PNNI - Private Network to Network Interface

Samankaltaiset tiedostot
PNNI - Private Network to Network Interface

PNNI - Private Network to Network Interface

PNNI Private Network to Network Interface. ATM:n perusteita

PNNI Private Network to Network Interface

PNNI - Private Network to Network Interface

S ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97

Liikenne ATM- ja SDHverkoissa

100 % Kaisu Keskinen Diat

Internet Protocol version 6. IPv6

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

OSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V

Introduction to exterior routing

Sisältö. Linkkikerros ja sen laitteet Linkkikerroksen osoitteet (MAC-osoite) ARP (eli IP-MAC-mäppäys) ja kytkintaulu

Introduction to exterior routing

Kattava katsaus reititykseen

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

reititystietojen vaihto linkkitilaviestejä säännöllisin väliajoin ja topologian muuttuessa

OSPF:n toiminta. Välittäjäreititin. Hello-paketti. Hello-paketin kentät. Hello-paketin kentät jatkuvat. OSPF-sanomat hello naapurien selvillesaaminen

Introduction to exterior routing

S Tietoliikenneverkot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Verkkokerroksen palvelut

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

4. Verkkokerros. sovelluskerros. kuljetuskerros. verkkokerros. siirtoyhteyskerros peruskerros. asiakas. end-to-end

100 % Kaisu Keskinen Diat

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Mihin IP-kytkentää tarvitaan? Miltä verkko näyttää? Vuon määrittely. Vuon määrittely

OSI ja Protokollapino

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

Monilähetysreititys. Paketti lähetetään usealle vastaanottajalle Miksi? Monet sovellukset hyötyvät

reitittimissä => tehokkaampi 2005 Markku Kojo IPv6

Johdanto. Multicast. Unicast. Broadcast. Protokollat. Multicast

PCM (Pulse Code Modulation)

T1-linja (tai DS1 (digital signal)) T1-linjojen yhdistäminen SONET/SDH. Tavoitteet

PCM (Pulse Code Modulation)

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

4. Reititys (Routing)

4. Reititys (Routing)

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta MBone

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

Reititys. 4. Reititys (Routing) Verkkokerroksen tehtävänä on toimittaa data (paketit) lähettäjän koneelta vastaanottajan koneelle. Reititysalgoritmit

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Tietoverkot ja QoS. QoS ATM QoS-toteutukset Integrated Services Differentiated Services. Petri Vuorimaa 1


4 reititintyyppiä. AS:ien alueet. sisäinen reititin alueen sisäisiä. alueen reunareititin sekä alueessa että runkolinjassa

reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

4. Reititys (Routing)

3/3/15. Verkkokerros 2: Reititys CSE-C2400 Tietokoneverkot Kirjasta , Verkkokerros. Internet-protokollapino ja verkkokerroksen tehtävä

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

T : Max-flow / min-cut -ongelmat

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/ Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

Johdanto Internetin reititykseen

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

Internet perusteet. Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol. Internet-1. S-38.

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

S Teletekniikan perusteet

9. Liikenteen- ja ruuhkanhallinta ATM:ssä Osa 1: Johdatus ATM-tekniikkaan

Algoritmit 1. Luento 9 Ti Timo Männikkö

OSI malli. S Tietoliikenneverkot S Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

Reititys. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Reititys. Jaakko Kangasharju.

Tietoverkkoprojekti. Metropolia Ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

4. Reititys (Routing)

Verkkokerros 2: Reititys

T Harjoitustyöluento

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

ZYXEL 645R MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL- LIITTYMÄÄN

IPTV:n asettamat vaatimukset verkolle ja palvelun toteutus. Lauri Suleva TI07 Opinnäytetyö 2011

T Tietokoneverkot : Reititys sisäverkossa

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

5. Verkkokerros. Verkkokerroksen palvelut. Tulvitus jokainen saapunut paketti lähetetään kaikille muille ulosmenoille.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

Tiivistelmä artikkelista Constrained Random Walks on Random Graphs: Routing Algorithms for Large Scale Wireless Sensor Networks

S Tietoliikenneverkot / Marko Luoma 1

Chapter 4 Network Layer

Demonstraatiot Luento

Internet perusteet. Analyysin tasot

AS 3 AS 0. reitittimet käyttävät samaa reititysprotokollaa (intra-as protocol)

AS 3 AS 5 AS 1 AS 0 AS 2 AS 4

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

Multicast perusteet. Ins (YAMK) Karo Saharinen Karo Saharinen

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Hello-paketin kentät jatkuvat

Hello-paketin kentät jatkuvat

Luento 13: Arkkitehtuurit. Internet tänään

Induktiotodistus: Tapaus n = 0 selvä; ol. väite pätee kun n < m.

Transkriptio:

PNNI - Private Network to Network Interface Principles Topology concepts Routing Protocols Topology aggregation Call setup and routing algorithm PNNI- ATM:n perusteita ATM = Asynchronous Transfer Mode Yhteydellinen siirto VCI (Virtual channel identifier) VPI (Virtual path identifier) Tieto lähetetään kiinteän mittaisissa paketeissa, soluissa 5 tavua otsikko + 48 tavua data solun pituus 53 tavua Kahdentyyppisiä liitäntöjä UNI (User-network interface) Kytkee päätelaitteen kytkimeen NNI (Network node interface) Kahden kytkimen välinen liitäntä Sekä UNI että NNI voidaan jakaa yksityiseen ja julkiseen versioon PNNI-2

ATM Forumin mallissa PNNI yhdistää yksityisiä verkkoja Julkinen UNI ATM käyttäjä Julkinen verkko B-ICI Julkinen verkko B-ICI = B-ISDN Inter Carrier Interface ATM käyttäjä Yksityinen verkko tai kytkin Yksityinen verkko tai kytkin Yksityinen UNI PNNI PNNI.0 speksi on af-pnni-0055.000, päivätty maaliskuussa 996, yli 365 sivua. PNNI-3 Private-Network-to-Network Interface (PNNI) on tarkoitettu yhdistämään yksityisen verkon ATM kytkimiä PNNI sisältää reititys- ja signalointiprotokollan. Vaatimuksia ovat skaalautuvuus, tehokkuus, QoS tuki, vikasietoisuus linkkien ja solmujen suhteen sekä yhteiskäyttö muiden protokollien kanssa. PNNI-reititys perustuu OSPF:n tapaan verkkotopologiaan, jota hierarkisoidaan ja aggregoidaan. PNNI signalointi periytyy ATM-Forumin UNI merkinannosta. Lisänä lähdereititys ja crankback. PNNI-4

PNNI:n solmun referenssimalli on Topologiaprotokolla Hallintaprotokolla Reittilaskenta Topologiatietokanta Topologiatiedon vaihto UNI signalointi UNI signalointi Puhelunohjaus NNI signalointi NNI signalointi Soluvirta Kytkinmatriisi Soluvirta PNNI-5 PNNI reititystoimintoja ovat Naapureiden ja linkkien tilan havaitseminen huomioprotokollan avulla. Vertaisryhmien muodostus. Topologiatietokantojen synkronointi välittämällä topologiatilaelementtejä (PSTE = PNNI Topology State Elements) horisontaalisesti ryhmän sisällä. Vertaisryhmän johtajien (PGL) valinta topologiatilaelementtien tietojen perusteella. Topologiatiedon aggregointi (PGL:n tehtävä). Reitityshierarkian muodostaminen (PGL välittää äitiryhmälle aggregoimansa tiedot PNNI-6

Tarkastellaan PNNI topologiakäsitteitä ja topologiaprotokollia PNNI-7 Vertaisryhmä on PNNI reitityksen avainkäsite Vertaisryhmä (peer group) on loogisten solmujen joukko, joiden näkemät verkkotopologiatiedot ovat samat. Tämä sisältää sekä ryhmän oman topologian, että muun verkon kuvauksen. Solmuilla on yhteinen osoiteprefiksi (esim A.4) tehokkaan koodauksen takia. Prefiksi on konfigurointiparametri ja sen asettaa operaattori. Vertaisryhmän toimiva koko on max. kymmeniä solmuja (esim 30... 50). A.4. A.4.2 A.4.3 A.4.4 A.4.6 A.4.5 PNNI-8

Esimerkkitopologia () A.2.3 A.2.2 A.. A..3 A..2 A.4. A.4.2 A.4.3 A.2. A.3. A.3.4 A.3.2 A.3.3 B.. B..2 B..3 B.2. B.2.2 B.2.3 B.2.5 B.2.4 C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI-9 Esimerkkitopologia (2) PG(A.2) A.2.3 PG(A.) A..3 A..2 A.. A.2.2 A.4. A.4.2 A.4.3 A.2. PG(A.3) A.3. A.3.4 A.3.2 A.3.3 PG(B.) B.. B..2 B..3 PG(B.2) B.2. B.2.2 B.2.3 B.2.5 B.2.4 PG(C) C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI-0

Esimerkkitopologia (3) PG(A) PG(B) PG(A.2) A.2.3 PG(A.) A..3 A..2 A.. A.2.2 A.4. A.4.2 A.4.3 A.2. PG(A.3) A.3. A.3.4 A.3.2 A.3.3 PG(B.) B.. B..2 B..3 PG(B.2) B.2. B.2.2 B.2.3 B.2.5 B.2.4 PG(C) C. C.2 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI- Vertaisryhmät muodostavat hierarkian Vertaisryhmät muodostavat hierarkian. Osoiteresoluutio huononee eli prefiksi lyhenee ylöspäin. Prefixin pituus kertoo hierarkiatason, eli tasojen numerointi alkaa ylhäältä. Vertaisryhmän johtaja, PGL peer group leader (vrt. PG(A) designated router OSPF:ssä) PG(A.2) aggregoi ryhmän kuvauksen ja PG(A.) 2 välittää sen hierarkiassa PG(A.3) A..3 seuraavalle vertaisryhmälle. A..2 4 2 A.. PGL myös vastaanottaa 3 ulkoiset topologiatiedot ja levittää ne ryhmäänsä. PNNI-2

Topologia koostuu loogisista solmuista ja loogisista linkeistä Ylemmillä tasoilla: Looginen solmu edustaa seuraavaa alemman tason vertaisryhmää. Käytännössä loogisen solmun toiminnot hoitaa edellisen tason PGL. Looginen linkki = alemman tason vertaisryhmiä yhdistävä suora linkki Alimman tason vertaisryhmässä Looginen solmu = fyysinen solmu. Looginen linkki = fyysinen linkki PG(A.) A..3 A..2 A.. PG(A.2) 2 PG(A) PG(A.3) 4 2 3 PNNI-3 Vertaisryhmän johtajan valinta on pitkälle automaattista eikä häiritse yhteyksien muodostusta A.4. A.4.2 A.4.3 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PGL:n tehtävänä on aggregoida ryhmänsä topologia välittää se ylöspäin vertaisryhmähierarkiassa vastaanottaa ylempää hierarkiasta lähetetty topologia ja levittää se omaan ryhmään. PGL:n valinta PGL valinta perustuu kerättyihin topologiatietoihin. Valittavalla pitää olla tarpeeksi korkea prioriteetti ja sen pitää tietää äiti-vertaisryhmän tunniste Valitun PGL:n prioriteetti nostetaan stabiilisuussyistä Kaikkien solmujen ei tarvitse olla vaalikelpoisia. PGL voidaan uudelleenvalita automaattisesti operaattorin puuttumatta asiaan. PNNI-4

Topologiatilaelementit (PSTE:t) kuvaavat topologian PSTE:t muodostetaan huomioprotokollan välittämistä tiedoista ja levitetään vertaisryhmiin. Otsikko lähettäjän tiedot käsitys topologiasta saavutettavuustiedot PTSE:n tunnistetiedot, järjestystiedot PTSE:n vanhenemistiedot Lähettäjän tunniste Lähettäjän reitityskyvyt, vaalikelpoisuus ja PGL prioriteetti Linkkien (horisontaalinen/vertikaalinen) ja solmujen parametrit: jaetaan attribuutteihin ja mittoihin (metriikkoihin) Sisäiset ja ulkoiset (myös ei-pnni) osoitteet, joihin solmu reitittää liikennettä PSTE = PNNI Topology State Element. PNNI-5 Vertaisryhmän topologia voidaan aggregoida abstrahoimalla sen rakenne loogiseksi solmuksi Oikolinkki (poikkeusreitti) Portti 3 Pinna, jolla on oletusattribuutit Pinna, jolla on poikkeusattribuutit Portti Portti 2 A.4. A.4.2 A.4.3 A.4.5 A.4.4 A.4.6 Ydin Pinna, jolla on oletusattribuutit Kuva: Loogisen solmun A.4 abstrakti esitys. PNNI-6

Vertaisryhmäjohtajat muodostavat ja ylläpitävät ryhmien hierarkiaa Pohjatason PGL:t muodostavat äiti-vertaisryhmiä Äitiryhmässä on yhtenäinen topologiakuva Äitiryhmän topologiakuva jaellaan lapsiryhmiin Äitiryhmän solmut valitsevat johtajan Äitiryhmän johtaja edustaa ryhmää seuraavan tason vertaisryhmässä Ryhmäjäsenyyden avainkriteeri on pisin yhteinen osoiteprefiksi PNNI-7 Esimerkin topologiahierarkia Top PG(A) PG(B) PG(A.2) A.2.3 PG(A.) A.2.2 PG(B.) PG(B.2) A.2. PG(A.3) B.. B.2. A..3 A.3. B..2 PG(C) A..2 B..3 B.2.2 C.2 A.3.4 B.2.3B.2.5 A.. A.4. A.3.2 C. A.4.2 A.3.3 B.2.4 A.4.3 A.4.4 A.4.5 A.4.6 PNNI-8

Huomioprotokolla toimii tunnetulla VCC:llä naapureiden välillä Huomioprotokolla toimii jatkuvasti ja paljastaa linkkien vikaantumisen. Protokollan tiedoilla muodostetaan topologiatietokannan ensimmäinen versio. Looginen solmu A Looginen solmu B Huomiopaketti sisältää ATM End System Address Solmun ID Linkin porttitunnus Vertaisryhmän tunnus PNNI-9 Kun naapurit on tunnistettu huomioprotokollan avulla, topologiakannat synkronoidaan Looginen solmu A PTSE-otsikkomainos Looginen solmu B PTSE-pyynnöt PTSE:t PTSE-ack(otsikot) uusi tieto kyllä Päivitä kanta PTSE-otsikkomainos PNNI-20

PNNI levitysprotokolla on OSPF-levitysprotokollan kaltainen Looginen solmu A Virkistysajastin PTSE:t PTSE-ack(otsikot) Looginen solmu B uusi tieto kyllä Päivitä kanta PTSE-t Kaikki muut naapurit paitsi lähettäjä Poista kannasta vanhat tiedot Tapahtuma (merkittävä muutos) Ajastin PTSE-t PTSE-ack(otsikot) Tilaelementtien lähetysnopeus on kompromissi reitityksen epäonnistumismahdollisuuden ja PTSE-tietomäärän minimointitarpeen välillä. Mikä on merkittävä muutos asetetaan konfiguraatioparametreilla. PNNI-2 Ylemmän tason vertaisryhmät ovat alimman tason ryhmien kaltaisia PG(A.) A..3 A..2 A.. PG(A.2) 2 PG(A) PG(A.3) 4 2 3 Looginen ryhmäsolmu (looginen solmu) ATM End System Address (eri SEL kuin PGL) Jotta loogiset ryhmäsolmut voisivat kommunikoida niiden välille muodostetaan VCC -yhteydet Myös ylemmällä tasolla valitaan PGL Kaikkein ylimmällä tasolla PGL:ää ei kuitenkaan tarvita. PNNI-22

Reunasolmut kuvaavat yhteydet naapuriryhmiin ylöslinkkeinä A.4 PG A A.3 Yläsolmu Ylöslinkki A.4.6 -- A.3 Ylöslinkki A.3.4 -- A.4 A.4.6 PG(A.3) 4 2 3 Topologiakantojen synkronointia ei tehdä vertaisryhmien välillä (esim A.4.6 A.3.4) Reunasolmut vaihtavat tietoja hierarkiasta Huomioprotokollan avulla ja päättelevät mikä on alin yhteinen vertaisryhmä Ylöslinkki on reunasolmun tapa kertoa ryhmälleen yhteyksistä ylemmän tason naapuriin Ylöslinkkitiedoilla (PGL:t) / loogiset ryhmäsolmut voivat muodostaa VCC:t solmusta toiseen PNNI-23 ATM Addresses 9 octet address + octet selector Peer group ID at most 3 octets 8 * 3 = 04 levels peer peer group groupidid node node sel sel max. 04 levels PNNI-24

Metriikat kumuloidaan reittilaskennassa PNNI tukee QoS reititystä / reittien optimointia Viiveen vaihtelun CDV - cell delay variation Maksimiviiveen maxctd - Maximum Cell Transfer Delay Hallinnollisen painon mukaan AW - administrative weight administraattori voi itse asettaa AW:n tulkinnan Optimointi tehdään yhdellä kriteerillä kerrallaan PNNI-25 Topologia-attribuutit huomioidaan reittilaskennassa yksi kerrallaan Suorituskykyyn/resursseihin liittyvät parametrit Soluhukan todennäköisyys CLP=0 soluille CLP 0 Soluhukan todennäköisyys CLP=0+ soluille CLP 0+ Maksimisolunopeus (maxcr - Max Cell Rate) Käytettävissä oleva solunopeus (AvCR - Available Cell Rate) Rajasolunopeus (CRM - Cell Rate Margin) Varianssitekijä (VF - variance factor) Haarautumisen rajoituslippu (Restricted Branching Flag) RAIG tiedot Kauttakulun rajoituslippu (restricted transit flag) luetaan hallinnollisiin parametreihin (policy). RAIG = Resource Availability Information Group PNNI-26

PNNI signalointi ja reititysalgoritmi PNNI-27 Miksi? Miksi PNNI perustuu lähdereititykseen? PNNI-28

Hierarkinen pinoesitys A..:sta C.2:een kertoo reitin PG rajalla jo kuljettu polun osuus poistetaan PG A.: A.. A..2 A..3 PG A: A. A.2 A.3 Top: A B C Pinon huippu A.2:n reunasolmu avaa oman PG:n esityksen ja lisää sen pinon huippuun Pino-osoitin, jota päivitetään välisolmuissa Puhutaan DTL -pinosta (designated transit list). Se kuvaa lähdereitin. PNNI-29 Yhteyden muodostus perustuu hierarkian mukaiseen lähdereititykseen. Jos kohdeosoite on samassa vertaisryhmässä, lähtösolmu laskee reitin valmiiksi 2. Jos kohdeosoite on eri vertaisryhmässä. Lähtösolmu hakee alimman yhteisen vertaisryhmän ja muodostaa DTL pinon 2. Lähtösolmu lähettää yhteyspyynnön pinon huipun DTL-ohjeen mukaan. Välisolmut päivittävät pino-osoitinta. PG rajalla alimman tason osuus pinosta on kulutettu ja poistetaan pinosta. Yhteyspyyntö lähetetään PG rajan yli. 3. Vastaanottava reunasolmu etsii kohdetta omasta vertaisryhmästä, jos löytyy se laskee reitin valmiiksi. Jos ei löydy, se laskee polun alimman tason ryhmänsä läpi kohti solmua, jolla on sopiva linkki ulospäin ja päivittää sen pinon huippuun. Jatka kohdasta 2.2. PNNI-30

Jos PNNI yhteys kohtaa estoa, yhteys palautetaan taaksepäin Palautus (crankback) joudutaan tekemään, jos kaikkea topologiatietoa ei ole ehditty mainostaa. Palautuksen takia, mikä tahansa polun solmu voi joutua tekemään reitityspäätöksen. Palautus tapahtuu DTL:n mukaisessa järjestyksessä. Palautus jatkuu normaalisti niin kauas, että alkuperäinen reittivalinta/policy voidaan pitää voimassa: Ensin lähimpään reunasolmuun, sitten seuraavan ylemmän tason reunasolmuun jne. PNNI-3 A. Palautus tapahtuu reuna- tai lähtösolmuun A.. päivittää polun: DTL:[A.,A.2,A.3],ptr=2 DTL:[A,B],ptr= taso 96 2 A..2.x A.. A..2 5 A..2 valitsee polun: DTL:[A.2,A..],ptr=2 DTL:[A.,A.2,A.3],ptr= DTL:[A,B],ptr= A.2 A.2. taso 96 A.2.2 A.2.3 4 3 4 5 6 A.3.4 A.3 A.3.2 6 + 3 A.3.3 A.3. taso 96 B. 2 taso kertoo solmun hierarkiatason. 3 taso 96 B.2 2 3 B.3 B.2 B. DTL:[A,B],ptr=2; kohdataan esto; RELEASE takaisinpäin. A.3.4 loi edellisen DTL:n ja yrittää siksi vaihtoehtoista reittiä. Oletetaan, että resurssit eivät riitä. Palautuksen taso nousee. B.2.x Palautus ohittaa A.2.2:n tason perusteella ja palaa lähtösolmuun Lähtösolmu laskee uuden reitin A.->A.2->B. PNNI-32

PNNI-reitityksen perusperiaatteita Reititys tapahtuu vertaisryhmittäin (PG - peer group). Valittua reittiä kuvataan DTL-listalla/pinolla (designated transit list), alkuperäis-dtl-pinon muodostaa lähtösolmu. Kunkin transitvertaisryhmän reunasolmu (tulosolmu) päivittää DTL-pinoa laskemalla reitin oman ryhmän läpi ja lisäämällä sen pinon huippuun. Vertaisryhmän sisäiset solmut toimivat DTL-ohjeen mukaan ja päivittävät DTL-osoitinta. Jos kohdataan estoa, yhteyspyyntö palautetaan taaksepäin niin pitkälle, että sopiva reunasolmu voi valita vaihtoehtoisen reitin. Kaikissa tilanteissa koko reitti pyritään valitsemaan lähtösolmun hyväksymien QoS parametrien mukaan. PNNI-33 Why is PNNI based on source routing? Algorithm can be different in different systems Inconsistency in routing decisions when switches use different routing algorithms Circuit switching loops and inefficient routes serious Inconsistency in routing databases among the switches (typically due to changes in topology information that have not fully propagated yet) Replicates the cost of the path selection at each system QoS calculations may be heavy PNNI-34