ylittyi pisteessä 2/10 ja vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annettu enimmäispitoisuus 150 mg/l ylittyi molemmissa havaintopisteissä 2/10 ja MIN A. Pienimmät sulfaattipitoisuudet (16 33 mg/l) olivat pisteiden 1/10, 3/10 ja MIN D alueilla. Toukokuussa 2010 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄ -pitoisuus oli 32 mg/l. Muijalan alueen sulfaattipitoisuudet alkoivat nousta vuosien 2007 2009 aikana. Selkeää syytä kohonneisiin sulfaattipitoisuuksiin ei ole saatu ja viranomaiset selvittävät asiaa. Cembrit Oy:n alueen pohjaveden kloridipitoisuudet (14 110 mg/l) olivat melko korkeat vuoden 2010 aikana, suurin pitoisuus 110 mg/l mitattiin lähimpänä kantatietä 1125 sijaitsevasta havain- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 65

toputkesta 1/10 keväällä 2010. Valtaosa mitatuista kloridipitoisuuksista ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Toukokuussa 2010 Uusniityn vedenottamon raakaveden Cl-pitoisuus oli 54 mg/l. Alueella käytetty tiesuola on todennäköisesti nostanut pohjaveden kloridi-pitoisuuksia. Ammoniumtypen pitoisuus 670 μg/l marraskuussa 2010 ylitti talousvedelle annetun laatusuositusarvon 400 μg/l havaintopisteessä 2/10. Pohjaveden ammonium voi olla peräisin typpipitoisten orgaanisten aineiden hajoamisesta, lannoitteista tai jätevesistä. Samassa pisteessä oli myös nitriittityppeä 79 μg/l, mikä alittaa talousvedelle annetun enimmäispitoisuuden 150 μg/l. Havaintopisteistä 2/10 ja 3/10 määritettiin alueen korkeimmat liuenneen orgaanisen hiilen pitoisuudet (DOC) vuonna 2010: 3,8 13 mg/l. DOC-määritys kuvaa veteen liuenneiden orgaanisten aineiden kokonaismäärää ja pilaantumattoman pohjaveden orgaanisen hiilen kokonaismäärä on yleensä 0,5 1,0 mg/l. Huhtikuussa 2010 liukoisen alumiinin pitoisuus 480 μg/l ylitti talousvedelle annetun laatusuositusarvon 200 μg/l havaintopisteessä 2/10. Marraskuussa samassa pisteessä oli enää 23 μg/l alumiinia. Myös kaliumin, molybdeenin ja natriumin pitoisuudet olivat suurimmat havaintopisteessä 2/10. Molybdeenipitoisuudet 370 500 μg/l ylittävät WHO:n juomaveden enimmäispitoisuuden 70 μg/l. Määritetyt natriumpitoisuudet (170 220 mg/l) olivat melko korkeita ja huhtikuussa 2010 ylittyi talousveden laatusuositus 200 mg/l. Suurimmat kalsiumin pitoisuudet taas olivat havaintopisteessä MIN A (64 66 mg/). Kalsiumia, kaliumia ja alumiinia liukenee kuitusementtilietteestä prosessiveteen, jota on voinut vuotaa maaperään betonisista avokanaaleista tai -altaasta (Kivimäki 2010). Huhtikuussa 2010 havaintopisteessä 2/10 todettiin 0,6 μg/l MTBE:tä ja merkkejä TAME:sta, jotka ovat bensiinin lisäaineita. MTBE:tä on käytetty Suomessa vuodesta 1991 lähtien (Tidenberg ym. 2009). Tehtaan alueella ei ole ollut koskaan bensiinin varastointia tai tankkausta (Kivimäki 2010). Havaintoputkesta 3/10 otetussa näytteessä todettiin hyvin pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä, etyylibentseeniä ja σ-ksyleeniä, pitoisuudet olivat alle määritysrajan 0,5 μg/l. m+pksyleenin pitoisuus oli 1 μg/l. Ksyleeniä käytetään mm. liuottimena ja ohentimena maaleissa, lakoissa, liimoissa sekä väriaineissa (Reinikainen 2007). WHO:n ohjearvo ksyleenien pitoisuudelle juomavedessä on 500 μg/l. Tetrakloorieteeniä todettiin havaintopisteissä 1/10 ja 3/10 sekä huhtikuussa että marraskuussa 2010. Pitoisuudet olivat pieniä <0,5 0,8 μg/l. Liuottimia käsiteltiin ja varastoitiin pieniä määriä entisen korjaamon ja trukinpesupaikan alueella ja kloorattujen hiilivety-yhdisteiden käyttö lopetettiin 1970-luvun lopussa. Pohjaveden paikallinen virtaussuunta entisen korjaamon alueelta on kohti etelä-kaakkoa, ja havaintopiste 1/10 sijaitsee sen pohjoispuolella, Cembrit Oy:n kiinteistön pohjoisreunalla. Oy Minerit Ab:n tehtaan toiminnan pohjavesitarkkailussa todettiin vuosina 2005 2007 havaintoputkessa MIN C (sijaitsee samalla kohtaa kuin nykyinen havaintoputki 3/10) jokaisella määrityskerralla merkkejä tetrakloorieteenistä, mutta pitoisuus oli 1 μg/l (Kivimäki 2009). Vuonna 2010 Cembrit Oy:n pohjavesitarkkailussa ei todettu kertaakaan öljyhiilivetyjä. 66 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

5.8.3.2 Marttilan Betonirakennus Oy loppuvuodesta 2010 alkaen osa Peab Industri Oy:tä Toiminnan ja riskien kuvaus Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniasema sijaitsee Lohjanharjulla Muijalassa. Alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Yritys on erikoistunut valmisbetonin tuotantoon. Valmistusprosessissa kiviaines, sidosaineet, vesi ja lisäaineet sekoitetaan betonimassaksi, joka lastataan kuljetusautoon ja kuljetetaan työkohteeseen. Betonimyllyn ja kaluston pesusta syntyvät jätevedet kierrätetään takaisin pesuvedeksi. Uuden sosiaalitilan jätevedet johdetaan viemäriverkostoon, vanha sosiaalitila ja siihen liittynyt umpisäiliö putkistoineen on poistettu kiinteistöltä heinäkuussa 2008. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa tehdas on sijoitettu isojen riskikohteiden luokkaan B. Riskitoiminnaksi on nimetty betonin valmistus ja toiminnan indikaattoriaineiksi betonin lisäaineet, mineraaliöljy ja rasvat (Kajander & Huuhko 2004). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Maaperä on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Betoniasema sijaitsee noin 300 m etäisyydellä Uusniityn vedenottamosta koilliseen, vedenottamon arvioidun valuma-alueen raja-alueella. Uusimman arvion mukaan kalliokynnys kulkee Marttilan Betonirakennuksen alueen halki, joten puolet alueesta sijaitsisi vedenottamon valuma-alueella. Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Marttilan Betonirakennus Oy:n tarkkailu perustuu Lohjan ympäristölautakunnan 12.6.2003 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro 185/67.678/2003. Lohjan kaupungin ympäristöyksikölle on jätetty kesäkuussa 2008 hakemus toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamiseksi. Betoniaseman toiminta-alueella on tarkkailtu kolmea pohjavesiputkea (PM1, PM2 ja PM3) kaksi kertaa vuodessa, touko- ja marraskuussa. Havaintoputkesta PM1 ei ole saatu edustavaa näytettä vuoden 2004 jälkeen. Betoniaseman itäpuolelle valuvia vesiä seurataan ojaan purkavan putken päästä otettavin pintavesinäyttein (havaintopiste PintaveA). Pohjavesiseurantaan otettiin mukaan syyskuussa 2008 asennettu havaintoputki 6.08. Pohjavesiputki PM3 on nimetty LEMA3:ksi vuoden 2009 alusta lähtien tietojärjestelmien yhtenäistämisen takia. Lemminkäisen asfalttiaseman seurannassa oleva havaintoputki LEMA3 on sama putki kuin Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintoputki PM3. Pohjavesiseurannassa vuonna 2010 mukana olivat havaintopisteet PM2, LEMA3 ja 6.08. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 67

Vedenlaatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, sulfaatti, kadmium, kromi, lyijy, lämpökestoiset koli-formiset bakteerit, öljyhiilivedyt ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC-yhdisteet). Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty Ratametsän osa-alueen kuvan 41 kartassa. Marttilan Betonirakennus Oy:n Lohjan betoniaseman pohjavesitarkkailusta vuosina 2003 2008 on tehty yhteenveto vuonna 2009 (Nummela K, 2009). Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 47 ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 48 ja 49 sekä taulukoissa 16 ja 17. Pohjavesinäytteet Marttilan Betonirakennus Oy:n havaintoputkista otettiin toukokuussa ja marraskuussa 2010 sekä korkeiden sulfaattipitoisuuksien takia ylimääräiset näytteet heinäkuussa 2010. mmpy 83,5 83,3 83,1 82,9 82,7 82,5 Pinnankorkeudet, Marttilan Betonirakennus PM2 LEMA3 6.08 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 47. Pohjaveden pinnankorkeudet Marttilan betonirakennus Oy:n havaintopisteissä vuosina 2005 2010 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 ph PM2 LEMA3 6.08 ms/m 250 200 150 100 50 Sähkönjohtokyky PM2 LEMA3 6.08 6,5 0 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 48. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Marttilan betonirakennus Oy:n havaintopisteissä vuosina 2004 2010 68 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

μg/l 100 80 60 40 20 0 Kromi PM2 LEMA3 6.08 mg/l 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 PM2 LEMA3 6.08 laatuvaatimus laatusuositus Sulfaatti touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 touko.04 marras.04 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 49. Kromi- ja sulfaattipitoisuudet Marttilan betonirakennus Oy:n havaintopisteissä vuosina 2004 2010, vuoden 2010 kromimääritykset on tehty suodatetuista (0,45 μm) näytteistä Taulukko 16. Liukoisten metallien pitoisuudet Marttilan betonirakennus Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 Marttilan Kadmium Cd, μg/l Lyijy Pb, μg/l Kromi Cr, μg/l Betonirakennus Oy touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 PM2 pohjavesi <0,2 <0,2 <1,0 <1,0 5 3 LemA3 pohjavesi <0,2 0,3 <1,0 <1,0 <1 <1 6.08 pohjavesi <0,2 <0,2 <1,0 <1,0 7 2 Laatuvaatimus 5 μg/l 10 μg/l 50 μg/l Taulukko 17. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Marttilan betonirakennus Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 Marttilan Betonirakennus Oy Öljyhiilivedyt, μg/l VOC-yhdisteet touko 10 heinä 10 marras 10 touko 10 marras 10 PM2 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu LemA3 pohjavesi 60 <50 <50 ei todettu ei todettu 6.08 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu Pohjaveden sulfaattipitoisuudet olivat paikoin erittäin korkeat vuonna 2010 betoniaseman alueella. Suurimmat pitoisuudet olivat havaintopisteessä LemA3 (380 960 mg/l), mutta myös pisteissä PM2 (190 210 mg/l) ja 6.08 (250 460 mg/l) mitattiin korkeita SO₄ -pitoisuuksia. Kaikki mitatut pitoisuudet ylittävät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun pitoisuuden 150 mg/l ja havaintopisteissä LemA3 sekä 6.08 sulfaatin pitoisuus ylitti talousveden laatusuosituspitoisuuden 250 mg/l. Toukokuussa 2010 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄ -pitoisuus oli 32 mg/l ja heinäkuussa 26 mg/l. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ovat kohon- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 69

neet Uusniityn alueella vuoden 2007 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä, ja syytä kohonneisiin pitoisuuksiin alueella selvitetään viranomaisten toimesta. Alueella vuosina 2007 2008 määritetyt korkeat kromipitoisuudet laskivat jo vuoden 2008 aikana alle 20 μg/l. Vuonna 2010 pitoisuudet olivat pieniä, määritetyt liukoiset Cr-pitoisuudet olivat <1 7 μg/l. Kromin pitoisuudet ovat edelleen laskusuunnassa. Pohjaveden kromin taustapitoisuus on 0,2 0,6 μg/l ja talousveden kemiallinen laatuvaatimus (enimmäispitoisuus) kromille on 50 μg/l. Betoniaseman alueen pohjavedestä määritetyt liukoiset lyijypitoisuudet olivat joka mittauskerta <1 μg/l. Liukoisen kadmiumin pitoisuudet vuonna 2010 olivat matalia (<0,2 03 μg/l) ja pääosin pitoisuudet jäivät menetelmien määritysrajojen alapuolelle. Vuonna 2010 betoniaseman pohjavesiseurannassa todettiin keväällä pieni pitoisuus (60 μg/l) öljyhiilivetyjä havaintopisteessä LemA3. Pääosa öljystä (50 μg/l) oli raskaita jakeita (C 21 C 40 ). Seuraavissa näytteenotoissa heinäkuussa ja marraskuussa ei enää todettu määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Muissa havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet) vuoden 2010 aikana. Heinäkuussa otettiin ylimääräiset näytteet myös Uusniityn vedenottamon kaivosta, eikä sielläkään todettu öljyhiilivetyjä. 5.8.3.3 Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Toiminnan ja riskien kuvaus Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan asfalttiasema ja kierrätysasfaltin murskaamo sijaitsevat Lohjanharjulla Muijalassa. Alueella on ollut myös louheen murskausta sekä louhintatoimintaa. Toiminta-alue on Lohjan yleiskaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Pohjaveden laadun riskitekijäkartoituksessa toiminta-alue on sijoitettu isojen riskikohteiden luokkaan D. Riskitoiminnaksi on nimetty louhinta, murskaus ja asfalttiasema. Toiminnan indikaattoriaineita ovat mineraaliöljyt, TOC, As, Zn, V, Cu, fenolit, syanidit, PAH, öljyt ja rasvat (Kajander & Huuhko 2004). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Uusniityn vedenottamo sijaitsee noin 400 m etäisyydellä lounaassa Lemminkäisen asfalttiaseman alueesta. Kalliokiviaineksen louhinta- ja murskausalue sijaitsi pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella kalliomäellä. Asfalttiasema ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella eikä vedenottamon valuma-alueella. Pohjaveden virtaussuunta on todennäköisesti kaakkoon. Maaperä on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja, soraa ja hiekkaa. Asfalttiaseman alueella maaperä on vettä heikosti läpäisevää. 70 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Etelä-Suomen Aluehallintavirasto on antanut päätöksen 19.2.2010 nro 1/2010/2 Dnro ESA- VI/101/04.08/2010, joka koskee asfalttiaseman ja kierrätysasfaltin murskaamon toimintojen olennaista muutosta ja louheen murskaamistoimintaa. Vuoden 2010 pohjavesitarkkailu toteutettiin uuden luvan mukaisesti. Laitoksen toiminta-alueella tarkkaillaan kolmea pohjavesiputkea ja yhtä kaivoa (LemA3, LemA4, LemA5 ja Arvolan KAIVO) mittaamalla veden korkeus neljä kertaa vuodessa ja veden laatu kaksi kertaa vuodessa touko- ja marraskuussa. Lisäksi seurataan kerran vuodessa alueen hulevesiä öljynerotuksen jälkeen (havaintopiste LemHule). Veden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, alkaliteetti, kokonaiskovuus, kloridi, sulfaatti, mangaani, rauta, hapettuvuus (COD Mn ), TOC, nitriittityppi, nitraattityppi, ammoniumtyppi, E.coli, öljyhiilivedyt ja VOC-yhdisteet. Uuden luvan mukaan vuonna 2010 aloitettiin sulfaatin ja orgaanisen kokonaishiilen (TOC) seuranta pohjavedestä. Havaintoputki LemA3 on sama putki kuin Marttilan Betonirakennus Oy:n putki PM3. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty Ratametsän osa-alueen kuvan 41 kartassa. Lemminkäinen Infra Oy:n Lohjan louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailusta vuosilta 2001 2008 on tehty yhteenveto vuonna 2009 (Nummela K, 2009). Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet on esitetty kuvassa 50 ja vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 51-54 sekä taulukoissa 18 ja 19. Pohjavesinäytteet Lemminkäinen Infra Oy:n havaintoputkista otettiin touko- ja marraskuussa 2010. Pohjaveden pinnankorkeudet mitattiin neljä kertaa vuoden aikana. mmpy 84,00 Pinnankorkeudet LemA3 mmpy 79,00 Pinnankorkeudet LemA4 mmpy 73,00 Pinnankorkeudet LemA5 83,50 78,50 72,50 83,00 78,00 72,00 82,50 77,50 71,50 82,00 77,00 71,00 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 touko.06 elo.06 marras.06 helmi.07 elo.07 helmi.08 elo.08 helmi.09 elo.09 helmi.10 elo.10 Kuva 50. Pohjaveden pinnankorkeudet Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuosina 2006 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 71

9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola ph ms/m 250 200 150 100 50 0 Sähkönjohtokyky LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 51. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuosina 2005 2010 mmol/l 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kokonaiskovuus LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola mmol/l 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Alkaliteetti LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 52. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuosina 2005 2010 mg/l 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Nitraattityppi LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola laatuvaatimus μg/l 70 60 50 40 30 20 10 0 Ammoniumtyppi LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 53. Nitraattitypen ja ammoniumtypen pitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuosina 2005 2010 72 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola Kloridi mg O2/l 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 CODMn LEMA3 LEMA4 LEMA5 kaivo, Arvola touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 touko.05 marras.05 touko.06 marras.06 Kuva 54. Kloridipitoisuudet ja CODMn-arvot Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuosina 2005 2010 Taulukko 18. Rauta-, mangaani- ja sulfaattipitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010, metallipitoisuudet on tehty suodatetusta (0,45 μm) näytteestä paitsi porakaivonäytteet Lemminkäinen Infra Oy, Rauta Fe, μg/l Mangaani Mn, μg/l Sulfaatti SO₄ mg/l asfalttiasema touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 LemA3 pohjavesi <25 <25 20 <5 940 390 LemA4 pohjavesi <25 160 350 430 170 230 LemA5 pohjavesi <25 <25 26 27 330 300 Arvolan porakaivo 86 29 13 33 7,0 7,1 Taulukko 19. Öljyhiilivetyjen ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet Lemminkäinen Infra Oy:n havaintopisteissä vuonna 2010 Lemminkäinen Infra Oy, Öljyhiilivedyt, μg/l VOC-yhdisteet asfalttiasema touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 LemA3 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu LemA4 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu LemA5 pohjavesi <50 <50 ei todettu ei todettu Arvolan porakaivo <50 <50 ei todettu ei todettu Edellisten vuosien tapaan havaintopisteen LemA5 ph-arvot vuonna 2010 olivat 5,8 6,0, mikä alittaa talousveden tavoitetason (6,5 9,5). Pohjavesi on ollut hapanta useiden vuosien ajan pisteessä LemA5. Muissa seurannassa mukana olevissa havaintopisteissä pohjaveden ph oli talousvesiasetuksen mukaista. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 73

Pohjaveden sulfaattipitoisuudet vuoden 2010 aikana olivat paikoin erittäin korkeat. Suurimmat pitoisuudet olivat havaintopisteessä LemA3 (390 940 mg/l) eli vastaavat kuin Marttilan Betonirakennuksen seurannassa mitatut pitoisuudet. Havaintopisteissä LemA4 ja LemA5 oli myös korkeat SO₄ -pitoisuudet: 170 330 mg/l. Kaikki mitatut pitoisuudet ylittävät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun pitoisuuden 150 mg/l ja havaintopisteissä LemA3 sekä LemA5 sulfaatin pitoisuus ylitti talousveden laatusuosituspitoisuuden 250 mg/l. Toukokuussa 2010 Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄ -pitoisuus oli 32 mg/l. Pohjaveden sulfaattipitoisuudet ovat kohonneet Uusniityn alueella vuoden 2007 jälkeen paikoin muidenkin toimijoiden seurantapisteissä, ja syytä kohonneisiin pitoisuuksiin alueella selvitetään viranomaisten toimesta. Kloridipitoisuudet olivat vuonna 2010 suurimmat havaintopisteissä LemA3 (28 51 mg/l) ja LemA5 (21 45 mg/l) ja pitoisuudet ylittivät vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Arvolan kaivosta mitatut Cl-pitoisuudet olivat 26-27 mg/l, matalimmat pitoisuudet määritettiin havaintopisteestä LemA4 (6,9 10 mg/l). Kohonneet sulfaatti- ja kloridipitoisuudet vaikuttavat osaltaan kohonneisiin sähkönjohtokykyarvoihin (32,5 216 ms/m). Talousvedelle annettu enimmäisarvo on sähkönjohtavuudelle 250 ms/m ja talousvettä voidaan pitää hyvänä, jos sähkönjohtavuus alittaa 40 ms/m. Vuonna 2010 pohjaveden liukoisen raudan pitoisuudet alittivat talousvedelle asetetun laatusuosituksen 200 μg/l kaikilla mittauskerroilla, mutta pohjaveden mangaanipitoisuus ylitti laatusuosituksen 50 μg/l molemmilla mittauskerroilla havaintopisteessä LemA4 (350 430 μg/l). Marraskuussa 2010 havaintopisteen LemA5 hapettuvuus (COD Mn 6,8 mgo₂/l) ylitti laatusuosituksen 5,0 mgo₂/l. Orgaanisen kokonaishiilen (TOC) pitoisuus pisteessä LemA5 oli myös alueen korkein, 8,1 9,4 mg/l. Orgaanisen hiilen kohonnut pitoisuus kertoo orgaanisen aineksen tai yhdisteiden esiintymisestä vedessä. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti ovat nousseet alueen pohjaveden havaintopisteissä viime vuosien aikana. Vuonna 2010 pohjaveden kokonaiskovuudet olivat 1,8 9,2 mmol/l, havaintopisteessä LemA3 kovuus jopa kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Arvolan kaivossa kokonaiskovuudet olivat 0,42 0,45 mmol/l. Kokonaiskovuus kuvaa veteen liuennutta magnesiumia ja kalsiumia. Hyvässä vedessä kovuus on 0,5 1,0 mmol/l, jolloin puhutaan pehmeästä vedestä. Seurannassa mukana olevien havaintoputkien ja kaivon alkaliteettiarvot olivat 0,7 3,8 mmol/l. Alkaliteetti kuvaa veden puskurikykyä happoja vastaan. Hyvän veden alkaliteettiarvona pidetään yli 1,5 mmol/l, mutta Suomessa vesien alkaliteetti on tyypillisesti alle 0,5 mmol/l. Havaintopisteen LemA5 nitraattitypen pitoisuudet olivat selvässä laskusuunnassa vuonna 2010. Pohjavedestä mitattiin 3,1 6,9 mg/l nitraattityppeä. Muissa seurantapisteissä ei havaittu typpiyhdisteiden pitoisuuksien nousua ja pitoisuudet vaihtelivat Arvolan kaivon <0,010 mg/l:sta LemA3:n 0,72 mg/l:aan. Typpiyhdisteitä voi kulkeutua pohjaveteen maataloudesta, jätevesistä tai räjähdysaineista. 74 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Marraskuussa 2010 havaintopisteessä LemA4 todettiin 1 pmy/100 ml E.coli-bakteereja, enimmäismäärä talousveden E.coli-pitoisuudelle on 0 pmy/100 ml. E.colin esiintyminen vedessä osoittaa ulosteperäistä saastumista. Muissa asfalttiaseman pohjavesipisteissä ei todettu E.colibakteereja. Vuonna 2010 ei todettu missään näytteessä öljyhiilivetyjä eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). 5.8.3.4 Soraset Yhtiöt Oy 31.12.2010 saakka Niska & Nyyssönen Oy Toiminnan ja riskien kuvaus Soraset Yhtiöt Oy osti Niska & Nyyssönen Oy:n liiketoiminnan kesällä 2010 ja yritykset fuusioituivat vuoden 2010 lopussa. Soraset Yhtiöt Oy:n/Niska & Nyyssönen Oy:n maankaatopaikka sekä kantojen ja risujen käsittelyalue sijaitsee Lohjalla Nummenkylässä. Alueella sijaitsi entisen Partekin Muijalan tehtaan jätevesiallas (Ratametsän allas). Jätevesien johtaminen altaaseen on lopetettu vuonna 2000 ja Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt alueen kunnostustyön loppuraportin syksyllä 2002. Ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta alueella on aloitettu syksyllä 2005. Ratametsän allasta on tarkoitus täyttää rakennustoiminnasta tulevilla puhtailla ylijäämämailla. Täyttämisen jälkeen muodostuvalle, pinta-alaltaan noin 5 hehtaarin kentälle rakennetaan varasto- ja varikkohalli ja varataan alueita erilaisten rakennusmateriaalien, kuten puutavaran, valumuottien, teräsbetonipaalujen ym. varastointiin sekä kanto- ja risujätteiden varastointiin ja haketukseen. Maankaatopaikkatoiminta ei ollut mukana Lohjanharjun pohjavesialueen riskikartoituksessa, mutta Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaan pohjaveden pilaantumisvaaraa ei ole, kun alueelle sijoitetaan vain puhtaita puu-, maa- ja kiviaineksia. Toiminnan pohjavesivaikutuksien arvioidaan kohdistuvan pelkästään toiminta-alueelle. (Uudenmaan ympäristökeskus, ympäristölupapäätös 28.4.2003). Pohjavesiolosuhteet ja sijainti vedenottamoiden suhteen Ratametsän maankaatopaikka sijaitsee osittain Lohjanharjun pohjavesialueella 0142851 B, noin 200 metrin päässä Uusniityn pohjavedenottamosta itään. Pohjaveden päävirtaus Muijalan alueella on Lohjanharjun suuntainen koillisesta lounaaseen. Nummenkylän kohdalla virtausta on koilliseen Iso-Myllylammen suuntaan. Alueen maasto on kallioista ja kallion päällä on karkeita maalajeja. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 75

Ympäristöluvan mukainen pohjavesiseuranta Niska & Nyyssönen Oy:n pohjavesitarkkailu vuonna 2010 perustui Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.10.2006 päivättyyn ympäristölupapäätökseen Dnro UUS-2006-Y-83-111, No YS 1545 (kaatopaikan uudelleen sulkeminen) sekä 28.4.2003 päivättyyn päätökseen Dnro UUS- 2002-Y-404-111, No YS 463 (maankaatopaikka). Ratametsän maankaatopaikkatoiminta on saanut uuden ympäristöluvan 6.3.2009 Dnro UUS-2008-Y-193-111 No YS 236, mutta koska luvasta on valitettu, noudatettiin pohjavesitarkkailussa vanhaa päätöstä. Maankaatopaikan vaikutusalueella tarkkailtiin vuonna 2010 marraskuussa pohjavesiputkea P1_nnoy ja pintavesipistettä SV1. Kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvässä seurannassa tarkkailtiin touko- ja marraskuussa pohjaveden havaintopistettä 76 ja pintavesipistettä SV2. Pohjaveden laatumääritykset tehtiin liitteen 5 mukaisesti. Pohjavedestä seurattavat vedenlaatutekijät olivat lämpötila, ulkonäkö, haju, väriluku, sameus, sähkönjohtavuus, ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, happi, kloridi, hapettuvuus (COD Mn ), ammoniumtyppi, mangaani, rauta ja AOX sekä öljyhiilivedyt, kromi, lyijy ja sinkki. Havaintopaikkojen sijainti on esitetty Uusniitty-Ratametsän osa-alueen kuvan 41 kartassa. Tulokset Pohjaveden pinnankorkeudet havaintopisteestä P1_nnoy on esitetty kuvassa 55. Havaintoputken 76 veden pinta nousi putken pään korkeudelle, kunnes putkea jatkettiin toukokuussa 2009. Jatketun putken pään korkeusasemaa ei ole vaaittu. Vedenlaatutuloksia on esitetty kuvissa 56-58 sekä taulukoissa 20 ja 21. Pohjavesinäytteet Ratametsän alueen havaintoputkista otettiin toukokuussa (76) ja marraskuussa 2010 (P1_nnoy). Havaintopisteestä 76 ei saatu näytteitä marraskuussa 2010 putkessa olleen veden jäätymisen takia. mmpy 57,5 57,0 56,5 56,0 55,5 55,0 54,5 54,0 Pinnankorkeudet, P1_nnoy Kuva 55. Pohjaveden pinnankorkeudet Ratametsän maankaatopaikan havaintopisteessä vuosina 2007 2010 76 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

7,5 7,3 7,1 6,9 6,7 ph 76 P1_nnoy ms/m 60 50 40 30 20 10 Sähkönjohtokyky 76 P1_nnoy 6,5 0 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 56. ph-arvot ja sähkönjohtavuus Ratametsän maankaatopaikan havaintopisteissä vuosina 2006 2010 mmol/l 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kokonaiskovuus 76 P1_nnoy mmol/l Alkaliteetti 76 4,0 P1_nnoy 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 57. Kokonaiskovuus ja alkaliteetti Ratametsän maankaatopaikan havaintopisteissä vuosina 2006 2010 mg/l 35 30 25 20 15 10 5 0 Kloridi 76 P1_nnoy μg/l Ammoniumtyppi 76 300 250 200 150 100 50 0 P1_nnoy touko.06 marras.06 touko.06 marras.06 Kuva 58. Kloridi- ja ammoniumtyppipitoisuudet Ratametsän maankaatopaikan havaintopisteissä vuosina 2006 2010 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 77

Taulukko 20. Liukoisten metallien pitoisuudet havaintopisteessä P1_nnoy vuonna 2010 Kromi Cr, μg/l Sinkki Zn, μg/l Lyijy Pb, μg/l Rauta Fe, μg/l Ratametsän alue touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 P1_nnoy pohjavesi <1,0 <5,0 <1,0 20 Laatuvaatimus / laatusuositus 50 μg/l 10 μg/l 200 μg/l Taulukko 21. Öljyhiilivetyjen ja AOX-määritykset Ratametsän alueella vuonna 2010 Öljyhiilivedyt, μg/l AOX-yhdisteet, μg/l Ratametsän alue touko 10 marras 10 touko 10 marras 10 76 pohjavesi 45 putki jäässä P1_nnoy pohjavesi <50 Maankaatopaikan ja suljettavan kaatopaikan alueella pohjavedestä määritettiin 20 μg/l liukoista rautaa havaintopisteestä P1_nnoy ja talousvedelle annettu laatusuosituspitoisuus 200 μg/l alittui selvästi. Liukoisen mangaanin pitoisuus (140 μg/l) havaintopisteessä 76 toukokuussa 2010 ylitti talousvedelle annetun suosituspitoisuuden 50 μg/l. Havaintopisteen 76 hapettuvuus (COD Mn ) oli edellisvuoden tapaan melko korkea vuonna 2010: 7,2 mgo₂/l, mikä ylittää laatusuosituksen 5,0 mgo₂/l. Havaintopisteen P1_nnoy hapettuvuus oli 3,1 mgo₂/l. Havaintopisteen 76 ammoniumtypen pitoisuus oli <4 μg/l toukokuussa 2010. Alueen kloridipitoisuudet (4 10 mg/l) olivat pienemmät kuin edellisenä vuonna. Kokonaiskovuuden (0,57 1,1 mmol/l) ja alkaliteetin (0,98 3,1 mmol/l) pitoisuudet eivät poikenneet edellisten vuosien pitoisuuksista. Pohjavedestä määritetyt liukoisen sinkin, kromin ja lyijyn pitoisuudet jäivät menetelmän määritysrajan alapuolelle. Havaintopisteen P1_nnoy vedessä ei vuonna 2010 todettu öljyhiilivetyjä, mutta pisteen 76 määritetty AOX -pitoisuus oli 45 μg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (esim kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Vuonna 2010 mitattu AOX -pitoisuus oli samansuuruinen kuin vuotta aiemmin mitatut pitoisuudet. 5.8.4 Yhteenveto Uusniitty Ratametsä osa-alueen pohjaveden mittaustuloksista Pohjaveden pinnankorkeudet Uusniitty Ratametsä osa-alueella seurattiin vuonna 2010 pohjaveden pinnankorkeuksia 16 havaintopisteestä. Uusniityn vedenottamon alueella pohjaveden pinnankorkeudet olivat matalalla tasolla vuonna 2010, kahdessa havaintopisteessä vedenpinta laski pohjavesiputken pohjan alapuolelle eli 78 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

putkissa ei ollut vettä. Kauempana vedenottamosta seurantapisteiden pinnankorkeudet olivat melko matalalla ja yleisesti lievässä laskusuunnassa loppuvuotta 2010 kohti. Asfalttiaseman alueella pinnankorkeudet olivat matalimmillaan helmikuussa 2010. Pohjaveden laatu Alueella mitattiin vuonna 2010 pohjaveden laatua 13 havaintopisteestä. Sulfaattipitoisuudet Uusniityn alueella nousivat vuoden 2010 aikana paikoin hyvin korkeiksi. Cembrit Oy:n tarkkailussa SO₄ -pitoisuudet olivat 16-660 mg/l, betoniaseman alueella 190 960 mg/l ja asfalttiaseman alueella 170 940 mg/l. Valtaosa sulfaattipitoisuuksista ylitti talousveden laatusuosituksen 250 mg/l. Uusniityn vedenottamon raakaveden SO₄ -pitoisuus vuoden 2010 toukokuussa oli 32 mg/l ja heinäkuussa 26 mg/l. Vuotta aikaisemmin ottamon vedessä oli 16 mg/l sulfaattia, joten vedenottamon veden SO₄-pitoisuus on noususuunnassa. Cembritin tehdasalueella pohjaveden alumiini- molybdeeni ja natriumpitoisuudet olivat melko korkeat havaintopisteessä 2/10, sekä alumiinin (200 μg/l) että natriumin (200 mg/l) laatusuosituspitoisuudet ylittyivät. Mangaanin pitoisuus (57 μg/l) ylitti kerran talousveden laatusuositusarvon 50 μg/l pisteessä 3/10. Betoniaseman alueella pohjaveden kadmiumin, lyijyn ja kromin pitoisuudet olivat pienempiä kuin määritysrajat tai lähellä sitä. Asfalttiaseman alueella ylittyi mangaanin enimmäispitoisuus 50 μg/l havaintopisteessä LemA4, muut määritetyt mangaani ja rautapitoisuudet eivät olleet korkeita. Ratametsän alueella kromin, sinkin, lyijyn ja raudan pitoisuudet olivat matalia, mangaanin pitoisuus 140 μg/l ylitti talousveden laatusuositusarvon 50 μg/l. Uusniityn alueen pohjaveden kloridipitoisuudet olivat edellisvuoden tapaan melko korkeat: Cembritin tehdasalueella 14 110 mg/l, Lemminkäisen asfalttiasemalla 7 51 mg/l ja Ratametsän maankaatopaikalla 4 10 mg/l. Lähellä kantatietä 1125 sijaitsevissa pisteissä oli suuremmat Cl-pitoisuudet kuin kauempana sijaitsevilla alueilla. Uusniityn vedenottamolla raakaveden kloridipitoisuus toukokuussa 2010 oli 54 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Lemminkäisen asfalttiaseman havaintopisteen LemA5 ph-arvot olivat 5,8 6,0, mikä alittaa talousveden tavoitetason (6,5 9,5). Cembritin alueella havaintopisteessä 2/10 määritettiin 670 μg/l ammoniumtyppeä, mikä ylittää talousvedelle annetun laatusuosituspitoisuuden 400 μg/l. Samassa pisteessä oli myös nitriittityppeä 79 μg/l, eikä enimmäispitoisuus 150 μg/l ylittynyt. Alueella on myös paikoin kohonneet liuenneen orgaanisen hiilen (DOC) pitoisuudet (3,8 13 mg/l). Asfalttiaseman typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2010 laskusuunnassa, korkein nitraattitypen pitoisuus oli 6,9 mg/l. Myös Ratametsän alueen ammoniumtypen pitoisuus oli laskenut <4 μg/l, alueella mitattiin vuonna 2008 pohjaveden NH₄-N pitoisuus 240 μg/l. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 79

Havaintopisteessä LemA3 todettiin keväällä pieni pitoisuus (60 μg/l) raskaisiin öljyihin kuuluvia öljyhiilivetyjä, muissa Uusniityn alueen havaintopisteissä ei todettu öljyhiilivetyjä vuonna 2010. Myöskään Marttilan Betonirakennuksen betoniaseman pohjavedessä eikä Lemminkäisen asfalttiaseman alueella todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet). Cembrit Oy:n tehdasalueella todettiin pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä (<0,5 0,8 μg/l), bensiinin lisäaineita MTBE:tä (0,6 μg/l) ja TAME:a (<0,5 μg/l), bentseeniä (<0,5 μg/l) ja ksyleenin eri isomeerejä (<0,5-1 μg/l). Yhdisteet ovat luultavasti kulkeutuneet muualta ja / tai ovat paikalla toimineen tehtaan vanhoja päästöjä maaperään. Ratametsän alueen AOX-pitoisuus oli 45 μg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (mm. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Vedenottamon veden laatu Alueella seurattiin Uusniityn vedenottamon raakaveden laatua Lohjan kaupungin terveysvalvonnan toimesta. Uusniityn vedenottamolta toukokuussa 2010 otetun näytteen kloridipitoisuus oli 54 mg/l, mikä ylittää vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta alittaa talousvedelle annetun laatusuosituksen 250 mg/l. Torjunta-aineista todettiin atratsiinia 0,09 μg/l, atratsiinin desetyylijohdannaista (DEA) 0,02 μg/l, desisopropyyliatratsiinia (DIA) 0,02 μg/l, desetyyli-desisopropyyliatratsiinia (DEDIA) <0,05 μg/l, simatsiinia 0,02 μg/l, tertbutylatsiinia 0,02 μg/l ja tetrabutylatsiinin desetyylijohdannaista <0,01 μg/l. Torjuntaaineille asetettu talousveden kemiallinen laatuvaatimus yksittäisille yhdisteille on 0,10 μg/l, mikä alittui kaikkien todettujen yhdisteiden osalta. Määritettyjen torjunta-aineiden yhteispitoisuus oli 0,17 μg/l, mikä alittaa talousvedelle annetun laatuvaatimuksen 0,50 μg/l. Muut tutkitut vedenlaatuominaisuudet täyttivät hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM:n asetus 461/2000). Vuonna 2010 ottamon vedestä ei määritetty muita orgaanisia haitta-aineita kuin torjunta-aineet. 6 POHJAVESIEN YHTEISTARKKAILUN JATKAMINEN JA KEHITTÄMINEN Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu käynnistyi vuoden 2005 lopulla. Vuonna 2010 yhteistarkkailuun liittyi Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen isännöimä Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä pohjavesiseuranta. Yhteistarkkailussa oli täten mukana Lohjan kaupungin ympäristöyksikön ja kaupunkisuunnittelukeskuksen (kaksi kohdetta) sekä vesilaitoksen lisäksi kymmenen toiminnanharjoittajaa ja tarkkailututkimus toteutettiin koko vuoden osalta eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Tulosten tarkasteluun on otettu mukaan terveysvalvontaviranomaisten tekemien vedenottamoiden tarkkailujen tulokset. 80 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Tarkkailun jatkaminen on perusteltua monien riskitoimintojen sijoittuessa tärkeälle pohjavesialueelle lähelle vedenottamoita. Yhteistarkkailun avulla saadaan kokonaiskuva pohjaveden tilasta ja mahdollisesti vedenottoa uhkaavista tekijöistä. Lohjanharjun pohjavesialueilla on hyvä seurata erityisesti vedenottoalueiden haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC-yhdisteet) pitoisuuksia. Myllylammen/Porlan alueella Tynninharjulla pohjavedessä on paikoin suuret pitoisuudet MTBE:tä, jonka kulkeutuminen lähimpien vedenottamoiden suuntaan on mahdollista. Ojamonkankaan vanhan kaatopaikan ja Myllylammen vedenottamon välisen alueen pohjaveden laatua olisi tärkeää seurata. Torjunta-aineita on tutkittu viime vuosien aikana melko kattavasti, mutta ongelmallisimpien kohteiden vedenlaatua olisi hyvä seurata. Torjunta-ainejäämiä havaittiin vuonna 2010 Moisionpellon, Pappilankorven ja Uusniityn alueella. Pohjaveden AOX-pitoisuudet (adsorboituneet orgaaniset halogeeniyhdisteet, yleensä kloori- ja bromi- yhdisteet) olivat koholla Uusniityn / Ratametsän alueella ja Lohjanharjulla Myllylammen/Porlan alueella. Pohjaveden kloridipitoisuudet olivat myös paikoin korkeat kantatien 1125 tai valtatien 25 läheisyydessä ja Uusniityn, Moisionpellon, Pappilankorven ja Myllylammen vedenottamoilla. Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailua jatketaan vuonna 2011 mukana olleiden toiminnanharjoittajien ja tahojen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Suurin osa vuonna 2010 yhteistarkkailussa mukana olleista pohjaveden havaintoputkista toimi hyvin. Mukana on edelleen muutamia heikosti toimivia tai hyvin syviä putkia, joista näytteenotto vaatii enemmän aikaa kuin normaalisti toimivista putkista. Vuoden 2010 aikana yhteistarkkailuun liittyi uusia havaintoputkia, kaikkien osalta putken pään korkeusasemaa ei ole mitattu ja tavoitteena olisi vaaita nämä putket. Vuonna 2004 tehdyssä Lohjanharjun pohjaveden tarkkailuohjelmassa esitettiin uusia tarkkailuputkia asennettavaksi pohjavesialueelle pohjaveden pilaantumisen havaitsemiseksi jo ennen kuin haitalliset aineet ovat kulkeutuneet vedenottamolle. Näitä ennakoivan seurannan putkia ei ole toistaiseksi asennettu. Lohjan vesi- ja viemärilaitoksen toimeksiannosta ennakoivan tarkkailun tarvetta on tarkasteltu uudelleen ja tarkkailun päivitys on esitetty kesäkuussa 2009 valmistuneessa tarkkailusuunnitelmassa. Vedenoton riskien ennalta havaitsemiseksi olisikin nykyistä yhteistarkkailua syytä täydentää esitetyn mukaiseksi. 7 YHTEENVETO Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2005 ja vuonna 2010 tarkkailussa olivat mukana Lohjan vesija viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö ja kaupunkisuunnittelukeskus sekä 10 tarkkailuvelvollista toiminnanharjoittajaa. Lohjanharjun pohjavesialue on osa ensimmäistä Salpausselkää. Alue jakautuu kahteen osa- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 81

alueeseen (0142851 A ja 0142851 B). Pohjavesialueen pinta-ala on 29,9 km², josta pohjaveden muodostumis-aluetta on 11,9 km². Tuloksia tarkasteltaessa alue on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2010 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmat ovat hyvin erilaisia ja laajuisia johtuen toimintojen erilaisuudesta. Kuitenkin mittausten ja näytteenoton rytmitys on pyritty saamaan yhtenäiseksi. Mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 72 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Pohjaveden laatua verrattiin talousveden kemiallisiin ja mikrobiologisiin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin (STM:n asetukset 461/2000 ja 401/2001) tai pohjaveden ympäristölaatunormeihin (VNa 341/2009). Lohjalla vuoden 2010 alkuvuosi oli kylmä ja etelässä oli paljon lunta. Kesällä taas oli lämmintä ja heinäkuussa hellettä. Marraskuun puolivälissä satoi runsaasti lunta, joka jäi maahan loppuvuoden ajaksi. Koko vuoden 2010 kokonaissademäärä oli keskimääräistä pienempi. Myllylampi/Porla Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon veden kloridipitoisuus oli vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden (25 mg/l) tasolla. Porlan vedenottamon vedessä oli viitteitä koliformisista bakteereista (1 pmy/100 ml) lokakuussa 2010. Muiden tutkittujen ominaisuuksien osalta molempien vedenottamoiden vedenlaatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan seurannassa olevassa orsiveden havaintopisteessä todettiin pienet pitoisuudet VOC-yhdisteisiin kuuluvia terpeenejä, alfa- ja beta-pineeniä sekä limoneeniä ja isopropyylitolueenia. Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvässä seurannassa pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät 25 mg/l useassa pisteessä. Myös ammoniumtypen pitoisuus ylitti yhdessä pisteessä talousvedelle annetun laatusuosituksen 400 μg/l. Vanhan kaatopaikan alueen pohjavedessä todettiin pienet pitoisuudet fenolisista yhdisteistä bisfenolia:ta, VOC-yhdisteistä trikloorieteeniä, tetrakloorieteeniä, bentseeniä, sykloheksaania ja isopropanolia. Bensiinin lisäainetta MTBE:tä oli pohjavedessä melko suuret pitoisuudet (46 180 μg/l) ja ympäristölaatunormi 7,5 μg/l ylittyi. Yhdiste ei todennäköisesti liity 1960-luvulla toimineen kaatopaikan ympäristöpäästöihin, sillä MTBE:tä on käytetty Suomessa vasta vuodesta 1991 lähtien. Myös 1,2 dikloorietaanin pitoisuudet ylittivät tai olivat lähellä talousvedelle annettua enimmäispitoisuutta 3 μg/l. Torjunta-aineanalyysin mukaan yhdessä pisteessä ylittyi lievästi 2,6-dibentsoamidin (BAM) talousvedelle annettu enimmäispitoisuus 0,10 μg/l. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa Neitsytlinnan vanhan kaatopaikan läheisyydessä pohjaveden AOX-pitoisuus oli 51 μg/l, mikä viittaa orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden esiintymiseen. Tynninharjulla sijaitsevan pohjavesipisteen näytteestä analysoitiin pieni määrä tetrakloorieteeniä (<0,5 μg/l) sekä kohonnut kloridipitoisuus 62 mg/l. Kaivola Keskilohjan osa-alueella Kaivolan vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, muilta osin veden laatu täytti hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Lemminkäisen kattoteollisuustehtaan havaintoput- 82 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

kissa ei todettu toiminnan riskiaineindikaattoreiksi nimettyjä öljyhiilivetyjä tai VOC-yhdisteitä. Lohjan Puhtaanapito Ky:n tarkkailussa mukana olevassa havaintopisteessä ei todettu öljyhiilivetyjä, mutta veden kemiallinen hapenkulutus (COD Mn : 51 mgo₂/l) ylitti talousvedelle annetun laatusuosituksen 5 mgo₂/l. Moisionpellon osa-alueella vedenottamon vedessä todettiin laatusuosituksen 200 μg/l ylittävä pitoisuus rautaa ja kohonnut pitoisuus kloridia (50 mg/l). Pappilankorven vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, sekä kohonnut kloridipitoisuus (32 mg/l). Molempien vedenottamoiden vesistä määritettiin pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan kuuluvia torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita. Suitiantien välivarastointialueella pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Lempola Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Takaharju Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Rudus Betonituote Oy:n seurannassa yhdessä havaintopisteessä todettiin kohonneita lyijypitoisuuksia jo loppuvuodesta 2009 ja uusintanäytteitä otettiin alkuvuodesta 2010, jolloin liukoisen lyijyn pitoisuudeksi määritettiin <1 48 μg/l ja osa tuloksista ylitti talousveden laatuvaatimuksen (10 μg/l). Seuraavissa näytteissä touko- ja joulukuussa 2010 pohjavedessä ei todettu lyijyä. Tehtaan alueella ei todettu öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteistä otetuissa näytteissä alumiini- ja rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot ja alueen pohjavesi oli hapanta (ph alle 6,7). Liukoisen kuparin pitoisuus ylitti paikoin ympäristölaatunormin 20 μg/l, mutta talousvesiasetuksen mukainen enimmäispitoisuus 2000 μg/l alittui selkeästi. Talousvesikaivossa todettiin pieni pitoisuus (<1 μg/l) kloroformia. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n tehdasalueella ja Skanska Infra Oy:n meluvallin alueella määritettiin pohjavedestä PAHyhdisteisiin kuuluvaa naftaleenia (<0,05 μg/l), jota ei todettu enää uusintanäytteissä. Yhdestä Skanska Infra Oy:n seurannassa olevasta havaintopisteestä määritettiin loppuvuodesta 2010 pienet pitoisuudet PCB-yhdisteitä. Myös kloridipitoisuus moottoritien läheisyydessä oli kohonnut (35 mg/l). Lehmijärven osa-alueella vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus oli korkea (190 mg/l), pitoisuus ylitti vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi annetun enimmäispitoisuuden 25 mg/l, mutta laatusuositus 250 mg/l alittui. Uusniitty Ratametsän osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia (0,09 μg/l) ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat. Vedenottamon vedessä oli kloridia 54 mg/l. Lähellä kantatietä 1125 sijaitsevissa pohjavesipisteissä olivat suurimmat kloridipitoisuudet (110 mg/l). Uusniityn alueen pohjaveden sulfaattipitoisuudet nousivat vuoden 2010 aikana paikoin hyvin korkeiksi (16 960 mg/l) ja valtaosa pitoisuuksista ylitti talousveden laatusuosituksen 250 mg/l. Cembrit Oy:n tehdasalueella pohjaveden alumiini-, molybdeeni ja natriumpitoisuudet olivat melko korkeat. Myös ammoniumtypen pitoisuus ylitti yhdessä pis- Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 83

teessä talousvedelle annetun laatusuosituksen 400 μg/l. Cembrit Oy:n tehdasalueella todettiin pienet pitoisuudet tetrakloorieteeniä, bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a sekä bentseeniä ja ksyleenin eri isomeerejä. Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniaseman pohjavedessä eikä Lemminkäisen asfalttiaseman alueella todettu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC-yhdisteet), mutta keväällä 2010 analysoitiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä yhdestä pisteestä. Soraset Yhtiöt Oy:n maankaatopaikan alueen pohjaveden AOX-pitoisuus oli 45 μg/l, mikä viittaa orgaanisten halogeeniyhdisteiden (mm. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. 84 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Kirjallisuuslähteet Eerikäinen, A. & Jylhä-Ollila, M. 2004. Lohjanharjun pohjavesialueen yhteistarkkailuohjelma. Lohjan kaupunki ja Uudenmaan ympäristökeskus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 14 s. + liitteet. Ihonen, M. & Onnila, P. 2006. Elcoteq SE, Lohja Plant, Ympäristötekninen maaperätutkimus sisältäen YSA 13 :n mukaisen selvityksen pohjavesiolosuhteista, 25.7.2006. Moniste nro 20293, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ihonen, M. & Onnila, P. 2006. Enics Finland Oy, Ympäristötekninen maaperätutkimus sisältäen YSA 13 :n mukaisen selvityksen pohjavesiolosuhteista, 25.7.2006. Moniste nro 20293-1, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ilmatieteen laitos 2010, Ilmastokatsaus 12/10, ISSN: 1239-0291 International Standard ISO 5667-11. International Standard. Water quality Sampling Part 11: Guidance on sampling of groundwaters. 23 p. + annexes. Kajander, S. & Huuhko, J. 2004. Lohjanharjun pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Moniste 41 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 2009. Maaperän ja pohjaveden nykytila Cembrit Oy:n Lohjan tuotantolaitoksella Yhteenveto maaperä- ja pohjavesiselvityksistä 1995 2009. Tutkimusraportti 167/2009, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 43 s. + liitteet. Kivimäki, A-L. 2010. Maaperä ja pohjavesitutkimus Cembrit Oy:n Lohjan tehdasalueella 6. 13.4.2010, Tutkimusraportti 200/2010, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 30 s. + liitteet Kivimäki, A-L. 2010. Cembrit Oy:n Lohjan Muijalan tuotantolaitoksen pohjaveden tarkkailuohjelma, 12.8.2010, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 14 s. + liitteet Kortesalo, M. & Valpola, S. 2004. Skanska Tekra Oy, Tarkkailuohjelma meluvallirakenteissa käytettävän betonimurskeen pohjavesivaikutuksista E18 Lohja Lohjanharju moottoritien linjauksella, 21.10.2004. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Nummela, K. 2009. Lohjan Nummenkylän betoniaseman pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 2003 2008, Marttilan Betonirakennus Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 157/2009. 16s. + liitteet Nummela, K. 2009. Nummenkylän louhinta- ja murskausalueen pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 2001 2008, Lemminkäinen Infra Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 150/2009. 16 s. + liitteet Onnila, P. & Takala, M. 2011. VT1 Lohja Lohjanharju, Pintavesi- ja pohjavesitarkkailu 2009 2010. Ramboll Finland Oy. 22 s. + liitteet. Piha, H., Londesborough S. & Gustafsson J. 2008. Pohjavesien tilan arviointiperusteet, luonnos 8.12.2008 versio 3.0. 19 s. + liitteet Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 19.5.2000. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001 pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. 17.5.2001. Ranta, E. 2006. Yhteenveto Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n pohjavesitarkkailusta vuosina 1999 2006. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 113/2006. 10 s. + liitteet Reinikainen, J. 2007. Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23/2007. 90 s. + liitteet. Rintala, J. ja Suokko, T. 2008. Pohjavesinäytteenotto Nykytila ja kehitystarpeet. Suomen ympäristö 48 / 2008. Suomen ympäristökeskus. 56 s. + liitteet. Teräväinen T. & Niemeläinen, T. 2007. Maaperän haitta-ainetutkimus, Kydönpellontie 66 A, Lohja. FCG IP-Tekniikka Oy. 8 s. + liitteet. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 85

Tidenberg S., Taipale T. ja Gustafsson J. 2009. MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa. Suomen ympäristö 29 / 2009. Suomen ympäristökeskus. 80 s. + liitteet. Valtioneuvoston asetus 341/2009 vesienhoidon järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. 20.5.2009. World Health Organization. 2008. Guidelines for Drinking-water Quality. Third Edition incorpo-rating the First and Second Agenda. Volume 1, Recommendations. Geneva 2008. 460 p. + annexes. Öhberg, P. & Hintikainen, E. 2003. Myllylampi - Porlan pohjavesialueen suojelusuunnitelman päivitys. Maa ja vesi. Moniste 35 s. + liitteet. 86 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

LIITTEET Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 87

Liiteluettelo Liite 1. Liite 2a. Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Liite 2b. Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 2010 Liite 3a. Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 2010 Liite 3b. Liite 4a. Liite 4b. Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 2010 ja pinnankorkeustietoja Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 5. Vedenlaatumääritykset kohteittain vuonna 2010 88 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Kartta Lohjanharjun pohjavesialueesta Liite 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 89

Liite 2a. (1/5) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Myllylampi: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 0 0 0 28,0 8,1 16.2.2010 0 0 0 28,0 8,0 16.3.2010 3 0 0 27,6 8,0 13.4.2010 1 0 0 27,7 8,0 18.5.2010 1 0 0 27,7 8,1 15.6.2010 4 0 0 27,7 8,1 13.7.2010 3 0 0 27,6 8,2 17.8.2010 6 0 0 28,6 8,2 21.9.2010 6 0 0 27,9 8,1 26.10.2010 9 0 0 27,4 8,1 16.11.2010 7 0 0 27,6 8,1 14.12.2010 160 0 0 27,4 8,1 17.12.2010 7 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Myllylampi vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Porla: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 18.5.2010 5 0 0 21,4 7,1 21.9.2010 86 0 0 20,1 7,2 26.10.2010 76 0 1 20,9 7,2 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 *Sähkönj. *ph Porla vo 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 90 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Liite 2a. (2/5) Kaivola: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 0 0 0 34,7 7,2 16.2.2010 14 0 0 34,2 7,0 16.3.2010 16 0 0 35,2 7,0 13.4.2010 5 0 0 33,6 7,0 18.5.2010 0 0 0 34,3 7,3 15.6.2010 2 0 0 34,5 7,0 13.7.2010 1 0 0 33,6 7,2 17.8.2010 16 0 0 35,9 7,4 21.9.2010 14 0 0 35,0 7,0 26.10.2010 0 0 0 34,4 7,0 16.11.2010 3 0 0 34,5 7,1 14.12.2010 4 0 0 34,6 7,1 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Kaivola vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lempola: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 3 0 0 19,9 7,1 16.2.2010 17 0 0 19,0 7,1 16.3.2010 24 0 0 18,8 7,2 13.4.2010 29 0 0 19,2 6,9 18.5.2010 0 0 0 19,3 7,2 15.6.2010 6 0 0 19,4 6,9 13.7.2010 3 0 0 19,3 7,1 17.8.2010 33 0 0 19,5 7,3 21.9.2010 21 0 0 19,0 7,0 26.10.2010 24 0 0 19,1 7,0 16.11.2010 23 0 0 19,3 7,0 14.12.2010 3 0 0 19,5 7,1 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Lempola vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 91

Liite 2a. (3/5) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Pappilankorpi - Moisio: vedenottamot *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 2 0 0 36,0 7,5 16.2.2010 1 0 0 35,7 7,2 16.3.2010 0 0 0 36,3 7,3 13.4.2010 0 0 0 35,5 7,2 15.6.2010 0 0 0 35,5 7,2 13.7.2010 1 0 0 33,2 7,5 17.8.2010 0 0 0 32,4 7,6 21.9.2010 7 0 0 29,7 7,4 26.10.2010 0 0 0 31,9 7,4 16.11.2010 0 0 0 31,6 7,4 14.12.2010 3 0 0 34,1 7,4 Pappilankorpi: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 18.5.2010 3 0 0 26,3 7,8 28.6.2010 18 Moisionpelto: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 18.5.2010 0 0 0 39,1 7,6 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Pappilankorpi - Moisio vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 92 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Liite 2a. (4/5) Takaharju: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 0 0 0 18,6 7,0 16.2.2010 2 0 0 18,5 6,8 16.3.2010 0 0 0 18,0 6,9 13.4.2010 1 0 0 18,7 6,8 18.5.2010 0 0 0 18,5 6,8 15.6.2010 0 0 0 19,4 6,8 13.7.2010 5 0 0 18,9 6,9 17.8.2010 0 0 0 20,5 7,1 21.9.2010 4 0 0 19,2 6,9 26.10.2010 1 0 0 18,8 6,9 16.11.2010 1 0 0 19,4 7,0 14.12.2010 0 0 0 18,9 6,9 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Takaharju vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Lehmijärvi: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 1 0 0 16,1 7,6 16.2.2010 3 0 0 20,5 7,5 16.3.2010 0 0 0 19,2 7,6 13.4.2010 1 0 0 16,4 7,5 18.5.2010 0 0 0 18,1 7,6 15.6.2010 0 0 0 21,0 7,5 13.7.2010 0 0 0 14,8 7,5 17.8.2010 3 0 0 17,2 7,6 21.9.2010 0 0 0 21,5 7,5 26.10.2010 1 0 0 16,2 7,5 16.11.2010 0 0 0 19,8 7,6 14.12.2010 1 0 0 20,9 7,6 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Lehmijärvi vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 93

Liite 2a. (5/5) Vedenottamoiden analyysitulokset vuonna 2010, kerran kuukaudessa tehdyt määritykset Uusniitty: vedenottamo *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 1 0 0 35,8 7,1 16.2.2010 0 0 0 35,4 6,9 16.3.2010 0 0 0 36,4 7,0 13.4.2010 1 0 0 37,3 6,9 18.5.2010 0 0 0 35,5 7,1 15.6.2010 2 0 0 36,0 6,9 13.7.2010 1 0 0 34,6 7,0 17.8.2010 7 0 0 35,5 7,2 21.9.2010 10 0 0 34,7 6,9 26.10.2010 1 0 0 34,2 7,0 16.11.2010 28 0 0 34,3 7,0 14.12.2010 0 0 0 35,1 7,0 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Uusniitty vo *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Tytyri: tuleva kaivosvesi *Mikr.22oC *E.coli *koli36 *Sähkönj. *ph NäytePvm pmy/ml pmy/100 ml pmy/100 ml ms/m 19.1.2010 20 0 0 37,9 8,1 16.2.2010 46 0 0 37,4 8,1 16.3.2010 59 0 0 37,3 8,1 13.4.2010 44 0 0 37,1 8,1 18.5.2010 36 0 0 37,0 8,1 15.6.2010 55 0 0 37,2 8,1 13.7.2010 32 0 0 36,7 8,2 17.8.2010 57 0 0 37,9 8,2 21.9.2010 54 0 0 37,5 8,1 26.10.2010 26 0 0 37,3 8,1 16.11.2010 69 0 0 37,3 8,2 14.12.2010 36 0 0 37,4 8,2 ms/m 45 40 35 30 25 20 15 10 Tytyri, tuleva kaivosvesi *Sähkönj. *ph 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 94 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Vedenottamoiden analyysitulokset toukokuussa 2010 Liite 2b vedenlaatumääritykset toukokuu 2010 Myllylampi Porla Kaivola Moisionpelto Pappilankorpi Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Alkaliteetti mmol/l 1,5 1,1 2,6 1,5 1,1 0,80 0,96 0,80 0,98 1,9 Cl mg/l 25 14 9,3 50 32 16 13 18 54 38 CODMn mg O /l <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 1,6 Cr μg/l 1 Fe μg/l 46 <25 270 330 780 44 <25 <25 <25 90 Hajulab ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ummehtunut ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua ei hajua Kok.kovuus mmol/l 1,1 0,86 1,6 1,5 1,0 0,75 0,75 0,62 1,1 1,3 Lämpötila, vesi C 7,4 7,7 7,2 7,8 7,1 7,6 7,3 7,4 7,6 9,4 Makulab ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua ei makua Mn μg/l <5 <5 95 46 280 <5 13 <5 <5 250 NO -N μg/l <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 <2 NO -N μg/l 440 890 1000 850 <10 830 760 580 1100 14 mg/l 8,2 7 2,6 3,9 1,4 9,4 8,4 11,3 10,2 13 ph 8,1 7,1 7,3 7,6 7,8 7,2 6,8 7,6 7,1 8,1 SO mg/l 19 22 29 38 24 21 18 16 32 30 Sähkönjohtavuus ms/m 27,7 21,4 34,3 39,1 26,3 19,3 18,5 18,1 35,5 37 Torjunta-aineet - - - atratsiini 0,005 μg/l BAM 0,05 μg/l DEA 0,04 μg/l heksatsinoni 0,01 μg/l tetrabutylatsiini, - desetyyli <0,01 μg/l DEDIA <0,05 μg/l atratsiini <0,005 μg/l DEA <0,01 μg/l - - - atratsiini 0,09 μg/l DEA 0,02 μg/l DIA 0,02 μg/l simatsiini 0,02 μg/l tetrabutylatsiini 0,02 μg/l tetrabutylatsiini, -desetyyli <0,01 μg/l DEDIA <0,05 μg/l Ulkonäkö.lab kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön kirkas väritön Tytyri, tuleva kaivosvesi - kirkas väritön, sakkaa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 95

Liite 3a Vedenottamoiden kokonaispumppaukset vuonna 2010 Yhteensä 2010 Kaivola Myllylampi Pappilankorpi Moisio Porla Lempola Takaharju Lehmijärvi Uusniitty Kaivos pumppaus, m³ tammikuu 29207 37999 1917 6419 0 29891 28039 31638 6600 43080 214790 helmikuu 27662 33994 1742 5851 0 27809 26132 27242 5979 37985 194396 maaliskuu 31761 37208 2379 7789 0 31442 27005 35023 6423 48012 227042 huhtikuu 21641 36523 3030 9527 0 24727 23113 30314 6284 51406 206565 toukokuu 21609 37434 2755 8793 7884 25636 23731 31961 6699 52060 218562 kesäkuu 21806 35816 3168 10152 8319 25833 24012 31256 6524 50981 217867 heinäkuu 26825 36758 6786 14282 0 31253 28559 32646 6715 56777 240601 elokuu 22644 36621 5514 8205 2498 27459 25281 31829 6746 52122 218919 syyskuu 20316 35532 4090 5502 8649 22110 22696 29547 6427 49876 204745 lokakuu 20299 36624 3249 4944 8061 22552 21957 28942 6654 51079 204361 marraskuu 20790 35222 3793 6737 0 22498 21878 27365 6418 50882 195583 joulukuu 24149 36299 5242 11207 0 18305 19813 27685 6603 54371 203674 yhteensä, m³ 288709 436030 43665 99408 35411 309515 292216 365448 78072 598631 2547105 kuukaudet 12 12 12 12 5 12 12 12 12 12 12 keskiarvo, m³/kk 24059 36336 3639 8284 7082 25793 24351 30454 6506 49886 212259 päivät 365 365 365 365 142 365 365 365 365 365 365 keskiarvo, m³/vrk 791 1195 120 272 249 848 801 1001 214 1640 6978 96 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

97 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 Liite 3b Vedenottamoiden pumppaukset vuonna 2010 ja pinnankorkeustietoja 37,5 38,0 38,5 39,0 39,5 40,0 40,5 20000 22000 24000 26000 28000 30000 32000 34000 36000 38000 40000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Myllylampi pumppaus 65 66 77 34,5 35,0 35,5 36,0 36,5 37,0 37,5 38,0 38,5 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Porla pumppaus 1462 1784 1790 33,0 34,0 35,0 36,0 37,0 38,0 39,0 40,0 41,0 15000 17000 19000 21000 23000 25000 27000 29000 31000 33000 35000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Kaivola pumppaus 1774 1776 1777 30,0 31,0 32,0 33,0 34,0 35,0 36,0 37,0 38,0 15000 17000 19000 21000 23000 25000 27000 29000 31000 33000 35000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Lempola pumppaus 1001 1002 1003 1004 39,0 40,0 41,0 42,0 43,0 44,0 45,0 46,0 47,0 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Moisionpelto pumppaus 1381 1382 4 38,0 40,0 42,0 44,0 46,0 48,0 50,0 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Pappilankorpi pumppaus 1465 OKS1 50,0 51,0 52,0 53,0 54,0 55,0 56,0 57,0 58,0 59,0 60,0 61,0 15000 17000 19000 21000 23000 25000 27000 29000 31000 33000 35000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Takaharju pumppaus 59 66 70 61,5 62,5 63,5 64,5 65,5 66,5 67,5 68,5 69,5 70,5 71,5 15000 17000 19000 21000 23000 25000 27000 29000 31000 33000 35000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Lehmijärvi pumppaus 13/89 28/89 SK600 80,5 81,0 81,5 82,0 82,5 83,0 83,5 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu mmpy m³ Uusniitty pumppaus 71 72 74 37000 39000 41000 43000 45000 47000 49000 51000 53000 55000 57000 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu m³ Kaivosvesi pumppaus

Liite 4a. (1/5) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 3.2.2010 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet *BOD 7 *BOD 7- ATU *BOD 7- ATU (suod. GFA) Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit.1971) Menetelmän määritysraja Mittausepävarmuus 0,02 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l SFS 3032:1976 4 ug/l 4 15 ug/l 15 50 ug/l 50 100 ug/l 100 500 ug/l > 500 ug/l SFS 5505:1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % ± 2,5 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 11 % ± 8 % 2 mg/l 2 3 mg/l 3 5 mg/l 5 10 mg/l > 10 mg/l 0,5 mg/l ± 16 % ± 15 % ± 8 % SFS-EN 1899-1:1988 1,5 mg/l 1,5 5 mg/l 5 100 mg/l > 100 mg/l ± 1,4 mg/l ± 27 % ± 20 % *COD Mn SFS 3036: 1981 1 mg/l 1,0 3,0 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen *E.coli (36 C, 21 h) *E. coli (37 C, 18 h) *E. coli (44 C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori, kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 C 44 h *Kloori: vapaa kloori ja kokonaiskloori ISO 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje 20 mg/l 20 50 mg/l 51 100 mg/l 101 500 mg/l > 500 mg/l SFS 3016: 2001, 2. painos Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quanti-Tray SFS 4088: 2001, 4. painos SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025:1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026:1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 ± 15 mg/l ± 30 % ± 16 % ± 11 % 0,2 mg/l 0,20 0,6 mg/l ± 35 % 0,6 1,0 mg/l ± 25 % > 1,0 mg/l ± 16 % 3 ug/l 3 10 ug/l 10 25 ug/l 25 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l 5 ug/l 5 20 ug/l 21 50 ug/l 51 100 ug/l > 100 ug/l SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l 0,20 1,0 mg/l > 1,0 mg/l ± 3 ug/l ± 18 % ± 15 % ± 13 % ± 10 % ± 3 ug/l ± 17 % ± 15 % ± 8 % ± 40 % ± 25 % ± 20 % 98 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Liite 4a. (2/5) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 3.2.2010 *Kloridi SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981 4 mg/l 4-12 mg/l > 12 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001 *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001 (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert Quantitray SFS 4088: 2001 SFS 3033: 1976 5 ug/l 5 50 ug/l > 50 ug/l SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 ug/l 10 20 ug/l 20 50 ug/l 50 100 ug/l > 100 ug/l *Nitriittityppi SFS 3029: 1976 2 ug/l 2 5ug/l 5 20 ug/l 20 100 ug/l > 100 mg/l *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta, (suod. GFC) *Rauta, (suod. Nuclepore) *Rauta, (suod., GFA) SFS 3021: 1974 (modif.), mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 ± 15 % ± 10 % 1,6 mg/l 12 % ± 20 % ± 14 % ± 5 ug/l ± 20 % ± 16 % ± 10 % ± 0,8 ug/l ± 16 % ± 13 % ± 10 % Sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite 30 Bq/l > 30 Bq/l 30 % SFS 3028: 1976 25 ug/l 25 50 ug/l ± 10 ug/l 51 100 ug/l ± 20 % 101 200 ug/l ± 20 % 201 1000 ug/l ± 16 % > 1000 ug/l ± 10 % *Sameus SFS-EN ISO 7027:2000 0,2 FNU 0,2 0,5 FNU 0,5 1,0 FNU > 1,0 FNU *Sulfaatti *Suolistoperäiset enterokokit *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet <5000 ug/l *Typpi, kokonaispitoisuus Jätevedet SFS-EN ISO 10304-1:1995 ja SFS-EN ISO 10304-2:1997 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN ISO 7899-2: 2000 SFS-EN 27888: 1994 (modif.), mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 C:een tehdään lämpötilakompensaatiolaitteella SFS-EN ISO 11905-1:1988 ja SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1 mg/l 1,0 7,0 mg/l > 7,0 mg/l ± 0,09 FNU ± 18 % ± 16 % ± 15 % ± 9 % 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 ug/l 100 250 ug/l > 250 ug/l 2 mg/l 2 7 mg/l 7 10 mg/l > 10 mg/l ± 30 ug/l (12 %) ± 12 % ± 1,0 mg/l ± 14 % ± 10 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 99

Liite 4a. (3/5) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 3.2.2010 *Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 0,1 mg/l 0,10 0,50 mg/l > 0,50 mg/l ± 22 % ± 15 % MUUT MENETELMÄT Määritys Absorptiokerroin (400 nm) Absorptiokerroin (750 nm) Menetelmä Spektrofotometrinen mittaus Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772:1993 Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1987) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 Happi % (makea vesi) (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö SFS 3008: 1990 Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Menetelmän määritysraja 0,1 ug/l Mittausepävarmuus 0,020 mmol/l 0,020 0,040 mmol/l 0,041 0,20 mmol/l > 0,20 mmol/l ± 0,006 mmol/l ± 15 % ± 10 % 10 ug/l 0,4 mg/l Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l >0,35 mmoll Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) 1,0 mg/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE16 Kloori: sidottu kloori SFS-EN ISO 7393-2:2000, modif. 0,1 mg/l 0,10 0,20 mg/l ± 40 % 0,20 1,0 mg/l ± 25 % > 1,0 mg/l ± 20 % Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 0,10 mmol/l 0,10 0,40 mmol/l > 0,40 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE20 Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037:1976) Kenttämääritys ± 0,050 mmol/l ± 12 % 100 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Liite 4a. (4/5) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet MENETELMÄ JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio 3.2.2010 Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71:1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003:1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h- Kenttämääritys putken päästä Veden pinnan korkeus Kenttämääritys kaivon kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys Väriluku Sisäinen menetelmä MENE31 Väriluku (suod.) (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 3.2.2010. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 101

Liite 4a. (5/5) Analyysien menetelmätiedot, määritysrajat ja mittausepävarmuudet 102 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (1/9) MENETELMÄLUETTELO 25.9.2009 ALIHANKKIJAT JA HEIDÄN KÄYTTÄMÄNSÄ MENETELMÄT KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064 Määritys Menetelmä *Arseeni SFS-EN ISO 15586:2004 *Alumiini; barium; *boori; *kalium; *kalsium; koboltti; *kromi; *kupari; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *sinkki; *vanadiini ISO 11885:1996 *Elohopea Sis.men.KVVY LA67,per. SFS 5229:1986 ja SFS-EN 1483:1997 *Kadmium; *Lyijy SFS-EN ISO 15586:2004 ja SFS-EN ISO 15587-2:2002 Kromi +6 Spektrofotometrinen (difenyylikarbatsidi) Standard Methods for the Examination of Water and Wastewater 16 th ed. 3500- Cr-D. *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 METROPOLILAB: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058 Määritys Menetelmä *AOX SFS-EN 9562:2004 *Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; *boori;*kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *nikkeli; *rauta; *seleeni;*sinkki; *uraani; *vanadiini EN ISO 17294:2005 ICP-MS *Natrium SFS 3044:1980 AAS ja SFS-EN ISO 15886:2004 AAS *Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 *Elohopea Sisäinen menetelmä TR87 ja SFS-EN 1483:1997, modif. *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 15680:2004 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *PAH Sisäinen menetelmä KV-PAH *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC SFS-EN 1484:1997 *Torjunta-aineet Sis.menetelmä SPE-uutto LCMS/MS *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 103

Liite 4b. (2/9) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät MENETELMÄLUETTELO 25.9.2009 RAMBOLL ANALYTICS OY: FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T039 Määritys *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1+VOC2) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC1 = halogenoidut) *Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC2 = ei-halogenoidut) *Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit) *PAH *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC) *Torjunta-aineet: Monijäämä GC + LC *Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Menetelmä Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997, mod. Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. ks. erillinen liite Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673:1999 mod. Sis.men. RA 4026, GC-MSD-menet. Sis.men. RA 4038, GC/MSD, per. ISO 10695:2000, mod. Sis.men. RA 4039, LC/MSD Sis.men. RA 4043, HS-GC/MSD Bromidi Sis.men. V03 SFS-EN ISO 10304 (1-2) *Elohopea Sis.men. RA 3000 (ICP-menet.) *Alumiini, *barium, *boori, *kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *molybdeeni, *natrium, *nikkeli, *sinkki, *uraani, *vanadiini Sis.men. RA 3000 ISO 17294-2:2003 tai sis.men.ra 3001, per. ISO 11885:1996, ICP-OES *Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. S03 SFS 4996:1983 Silikaatti Sis.men. V39, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men., kumottu SFS 3012:1007 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID Sis.men. RA 4019, per. SFS-EN ISO 9377-2:2001 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men., gravimetrinen *=akkreditoitu menetelmä 104 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (3/9) Ramboll Analytics RA4050 VOC (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) 1+2 * 19.01.2011 VESINÄYTE, HS-GC/MSD HALOGENOIDUT HIILIVEDYT Määritysraja μg/l AROMAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja μg/l 1,1-dikloorietaani 0,5 bentseeni 0,5 1,2-dikloorietaani 0,5 tolueeni 1 1,1,1-trikloorietaani 0,5 m+p-ksyleeni 0,5 1,1,2-trikloorietaani 0,5 o-ksyleeni 0,5 1,1,1,2-tetrakloorietaani 0,5 etyylibentseeni 0,5 1,1,2,2-tetrakloorietaani 1 styreeni 0,5 vinyylikloridi 0,1 propyylibentseeni 0,5 1,1-dikloorieteeni 0,5 isopropyylibentseeni 0,5 cis-1,2-dikloorieteeni 0,5 n-butyylibentseeni 0,5 trans-1,2-dikloorieteeni 0,5 tert.butyylibentseeni 0,5 trikloorieteeni 0,5 sec.butyylibentseeni 0,5 tetrakloorieteeni 0,5 p-isopropyylitolueeni 0,5 dikloorimetaani 1 1,2,3-trimetyylibentseeni 0,5 hiilitetrakloridi 1 1,2,4-trimetyylibentseeni 0,5 kloroformi 1 1,3,5-trimetyylibentseeni 0,5 bromidikloorimetaani 1 1,2,3,5-tetrametyylibentseeni 1 dibromikloorimetaani 1 1,2,4,5-tetrametyylibentseeni 1 bromoformi 1 naftaleeni 1 dibromimetaani 1 bromibentseeni 0,5 bromikloorimetaani 1 klooribentseeni 0,5 1,2-dibromietaani 1 1,2-diklooribentseeni 0,3 1,2-diklooripropaani 1 1,3-diklooribentseeni 0,5 2,2-diklooripropaani 1 1,4-diklooribentseeni 0,1 1,3-diklooripropaani 1 1,2,3-triklooribentseeni 0,3 1,2,3-triklooripropaani 5 1,2,4-triklooribentseeni 0,3 1,1-diklooripropeeni 1 1,3,5-triklooribentseeni 0,3 cis-1,3-diklooripropeeni 1 2-klooritolueeni 0,5 trans-1,3-diklooripropeeni 1 4-klooritolueeni 0,5 1,2-dibromi-3-klooripropaani 5 heksaklooributadieeni 0,5 EETTERIT Määritysraja μg/l MTBE (metyyli-tert.butyylieetteri) 0,5 ALIFAATTISET HIILIVEDYT Määritysraja μg/l TAME (tert.amyylimetyylieetteri) 0,5 pentaani 100 ETBE (etyyli-tert.butyylieetteri) 0,5 heksaani 100 etyylibutyylieetteri 0,5 heptaani 10 TAEE (tert.amyylietyylieetteri) 0,5 oktaani 10 DIPE (di-isopropyylieetteri) 0,5 nonaani 10 dekaani 10 ALKOHOLIT Määritysraja mg/l sykloheksaani 1 metanoli 100 2-metyylipentaani 5 etanoli 5 3-metyylipentaani 5 propanoli 1 metyyli-syklopentaani 1 isopropanoli 1 n-butanoli 1 ALDEHYDIT JA KETONIT Määritysraja mg/l 2-butanoli 1 asetoni 0,1 isobutanoli 1 sykloheksanoni 0,5 tert.butanoli 1 2-sykloheksen-1-oni 0,5 1-pentanoli 0,5 metyylietyyliketoni 0,1 2-pentanoli 0,5 metyyli-isobutyyliketoni 0,1 3-pentanoli 0,5 bentsaldehydi 0,1 1-etoksi-2-propanoli 4 Propanaali 0,2 3-etoksi-1-propanoli 4 Butanaali 0,2 1-metoksi-2-propanoli 4 Pentanaali 0,2 2-etyyli-1-heksanoli 0,1 Heksanaali 0,2 2-butoksietanoli (butyyliglykoli) 10 Heptanaali 0,2 Oktanaali 0,2 TERPEENIT Määritysraja μg/l Nonanaali 0,2 alfa-pineeni 0,5 Dekanaali 0,2 beta-pineeni 0,5 delta-kareeni 0,5 MUUT Määritysraja μg/l limoneeni 0,5 rikkihiili 2 Epikloorihydriini 500 ESTERIT Määritysraja mg/l etyyliasetaatti 0,05 MUUT Määritysraja mg/l propyyliasetaatti 0,05 tetrahydrofuraani 0,05 butyyliasetaatti 0,05 1-hekseeni 0,01 isobutyyliasetaatti 0,05 1-okteeni 0,01 amyyliasetaatti 0,05 isoamyyliasetaatti 0,05 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 105

Liite 4b. (4/9) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Ramboll Analytics 13.10.2009 RA4026 POLYSYKLISET AROMAATTISET HIILIVEDYT (PAH) * Kaasukromatografinen menetelmä, GC/MSD VESINÄYTE Määritysraja μg/l asenafteeni 0,01 asenaftyleeni 0,01 antraseeni 0,01 bentso[a]antraseeni 0,01 bentso[b]fluoranteeni 0,01 bentso[k]fluoranteeni 0,01 bentso[a]pyreeni 0,005 bentso[ghi]peryleeni 0,01 dibentso[a,h]antraseeni 0,01 fenantreeni 0,01 fluoreeni 0,01 fluoranteeni 0,01 kryseeni 0,01 indaani[1,2,3-cd] pyreeni 0,01 naftaleeni 0,05 pyreeni 0,01 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue 106 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (5/9) Ramboll Analytics 7.1.2011 RA4031 PCB-YHDISTEET Kaasukromatografinen menetelmä, GC/MSD VESI NÄYTE Määritysraja μg/l PCB 28 0,001 PCB 52 0,001 PCB 101 0,001 PCB 118 0,001 PCB 138 0,001 PCB 153 0,001 PCB 180 0,001 PCB yht. 0,01 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 107

Liite 4b. (6/9) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Ramboll Analytics 19.1.2011 RA4007 FENOLISET YHDISTEET * Kaasukromatografinen menetelmä, GC/MSD VESINÄYTE Määritysraja μg/l 2-kloorifenoli 0,02 3-kloorifenoli 0,02 4-kloorifenoli 0,02 2,3-dikloorifenoli 0,02 2,4-dikloorifenoli 0,02 2,5-dikloorifenoli 0,02 2,6-dikloorifenoli 0,02 3,4-dikloorifenoli 0,02 3,5-dikloorifenoli 0,02 2,3,4-trikloorifenoli 0,02 2,3,5-trikloorifenoli 0,02 2,3,6-trikloorifenoli 0,02 2,4,5-trikloorifenoli 0,02 2,4,6-trikloorifenoli 0,02 3,4,5-trikloorifenoli 0,02 2,3,4,5-tetrakloorifenoli 0,02 2,3,4,6-tetrakloorifenoli 0,02 pentakloorifenoli 0,02 4-kloori-2-metyylifenoli 0,1 4-kloori-3-metyylifenoli 0,1 fenoli 0,5 3-metyylifenoli (m-kresoli) 0,5 4-metyylifenoli (p-kresoli) 0,5 2-metyylifenoli (o-kresoli) 0,5 bisfenoli A 0,05 2,4-dimetyylifenoli 0,5 resorsinoli 0,2 Dinoseb (2-(1-metyylipropyyli)-4,6-dinitrofenoli) 5 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue 108 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (7/9) Ramboll Analytics RA4038 TORJUNTA-AINEET * Kaasukromatografinen monijäämä-menetelmä, GC/MS 13.10.2009 VESINÄYTE Määritysraja μg/l Määritysraja μg/l Aklonifeeni 0,02 Isodriini 0,02 Alakloori 0,01 Isoksabeeni 0,10 Aldriini 0,01 Karfentratsoni-etyyli 0,02 Atratsiini 0,005 Kinometionaatti 0,01 BAM(2,6-diklooribentsoamidi) 0,02 4-kloori-2-metyylifenoli 0,01 Bifenatsaatti 0,02 4-kloori-3-metyylifenoli 0,01 Bitertanoli 0,02 cis-klordaani 0,01 Boskalidi 0,01 trans-klordaani 0,01 Bromasiili 0,01 oxy-klordaani 0,01 Bronopoli 0,50 Klordekoni 0,05 2,4-dikloorifenoli 0,01 Klorfensoni 0,01 2,4 -DDD 0,01 Klorfenvinfossi 0,01 2,4 -DDE 0,01 Klormefossi 0,02 2,4 -DDT 0,01 Klorprofaami 0,01 4,4 -DDD 0,01 Klorpyrifossi 0,01 4,4 -DDE 0,01 Klorotaloniili 0,02 4,4 -DDT 0,01 Kresoksiimi-metyyli 0,01 4,4 -DDM 0,01 Kvintotseeni 0,01 4,4 -DDMU 0,01 Kvitsalofoppi-etyyli 0,05 Deltametriini 0,20 lambda-syhalotriini 0,02 DEA (atratsiini, -desetyyli) 0,01 Lenasiili 0,05 DIA (atratsiini,- desisopropyyli) 0,01 Malationi 0,02 Dieldriini 0,02 Metatsakloori 0,02 Diflufenikaani 0,01 Metalaksyyli 0,02 Diklobeniili 0,02 Metributsiini 0,02 Diklofluanidi 0,01 Metyyliatsinfossi 0,02 Diklorvossi 0,02 Metyyliparationi 0,02 -endosulfaani 0,01 Mevinfossi 0,02 -endosulfaani 0,01 Mirex 0,01 Endosulfaanisulfaatti 0,01 Napropamidi 0,02 Endriini 0,02 trans-nonakloori 0,01 Esfenvaleraatti 0,05 Pendimetaliini 0,02 Etofumesaatti 0,02 Pentakloorianisoli 0,01 Etofumesaatti-2-keto 0,02 Pentaklooribentseeni 0,01 Etyyliparationi 0,02 Permetriini 0,05 Famoksadoni 0,10 Pirimikarbi 0,02 Fenamidoni 0,05 Prokloratsi 0,10 Fenitrotioni 0,02 Propakloori 0,01 Fenheksamidi 0,05 Propatsiini 0,01 Fenoksaproppi-p-etyyli 0,02 Prometryyni 0,01 Fenpropidiini 0,05 Prosulfokarbi 0,01 Fenpropimorfi 0,05 Pyrimetaniili 0,02 Fenvaleraatti 0,05 Simatsiini 0,01 Flamproppi-isopropyyli 0,01 Sulfoteppi 0,01 Fluatsinami 0,05 -Sypermetriini 0,05 Fluatsifoppi-p-butyyli 0,02 Syprodiniili 0,005 Fludioksoniili 0,05 Tau-fluvalinaatti 0,02 Flutolaniili 0,01 Teknatseeni 0,02 Furatiokarbi 0,05 Tepraloksidimmi 0,10 -HCH 0,01 Terbasiili 0,02 -HCH 0,01 Terbutylatsiini 0,005 gamma-hch (lindaani) 0,01 Terbytylatsiini, -desetyyli 0,01 delta-hch 0,01 Terbutryyni 0,01 Heksaklooribentseeni 0,01 Tolklofossi-metyyli 0,005 Heksatsinoni 0,01 Tolyylifluanidi 0,01 Heksaklooributadieeni 0,01 Triadimefoni 0,05 Heksytiatsoksi 0,02 Triadimenoli 0,05 Heptakloori 0,01 Trifluraliini 0,01 endo-heptaklooriepoksidi 0,02 Tsoksamidi 0,02 ekso-heptaklooriepoksidi 0,02 Vinklotsoliini 0,01 Imatsaliili 0,20 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 109

Liite 4b. (8/9) Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Ramboll Analytics 25.2.2011 RA4039 TORJUNTA-AINEET * Nestekromatografinen monijäämä-menetelmä, LC/MS VESINÄYTE Määritysraja μg/l 2,4,5-T 0,01 2,4-D 0,01 Amidosulfuroni 0,05 Atsoksistrobiini 0,005 Bentatsoni 0,01 Dalaponi 0,10 DEDIA (atratsiini, -desetyylidesisopropyyli) 0,05 Dikamba 0,05 Diklorproppi + Diklorproppi-P 0,01 Dimetoaatti 0,01 Dimetomorfi 0,01 Diuroni 0,01 Florasulami 0,02 Fluroksipyyri 0,05 Iprodioni 0,05 Isoproturoni 0,01 Klopyralidi 0,10 Kloroksuroni 0,01 Klorsulfuroni 0,01 Linuroni 0,01 MCPA 0,01 MCPB 0,02 Mekoproppi + Mekoproppi-P 0,01 Metabentstiatsuroni 0,01 Määritysraja μg/l Metamitroni 0,01 Metamitroni-desamino 0,01 Metoksiuroni 0,05 Metsulfuroni-metyyli 0,02 Penkonatsoli 0,10 Pikloraami 0,05 Pikoksistrobiini 0,02 Primsulfuroni-metyyli 0,05 Propakvitsafoppi 0,05 Propikonatsoli 0,02 Pyraklostrobiini 0,01 Pyridaatti 0,01 Rimsulfuroni 0,10 Sulfosulfuroni 0,02 Syatsofamidi 0,01 Symoksaniili 0,05 Thifensulfuroni-metyyli 0,01 Tiametoksaami 0,05 Tralkoksidiimi 0,01 Triasulfuroni 0,01 Trifloksistrobiini 0,02 Triflusulfuroni-metyyli 0,05 Trineksapakki-etyyli 0,02 Tritikonatsoli 0,10 * akkreditoitu menetelmä, mukautuva pätevyysalue 110 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Alihankkijat ja heidän käyttämänsä menetelmät Liite 4b. (9/9) Ramboll Analytics Oy RA3001 ALKUAINEET VESINÄYTE, ICP-OES * akkreditoitu menetelmä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 111

Liite 5 Vedenlaatumääritykset kohteittain vuonna 2010 laatumääritys vedestä Cembrit Oy Enics Finland Oy Lehmijärven Romu ja Rauta Oy Lemminkäinen Infra Oy, Muijalan asfalttiasema Lemminkäinen Katto Oy, Kattoteollisuus Lohjan kaupunki, Ojamonkankaan kaatopaikka Lohjan kaupunki, Suitiantien välivarastionti Al x x x x Al Alkaliteetti x x x x x Alkaliteetti AOX x x x AOX As x As Ba x Ba Ca x Ca Cd x x x x x Cd Cl x x x x x x x x Cl Co x Co CODMn x x x x x x x x CODMn Lohjan Puhtaanapito Ky, Peltomaa Lohjan ympäristöyksikkö / tausta Marttilan Betonirakennus Oy Soraset Yhtiöt Oy (Niska & Nyyssönen Oy) Rudus Betonituote Oy Skanska Infra Oy, meluvallityömaa Vedenottamot laatumääritys vedestä Cr x x x x x x (x) Cr Cu (x) x x x x Cu DOC x DOC E.coli x x x E.coli Fe x x x x x x x x Fe Fenoliset yhdisteet x Fenoliset yhdisteet Haju x x x x x x x x Haju Happi% x x Happi% K x K Kokonaisfosfori x Kokonaisfosfori Kokonaiskovuus x x x x x Kokonaiskovuus Kokonaistyppi x Kokonaistyppi koli36 x x koli36 Lämpökestoiset kolit x Lämpökestoiset kolit Lämpötila x x x x x x x x Lämpötila Maku x Maku Mg x Mg Mikr22 C (pesäke lkm) x Mikr22 C (pesäke lkm) Mn x x x x x x Mn Mo x x Mo Na x Na NH -N x x x x x x NH -N Ni x Ni NO +NO -N x x x x x x NO +NO -N NO -N x x x x x x NO -N NO -N x x x x x x NO -N O x x x x x O PAH -yhdisteet x x PAH -yhdisteet Pb x x x x x x x Pb PCB x PCB ph x x x x x x x x x x x x x ph Pinnankorkeus x x x x x x x x x x x x x x Pinnankorkeus Sameus x x x x x x x x x Sameus Sn x Sn SO x x x x x x x SO Sähkönjohtavuus x x x x x x x x x x x x Sähkönjohtavuus Ti x Ti TOC x x x TOC Torjunta-aineet x (x) Torjunta-aineet Ulkonäkö x x x x x x x Ulkonäkö V x x V VOC-yhdisteet x x x x x x x x x VOC-yhdisteet Väriluku x x x x x x x Väriluku Zn x x x x Zn Öljyhiilivedyt x x x x x x x x x x x x x Öljyhiilivedyt 112 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011

Kuvailulehti Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisuaika 06/2011 Tekijä(t) Katriina Nummela Julkaisun nimi Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailu vuonna 2010 Julkaisusarjan nimi ja Julkaisu 215/2011 numero Julkaistut osat /muut Julkaisu on saatavana myös Internetissä: www.luvy.fi/julkaisut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Lohjan kaupungin koordinoiman Lohjanharjun pohjavesien yhteistarkkailun tavoitteena on kattaa pohjavesialueen tarkkailuvelvoitteet ja seurantatarpeet Lohjanharjun alueella. Pohjaveden yhteistarkkailu aloitettiin vuonna 2005 ja vuonna 2010 tarkkailussa olivat mukana Lohjan vesi- ja viemärilaitos, Lohjan kaupungin ympäristöyksikkö, Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksen Suitiantien välivarastointialue ja Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvä tarkkailu, Cembrit Oy, Enics Finland Oy, Lehmijärven Romu ja Rauta Oy, Lemminkäinen Infra Oy / Muijalan asfalttiasema, Lemminkäinen Rakennustuotteet Oy / Kattoteollisuus (1.2.2011 alkaen Nordic Waterproofing Oy), Lohjan Puhtaanapito Ky / Peltomaa, Marttilan Betonirakennus Oy, (vuoden 2011 alusta Peab Industri Oy), Rudus Betonituote Oy, Soraset Yhtiöt Oy (Niska & Nyyssönen Oy 31.12.2010 saakka) ja Skanska Infra Oy. Tuloksia tarkasteltaessa Lohjanharjun pohjavesialue (0142851 A ja 0142851 B) on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen, joista kussakin on vähintään yksi pohjavedenottamo. Vuoden 2010 aikana tarkkailututkimus toteutettiin eri osapuolten lupaehtojen edellyttämien ohjelmien mukaisesti. Mittauksia tehtiin yhdeksältä vedenottamolta ja 72 pohjavesiputkesta tai kaivosta. Myllylampi / Porla Lohjanharju osa-alueella Myllylammen vedenottamon veden kloridipitoisuus oli hieman kohonnut (25 mg/l). Enics Finland Oy:n Gunnarlan tehtaan seurannassa olevassa orsiveden havaintopisteessä todettiin pienet pitoisuudet VOC yhdisteisiin kuuluvia terpeenejä ja isopropyylitolueenia. Ojamonkankaan kaatopaikan kunnostukseen liittyvässä seurannassa pohjaveden kloridipitoisuudet ylittivät 25 mg/l useassa pisteessä. Vanhan kaatopaikan alueen pohjavedessä todettiin pienet pitoisuudet fenolisista yhdisteistä bisfenolia:ta ja useita VOC yhdisteitä. Bensiinin lisäainetta MTBE:tä oli pohjavedessä melko suuret pitoisuudet (46 180 μg/l) ja ympäristölaatunormi 7,5 μg/l ylittyi. Myös 1,2 dikloorietaanin ja torjunta-aineen hajoamistuotteen 2,6 dibentsoamidin (BAM) pitoisuudet olivat koholla. Neitsytlinnan vanhan kaatopaikan läheisyydessä pohjaveden AOX pitoisuus oli 51 μg/l, mikä viittaa orgaanisesti sitoutuneiden halogeeniyhdisteiden esiintymiseen. Tynninharjulla sijaitsevan pohjavesipisteen näytteestä analysoitiin pieni määrä tetrakloorieteeniä (<0,5 μg/l) sekä kohonnut kloridipitoisuus 62 mg/l. Kaivola Keskilohjan osa-alueella Kaivolan vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, eikä alueen seurannassa mukana olevissa pohjaveden havaintopisteissä todettu öljyhiilivetyjä tai VOC - yhdisteitä. Moisionpellon osa-alueella vedenottamon vedessä todettiin laatusuosituksen 200 μg/l ylittävä pitoisuus rautaa ja kohonnut pitoisuus kloridia (50 mg/l). Pappilankorven vedenottamon vedessä todettiin laatusuositusten ylittävät pitoisuudet rautaa ja mangaania, sekä kohonnut kloridipitoisuus (32 mg/l). Molempien vedenottamoiden vesistä määritettiin pienet pitoisuudet rikkakasvien torjuntaan kuuluvia torjunta-aineita tai niiden hajoamistuotteita. Suitiantien välivarastointialueella pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittivät talousveden suositusarvot, mikä on tyypillistä savipeitteisillä alueilla. Lempola Lempoonsuon osa-alueella Lempolan vedenottamon vesi oli hyvälaatuista. Takaharju Perttilä osa-alueella Takaharjun vedenottamon vesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Rudus Betonituote Oy:n seurannassa yhdessä havaintopisteessä todettiin kohonneita lyijypitoisuuksia alkuvuodesta 2010, mutta ei enää touko- eikä joulukuussa 2010. Lehmijärven Romu ja Rauta Oy:n havaintopisteistä otetuissa näytteissä alumiini- ja rautapitoisuudet ylittivät talousvedelle annetut suositusarvot ja alueen pohjavesi oli hapanta. Liukoisen kuparin pitoisuus ylitti paikoin ympäristölaatunormin 20 μg/l. Yhdestä Skanska Infra Oy:n seurannassa olevasta havaintopisteestä määritettiin loppuvuodesta 2010 pienet pitoisuudet PCB yhdisteitä. Myös kloridipitoisuus moottoritien läheisyydessä oli kohonnut. Lehmijärven osa-alueella vedenottamon vesi täytti hyvälle vedenlaadulle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset. Lohjan ympäristöyksikön seurannassa olevan havaintopisteen SK500 veden kloridipitoisuus oli korkea (190 mg/l). Uusniitty Ratametsän osa-alueella vedenottamon vedestä analysoitiin torjunta-aineisiin kuuluvaa atratsiinia (0,09 μg/l) ja sen hajoamistuotteita sekä muita rikkakasvien torjuntaan käytettyjä yhdisteitä. Talousvedelle annetut enimmäispitoisuudet alittuivat. Vedenottamon vedessä oli kloridia 54 mg/l. Lähellä kantatietä 1125 sijaitsevissa pohjavesipisteissä olivat suurimmat kloridipitoisuudet. Uusniityn alueen pohjaveden sulfaattipitoisuudet nousivat vuoden 2010 aikana paikoin hyvin korkeiksi (16 960 mg/l) ja valtaosa pitoisuuksista ylitti talousveden laatusuosituksen 250 mg/l. Cembrit Oy:n tehdasalueella todettiin pienet pitoisuudet muutamia VOC -yhdisteitä. Marttilan Betonirakennus Oy:n betoniaseman pohjavedessä eikä Lemminkäisen asfalttiaseman alueella todettu VOC yhdisteitä, mutta keväällä 2010 analysoitiin pieni pitoisuus öljyhiilivetyjä yhdestä pisteestä. Soraset Yhtiöt Oy:n maankaatopaikan alueen pohjaveden AOX -pitoisuus oli 45 μg/l, mikä saattaa viitata orgaanisten halogeeniyhdisteiden (mm. kloori- ja bromiyhdisteet) esiintymiseen pohjavedessä. Asiasanat Pohjavesitarkkailu, yhteistarkkailu, pohjaveden laatu, vedenottamot, Lohjanharju Toimeksiantaja Yhteistarkkailun osapuolet Julkaisun myynti/ jakaja/kustantaja ISBN 978-952-250-052-6 (nid.) Sivuja 113 ISBN 978-952-250-053-3 (PDF) Kieli Suomi ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) Luottamuksellisuus Julkinen Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry., PL 51, 08100 Lohja Puh. (019) 323 623 Sähköposti: vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi Painopaikka ja -aika Lohjan Painotuote Oy, Lohja 2011 ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu) Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 215/2011 113

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö r.f. PL 51, 08101 Lohja Puh. (019) 323 623 vesi.ymparisto@vesiensuojelu.fi www.luvy.fi ISBN 978-952-250-052-6 (nid.) ISBN 978-952-250-053-3 (PDF) ISSN-L 0789-9084 ISSN 0789-9084 (painettu) ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)