SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1249 1262 SISÄLLYS N:o Sivu 1249 asianajajista annetun lain muuttamisesta... 3391 1250 oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 :n muuttamisesta... 3394 1251 yliopistolain 2 ja 21 :n muuttamisesta... 3395 1252 Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta... 3396 1253 ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa annetun lain 7 :n muuttamisesta... 3397 1254 maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta... 3398 1255 eduskunnan virkamiehistä annetun lain 6 :n muuttamisesta... 3399 1256 Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 4 :n muuttamisesta... 3400 1257 kokoontumislain 1 :n muuttamisesta... 3401 1258 vaalilain muuttamisesta... 3402 1259 haastemieslain muuttamisesta... 3403 1260 Asetus eräistä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana annetun asetuksen kumoamisesta... 3404 1261 Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen muuttamisesta... 3405 1262 Asetus ylioppilastutkinnosta Ahvenanmaan maakunnassa... 3406 N:o 1249 asianajajista annetun lain muuttamisesta muutetaan asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain (496/1958) 2 :n 1 momentti, 4 :n 2 momentti, 6a :n 2 momentti, 8, 9 :n 2 momentti ja 10 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 :n 1 momentti osaksi laissa 197/1992, 4 :n 2 momentti ja 6a :n 2 momentti mainitussa laissa 197/1992 sekä 9 :n 2 momentti ja 10 :n 1 momentti laissa 31/1993, sekä lisätään 3 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 31/1993 ja laissa 458/1999, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, lakiin uusi 5 b, jolloin nykyinen 5 b siirtyy 5 c :ksi, 7 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 197/1992, uusi 5 momentti, sekä 9 :ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 31/1993 ja 458/1999, uusi 3 momentti seuraavasti: 2 Asianajajayhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) se maassa oleva kunta, joka on yhdistyksen kotipaikka; 3) yhdistyksen tarkoitus; 4) mitä maksuja jäsen on velvollinen suorittamaan ja miten ne määrätään; 5) miten yhdistyksen hallitus järjestetään ja kuinka pitkäksi ajaksi se valitaan; 6) milloin yhdistyksen tilit päätetään ja miten tilien ja hallinnon tarkastus toimitetaan; HE 110/1999 LaVM 7/1999 EV 91/1999 149 1999 490301
3392 N:o 1249 7) millä tavoin valtuuskunta valitaan ja sen toiminta muuten järjestetään sekä milloin valtuuskunnan varsinainen kokous pidetään ja, jos sellaisia kokouksia on useita, mitkä asiat kussakin kokouksessa käsitellään; 8) millä tavoin tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan; 9) miten yhdistyksen hallitukselle ja kurinpitolautakunnalle kuuluvan jäseniin kohdistuvan valvonta- ja kurinpitovallan käyttäminen järjestetään; 10) miten yhdistykseen kuulumattomalle varataan oikeus saada hänen ja yhdistyksen jäsenen ja sen yhtiön, jonka lukuun tämä on toiminut, välinen riita, joka koskee jäsenen toimintaa asianajajana tai liittyy siihen, välimiesmenettelyin ratkaistuksi; sekä 11) miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. 3 Asianajajaksi voidaan sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa säädetään, hyväksyä myös 1 momentissa tarkoitettu henkilö, jolla jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa on asianajajan toimen harjoittamisen ammattipätevyys. Tässä momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asianajajaksi hyväksyminen edellyttää, että hakija on kolmen vuoden ajan ollut merkittynä asianajajayhdistyksen pitämään 5 b :n 1 momentissa tarkoitettuun EU-luetteloon ja osoittaa yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetussa oikeusministeriön päätöksessä (191/1959) tarkemmin määrätyllä tavalla harjoittaneensa Suomessa asianajajan tointa säännöllisesti vähintään sen ajan. 4 Asianajajayhdistyksen hallituksen on pidettävä asianajajaluetteloa sekä 5 b :n 1 momentissa tarkoitettua EU-luetteloa ja lähetettävä niistä ote vuosittain oikeusministeriölle. Hallituksen on pidettävä luettelot jokaisen nähtävänä ja jokaisella on oikeus saada luetteloista tai niiden osasta jäljennös kohtuullista maksua vastaan. 5b Muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa asianajajan tointa harjoittamaan oikeutetulla asianajajalla on oikeus kirjoittautua asianajajayhdistyksen pitämään luetteloon alkuperäistä ammattinimikettään käyttävistä, muussa jäsenvaltiossa asianajajan tointa harjoittamaan oikeutetuista asianajajista (EU-luettelo) Ṁitä laissa ja yleisen asianajajayhdistyksen sääntöjen vahvistamisesta annetussa oikeusministeriön päätöksessä säädetään asianajajasta, koskee soveltuvin osin EU-luetteloon merkittyä asianajajaa. EU-luetteloon merkityn asianajajan tulee järjestää toimintansa yhdenmukaisesti Suomessa asianajajan tointa koskevien määräysten mukaisesti. Ennen kuin kurinpitomenettely EU-luetteloon merkittyä asianajajaa vastaan aloitetaan, asianajajayhdistyksen tulee ilmoittaa siitä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin. Kurinpitomenettely tapahtuu yhteistyössä edellä mainitun viranomaisen kanssa rajoittamatta kuitenkaan asianajajayhdistyksen ratkaisuvaltaa. 6a Kurinpitolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä ja seitsemän henkilökohtaista varajäsentä, jotka valtuuskunta valitsee. Kahden jäsenen ja heidän varajäsentensä tulee olla asianajajakuntaan kuulumattomia, ja heidän soveltuvuudestaan lautakunnan jäseniksi on ennen valintaa saatava oikeusministeriön lausunto. 7 Vastaavin edellytyksin kuin asianajaja on erotettava yhdistyksestä, on EU-luetteloon merkitty asianajaja poistettava EU-luettelosta. 8 Joka on erotettu asianajajayhdistyksestä tai kurinpidollisena seuraamuksena poistettu EU-luettelosta, voidaan, kun kolme vuotta on kulunut erottamisesta tai poistamisesta, hakemuksesta ottaa uudelleen yhdistyksen jäseneksi tai vastaavasti merkitä EU-luetteloon. 9 Jos asianajaja lakkaa harjoittamasta asianajajan tointa tai jos hänellä 3 :n 4 momen-
N:o 1249 3393 tissa mainitusta syystä ei enää ole oikeutta olla asianajajana, on hänen pyydettävä eroa asianajajayhdistyksestä. Jollei hän sitä viipymättä tee, on hallituksen todettava hänen eronneen yhdistyksen jäsenyydestä ja poistettava hänet asianajajaluettelosta. Jos EU-luetteloon merkitty asianajaja lakkaa olemasta asianajaja siinä jäsenvaltiossa, josta hän on peräisin, hänet poistetaan EUluettelosta. 10 Sillä, jonka 3 :n 4 momentissa tai 4 :n 1 momentissa tarkoitettu hakemus on hylätty, jota ei ole otettu EU-luetteloon, joka on erotettu asianajajayhdistyksestä taikka määrätty saamaan julkinen varoitus tai poistettu asianajajaluettelosta tai EU-luettelosta, on oikeus valittaa yhdistyksen hallituksen ja kurinpitolautakunnan päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 3 :n 3 momentissa tarkoitettua kolmen vuoden määräaikaa laskettaessa voidaan ottaa huomioon ennen tämän lain voimaantuloa Suomessa säännöllisesti harjoitettu asianajotoiminta.
3394 N:o 1250 oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 14 :n muuttamisesta muutetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 annetun lain (689/1997) 1 luvun 14 :n 1 momentti seuraavasti: 14 Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 :n 3 momentissa.
3395 N:o 1251 yliopistolain 2 ja 21 :n muuttamisesta kumotaan 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 21 :n 2 momentti ja lisätään 2 :ään uusi 2 momentti, seuraavasti: 2 Itsehallinto Yliopistoille on varattava yksinomaan niitä koskevia lakeja ja asetuksia valmisteltaessa tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
3396 N:o 1252 Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta annetun lain muuttamisesta kumotaan Suomen itsenäisyyden juhlarahastosta 24 päivänä elokuuta 1990 annetun lain (717/1990) 15 ja muutetaan 1 :n 2 momentti ja 8 :n 2 momentti seuraavasti: 1 Rahasto on eduskunnan vastattavana oleva rahasto. Se saa käyttää toiminnassaan nimitystä Sitra. 8 Hallintoneuvostoon kuuluvat eduskunnan asettamat pankkivaltuutetut. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii pankkivaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana pankkivaltuuston varapuheenjohtaja. Hallintoneuvoston jäsenten palkkiot määrää valtiovarainministeriö.
3397 N:o 1253 ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa annetun lain 7 :n muuttamisesta muutetaan ulkomaankaupan hallinnosta sekä tarkkailu- ja suojatoimenpiteistä eräissä tapauksissa 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1521/1994) 7 seuraavasti: 7 Ilmoitus eduskunnalle Tämän lain nojalla annetut sellaiset säännökset ja määräykset, joiden antamiseen perustuslain mukaan eduskunnan myötävaikutus on tarpeen, on viipymättä ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Hänen on saatettava ne eduskunnan tietoon heti tai, jos eduskunta ei ole koolla, niin pian kuin se on kokoontunut. Jos eduskunta niin päättää, on edellä tarkoitetut säännökset ja määräykset kumottava.
3398 N:o 1254 maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetun lain 3 ja 5 :n muuttamisesta muutetaan maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1203/1992) 3 :n 1 momentti ja 5 :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 3 :n 1 momentti laissa 36/1995 ja 5 :n 1 momentti laissa 621/1998, seuraavasti: 3 Jäsenten ja esittelijöiden määrääminen Tasavallan presidentti nimittää viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan henkilöt valituslautakunnan puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana toimivien lainkäyttöneuvosten virkoihin. Valtioneuvosto määrää samaksi ajaksi valituslautakunnan kolmannen jäsenen tai vaihtuvat kolmannet jäsenet sekä näille ja varapuheenjohtajalle tarpeellisen määrän sivutoimisia sijaisia. Puheenjohtajan sijaisena toimii varapuheenjohtaja tai hänen sijaisensa. Valituslautakunnan jäsenten ja heidän sijaistensa oikeudesta pysyä virassaan tai tehtävässään toimikautenaan on muutoin voimassa, mitä säädetään tuomarinviran haltijoista. 5 Lautakunnan sihteeri ja muu henkilöstö Valituslautakunnalla on päätoiminen sihteeri, jolla on sihteerin virka ja jonka nimittää valtioneuvosto. Sihteerin tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Hän voi toimia myös lautakunnan jäsenenä varapuheenjohtajan tai, jollei kysymys ole 2 :n 3 momentin viimeisessä virkkeessä tarkoitetusta tilanteesta, kolmannen jäsenen ja näille määrättyjen sijaisten ollessa vuosilomalla tai muutoin satunnaisesti estyneinä tai esteellisinä hoitamasta tehtäväänsä. Sihteeri voi lisäksi toimia 2 :n 5 momentin mukaisesti jaoston jäsenenä sekä puheenjohtajan määräyksestä esittelijänä 4 :n 1 momentissa tarkoitetussa valituslautakunnan varsinaisessa istunnossa. Sihteerillä on tuomarille säädetty virassapysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii edellä tarkoitetulla tavalla lautakunnan jäsenenä. Valituslautakunnalla voi olla valtion talousarvion rajoissa muitakin avustavia virkamiehiä, jotka ottaa puheenjohtaja.
3399 N:o 1255 eduskunnan virkamiehistä annetun lain 6 :n muuttamisesta muutetaan eduskunnan virkamiehistä 22 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1373/1994) 6 :n 1 momentti seuraavasti: 6 Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. 2 490301/149
3400 N:o 1256 Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain 4 :n muuttamisesta muutetaan Suomen Pankin virkamiehistä 30 päivänä joulukuuta 1998 annetun lain (1166/1998) 4 :n 2 momentti seuraavasti: 4 Nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisestä Suomen Pankki ei saa perusteettomasti asettaa ketään toisiinsa nähden eri asemaan 9 :ssä mainittujen syiden nojalla. Muutoin noudatetaan virkojen täyttämisessä, mitä johtokunta siitä päättää.
3401 N:o 1257 kokoontumislain 1 :n muuttamisesta muutetaan 22 päivänä huhtikuuta 1999 annetun kokoontumislain (530/1999) 1 seuraavasti: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden käyttämistä sekä ohjata yleisten kokousten ja yleisötilaisuuksien järjestämistä tarpeellisilla järjestysluonteisilla säännöksillä.
3402 N:o 1258 vaalilain muuttamisesta muutetaan 2 päivänä lokakuuta 1998 annetun vaalilain (714/1998) 138 :n 2 momentti, 139 ja 142 :n 2 momentti seuraavasti: 138 Presidentin valituksi tuleminen Jos ensimmäisessä vaalissa joku ehdokas on koko maassa saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, valtioneuvosto toteaa, että hän on perustuslain nojalla tullut valituksi tasavallan presidentiksi, ja ilmoittaa tästä hänelle kirjallisesti sekä antaa presidentinvaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on myös mainittava kunkin ehdokkaan presidentinvaalissa koko maassa saamien äänten määrä ja vaalissa annettujen äänten määrä. 139 Toista vaalia koskeva kuulutus Jollei kukaan ehdokkaista ole saanut enemmistöä annetuista äänistä eikä presidentti tämän johdosta ole tullut ensimmäisessä vaalissa valituksi, valtioneuvoston on 4. päivänä vaalipäivän jälkeen annettava ensimmäisen vaalin tuloksesta kuulutus, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kunkin ehdokkaan ensimmäisessä vaalissa koko maassa saama äänimäärä. Siinä on myös mainittava, että presidentin valitsemiseksi on perustuslain mukaan toimitettava toinen vaali sekä ketkä kaksi ehdokasta ovat presidenttiehdokkaina toisessa vaalissa ja mitkä numerot ehdokkailla 42 :n 2 momentin mukaan on. 142 Presidentin valituksi tuleminen Valtioneuvosto toteaa 4. päivänä toisen vaalin vaalipäivän jälkeen, kumpi ehdokkaista on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja tullut perustuslain nojalla valituksi tasavallan presidentiksi. Vaalin tuloksen todettuaan valtioneuvosto ilmoittaa tästä presidentiksi valitulle sekä antaa presidentinvaalin tuloksesta kuulutuksen, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa. Kuulutuksessa on mainittava kummankin ehdokkaan toisessa vaalissa koko maassa saamien äänten määrä.
3403 N:o 1259 haastemieslain muuttamisesta muutetaan 27 päivänä kesäkuuta 1986annetun haastemieslain (505/1986) 6 :n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 887/1996, sekä lisätään lakiin uusi 4 a seuraavasti: 4a Yhteydenottotietojen saaminen Haastemiehellä ja 6 :ssä mainitulla tiedoksiantoon oikeutetulla virkamiehellä on yksittäisessä tiedoksiantoasiassa oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaiselta, julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä sekä teletoimintaa tai postitoimintaa harjoittavalta laitokselta tai yhteisöltä tiedoksiannon kohteena olevaa henkilöä tai yhteisöä koskevat tarpeelliset osoite- ja puhelintiedot samoin kuin muut yhteydenottoon tarvittavat tiedot. Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot on oikeus saada maksutta. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske automaattisen tietojenkäsittelyn avulla luovutettuja tietoja. 6 Muut tiedoksiantoon oikeutetut Haastamisen ja tiedoksiannon on oikeutettu suorittamaan niin kuin haastemies: 2) tuomioistuimen, ulosottoviraston, kihlakunnanviraston, kihlakunnanviraston ulosotto-osaston tai poliisilaitoksen päällikön määräämä asianomaisen viranomaisen palveluksessa oleva virkamies; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta HE 111/1999 LaVM 8/1999 EV 92/1999
3404 N:o 1260 Asetus eräistä sotilas- ja siviiliviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana annetun asetuksen kumoamisesta Oikeusministerin esittelystä säädetään: 1 Tällä asetuksella kumotaan eräistä sotilasja siviiliviranomaisten välisistä suhteista rauhan aikana 11 päivänä marraskuuta 1922 annettu asetus (265/1922) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. 2 Tämä asetus tulee tammikuuta voimaan 1 päivänä
3405 N:o 1261 Asetus esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen muuttamisesta Oikeusministerin esittelystä lisätään esitutkinnasta ja pakkokeinoista 17 päivänä kesäkuuta 1988 annettuun asetukseen (575/1988) uusi 11 a ja 11 b ja niiden edelle uusi väliotsikko seuraavasti: Sotilaita koskevia säännöksiä 11a Ilmoitus sotilasviranomaiselle toimenpiteistä. Kun sotilas noudetaan esitutkintaan, otetaan kiinni, pidätetään, vangitaan tai päästetään vapaaksi, on siitä ilmoitettava viipymättä sen hallintoyksikön päällikölle, jossa asianomainen sotilas palvelee. 11b Esitutkintapöytäkirjan toimittaminen sotilasviranomaiselle. Sotilasoikeudenkäyntiasiana tutkittavasta rikoksesta laadittu esitutkintapöytäkirja on toimitettava viipymättä sotilasviranomaiselle. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta
3406 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1262 Asetus ylioppilastutkinnosta Ahvenanmaan maakunnassa Oikeusministerin esittelystä säädetään 16päivänä elokuuta 1991 annetun Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 32 :n nojalla, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1556/1994, sekä Ahvenanmaan maakuntahallituksen suostumuksella: 1 Peruskoulun jälkeen annettavasta opetuksesta annetun maakuntalain (Ålands författningssamling 52/1997) 5 :ssä tarkoitetun ylioppilastutkinnon järjestämistä koskevat hallintotehtävät hoitaa Ahvenanmaan maakunnassa ylioppilastutkintoasetuksessa (Suomen säädöskokoelma 1000/1994) tarkoitettu ylioppilastutkintolautakunta. 2 Ahvenanmaan maakunnassa suoritettu ylioppilastutkinto, joka on järjestetty 1 :n mukaisesti, antaa saman pätevyyden kuin vastaava valtakunnassa suoritettu tutkinto. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta N:o 1249 1262, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1999