TOIMINTAKERTOMUS 1988

TOMNTAKERTOMUS 1988 ~~ SUOMEN VALTAKUNNAN URHELULTTO

TOMNTAKERTOMUS 1988 TAKET ja painu matkoihisi! Koti. Matka Tapaturma. Jos oot seitsemäntoista viiva kakskytviis, älä stressaa, ota EASY. Eurooppalaisen vakuutus sinulle. Muusta viis. Ota EASY. Saat sen Pohjolasta 1) - EUROOPPALANEN Pohjola yhtiöt Sisältö Puheenjohtajan katsaus SVUL:n avaintiedot Piirikisat Nuori Suomi -hengessä Suomalaisten odotukset vaikuttavat urheilun kehittämiseen Suurkisat 1990 ovat jo alkaneet SVUL:n hallinto 1988 Liittovaltuusto Liittohallitus Jaostot SVUL:n edustukset eri yhteisöissä SVUL:n toiminta 1988 Kehittämistoiminta - 90-luvun haasteet Hui[1[1u-urheilu ja sen tukitoimen[1iteet SVUL 90 -[1rojekti Nuorisotoiminta Nuori Suomi Kansainvälinen toiminta Edunvalvonta 2 SVUL:n kunniajäsenet 3 Ansiomerkit 4 Tiedotustoiminta Suomen Urheilulehti 6 Henkilökunta 8 Talous 1988 10 Rahoituslaskelma 10 Tuloslaskelma 11 Tase 13 Tilintarkastuskertomus 14 Jäsenjärjestöt Liittojen edustukset kansainvälisissä liitoissa 16 Jäsenliittojen määrän kasvu 19 Seuratilastoja 22 Jäsenmäärät ja toimintaamäärärahat 23 Töölön Urheilusäätiö 24 SVU L-toimitalo 28 Jerismaja 30 Suomen Urheiluo[1isto 31 31 32 33 35 36 36 37 38 40 42 44 46 47 48 50 50 50 51 SUOMEN VALTAKUNNAN URHELULTTO Radiokatu 20, 00240 Helsinki puh. (90) 1581, telekopio (90) 145 237

Puheenjohtajan katsaus SVUL:n avaintiedot Tulosten ja suunnitelmien tekoa SVUL:lle viime vuosi oli tulevaisuuteen tähtäävien laaja-alaisten toimintojen suunnittelun sekä päivän polttavan huippu-urheilun tuloksenteon aikaa. Olympialaiset painottivat odotetusti huippu-urheilun osuutta ja merkitystä. Suuren yleisön, tiedotusvälineiden ja myös monien SVUL:n jäsenliittojen asettamat menestysodotukset ja saavutettujen tulosten arviointi värittivät työntäyteistä urheiluvuotta. Huippu-urheilun ohella edistyttiin SVUL:ssa myös muilla toiminnan painopistealueilla: seuratoiminnan elinvoimaisuuden, kilpaurheilun sekä kunto- ja harrasteliikunnan kehittämisessä. Nuorisotoiminnan merkitys korostui SVUL:n toiminnassa viimen vuoden aikana entisestään. Erittäin myönteisen vastaanoton saanut Nuori Suomi -ohjelma eteni voimakkaasti jäsenjärjestöissä, jotka ovat panostaneet erityisesti materiaalituotantoon ja koulutukseen. Poikkeuksellisen näkyvä markkinointi on levittänyt tietoa ohjelmasta ja sen sisällöistä myös suuren yleisön keskuuteen. Nyt olemme siinä vaiheessa, jossa mitataan seurojen halua ja kykyä kehittää toimintaansa - kuinka ne vastaavat monipuolisuutta ja kasvatuksellisuutta painottavaan nuorisotoiminnan haasteeseen. Entisestään menetyksekkäällä ja laajat kansalaisjoukot tavoittavalla urheiluseuratoiminnalla on hyvät edellytykset kehittyä jatkossakin. Tä ~~n ovat osoittaneet mm. seurojen puheenjohtajille JarJestetyt seminaarit, joihin jo viime vuonna otti osaa lähes tuhat seurajohtajaa eri puolilta Suomea. Niissä esitetyt käytännön esimerkit - varsinkin niiden toimivuus, ideoiden yksinkertaisuus ja toteuttamiskelpoisuus - vahvistivat osanottajien uskoa toiminnan laajentamiseen ja seuran toimintakyvyn kehittämiseen. Viime vuonna pidetyt piirikisat jatkoivat SVUL:n 80-luvun kisajärjestelmän menestyksekästä linjaa. Seurojen osallistumisinnokkuus ja osanottotavoitteiden ylittäminen ovat merkkejä siitä, että urheiluväen yhteistapahtumia pidetään tarpeellisina ja ne edelleenkin motivoivat seuraväkeä - sekä ohjaajia että urheilijoita - liikuntaharrastukseen. Piirikisojen onnistuminen varmisti myös osaltaan ensi vuonna järjestettävien kisajärjestelmän päätapahtumien eli Talvisuurkisojen ja Suomen Suurkisojen tavoitteiden saavuttamista. Tulevat tärkeät tilaisuudet ovat antaneet SVUL:n toiminnalle v. 1988 oman sisältönsä. Suurkisojen valmistelu käynnistyi keskushallinnon ja liittojen lisäksi myös Kajaanin ja Helsin~.in paikallisorganisaatioiden eri ryhmissä. Syksylla 1989 kokoontuva SVUL:n liittokokous päättää tulevien vuosien päälinjoista ja siihen mennessä valmistuvaa esitystä SVUL:n tulevasta strategisesta suunnitelmasta v. 1990-93 on työstetty monissa asiantuntijaryhmissä viime vuoden aikana. Aikaisempaa enemmän on strategian suunnittelussa haettu vaikutteita ja näkemyksiä yhteiskunnan eri sektoreilta. Täten on pyritty selvittämään miten urheilu ~oisi ~la edistä~ässä mm. sosiaali- ja terveydenhoidon Ja koulutoimen kysymysten ratkaisuja. Uuden strategian välityksellä urheilun ja urheiluseurojen toiminnan merkitys maamme kunnissa niiden asukkaiden hyvinvoinnin kehittämisessä tulee ilmeisesti huomattavasti selkiytymään. SVUL:n keväällä teettämä mielipidetutkimus suomalaisten käsityksistä urheilusta ja urheiluseuratoiminnasta tuki selkeästi järjestön liittokokousten väliseksi nelivuotiskaudeksi tekemiä ratkaisuja. Tutkimuksen mukaan suomalaiset odottavat edelleenkin urheiluseuroilta entistä enemmän nuorisolle ja kuntourheilijoille tarjottuja palveluja ja pitävät urheiluseurojen kasvatuks.~.~list~. m~rkity'st~ ~~rkeänä. Urheiluseuroja pidetaan tarkelmpana lkuntapalvelujen tarjoajana, joiden kansalaisten mielestä tulisi vastaisuudessa myös huolehtia kunto- ja harrasteliikunnasta. Huippu-urheilumenestyksemme on vuoden aikana ollut kokonaisuutena tavoitteet täyttävä. Hiihtourheilun menestys talvikisoissa, historian ensimmäine~ )ääkieko~ olympiamitali sekä yleisurheilun ja palnln olympasaavutukset pitivät Suomen mainetta yllä suurimmassa urheilutapahtumassa. Hiihtosuunnistajien ylivoima oman lajinsa MM-kisoissa sekä jokavuotiseksi muodostunut moottoriveneilyn arvokis~.mitalie.n määrä olivat olympiakisojen ulkopuolisia lajien huppusaavutuksia. Vuoden 1988 toiminnan tuloksista SVUL:n on hyvä jatkaa työtään maamme suurimpana vapaa-ajan harrastusjärjestönä. Yli. 4000 vapaaehtoisin voimin toimivan urheiluseuran panos suomalaisten liikuntaharrastuksen edistämi ~~ksi o~ ~e p~hja, jolle SVUL:n ja sen jäsenjärjestojen toiminta Jatkossakin perustuu. Kuten strategista suunnitelmaa laadittaessa on havaittu, asettaa vastuullinen tehtävämme suomalaisen liikuntakulttuurin eri osa-alueiden edistäjänä SVUL:lle jatkuvasti haasteellisia tavoitteita. Jäsenliittoja 52 Jäsenpiirejä 18 Urheiluseuroja 4 081 *) Henkilöjäseniä 1 070 887 **) Seurojen tilaisuudet Yksilölajien kilpailujen osanottajakertoja 1 265 886 Joukkuelajien ottelujen osanottajakertoja 1 717 321 Palkattu toimihenkilöstö 418 Keskushallinto 73 Jäsenpiirit 93 Jäsenliitot 252 (Urheiluseurat 21 186 täystoimisia 388, osa-aikaisia 1 798) SV~L:n.~u.od~!~e 1989 budjetoitu valtionapu 52,6 milj. JasenJarjestollle jaettava avustus 45,2 milj. Budjetin (-89) loppusumma 91 milj. *) Lisäksi piireihin kuulumattomia seuroja noin 300 sekä ** S.u?m~n.~~t~ästäjäliiton yhdistyksiä 2 500. ) ~.lsak~.. pl~elhln kuulumattomia seurojen henkilö ~?-sen~?- noin 30000 sekä metsästysyhdistysten Jasema 120000. 2 3

Piirikisat Nuori Suomi - hengessä Nuori Suomi -ohjelma ja Suurkisat 1990 keräsivät vauhtia 13 piirissä järjestetyissä piirikisoissa, joihin osallistui 16 piiriä. Vauhdilla kohti tulevaa... 4 5

Suomalaisten odotukset vaikuttavat urheilun kehittämiseen U rheil.u on ~~amme yliv.oimaisestl SuositUn vapaa-ajan harrastusmuoto. Joka viides aikuinen ja lähes joka toinen lapsi on urheiluseuran jäsen. Urheilutoiminta on näin olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja sen tulevaisuus koskee monin tavoin ihmisiä ja eri instansseja maassamme. SVUL on tiedostanut vastuunsa suomalaisen urheilutoiminnan päätoteuttajana ja koko 80-luvun pyrkinyt kehittämään liikuntatoimintaa sekä jäsenjärjestöjensä - liittojen, piirien ja paikkakunnillaan perustyötä tekevien urheiluseurojen - että kansalaisten toiveiden ja odotusten mukaisesti kuten järjestön toiminta-ajatuksessakin on todettu. Eräänä välineenä toiminnan kehittämisessä on käytetty laajojen mielipidetutkimusten tuloksia. Niillä on pyritty selvittämään kansalaisten käsityksiä urheilutoiminnan nykytilasta sekä tulevaisuudenodotuksista. Suomen Gallupilla on teetetty laajat tutkimukset v. 1982 ja 1988 liittokokousvälien stategisen suunnitelman laadinnan apuvälineiksi. Nyt saadut tulokset palvelevat seuraavan nelivuotiskauden strategiaa. Liikunta tuttu aihe Vastaukset osoittivat, että liikunta on suomalaisille läheistä aihepiiriä. Lähes 90 % ilmoittaa harrastavansa jollain tavoin liikuntaa, aktiivisiksi urheilun harrastajiksi itsensä katsoo 27 % vastaajista. Urheiluseurojen jäseninä on tutkimuksen mukaan nyt 20 % ja näiden lisäksi aikaisemmin jäseninä olleita 27 % vastaajista. Urheiluseuroilla merkittävä kasvatustehtävä Tässä tutkimuksessa selvitettiin samoin kysymyksin kuin v. 1982 ihmisten näkemyksiä urheiluseuran perimmäisistä tehtävistä ja tärkeimmistä palveluista. Kuuden vuoden aikana näkemykset eivät olleet muuttuneet juuri lainkaan, mikä osoittaa ihmisten urheiluun kohdis- tuvien mielipiteiden ja asenteiden pysyvyyttä. Suuren yleisön mielestä urheiluseuran tärkein tehtävä on kasvattaa nuoriso terveisiin elämäntapoihin, seuraavina tärkeysjärjestyksessä tulevat valmennus- ja kilpailutoiminnasta vastaaminen sekä ohjatun kuntoliikunnan järjestäminen. Tulevaisuudessa tärkeimpänä palveluna pidetään liikuntamahdollisuuksien tarjoamista nuorille ilman kilpailutavoitteita. Seuraaviksi tärkeimpinä odotuksina ovat perheille yhteisiä harrastusmahdollisuuksia, kuntoliikuntaa aikuisille ja kilpailumahdollisuuksia nuorille. Vain 15 % vastaajista pitää aikuisten kilpailumahdollisuuksia neljän tärkeimmän palvelun joukossa. Suomessa kiitettävät urheilu- ja liikuntamahdollisuudet Tutkimuksen teemastoon kuului myös sen selvittäminen, millaisena erilaisten urheiluun ja liikuntaan kuuluvien asioiden tila nähdään maassamme verrattuna muihin keskeisiin yhteiskuntasektoreihin. Tulokset kertovat, että kansalaiset kokevat kaikkien esitettyjen asioi- Jo v. 1982 havaittu pehmeiden arvojen painottuminen ihmisten urheiluseuranäkemyksissä on tutkimuksen mukaan edelleenkin vallalla. Suuria muutoksia käsityksissä ei ole tapahtunut kuuden vuoden aikana, palveluodotuksissa ovat kasvaneet aikuisten kuntoliikuntamahdollisuuksien sekä nuorten kilpailumahdollisuuksien osuudet jonkin verran. den tilan tällä hetkellä maassamme vähintäänkin tyydyttäväksi. Parhaimmaksi arvioidaan suomalaisten tuotteiden laatutaso. 89 % vastaajista piti sitä erittäin tai melko hyvänä. Jonkin verran tämän jälkeen jäävät urheilu- ja liikuntamahdollisuudet ja huipputekniikan tietämyksen taso. Suomen huippu-urheilun kansainvälinen taso arvioidaan melko hyväksi - 56 %:n mielestä se on erittäin tai melko hyvä - selvästi paremmaksi kuin huippu-urheilun tila maassamme. Tulos viittaa tutkijoiden mukaan huippu-urheilun lieveilmiöiden vaikutukseen. Suhteellisesti tarkasteltuna kansalaiset näyttävät olevan josain määrin huolestuneita liikenneturvallisuudesta, kansalaisten terveydentilasta, seurojen nuorisoliikunnan ja koululiikunnan tilasta. Joidenkin kysymysten kohdalla on arvioitu julkisen keskustelun vaikuttaneen tuloksiin, mm. liikenneturvallisuuden ja kansalaisten terveydentilan osalta. Sen sijaan käsitykset nuorisoliikunnan ja koululiikunnan muita heikommasta tilasta ovat tulkitsijoiden mukaan syntyneet ilman suurempia ulkoisia, julkisuudesta lähteneitä yllykkeitä. Koululiikunnan tilaa pitää joka neljäs vastaaja melko tai erittäin huonona. Arviot eräiden asioiden tilasta tällä hetkellä maassamme. Asteikkokeskiarvot (min. 1 - max. 5) Asi a k.a. Suomalaisten tuotteiden laatutaso 4,3 Urhei lu- ja liikuntamahdollisuudet 4,0 Huipputekniikan tietämyksen taso 4,0 Tieteen taso 3,9 Kulttuuri mahdollisuudet 3,7 Huippu-urheilumme kansainvälinen taso 3,6 Liil<enneturvallisuus 3,3 Kansalaisten terveydentila 3,3 Huippu-urheilun tila 3,3 Seurojen nuorisoliikunnan tila 3,3 Koululiikunnan tila 3,1 Urheiluseuratoiminnalla erittäin myönteinen vaikutus nuorten käyttäytym iseen Tutkimuksessa selvitettiin arvioita urheiluseurassa mukana olemisen vaikutuksia nuorten käyttäytymiseen. Tulokset vahvistavat uskoa seurojen kasvatusrooliin ja painottavat seurojen nuorisotoiminnan yhteiskunnallista merkitystä. 85 % vastaajista oli sitä mieltä, että urheiluseurassa mukana oleminen lisää jonkin verran tai merkittävästi tavoitteellisuuden oppimista, sama määrä katsoi sen edistävän itsetunnon kehittymistä. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi urheiluseuratoiminnan parantavan käytöstapoja. Seurojen nuorisotoiminnalla on ihmisten mielestä voimakkaasti terveellisiin elämäntapoihin ohjaava vaikutus. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että seurassa mukana olo vähentää merkittävästi huumeiden käyttöä, 85 % katsoi sen vähentävän jonkin verran tai merkittävästi tupakan käyttöä ja 79 % uskoi Huippu-urheilumenestyksen uskotaan parantavan Suomi-kuvaa ja helpottavan tuotteiden markki noi ntia Vastaajilta tiedusteltiin yleisnäkemystä siitä, miten tärkeää on se, että suomalaiset menestyvät kansainvälisessä huippu-urheilussa. Suomalaisten huippu-urheiluinnostusta kuvaa se, että valtaosa - 80 % - kokee menestymisen tärkeäksi. Miesten keskuudesta löytyy naisia enemmän menestystä erittäin tärkeänä pitäviä. Kansainvälistä menestystä toivovien osuus kasvaa iän myötä varttuneesta nuorisosta ylöspäin. Yli 65-vuotiaista joka toinen pitää huippu-urheilumenestystä erittäin tärkeänä. Huippu-urheilujoiden kansainvälisen menestymisen otaksutaan vaikuttavan myönteisesti moniin asioihin. Voimakkaimmaksi arvioidaan sen vähentävän alkoholin käyttöä. SVUL:n kannalta tulokset ovat erittäin positiivisia. Ne vahvistavat erityisesti Nuori Suomi -ohjelman sisältöjen olevan oikeaan osuneita. Tässä monipuolisuutta ja kasvatuksellisuutta korostavassa nuorisoohjelmassa tarjotaan välineitä seuravetäjille esitettyjen odotusten entistä parempaan toteuttamiseen. vaikutukset kansalaisten ja nuorison liikuntaharrastuksen lisääntymiseen. Enemmistö (53 %) kansalaisista katsoo, että hyvällä menestymisellä olisi paljon vaikutusta nuorison urheiluharrastuksen lisääntymiseen. 90 % vastaajista katsoo kansainvälisen urheilumenestyksen parantavan Suomikuvaa ja 77 % arvioi sen helpottavan tuotteiden kansainvälistä markkinointia. Urheilun yleisyyttä puheenaiheena kuvannee se, että 81 % vastaajista näkee urheilumenestyksen lisäävän sosiaalista vuorovaikutusta. 6 7

Suurkisat 1990 ovat jo alkaneet Vuoden 1990 Suurkisojen toimintaajatus painottaa Suurkisojen kohdalla näkemystä, jonka mukaan suuret, massoja puoleensavetävät tapahtumat ovat väline SVUL:n eri osien elinvoimaisuuden lisäämiselle. Siten Suurkisat 1990 ovat erillisten tapahtumien lisäksi prosessi, jonka eri vaiheista niin liittojen, piirien kuin urheiluseurojenkin on mahdollista ottaa uutta vauhtia perustoimintaansa. Liittojen valmistelut hyvässä vauhdissa Jotta Suurkisat 1990 toimisivat motiivina urheiluseuran toiminnan tavoitteena ja uudistajana, tulee liittojen valmistautumisen tapahtua riittävän ajoissa. Vuoden 1988 aikana käynnistetty prosessi on lähtenyt vauhdilla liikkeelle jå lajiohjelmat ovat kaikkien lajien osalta tiedotettavissa kevään kuluessa. Suomen Urheiluliiton pääsihteeri Jouko Purontakanen: Tulevissa Suurkisoissa yleisurheilu tulee näyttäytymään arvolleen kuuluvalla tavalla. Tulemme näkymään ja kuulumaan koko yleisurheilun laajalla kentällä. Nuorille rakennamme tapahtuman Finlandia Junior Gamesin yhteyteen. Aikuiselle väelle tulee juosten toteutettava massatapahtuma. Ja koska yleisurheilu on raju huippu-urheilulaji, tulemme järjestämään Suurkisojen yhteyteen myös yleisurheilugaalan, jossa kohtaavat maailmanhuiput ja omat huippumme. Hiihtoliiton toimitusjohtaja Esa Klinga Talvinen Kainuu upeine puitteineen luo hienot mahdollisuudet suureen hiihtojuhlaan. Hiihtoliitto tulee olemaan tapahtumassa mukana kaikilla toimintansa osa-alueilla, hiihdon, yhdistetyn, mäen, alppilajien ja freestylen kautta. Lajiohjelmassamme ovat huippu-urheilutapahtumien lisäksi vahvasti esillä hiihdon harrastepainotteinen toiminta, seurojen hopeasompakoulut ja perhesompatapahtumat. SNLL:n toiminnanjohtaja Pirkko Vepsä: Naisvoimistelu on asettanut tavoitteekseen ylittää reilusti Lahdessa olleen osanottajamääränsä (n. 18.000), joten haluamme jälleen kerran tuoda Suurkisoissa naisvoimistelun esille koko laajuudessaan. Suurkisojen 1990 valmistelut ovat seuroissa käynnistyneet jo viime vuoden aikana ja joukot ovat syttyneet erinomaisesti. Omilla ohjelmillamme haluamme kuvata myös uudistuvaa naisvoimistelua, jolla on tarjottavanaan elämänsisältöä ihmisen koko elinkaarelle. Suunnistusliiton toimitusjohtaja Lasse Niemelä Sekä Talvisuurkisat Kajaanissa että kesän Suomen Suurkisat tulevat olemaan suurta suunnistusjuhlaa, joka kerää yhteen koko lajiväen. Talvella keskeisenä tapahtumana tulee olemaan hiihtosuunnistuksen SM-kilpailut, joka tuo Kainuun talvisiin metsiin yli 2000 suunnistajaa. Suomen Suurkisoihin odotamme eri tapahtumiimme yli 5000 suunnistajan mukanaoloa. Lajiohjelmissamme on mukana paljon uutta tuotekehittelyä ja tuomme suunnistukseen mukaan myös uuden massaviestin. Suunnistustapahtumat ovat perinteisesti olleet vahvasti myös perhetapahtumia. Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Markku Pullinen Pesäpalossa vuoden 1990 Suurkisoissa päähuomio keskittyy uusien ohjaajaresurssien kehittämiseen. Niinpä päävastuussa liiton ohjelman toteutuksesta tulevatkin olemaan alle 18-vuotiaat ohjaajat, jotka toimivat seurojen pesiskoululaisten kanssa. Toisena painopisteenä tulevat olemaan pesiksen tuotekehittelyyn kuuluvat kokeilut pihapesiksen alueella. Uimaliiton toiminnanjohtaja Rolf Mikkola Uimaliitolle Suomen Suurkisat tulevat olemaan raju panostus. Tulemme järjestämään ensimmäistä kertaa Suomessa kaikki eri uintimuodot sisältävän uintitapahtuman, josta ei show-ilmettäkään tule puuttumaan. Vahvan panoksen tapahtumaan tulevat antamaan myös muut Pohjoismaat. Tapahtuman tavoitteena on osoittaa koko uintiväelle ja toki muilekkin 90-luvulle tähtäävän uintiurheilun laajuutta. Luisteluliiton toiminnanjohtaja Sauli Pollari Moni väittää, että luistelu on lamassa. Ehkä juuri tämänhetkinen huippu-urheilumme onkin sukupolvenvaihdoksineen jäänyt vaille kansainvälistä menestystä, mutta luistelu-urheilun nousu, sen pohjan laajennus, on hyvässä vauhdissa. Sen aiomme kertoa niin muille kuin omalle lajiväelekin Talvisuurkisoissa Kajaanissa ja tehdä siitä suurimman luistelutapahtuman moneen vuoteen. Samalla esittelemme muulle urheiluväelle laajemmin uudet " tuotteemme" short-trackluistelun ja maratontapahtumat. Lentopalloliiton toimitusjohtaja Seppo nnanen Lentopalloliiton lajiohjelmat molempiin tapahtumiin ovat olleet valmiina jo syksystä alkaen ja oma tiedottamisemme on jo käynnistynyt. Molempiin tapahtumiin tuomme mukaan vahvan huippu-urheilupanoksen. Nuorten osalta Talvisuurkisoissa pääpaino on harrastepainotteisten lentisklubien esiinmarssissa ja kesällä suurten nuorisoturnaustemme vahvassa kansainvälistämisessä. Kaikki ikäluokat tasosta riippumatta saapuvat Helsinki in kesäkuussa 1990, onhan ohjelmassamme mukana mm. pääkaupunkiseudun uimarantojen valloitus beach-volley-tapahtumilla. Jääkiekkoliiton koulutuspäällikkö Eero Lehti Kajaanin jäähalli ja kaikki ne jääkiekkokaukalot, jotka järjestäjät voivat osoittaa käyttöömme, tulevat täyttymään jääkiekkoilijoista Talvisuurkisoissa. Sekä omille nuorille ikäluokillemme, että mm. naisjääkiekkoilun esiinmarssile Talvisuurkisat ovat hyvä vauhdittaja. Kesällä irroitellaan sitten luistimia jalasta, mutta ollaan muuten vahvasti mukana eri tapahtumissa. Ringetteliiton toiminnanjohtaja Merja Liikanen Vauhdilla laajentunut tyttöjen jääpeli ringette tulee olemaan yksi Talvisuurkisojen suurimpia ja myös kansainvälisimpiä tapahtumia. Olemme siirtäneet vuosittaisen suurturnauksemme Kajaaniin, koska haluamme tarjota kansainvälisille vieraillemme jotain uutta Suomesta. Yhdessä muiden kanssa vietettävä talvijuhla antaa siihen mukavat puitteet. Kesällä järjestämme eri ikäluokkien parhaimmille leirin ja otteluita. Moottoriliiton toiminnanjohtaja Eino Louhio Moottorikeikkailu on viime vuosina laajentunut vauhdilla perheiden yhteiseksi harrastukseksi ja myös sen kansainvälinen kilpailutoiminta on hyvässä vauhdissa. Haluamme tuoda esille sen huippu-urheiluluonnetta järjestämällä Talvisuurkisojen yhteydessä lajin EM-osakilpailun. Ampujainliiton toimitusjohtaja Juha Tikkanen Ampujille vuoden 1990 Suurkisat tulevat olemaan osa lajin tuotekehittelyprosessia, jossa haluamme tuoda erityisesti ilma-aseammunnan suuren yleisön tietoisuuteen. Sen vuoksi järjestämme mahdollisimman keskeiselle paikalle suurelle yleisölle suunnatun ilma-asefestivaalin normaalien kilpailutapahtumien ja nuorisotapahtumien lisäksi. Koripalloliiton toiminnanjohtaja Pekka Litmanen Koripallon lajiohjelma kytkeytyy kiinteästi liiton 90-luvun strategiaan, jonka tavoitteena on kehittää lajista entistä "asiakasystävällisempi ". Lajin nuorisotoimintahan on hyvässä myötätuulessa mm. terveet ympyrät-kilpailusarjan kautta. Nyt haluamme kokeilla uutta myös aikuiselle tarjottavien tapahtumien puolella. Eräänä tavoitteenamme on myös tuoda Suurkisoihin ensimmäistä kertaa koripalloa maailman todelliselta huipulta, eli amerikkalainen ammattilaisjoukkue. Painiliiton toiminnanjohtaja Arto Savolainen Nuoria niskanvääntäjiä tulee Suomen Suurkisoissa näkymään suuret joukot, sillä järjestämme tapahtumaan suuret poikapainipäivät. Nuorten lisäksi mukaan tulevat tavalla tai toisella myös omat huippuurheilijamme ja eiköhän myös painiveteraanien laaja joukko pidä kesätapahtumaansa Suurkisojen yhteydessä. 8 9

SVUL:n hallinto 1988 l' i i ~ i l' l' 10 SVUL-ORGANSAATO SVUL:n liittovaltuusto 1988 LllnOKOKOUS 1 krt/4v. n 18 t- JÄSEN PRÄ 2krtlv LTO VALTUUSTO Lllno HALLTUS KESKUS HALLNTO 52 JÄSEN LTTOA 4081 URHELUSEURAA (2 500 metsästysseuraal Yli MWOONA HENKLOJÄSENTÄ Puheenjohtaja Varapuheenjohtajat Jäsenliitoista Akidoliitto Amer. Jalkapallon 1. Ampujainliitto Ampumahiihtoliitto Autourheilijoiden 1. Baseball- ja Softballliitto Biljardiliitto Golfliitto Hiihtoliitto Hockeyliitto Jousiampujainliitto Judoliitto Jääkiekkoliitto Kanootti liitto Karatel i itto Koripalloliitto Kuntourheiluliitto Käsipalloliitto Kävelyurheiluliitto Lentopalloliitto Luisteluliitto Metsästäjäliitto Miekkailuliitto Moottoriliitto Moottoriveneliitto Naisten Liikuntakasvatusliitto Nykyaik. 5-ottelun 1. Nyrkkeilyliitto Painiliitto Painonnostoliitto Pesäpalloliitto Purjehtijaliitto Pyöräilyliitto Pöytätennisliitto Ratagolfliitto Ratsastajai n liitto Ringetteliitto Rugby- ja Salamapallol. Soutuliitto Squashliitto Sulkapalloliitto Pertti Tuomala Pirjo Häggman Pentti Pihlakoski Kai Perttula Risto Luostarinen Erkki Karmila Jorma Helen Kari Ollikainen Sakari Keskitalo Risto Arvola Seppo Soratie Paavo M. Petäjä Toivo Lehtovuori Lennart Johansson Timo Pekkala Martti Heiskanen Reino Lahtinen Raimo Heino Paul Blomqvist Pentti Katainen Matti Myllylä Timo Wiiala Jukka Mäki Erkki soniemi Anneli Kangas Onni Kari-Koskinen Erkki Levy Pertti Tuomala Henrik Vaenerberg Pentti Tarkkanen Timo Santalainen Seppo Sammelvuo Olli Puntila Heikki S. Heikkilä Heikki Saarento Timo Katajamäki Viljo Härkönen Pirjo-Liisa Vilenius Lilian Vaarna Arto Norovirta Reino Björklund Aulis Lindell Pekka Kare Aimo Suorsa Raimo Rajala Rafael Wolontis Pertti Kokkonen Esa Ellonen Kai Wihlman Christopher Wegelius Antti Simola Marjatta Arkela Leif Degerth Martin Simberg Tuomo Tennilä Suunnistusliitto Taekwondoliitto Taitoluisteluliitto Tanssiurheiluliitto Tennisliitto Uimaliitto Urheiluliitto Urheilusukeltajainliitto Vesihiihtoliitto Voimisteluliitto SVUL:n Nuoret Jäsenpiireistä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Kalevi Tarvainen Matti Salmen kylä Jarmo Soila Urho Rouvali Esko Numminen Martti Huhtamäki lkka Lantto Tellervo Haapaniemi Koskinen Eila Mikola Uolevi Palola Eero Timonen Mauno Töllikkö Mauri Vallema Raimo Laaksonen Juha Sipilä Raimo Salo Jaakko Hillgen Timo Ruoppa lmari Ylä-Autio Pirkko Lilja Yrjö Perälä Matti Lähdesmäki Pauli Vyyryläinen lkka Tuominen Olavi Lehtisalo Anneli Vanamo Lasse Nordblad Mikko Koski Kalevi Talikka Pauli Koskinen Erkki Pajumäki Uolevi Eskelinen Antero Taanila Erkki Koivisto Vilho Hirvi Pertti Peltola Seppo Nurminen Kalevi Siren Heino Avikainen Pentti Larjanne Raimo Räme Ensio Salomaa Seppo Pelttari Seppo Haapalainen Kalevi Eronen Eero Niku Sulo Lehto Lauri Reinikainen Leena Hakanen Tapani Liski Nina Eriksson Risto Tuominen Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Lisäjäsenet Leo Turunen Aatto Valkokivi Pentti Räty Pirkko Mantere Osmo Suosilta Pentti Pihlakoski Timo Lehmuskoski Jukka Marttila Jarmo Karjalainen Kai Hagelberg Hilkka Hakola Heikki Rusko Leena Jääskeläinen Pirjo Häggman Mauri Miettinen Pertti Paloheimo Raimo Vanninen Magnus Ståhlberg Eino Uusitalo Kari Sjöholm Tuomo Tuominen Otso Vilhunen Pirkko Väänänen Toivo Yläjärvi SVU L: n liittohallitus PUHEENJOHTAJA Jukka Uunila VARAPUHEENJOHTAJAT Keijo K. Kulha Osmo Niemelä Paavo Pekkanen Jorma Räisänen MUUT JÄSENET Aila Flöjt Panu Haapala Tapani lkka Klaus Ketola Timo Kivi-Koskinen Anna-Maija Kivimäki Tapio Koivula Arnevi Lassila Niilo Lehto Reino Mikkelä Tarja Palonen Matti Virtanen 11

TALOUS 1 Henkilöstö 1 Tiedonhallinta 1 Jerismaja LUOTTAMUSORGANSAATO L1TOKOKOUS L1TOVALTUUSTO L1TOHALLlTUS PUHEENJOHTAJSTO JAOSTOT Nuoriso Seura Urheilulehti Huippuurheilu URHELU YLESHALLNTO Tiedotus Ansiomerkit Säännöt Jaostot NUORSOJAOSTO Heikki Vilske (puheenjohtaja) Eero Lehti, Eija Kalin, Anu Mustakari, Markku Taivainen, Anu Uotila, Ahti Vilpas, Jani Winterhalter, Pekka Vähätaio (esittelijä) SEURAJAOSTO Tor Jungman (puheenjohtaja) Markku Tervo, Matti Anttila, Seppo Sammelvuo, Merja Maaninka, Erkki Helander, Aaro Järvelä (esittelijä) HUPPU-URHELUJAOSTO Heikki Kantola (puheenjohtaja) Seppo Heino, Kyösti Lampinen, Jarmo Mäkelä, Eero Saarinen, Erkka Westerlund, Jukka Pekkala (esittelijä) TETEELLNEN JAOSTO Jukka Viitasalo (puheenjohtaja) Laura Jaakkola, Laura Jansson, Olli-Pekka Kärkkäinen, Ossi Aura, Tero Viljanen, Jukka Pekkala (esittelijä) TEDOTUSJAOSTO Juhani Wiio (puheenjohtaja) Risto Niku, Terttu Karhumaa, Eeva Kukko, Seppo Luode, Martti Soramäki, Ari J. Aalto (esittelijä) HENKLÖSTÖjAOSTO Mauri Moren (puheenjohtaja) Hilkka Hakola, Matti Nummela, Matti Virtanen, Ritva Wright, Jouko Vähä-Ruona, Heikki Kahakorpi (esittelijä) JERSMAJAJAOSTO Mikko Leppänen (puheenjohtaja) Heikki Lahelma, Rolf Pircklen, Nina Sarvana, Hannu Suominen, Jussi Yrjölä, Teuvo Holopainen (esittelijä) SÄÄNTÖjAOSTO lmari Ylä-Autio (puheenjohtaja) Seppo Alkunen, Solveig Fredriksson, Eero Korpela, Rauno Muukkonen, Risto Sylvelin, Kalevi Suortti (esittelijä) ANSOMERKKJAOSTO Olavi Lehtisalo (puheenjohtaja) Antti 0. Arponen, Erkki Helenius, Pellervo Hyytiäinen, mpi Jokinen, Marja Saarinen, Ari J. Aalto (esittelijä) URHELULEHTJAOSTO Antti Mälkönen (puheenjohtaja) Matti Honni, lkka Kylmälä, Juha Malmi, Reetta Meriläinen, Ulf Stambej, Teuvo Holopainen (esittelijä) KANSANVÄLNEN JAOSTO Timo Kivi-Koskinen (puheenjohtaja) Aila Flöjt, Erkki Karmila, Mikko Kuntola, Jouko Purontakanen, Kosti Rasinperä, Kalevi Suortti (esittelijä) Tieteellinen KV-asiat TEDON HALL NTAJAOSTO Heikki Tuomala (puheenjohtaja) Risto Ankio, Riku Joki, Martti Näveri, Anna Tuominen, Markku Torkkeli, Antero Svedström (esittelijä) 12 13

SVUL:n edustukset eri yhteisöissä 1988 SOSYÖTE OY KNTESTÖMAALKENNE OY POHJOS-SUOMEN URHELUN SUOMEN Teemu Hiltunen URHELULÄÄKETETEEN - hallituksen puheenjohtaja - hallituksen puheenjohtaja KALOTKESKUS RETKELYMAJAJÄRJESTÖ Aimo Näräkkä SÄÄTiÖN HELSNGN Teuvo Holopainen Jukka Uunila SVUL:lla ei ole varsinaista - edustajiston jäsen Mauri Oksanen URHELULÄÄKÄRASEMA - hallituksen jäsen edustajaa, mutta oikeus olla Jaakko Holopainen Kalevi Tuominen - johtokunnan jäsen Seppo Hieta läsnä kokouksissa ilman ääni- varajäsen Jouko Pihlanen - opiston johtokunta = hallitus Jouko Purontakanen JÄÄKENTTÄSÄÄTÖ Teuvo Holopainen oikeutta; yhdyshenkilö Aaro - hallituksen jäsen + opiston rehtori Tapani lkka varajäsen Jorma Savola - edustajiston jäsen Paavo Pekkanen Järvelä Ari J. Aalto Jukka Uunila hallituksen jäsen Jane Erkko hallituksen jäsen Frank Moberg ALFRED KORDELNN YLESEN GRETA JA VKTOR SMEDSN SUOMEN UMAOPETUS- JA SUOMEN URHELUSÄÄTÖ VALTON LlKUNTAl' EDSTYS- JA SVSTYS- RAHASTOSÄÄTÖ HENGENPELASTUSLTTO - valtuuskunta = SVUL:n TETEELLNEN NEUVOSTO RAHASTON URHELUN - hallituksen puheenjohtaja - hallituksen jäsen liittohallitus - jäsen Jorma Savola KANSALASJÄRJESTÖJEN TUK RAHASTO Seppo Hieta Kai Hagelberg puheenjohtaja hallituksen RATTUSTOMNNAN - hoitokunnan jäsen varajäsen Mauri Oksanen varajäsen Aaro Järvelä Paavo Pekkanen KESKUSLTTO Osmo Niemelä - hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen VALTON URHELUNEUVOSTO - edustaja Pekka Vähätaio Mauri Oksanen Tarja Palonen Klaus Ketola - jäsen Mauri Oksanen varajäsen Teuvo Holopainen SUOMEN URHELUMEDA Tapio Koivula - hallituksen puheenjohtaja Mikko Leppänen KANSALLNEN LKUNNAN JA Paavo Pekkanen Jorma Varis VAPAAEHTOSEN DOPNG-TOMKUNTA KANSANTERVEYDEN STADON-SÄÄTiÖ - hallituksen jäsen Kimmo Varjovaara PELASTUSPALVELUN - jäsen Osmo Niemelä EDSTÄMSKESKUS - edustajiston jäsen Teuvo Holopainen Teuvo Holopainen KESKUSTOMKUNTA - varajäsen Jukka Pekkala - valtuuskunnan jäsen Nils Hagman Pekka Vasala - yhdyshenkilö Kalevi Suortti Paavo Pekkanen Tapani lkka Jouko Purontakanen KASURLA OY Mauri Oksanen SUOMEN TÖÖLÖN URHELUTALOSÄÄTÖ VARALAN SÄÄTiÖ - hallituksen puheenjohtaja M-TUONT KY Jukka Uunila URHELUMUSEOSÄÄTÖ - valtuuskunta = SVUL:n - hallituksen jäsen Seppo Hieta - hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallintoneuvoston puheenjohtaja liittohallitus Orvo Anttila - hallituksen jäsen Seppo Hieta Pirjo Häggman Osmo Niemelä - hallituksen puheenjohtaja Raimo Peltonen Teuvo Holopainen - hallituksen jäsen varajäsen Kalevi Suortti Seppo Hieta Mikko Leppänen hallituksen puheenjohtaja - hallituksen jäsen Teuvo Holopainen SUOMEN NYRKKELYSÄÄTÖ Martti Alopaeus Erkki Helenius VUOKATNRNTEET OY KSAKALLOSÄÄTÖ hallituksen jäsen hallituksen jäsen Kai Hagelberg - hallituksen puheenjohtaja - valtuuskunnan jäsen Paavo Pekkanen Erkki Helenius Jaakko Holopainen Seppo Hieta Hilkka Hakola OY MULTFAC AB Suomen urheilun keskus- Lauri Kärävä - hallituksen jäsen Antti Heinonen hallituksen puheenjohtaja arkiston johtokunnan jäsen Mikko Leppänen Teuvo Holopainen Brita kävalko Seppo Hieta SUOMEN OLYMPAYHDSTYS Erkki Helenius Osmo Niemelä Paavo Pekkanen Kirsti ngervo hallituksen jäsen - valtuuskunnan puheenjohtaja Martti Noponen Kimmo Varjovaara Jorma Varis Onerva Kivelä Mikko Leppänen Jukka Uunila Urheilun yleisarkiston hallituksen varalla Kimmo Varjovaara Tapio Koivula Teuvo Holopainen - valtuuskunnan jäsen toimikunnan puheenjohtaja Nils Hagman Sinikka Koskinen Orvo Anttila Erkki Helenius Panu Haapala Doris Laine Tellervo Haapaniemi-Koskinen jäsen Esko Eklund Erkki Viinikainen Arnevi Lassila OTANEME~ URHELUSÄÄTÖ Carl-Olaf Homen hallituksen sihteeri VUOKATN SÄÄTiÖ Pirkko Luostarinen - valtuuskunnan jäsen Taina mpiö Esko Eklund; 15.8. alkaen - edustajiston jäsen Kyllikki Maaninen Olavi Lehtisalo Osmo Niemelä SUOMEN URHELUOPSTO Heikki Kahakorpi Jorma Helen Pirkko Näkki - varajäsen Eero Vettenranta Mauri Oksanen kannatusosakeyhtiön hallinto- varajäsen Heikki Hovi Leila Rautalahti Esa Ellonen Paavo Pekkanen neuvoston puheenjohtaja Aila Flöjt Eine Rauttola varajäsen Erkki Helenius hallituksen puheenjohtaja Paavo Pekkanen varajäsen Erkki Hulkkonen Helka Ristolainen Martti Alopaeus Carl-Olaf Homen kannatusosakeyhtiön hallinto- URHELULÄÄKETETEEN Pentti Pihlakoski Aune Sastamala varajäsen Seppo Liitsola hallituksen jäsen neuvoston jäsen SÄÄTiÖ varajäsen Lauri Reinikainen Eila Stenbäck Antti Lanamäki Mauri Oksanen Sampsa Ahokas - hallituksen puheenjohtaja Eero Niku Pertti Tuomala varajäsen Eero Uotila - valmennusvaliokunnan jäsen Heino Avikainen Antti Ahlström varajäsen Paavo Poutiainen Lilian Vaarna Esko Eklund Seppo Liitsola Paul Blomqvist varajäsen Heikki Rusko hallituksen jäsen Urpo Vihervaara varajäsen Erkki Viinikainen Eero Ehrnrooth - hallituksen jäsen Paavo Pekkanen Marjatta Väänänen - hallituksen jäsen Hilkka Hakola Jukka Viitasalo Matti Virtanen - johtokunnan jäsen Erkki Helenius Yrjö Kokko varajäsen Aaro Järvelä Eero Ehrnrooth varajäsen Olavi Lehtisalo - hallituksen puheenjohtaja Juha Sipilä Pauli Vyyryläinen Jukka Uunila Osmo Niemelä varajäsen Pekka Vasala - hallituksen jäsen 14 15

SVUL:n toiminta 1988 Kehittämistoiminta - - n JOrAVA 90-luvun haasteet Kehittämistoiminta on jakaantunut kahdeksi eri sektoriksi; kehittämisen peruspalveluihin ja SVUL:n strategisen suunnittelun ja siihen liittyvien kehittämishankkeiden toteutukseen. Kehittämisen peruspalvel ut Merkittävin yksittäinen työväline toiminnan kehittämistyössä on edelleen ollut ns. JOTAVA-järjestelmä. Vuonna 1988 toteutettiin 35 JOTAVAtapahtumaa, joista valtaosa oli kohdistettu joko suoraan liittojohdolle tai liittojen avainseuroille. JOTAVA on entisestään painottunut ns. prosessityöskentelyn suuntaan ja erityisenä tavoitteena on ollut saada luovaa vuorovaikutusta liittojen ja niiden jäsenseurojen välille. Käytännössä tämä on merkinnyt JOTA VEN siirtymistä yhä enemmän liittojen ja piirien sisäisiksi työkaluiksi. Kuntien liikuntatoimen kanssa vuoropuhelu on jatkunut. Näyttää siltä, että urheilun keskusjärjestöjen sekä näiden jäsenseurojen ja kuntien liikuntatoimen välisen yhteistyön kehittämisessä tarvitaan yhteisiä keskustelufoorumeita. Menneen vuoden aikana järjestetty "Urheiluseurat kunnan resurssina" -työseminaari sekä Johtoinstituutin toteuttama "Kunnallinen Liikuntahallinnon tutkinto" tukevat liikunnan sisäistä tehokkuutta ja osaamista. Mutta tämän lisäksi ne ovat tulevaisuudessa tärkeässä roolissa mm. vapaakuntakokeilun tarjoamien mahdollisuuksien lunastamisessa. Muita peruspalvelujen puitteissa toteutettuja hankkeita ovat mm. Liikuntahallinnon tutkinto X, nais- ja tyttöurheilun kehittämishankkeet, kevät- ja syysvaltuuston strategian linjaus- sekä arvoseminaarit, vuoden 1990 kuntoliikunnan maailmankongressiin valmistautuminen sekä erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa mukanaolo. SVUL-strategian suunnittelu Vuoden 1988 aikana SVUL on käynyt laajaa tulevaisuus- ja yhteistoimintakeskustelua yhteiskunnan eri sektoreiden edustajien kanssa. Tämä keskustelu on luonut pohjan SVUL-strategia 1990-93 suunnittelulle ja raamittanut strategisesti merkittävät hankkeet kolmeen tasoon ja kolmeentoista erilliseen työryhmään (vrt. kuvio): (A) Strategian arvo- ja aate pohja sekä näkemys 90-luvusta toimintaympäristönä (8) Strategian toiminta-alueet (C) Strategiset kehittämishankkeet (A) Strategian arvo- ja aatepohja sekä näkemys 90-luvusta toimintaympäristönä 1. ryhmä: Urheilun tunnistamat yhteiskunnalliset kehitystrendit 90-luku toimintaympäristönä Toimintaidea: Työryhmän toiminta perustuu LHT:n jatkokurssin tulosten pohjalta laadittuun 90-luvun ympäristöanalyysiin, jota arvioidaan, täydennetään ja terävöitetään työryhmän toimesta. Lisäksi työryhmän tarkoituksena on arvioida sitä uutta ympäristöanalyysituotetta, jota oletettavasti syntyy strategian eri työryhmien toimesta. 2. ryhmä: Urheilun sisäiset toimintaa kantavat arvot ja yhteiskunnan arvot. Toimintaidea: Arvot ovat tekijöitä, jotka ohjaavat organisaation toimintaa. Siksi SVUL:n strategiaprosesissa eri ryhmät (huippu-urheilu-, nuorisotoiminta- sekä kunto- ja harrasteliikuntaryhmät) ottavat kantaa arvoihin, jotka ovat tärkeitä koko liikuntakulttuurin ja/tai tämän ryhmän edustamien toimintojen menestymisen kannalta. Tämän työryhmän tarkoituksena on (1) arvioida ja tuoda oma näkemyksensä em o ryhmien arvokannanottoihin ja (2) esit-. tää oma linjanvetonsa liikuntakulttuurin arvoista käyttäen materiaalinaan SVUL:n liittovaltuuston arvoseminaarin tuotosta. SVUL:n strategiaprosessin organisaatio ja sisällöt Strategiaryhmä LHT:n jatkokurssi (1) 1-2 hallituksen jäsentä Strategiset kehittämishankkeet (1) Mauri Oksanen Strategian koordinointiryhmä Laajennettu johtoryhmä (2) 1. Koulujen ja järjestöjen yhteistyö 2. Sosiaali- ja terveyssektori 3. Vapaakuntakokeilu 4. Yrittäjyys urheiluseurassa 5. Tuotekehittely 6. Markkinointi - tutkimus ja tietotaito 7. Media ja urheilu 8. Kansainvälistymisen strategia Tapani Frantsi Jari Haapanen Tapani lkka Seppo nnanen Tor Jungman Aaro Järvelä Pekka Litmanen Lasse Niemelä Heikki Niininen Markku Pullinen Jouko Purontakanen Kosti Rasinperä Kari Sjöholm Kalevi Suortti Pekka Syrjänen Kalevi Tuominen Jorma Vertainen Osmo (ljiemelä Tarja Palonen Jorma Savola Toiminta-aluekohtaiset ryhmät 1. Huippu-urheilu "'- Heikki Kantola pj. / 2. Nuorisourheilu "'- Heikki Vilske pj. / L-- ---/ 3. Kunto- ja harraste- '\ liikunta / Pentti Kurunmäki pj. Toiminta p 1. 90-luku 2. Kantavat arvot (2) Mauri Oksanen Ä Ä M Ä Ä R Ä T Ari J. Aalto Kerstin Ekman Teuvo Holopainen Aaro Järvelä Jukka Pekkala Jorma Savola Jorma Vertainen Pekka Vähätaio V 1 9 S 9 3 0 16 17

B) Strategian toiminta-alueet 3. ryhmä: Huippu-urheilu Toimintaidea: Tavoitteena on (1) vahvistaa 90-luvun suomalaisen valmennusosaamisen ja järjestelmien huippulaatua, (2) kehittää edelleen suomalaisen huippuurheilun eri organisaatioiden ja sektoreiden luovaa yhteistyötä sekä (3) kehittää huippu-urheilun yhteiskuntasuhteita ja tähän liittyen varmistaa näkemystä huippu-urheilun yhteiskunnallisista perusteista. 4. ryhmä: Nuoriso-urheilu Toimintaidea: Tehtävänä on varmistaa nuorisotoiminnan elinvoima ja uusiutumiskyky 90-luvulle mentäessä; (1) vahvistetaan urheiluseuroissa tehtävän nuorisotyön, (2) kehitetään välineitä tukemaan myös mahdollisissa uusissa liikuntaorganisaatioissa ja organisaatioiden ulkopuolella tapahtuvaa nuorisotoimintaa sekä (3) varmistetaan toiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä kehittämällä yhteistyötä uusien sidosryhmien kanssa. 5 ryhmä: Kunto- ja harrasteliikunta. Toimintaidea: Tavoitteena on käynnistää kehittämishankkeita, jotka lisäävät paikallisen tason liikuntapalveluja erityisesti kunto- ja harrastesektorilla. Tämä edellyttää yhteistyössä koko urheiluliikkeen sisällä tapahtuvaa uusien tuotteiden kehittämistä sekä tähän tuotekehittelyprosessiin kytkettyä tärkeiden urheilujärjestöjen ulkoisten sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistoimintaa. C) Strategiset kehittämishankkeet 6. ryhmä: Koulujen ja järjestöjen yhteistyö. Toimintaidea: Koululiikunta, urheiluseurat ja kunnallinen liikuntatoimi ovat kiinteässä yhteistyössä. Urheiluseuroissa toimivat nuoret ovat aktiivisia koulun vapaa-aikatoimintojen organisoinnissa. Lisäksi organisoidun urheilun mahdollisuutena on Koululiikuntaliiton kanssa yhteistyössä laajentaa ja monipuolistaa kouluissa tapahtuvaa vapaa-ajan kilpailu- ja muuta toimintaa. 7. ryhmä: Sosiaali- ja terveyssektori. Toimintaidea: Tavoitteena on määritellä kriittisen tarkastelun kestävät perustelut ja motiivit sosiaali- ja terveyssektorin sekä urheilu- ja liikuntajärjestöjen laaja-alaiselle käytännön yhteistyölle. Lisäksi työryhmän tulee laittaa alulle erilaisia käytännön kokeiluja ja kehittämishankkeita. 8. ryhmä: Vapaakuntakokeilu. Toimintaidea: Työryhmän tehtävänä on linjata urheilu- ja liikuntatoiminnan mahdollisuuksia kunnalliskulttuurin uudistuessa ja arvioida mahdollisuuksia tehdä tuloksellista yhteistyötä vapaakuntakokeilun aikana. 9. ryhmä: Yrittäjyys urheiluseurassa. Toimintaidea: Tavoitteena on etsiä kokemuksia yritystoiminnan aloittamiseksi Urheiluseura ry:n sisällä. Liikunta-alan palveluyritykset kilpailevat urheiluseurojen kanssa asiakkaista erityisesti laadukkailla palveluilla. Tässä kilpailutilanteessa laatupalvelujen tuottaminen urheiluseurassa vaatii yhä enemmän liikunta-alan ammattihenkilöitä. 10. ryhmä: Tuotekehittely. Toimintaidea: Tuotetaan lajiliittojen kanssa yhteistyössä asiakaslähtöisiäjmarkkinointipainotteisia liikuntapalvelutuotteita. Tavoitteena on synnyttää pysyvää tietotaitoa urheilujärjestöihin jatkuvan asikaspainotteisen tuotekehittelyn synnyttämiseksi liittoihin. 11. ryhmä: Markkinointi - tutkimus ja tietotaito. Toimintaidea: Tarkoituksena on tehdä urheilun markkinointitutkimus, jossa on lajikohtaiset kuvaukset eri liikuntamuotoja harrastevien ihmisten elintyyleistä. Tutkimus tehdään määräajoin ja sen tarkoituksena on (1) toimia työvälineenä mm. lajikohtaisessa tuotekehittelyssä ja sponsorointineuvottelussa sekä (2) kehittää markkinointiin liittyvää tietotaitoa SVUL:ssa. 12. ryhmä: Media ja urheilu. Toimintaidea: Tavoitteena on tehdä yhteistyössä median ja urheilu- ja liikuntajärjestöjen kesken strategista linjanvetoa; löytää uusia näkemyksiä, ideoita ja kehittämishankkeita koskien urheilun ja liikunnan roolia mediassa. 13. ryhmä: Kansainvälistymisen strategia. Toimintaidea: Tavoitteena on luoda suomalaisen urheilun ja liikunnan kansainvälistymisen strategiset suuntalinjat. Ryhmä määrittelee svullilaiset perusteet liikunnan ja urheilun 90-luvun kansainväliselle toiminnalle; toiminnan päämäärille, yhteistyötarpeelle, eri organisaatioiden rooleille jne. Lisäksi ryhmän tehtävänä on esittää tarpeellisiksi katsomiaan konkreettisia kehittämishankkeita ja investointikohteita. Huippu-urheilu ja sen tukitoimenpiteet Vai mentajakou utus Valmentajakoulutusta kehitettiin usealla eri sektorilla. Vuoden aikana uusittiin C:n perusosa, jonka keskeisenä tavoitteena on antaa ohjaajalle/ aloittelevale valmentajalle valmiudet - yhden harjoituksen tasokkaaseen toteuttamiseen - taito-ominaisuuksien ymmärtämiseen ja käytäntöön soveltamiseen - ohjauksessa ja valmennuksessa tarvittavien perustietojen sekä urheiluseurat yön tarkasteluun Uusitun C-perusosan eräänä keskeisenä lähtökohtana on ollut Nuori Suomi -ohjelman periaatteiden käytäntöön vieminen myös valmentajakoul utuksessa. C-tason koulutuksen onnistumiseksi koulutettiin C-kouluttajia yhteensä 95 henkilöä neljällä eri kurssilla. Uusi C-perusosa, Ohjauksen ja valmennuksen peruskurssi, otettiin käyttöön syksyllä. B-seuravalmentajatutkinnon toteuttamisesta on vastannut SVUL:n piirit. Vuoden aikana on toteutunut g. perusosan koulutus seuraavasti: Etelä-Karjalan piiri Etelä-Pohjanmaan piiri Helsingin piiri Hämeen piiri Kainuun piiri Keski-Pohjanmaan piiri Keski-Suomen piiri Kymenlaakson piiri Lahden piiri Lapin piiri Länsi-Pohjan piiri Pohjois-Karjalan piiri Pohjois-Pohjanmaan piiri Pohjois-Savon piiri A-tasolla jatkui materiaalien ja kurssien kehittäminen. Erityistä tarkistusta tehtiin palloilu-osan ja voima-nopeus -osan kohdalla. Lisäksi aloitettiin uusi A-erikoisosa; mailapelien erikoistutkinto. Kurssi oli ns. kokeilukurssi ja kokemusten pohjalta on päätetty ottaa kyseinen erikoisosa vakituiseen valmentajakoulutuksen ohjelmaan. A-seminaarien osalta perusosia on pidetty vuoden aikana seuraavasti: - yleisosa 9 - kestävyys 4 - taito 2 - palloilu 2 - voima-nopeus 3 - kamppailut - mailapelit Seminaarit suoritti hyväksytysti yhteensä 400 valmentajaa: yleisosa 203 - erikoisosa 197 1 23 valmentajaa 2 42 valmentajaa 6 132 valmentajaa 3 85 valmentajaa 4 48 valmentajaa 1 25 valmentajaa 1 18 valmentajaa 3 38 valmentajaa 2 28 valmentajaa 1 16 valmentajaa 1 38 valmentajaa 3 52 valmentajaa 3 66 valmentajaa Valmentajakoulutus on toiminut piirien, urheiluopistojen ja keskushallinnon urheiluosaston toteuttamana hyvin. Kuitenkin on herännyt kysymys valmentajakoulutuksen tulevaisuudesta; vastaako tämän päivän valmentajakoulutus 90-luvun haasteisiin. Vuoden 1988 kokemukset ovat osaltaan osoittaneet, että valmentajakoulutus antaa paljon erilaisia mahdollisuuksia ja että sen kehittämiseen tulisi panostaa lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Kansallinen valmentajatutkinto (KVT), järjestyksessään kahdeksas, käynnistyi lokakuussa. Se järjestetään Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä yhteistyössä opiston ja SVUL:n kanssa. KVT:n johtajana on toiminut Timo Vuori maa. Erona aikaisempiin tutkintoihin KVT kahdeksan on kurssiohjelmansa puitteissa osallistunut kahteen merkittävään kansainväliseen valmentajaseminaariin. Valmentaminen Suomessa -seminaari järjestettiin Suomen Urheiluopistolla marraskuussa ja aiheena oli nopeuskestävyys urheiluvalmennuksessa. Toinen seminaari pidettiin lokakuussa Kuortaneen Urheiluopistoila. Seminaarin aiheena oli perinteisesti voima- ja nopeusvoimavalmennus. SVUL:n oman valmentajakoulutuksen lisäksi SVUL:n urheiluosasto on osallistunut monen eri valmentajakoulutustapahtuman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Yhteistyö tässä suhteessa on ollut hyvää luokkaa eri urheiluopistojen kanssa. Satakunnan piiri Suur-Savon piiri Uudenmaan piiri Varsinais-Suomen piiri Yhteensä 3 38 valmentajaa 1 19 valmentajaa 2 46 valmentajaa 3 67 valmentajaa 40 1781 valmentajaa 18 19

Tutkimustoiminta (biotieteet) SVUL:n tieteellisen jaoston myöntämiä apurahoja anoi yhteensä 28 tutkijaa tai tutkimusryhmää. Anomusten yhteissumma oli 420 000 mk. Jaosto myönsi apurahaa yhteensä 125 000 mk seuraaviin tutkimushankkeisiin: Jussi Sistonen, Paavo Komi, Merja Tiitinen 6.000 mk Pistooliammunnan biomekaniikka. Suomen Ampujainliitto Juhani Hirvonen, Mauno Uusivirta, Pekka Kanerva 4.000 mk Lajikohtaisen voiman ja kestävyyden mittaus pyöräilyssä. Suomen Pyöräilyliitto Ari Lahti 3.000 mk Alaraajoen lihasaktiivisuus maksimaalisessa pituushyppysuorituksessa ja pituushypyn ponnistuksen osaharjoitteissa sekä osaharjoitteiden lajinomaisuus lihastoiminnan kannalta tarkasteltuna.. Suomen Urheiluliitto Antti Mero, Ossi Aura, Jarmo Mäkelä, Esa Peltola 15.000 mk Urheilulahjakkuuksien etsintä ja harjoittaminen, sovellutus nopeusja nopeusvoimalajiin. Suomen Urheiluliitto Juha Karvonen, Esa Peltola, Jussi Saarela 19.000 mk Korkeanpaikan harjoittelun käyttö nopeuskestävyyden lisäämiseen ja lisääntyneen nopeuskestävyyden säilyminen merenpinnan tasolle paluun jälkeen. Suomen Urheiluliitto Erkka Westerlund, Ari Piispanen, Jyrki Vähätaio, Jussi Rekilä 13.000 mk Jääkiekon lajianalyysi taito- ja taktiikkapelinä. Suomen Jääkiekkoliitto Jari Rantamäki, Kai Sweins, Leif Degerth, Valter Kostiainen, Osmo Hänninen 15.000 mk Kilpasoutuveneen instrumentointi. Suomen Soutuliitto Risto Aarrekivi, Ossi Aura, tutk.ryhmä 15.000 mk Pesäpallon lajianalyysi. Suomen Pesäpalloliitto Antti Leppävuori 3.000 mk Suksen hiihdettävyyden/luisteltavuuden vaikutus hiihtosuoritukseen. Suomen Hiihtoliitto Mikael Fogelholm, tutkimusryhmä 10.000 mk Urheilijoiden ruoan käyttö, biokemiallisesti mitatun ravitsemustilan ja suorituskyvyn väliset yhteydet. Kari Niemi-Nikkola 5.000 mk Seiväshypyn biomekaaninen analyysi: Ylävartalolihasten tahdonalainen ja reflektorinen aktiivisuus maastalähtötörmäyksen aikana. Suomen Urheiluliitto Juhani Miinalainen 8.500 mk Voimaharjoittelun vaikutus juoksun taloudellisuuteen, biomekaniikkaan ja suorituskykyyn. Suomen Urheiluliitto Timo Mäkikallio, Mika Kojonkoski 4.000 mk Mäkihypyn ponnistuksen biomekaniikka simuloiduissa olosuhteissa. Suomen Hiihtoliitto Erik Spring ym 4.500 mk Maajoukkuetasoisten käsipallopelaajien heittosuorituksien mittaus ja käsipallomaalivahtien reaktiokyvyn mittaus. Suomen Käsipalloliitto SVUL on julkaissut vuoden aikana kolme kertaa lyhennelmiä ulkomaisista urheilutieteellisistä ja valmennuksellisista aikakauslehdistä. Lyhenneimien tavoitteena on antaa valmentajille ja valmentajien kouluttajille tieteellistä ulkomaista tutkimustietoa sekä antaa tietoa käytännön sovellutuksista. Lyhennelmäsarjaa tekevät liikuntatieteiden tohtorit Keijo Häkkinen ja Antti Mero. Molemmat toimivat Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksella. Kussakin yhennelmäpaketissa on noin 40 yhennelmää käsittäen valmennuksen biomekaanisia ja fysiologisia periaatteita sekä lajikohtaisia urheiluvalmennuksen periaatteita. Kuluneen vuoden aikana SVUL on julkaissut julkaisusarjassaan viisi tutkimusta: Pekka Luhtanen, Antti Mero: Tukijalan ja sen kudosten kuormittuminen submaksimaalisessa, maksimaalisessa ja supramaksimaalisessa juoksussa. Pekka Luhtanen: Nuorten koripallon lajianalyysi. Asko Härkönen, Keijo Häkkinen: Lihasten hermotuksessa ja voimantuotto-ominaisuuksissa ilmenevä väsyminen 10-ottelun aikana. Pekka Luhtanen: Kolmen vuoden harjoittelun vaikutuksista suomalaisen, ruotsalaisen ja tsekkoslovakialaisen nuorten jääkiekkojoukkueen pelitaitoihin. Pekka Luhtanen, Matti Reunamäki, Simo Salminen: The effeets of a three year training on the playing skills of finnish, swedish and ezeehoslovakian junior iee hoekey teams. Kuluneen vuoden aikana SVUL on tukenut jäsenliittojensa urheilijoiden harjoittelun seurantaa ns. ylikuntoprojektilla, jossa urheilijoiden on ollut mahdollista selvittää oma harjoitettavuutensa. Kahdeksan liittoa on hyödyntänyt tätä projektia. Lisäksi SVUL myönsi 25000 markan ylimääräisen tutkimusapurahan Suomen Hiihtoliitolle veridoping-tutkimuksia varten. Kyseisessä tutkimuksessa pyritään mahdollistamaan veritankkauksen ja eräiden, vain verestä havaittavien kiellettyjen aineiden täydellinen kontrollointi. Urheilulukioiden ja Ammatillisten oppilaitosten keh ittäm i nen Loppuvuodesta ilmestyi SVUL:n toimittama ja kustantama esite Tietoa urheilulukioista ja urheilijoiden ammatillisesta koulutuksesta 1989. Esitettä painettiin 11.000 kpl ja sen jakelu suoritettiin liittojen, piirien ja koulujen kautta. Urheilijoiden koulutus urheilulukioissa sekä ammatillisissa kouluissa ja opistoissa on päässyt hyvään vauhtiin. Tähänastiset kokemukset ovat erittäin positiivisia. Sekä urheilulukioiden ja ammatillisten oppilaitosten osalta ollaan päätymässä siihen ratkaisuun, että toiminta vakinaistetaan. Tämä tavoite on myös kaikkien urheilujärjestöjen yhteinen pyrkimys. Valmentajamääräraha vuosille 1989-1992 Uuden olympiadin valmentajamäärärahan jakaminen toteutettiin tapahtumasarjana, joka alkoi yhteisellä arvioinnilla liittojen kanssa. Urheiluosasto neuvotteli jokaisen liiton kanssa periaatteista, joilla valmentajamääräraha jaetaan. Tämän jälkeen liitot täyttivät kyselyn,jossa selvitettiin menestystä, toimenpiteitä ja tulevaisuuden suunnitelmia huippu-urheilun alueella. Saatujen tietojen pohjalta ja asiantuntijoita kuulemalla urheiluosasto yhdessä olympiakomitean kanssa teki keväällä periaate-esityksen SVUL:n liittohallitukselle, joka päätti asian esityksen mukaan. Kun vuoden lopussa valtiolta saatiin valmentajamäärärahaa 400.000 mk lisää, tehtiin lopullinen päätös vuosien 1989-1992 valmentajamäärärahasta vuoden 1989 tammikuun aikana. Tärkeimpinä periaatteina valmentajamäärärahan jakamiselle on sovittu kausi kestää neljä vuotta, mutta kahden vuoden kuluttua (12/1990) tehdään arvio, jonka perusteella on mahdollista tehdä välittömästikin muutoksia vai mentajamäärärahan jakoon. - valmentajamääräraha on kohdistettava valmentajien tai valmennustoiminnasta vastaavien palkkaamiseen. - Jokainen liitto vastaa siitä, että raha käytetään tehokaimmalla mahdollisella tavalla. Urheiluosasto antaa tarvittaessa konsultointiapua. Suomi menestyi Calgaryn ja Soulin olympiakisoissa 1988 hyvin. Tässä joitakin välähdyksiä kisoista. 20 21

SVUL 90 -projekti SVUL:n 1980-luvulle rakennettu kisajärjestelmä kääntyi vuonna 1988 loppusuoralleen, kun valmistautuminen vuoden 1990 suurtapahtumiin, Talvisuurkisoihin (Kajaanissa 7.-11.3.1990) ja Suomen Suurkisoihin (6.-10.6.1990) käynnistyi. Samallahan tapahtumat juhlistavat järjestön 90-vuotisjuhlia, joiden varsinainen pääjuhla pidetään Finlandia-talossa 2.12.1990. Onnistuneet piirikisat hyvä lähtölaukaus Vuosi 1988 merkitsi SVUL:n jäsenpiireille suurta haastetta, sillä 16 eri piiriä oli vahvasti kiinni piirikisojen valmisteluissa. Kainuu ja Keski Suomi olivat pitäneet omat tapahtumansa jo 1987, mutta loput piireistä olivat nyt järjestelyvuorossa, joko omissa kisoissaan tai yhdessä toisten piirien kanssa. Talvella järjestettiin hyvin kokemuksin ensimmäiset talvipiirikisat Hämeessä ja uutuutena olivat myös piirien yhteisin voimin järjestetyt Uudenmaan Suurkisat ja Pohjois-Suomen Suurkisat. Tavoitteeksi asetettu 70.000 osanottajan raja ylitettiin selvästi, sillä yksittäisinä osanottajina leireillä, kilpailuissa, näytöksissä ja toimitsijoina oli 82.000 osallistujaa. Kun siihen lasketaan mukaan tapahtumissa katselijoina olleet, voidaan perustellusti laskea kisatapahtumissa olleen yli 200.000 suomalaista. Suurimmat yksittäiset tapahtumat olivat Uudenmaan Suurkisat (15.700), Lakeuden Suurkisat (9.000), Satakunnan Kisat (8.500) ja Pohjois-Suomen Suurkisat (8.000). Ennakkovalmisteluissa painotettiin erityisesti kisojen tiedotuksen huolellista hoitoa, olivathan tapahtumien haasteina mm. Nuori Suomi- ohjelman esiinmarssi, valmistautumisen käynnistys Suurkisoihin 1990 ja tapahtumien yhteistyökumppaneiden kasvaneet odotukset. Myös tiedotuksen seurantaan sekä määrän että laadun osalta panostettiin. Tiedotus onnistuikin yli odotusten, sillä määrällisten tavoitteiden lisäksi erityisesti sisällöllisesti tiedotus oli erittäin myönteistä. Pääkirjoitussivuja myöten lehdet ottivat kantaa tapahtumiin positiivista palautetta antaen ja urheilun tulevaisuutta arvioiden. Lehtien urheilusivut saivat kisapäivien ajaksi uutta, monipuolista, iloista ja huumoripitoista ilmettä. Seuratoiminta ja ohjaajien panos saivat ansaitsemaansa huomiota. Paikalliset valmistelut käynnistyivät Molempien kisatapahtumien valmistelut alkoivat rivakasti vuoden kuluessa. Molempien paikallisten tapahtumien valmistelut on rytmitetty siihen prosessiin, jolla lajiliitot rakentavat omat ohjelmansa. Talvisuurkisojen kainuulainen ilme Talvisuurkisojen järjestelytoimikunta (puheenjohtajana Pekka Räihä ja kisapäällikkönä Erkki Hulkkonen) aloitti työskentelynsä 1.2.1988. Koska tapahtuma tulee olemaan kaikkien aikojen suurin urheilutapahtuma Kainuussa, on eräänä tavoitteena tehdä tapahtumasta koko Talvisuurkisojen järjestelytoimikunta eturivistä vasemmalta lukien: Pentti Passi, Raimo Horneman, Pekka Räihä (pj.), Mikko Rahikainen, Veli Hulkko, Sakari Valli, Esa Ventonen, Veikko Valento, Erkki Hulkkonen (kisap.) Kainuuseen ulottuva tapahtuma. Merkillepantavaa olikin koko vuoden se innostus, jolla esim. maakunnan kunnat tapahtuman järjestelyyn suhtautuivat. Aikataulullisesti järjestelyt pysyivät erinomaisesti aikataulussaan ja lähtökohdat onnistuneelle tapahtumalle on rakennettu. Suomen Suurkisat Uudenmaan Suurkisat toimivat hyvänä kenraaliharjoituksena tulevalle suurtapahtumale, joka kytkee järjestelyihin mukaan kaikki pääkaupunkiseudun kunnat. Tapahtuman aikana saatiin arvokkaita kokemuksia mm. kaupunkien kanssa tehtävän yhteistyön puitteista. Vuoden kuluessa varmistettiin järjestelyjen puitteita tiiviillä yhteistyöllä ko. kaupunkiyhteistyön lisäksi mm. yhteistyöllä Puolustusvoimien, tiedotusvälineiden ja taloudellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Paikallinen järjestelytoimikunta (puheenjohtajanaan Keijo K. Kulha ja kisapäällikkönä Sirkka Salonen ) aloitti työskentelynsä 13.12.1988. Molempia tapahtumia koskeva viestintäsuunnitelma rakennettiin vuoden 1988 kuluessa ja sisäinen tiedotus käynnistyi vahvasti lokakuussa 1988 pidetyillä kahdella seurajohtajaristeilyllä, jonka Suurkisat ja Nuori Suomi-ohjelma tarjosivat lähes tuhannelle seurajohtajalle. Sen merkitys suorana tiedonvälittäjänä ja esim. liittojen lajiohjelmien testaajana osoittautui todella tärkeäksi. - 1) Nuorisotoiminta Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen Nuorisokomitea Pohjoismainen Nuorisokomitea kokoontui 15.-17.4.1988 Tukholmassa. Kokouksen teemana oli "Ung idag i Norden' '. Kokouksessa laadittiin karkea toimintasuunnitelma seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Seuraavan kokouksen isäntämaana toimii slanti (1990). Komitean alaisuudessa on toiminut työryhmä, joka on hoitanut käytännön yhteistyömuotojen valmistelun. Työryhmä kokoontui kaksi kertaa (21.-22.1. ja 11.-12.11). Nuorisokomitean ja työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Heikki Vilske, Jukka Karvinen ja Jyrki Vilhu. Pohjoismainen teemaseminaari - Joukkuelajien yhteiset tavoitteet lapsi- ja nuorisourheilussa 31.7.-6.8. Kisakallio Suomessa järjestettiin Pohjoismaiden yhteinen seminaari Kisakallion urheiluopistolla. Seminaariin osallistui 50 osanottajaa (Fär-saarilta ei osanottajia). Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi 22.-29.7. Laugarvatn, slanti Pohjoismaiselle nuorisojohtajakurssille osallistui Suomesta 11 henkeä (=sovittu kiintiö). Osanottajat kurssille oli valittu Helsingin, Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Länsi-Pohjan piireistä. Matkan johtajana toimi Jyrki Vilhu. Pohjoismainen virkailijakokous 14.-15.3. Helsinki Suomen vuoro oli isännöidä vuosittaista keskusjärjestöjen nuorisourheilun parissa työskentelevien virkailijoiden kokoontumista. Tilaisuudessa oli läsnä edustajat Tanskasta ja Fär-saarilta. Ruotsi oli poissa sairastumisen vuoksi ja Norjassa ei keskusjärjestössä ole vastuu henkilöä nuorisourheilussa. KOP-stipendit Suomen Urheilusäätiön KOP:n urheilurahasto jakoi 3 000 mk:n suuruisen stipendin 50 nuorelle urheilijalle. Stipendien tarkoituksena on tukea 16-18 vuotiaita lahjakkaita urheilijoita ammattiin tähtäävissä opinnoissa. Lisäksi jaettiin 7 nuorisourheiluseuralle ja 3 nuorten joukkueelle 5 000 mk:n stipendi tunnustuksena monipuolisesta ja tuloksekkaasta nuorisotyöstä. 22 23

Nuori Suomi Nuorten urheiluohjelma Tuloksekas vuosi 1988 Nuorten urheilulle vuosi 1988 oli hyvä vuosi! Marraskuussa 1987 julkistettu Nuori Suomi ohjelma nousi puheenaiheeksi koko organisaatiossamme ja sen ulkopuolella. Pääviesteinään uudistuva urheilu, kasvatuksellisuus, monipuolisuus, urheilun välinearvo sekä onnistumisen elämykset. Vuosi osoitti, mitkä mahdollisuudet organisaatiollamme on silloin, kun se yhteisvoimin hakee tulosta. Seurakentän innostunut ohjelman vastaanotto taas todisti, ettei kahden vuoden valmistelu- ja suunnitt~lutyö ole mennyt hukkaan. Nyt lajeilla on nuorisourheiluun konkreettiset linjaukset sekä tuote, jota voi markkinoida seuratoiminnan tueksi. Myös keskushallinnolla ja piireillä on ohjelmassa selvä välillinen roolinsa. Ohjelman etenemisestä kertovat seuraavat tulokset ja toimenpiteet: Lajikohtainen materiaalia Urheiluosaston lähinnä yleisseuroille tarkoitetun materiaalin (kaksi opasta ja kaksi passia) lisäksi eri liitot saivat valmiiksi omaa materiaalia seuraavasti: Autourheilu Ohjaajan opas (tasot 1 +2) Starttipassi (tasot 1 +2) Golf Golfohjaajan opas (alle 13-vuotiaat) Hiihto Hopeasompakoulun passi (alle 10-vuotiaat) Jääkiekko Ohjaajan opas (8-9-vuotiaat) Pelimiehen passi 8, Pelimiehen passi 9 Karate Karateohjaajan opas (alla 13-vuotiaat) Koripallo Koripallokol,Jlun minipassi (10-12-vuotiaat) Lentopallo Lentopallon ohjaajan opas (tasot 1 +2) Tiikeripassi 1 (alle 10-vuotiaat) Ratsastus Ratsastuskerholaisen passi 1 (alle 11-vuotiaat) 'Soutu Soutukoululaisen työkirja (alle 13-vuotiaat) Suunnitus Suunnistusohjaajan opas 1 (alle 10-vuotiaat) Rastipassi 1 (alle 10-vuotiaat) Rastipassi 2 (10-12-vuotiaat) Uinti Ohjaajan opas (tasot 1+2) Uimarin harjoituskirja 1 (alle 10-vuotiaat) Uimarin harjoituskirja 2 (10-12-vuotiaat) Urheilusukellus Norppa Tiimin passi 1 (alle 10-vuotiaat) Yleisurheilu Lasten yleisurheilukoulun ohjaajan opas (6-9-vuotiaat) Paikoillenne urheiluopas (6-9-vuotiaat) Valmiit urheiluopas (10-12-vuotiaat) Silja seurajohtajakoulutus 23.-25.10. ja 30.10.-1.11.1988 Nuori Suomi ohjelma ja Suomen Suurkisat järjestivät yhteistyössä Oy Silja Line Ab:n kanssa kaikkien aikojen mittavimmat kaksi seurajohtajalaivaseminaaria. Kaksi vuorokautta kestäneillä ja toteutukseltaan täysipainoisilla tapahtumilla motivoitiin avainseurojen johtajat, 900 henkilöä, sekä Nuoren Liittojen järjestämä koulutus Suomen että Suurkisojen puolestapuhujiksi kukin omassa seurassaan. Silja risteilyt jatkuvat myös vuosina -89 ja -90. Koulutus Sekä piirit että liitot järjestivät Nuori Suomi ohjaajakursseja alle 13-vuotiaiden lasten ohjaajille ja valmentajille. Kurssin käynyt saa oikeuden kuulua NS-klubiin. ohjaaja- klubi- kouluttajat kurssit laiset Golf 1 9 4 Jääkiekko 1 24 3 Karate 1 20 1 Koripallo 12 302 29 Lentopallo 5 67 12 Ratsastus 1 30 4 Suunnistus 8 227 17 Uinti 5 125 7 Valtakunnalliset nuorisourheilupäivät Koulutuspäivät toimivat hyvänä starttina seuratoteutuksen syyskauden alkamiselle. Osallistujia Suomen Urheiluopistolla 9.-11.9. järjestetyssä tilaisuudessa oli 65. 1'l lj () ~ 1 SUOM KEM lba~~ ~ yhteensä 35 804 77 Tavoitejärjestelmä ja materiaali Piirien järjestämä koulutus Tasot ja Ohjelman punainen lanka, tavoitejärjestelmä, sai konkreettisen muotonsa ikätasoilla alle 10 vuotta (taso 1) sekä 10-12 vuotta (taso ). Urheiluosasto tuotti ko. tasoille ohjaajan oppaat ja lasten passit. Nämä materiaalit toimivat myös malleina liitoille ja suunnannäyttäjinä lajikohtaisten tuotteiden tekemisessä. Myös lasten tarrakannusteet, sovittujen kasvatus- ja monipuolisuustavoitteiden pohjalta, valmistuivat emo tasoille. Lisäksi osasto suunnitteli ja valmisti koulutuspaketit sekä seuraohjaajien koulutukseen että kouluttajakoulutukseen. Näin ohjelman ideologian siirtyminen seuratason toteutukseksi saattoi alkaa. t~~\ ~\~b~), ~.' ~..* ';J4,,~ ohjaaja- klubi- kouluttajat kurssit laiset E-K 7 85 2 E-P 5 130 7 Hki 8 125 5 Häme 6 131 8 Kainuu 4 86 3 K-P 10 137 6 K-S 7 91 10 Kymenl 2 52 3 Lahti 12 194 7 Lappi 4 61 8 L-P 9 169 5 P-K 6 148 5 P-P 9 176 6 P-S 5 71 2 Satak 12 169 2 S-S 7 123 5 Uusimaa 15 184 5 V-S 15 235 6 yhteensä 143 2.365 95 24 25

Nuorilla on pitkä tie aikuisuuteen. Ohjattu urheiluseuratoiminta tukee heidän kasvuaan itseensä luottaviksija vastuunsa tunteviksi nuoriksi aikuisiksi. Paljon o~ ~ iuuril~döstä. Nuor Suonn antaa h'yvän alkustartm. Urheilu uudistuu. Se on uutisemme sinulle, lapsesi kasvua ohjaava isä ja äiti. Nuorten urheilu toimintaan on nyt tullut uusi kasvatuksellisuutta, monipuolisuutta ja liikunnan iloa korostava näkemys, jossa kilpaurheilun rinnalla tasaveroisen sijansa saa myös harrasteurheilu. SVUL:n uuden urheiluohjelman tavoitteena on elämänmyönteinen, itseensä uskova ja tasapainoinen nuori ihminen, joka reippaan urheilutoiminnan myötä hymyssäsuin oppii elämän pelinsäännöt. UUTA KASVATUKSELLSUUSJA MONPUOLSUUS Ohjelma tarjoaa omat kasvatukselliset ja urheilulliset tavoitteensa eri ikäryhmille lasten ja nuorten kehittymisen mukaisesti. Harjoitustapahtumien yhteydessä opetellaan yleisesti hyväksyttyjä kansalaistaitoja sekä tapa-ja terveyskasvatukseen liittyviä asioita. Monipuolisuutta urheiluun tuo se, että nuoret harjoittelevat oman lajinsa ohella myös muita urheilumuotoja. TAVOTEENA EHJÄ TSETUNTO Toiminnan sävy on innostavaa, kannustavaa ja leikkimielistä. Näin myönteisiä elämyksiä syntyy kaikille ohjelmassa mukana oleville lapsille ja nuorille: sekä urheilullisesti eteville että liikunnallisesti vähemmän lahjakkaille. Pyrkimyksenä on, että liikunnasta tulee nuorille säännöllinen harrastus ja että he tottuvat terveisiin elämäntapoihin. Osa heistä voi myöhemmin siirtyä kilpaurheiluun, osa kuntoilijoiksi tai seuratoimintaan ohjaajiksi ja toimitsijoiksi. 1'l lj() ~1 SUOM p---------~~----~~~ Kannustavan ohjaajan johdolla nuoret oppivat urheiluseurassa yhteistoimintaa, vastuun ottamistaja sääntöjen kunnioittamista. YL 1000 SEURAA Lajikohtaisesti toteutettuna Nuori Suomiohjelma käynnistyy yli 1000 urheiluseurassa 6-9-vuotiaiden ja 1O-12-vuotiaiden lasten osalta tänä syksynä ja varttuneempien ikäryhmien osalta vuodesta 1989 lähtien. Nuori Suomi-ohjelman toteuttamisen ovat taloudellisella tuellaan ja asiantuntijaavullaan mahdollistaneet Kemira ja VR sekä Lääkintöhallitus ja Alko. Lupaamme lapsellesi onnistumisen elämyksiä urheiluseurassa. KEMRA * '=v.=t (1111(. Tiedotus ja markkinointi Suuri yleisö Toukokuussa toteutettiin ensimmäinen pienimuotoinen ohjelman markkinointi-isku paikallisradiossa sekä Seura lehdessä. Mainonnan tavoitteena oli kertoa ohjelman konkreettisesta käynnistymisestä piirikisojen yhteydessä. Elo-syyskuun vaihteessa toteutettiin suurempi valtakunnallinen mainoskampanja. Medioina käytettiin MTV:tä sekä aikakauslehdistä Seuraa, Apua, HS:n kuukausiliitettä, Pirkkaa, VK-ehteä sekä Markia. Sanomalehdistä mukana olivat HS, TS, Hbl sekä Urheilulehti. Mainonnan pääviestiksi valittiin " Lupaamme onnistumisen elämyksiä urheiluseurassa". Noin miljoonalla markalla toteutettu mainonta sai erittäin lämpimän vastaanoton erityisesti lasten vanhemmilta. Samalla se motivoi seurajohtoa lähtemään mukaan ohjelman toteutukseen. Suomen Gallupilta tilatun tutkimuksen mukaan n. 38 % suomalaisista muisti nähneensä tai kuulleensa ohjelmasta. Esilläolo Hyvällä yhteistyöllä piirien ja liittojen kanssa päästiin erinomaisesti esiin eri tiedotusvälineissä: TV maksettu mainonta 20 x 25 sek. Nuori Suomi -esittelyvideo TV 1:ssä Nuori Suomi -teema Välieräohjelmassa TV 2:ssa helmikuussa Sama ohjelma huhtikuussa Resiinaralli -ohjelma elokuussa Ohjelman tiedotustilaisuus 11/87 Radio Maksettu mainonta 5/88 Piiri kisat 2/88, 6/88 13 paikallisradiota - keskimäärin 40 min. ohjelmaa Nuoresta Suomesta/radio Ohjelman tiedotustilaisuus 11/87 Joensuun Katajan Nuori Suomi -haasteohjelma 6/88 paikallisradiossa (5 x 30 min.) Lisäksi useita muita kertoja mukana radio-ohjelmissa. Sanoma- ja aikakauslehdet Ohjelman tiedotustilaisuus 11/87 Piiri kisat 2/88, 6/88 13 piiriä useaan otteeseen sekä valokuvia että tekstiä (eikekirja) Maksettu mainonta, 9/88 HS (4), TS (4), AL (1), HSkuukausiliite (2), APU (2), SEURA (3), PRKKA (2), MARK (1), VK-LEHT (2), URHELULEHT (2). Muu lehtikirjoittelu -eikekirja; 181.650 pmm Resiinaralli Nuori Suomi joukkue otti osaa myös valtakunnalliseen TV-viihdeohjelmaan Resiinaralli. Joukkue suoriutui tehtävistään kiitettävästi ; se sijoittui kahdeksanneksi ja pääsi näin myös vuoden 1989 kilpailuun ilman karsintaa se onnistui pääsemään esille kolmessa eri TV-lähetyksessä huippuna oma osaohjelma NSkilpailuineen. Sisäinen tiedotus Esitteet Vuoden aikana tiedotettii n ohjelmasta seuraavilla esitteillä: Yleisesite A4, 8 s. 70.000 kpl Vetäjäesite A5, 8 s. 30.000 " Seurajoht.es. A3, 4 s. 10.000 " " Silja-esite" A4, 12 s. 2.000 " Organisaation omat lehdet Sekä Urheilu lehdessä että piirien ja liittojen omissa tiedotteissa julkaistiin erittäin runsaasti ohjelmasta tehtyjä artikkeleita, palstan päitä ja logoja. Erityismaininnan ansaitsevat luottamusjohtajiemme lukuisat puheenvuorot ohjelman puolesta. Videokooste 10/88 valmistui kouluttajien ja konsultoinnin käyttöön video-ohjelmakooste, joka sisältää " todistajalausuntoja" ohjelman tärkeydestä s~omalaiselle urheilulle (mm. olympiavoittaja Tapio Korjuksen haastattelu). Piirikisat 13 piirin järjestämissä piirikisoissa ohjelma oli näyttävästi esillä sekä asiasisältönä että mainontana. Kisojen ohjelmassa oli kasvatuksellisia teemapäiviä hygieniasta, ravinnosta sekä terveistä elämäntavoista. Ohjaajille jaettiin asiaa käsitelleet vihkoset. Kaikki kisat käyttivät näkyvästi tilaisuuksia varten tuotettuja mobileja, ilmapalloja, kangasmainoksia ja lippuja. Piirikisojen osanottajamäärä oli 80.000 henkilöä. Ohjelman taloudelliset resurssit Yhteistyökumppanit Ohjelman yli 3,0 milj. markan budjetin mahdollistivat erinomaiset yhteistyökumppanit Kemira Oy, VR, Alko ja Lääkintöhallitus. Kemira Oy:n kolmen vuoden sopimus jatkuu suunnitelmien mukaan vuosina 1989-90. Vuoden kuluessa neuvoteltiin VR:n, Alkon ja Lääkintöhallituksen kanssa jatkosopimukset vuodelle 1989. Uudeksi yhteistyökumppaniksi neuvoteltiin Neste Oy vuosille 1989-90 liikennevalistuksen edistämisen varmistamiseksi. NS-t-paitojen hankinnoista ja myynnistä vastaa Maxtex Marketing Oy. NS vuosi 1988 lukuina 12 materiaalia tehnyttä liittoa 16 erillistä passia 11 erillistä opasta 100.000 painettua passia ja opasta 120.000 painettua esitettä 180 ohjaajakurssia 3200 koulutettua ohjaajaa 290 kouluttajaa 900 koulutettua seurajohtajaa 7000 myytyä t-paitaa 35 TV-esilläolokertaa 3500 TV-sekuntia 181.650 palstamillimetriä 1200 radiominuuttia 27

Kansainvälinen toiminta Yleistä Kulunut vuosi oli olympiavuosi. Tämä heijastui myös urheilun keskusjärjestöjen toimintaan. Eri organisaatioiden piirissä pohdittiin kriittisesti ja tavoitteellisesti toiminnan mielekkyyttä ja kehittämistarpeita. Kongressijärjestelmiä asetettiin kyseenalaisiksi. Kahdenvälisessä yhteistyössä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota yhteistoiminnan ~is~.lt~ö~. Erityisesti niissä yhteykslssa, JOissa valmisteltiin seuraavan liittokokouskauden strategiaa, kansainvälisyys nousi toistuvasti esille. Kahdenvälinen yhteistyö SVUL allekirjoitti vuonna 1987 ensimmäiset kahdenväliset yhteistyösopimuksensa. Kulunut vuosi oli siis ensimmäinen sopimuspohjaisen urheiluvaihdon jakso. Kokemukset niin Unkarin kuin Neuvostoliiton kanssa harjoitetusta yhteistyöstä olivat myönteisiä. Syksyn aikana valmisteltiin vaihto-ohjelmaehdotukset vuodelle 1989. Suunnitelman mukaisesti Unkarin kansantasavallan nuoriso- ja urheiluviraston valtuuskunta kävi allekirjoittamassa vaihto-ohjelman Suomessa marraskuussa. Vuoden aikana saatiin päätökseen myös neuvottelu Saksan Demokraattisen Tasavallan (SDT) ja SVUL:n väliseksi urheiluvaihtosopimukseksi. SVUL:n puheenjohtaja Jukka Uunilan johtama valtuuskunta kävi allekirjoittamassa sopimuksen Berliinissä marraskuussa. kokouksen teemoista. Vuoden 1989 Felleskomitean kokoukseen on valmisteltu esitys komitean sääntöjen muuttamiseksi. Tavoitteena on lisätä komitean liikuntapoliittista roolia Pohjoismaiden välisen yhteistoiminnan lisäämiseksi sekä Pohjoismaiden merkityksen vahvistamiseksi kansainvälisessä urheilun päätöksenteossa. Edellisen Felleskomitean päätök?en.. mukais~sti urheilun keskusjärjestot toteuttivat yhteistyössä Pohjoismaiden Neuvoston kanssa ensimmäisen Pohjoismaisen Urheilukonferenssin Bosön urheiluopistolla Ruotsissa kesäkuussa. Konferenssin tavoitteena oli esitellä maiden parlamentaarikoille pohjoismaisen urheiluyhteistyön laajuutta ja laatua sekä kehittämismahdollisuuksia. Samanaikaisesti pohdittiin myös sitä, onko yhteistyöhön suunnattu julkinen tuki määrältään riittävää ja oikein suunnattua. Osaksi konferenssin tuloksena PN:n piirissä valmistellaan uutta ehdotusta kulttuuriyhteistyön tukijärjestelmäksi mukaan lukien urheiluyhteistyön tukijärjestelmät. Naisten osuus liikuntapolitiikassa muodostui merkittäväksi uudeksi pohjoismaiseksi yhteistyöalueeksi. Ur~.eil~n. keskusjärjestöjen nais- ja tyttotolmlnnasta vastaavat toimihenkilöt sekä asiantuntijat kokoontui~at useaan otteeseen pohtimaan naisten roolia urheilussa sekä vaihtamaan kokemuksiaan alalla toteutetuista hankkeista. Yhteistyö kulminoitui yhteisesiintymiseen Pohjoismaiden Neuvoston järjestämässä Naisten Foorumissa. Lähes poikkeuksetta toimintaan osallistuivat järjestöt korostivat ur ~~ilun autonomisen aseman säilyttamlsen tarvetta suhteessa urheilun ulkopuolisiin, kaupallisiin tai poliittisiin instituutioihin. Eu rooppalai nen urheilukonferenssi (EUK) EUK asetti vuonna 1987 työryhmän pohtimaan EUK:n peruskirjaehdotusta. Suomi kuuluu ao. työryhmään edustajanaan yhteysjohtaja Kalevi Suortti. EUK:ta pidetään potentiaalisimpana yleiseurooppalaisena urheiluyhteisönä ajateltaessa urheilun keskusjärjestöjen ja toisaalta sosialististen maiden urheilukomiteoiden välisen vuoropuhelun edistämistä. Siksi Suomi muiden pohjoismaiden tapaan suhtautui hyvin myönteisesti ja aloitteellisesti EUK:n toimintakyvyn kehittämiseen. Tansania-projekti Urheilun keskusjärjestöjen perustama kehitysyhteistyöprojekti edistyi vuoden aikana ratkaisevasti. Syksyllä projektiin palkattiin urheilu ~siantuntijaksi LiK Taisto Kuoppala, joka siirtyi perheineen lokakuussa Tansaniaan Mtwaran projektialueelle. Projektin sihteerinä toimi LitK Maaret lmarinen aina marraskuun alkuun saakka. Vuoden aikana päätti työsuhteensa myös pilottitutkijana aloittanut Aki Hietanen, joka keväästä lähtien toimi projektin käynnistämistehtävissä Tansaniassa aina marraskuuhun saakka. Erityistä huolta jouduttiin kantamaan hankkeen rahoituksesta. Varsinaisen toiminnan viivästymisestä johtuen valtionavustusten saaminen hidastui. Lisäksi rahoitusta vaikeutti varainkeräysten vaatimaton tuotto. Yhteistyö Suomi Neuvostoliitto Seuran kanssa SVUL on harjoittanut muiden urheilun keskusjärjestöjen sekä Suomen Kaupunkiliiton kanssa yhteistyötä SN-seuran kanssa. Tavoitteena oli laajentaa Suomen ja Neuvostoliiton välistä kanssakäymistä liikuntakulttuurin alalla myös muulla kuin varsinaisen urheiluvaihdon tasolla. Korkeatasoinen suomalaisvaltuuskunta vieraili Neuvostoliitossa vuoden alussa. SVUL:sta valtuuskuntaan osallistuivat varapuheenjohtaja Paavo Pekkanen ja liittohallituksen jäsen Anna-Maija Kivimäki. Diplomaattikunta ja SVUL SVUL toteutti yhteistyössä Suomen Urheiluopiston ja ulkoasiainministeriön kanssa jo perinteeksi muodostuneen ulkoilu- ja virkistysretken Suomen Urheiluopistolle Vierumäelle. Siihen osallistui ennätysmäärä Suomessa olevien edustustojen henkilökuntaa perheineen. Osanottajien myönteinen palaute velvoittanee jatkamaan syntynyttä perinnettä. Osanottajamäärä - 280 henkilöä - edellyttänee kuitenkin, että tapahtuman toteutusta arvioidaan uudelleen. Pohjoismainen yhteistyö SVUL osallistui tavanomaiseen tapaan pohjoismaiseen urheilun keskusjärjestöjen yhteistyöhön. Keskusjärjestöjen pääsihteerikokous järjestettiin tällä kertaa Suomessa SVUL:n isännöimänä. Pohjoismaisten urheilun keskusjärjestöjen Felleskomitean roolin sekä toimintapolitiikan kehittäminen oli yksi keskeisimmistä pääsihteeri- NGO-klubi Läntisen Euroopan urheilun keskusjärjestöjen virkamieskokous - NGO-klubi - järjestettiin kaksi kertaa. Klubin piirissä ryhdyttiin pohtimaa.n toiminnan mielekkyyttä ja klubin suhdetta yleensäkin eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen yhteisöön.. Eu.roop~.n yhdentymiskehitys heijastu selvasti klubin keskusteluihin. 28 29

i : Kansainvälinen osallistuminen SVUL:n edustajien osanotto kansainvälisiin kokouksiin ja tapahtumiin: Eurooppalaisen urheilukonferenssin (EUK) työryhmä: 21.-22.1. Kööpenhamina, 28.-29.3. Lontoo ja 30.-31.5. Kööpenhamina. Kalevi Suortti Euroopan Neuvoston urheilukomitean (CDDS) kokous 29.2.-4.3. Strassburg. Kalevi Suortti Pohjoismainen virkailijakokous 14.-15.3. Helsinki. Pohjoismaisen Nuorisokomitean kokous Tukholmassa 15.-17.4. Teemana 'Ung i dag i Norden'. Komitean työryhmän kokoukset 21.-22.1. ja 11.-12.11. Heikki Vilske, Jukka Karvinen ja Jyrki Vilhu. NGO-klubin kokous 3.-7.5. Reykjavik. Kalevi Suortti Pohjoismainen nuorisojohtajakurssi 22.-29.7. Laugarvatn, slanti. Suomesta 11 henkeä, matkanjohtajana Jyrki Vilhu. Pohjoismainen teemaseminaari ~oukkuelajien yhteiset tavoitteet lapsi- ja nuorisourheilussa' 31.7.-6.8. Kisakallio. Jukka Karvinen, Jyrki Vilhu Piirijohtajien opintomatka Lontooseen 31.8.-6.9. Piirijohtajat 15 piiristä, Aaro Järvelä, Jorma Savola ja Ari J. Aalto. Söulin nuorisoleiri 17.9.-2.10. Jukka Pekkala. Pohjoismainen urheilukonferenssi Lidingössä. Jukka Uunila, Tarja Palonen, Mauri Oksanen ja Kalevi Suortti Edunvalvonta SVUL:n strategian mukaisesti edunvalvontatoiminnan painopiste on edelleen urheiluseurojen toimintaedellytysten kehittämisessä. Konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu kuntien seura-avustusten kolminkertaistaminen aikavälillä 1985-90. Tavoitteeseen pyritään vaikuttamalla valtion tulo- ja menoarvioon kunnille myönnettävän valtionosuusmäärärahan kasvattamiseksi ja toisaalta yksittäisiin kuntiin seura-avustuksiin varattavan määrärahan kohottamiseksi. Pääministeri Holkerin hallitusohjelmaan sisältyvän lausuman mukaisesti asetettiin liikuntapoliittinen komitea, jonka työhön SVUL on osallistunut aktiivisesti. Komitean jäsenten työpanoksen ohella SVUL:n strategiat yö on valjastettu osittain palvelemaan myös komiteatyön tavoitteita. Tämä koskee erityisesti paikallistason liikuntatoiminnan edellytysten kehittämistä. SVUL on edelleen ollut edustettuna valtion kaikissa pysyvissä liikunta-alan asiantuntijaelimissä, eli valtion urheiluneuvostossa, valtion liikuntatieteellisessä neuvostossa sekä erityisryhmien liikunnan neuvottelukunnissa. Näin on ollut mahdollisuus keskeisesti vaikuttaa toiminnan suuntaamiseen ja valtion tulo- ja menoarvion rakenteeseen painopistealueiden suuntaan. Edunvalvontatyössä opetusministeriö on keskeinen yhteistyötaho. Tulevaisuudessa liikuntatoiminnan koordinointi terveyspalvelujen kanssa tulee muodostumaan yhä tärkeämmäksi kysymykseksi. Ensimmäiset yhteistyökontaktit avattiin sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan. SVUL:n kunniajäsenet KUNNAPUHEENJOHTAJAT var Wilskman (1914-1982) Jukka Rangell (1954-1982) Erkki Kivelä (1982-1984) KUNNAJÄSENET Orvo Anttila, Bore Bergman, Harri Eljanko, Lempi Hartikka, Erkki Helenius, Paavo Honkajuuri, Arvi Jantunen, mpi Jokinen, Risto Kalajo, rja Kleemola, Elna Kopponen, Hannu Koskivuori, Ukko Könni, Väinö Lahtinen, Aino Manninen, Liisa Mattila-Oukari, Osmo Niemelä, Paavo Oinaala, Erkki Palolampi, Paavo Pekkanen, Pentti Pihlakoski, Reino Piirto, Lauri Reinikainen, Helka Ristolainen, Tauno Salonen, Esko Sarvikas, Heikki Savolainen, Jukka Uunila, Armas Valste. EDESMENNEET KUNNAJÄSENET Karl G. R. Ahlbäck, Bruno Arjanko, Toivo Aro, J.G. Blomqvist, Ernst Bredberg, Viktor Damm, Aksel Ek, Viktor Heikel, Seppo Hieta, Arvo Himberg, Rolf Hohenthal, Mikko Hämäläinen, Eemeli Juureva, Yrjö Kaloniemi, Kaarina Kari, VAM. Karikoski, Akseli Kaskela, Urho Kekkonen, Aarne Kiira, Erkki Kivelä, Kauno Kleemola, Ali Koskimaa, Kallio Kotkas, Kalle Käkönen, Aaro Laine, Heikki Lehmusto, Jukka Lehtinen, K.E. Levälahti, Harry Lindblad, John Lindstedt, Edvard Lundström, K. H. Majantie, Une Melkko, Erkki Merinen, v.j. Niiniluoto, Liisa Orko, Aarno Pajunen, Lauri Pihkala, Väinö Pynninen, Valle Resko, Oskari Rikkilä, Urho Saariaho, Veli Saarinen, Yrjö Salmela, Anton Salmenkylä, Lauri Rantala, Viktor Smeds, Erkki Sorakuru Lauri Tanner, Väinö Teivaala, Toim'i Tulikoura, Aaro Tynell, Yrjö Valkama, Arvo Vartia, Gösta Wasenius, var Wilskman, Aatos Vuolle Apiala. Myönnetyt SVUL:n ansiomerkit 1979-1988 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 Kunniajäsenmerkki - 10 - - - - 8 SVUL-kunniakilpi 2 1-1 3 3 - SVUL-kilpi 11 9 4 3 10 4 4 Kultainen ansiomerkki 17 54 19 10 17 21 13 Hopeinen ansiomerkki 106 169 95 67 115 93 61 Tunnustusmerkki 21 49 13 31 45 75 35 Kultainen plaketti 6 34 15 9 15 11 9 Hopeinen plaketti 36 52 87 45 92 82 51 T un n ustusplaketti 5 4 10 15 31 10 21 Kultaviiri 5 6 5 6 10 19 4 Hopeaviiri 7 7 10 9 9 9 10 Tunnustusviiri 12 24 12 18 25 28 25 Yhteensä 228 419 259 214 372 355 241 1986 1987 1988 - - 3 - - 5 5 5 22 11 26 119 55 88 64 44 12 19 7 18 61 31 61 6 5 15 11 9 9 23 9 5 31 26 17 353 201 256 30 1 31

32 Tiedotustoiminta SVUL:n tiedotustoiminnassa painottuivat viime vuonna järjestön strategian tulosten ja tavoitteiden, sähköisen viestinnän kehittäminen sekä SVUL:n suurten yhteisprojektien Nuori Suomi -ohjelman ja v. 1990 Suurkisojen tiedottaminen. Strategian. tuloksia käsiteltiin erityisesti valtuuston kevätkokouksessa kesäkuussa Helsingissä. Määrärahajakoon liittyen oli selvitetty jäsenjärjestöjen toiminnot strategian toteuttamisessa. Tuloksista kertovaa materiaalia välitettiin jäsenjärjestöille, sidosryhmille ja tiedotusvälineille. Tulevan liittokokouskauden strategisen suunnitelman valmistelu on edennyt kuluneen vuoden aikana jo pitkälle. SVUL-viestinnässä on korostettu urheilun ja muiden yhteiskunnan toiminta-alueiden entistä tiiviimpää yhteistyötä, jossa urheilujärjestöt tarjoavat kehittyviä ja monipuolistuvia palvelujaan eri hallinnonalojen käyttöön. Kevään aikana valmistui SVUL:n Suomen Gallup Oy:llä teettämä kyselytutkimus kansalaisten käsityksistä urheilujärjestöistä ja niiden toiminnasta. Sen tulokset tukivat SVUL:n tavoitteita ja vahvistivat käsitystä siitä, että toimintalinjojen valinnassa ja toteutuksessa ollaan oikeilla linjoilla. Tutkimustulokset tarjosivat runsaasti tiedotusaineistoa eri ryhmien käyttöön. Sähköisen viestinnän kehittyminen on koskenut myös urheilun tiedonvälitystä. V. 1988 saatiin jo toista vuotta voimassa olleen urheilun keskusjärjestöjen ja Oy Yleisradio AB:n välisen puitesopimuksen viimeinen liiteosa - lajeja koskevat mainossäännökset - valmiiksi. Sopimuksen käytännön vaikutusten seurantaa on työstänyt SVUL:n sisäinen ryhmä. Sopimukseen kirjatuista kohdista monen käytännön toteutuminen on toistaiseksi ontunut. SVUL:n kehitystyönä käynnistynyt uuden median rakentamishanke eteni selkeästi v. 1988. SVULmedian työnimellä kehitelty tietokonetekniikkaa käyttävä laiteverkko on tarkoitettu yhdistämään urheiluvälinekaupan, urheilukeskusten ja urheilujärjestöjen viestintää ja markkinointia. Hankkeesta solmittiin kesällä -88 aiesopimus suurimpien urheiluvälinekaupan keskusliikkeiden, teknisen laitetoimittajan, asiaan voimakkaasti liittyvän PTL:n ja SVUL:n välillä. Aiesopimuksen mukaisesti osapuolet kehittävät mediaa aktiivisesti yhteistyönä. SVUL:n kautta aikojen mittavimpia toimintoja ovat NUOR SUOM -ohjelma ja SVUL 90 -projekti. Viime vuoden aikana NUOR SUO M -ohjelma oli näyttävästi esillä julkisuudessa tiedotusvälineissä sekä toimituksellisessa aineistossa että maksettuna mainontana. Ohjelmasta vastaavien toteuttama tehokas markkinointi ja runsas materiaalituotanto tekivät asiaa tunnetuksi ja samalla muokkasivat SVUL:n järjestökuvaa lisäten nuorisotoiminnan osuutta sen imagossa. Toiminnallisen etenemisensä rinnalla NUOR SUOM -ohjelmasta on tullut vuoden aikana kiinteä osa tiedotuksellista aineistoa SVULorganisaation eri tasoilla, mikä osoittaa, että se tiedostetaan merkittäväksi toiminta-alueeksi järjestössä. SVUL:n kisajärjestelmä jatkui talven ja kesän aikana pidetyillä piirikisoilla. Onnistuneet maakunnalliset huipentumat pohjustivat vuoden 1990 Suurkisojen valmisteluja. SVUL 90 -projektin esikisoina käydyt Uudenmaan Suurkisat näkyivät valtakunnallisissa Helsingissä julkaistavissa tiedotusvälineissä vähintäinkin tavoitteiden mukaisesti - sekä laadullisesti että määrällisesti. Suurkisoista tiedottaminen SVUL:n ulkopuolelle käynnistyi loppuvuodesta, mutta laajempaa julkisuutta tavoitellaan vasta kevään 1989 kuluessa. Suomen Urheilulehti " KUluvana vuonna 90 vuotta täyttävä SVUL:n pää-äänenkannattaja Suomen Urheilulehti lähtee juhlavuoteensa takanaan voimakkaat kehityksen vuodet, joiden aikana on ollut tavoitteena luoda perinteisestä järjestölehdestä taloudellisesti vakaa urheilualan julkaisu." Näin todettiin vuosi sitten Suomen Urheilulehden toimintakertomuksen avaukseksi. Nyt vuotta myöhemmin tavoite on toteutunut; Urheilulehden juhlavuonna taloudellinen tulos oli lehden historian paras, mikä osoitti lehden olevan terveesti kilpailukykyinen myös kaupallisilla markkinoilla. Urheilulehden taloudellisen tuloksen kääntyminen selvästi positiiviseksi on perustunut ennen kaikkea ilmoitusmyynnissä jatkuneeseen voimakkaaseen kehitykseen. Verrattuna ko. markkinoiden yleiseen tilanteeseen, Urheilulehden kehitys on ollut poikkeuksellisen vahva ja osoitus tällä osa-alueella tehdyistä oikeista ratkaisuista ja toimenpiteistä. Kasvuaan on jatkanut myös Urheilulehden levikki; edellisen vuoden 43 074 kappaleesta se nousi juhlavuoden aikana reilulla 4 OOO:lla ja on nyt 47 776 kappaletta. Lehden perusteemana on edelleen ollut lehden kehittäminen urheiluyleisöä viihdyttäväksi alan erikoisjulkaisuksi kuitenkaan unohtamatta roolia urheilua ja sen erilaisia ilmiöitä käsittelevänä asiantuntijajulkaisuna. Rinnan huippu- ja kilpaurheilullisen perustavoitteen kanssa on lähtökohtana ollut myös saattaa lehti yhä paremmin vastaamaan niitä toiveita ja vaatimuksia, joita lisääntyvä vapaa-aika asettaa. Perinteisen huippu-urheilullisen sisällön oheen on täten tuotu entistä voimakkaammin nuorisourheilua sekä niitä mahdollisuuksia, joita vapaa-aika voi ihmisille urheilun ja liikunnan alueilla antaa. Osana tämän periaatteen toteuttamista ovat Urheilulehti ja Suomen Kuntourheiluliitto jatkaneet sopimustaan, joka tuottaa lehden sisältöön runsaasti paitsi varsinaiseen kuntourheiluun myös jokamiehen liikuntaharrastukseen liittyvää materiaalia. Toimintavuonna Suomen Urheilulehti ilmestyi edelleen kerran viikossa 52 eri numerona. Lisäksi Suomen Urheilulehti julkaisi perinteisen Urheilijan Joulu -erikoislehden, jonka taloudellinen tulos vastasi koko lehdessä tapahtunutta kehitystä. Juhlavuoden erikoisprojekti oli 90-vuotisjuhlanumero, joka ilmestyi 21. huhtikuuta. Juhlanumero oli mittava 150-sivuinen nelivärijulkaisu, jonka taloudelliseksi toteuttamiseksi Urheilulehti sai osarahoitusta opetusm i nisteriöltä. Kaikkiaan Suomen Urheilulehden 90. ilmestymisvuosi oli ehjä ja toimiva kokonaisuus, joka loi hyvät lähtökohdat myös tuleville vuosille. 33

SVUL:n keskushallinnon toimihenkilöorganisaatio Henkilökunta Talousjohlaja (SVUL) TOimitusjohtaja (Suomen Urheilusäätiö) Teuvo Holopainen TALOUSOSASTO ESKUNTA,.. - - -- - - -- - -- - - - -- - - - - - - - - - - - - -- - - - - - -- - - - - - - -- --, Osastosihteeri Marga Lindahl H mestarit Sisä lähetti Paikoitu Kuljetuk set Huolto URHELUOSASTO SVUL 90 projekti Projektipäällikkö Jorma Vertainen Projektisihteeri Ursula Turunen Yhteyssihteeri Tuula Karhu Aalto Ari J., tiedotuspäällikkö Aalto Tuula, koulutussihteeri 15.12. alkaen Anttila Petteri, sisälähetti 6.12. asti Blomqvist Leena, pääkirjanpitäjä Ek Anu, puhelinvaihteen hoitaja 23.5. alkaen Eklund Esko, isännöitsijä 30.4. asti Grönholm John, myyntipalveluapulainen 1.6.-29.7. Hankimo Pekka, päävahtimestari 31.10. alkaen Heiskanen Sinikka, ATKsuunnittelija 9.5. alkaen Helin nkeri, ATK-suunnittelija 16.11. alkaen Holopainen Teuvo, talousjohtaja Huopainen Jukka, offsetpainaja 2.2. asti dänpirtti Sirpa, keskuksenhoitaja 16.2. asti Järvelä Aaro, osastonjohtaja Kaartinen Marita, osastosihteeri Kahakorpi Heikki, talouspäällikkö 15.8. alkaen Kareinen Pirjo, osastosihteeri 1.8. alkaen Karvinen Jukka, nuorisosihteeri Kaukiainen Päivi, toimistosihteeri Klemi Toini, kirjanpitäjä Koljonen Kirsti, kirjanpitäjä Kormu smo, myyntipalvelun esimies Koskinen Eija, ATK-suunnittelija 15.8. asti Kukkonen rja, kirjanpitäjä Kyrö Antti, offsetpainaja 31.3.-19.8. Laine Sirke, kirjanpitäjä 31.10. asti Laitiala Maj-Lis, kielenkääntäjä 31.3. asti Lamberg Marko, offsetpainaja 31.3. asti Lammi Pirkko, projektisihteeri Lampinen Kyösti, koulutuspäällikkö Laurikainen Niinamari, tiedottaja 17.10. alkaen Leino Nina, postitusapulainen 1.6.-31.7. Lindahl Marga, osastosihteeri Lindberg Roger, offsetpainaja Lindgren Mirja, tiedotussihteeri 14.7. asti. Lukula Jussi, offsetpainaja 14.3. alkaen Luoto Aune, kirjan pitäjä 1.1. alkaen Lötjönen Maire, postituksen hoitaja Moilanen Kristiina, laskuttaja Mäkinen Onni, offsetmonistaja 3.2.-18.3. Nieminen Päivi, myyntipalveluapulainen 12.9.-31.12. Nio Helena, pääkassa Oksanen Mauri, pääsihteeri Paavilainen Linnea, painoapulainen Pajuranta Aira, kirjanpitäjä 21.11. alkaen Pekkala Jukka, valmennuspäällikkö Pekkanen Olli, järjestöpäällikkö 31.7. asti Piippo Marita, myyntiapulainen Ratilainen Soila, painoapulainen 31.3. asti Ruokolainen Marja-Leena, offsetpainaja 3.2. alkaen Saari Minna, puhelinvaihteen hoita~ ja 1.6. alkaen Saarnio Eija, kirjanpitäjä Salmi Anna, kielenkääntäjä Salminen Riitta, kielenkääntäjä 1.5. alkaen Saviaro Eino, vahtimestari 28.2. asti Savola Jorma, kehityspäällikkö Sinivaara Pia, ATK-harjoittelija 1.6.-31.12. Suihkonen Kirsi, keskuksen hoitaja 13.5. asti Suomela Outi, toimistoapulainen 7.12. alkaen Suortti Kalevi, yhteysjohtaja, (1.11. lukien virkavapaa) Svedström Antero, ATK-päällikkö Söderholm Anna-Liisa, myyntipalvelun hoitaja Tervonen Helena, keskuksenhoitaja 3004. asti Thusberg Ritva, sihteeri Tiainen Tarja, kassanhoitaja Toropainen Raija, palkkakirjanpitäjä 7.4. asti Turunen Leila, toimistosihteeri Vajamo Kirsi, toimistoapulainen 30.9. asti Vikki Aulis, ajomestari Viljamaa Paula, kirjanpitäjä Vitali Hanneli, osastosihteeri 31.5. asti Vähä-Ruona Jouko, painon esimies Vähätaio Pekka, nuorisopäällikkö Wistrand Helkky, postitusapulainen Ylikangas Seija, palkkakirjanpitäjä 18.4. alkaen Öhman Birgitta, postitusapulainen Örså Vuokko, kassanhoitaja Österlund Raili, tekstinkäsittelijä SVUL 90 -PROJEKT Vertainen Jorma, projektipäällikkö Turunen Ursula, projektisihteeri KEHY -PROJEKT lmarinen Maaret, projektisihteeri 31.10. asti Hietanen Aki, projektitutkija 30.11. asti URHELULEHT Elo Tarja, ilmoitussihteeri Haverinen Kimmo, myyntiedustaja 30.9. asti Karppinen Lauri, toimittaja Lepistö Jussi, myyntineuvottelija 7.11. alkaen Linnonmaa Raili, toimistosihteeri Niskasaari Sari, kesätoimittaja 16.5.-15.10. Nurminen Kimmo, toimittaja Pajunen Pekka, myyntipäällikkö Reponen Jussi-Pekka, toimittaja Saarela Kauko, levikkipäällikkö Salonen Virpi, toimistosihteeri Teronen Arto, päätoimittaja 34 35

Talous 1988 Tuloslaskelma Rahoituslaskelma VUOSTUOTOT Rahoitustulos............................... VAHTO-OMASUUS Varaston muutos...... KÄYTÖOMASUUS JA MUUT PTKÄVAKUTESET MENOT Jerismajan kiinteistö.............. Koneet ja kalusto............. ATK-ohjelmat...................... Osakkeet ja osuudet.......... Muut pitkäv. menot....... SALDO SVUL:n valtionavustus vuodelle 1988 oli 51 120 000 mk, missä oli kasvua 5,1 % edellisestä vuodesta. Keskusjärjestö jakoi jäsenjärjestöilleen valtionavustuksia ja keskinäisiä avustuksia yhteensä 43 796 522 mk, missä oli kasvua 5,1 % edellisestä vuodesta. Keskushallinnon talous toteutui oman varsinaisen toiminnan osalta lähes toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti. Oman varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 11 475 844 mk, mikä ylittää budjetoidun kulujäämän 121 869 mk:lla eli toteutuma oli 101,1 %. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 1 710 084 mk. Rahoitustoiminnassa sijoitustoiminnan tulos oli budjetoitua huomattavasti parempi johtuen korkotuottojen kasvusta. Budjettitoteutuma oli 129,1 %. Varainhankintatoiminnan ja liiketoimintayksiköiden tulos jäi edellisen vuoden tuloksesta 665180 mk budjettitoteutuman ollessa 55,1 %. Vajauksen aiheutti 31.12.1988-635.795-635.795-2.169.740-354.396-386.385-101.200 3.737 3.737-3.011.721-3.651.253 lähinnä Jerismajan rakennusoikeustuoton siirtyminen vuodelle 1989 ja Jerismajan käyttötalouden alijäämäisyys. Korkokuluja maksettiin 2921 886 mk, missä oli lisäystä edelliseen vuoteen 19,6 %. Korkokulujen budjettitoteutuma oli 121,7 %. Rahoitustoiminnan yhteenlaskettu toteutuma oli 70,1 %. Maksuvalmius oli edelleen suhteellisen hyvä rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman suhteen ollessa 0,9. Vieraan pääoman ja oman pääoman suhde oli 5,3. Rahoitustulos ilman Urheilulehden poistoja ja varauksia oli 554 802 mk alijäämäinen. Tilinpäätös osoittaa 1 375381,16 mk:n alijäämää, johon on tehty keskusjärjestön käyttöomaisu uspoistoja 739 585 mk ja Urheilulehden poistoja ja varauksia 80993 mk. 31.12.1987 2.394.326 2.394.326 37.363 37.363-635.044-540.641-1.038.208-1.582.919-3.796.812-1.365.123. VARSNANEN TOMNTA URHELUOSASTO Koulutustoiminta Yleistoiminta Tuotot........................ Kulut................. Yleistoiminta yhteensä....... Koulutus Tuotot............................ Kulut.................. Koulutus yhteensä.............. Huippu-urheilu Tuotot..................... Kulut................................... Huippu-urheilu............... Seuratoiminta Tuotot.......................... Kulut........................ Seuratoiminta yhteensä................ Kehittämistoiminta Tuotot............... Kulut............ Kehittämistoiminta yhteensä........... Koulutustoiminta yhteensä................ Nuorisotoiminta Yleistoiminta Tuotot.......................... Kulut Yleistoiminta yhteensä.......... Nuorten Urheiluohjelma Tuotot..................... Kulut.......................... Nuroten Urheiluohj. yhteensä............. Nuorisotoiminta yhteensä Biotutkimus ja tieteen. toiminta......... Tutkimustoiminta Tuotot......................... Kulut..................... Tutkimustoiminta yhteensä...,;.......... URHELUOSASTO YHTEENSA. ESKUNTA TOMNNOT Liikuntapoliittinen toiminta.......... Tiedotustoiminta Tuotot................ Kulut................ Tiedotustoiminta yhteensä......... Julkaisutoiminta Tuotot............................ Kulut........................... Julkaisutoiminta yhteensä.......... Kansainvälinen toiminta................... ESKUNTATOM. YHTEENSÄ....... HALLNTO Yleishallinto................... Palveluyksiköt Tuotot.............. Kulut............................ Palveluyksiköt yhteensä.......,.......... HALLNTOKULUT YHTEENSA................. 1.1.-31.12.1988-1.060.813,1 0-1.060.813,10 + 326.62-387.520,45-60.900,45-741.861,88-741.861,88 + 16.352,95-141.531,36-125.178,41 + 24.96-425.228,06-400.268,06-2.389.021,90 + 9.50 657.530,29 648.030,29 + 2.993.285,00-2.969.490,02 + 23.794.98-624.235,31-162.008,03 + 15.485,00-106.243,97-90.758,97-3.266.024,21 577.980,90 + 130.143,00-1.252.001,98-1.121.858,98 + 236.476,20-197.55 + 38.926,20-281.814,83-1.942.728,51-1.911.706,86 + 9.087.883,30-13.443.268,13-4.355.384,83-6.267.091,69 1.1.-31.12.1987 + 549.017,00-1.040.019,62-491.002,62 + 290.358,00-993.846,40-703.488,40 + 7.12-462.257,54-455.137,54-324.700,08-324.700,08-1.974.328,64 + 644.266,00-1.257.497,14-613.231,14 613.231,14 195.196,51-2.782.756,29 554.163,82 + 38.459,30-1.045.922,52-1.007.463,22 + 214.695,70-188.830,15 + 25.865,55-242.278,09-1.778.088,58-1.668.540,38 + 8.360.592,40-11.896.967,84-3.536.375,44-5.204.915,82 VERAS PÄÄOMA Lyhytaikaisen lisäys............ Pitkäaikaisen lisäys......... SALDO 17.040.226-5.476.153 11.564.073 1.053.157 465.634 1.518.791 OMAN VARSNASEN TOM. KULUJÄÄMÄ.... KESKNÄSET AVUSTUKSET SVUL:n avust. liitoille ja piireille......... -11.475.844,4 ~ 78.645,00-9.765.760,69 128.155,00 RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS.... RAHOTUSOMASUUS VUODEN ALUSSA RAHOTUSOMASUUS VUODEN LOPUSSA RAHOTUSOMASUUDEN MUUTOS 7.912.820 39.881.474 47.794.294 7.912.820 153.668 39.727.806 39.881.474 153.668 MUDEN YHTESÖJEN AVUSTUKSET Tuotot................... Kulut........................... MUDEN YHTESÖJEN AVUST. YHT......... VARSNASEN TOMNNAN KULUJÄÄMÄ.... -11.554.489,41 + 200.00 200.00-11.554.489,41-9.893.915,69 + + 900.00 384.00 516.00-9.377.915,69 36 37