HELMI-MAALIS 2016 Apua ja evankeliumia Itä-Euroopan lapsille ja perheille Millaisesta elämästä olet pelastanut lapsia?
IGNAT IVANOV Toiminnanjohtaja Tämänkertaisen pääkirjoituksen on kirjoittanut Andrei Ivanov, joka yhdessä vaimonsa Natashan kanssa on johtanut Mission Possiblen työtä Venäjän Jekaterinburgissa jo yli kymmenen vuotta. Saakoon hänen kirjoituksensa, samoin kuin muut tämän numeron artikkelit Jekaterinburgista, rohkaista sinua! Sinun mukanaolosi ja tukesi tuloksena tapahtuu ihmeitä! Tima ja Olja, jotka olivat paenneet väkivaltaisesta kodista kadulle, pääsivät turvakotiimme. Millaisesta elämästä olet pelastanut lapsia? Meidän ajassamme lähes kaikilla elämänalueilla on kriisi... On sanottu, että myös hyväntekeväisyys on kriisissä, koska ihmiset eivät enää halua uhrautua toisten hyväksi. Onko näin? Kun oma taloudellinen tilanteemme horjuu (puhumattakaan koko maailman taloudesta) onko helppoa ajatella vielä jonkun toisen tarpeita ja jakaa toisen kanssa sitä, mitä meillä on? Ei, se ei ole helppoa, eikä ole koskaan ollut. Uhraaminen tarkoittaa, että annamme pois jotakin, mikä on arvokasta ja tarpeellista meille itsellemme. Mutta todelliseen uhriin, joka on annettu todelliseen tarpeeseen, sisältyy muuttava ja pelastava voima! Haluaisin näillä sivuilla kertoa teille joitakin viimeaikaisia todistuksia ja niiden välityksellärohkaista kaikkia teitä, jotka luette tätä lehteä. Teidän lahjojenne avulla olemme pystyneet pelastamaan lapsia ja muuttamaan heidän elämänsä. Tima ja Olja ovat kaksi iloista, suloista ja lahjakasta sisarusta. He käyttäytyvät kauniisti ja ovat oppimishaluisia koululaisia. He saavat kaiken aikaa kehuja opettajiltaan. Mutta vain pari kuukautta sitten lasten tilanne oli aivan toinen. Perheen elämää hallitsivat alkoholi, riidat ja väkivalta. Isä löi äitiä ja lapsia. Kaiken seurauksena äiti sai aivoverenvuodon, halvaantui, romahti psyykkisesti ja menetti järkevän ajattelykyvyn. Lapset jäivät oman onnensa nojaan. He etsivät ruokaa ja suojaa kaduilta ja rappukäytävistä. Heidän kohtalonsa kääntyi, koska he pääsivät meidän turvakotiimme ja sen toiminta on mahdollista sinun ja muiden tukijoidemme lahjoitusten vuoksi. Autoit myös Alekseita saamaan hoitoa tuberkuloosiin. Hän sai taudin vaikean muodon äidiltään. Otimme hänet turvaan kodista, josta narkomaani-isä Andrei ja Natasha Ivanov oli myynyt kaiken mahdollisen. Aleksei saa nyt hoitoa erikoissairaalassa, ja hänen tätinsä valmistelee huoltajuuspapereita ottaakseen pojan luokseen. Rakkaat ystävät, teidän lahjanne ovat paljon tärkeämpiä ja arvokkaampia kuin mitä olette ajatelleet! Ne ovat pelastaneet lapsia painajaismaisista oloista lapsia, jotka ovat liian pieniä auttaakseen itse itseään ja jotka eivät mitenkään ole ansainneet sellaista kohtaloa. Teidän avullanne voimme kääntää heidän kohtalonsa.
Tyttö joka söi liian paljon... Isä sanoi, että söin liian paljon. Yritin olla syömättä, mutta joskus minulle tuli kova nälkä. Katja on hontelo tyttö, jolla on suuret, siniset silmät. Isä toi hänet turvakotiimme. Äiti on vankilassa meille tuntemattomasta syystä. Kun isä meni toisiin naimisiin, uusi vaimo ei halunnut huolehtia vieraista lapsista. Isä laittoi vanhemmat lapset toinen toisensa jälkeen pois kotoa ja lopulta hylkäsi myös Katjan. Syyksi hän sanoi, että tyttö soi liikaa. Vanhemmat lapset, jotka hekin ovat vielä alaikäisiä, elävät myymällä itseään... Näkee, että Katja ei ole kokenut elämässään hellyydenosoituksia. Hän on onnellinen, kun häntä halataan, hänen päätään silitetään tai hänelle annetaan suukko. Hän kirjoittaa ja piirtää työntekijöille kortteja ja lappusia, joissa on jokin kaunis toivotus. Katja on hyväsydäminen ja ymmärtäväinen lapsi. Hän ei koskaan tuo esiin kiukkua tai tyytymättömyyttä. Jos toisten lasten välille tulee erimielisyyksiä, hän yrittää sovittaa niitä ja neuvoa, miten heidän tulisi käyttätyä. Kun hän kuuli ensimmäisen kerran evankeliumin sanoman Jeesuksesta, hän otti sen heti vilpittömästi vastaan. Hän kuuntelee mielelllään Raamatun kertomuksia. Iltarukouksissa hän kiittää Jumalaa turvakodista ja pyytää, ettei kukaan sairastuisi ja että kaikki käyttäytyisivät hyvin. KUINKA AUTOIT TÄTÄ TYTTÖÄ: Sinun lahjoituksesi tekivät mahdolliseksi sen, että tämä isänsä hylkäämä tyttö pääsi Mission Possiblen turvakotiin. Kodissa hän kuuli Jumalasta, pystyi jatkamaan koulunkäyntiä, ottamaan pianotunteja ja saa nyt kokea itsensä suuren perheen rakastamaksi.
Poika joka näki äitinsä surman Jos lapsi näkee, kuinka tuntematon mies puukottaa hänen äitinsä kuoliaaksi kodin edessä, jääkö se hänen muistiinsa pitkäksi aikaa? Vaikuttaako tämä kokemus hänen ajatteluunsa ja suhtautumiseensa elämään ja toisiin ihmisiin? Vaikuttaako se hänen luonteeseensa? Vastaukset näihin kysymyksiin ovat liian ilmeisiä. Turvakotiimme tulevien lasten elämäntarinat ovat yleensä täynnä vaikeita kokemuksia. Joskus heitä katsoessa ei voi kuin todeta etteivät he ole nähneet koko siihenastisessa elämässään mitään hyvää. Daniel menetti vanhempansa kuuden ensimmäisen elinvuotensa aikana. Isä kuoli huumeisiin, äiti surmattiin hänen silmiensä edessä. Näiden tapahtuminen jälkeen hän oli äitinsä toisen aviomiehen huostassa. Mutta kun poika täytti 15, isäpuoli hylkäsi hänet.
Daniel olisi tarvinnut paljon enemmän kuin sen muodollisen huoltajuuden, mitä hänen sijaisperheensä pystyi antamaan. Nuori poika ei oppinut elämään kokemiensa traumaattisten asioiden kanssa pelkästään noudattamalla sääntöjä, jotka muistuttivat hänelle, että hänen piti olla samanlainen kuin kaikki muutkin. Jälleen kerran Daniel koki hylkäämisen ja yksinjäämisen. Poika tuotiin turvakotiimme. Siellä kaikki halusivat tutustua häneen. Daniel leikki mielellään nuorempien lasten kanssa ja auttoi kodin töissä. Sekä lapset että aikuiset sanoivat hänelle, että hänellä on Raamatun profeetan nimi. Kuunnellessaan Raamatun kertomuksia hän kiinnostui niistä kovasti, etenkin kertomuksista profeetta Danielista, jonka kanssa hänellä oli sama nimi, ja Jeesuksesta, joka kärsi kuoleman meidän puolestamme. Hän pyysi saada oman Raamatun ja luki sitä joka päivä pitkiä aikoja. Daniel alkoi muuttua erittäin nopeasti, mikä ei jäänyt huomaamatta hänen vanhoilta ystäviltään ja opettajilta. Toiset nauroivat, toiset ihmettelivät ja olivat huolissaan. Mutta hänen sisimmässään oli uusi kipinä, joka arvostelu ja pilkka eivät pystyneet sammuttamaan. Danielissa on tietysti jäljellä vielä paljon vanhaa: kiukunpurkaukset muiden ärsyttäessä häntä ja haluttomuus noudattaa joitakin läksyjä ja vapaa-aikaa koskevia sääntöjä. Hänen kanssaan on silti ollut paljon helpompi puhua kotitöistä ja velvol- Danielilla on nyt iso perhe. Mutta vanhimman veljen rooli ei ole helppo, kun on 25 veljeä ja siskoa! lisuuksista kuin muiden täällä olleiden samanikäisten poikien kanssa. Daniel käy mielellään seurakunnan nuortenilloissa ja on katkaissut yhteydet entisiin huonoihin kavereihin. Hän on myös lopettanut tupakoinnin. Hän tuo usein ystäviään turvakodin nuortenkokoontumisiin. Yhdessä Danielin kanssa opettelemme nyt auttamaan, rakastamaan, antamaan anteeksi ja uskomaan, että tulevaisuuden ei tarvitse näyttää samalta kuin menneisyyden! KUINKA AUTOIT TÄTÄ POIKAA: Pojalla, joka oli kokenut järkyttäviä asioita, menettänyt perheensä ja jäänyt yksin, on nyt tulevaisuuden toivo. Hän on löytänyt uskon Jumalaan, hänellä on uusi ystäväpiiri, hän elää turvallisessa ja rakastavassa ympäristössä ja hänen elämänsä kulkee hyvään suuntaan.
Kaksi veljeä, jotka saivat lahjan taivaasta Kesällä 2015, Mission Possible järjesti Jekaterinburgissa nelipäiväisen lastenleirin. Mukana oli yli 70 lasta, heidän joukossaan ensimmäistä kertaa Valentina K:n kaksi poikaa. Kolja ja Sasha asuivat äitinsä kanssa pienessä yhden huoneen asunnossa vanhassa puutalossa kaupungin laidalla. Kaikki siinä niin ulkoa kuin sisältä oli hajalla ja ränsistynyttä. Sähkö, jolla taloa myös lämmitettiin, oli katkaistu maksamattomien laskujen vuoksi. Äiti oli ollut jo monta vuotta huumeriippuvainen. Syyskuun lopulla hän sairastui keuhkokuumeeseen. Otimme 9- ja 11-vuotiaat veljekset turvakotiin, äidin veimme sairaalahoitoon. Koljasta ja Sashasta näki, että heidän kasvattajinaan olivat olleet katu ja tarpeet. Heistä vanhempi, Kolja, perheen mies, oli joutunut varastamaan hankkiakseen veljellelle ja äidille ruokaa. Kun pojat tulivat turvakotiin, he olivat epäluuloisia ja töykeitä, koko ajan valmiina puolustautumaan häiritsijöitä vastaan. He huomasivat kuitenkin pian, ettei kodissa ollut ketään, jota vastaan heidän olisi tarvinnut puolustautua. Kaikki lapset ja aikuiset ottivat heidät lämpimästi vastaan! Veljekset alkoivat muuttua hämmästyttävän nopeasti. He saivat ystäviä ja alkoivat ottaa ikätovereitaan kiinni koulussa. Pojat saattoivat istua jopa 3-4 tuntia tekemässä koulutehtäviä turvakodin opettajan ohjauksella. He alkoivat harrastaa urheilua. Kolja on nyt yksi auliimmista työntekijöidemme avustajista. Hän on tarkkaavainen ja vastuuntuntoinen ja etsii aina turvakodilla miesten töitä, joissa voi auttaa. Sillä aikaa äiti pääsi sairaalasta, mutta hänellä ei ollut kiirettä poikien luo. Mutta ei heillä olisi ollut paikkaakaan, mihin mennä. Koti oli pimeä ja jääkylmä. Erään iltarukouksen aikana Kolja ja Sasha pyysivät työntekijäämme opettamaan heitä rukoilemaan ja toistivat hänen jäljessään rukouksen, että Jeesus tulisi heidän sydämeensä. Nyt pojat rukoilevat tosissaan äitinsä puoleta. Uudenvuodenyönä pojat pyysivät Jumalalta asiaa, joka oli heille kaikkein tärkein ja arvokkain. Vuoden toisena päivänä he saivat taivaasta lahjan: äiti tuli käymään turvakodilla ja sanoi, että haluaa lähteä kuntoustuskeskukseen! Hänelle alkoi lastensa rukousten kautta uuden elämän uusi vuosi! Lapset rukoilevat yhdessä iltaisin toinen toistensa ja vaikeissa elämäntilanteissa olevien vanhempiensa puolesta. KUINKA AUTOIT NÄITÄ VELJEKSIÄ: Kolja ja Sasha olivat kadun kasvattamia. Turvakodissamme veljekset alkoivat muuttua nopeasti, saivat ystäviä ja ottivat ikätovereitaan kiinni koulussa. He löysivät uskon Jumalaan, alkoivat rukoilla huumeita käyttävän äitinsä puolesta ja saivat rukousvastauksen, kun hän lähti kuntoutukseen. Tällä perheellä on nyt toivoa!
Kolja ja hänen veljensä rukoilivat uudenvuodenyönä. että heidän äitinsä menisi päihdekuntoutukseen. He saivat lahjana taivaasta vastauksen tähän rukoukseen.
Lähettäjä: Mission Possible ry, PL 120, 01451 Vantaa Lapsia ja perheitä pelastamassa Itä-Euroopan kaupungeissa ja kylissä. Apu, evankeliumi ja pitkäjänteinen työ muuttavat heidän elämänsä. VENÄJÄ Myös kuluneena jouluna Mission Possiblen tiimien järjestämät konsertit, juhlat ja vierailut välittivät evankeliumia, apua ja iloa tuhansille lapsille nuorisovankiloissa, lastenkodeissa, kouluissa ja vähävaraisissa perheissä. TRANSNISTRIA, MOLDOVA UKRAINA BULGARIA ALBANIA Tilitoimisto Helant Pusula, p. 040-7253523 TUKI-ILMOITUKSET Kertailmoitus 65 euroa, koko vuosi 300 euroa. Kiitämme näitä yrityksiä ja yhteisöjä tuesta! Mission Possible ry, PL 120, 01450 Vantaa Toimimme kotitoimistosta käsin. Puh. 045-899 0890, www.mp.org Sähköposti: info@mp.org Tilaukset ja osoiteasiat: tilaus@mp.org TUKITILIT: Nordea FI85 2309 1800 0153 17 Danske Bank FI82 8000 1900 0092 92 OP FI87 5720 6820 0184 43 Viitenumerot tilisiirtokupongissa. Tukipuhelin: 0600 16444 (10 eur) 0600 16888 (20 eur) Poliisihallituksen keräyslupa POL-2014-6531/ 29.7.2014 ajalle 1.1.2015-31.12.2016 (koko Suomi ilman Ahvenanmaata)