Tervetuloa kirkkohistorian opintojen pariin! KH100 KIRKKOHISTORIAN PERUSOPINNOT (12 op) Kirkkohistorian perusopinnot (KH100) muodostuvat kahdesta osasta: KH101 Kirkkohistorian perusopinnot I (6 op + 1 op kirjoitusviestintää YK70:stä) KH102 Kirkkohistorian perusopinnot II (6 op) Opintojaksojen sisältökysymyksiä ovat muun muassa: mikä on muuttunut ja mikä pysynyt muuttumattomana kirkon 2000-vuotisen historian aikana? miten kirkkoon on vaikuttanut sen leviäminen viinin ja öljypuun maailmasta kaikkiin viiteen maanosaan ja kasvu suurimmaksi maailmanuskonnoksi erilaisten kulttuurien keskellä? mitä tarkoittaa historiallinen näkökulma teologiassa, ihmisten, ilmiöiden ja liikkeiden tarkastelussa? miten uutta tietoa menneisyydestä etsitään? miten historiallisia lähteitä luetaan ja millaisia kysymyksiä dokumenteille voidaan tehdä? miten tunnistaa vanhan ajan, keskiajan sekä uuden ajan kirkkohistorian keskeiset piirteet? miten yleiseurooppalaiset virtaukset ovat heijastuneet Suomen kirkollisessa kehityksessä? KH101 KIRKKOHISTORIAN PERUSOPINNOT I Kurssille KH101 ilmoittautuminen alkaa WebOodissa (http://www.helsinki.fi/weboodi) 17.12.2010 ja päättyy 17.1.2011. Huom! KH102 kurssille ei voi osallistua ennen kuin KH101 on suoritettu. KH101:een on integroitu kirjoitusviestinnän opintojaksosta (YK70) 1 op, minkä vuoksi luennoilla saa ohjausta myös kirjoitusviestinnän asiantuntijalta. Kirjoitusviestinnän toinen op suoritetaan eksegetiikan perusopintojen eksegeettisen analyysin yhteydessä. Opintojaksoon KH101 kuuluvat seuraavat osat (yhteensä 6 op): 1) Luennot professori Kyllikki Tiensuu (34 t) 17.1. 23.2. ma 12 14, ke 12 14 ja to 10 12 vastaanotto ti klo 10 12 professori Kaarlo Arffman (32 t) 24.2. 7.4. ma 12 14, ke 12 14 ja to 10 12 vastaanotto ke klo 14 16 Kurssin luentomateriaalit ovat kurssikotisivulla Moodlessa: https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=2234 Luentojen ohella käytetään teoksia Kaarlo Arffman, Kristinuskon historia sekä Simo Heininen & Markku Heikkilä, Suomen kirkkohistoria. Ne sisältävät teologin kirkkohistoriallisen yleissivistyksen. Molemmat voi hankkia kirkkohistorian osastolta kustantajan tarjoamaan edulliseen opiskelijan pakettihintaan. Näiden teosten hankkiminen on erittäin suositeltavaa. 2) Kirjalliset tehtävät a) Yhden liuskan tenttivastaus -tyyppinen kirjoitustehtävä b) Ykkösessee c) Kakkosessee
Kirjalliset tehtävien tekniset ohjeet ovat Moodlessa. Kirjoitustehtävien palauttaminen ja arviointi tapahtuu Moodle-kurssialueella, jonka otsikko on KH101 Kirkkohistorian perusopinnot I. Moodle-linkki, joka on myös perusopintojen Alma-sivulla: https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=2234. Opiskelijat rekisteröityvät kurssialueelle omilla, orientoivien opintojen yhteydessä saamillaan tunnuksilla. Tunnus on sama kuin esim. sähköpostissa. 3) Lopputentti (kolme suoritusmahdollisuutta) varsinainen lopputentti ke 20.4. klo 12 14 PII rästikertaus pe 20.5. klo 9-13 tiedekuntatentissä viimeinen suoritusmahdollisuus kesätentissä to 30.6.2011 klo 9-13. Kurssin suoritus muodostuu edellä mainitusta kolmesta kohdasta (luennot, kirjalliset tehtävät ja lopputentti). Kirjalliset tehtävät ovat paitsi kirjoitusviestinnän myös kurssin sisällöllistä suorittamista. Lopputentti on tavallista kevyempi, sillä siihen saa ottaa mukaan luentomuistiinpanot, jotka näin ollen kannattaa laatia huolellisesti, sekä tentittävistä kirjoista mahdollisesti laatimansa referaatit. Tentti arvostellaan asteikolla 0 5. Kokonaisarvosanassa tentin osuus on 50 %, ensimmäisen ja toisen esseen kummankin 25 %. Tentteihin ilmoittaudutaan WebOodissa (http://www.helsinki.fi/weboodi) Kyllikki Tiensuulle. Kurssin kirjallisten tehtävien tärkeät päivämäärät (myöhästymiset laskevat arvosanaa): Tekstinkäsittelyklinikat Viikon 4 alussa yliopistonlehtori Juha Meriläinen opastaa tekstinkäsittelyssä. Ilmoittautuminen sähköpostitse: juha.merilainen@helsinki.fi Yhden liuskan kirjoitustehtävä Palautetaan Moodleen 31.1.2011 klo 23.59 mennessä. Ykkösessee Esseen aiheita ideoidaan luennolla 10.2.2011. Luennolla on mukana myös kirjoitusviestinnän asiantuntija. Palautetaan Moodleen 21.2.2011 klo 23.59 mennessä. Vapaaehtoiset tekstipajat Helmikuussa 2011 voi saada ohjausta ykkösesseen kirjoittamiseen. Sovitaan erikseen sähköpostitse: juha.merilainen@helsinki.fi Kakkosessee Palautetaan Moodleen 8.4. klo 23.59 mennessä. Sekä kirkkohistorian yliopistonlehtorit että kirjoitusviestinnän asiantuntijat antavat palautteensa 9.5. mennessä. Opiskelija jättää saamansa palautteen mukaan muokatun version esseestään Moodleen 16.5. klo 23.59 mennessä. Opintojakso on suoritettava kokonaisuudessaan saman lukuvuoden aikana. Sen tulee olla suoritettuna, ennen kuin voi osallistua opintojakson KH102 opetukseen.
Teksti on teologin työkalu! Kirjallisten tehtävien laatimisessa yhdistyvät sekä kirkkohistoriallisen tiedon hankkiminen että sen esittäminen johdonmukaisesti hyvällä äidinkielellä. Kakkosesseellä suoritetaan myös kirkkohistorian osuus opintojaksosta YK70 Kirjoitusviestintä (1 op). YK70 Kirjoitusviestinnän tavoitteena on perehtyä tieteellisen, asiatyylisen tekstin keskeisiin piirteisiin (tekstin rakenne, juoni, loogisuus, sidosteisuus, tyyli, oikeakielisyys, kielitekniikka) harjoitella tieteelliseen kirjallisuuteen viittaamista ja kirjallisuusluettelon laatimista harjoittaa kirjoittamista prosessina ja harjaantua käyttämään kirjoittajan ohjeita ja apuvälineitä tutustua tieteellisen tekstin arvioinnin perusteisiin ja niiden soveltamiseen oppia hyödyntämään sekä vertaispalautetta että opettajien antamaa palautetta oppia ymmärtämään ero itsenäisesti tuotetun tekstin ja kopioidun eli plagioidun tekstin välillä. Ohjeita kirjoitusviestintää varten: Kielijelppi (http://www.kielijelppi.fi/tyokalupakki) Katariina Iisa & Hannu Oittinen & Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja. 6. painos. Helsinki: Yrityskirjat 2006. Kirsti Lonka & Pirkko Leino & Pirkko Karvonen & Irma Lonka, Taitava kirjoittaja. 5. painos. Palmeniasarja 13. Helsinki: Yliopistopaino 2006. Kirjalliset tehtävät a) Yhden liuskan tenttivastaus -tyyppisen kirjoitustehtävän tarkoitus on, että opiskelija oppii käyttämään valmista tekstisivupohjaa (https://alma.helsinki.fi/doclink/116500), jossa ohjeen mukainen fonttikoko, sivuasetukset yms. ovat valmiina. Sivupohjan käytön harjoitteleminen heti alkuvaiheessa säästää tulevaisuudessa vaivaa teknisten yksityiskohtien miettimiseltä, sillä samaa pohjaa käytetään seuraavissa esseissä, seminaariesitelmissä sekä myös kandidaatin ja pro gradu -tutkielmissa. opiskelija oppii laatimaan alaviitteen eli nootin ja kirjallisuusluetteloon tulevan tekstin. Ohjeet ovat Moodle-kurssialueella (https://moodle.helsinki.fi/course/view.php?id=2234) Kirjoitustehtävän aihe valitaan luentojakson osaan I Kristinuskon tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi liittyvistä henkilöistä, tapahtumista tai ilmiöistä. Teksti saa olla vain yhden liuskan mittainen, ja siinä tulee olla joka kappaleessa ohjeiden mukainen nootti eli alaviite sekä lopussa kirjallisuusluettelo. Apuna voi käyttää viittaustekniikan VITSI-harjoitussivustoa (http://www.helsinki.fi/teol/khl/vitsi/ kohdasta Kirjallisuus). Teksti tallennetaan rtf-muotoon (rich text format -tiedostotyyppi) ja palautetaan Moodleen viimeistään 31.1.2011 klo 23.59. Myöhästymisestä sakotetaan kurssin lopullisessa arvosanassa 0,5 pistettä. Yliopistonlehtori Juha Meriläinen tarkastaa työt ja arvioi ne asteikolla hyväksytty/hylätty. Arviointikriteerit käyvät ilmi kirjoitustehtävää varten annetuista ohjeista: 1. Valitse vanhan kirkon historiasta itseäsi kiinnostava kysymys. Rajaa aiheesi riittävän suppeaksi, sillä tilaa on sivupohjan asettamissa rajoissa vain yksi liuska. Älä aloita liian kaukaa. Pysy rajaamassasi asiassa. Pelkkä henkilönimi ei kelpaa otsikoksi, vaan on valittava jokin näkökulma päähenkilön elämään, esim. Markion kaanonin rakentajana tai Marcella kristityn naisen esikuvana tai Kristillisyys Pelagiuksen mukaan yms.
2. Jäsentele tekstisi ytimekkäiksi kappaleiksi. Älä ylitä yhden liuskan tilaa. Näin lyhyessä kirjoitelmassa ei tarvita väliotsikkoja. Varusta jokainen kappale alaviitteellä eli nootilla. Ei viitata koulukirjoihin, tietosanakirjoihin, Arffmanin teokseen eikä Internetiin. 3. Käytä hyvää asiatyyliä. Kirjoita kokonaisia, lyhyitä ja selviä lauseita. Vältä puhekieltä, vieraskielisiä ilmauksia, monimutkaisia kielikuvia ja tekotieteellistä tekstiä. Vältä jaarittelua ja toistoa. 4. Käytä mahdollisimman uutta tutkimuskirjallisuutta. Älä kopioi toisten tekstejä. Jos lainaat, lainaa erittäin lyhyesti ja käytä lainausmerkkejä. Kirkkohistoriallisissa töissä lainataan sanatarkasti yleensä vain alkuperäislähteitä mutta ei tutkimuksia eli kirjallisuutta. Niitä on lainaamisen sijasta tapana referoida. 5. Tarkista tekstisi: Onko se hallitusti etenevä kokonaisuus? Ovatko virkkeet ymmärrettäviä ja kelvollista suomea? Ovatko välimerkit kohdallaan? Noudattaako teksti annettuja ohjeita? 6. Huomaa, ettei tieteellinen teksti synny kokeneeltakaan tutkijalta ja kirjoittajalta yhdellä istumalla vaan vaatii korjailua ja muokkaamista. Usein on hyödyllistä lukea omaa tekstiään ääneen. Hanki myös opiskelijatovereilta tekstistäsi vertaispalautetta. Yhden liuskan kirjallisen tehtävän palauteluentojen ajankohdat ja salitiedot ovat ohessa. Opiskelija osallistuu yhdelle palauteluennolle. Osallistuminen on pakollista. Ilmoittautuminen tapahtuu KH101:n luennoilla.: ma 14.2.2011 10 12 Porthania PIII ti 14.2.2011 16 18 Porthania P674 ti 15.2.2011 13 15 Porthania P674 b) Ykkösessee Edellisen kirjoitustehtävän tulee olla hyväksytty ennen ykkösesseen palauttamista. Opiskelija valitsee itse ensimmäisen esseensä aiheen KH101-luentojen ja kirjojen jaksosta II Katolinen Eurooppa nousee johtoon tai III Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee. Jälleen on muistettava näkökulma. Tänä vuonna teema ei saa liittyä Franciscus Assisilaiseen, Ruotsin Pyhään Birgittaan, begiineihin eikä Martin Luhteriin. Minkä teeman valitsetkin, käytä mahdollisimman uutta tutkimuskirjallisuutta. Luennolla 10.2.2011 ideoidaan teemoja ja keskustellaan eri vaihtoehdoista. Kirjat ja luentorungot ovat hyvä pikaopas aiheen valinnassa. Kiinnostavia teemoja kannattaa hahmotella opiskelutovereiden kanssa jo etukäteen. Ideointiluennolla on mukana myös kirjoitusviestinnän asiantuntija. Ykkösessee laaditaan valmiille tekstisivupohjalle (https://alma.helsinki.fi/doclink/116500) kuten edellinen kirjoitustehtävä. Sen laajuus on 2 3 liuskaa. Älä siis valitse liian laajaa aihetta tyyliin Saksan reformaatio vaan rajaa ja vielä kerran rajaa. Pelkkä henkilönimi ei nytkään kelpaa. Etsi näkökulma. Voit käyttää väliotsikoita jäsentämään tekstiä. Muista myös kappalejako. Käytä kielenhuollossa apuna esimerkiksi Kielijelpissä olevaa Tekstintekijän työkalupakkia. Kirjallisuusviitteet ja kirjallisuusluettelo laaditaan annettujen ohjeiden mukaan. Apuna voi käyttää viittaustekniikan harjoitussivustoa VITSI (http://www.helsinki.fi/teol/khl/vitsi/ kohdasta Kirjallisuus). Koulukirjoihin, tietosanakirjoihin, Arffmanin teokseen, wikipediaan ja muuhun Internet-materiaaliin ei viitata. Essee tallennetaan rtf-muotoon (rich text format -tiedostotyyppi) ja palautetaan Moodleen viimeistään maanantaina 21.2.2011 klo 23.59. Myös ykkösesseen myöhästymisestä sakotetaan kurssin lopullisessa arvosanassa 0,5 pistettä. Opettaja arvostelee esseen asteikolla 0 5 ja antaa siitä kommentoivan palautteen Moodlessa. Helmikuussa 2011 voi saada ohjausta ykkösesseen kirjoittamiseen. Sovitaan erikseen sähköpostitse: juha.merilainen@helsinki.fi
c) Kakkosessee Perehdy ykkösesseestä saamaasi palautteeseen ja Kielijelpin Tekstintekijän työkalupakkiin ennen aloitusta. Kommentoiva palaute on tarkoitettu hyödynnettäväksi! Kakkosesseen aihe valitaan prof. Kaarlo Arffmanin luentojen alueelta. Teema ei saa liittyä Suomen herätysliikkeisiin eikä naispappeuteen, kansallissosialistiseen Saksaan, kirkkoon Neuvostoliitossa eikä valistukseen. Kakkosesseen laajuus on 3 4 liuskaa samoin asetuksin ja teknisin ohjein kuin ykkösessee. Opiskelija palauttaa esseen rtf-muotoon (rich text format -tiedostotyyppi) tallennettuna Moodleen viimeistään 8.4.2011 klo 23.59. Myöhästymisestä seuraavat samat sanktiot kuin edellä. Opiskelija saa palautteen sekä kirkkohistorian että kirjoitusviestinnän asiantuntijalta 9.5.2011 mennessä. Opiskelija jättää saamansa palautteen mukaan muokkaamansa version esseestään Moodleen 16.5.2011 klo 23.59 mennessä. Kirjoitusviestinnän ohjaajalla on mahdollisuus tutustua ykkösesseeseen kommentteineen sekä arvioida opiskelijan oppimisprosessia. Toisen esseen arvosana voi nousta pisteellä, jos selvää edistymistä on havaittavissa. Kirkkohistorian asiantuntija arvioi esseet asteikolla 0 5. Kaikissa kirjallisissa tehtävissä opiskelijoiden kannattaa käyttää hyväkseen vertaispalautetta: oppiminen tehostuu, kun opiskelijat lukevat ja kommentoivat toinen toistensa töitä sekä näin samalla harjaantuvat antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa palautetta. Mikä essee on? Essee-sanan pohjana on myöhäislatinan verbi exagiare, joka merkitsee punnita. Esseeksi kutsutaan erityyppisiä tekstejä. On kaunokirjallisia, usein subjektiivisia ja persoonallisia, vapaasti sommiteltuja taideesseitä, tutkielmaesseitä sekä kaunokirjallisen ja tieteellisen esityksen välimuotoja: pohdiskelevia ja älyllisiä kirjoituksia, joissa todellisuutta valotetaan monista eri näkökulmista tai yhdestä perustellusta näkökulmasta. Esseeksi kutsutaan myös proosamuotoista koevastausta, esimerkiksi tenttivastausta tai ylioppilasainetta. Kirkkohistorian peruskurssin esseet ovat luonteeltaan tutkielmaesseitä, jotka muistuttavat kysymyksenasettelultaan ja rakenteeltaan tieteellistä tutkielmaa. Niissä tulee noudattaa varsinaisen tutkimuksen kirjoittamisen muoto- ja rakennevaatimuksia: asiatyylillä kirjoitettuun tekstiin merkitään lähdeviitteet, ja teksti rakentuu aloitusosasta, käsittelystä ja lopetuksesta. Pyritään eroon pelkästä tapahtumien referoinnista ja tiedon toistamisesta. Tavoitteena on tiedon muokkaaminen ja esittäminen niin, että teksti palvelee valittua näkökulmaa. Pohditaan ajallisia (ns. geneettisiä) yhteyksiä, syitä, seurauksia, vaikutuksia ja merkitystä. Yksi mahdollisuus on vertailla kahden eri tutkimuksen antamaa kuvaa samasta ilmiöstä. Historiallisissa teemoissa on kuitenkin varottava subjektiivisten mielipiteiden esittämistä ja menneisyyden arvioimista kirjoittajan oman ajan lähtökohdista. Kaikkia historiallisia ilmiöitä on pyrittävä ymmärtämään osana niiden omaa aikaa. Esseen laatiminen, rakenne ja muoto. Arvioinnin kriteerit, erityisesti kohdat 3. 9. 1. Essee ei valmistu yhdellä kirjoittamalla: sen kirjoittaminen on prosessi, joka vaatii lukemista, ajattelua, suunnittelua, muokkausta ja uudelleenkirjoittamista. 2. Kertaa kaikki kirjoitustehtävästä annetut ohjeet, loppuvaiheessa erityisen tarkasti kaikki jo laatimistasi esseistä saamasi palaute. 3. Suunnittele ensin esseen rakenne: lukijaa houkutteleva aloitus, loogisesti aihetta kehittelevät sisältökappaleet ja kokoava lopetus. 4. Esitä joka kappaleessa vain yksi perusajatus, jota tuet perusteluin ja esimerkein. 5. Käytä myös väliotsikoita. Noudata pituusvaatimusta. 6. Käytä säästeliäästi ajatusviivaa, puolipistettä ja huutomerkkiä.
7. Tarkista lähdeviitteet, tekstin asettelu ja esseen kieliasu, esim. pilkut, yhdyssanat, isot ja pienet kirjaimet, lyöntivirheet, tekstinkäsittelykömmähdykset yms. 8. Mieti lopuksi, voisiko tekstiä vielä tiivistää, sillä tiivis teksti on parempi ja puhuttelevampi kuin jaaritteleva. 9. Tarkastele esseetä kokonaisuutena: Vastaako essee otsikkoasi, entä vastaavatko väliotsikot kyseisen tekstinosan sisältöä? Onko esseesi hallitusti etenevä kokonaisuus? Ovatko virkkeet ymmärrettäviä ja kelvollista suomea? Ovatko välimerkit kohdallaan? Noudattaako teksti asettelusta annettuja ohjeita? 10. Muista vertaispalautteen hyödyllisyys. Käytä sitä, ennen kuin palautat esseesi arvioitavaksi. Kokeneetkin kirjoittajat pyytävät kollegoilta palautetta teksteistään. Kirkkohistorian esseen kirjoittajan kompastuskiviä Aihe on liian laaja, ja esitys alkaa liian kaukaa tai harhautuu historiallisen teeman arvioimiseksi nykyajan näkökulmasta. Teksti on pelkkää referointia. Näkökulma tai teema puuttuu. Ajattelu auttaa aina. Tekstin rakenne on heikko, teksti poukkoilee sinne tänne ja kokonaisuus jää hahmottomaksi. Tekstin ydin on kateissa, eivätkä kappaleet muodosta ehjää kokonaisuutta. Kieli on vaikeaselkoista ja virheellistä, eikä tekstiä ole viimeistelty. Tekstissä on turhaa toistoa tai jaarittelua. Kirjoittaja rikkoo tieteen etiikan sääntöjä plagioimalla eli kopioimalla toisten tekstejä. Kirjoittaja käyttää vanhentunutta tutkimuskirjallisuutta. Tieteellisen ja asiakirjoittamisen taito on tärkeä osa teologin asiantuntijuutta. Sitä kannattaa harjoitella. Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla ja palautetta hyödyntämällä.