LUKIO-OPINTOJEN OPAS Pelilukio Teknologialukio Lukuvuosi 2015-2016
2 KAJAANIN LUKIO Vuorikatu 2 87100 KAJAANI kanslia 044 7970 950 www.kajaaninlukio.fi sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@kajaaninlukio.fi Liisa Lehtinen rehtori puh. 044 7101 201 työhuone B-siivessä Armi Saari Satu Kemppainen, virkavapaalla opinto-ohjaaja puh. 044 7100 320 työhuone B-siivessä Ryhmänohjaajat: Urpu Kaltiola Jorma Myllylä Ritva Romppanen Päivi Turunen työhuone A308 työhuone A207 työhuone A315 työhuone A208
3 SISÄLLYS 1. HENKILÖKUNTA. 4 2. RYHMÄNOHJAAJAT JA OPINTO-OHJAAJAT.. 4 3. KANSLIA 4 4. OPISKELIJAHUOLTO. 4 5. AIKATAULUJA.. 5 5.1 Työ- ja loma-ajat 5 5.2 Kokeiden palautuspäivän aikataulu. 6 5.3 Ylioppilaskirjoitukset. 6 6. OPISKELTAVAT KURSSIT 7 6.1 Teknologialukio. 8 6.2 Media- ja Pelilukio.. 8 6.3 Lukio-opintojen kurssit lv. 2014-2015 9 7. ARVIOINTI 12 7.1 Kurssin arviointi. 12 7.2 Uusintakuulustelu. 12 7.3 Oppiaineen arviointi. 13 7.4 Lukion oppimäärä. 13 7.5 Ylioppilastutkintoon valmentavat tentit ja oppiaineen päättöarvosanan korotustentit 14 7.6 Ylioppilastutkinto... 14 8. NÄMÄ SINUN ON HYVÄ TIETÄÄ. 15 8.1 Ryhmänohjaus.. 15 8.2 Opinto-ohjaus... 15 8.3 Tukiopetus. 16 8.4 Tiedottaminen 16 8.5 Läsnäolo oppitunneilla. 16 8.6 Koeviikko 17 8.7 Järjestyssääntö. 17 9. MEDIA-, PELI- JA TEKNOLOGIALUKION OPPIKIRJAT LV. 2014 2015.. 19 10. KURSSITARJOTTIMET LV 2015-2016... 20 11. KOEVIIKOT JA KOETUNNIT.. 23 12. OPISKELUOHJEITA. 233
4 1. HENKILÖKUNTA Opettajat Lehtinen Liisa (LEL) Kemppainen Satu K Saari Armi Anttila Marja-Leena (ANM) Honkala Elisa (HOE) Kärki Riitta (KÄR) Lankinen Tuula (LAT) Moilanen Seppo (MOS) Myllylä Jorma (MYJ) Määttä Matti (MÄM) Nurmi Kai (NUK) Polvinen Kaisa (POK) Rimpiläinen Leena (RIL) Romppanen Ritva (ROR) Turunen Päivi (TUP) Vahla Sanna (VAS) Vainio Anne (VAA) Vesterinen Tuula (VET) Oppiaineet rehtori opinto-ohjaaja opinto-ohjaaja, filosofia ENA ENA, RUB ÄI LI BI, GE FY, MAA FY MAB HI ENA KE, MAA PS ÄI GE RUB Toimistosihteeri Lundsten Riitta, Kajaanin lukio ja aikuislinja, Peli- ja Teknologialukio 2. RYHMÄNOHJAAJAT JA OPINTO-OHJAAJAT Pelilukio PL13 Päivi Turunen / Eeva Arffman PL12 Urpu Kaltiola/ Jouko Kämäräinen Teknologialukio TL13 Ritva Romppanen / Pentti Määttä TL12 Jorma Myllylä / Mauno Heikkinen nimikkoluokka C210 C117 C212 C213 Peli- ja Teknologialukion opinto-ohjaaja Kajaanin lukiolla on Armi Saari (Satu Kemppainen), puh. 044 7100 320. Teknologialukion opinto-ohjaaja Kainuun ammattiopistolla on Matti Kuntsi, puh. 044 586 4205 ja Pelilukion opinto-ohjaaja Eeva-Liisa Mulari, puh. 044 7970 810. 3. KANSLIA Peli- ja Teknologialukion asioita hoitaa toimistosihteeri Riitta Lundsten, jonka puhelinnumero on 044 7970 950 ja sähköpostiosoite riitta.lundsten(at)kajaaninlukio.fi. Kanslia on avoinna arkisin klo 8 15.00. 4. OPISKELIJAHUOLTO Peli- ja Teknologialukion opiskelijat ovat Kainuun ammattiopiston opiskelijoita. Teknologialukion kuraattorina toimii Matti Ilvonen (puh. 044 365 0531) ja Pelilukion kuraattorina Tiina Vuorinen (puh. 044 592 9706).
5 5. AIKATAULUJA 5.1 Työ- ja loma-ajat Oppituntien ajat: 8.00-9.15 9.30-10.45 10.50 tai 11.00 12.45 : (välissä ruokailu 30 min) 13.00-14.15 14.30-15.45 Ruokailu: PL13 ja TL13 4. jaksossa lukiolla PL12 ja TL12 1. jaksossa lukiolla 3. jaksossa lukiolla tiistaisin ja torstaisin Ruokailut muulloin KAOlla. Ryhmänohjaaja ilmoittaa lukion tarkemmat ruokailuajat. Kiertotuntikaavio: Klo Ma Ti Ke To Pe 8.00 8 2 4 8 3 9.30 7 5 1 7 4 11.00 1 6 2 6 1 13.00 4 7 5 5 2 14.30 3 8 6 3 Syyslukukausi 12.8. 22.12.2015 Kevätlukukausi 7.1. 4.6.2016 Lomat ja vapaat: Syysloma 19.10. 23.10.2015 (viikko 43) Joululoma 23.12.2015 6.1.2016 Talviloma 7. 11.3.2016 (viikko 10) Pääsiäisloma 25. 28.3.2016 Helatorstai ja vapaa 5.-6.5.2016 Jaksojen ajat: 1. jakso 12.8. 2.10.2015 2. jakso 5.10. 1.12.2015 3. jakso 2.12.2015 5.2.2016 4. jakso 8.2. 8.4.2016 5. jakso 11.4. 4.6.2016 Uusintakuulustelut: Ilmoittautumispäivä: Koe: ti 18.8. pe 21.8. klo 14.30-18.30 (kevään 2015 4. ja 5. jakson uusinta) to 29.10. ma 2.11.. klo 16.00-20.00 to 17.12. ma 21.12. klo 16.00-20.00 to 25.2. ma 29.2. klo 16.00-20.00 to 28.4. ma 2.5. klo 16.00-20.00
6 5. jakson uusintakuulustelu pidetään elokuussa 2016. Tarkempi aika ilmoitetaan myöhemmin. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti viimeistään ilmoittautumispäivänä. Ilmoittautuminen on sitova ja ilmoittautuessa on esitettävä peruste oikeudesta osallistua uusintakuulusteluun. Uusintakuulustelut pidetään yleensä auditoriossa. 5.2. Kokeiden palautuspäivän aikataulu Pe 16.10.2015 ja pe 11.12.2015 klo 8 8.45 1. oppitunti kiertotuntikaavion mukaisesti klo 9 10.45 kokeiden palautustuokiot klo 9.00 9.15 1. kiertotunnin koe klo 9.15 9.30 2. kiertotunnin koe klo 9.30 9.45 3. kiertotunnin koe klo 9.45 10.00 4. kiertotunnin koe klo 10.00 10.15 5. kiertotunnin koe klo 10.15 10.30 6. kiertotunnin koe klo 10.30 10.45 7. kiertotunnin koe Kokeiden palautustuokioiden jälkeen oppitunnit jatkuvat normaalisti kiertotuntikaavion mukaan. Ti 16.2.2016 ja to 21.4.2016 klo 8.00 12.15 oppitunnit kiertotuntikaavion mukaisesti klo 12.30 14.15 kokeiden palautustuokiot klo 12.30 12.45 1. kiertotunnin koe klo 12.45 13.00 2. kiertotunnin koe klo 13.00 13.15 3. kiertotunnin koe klo 13.15 13.30 4. kiertotunnin koe klo 13.30 13.45 5. kiertotunnin koe klo 13.45 14.00 6. kiertotunnin koe klo 14.00 14.15 7. kiertotunnin koe klo 14.30 15.45 oppitunti kiertotuntikaavion mukaisesti Koeviikkojen ajat, eri kiertotuntien koepäivät, kokeiden palautuspäivät, arviointien antopäivät, tukiopetuspäivät, uusintakuulustelupäivät ja niihin ilmoittautumispäivät ovat merkittyinä Kajaanin lukion sähköiseen kalenteriin www.kajaaninlukio.fi. 5.3 Ylioppilaskirjoitukset Kirjalliset kokeet alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 15.00. Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo 12.00. Koululla on oltava puoli tuntia ennen kokeen alkua, kuullunymmärtämiskokeissa jo klo 8.15. Kokelaan on pyydettäessä esitettävä valvojalle henkilöllisyystodistus. Syksy 2015 Kuullunymmärtämiskokeet: paikalla oltava 8.15 ma 7.9. toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä koe alkaa klo 8.30
7 ti 8.9. ke 9.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, koe alkaa klo 8.30 venäjä, koe alkaa klo 15.00 vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa koe alkaa klo 8.30 englanti koe alkaa klo 14.00 venäjä koe alkaa klo 15.00 Kirjalliset kokeet: kaikki alkavat klo 9.00, paikalla oltava klo 8.30 pe 11.9. äidinkieli, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevät 2016 Kirjallinen koe: pe 12.2. äidinkieli, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet: paikalla oltava klo 8.15 ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti, koe alkaa klo 8.30 venäjä, koe alkaa klo 15.00 ti 16.2. toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä koe alkaa klo 8.30 ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa koe alkaa klo 8.30 englanti koe alkaa klo 14.00 venäjä koe alkaa klo 15.00 Kirjalliset kokeet: ma 14.3. äidinkieli, esseekoe ja suomi toisena kielenä -koe ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3. toinen kotimainen kieli, ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät informaatiotilaisuudet pidetään seuraavasti: syksyn 2015 kirjoitukset: ma 31.8.2015 klo 8.00 (PL12, TL12) kevään 2016 kirjoitukset: ti 27.10.2015 klo 14.30 ja ke 13.1.2016 klo 8.00 (PL12, TL12) syksyn 2016 kirjoitukset: ma 11.4.2016 klo 8.00 (PL13, TL13) 6. OPISKELTAVAT KURSSIT Päättötodistuksen saamisen edellytyksenä on 48 kurssia. Opiskelijan, joka on aloittanut lukioopintonsa alle 18-vuotiaana, tulee opiskella vähintään yksi kurssi liikuntaa ja yksi kurssi terveystietoa sekä kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi kurssi kumpaakin viimeksi mainittua ainetta. Opinto-ohjelmaan kuuluu myös ryhmänohjausta ja opinto-ohjausta.
8 Media-, Peli- ja Teknologialukion tuntijako ja ylioppilastutkinnon reaalikoe huomioon ottaen opetusta tarjotaan seuraavasti: 6.1 Teknologialukio oppiaine pakolliset kurssit syventävät kurssit koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 6 Toinen kotim. kieli, 5 1 1 7 ruotsi, B1-oppimäärä Vieraat kielet, englanti 6 1 1 8 A-oppimäärä Matematiikka; pitkä 10 2 12 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 1 Historia 3 3 Filosofia 1 1 Fysiikka 1 7 1 9 Kemia 1 1 Biologia 2 2 Maantiede 1 1 Opinto-ohjaus 1 1 kursseja yhteensä Lisäksi opiskelijat suorittavat ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti seuraavat aikuislukion opetussuunnitelman korvaavat kurssit: yhteiskuntatieto, liikunta, terveystieto, kuvataide (2 kurssia). Yhteensä suoritetaan noin 54 kurssia. 6.2 Media- ja Pelilukio oppiaine pakolliset kurssit syventävät kurssit koulukohtaiset kurssit kursseja yhteensä Äidinkieli ja kirjallisuus 5 1 6 Toinen kotim. kieli, 5 1 1 7 ruotsi, B1-oppimäärä Vieraat kielet, englanti 6 1 1 8 A-oppimäärä Matematiikka; lyhyt 6 1 7 Uskonto tai elämänkatsomustieto 1 1 Historia 3 3 Filosofia 1 1 Biologia 2 2 Maantiede 1 3 4 Psykologia 5 5 Opinto-ohjaus 1 1 Lisäksi opiskelijat suorittavat ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman mukaisesti seuraavat aikuislukion opetussuunnitelman korvaavat kurssit: yhteiskuntatieto, fysiikka, kemia, liikunta, terveystieto, kuvataide (2 kurssia). Yhteensä päättötodistuksen saadakseen opiskelija suorittaa 49-54 kurssia.
9 6.3. Lukio-opintojen kurssit ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 1 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI 2 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI 3 Tekstit ja vaikuttaminen Ä I4 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI 5 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti Syventävä kurssi: AI 6 Tekstitaitojen syventäminen Kerrataan ja syvennetään tekstitaidon ylioppilaskokeessa tarvittavia tietoja ja taitoja. ENGLANTI ENA 1 Minä ja muut ENA 2 Viestintä ja vapaa-aika ENA 3 Opiskelu ja työ ENA 4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA 5 Kulttuuri ENA 6 Tiede, talous ja tekniikka syventävät kurssit: ENA 7 Luonto ja kestävä kehitys ENA11 Abikurssi RUOTSI RUB 1 Opiskelu ja vapaa-aika RUB 2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB 3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB 4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB 5 Elinympäristömme Syventävät kurssi: RUB 7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen RUB 8 Peruskoulun ruotsia kertaava kurssi Kurssin tarkoituksena on peruskoulussa opetetun keskeisen aineksen kertaaminen. Lisäksi opiskelijaa perehdytetään lukion työtapoihin. RUB9 Abikurssi MATEMATIIKKA; PITKÄ MAA1 Funktiot ja yhtälöt MAA2 Polynomifunktiot MAA3 Geometria MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta Syventävät kurssit: MAA14 Harjoituskurssi lukioon tuleville Kurssilla kerrataan ja syvennetään peruskoulussa opittua MAA15 Pitkän matematiikan kertauskurssi abeille
10 MATEMATIIKKA; LYHYT MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja I MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja II Syventävä kurssi: MAB9 Lyhyen matematiikan kertauskurssi abeille BIOLOGIA BI1 BI2 Eliömaailma Solu ja perinnöllisyys MAANTIEDE GE1 Sininen planeetta Syventävä kurssi: GE2 Yhteinen maailma Kurssilla perehdytään maapallon väestöön, luonnonvaroihin, teollisuuteen, liikenteeseen ja aluesuunnitteluun. GE3 Riskien maailma Kurssi käsittelee maailmanlaajuisia ongelmia ja riskejä sekä niiden ratkaisumahdollisuuksia. GE4 Aluetutkimus Kurssilla opiskellaan kartografian perusteita, tutustutaan maantieteellisiin paikkatietojärjestelmiin ja sen sovellusmahdollisuuksiin. Lisäksi kurssilla tehdään pienimuotoinen aluetutkimus. FYSIIKKA FY1 Fysiikka luonnontieteenä Syventävä kurssit: FY2 Lämpö Tutkitaan mekaaniseen energiaan ja lämpöenergiaan liittyviä ilmiöitä ja periaatteita sekä niihin liittyvää teknologiaa. Tarkastellaan aineiden termodynaamiseen tilaan ja lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä ja lakeja luonnon prosessien selittäjänä. Parannetaan valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. FY3 Aallot Opiskellaan värähtely- ja aaltoliikkeen perusteita tutkimalla esimerkiksi mekaanista värähtelyä, ääntä ja sähkömagneettisia aaltoja sekä perehtymällä niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin. FY4 Liikkeen lait Tarkastellaan mekaniikan keskeisiin osa-alueisiin liittyviä ilmiöitä sekä niitä selittäviä malleja. Tutkitaan etenemisliikkeen mekaanisia vuorovaikutuksia sekä kokeellisesti että teoreettisesti ja perehdytään niiden avulla Newtonin lakeihin sekä säilymislakien merkitykseen fysiikassa. FY5 Pyöriminen ja gravitaatio Syvennetään mekaniikan keskeisten osa-alueiden hallintaa. Perehdytään statiikkaan sekä pyörimisliikkeen mekaniikkaan. Tarkastellaan gravitaatiota ja sen alaista liikettä. FY6 Sähkö
11 FY7 FY8 FY9 Tarkastellaan sähköön liittyvien ilmiöiden, peruskäsitteiden ja tekniikan hallintaa. Tutkitaan ja rakennetaan erilaisia tasavirtapiirejä sekä tutustutaan mittaustekniikkaan. Sähkömagnetismi Aine ja säteily Yo-kirjoituksiin kertaava kurssi KEMIA KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia HISTORIA HI1: HI2: HI3: Eurooppalainen ihminen Kansainväliset suhteet Suomen historian käännekohtia PSYKOLOGIA (medialukiolaisille) PS1 PS2 PS3 PS4 PS5 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus Kurssi esittelee psykologian tieteenä esim. tutkimuskohteet ja sovellusalueet. Samoin kurssilla tutustutaan psyykkisen toiminnan luonteeseen, oppimisen psykologian perusteisiin ja sovelluksiin sekä sosiaalipsykologian perusteisiin kuten ryhmädynamiikkaan. Ihmisen psyykkinen kehitys Kurssilla perehdytään yksilön psyykkiseen kehitykseen elämänkaaren eri vaiheissa. Opiskelussa pohditaan ja selitetään mm. psyykkisen kehityksen yhteyksiä biologisiin tekijöihin, esim. hermoston kehitykseen. Kurssi antaa myös valmiuksia psyykkisen kehityksen ongelmien ymmärtämiseen kehityspsykologisten teorioiden valossa. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy soveltamaan tietojaan oman yksilöllisyytensä, elämäntilanteidensa ja uskomuksiensa tunnistamiseen. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet Kurssi perehdyttää opiskelijan ihmisen tiedonkäsittelyn eli kognitiivisten perusprosessien kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toimintaan. Myös kognitiivisten perusprosessien hermostollinen perusta ja säätely, kuten hermosolujen ja hermoverkkojen toiminta, esitellään kurssilla. Lisäksi kurssi antaa tietoa yksilön vireystilan ja unen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille, neuropsykologisista poikkeavuuksista, kuten aivovaurioista, niiden syistä sekä oppimisvaikeuksista. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta Kurssin keskeinen teema on motiivien ja tunteiden merkityksen pohtiminen yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin selittäjänä. Kurssilla käsitellään myös taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden, ongelmanratkaisun, päätöksenteon ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia, joita opiskelija voi soveltaa oman ongelmanratkaisu- ja päättelykykynsä kehittämiseen. Persoonallisuus ja mielenterveys EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO UE1 Uskonnon luonne ja merkitys FILOSOFIA FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun
12 7. ARVIOINTI 7.1 Kurssin arviointi Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin myös opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta lukioasetuksessa määritellyin numeroin 4 10 tai käyttämällä suoritusmerkintää S (= suoritettu)/ H (= hylätty). Numeroin 4-10 arvioidaan pakolliset kurssit sekä valtakunnalliset syventävät kurssit, muut koulun tehtävään kuuluvat kurssit (=koulukohtaiset kurssit) arvioidaan suoritusmerkinnällä S/H. Mikäli kurssin suoritus on keskeytynyt, siitä voidaan antaa keskeyttämismerkintä K (= keskeyttänyt). Koulukohtaisten kurssien merkintöjä H (hylätty) ja K (keskeyttänyt) ei kuitenkaan merkitä opintosuoritusrekisteriin, jolloin ne eivät myöskään tule mukaan opiskelijan kurssikertymään. Arvosanalla 4 suoritettu valtakunnallinen kurssi lasketaan päättötodistuksen kurssikertymään. Näin ollen myös arvosanan 4 saaminen edellyttää, että arviointi voidaan suorittaa. Opetussuunnitelmassa aineryhmien ja oppiaineiden yhteydessä määritellään kunkin kurssin arviointitapa. Arvosanan antamisen lisäksi opiskelijalle annetaan suullista ja/tai kirjallista palautetta kurssin suorituksesta. Opiskelijan suorittaessa kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti tai opetukseen osallistumatta noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti. Opetussuunnitelmassa määrätään myös, mitkä kurssit tai kurssin osat voidaan tai tulee suorittaa itsenäisesti opiskellen. Kurssin arviointia varten opiskelijan tulee palauttaa kaikki kurssin arviointiin kuuluvat tuotokset kurssijakson aikana, uusintakuulusteluun osallistuessaan ennen koepäivää. Mikäli opiskelija jättää kurssikokeessa vastauksena tyhjän paperin, tulee kurssista automaattisesti keskeyttämismerkintä, K eikä kurssikoetta voi suorittaa uudelleen uusintakokeessa. Saadakseen kurssiarvosanan ko. kurssista tulee opiskelijan osallistua kurssille uudelleen. 7.2 Uusintakuulustelu Opiskelijalla on oikeus osallistua uusintakuulusteluun, jos hän on saanut jaksoarvioinnin kurssiarvosanaksi 4 tai H (= hylätty). Opiskelija voi suorittaa hylätyn kurssin yhdessä uusintakuulustelussa kahden seuraavan uusintakuulustelukerran aikana. Keskeytettyä kurssia (K) ei voi uusia. Yhdellä uusintakoekerralla voi uusia korkeintaan kahden kurssin koetta. Uusintakuulusteluja järjestetään lukuvuoden aikana viisi kertaa. Ajankohdat löytyvät kohdasta 5. Opiskelija ilmoittautuu uusintakuulusteluun täyttämällä ilmoittautumiskuoren ja palauttamalla sen kansliaan. Ilmoittautumiskuoria saa kansliasta. Ilmoittautuminen on sitova ja merkitsee uusintamahdollisuuden käyttämistä, vaikka opiskelija ei saapuisikaan uusintakuulusteluun. Jos opiskelija pystyy esittämään hyväksyttävän syyn esimerkiksi lääkärintodistuksella, uusintamahdollisuus säilyy. Opiskelijalla on mahdollisuus yrittää kerran korottaa myös jo hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Tätä varten järjestetään kerran lukuvuoden aikana hyväksytyn kurssin arvosanan korottamistilaisuus, jossa opiskelija voi yrittää korottaa yhden samana lukuvuonna tai edellisen lukuvuoden 5. jaksossa suoritetun kurssin hyväksyttyä arvosanaa.
13 Opiskelijalla on mahdollisuus osallistua sekä hylätyn että hyväksytyn kurssin uudelleen opiskeluun, kun kurssi on uudelleen tarjolla. Parempi arvosana jää voimaan. Media-, Peli- ja Teknologialukion kurssien uudelleen opiskelu voi käytännössä tapahtua lähinnä etälukiossa, koska päiväsaikaan kurssia ei ole uudelleen tarjolla. 7.3 Oppiaineen arviointi Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisista ja opiskelijan opinto-ohjelmaan kyseisessä aineessa kuuluneista valinnaisista kursseista. Arvosanaa määrättäessä painottuvat numeroin arvioidut kurssit. Kaikki opiskelijan opiskelemat pakolliset ja oppiaineeseen liittyneet valinnaiset kurssit ovat mukana oppiaineen arvosanassa. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hyväksytysti. Oppimäärän arvosanaa annettaessa on lähtökohtana pakollisten ja valinnaisten kurssien arvosanojen kokonaislukuna laskettu aritmeettinen keskiarvo, jolloin kahden kokonaisluvun puolessa välissä oleva keskiarvo pyöristetään ylöspäin. Tätä arvosanaa on arvioinnin suorittajalla mahdollisuus korottaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Oppimäärän arvosanan antaa viimeisen pakollisen tai syventävän kurssin opettaja. Oppiaineen arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona, jota arvioinnin suorittajalla on mahdollisuus korottaa. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: suoritettuja pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1-2 kurssia 0 3-5 kurssia 1 6-8 kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät. Lisäksi numeroin arvioidaan: - valinnaiset vieraat kielet, mikäli opiskelijan oppimäärä niissä sisältää vähintään kolme kurssia - psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista pakollisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin. Suoritusmerkintä annetaan päättötodistukseen. Kurssien hyväksi lukua varten kurssin numeroarvosana kuitenkin toimitetaan Kainuun ammattiopistolle. 7.4 Lukion oppimäärä Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikkien opintoohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Tämä edellyttää kaikkien yhteisten oppiaineiden suorittamista sekä opiskelijan valitsemien valinnaisaineiden suorittamista niin laajoina, kuin ne ovat opinto-ohjelmassa.
7.5 Ylioppilastutkintoon valmentavat tentit ja oppiaineen päättöarvosanan korotustentit 14 Opiskelijalle annetaan mahdollisuus osallistua valmentaviin tentteihin ennen ylioppilastutkintoa. Tenttejä suositellaan sellaisissa aineissa, joihin opiskelija on ilmoittautunut ylioppilastutkinnossa. Tenttiin voi kuulua suullisia, kirjallisia ja kuvallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Opiskelijalle annetaan mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen päättöarvosanan korotustenttiin. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvioinnissa määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, korotetaan arvosanaa. Mitä paremmasta arvosanasta on kysymys, sitä selkeämpi näyttö osaamisesta on annettava, jotta arvosana nousisi. 7.6 Ylioppilastutkinto Lukio päättyy ylioppilaskirjoituksiin, jotka järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkinto voidaan suorittaa yhdellä kerralla, joko keväällä tai syksyllä, tai hajautetusti kahtena tai kolmena peräkkäisenä suorituskertana. Ylioppilastutkintoon osallistuminen lukion oppimäärän perusteella edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Rehtori voi evätä ylioppilastutkintoon osallistumisen, jos kokelas ei ole suorittanut kursseja määräaikaan mennessä. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta. Kaikille pakollinen on o äidinkielen koe Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee seuraavista: o toinen kotimainen kieli, ruotsi o yksi vieras kieli o matematiikka o yksi reaaliaineen koe Lisäksi tutkintoon voi kuulua yksi tai useampia ylimääräisiä kokeita. Äidinkielen koe on kaksiosainen, ja se sisältää sekä tekstitaidon että esseekokeen. Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää noin viikon välein, joten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän oppiaineen pakolliset kurssit. Niissä aineissa, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Teknologialukiossa kurssit painottuvat siten, että opiskelijalle suositellaan reaaliaineen kokeena fysiikan koetta. Media- ja Pelilukiossa opiskelevalle suositellaan osallistumista psykologian ja/tai maantieteen kokeeseen. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa tulee suorittaa vaativampi pitkän oppimäärän koe.
15 Valinta on sitova ja se suoritetaan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa. Kokeen pakollisuutta / ylimääräisyyttä ei voi myöhemmin vaihtaa. Ylioppilastutkintotodistus annetaan, kun neljä pakollista koetta on hyväksytysti suoritettu edellyttäen, että kokelas saa myös lukion päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisen tutkinnon suorittamisesta. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran ilman aikarajaa. Kokelaan pitää perehtyä tarkoin ylioppilastutkinnon rakenteeseen ja vaatimuksiin sekä ainekohtaisiin suoritusohjeisiin. Kokelas on itse vastuussa siitä, että on selvillä ylioppilastutkintoon liittyvistä määräyksistä ja suoritusohjeista sekä noudattaa niitä. Koulu järjestää ylioppilaskokelaille aina seuraavaan kirjoituskertaan liittyvät tiedotus- ja ohjaustilaisuudet. Osallistuminen näihin tilaisuuksiin on tärkeää. Tilaisuuksissa opiskelijoille jaetaan Ylioppilaskokelaan opas, jossa selvitetään tarkoin ylioppilaskirjoituksiin liittyvät käytänteet. Ylioppilastutkinnosta saat tarkat tiedot ylioppilastutkintolautakunnan Internet-sivulta, jonka osoite on http://www.ylioppilastutkinto.fi. 8. NÄMÄ SINUN ON HYVÄ TIETÄÄ 8.1 Ryhmänohjaus Jokaisella ryhmällä on ryhmänohjaaja, sekä ammatillisella puolella että lukion puolella. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa ryhmänohjaustuokioihin, jolloin tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja seurataan opiskelijoiden menestystä. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja opastaa heitä lukio-työskentelyyn. Ryhmänohjaaja antaa myös henkilökohtaista opastusta tarvittaessa. 8.2 Opinto-ohjaus Opiskelijoille yhteisiin oppiaineisiin kuuluu yksi opinto-ohjauksen kurssi. Opinto-ohjauksen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opiskelussa, perehdyttää oman persoonallisuuden ja ihmissuhteiden kehitykseen sekä antaa tietoa jatko-opintomahdollisuuksista ja työelämästä. Opinto-ohjaus on sekä ryhmämuotoista että henkilökohtaista. Opinto-ohjauksen oppitunteja pidetään erikseen ilmoitettavina aikoina 3. ja 4. vuoden aikana. 3. vuoden opotunneilla keskitytään ylioppilaskirjoituksiin ja oman ylioppilastutkintosuunnitelman miettimiseen. 4.vuoden opotunneille keskeistä on tulevaisuuden ja jatko-opintojen pohtiminen tai työelämään siirtymisen suunnittelu. Peli- ja teknologialukiolaiset käyvät opinto-ohjaajan luona keskustelemassa henkilökohtaisesti 2 kertaa opintojen aikana. Ensimmäisen kerran opinto-ohjaaja tapaa opiskelijat 3. opinto-vuoden 4. jaksossa ennen ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumista. Tuolloin kullekin opiskelijalle laaditaan ylioppilaskirjoitussuunnitelma. Päättävät 4. vuoden opiskelijat käyvät opinto-ohjaajan luona 3. jaksossa keskustelemassa lukion jälkeisistä suunnitelmistaan, kuten jatko-opinnoista tai työelämään siirtymisestä. Oppituntien ja henkilökohtaisten ohjauksen lisäksi opiskelijat käyvät tutustumassa jatkokoulutusmahdollisuuksiin Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Oulun yliopistossa.
16 Koulun muu yhteinen toiminta (esim. juhlat, esitykset, teemapäivät) muodostavat oman osansa opinto-ohjauksen kurssista. Saadakseen kurssimerkinnän opiskelijan on osallistuttava koulun yhteiseen toimintaan, ellei toisin mainita. 8.3 Tukiopetus Tukiopetuksella autetaan opiskelijaa tilapäisissä opiskeluvaikeuksissa. Tukiopetusta annetaan joko opiskelijan pyynnöstä tai opettajan esityksestä. Tukiopetusta kannattaa pyytää heti, jos tuntee ns. tipahtavansa kärryltä. 8.4 Tiedottaminen Kun opiskelet lukiolla, seuraa päivittäin tiedotteita. Tärkeää ajankohtaista tietoa on käytävien sähköisillä info-ruuduilla, A-siiven ilmoitustaululla sekä opiskelijoiden omalla ilmoitustaululla. Ehdottoman tärkeää on seurata säännöllisesti Internet-pohjaista Kajaanin lukion Wilma-ohjelmaa, josta löydät omaa opiskeluasi koskevia tietoja sekä koulun yleisiä tiedotteita. Pääset lukion Wilmaan lukion kotisivulta www.kajaaninlukio.fi. Kajaanin lukiolla on käytössä www-liittymä Wilma, jota käyttävät opiskelijat, opettajat, huoltajat ja muu henkilökunta. Wilman kautta merkitään arvosanoja, valitaan opintoja, annetaan palautetta, syötetään poissaoloja ja viestitään muiden kanssa. Kajaanin lukion Wilmaan on linkki lukion internet-sivulta. Kirjautumisen jälkeen avautuu jokaiselle oma etusivu, joka vasemmassa reunassa on pikalinkit eri toimintoihin. Lisäksi etusivulla näkyvät lukemattomat pikaviestit, ajankohtaiset tiedotteet sekä kurssit, joita opiskelet kyseissä jaksossa. Oikeassa reunassa on kyseisen päivän työjärjestys, jota klikkaamalla avautuu kuluvan viikon työjärjestys. Wilman toiminnot: - Etusivulla on lista kuluvan jakson kursseista sekä niiden viimeisimmät kotitehtävät, mikäli opettaja on ne Wilmaan merkinnyt. - Pikaviestit-osiossa voit lähettää viestejä opettajille samaan tapaan kuin sähköpostissa. - Työjärjestys-osiossa näet työjärjestyksesi jaksoittain. - Kokeet-osiossa on lista niistä tulevista kokeista, jotka opettajat ovat merkinneet Wilmaan. Opettaja on voinut merkitä sinne myös koealueen sekä mahdolliset lisätiedot. Etusivulla näkyvät myös seuraavan 10 päivän aikana olevat kokeet, jotka on merkitty Wilmaan. - Suoritukset-osiosta näet kurssien arvosanat. - Poissaolot-osiossa näet selvittämättömät poissaolosi. Välilehdellä Tarkastele poissaoloja näet yhteenvedon siihen asti kertyneistä poissaoloistasi jaksoittain. -- Tiedotteet-sivulla on opettajien ja muun henkilökunnan julkaisemia tiedotteita. - Opettajat-kohdasta näet opettajaluettelon ja koulun muun henkilökunnan. Nimeä klikkaamalla avautuu kyseisen opettajan työjärjestys ja kirjekuoren kuvaa klikkaamalla voit lähettää opettajalle viestin. Opintojen sujumisen kannalta on erittäin tärkeää, että opiskelija seuraa aktiivisesti ainakin pari kertaa viikossa oman Wilma-sivustonsa tietoja. 8.5. Läsnäolo oppitunneilla Kurssin suorittaminen hyväksytysti edellyttää aktiivista läsnäoloa. Ajoissa oppitunneille saapuminen ja säännöllinen koulunkäynti osoittavat vastuuntuntoista asennetta opiskeluun. Myöhästymisten ja poissaolojen kontrollin tärkein tavoite on tukea opiskelijan lukionkäyntiä. Jos opiskelijalla on oppitunnilta myöhästymiseen pätevä syy, hän voi mennä tunnille myöhästyneenä opetusta häiritsemättä ja ilmoittaa syyn opettajalle oppitunnin päätyttyä. Luokkaan ei kuitenkaan saa mennä kesken päivänavauksen.
17 Opiskelijan tulee olla oppilaitoksessa työjärjestyksen mukaisilla oppitunneilla. Sairauden vuoksi opiskelijalla on lupa olla poissa. Alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltaja selvittää välittömästi poissaolon syyn Wilmaan. Yli 18-vuotias selvittää itse syyn välittömästi Wilmaan. Selvittämättä jääneet poissaolot vaikuttavat opiskelijan jatkuvan näytön arviointiin. Aiheettomien poissaolojen perusteella opettaja voi jättää kurssin arvioimatta. Lukiolaki määrää, että poissaoloon lukiosta tulee pyytää lupa. Etukäteen voit pätevän syyn nojalla anoa lupaa koulusta poissaolemiseen - yksittäiseksi oppitunniksi ao. opettajalta - enintään kolmeksi päiväksi ryhmänohjaajalta (sekä lukion että ammattiopiston) - edellä mainittuja pidemmäksi ajaksi rehtorilta (sekä lukion että ammattiopiston) Lupa useiden päivien poissaoloon ratkaistaan mm. opintomenestyksen perusteella. Hoida siis lupaanomuksesi aina ensimmäiseksi äläkä missään tapauksessa varaa esim. matkalippuja, ennen kuin olet saanut poissaololuvan. Ryhmänohjaaja selvittää tapaukset ja vie ne tarvittaessa opinto-ohjaajan tai opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn. Ryhmänohjaaja ottaa tarvittaessa yhteyttä myös huoltajiin. 8.6. Koeviikko Kunkin jakson päätteeksi on koeviikko. Kokeiden järjestys käy ilmi kohdasta 12. Opettajat kertovat, miten he järjestävät kokeiden palautuksen. 8.7. Järjestyssääntö 1 Järjestyssäännön tavoite Järjestyssäännön noudattaminen varmistaa turvallisen ja viihtyisän opiskeluympäristön. Järjestyssääntö koskee nuorisoasteen lukiokoulutusta, ja se on osa toimintajärjestelmää. Aikuislinjan opiskelijoita koskevat määräykset, jotka liittyvät lukion tiloihin, omaisuuteen ja ulkoalueisiin. Koulutuksen järjestäjä on vahvistanut järjestyssäännön 19.1.2006. 2 Järjestyssäännön voimassaolo ja noudattaminen Opiskelijan on noudatettava lukion järjestyssääntöä sekä henkilökunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Järjestyssääntö on voimassa koulutyöhön kuuluvassa opetuksessa, lukion tiloissa ja tilaisuuksissa, opinto-, kilpailu- ja esiintymismatkoilla, tutustumiskäynneillä sekä lukion ulkoalueilla. Opiskelijan on käyttäydyttävä moitteettomasti sekä turvattava ja edistettävä työrauhaa. Kaikki kouluyhteisön jäsenet huolehtivat siitä, että koulurakennus, luokat ja ympäristö säilyvät turvallisina, siisteinä ja viihtyisinä. Jokainen noudattaa jätehuollosta annettuja ohjeita. Opiskelijoiden on oltava oppitunnin alkaessa opetuspaikassa tehtävät tehtyinä ja tarvittavat välineet mukanaan. Oppitunneille ja kokeisiin saavutaan myöhästymättä. 3 Turvallisuus ja yleinen järjestys Lukion tiloissa ja ulkoalueilla liikutaan rauhallisesti ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Moottoriajoneuvot ja polkupyörät pysäköidään vain niille varatuille paikoille. Äkillisen vaaratilanteen sattuessa on tärkeää, että poistumistiet ja kulkuväylät ovat esteettömiä. Opiskelijan tulee käsitellä lukion omaisuutta huolellisesti. Opiskelijan on korvattava omaisuudelle tahallisesti tai tuottamuksellaan aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412 / 74) mukaisesti. Kaikkia turvallisuusmääräyksiä on ehdottomasti noudatettava. Opiskelijan huolimattomuus ja tahallisuus voivat aiheuttaa sen, että vahingon sattuessa opiskelija ei ole oikeutettu saamaan korvauk-
18 sia. Tapaturman havainneen opiskelijan on ilmoitettava siitä viipymättä jollekin henkilökuntaan kuuluvalle. Jokainen on velvollinen antamaan tarvittaessa ensiapua ja huolehtimaan loukkaantuneen kuljetuksesta päivystyspoliklinikalle. Tietokonelaitteistot ja ohjelmistot ovat tärkeä osa opetusvälineistöä. Ohjelmistojen asennuksia sekä niiden muutoksia saa suorittaa vain atk -henkilöstön luvalla. Erikoisluokissa havaituista toimintahäiriöistä on ilmoitettava opettajalle tai laitteistojen huollosta vastaaville henkilöille. 4 Tupakointi, alkoholi, huumeet ja turvallisuutta vaarantavat esineet ja aineet Tupakointi ja nuuskaaminen on kielletty lukion tiloissa, lukion ulkopuolella järjestetyissä koulun tilaisuuksissa sekä lukion ulkoalueilla. Alkoholin, huumeiden ja huumaavasti vaikuttavien aineiden hallussapito ja käyttäminen sekä niiden vaikutuksenalaisena esiintyminen lukion alueella ja sen tilaisuuksissa on kielletty. Huumeiden hallussapidosta ja käyttämisestä ilmoitetaan aina poliisiviranomaiselle. Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana niin oppilaitosalueella kuin työsuunnitelman mukaisissa oppilaitosalueen ulkopuolisissa tapahtumissa tarkastaa opiskelijan tavarat ja ottaa haltuunsa opiskelijalta kielletty esine tai aine siten, kuin lukiolain 26 e 26 f:ssä säädetään. Laki säätää myös haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttamisesta ja hävittämisestä sekä haltuunoton ja tarkastamisen kirjaamisesta. 5 Sitoumus Opiskelija allekirjoittaa lukioon tultuaan sitoumuksen. 6 Rangaistukset Laiminlyönneistä ja rikkomuksista seuraa: opiskelijan puhuttelu häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen luokkahuoneesta tai muusta tilasta tai lukion järjestämästä tilaisuudesta rehtorin kirjallinen varoitus määräaikainen erottaminen. 7 Plagiointi eli tehtävien tai kirjoitelmien kopiointi on tekijänoikeusrikkomus, jossa opiskelija syyllistyy vilppiin. Myös kokeissa lunttaaminen eli tietojen etsiminen, tarkistaminen tai toisen tietojen hyväksikäyttö ilman kokeen valvojan lupaa on vilpillistä menettelyä. Lukiolain mukaan rehtori voi antaa vilpillisesti menetelleelle opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Kajaanin lukion opettajainkokous on päättänyt (3.1.2008 25), että plagioinnista kiinni jääneen opiskelijan on suoritettava kyseinen kurssi uudelleen. Lisäksi rehtori antaa kirjallisen varoituksen.
9. MEDIA-, PELI- JA TEKNOLOGIALUKION OPPIKIRJAT LV. 2015 2016 19 Oppiaine kurssi Kirja Tekijät Kustantaja Äidinkieli ja kirjallis. Digikirjaa saa käyttää, jos saatavana 1-6 4 5 6 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Särmä. Tehtäviä 5 Särmä. Tehtäviä 6 Särmä. Tehtäviä 8 Haapala-Hellström ym. Hellström, Korhonen ym Hellström, Kuohukoski ym Kaseva, Kuohukoski ym. Otava Englanti, A1-kieli digikirjaa saa käyttää, jos saatavana 1-5 6 7 11 Grammar Rules + key-vihko Profiles 5 tai ei kirjaa, opettaja päättää Profiles 6 tai ei kirjaa, opettaja päättää Profiles 7 tai ei kirjaa, opettaja päättää Abi-englanti tai ei kirjaa, opettaja päättää Silk, Mäki ym Ikonen, Mäkelä ym Silk, Mäki Otava Sanoma Pro Otava Ruotsi digikirjaa saa käyttää kursseilla 5 7 Magnet kurs 5 Magnet kurs 7 Bulut, Kajander, Laurén ym. Sanoma Pro Matemat. pitkä Digikirjaa saa käyttää, jos saatavana kaikki 7 8 9 10 15 15 MAOL-taulukot Pitkä matematiikka: Derivaatta Juuri- ja logaritmifunktiot Trigonometriset funktiot ja lukujonot Integraalilaskenta Pitkän matematiikan kertaus Matematiikan yo-tehtäväkokoelma Kangasaho,Mäkinen, Oikkonen ym Otava Sanoma Pro Otava Matemat. lyhyt Digikirjaa saa käyttää, jos saatavana kaikki 5 6 9 MAOL-taulukot Lyhyt matikka 5 Lyhyt matikka 6 Yo lyhyt matematiikka Aalto, Kangasaho ym Otava Sanoma Pro Fysiikka Digikirjaa saa käyttää, jos saatavana 5 6 7 8 9 Fysiikka 5, Pyöriminen ja gravitaatio Fysiikka 6, Sähkö uudistettu 2011 Fysiikka 7, Sähkömagnetismi uudistettu 2011 Fysiikka 8, Aine ja säteily uudistettu 2011 YO Fysiikka Lehto, Havukainen ym. Sanoma Pro Kemia Digikirjaa saa käyttää, jos saatavana Historia digikirjaa saa käyttää Filosofia digikirjaa saa käyttää Biologia digikirjaa saa käyttää Maantiede digikirjaa saa käyttää, jos saatavana 6 Abi Kemia ja Abi Kemia ratkaisut Lehtiniemi, Turpeenoja Otava 3 Kaikkien aikojen historia 4, Suomen historian käännekohtia Aalto, Aromaa, Haapala, ym. Edita 1 FILO 1, Johdatus filosofiseen ajatteluun Hakala, Kopperi Sanoma Pro 1 2 3 4 BIOS 1, Eliömaailma BIOS2, Solu ja perinnöllisyys GEOS 3 Haasteiden maailma GEOS 4 Aluetutkimus Happonen, Holopainen,Sotkas ym. Anttila-Muilu,Cantell ym Sanoma Pro Sanoma Pro Psykologia digikirjaa saa käyttää, jos saatavana 3 4 5 Mielen maailma 3, Ihminen ja tieto Mielen maailma 4, Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu Mielen maailma 5, Persoonallisuus ja mielenterveys Vilkko-Riihelä, Laine WSOY
20 10. KURSSITARJOTTIMET LV. 2015-2016 Kiertotuntikaavio: Klo Ma Ti Ke To Pe 8.00 8 2 4 8 3 9.30 7 5 1 7 4 11.00 1 6 2 6 1 13.00 4 7 5 5 2 14.30 3 8 6 3 Teknologia- ja Pelilukio, lukuvuosi 2015-2016 1. jakso: 12.8. - 2.10.2015 kt. PL13 TL13 PL12 TL12 1 KE6.2 ROR 2 RUB9.4 VET 3 ÄI6 VAS 4 GE4 MOS MAA9 MYJ 5 ENA7 RIL 6 FY7 MÄM 7 ÄI4 KÄR 8 PS3 TUP MAA7 ROR 2. jakso: 5.10.-1.12.2015 kt. PL13 TL13 PL12 TL12 1 2 3 T T 4 O O 5 P P 6 7 PS4 TUP 8 MAB6 NUK MAA10 MYJ FY8 MÄM
3. jakso: 2.12.2015-5.2.2016 kt. PL13 TL13 PL12 TL12 1 2 3 4 21 5 ENA11 RIL 6 BI2 MOS 7 GE3 VAA 8 RUB5 HOE MAA8 ROR MAB10 NUK PS5 TUP MAA15 MYJ FY9 MÄM 4. jakso: 8.2.-8.4.2016 kt. PL13 TL13 PL12 TL12 1 HI3 POK 2 BI1 MOS 3 FI1 SAA 4 ÄI5 KÄR 5 MAB5 NUK FY5 MYJ 6 ENA5 ANM 7 8 5. jakso: 11.4.-4.6.2016 kt. PL13 TL13 PL12 TL12 1 2 3 4 5 6 RUB7 7 FY6 MYJ 8 ENA6 HOE
22 1. jakso 12.8. 2.10.2015 OPPITUNNIT MA TI KE TO PE 8.00 9.15 8 2 4 8 3 9.30 10.45 7 5 1 7 4 11.00-1 6 2 6 1 13.00 14.15 4 7 5 5 2 14.30 15.45 3 8 6 3 2. jakso 5.10. 1.12.2015 OPPITUNNIT MA TI KE TO PE 8.00 9.15 8 2 4 8 3 9.30 10.45 7 5 1 7 4 11.00-1 6 2 6 1 13.00 14.15 4 7 5 5 2 14.30 15.45 3 8 6 3 3.jakso 2.12.2015 5.2.2016 OPPITUNNIT MA TI KE TO PE 8.00 9.15 8 2 4 8 3 9.30 10.45 7 5 1 7 4 11.00-1 6 2 6 1 13.00 14.15 4 7 5 5 2 14.30 15.45 3 8 6 3 4.jakso 8.2. 8.4.2016 OPPITUNNIT MA TI KE TO PE 8.00 9.15 8 2 4 8 3 9.30 10.45 7 5 1 7 4 11.00-1 6 2 6 1 13.00 14.15 4 7 5 5 2 14.30 15.45 3 8 6 3 5.jakso 11.4. 4.6.2016 OPPITUNNIT MA TI KE TO PE 8.00 9.15 8 2 4 8 3 9.30 10.45 7 5 1 7 4 11.00-1 6 2 6 1 13.00 14.15 4 7 5 5 2 14.30 15.45 3 8 6 3
23 11. KOEVIIKOT JA KOETUNNIT Jokaisen jakson päätteeksi on koeviikko. Kokeet pidetään klo 8.00 11.00. Lukiojakson aikana kokeet järjestetään klo 8.00 12.00 tai klo 9.00 12.00 opettajan ilmoituksen mukaan. Kertaustunti on lukiojaksossa koetta edeltävänä päivänä klo 12.15 13.00. 12. OPISKELUOHJEITA Opiskelu vaatii ammattitaitoa eli opiskelutekniikkaa. Siihen kuuluvat lukiossa ainakin seuraavat seikat: - työrauhan ja viihtyisän ympäristön arvostaminen - määrätietoisuus - omaehtoisuus, itsenäisyys ja vastuullisuus - älyllinen uteliaisuus, halu tietää ja osata Lukiossa käsitellään laajoja asiakokonaisuuksia. Läksyjä on paljon, samoin kokeisiin luettavaa. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa koko ajan. Oppikurssit ovat tiiviitä, ja on edettävä nopeasti. Lukion käyminen voi Sinusta ajoittain tuntua raskaalta. Tunnet, että et ehdi tehdä kaikkea kunnolla. Kokeiden arvosanat eivät mielestäsi osoita todellisia kykyjäsi: pystyisit parempaan, jos aika riittäisi ja jaksaisit enemmän. Esimerkiksi seuraavia ohjeita noudattamalla voit ehkäistä stressiä ja parantaa opintomenestystäsi: 1. Vältä myöhästymistä ja aiheettomia poissaoloja. 2. Käytä oppitunnit tehokkaasti: kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu, väitä vastaan, kysy. Oppikirja on vain opiskelusi runko. Käytä muitakin tietolähteitä. 3. Tee kotitehtävät joka päivä. Vältä ulkolukua, pyri ymmärtämään lukemasi. Opettele itsellesi sopivin mieleenpainamismenetelmä. Kotitehtävien päivittäinen tekeminen on parasta kokeisiin ja koeviikkoon valmistautumista. 4. Suunnittele kotityöskentelyllesi, muille tehtävillesi ja vapaa-ajallesi lukujärjestyksen tapainen aikataulu. Noudata sitä. Siten ehdit paitsi opiskella, myös virkistäytyä, levätä, harrastaa, ulkoilla ja seurustella läheistesi kanssa. 5. Osallistu tarvittaessa tukiopetukseen. 6. Huolehdi terveydestäsi. Fyysinen kunto luo terveytesi ja opiskelusi perustan. 7. Ota aina epäselvyyksien tai vaikeuksien ilmetessä yhteys opettajaan, opinto-ohjaajaan, ryhmänohjaajaan tai rehtoriin. He auttavat ja opastavat Sinua mielellään. Mikään ei silti merkitse lukio-opiskelullesi niin paljon kuin koko opiskelijajoukon myönteinen ja aktiivinen henki: MEIDÄN KOULU, MEIDÄN RYHMÄ! Sopu, toisen auttaminen, työrauha ja toisen mielipiteen kunnioittaminen sekä hauskan pitäminen luovat kouluun ja ryhmään niiden oikean hengen. Kirjasto Tule koulumme kirjastoon D-siiven neljänteen kerrokseen! Kirjastosta voit lainata kaunokirjallisuutta, sarjakuvia ja tietokirjoja itsepalveluperiaatteella. Kirjastossa on hyvä opiskella hyppytunneilla, ja siellä on myös tietokoneita opiskelijoiden käyttöön. Lehtiaulan D-siiven toiseen kerrokseen tulee useita aikakauslehtiä. Vieraskielisiä lehtiä on luettavana A-siiven kolmannessa kerroksessa. Menestystä opinnoillesi!