Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 Kokousaika 16:00-17:19 Kokouspaikka Paavo Nurmen kuja 1 C, 5.kerros Läsnä Jäsenet Välimäki, Heta puheenjohtaja Karu, Heikki varapuheenjohtaja Hiidenuhma-Valtonen, Paula Lampela, Seppo saapui 16:29, poissa: 105, 106, 107, 108, 109, 110, 111, 112 Marno, Juuso Virkkunen, Heikki poissa: 114 Välikangas, Arto saapui 16:19, poissa: 105, 106, 107, 108, 109 Muut Fröberg, Stefan Huurre, Petteri Rauramo, Anssi Saarinen, Turo Aapro, Simo Knus, Ulla Leinonen, Markku Salaterä, Antti Korhonen, Timo Tapani Haverinen, Hannele osastopäällikkö osastopäällikkö poissa: 114 liikuntajohtaja osastopäällikkö talouspäällikkö yhteyspäällikkö tietotekniikkapäällikkö suunnittelupäällikkö vs. osastopäällikkö vs. osastopäällikkö
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 Asia 105 LJ/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 106 LJ/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 107 LJ/3 Ilmoitusasiat 108 LJ/4 Lausunto kaupunginhallitukselle Lilli Autin talousarvioaloitteesta penkkien lisäämiseksi eri puolille kaupunkia 109 LJ/5 Lausunto kaupunginhallitukselle Pekka Saarnion ym. talousarvioaloitteesta liikuntaseurojen tuen lisäämisestä 110 LJ/6 Lausunto kaupunginhallitukselle Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta jääclearingtoiminnan tuen lisäämisestä 111 LJ/7 Lausunto kaupunginhallitukselle Antti Valppaan ym. talousarvioaloitteesta nuorten purjehdusharrastuksen tukemisesta 112 LJ/8 Lausunto kaupunginhallitukselle Tea Vikstedtin talousarvioaloitteesta Malmin Talttatien urheiluhallin määrärahasta 113 LJ/9 Lausunto kaupunginhallitukselle Sanna Vesikansan talousarvioaloitteesta Pirkkolan ulkoilupuiston viihtyvyyden parantamisesta 114 LJ/10 Liikuntatoimen laitos- ja säätiöavustukset vuodeksi 2013 - hakemukset toiminta-avustuksen myöntämiseksi ja kaupunginhallitukselle hakemuksista annettavat lausunnot 115 LJ/11 Liikuntatoimen talousarvioehdotus vuodeksi 2013 ja taloussuunnitelmaehdotus vuosiksi 2013-2015 116 LJ/12 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvien rakennustöiden tilaaminen sopimuskaudelle 1.6.2012-31.5.2014 117 LJ/13 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien työkoneiden tilaaminen sopimuskaudella 1.6.2012-31.5.2014 118 LJ/14 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvien putkitöiden tilaaminen sopimuskaudella 1.6.2012-31.5.2014 119 LJ/15 Liikuntaviraston kiinteistöjen ja ulkoilualueiden rakentamiseen sekä kunnossapitoon liittyvien sähkötöiden tilaaminen sopimuskaudella
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 1.6.2012-31.5.2014 120 LIOS/1 Seija Muurisen ym. valtuustoaloite hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän perustamisesta 121 Pj/1 Liikuntavirastossa tehtyjen päätösten ottaminen lautakunnan käsiteltäväksi 122 LJ/16 Viraston tiedotuksia
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 1 (73) LJ/1 105 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Juuso Marnon ja Paula Hiidenuhma-Valtosen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Juuso Marnon (varalla Seppo Lampela) ja Paula Hiidenuhma-Valtosen (varalla Heikki Virkkunen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 2 (73) LJ/2 106 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. liikuntajohtaja Anssi Rauramo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 3 (73) LJ/3 107 Ilmoitusasiat Päätös Lautakunta päätti merkitä kaupunginvaltuuston päätökset ja niihin liittyvät päätösten täytäntöönpanopäätökset sekä kaupunginvaltuuston kokouksen 25.4.2012, numero 8-2012 asian 6 sekä kokouksen 9.5.2012, numero 9-2012 asioiden 6, 8 ja 9 kohdalla tehdyt päätökset tiedoksi. liikuntajohtaja Anssi Rauramo Päätösehdotus Lautakunta päättänee merkitä kaupunginvaltuuston päätökset ja niihin liittyvät päätösten täytäntöönpanopäätökset sekä kaupunginvaltuuston kokouksen 25.4.2012, numero 8-2012 asian 6 sekä kokouksen 9.5.2012, numero 9-2012 asioiden 6, 8 ja 9 kohdalla tehdyt päätökset tiedoksi. Liikuntalautakunnalle on lähetetty kaupunginvaltuuston päätöksiä ja niihin liittyviä täytäntöönpanopäätöksiä tiedoksi seuraavasti: 3.1 KVSTO 25.4.2012/8-2012, 92, asia 6 Kaupunginhallitus 2.5.2012, 538 : päätösten täytäntöönpano. KAUPUNGINHALLITUKSEN VARAJÄSENEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN KONSERNIJAOSTON JÄSENEN VALINTA. HEL 2012-004136 T 00 00 02 Kaupunginvaltuusto päätti 1. myöntää Sanna Hellströmille vapautuksen kaupunginhallituksen varajäsenen sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston jäsenenluottamustoimista 1.6.2012 alkaen 2. valita Mari Holopaisen Elina Moision uudeksi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 4 (73) LJ/3 henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunginhallitukseen 1.6.2012 alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi 3. valita Annika Anderssonin uudeksi jäseneksi kaupunginhallituksen konsernijaostoon 1.6.2012 alkaen vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Kaupunginvaltuusto päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. 3.2 KVSTO 9.5.2012/9-2012, 105, asia 3 Kaupunginhallitus 14.5.2012, 587 : päätösten täytäntöönpano. LAINAN MYÖNTÄMINEN TAPANILAN URHEILUTALOSÄÄTIÖLLE. HEL 2011-010486 T 02 05 03 00 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti myöntää Tapanilan Urheilutalosäätiölle 408 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Tapanilan Urheilukeskuksen liikunta- ja pysäköintitilojen rakentamisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin: Laina-aika: Lainan korko: Lainan vakuus: Laina on maksettava takaisin 15 vuoden kuluessa kuitenkin siten, että ensimmäinen vuosi on lyhennyksistä vapaa. Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen. Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi omistamaansa kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden. Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 5 (73) LJ/3 3.3 KVSTO 9.5.2012/9-2012, 110, asia 8 Kaupunginhallitus 14.5.2012, 587 : päätösten täytäntöönpano. HAAGAN KORTTELEIDEN 29005-29008, TONTTIEN 29009/1-4, KORTTELEIDEN 29012-29014 YM. ALUEIDEN (ISONNEVAN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11938). HEL 2011-007019 T 10 03 03 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro 29005 29008, korttelin nro 29009 tonttien nro 1 4, kortteleiden nro 29012 29014, korttelin nro 29026 tontin nro 7, korttelin nro 29075 tonttien nro 1 ja 4 9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, 29091 ja 29093 29096, korttelin nro 29100 tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.12.2009 päivätyn ja 7.4.2011 ja 28.2.2012 muutetun piirustuksen nro 11938 mukaisena. Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten kaava-alueelle rakennettavat liikuntapaikat voidaan toteuttaa kiireellisesti. (Arto Bryggare) 3.4 KVSTO 9.5.2012/9-2012, 111, asia 9 Kaupunginhallitus 14.5.2012, 587 : päätösten täytäntöönpano. VARTIOKYLÄN, MELLUNKYLÄN JA VUOSAAREN KAUPUNGINOSIEN ERÄIDEN ALUEIDEN (TANKOVAINION - BROÄNDAN ALUE) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 12008). HEL 2011-001581 T 10 03 03 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) virkistys-, liikenne- ja erityisalueiden, 47. kaupunginosan (Mellunkylä, Mellunmäki) korttelin nro 47260 tontin nro 5, kortteleiden nro 47261 ja 47265 sekä virkistys-, liikenne-, katu- ja erityisalueiden ja 54. kaupunginosan (Vuosaari, Keski-Vuosaari) katu- ja puistoalueiden sekä
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 6 (73) LJ/3 kaupunginosan rajan (muodostuvat uudet korttelit nro 47360-47375) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.11.2010 päivätyn ja 31.1.2012 muutetun piirustuksen nro 12008 (osat 1 ja 2) mukaisena. liikuntajohtaja Anssi Rauramo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 7 (73) LJ/4 108 Lausunto kaupunginhallitukselle Lilli Autin talousarvioaloitteesta penkkien lisäämiseksi eri puolille kaupunkia HEL 2012-004330 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuutettu Autin ajatus penkkien lisäämisestä vanhusten ja kaikenikäisten liikuntarajoitteisten omatoimisen liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksien lisäämiseksi on kannatettava. Liikuntatoimi on eri yhteyksissä asentanut penkkejä ja muita eri ikäisten liikkumismahdollisuuksia lisääviä laitteita hallitsemilleen alueille. Keskuspuistoon on suunniteltu omat kalustetyyppinsä ja niitä on asennettu eri puolille sen alueita sekä jossakin määrin muuallekin. Liikuntavirasto rakennuttaa vuosittain myös lähiliikuntapaikkoja, joihin sijoitetaan laadukkaita omatoimiseen kuntoiluun soveltuvia laitteita ja penkkejä. Näitä kohteita on eri puolilla kaupunkia ja vuosittain niitä toteutetaan määrärahojen sallimissa puitteissa lisää. Liikuntatoimen uimarannoille on myös sijoitettu penkkejä istumista ja levähtämistä varten. Ulkoliikunta-alueille on myös viime vuosina lisätty penkkejä, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja helposti siirrettäviä talvikunnossapitoa ajatellen. Rakennusvirasto vastaa suurimmasta osasta yleisiä alueita ja sen vastuulle kuuluu niiden kalustaminen. Liikuntavirasto toimii rakennusviraston kanssa yhteistyössä sille kuuluvia alueita ja liikuntapuistoja suunniteltaessa. Useilla alueilla hallintokunnat toimivat rinta rinnan, mikä edellyttää yhteistoimintaa myös kalusteiden suunnittelussa. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: 310 87785 Päätösehdotus päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Valtuutettu Autin ajatus penkkien lisäämisestä vanhusten ja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 8 (73) LJ/4 kaikenikäisten liikuntarajoitteisten omatoimisen liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksien lisäämiseksi on kannatettava. Liikuntatoimi on eri yhteyksissä asentanut penkkejä ja muita eri ikäisten liikkumismahdollisuuksia lisääviä laitteita hallitsemilleen alueille. Keskuspuistoon on suunniteltu omat kalustetyyppinsä ja niitä on asennettu eri puolille sen alueita sekä jossakin määrin muuallekin. Liikuntavirasto rakennuttaa vuosittain myös lähiliikuntapaikkoja, joihin sijoitetaan laadukkaita omatoimiseen kuntoiluun soveltuvia laitteita ja penkkejä. Näitä kohteita on eri puolilla kaupunkia ja vuosittain niitä toteutetaan määrärahojen sallimissa puitteissa lisää. Liikuntatoimen uimarannoille on myös sijoitettu penkkejä istumista ja levähtämistä varten. Ulkoliikunta-alueille on myös viime vuosina lisätty penkkejä, jotka ovat mahdollisimman kestäviä ja helposti siirrettäviä talvikunnossapitoa ajatellen. Rakennusvirasto vastaa suurimmasta osasta yleisiä alueita ja sen vastuulle kuuluu niiden kalustaminen. Liikuntavirasto toimii rakennusviraston kanssa yhteistyössä sille kuuluvia alueita ja liikuntapuistoja suunniteltaessa. Useilla alueilla hallintokunnat toimivat rinta rinnan, mikä edellyttää yhteistoimintaa myös kalusteiden suunnittelussa. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Asko Rahikainen, hankesuunnittelija, puhelin: 310 87785 Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta 15.05.2012 268 HEL 2012-004330 T 00 00 03 Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Ajatuksena penkkien lisääminen vanhusten ja kaikenikäisten liikuntarajoitteisten omatoimisen liikkumisen ja virkistäytymisen mahdollisuuksien parantamiseksi on kannatettava. Rakennusviraston käyttötalousraami vuodelle 2013 on kuitenkin tiukka: ylläpitoon osoitetut määrärahat eivät lisäänny nykytasosta, eikä aloitteessa esitettyä 2013 talousarvioon varataan riittävät määrärahat, jotta eri puolille kaupunkia saadaan riittävästi penkkejä, voida toteuttaa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 9 (73) LJ/4 täysimääräisesti. Penkkien lisäämiseksi nykytasosta ei ole osoitettavissa riittävää lisärahoitusta käyttötalousraamin puitteissa. Rakennusvirasto jatkaa nykykäytäntöjä ja penkkien lisäämisessä nykytasoa. Penkkimalleina käytetään mahdollisimman kestäviä kaupunkikalustelinjauksessa suositeltuja materiaaleja ja malleja. Uusien kiintopenkkien sijoittelussa otetaan huomioon erityisesti ylläpidon vaatimukset talvihoito- ja puhtaanapitokaluston vaatima tila. Penkkien riittävyyttä ja sijaintia tarkastellaan verkostoina. Tarkastelussa huomioidaan alueiden väestörakenne. Vanhukset ja muut erityisryhmät otetaan huomioon mahdollisimman hyvin. Irtopenkkien sijoittelulla täydennetään tasapuolisesti kiintopenkeistä muodostunutta penkkiverkostoa, ja irtopenkkien sijoittelussa huomioidaan käyttäjiltä saatu palaute. Ylläpidossa keskitytään olevan penkkiverkoston (yli 7000 penkkiä tai muuta istumiseen tarkoitettua kalustetta) käyttökelpoisena pitämiseen ja kunnostamiseen määrärahojen puitteissa. Kaikkien käytöstä poistuvien penkkien tilalle ei välttämättä ole tarpeen asentaa uutta. Vastaavasti uusia yksittäisiä penkkejä voidaan asentaa, mikäli se saadun palautteen ja verkoston riittävyyden kannalta katsotaan erittäin tarpeelliseksi. Lisätiedot osastopäällikkö Osmo Torvinen Ritva Keko, laatuvastaava, puhelin: 310 38403 ritva.keko(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 10 (73) LJ/5 109 Lausunto kaupunginhallitukselle Pekka Saarnion ym. talousarvioaloitteesta liikuntaseurojen tuen lisäämisestä HEL 2012-004340 T 00 00 03 Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntavirasto tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain 6,5 miljoonan euron määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilaa käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksusta, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on pysynyt samalla tasolla, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat ovat lisääntyneet ja kallistuneet. Valtuutettu Saarnio toteaa aivan oikeutetusti, ettei tuki ole tasapuolinen. Liikuntaviraston uuden strategian yksi keskeisempiä tavoitteita on liikuntaseurojen avustusjärjestelmän uudistaminen. Yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.4.2012 osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole osoitettu lisämäärärahaa, millä nuorten harrastamisen olosuhdekustannuksia voitaisiin tasata. Liikuntavirasto ei myöskään voi vaikuttaa seurojen osallistumismaksuihin. Kaupunginvaltuusto on ohjannut erillismäärärahaa muille virastoille syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jota liikuntavirasto toivoo ohjattavan myös liikuntatoimintaan. liikuntajohtaja Anssi Rauramo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 11 (73) LJ/5 Lisätiedot Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: 310 87439 Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747 Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntavirasto tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain 6,5 miljoonan euron määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilaa käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksusta, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on pysynyt samalla tasolla, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat ovat lisääntyneet ja kallistuneet. Valtuutettu Saarnio toteaa aivan oikeutetusti, ettei tuki ole tasapuolinen. Liikuntaviraston uuden strategian yksi keskeisempiä tavoitteita on liikuntaseurojen avustusjärjestelmän uudistaminen. Yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.4.2012 osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole osoitettu lisämäärärahaa, millä nuorten harrastamisen olosuhdekustannuksia voitaisiin tasata. Liikuntavirasto ei myöskään voi vaikuttaa seurojen osallistumismaksuihin. Kaupunginvaltuusto on ohjannut erillismäärärahaa muille virastoille syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jota liikuntavirasto toivoo ohjattavan myös liikuntatoimintaan. Tiivistelmä Liikuntavirastoon on saapunut 14.3.2012 mm. valtuutettu Pekka Saarnion allekirjoittama talousarvioaloite liikuntaseurojen määrärahojen lisäämisestä. Kirje liitteenä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 12 (73) LJ/5 esittää että kaupunginhallitukselle annettaisiin ehdotuksen mukainen lausunto. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: 310 87439 Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 13 (73) LJ/6 110 Lausunto kaupunginhallitukselle Harry Bogomoloffin talousarvioaloitteesta jääclearingtoiminnan tuen lisäämisestä HEL 2012-004322 T 00 00 03 Päätös Käsittely Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle asiasta seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain järjestöavustuksen määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilan käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksuista, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on vuosittain laskenut, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat jääurheilulle ovat lisääntyneet. Kuten valtuutettu Bogomoloff toteaa, vuonna 2009 jääurheilun clearingmaksut olivat noin 50-55 euroa. Vuonna 2010 clearingmaksut nousivat Salmisaaren jäähallin myötä n. 60-65 euroon ja Vuosaaren jäähallin myötä ovat clearingmaksut nousseet noin 70 euroon/käyttötunti. Liikuntaviraston tuki nuorten jääurheilulle on kuitenkin pysynyt ennallaan. Valtuutettu Bogomoloffin ehdotus liikuntatilojen tuetun käytön määrärahan korotuksesta on hyvä ja oikeansuuntainen, mutta sen on oltava lajineutraali. Uuden avustusjärjestelmän yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Liikuntatoimi ei ole varautunut talousarviota laatiessa siihen, että liikuntajärjestöjen avustusmäärärahaa kasvatettaisiin, koska liikuntatoimelle ei ole osoitettu lisämäärärahaa liikuntajärjestöjen tukemiseen. Välikangas saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 16.19.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 14 (73) LJ/6 Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747 Liitteet 1 HEL 2012-004322 Bogomoloff Harry talousarvioaloite 14.3.2012 asia 14 Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle asiasta seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain järjestöavustuksen määrärahan ja liikuntaviraston liikuntatilojen maksuttoman käytön muodossa. Liikuntatilojen tuetussa käytössä liikuntavirasto maksaa seuroille lajikohtaisen tuntikorvauksen. Tuki määräytyy tilan käyttötarkoituksen mukaan. Tuen ja varsinaisen tuntihinnan erotuksen maksaa tilan käyttävä seura. Liikuntavirasto ei voi päättää näiden tilojen käytöstä tai maksuista, vaan niistä päättää tilan omistaja. Kaupungin liikuntatoimelle talousarviossa osoitettu määräraha liikunnan järjestötoiminnan tukemiseen on vuosittain laskenut, kun taas vastaavasti tuetun käytön tilat jääurheilulle ovat lisääntyneet. Kuten valtuutettu Bogomoloff toteaa, vuonna 2009 jääurheilun clearingmaksut olivat noin 50-55 euroa. Vuonna 2010 clearingmaksut nousivat Salmisaaren jäähallin myötä n. 60-65 euroon ja Vuosaaren jäähallin myötä ovat clearingmaksut nousseet noin 70 euroon/käyttötunti. Liikuntaviraston tuki nuorten jääurheilulle on kuitenkin pysynyt ennallaan. Valtuutettu Bogomoloffin ehdotus liikuntatilojen tuetun käytön määrärahan korotuksesta on hyvä ja oikeansuuntainen, mutta sen on oltava lajineutraali. Uuden avustusjärjestelmän yksi keskeisimmistä kehittämistarpeista on nykyisten määrärahojen tasapuolisempi kohdentuminen eri käyttäjäryhmille lajista ja sen kustannuksista riippumatta. Liikuntatoimi ei ole varautunut talousarviota laatiessa siihen, että liikuntajärjestöjen avustusmäärärahaa kasvatettaisiin, koska liikuntatoimelle ei ole osoitettu lisämäärärahaa liikuntajärjestöjen tukemiseen.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 15 (73) LJ/6 Tiivistelmä Liikuntavirastoon on saapunut 14.3.2012 valtuutettu Bogomoloffin talousarvioaloite tuetun käytön määrärahojen korottamisesta niin, että jääclearing-tuntien hintaa voidaan laskea 40 euron tasolle. Kirje liitteenä. esittää, että kaupunginhallitukselle annettaisiin ehdotuksen mukainen lausunto. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747 Liitteet 1 HEL 2012-004322 Bogomoloff Harry talousarvioaloite 14.3.2012 asia 14 Tiedoksi Kaupunginhallitus Hallintokeskus
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 16 (73) LJ/7 111 Lausunto kaupunginhallitukselle Antti Valppaan ym. talousarvioaloitteesta nuorten purjehdusharrastuksen tukemisesta HEL 2012-004344 T 00 00 03 Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain noin 6,5 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu toiminta- ja vuokraavustuksiin sekä tuetun käytön toimintaan. Lisäksi liikuntaviraston omissa tiloissa seurojen toiminta on maksutonta. Vuosittain liikuntatoimen avustuksen piirissä on noin 400 järjestöä, joissa toimii yhteensä n. 100 000 aktiivista harrastajaa ja noin puolet heistä on junioreita. Vuonna 2011 avustettavuuden piirissä oli 13 veneilyseuraa. Näissä seuroissa toimi yhteensä 2292 helsinkiläistä aktiiviharrastajaa joista 416 oli junioreita. Toiminta-avustusta nämä seurat saivat yhteensä 18 338 euroa. Liikuntaviraston liikunnanohjausosasto on vuosia järjestänyt kesäisin yhteistyössä Merenkävijät ry:n kanssa purjehduskursseja 8 15 - vuotiaille lapsille ja nuorille. Liikuntavirasto korvaa purjehdusseuralle ohjaajakulut, jotta kurssien hinta voidaan pitää alhaisena ja mahdollisimman moni helsinkiläinen lapsi voi osallistua kursseille. Viikon purjehduskurssin hinta on tänä kesänä (v. 2012) 23 euroa. Tulevan liikuntastrategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on uudistaa avustusjärjestelmää. Uudistuksen keskeinen tavoite on tasapuolistaa järjestöjen ja eri lajien tuet. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.4.2012 osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole ohjattu ylimääräistä määrärahaa, millä nuorten purjehdustoimintaa voisi tukea ja tällainen yhden lajin tukijärjestelmä ei myöskään ole tasapuolinen lajien kesken. liikuntajohtaja Anssi Rauramo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 17 (73) LJ/7 Lisätiedot Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747 Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: 310 87439 Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Liikuntatoimi tukee helsinkiläisten liikuntaseurojen toimintaa vuosittain noin 6,5 miljoonalla eurolla. Tuki jakautuu toiminta- ja vuokraavustuksiin sekä tuetun käytön toimintaan. Lisäksi liikuntaviraston omissa tiloissa seurojen toiminta on maksutonta. Vuosittain liikuntatoimen avustuksen piirissä on noin 400 järjestöä, joissa toimii yhteensä n. 100 000 aktiivista harrastajaa ja noin puolet heistä on junioreita. Vuonna 2011 avustettavuuden piirissä oli 13 veneilyseuraa. Näissä seuroissa toimi yhteensä 2292 helsinkiläistä aktiiviharrastajaa joista 416 oli junioreita. Toiminta-avustusta nämä seurat saivat yhteensä 18 338 euroa. Liikuntaviraston liikunnanohjausosasto on vuosia järjestänyt kesäisin yhteistyössä Merenkävijät ry:n kanssa purjehduskursseja 8 15 - vuotiaille lapsille ja nuorille. Liikuntavirasto korvaa purjehdusseuralle ohjaajakulut, jotta kurssien hinta voidaan pitää alhaisena ja mahdollisimman moni helsinkiläinen lapsi voi osallistua kursseille. Viikon purjehduskurssin hinta on tänä kesänä (v. 2012) 23 euroa. Tulevan liikuntastrategian yksi keskeisimmistä tavoitteista on uudistaa avustusjärjestelmää. Uudistuksen keskeinen tavoite on tasapuolistaa järjestöjen ja eri lajien tuet. Helsingin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 11.4.2012 osoittanut 10 miljoonan erillismäärärahan nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin. Määräraha kohdistettiin muun muassa siihen, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjattaisiin koulutus- tai jatkopaikkaan ja että ammatillista koulutusta lisätään. Liikuntatoimen budjettiin ei ole ohjattu ylimääräistä määrärahaa, millä nuorten purjehdustoimintaa voisi tukea ja tällainen yhden lajin tukijärjestelmä ei myöskään ole tasapuolinen lajien kesken. Tiivistelmä Liikuntavirastoon on saapunut 14.3.2012 valtuutettu Antti Valppaan allekirjoittama talousarvioaloite nuorten purjehdusharrastuksen tukemiseen. Kirje liitteenä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 18 (73) LJ/7 esittää että kaupunginhallitukselle annettaisiin ehdotuksen mukainen lausunto. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Ulla Knus, yhteyspäällikkö, puhelin: 310 87747 Ritva Oljakka, yhteyssihteeri, puhelin: 310 87439 Oheismateriaali 1 HEL 2012-004344 Valpas Antti talousarvioaloite 14.3.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 19 (73) LJ/8 112 Lausunto kaupunginhallitukselle Tea Vikstedtin talousarvioaloitteesta Malmin Talttatien urheiluhallin määrärahasta HEL 2012-003454 T 00 00 03 Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Malmin Talttatiellä on yksi liikuntapaikkarakentamiseen kaavoitettu rakentamatta oleva tontti. Sille voi rakentaa enintään 12 800 kerrosneliömetrin suuruisen liikuntaa ja sitä palvelevia tiloja sisältävän rakennuksen. Liikuntatoimella ei ole ollut omia suunnitelmia tontin hyödyntämiseksi. Velodrome & Sports Arena Finland - niminen sisähallihanke on käynnistynyt vuonna 2008. Hankkeen taustalla ovat Suomen Pyöräilyunioni, Suomen Käsipalloliitto ja Suomen Salibandyliitto. Tavoitteena on toteuttaa sisäliikuntahalli, joka pitäisi sisällään kansainväliset mitat täyttävän pyöräilyn sisävelodromin ja sisäpalloilutilat (käsipallo ja salibandy). Lisäksi halliin on suunniteltu tiloja mm. kori-, lento- ja sulkapallolle sekä kunto- ja painisali tarvittavine oheistiloineen. Hallissa on 900 hengen kiinteä katsomo, joka on laajennettavissa irtokatsomoilla 2 500-3 000 katsojalle. Tämä noin 12 000 kerrosneliömetrin halli on suunniteltu toteutettavaksi Talttatien tontille. Olympiakomitea on listannut Malmin sisävelodromin vuonna 2009 huippu-urheilun kannalta 4. merkittävimmäksi valtakunnalliseksi rakennushankkeeksi vuosina 2010-2014. Hallin vuosittaiseksi kävijämääräksi on arvioitu lähes 300 000 käyttäjää. Sisähallin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 12 000 000 euroa. Esitetty hallin rahoitussuunnitelma pohjautuu suurelta osin rahoitusavustusten varaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki). Hallin käyttötalous on hanke-esittelyssä kuvattu aika yleisellä tasolla. Liikuntatoimen vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2013-2015 ei ole varauduttu tukemaan hallin rakentamista tai sen toimintaa. liikuntajohtaja Anssi Rauramo
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 20 (73) LJ/8 Lisätiedot Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812 Petteri Huurre, osastopäällikkö, puhelin: 310 87791 Liitteet 1 HEL 2012-003454 Vikstedt Tea talousarvioaloite Kvsto 29.2.2012 asia 27 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Malmin Talttatiellä on yksi liikuntapaikkarakentamiseen kaavoitettu rakentamatta oleva tontti. Sille voi rakentaa enintään 12 800 kerrosneliömetrin suuruisen liikuntaa ja sitä palvelevia tiloja sisältävän rakennuksen. Liikuntatoimella ei ole ollut omia suunnitelmia tontin hyödyntämiseksi. Velodrome & Sports Arena Finland - niminen sisähallihanke on käynnistynyt vuonna 2008. Hankkeen taustalla ovat Suomen Pyöräilyunioni, Suomen Käsipalloliitto ja Suomen Salibandyliitto. Tavoitteena on toteuttaa sisäliikuntahalli, joka pitäisi sisällään kansainväliset mitat täyttävän pyöräilyn sisävelodromin ja sisäpalloilutilat (käsipallo ja salibandy). Lisäksi halliin on suunniteltu tiloja mm. kori-, lento- ja sulkapallolle sekä kunto- ja painisali tarvittavine oheistiloineen. Hallissa on 900 hengen kiinteä katsomo, joka on laajennettavissa irtokatsomoilla 2 500-3 000 katsojalle. Tämä noin 12 000 kerrosneliömetrin halli on suunniteltu toteutettavaksi Talttatien tontille. Olympiakomitea on listannut Malmin sisävelodromin vuonna 2009 huippu-urheilun kannalta 4. merkittävimmäksi valtakunnalliseksi rakennushankkeeksi vuosina 2010-2014. Hallin vuosittaiseksi kävijämääräksi on arvioitu lähes 300 000 käyttäjää. Sisähallin rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 12 000 000 euroa. Esitetty hallin rahoitussuunnitelma pohjautuu suurelta osin rahoitusavustusten varaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki). Hallin käyttötalous on hanke-esittelyssä kuvattu aika yleisellä tasolla.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 21 (73) LJ/8 Liikuntatoimen vuoden 2013 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2013-2015 ei ole varauduttu tukemaan hallin rakentamista tai sen toimintaa. esittää, että lautakunta päättäisi antaa kaupunginhallitukselle oheisen ehdotuksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812 Petteri Huurre, osastopäällikkö, puhelin: 310 87791 Liitteet 1 HEL 2012-003454 Vikstedt Tea talousarvioaloite Kvsto 29.2.2012 asia 27 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 22 (73) LJ/9 113 Lausunto kaupunginhallitukselle Sanna Vesikansan talousarvioaloitteesta Pirkkolan ulkoilupuiston viihtyvyyden parantamisesta HEL 2012-003469 T 00 00 03 Päätös Käsittely Lautakunta päätti antaa kaupunginhallituksen seuraavan lausunnon: Pirkkolan liikuntapuisto on olennainen osa Helsingin Keskuspuistoa, jonne sijoittuvat liikuntapuiston rakennukset palloilu- ja urheilukenttineen ja ulkoilureitteineen. Metsämaastoisen liikuntapuiston pinta-ala on 66 hehtaaria. Funktionalismia edustava vuonna 1968 valmistunut Pirkkolan uima- ja palloiluhalli oli lähtölaukaus liikuntapuistojen kehittämisessä, joka oli 1960-luvulta lähtien keskeisestä Helsingin liikuntapaikkarakentamisessa. Pirkkolan liikuntapuisto on toteutettu arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirenin ehdotuksen pohjalta. Liikuntapuistossa käy noin 800 000 kävijää vuosittain. Uimaplotin kävijämäärä on noin 30 000 / vuosi. Plotin kunnostamisesta ja uudistamisesta on laadittu suunnitelma, joka on valmistunut kesäkuussa 2011. Liikuntatoimen vuoden 2012 talousarvioarviossa on varattu 1 000 000 euroa lähiliikuntapaikkojen kunnostamiseen. Tästä summasta on osa varattu Plotin kunnostamiseen uimakauden 2012 jälkeen. Näillä rahoilla on suunnitelman mukaisesti tarkoitus kunnostaa leikkivälineitä, valaisimia sekä parantaa yleistä viihtyvyyttä. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Plotin kioski on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle. Sopimuksen mukaisesti yrittäjä saa itse päättää kioskin aukioloajoista. Nykyisen yrittäjän vuokrasopimus päättyy 31.7.2012. Tulevassa sopimuksessa on aukioloaikoihin kiinnitetty huomiota aikaisempaa enemmän jo tarjouskilpailun tarjouspyyntöä tehtäessä. Alueen metsiä hoitaa rakennusvirasto. Lampela saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 16.29.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 23 (73) LJ/9 liikuntajohtaja Anssi Rauramo Lisätiedot Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812 Liitteet 1 HEL 2012-003469 Vesikansa Sanna talousarvioaloite Kvsto 29.2.2012 asia 24 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätösehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallituksen seuraavan lausunnon: Pirkkolan liikuntapuisto on olennainen osa Helsingin Keskuspuistoa, jonne sijoittuvat liikuntapuiston rakennukset palloilu- ja urheilukenttineen ja ulkoilureitteineen. Metsämaastoisen liikuntapuiston pinta-ala on 66 hehtaaria. Funktionalismia edustava vuonna 1968 valmistunut Pirkkolan uima- ja palloiluhalli oli lähtölaukaus liikuntapuistojen kehittämisessä, joka oli 1960-luvulta lähtien keskeisestä Helsingin liikuntapaikkarakentamisessa. Pirkkolan liikuntapuisto on toteutettu arkkitehtitoimisto Kaija ja Heikki Sirenin ehdotuksen pohjalta. Liikuntapuistossa käy noin 800 000 kävijää vuosittain. Uimaplotin kävijämäärä on noin 30 000 / vuosi. Plotin kunnostamisesta ja uudistamisesta on laadittu suunnitelma, joka on valmistunut kesäkuussa 2011. Liikuntatoimen vuoden 2012 talousarvioarviossa on varattu 1 000 000 euroa lähiliikuntapaikkojen kunnostamiseen. Tästä summasta on osa varattu Plotin kunnostamiseen uimakauden 2012 jälkeen. Näillä rahoilla on suunnitelman mukaisesti tarkoitus kunnostaa leikkivälineitä, valaisimia sekä parantaa yleistä viihtyvyyttä. Tätä työtä on tarkoitus jatkaa myös tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Plotin kioski on vuokrattu yksityiselle yrittäjälle. Sopimuksen mukaisesti yrittäjä saa itse päättää kioskin aukioloajoista. Nykyisen yrittäjän vuokrasopimus päättyy 31.7.2012. Tulevassa sopimuksessa on aukioloaikoihin kiinnitetty huomiota aikaisempaa enemmän jo tarjouskilpailun tarjouspyyntöä tehtäessä.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 24 (73) LJ/9 Alueen metsiä hoitaa rakennusvirasto. esittää, että lautakunta antaisi kaupunginhallitukselle oheisen ehdotuksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812 Liitteet 1 HEL 2012-003469 Vesikansa Sanna talousarvioaloite Kvsto 29.2.2012 asia 24 Otteet Ote Kaupunginhallitus Otteen liitteet Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta 15.05.2012 260 HEL 2012-003469 T 00 00 03 Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Pirkkolan liikuntapuisto on liikuntaviraston hallinnoimaa aluetta palveluineen. Rakennusvirasto vastaa Pirkkolan liikuntapuiston luonnonhoidosta. Rakennusvirastossa laaditaan Keskuspuiston hoito- ja kehittämissuunnitelmaa, joka valmistuu vuonna 2014. Talousarvioaloitteessa esitetty melu- ja näkösuojan tarve Pirkkolan liikuntapuistosta Kehä I:lle otetaan huomioon hoito- ja kehittämissuunnitelmassa. Siinä myös selviää, miten suojaus toteutetaan kasvillisuuden avulla sekä tämän työn kustannukset. Yleisten töiden lautakunta puoltaa talousarvioaloitteen hyväksymistä. kaupunginarkkitehti Jukka Kauto
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 25 (73) LJ/9 Lisätiedot Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440 petri.arponen(a)hel.fi Tiina Saukkonen, suunnitteluvastaava, puhelin: 310 38508 tiina.saukkonen(a)hel.fi
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 26 (73) LJ/10 114 Liikuntatoimen laitos- ja säätiöavustukset vuodeksi 2013 - hakemukset toiminta-avustuksen myöntämiseksi ja kaupunginhallitukselle hakemuksista annettavat lausunnot HEL 2012-006588 T 02 05 01 00 Päätös Käsittely Lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi avustusta vuodeksi 2013 - Stadion-säätiölle 1 570 000 euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on 419 000 euroa ja avustusta lainojen korkoihin ja lyhennyksiin 1 151 000 euroa - Jääkenttäsäätiölle 1 038 000 euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on 222 000 euroa ja avustusta lainojen hoitoon 816 000 euroa - Helsinki Halli Oy:lle tontin vuokraan 210 000 euroa - Helsinki Stadion Oy:lle 182 000 euroa - Urheiluhallit Oy:lle 3 492 000 euroa - Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:lle 870 000 euroa - Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle 2 335 000 euroa Esteelliset: Petteri Huurre, Heikki Virkkunen Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Simo Aapro, talouspäällikkö, puhelin: 310 87753 Päätösehdotus Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi avustusta vuodeksi 2013 - Stadion-säätiölle 1 570 000 euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on 419 000 euroa ja avustusta lainojen korkoihin ja lyhennyksiin 1 151 000 euroa - Jääkenttäsäätiölle 1 038 000 euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on 222 000 euroa ja avustusta lainojen hoitoon 816 000 euroa
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 27 (73) LJ/10 Stadion-säätiö - Helsinki Halli Oy:lle tontin vuokraan 210 000 euroa - Helsinki Stadion Oy:lle 182 000 euroa - Urheiluhallit Oy:lle 3 492 000 euroa - Mäkelänrinteen Uintikeskus Oy:lle 870 000 euroa - Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle 2 335 000 euroa Kaupungin kirjaamoon on 27.4.2012 saapunut Stadion-säätiön lähettämä 26.4.2012 päivätty hakemus 1 570 000 euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi säätiön toiminnan tukemiseen vuonna 2013. Avustusta haetaan: Euroa Tilitysvuokraan 419 000 Kiinteistön perusparannuslainojen korkoihin ja lyhennyksiin 1 151 000 Yhteensä 1 570 000 Toimintatietoja Stadion-säätiön toimintavuonna 2011 jatkettiin Olympiastadionin peruskorjausta. Stadionin torni peruskorjattiin ja samassa yhteydessä tornissa oleva selostamo sekä aulatilat. Lisäksi käynnistyi yleisöpalvelutilojen perusparannus E-katsomon taustatiloissa. Olympiastadionin tarveselvitystä valmisteltiin vuonna 2011 ja se valmistui tammikuussa 2012. Merkittävä asia asian osalta oli hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan Olympiastadionin peruskorjauksen luonne kansallisena hankkeena huomioidaan sen rahoituksessa tulevina vuosina. Uudistamisen kustannusarvio on 197 milj. euroa (alv 0 %) ja uudistamista on esitetty toteutettavaksi valtion ja Helsingin kaupungin tuella, periaatteella 50 % - 50 %. Valtio on tehnyt tämän mukaisen myönteisen päätöksen omalta osaltaan tänä keväänä. Vuoden 2011 toiminta muodostui kolmesta kokonaisuudesta: ulkokenttäkauden toiminta, sisäliikuntatilojen vuokraus ja toimistotilojen vuokraus. Kaikki toimistotilat on vuokrattu ja sisäliikuntatilat ovat käytössä pääasiassa kello 15 21. Ulkokenttäkauden aloitti jääkiekon Jokerit HIFK Talviklassikko, joka oli loppuunmyyty. Samalla toteutettiin runsaasti yleisöä houkutellut
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 28 (73) LJ/10 Jääkenttäsäätiö ilmainen yleisöluistelumahdollisuus. Ulkokenttäkauden muita tapahtumia olivat mm. Helsinki City Run, Stafettkarnevalen, Your Move suurtapahtuma, Bon Jovin ja Iron Maidenin konsertit, Helsinki City Marathon, Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu, jalkapallon kolme EMkarsintaottelua, joissa Suomi kohtasi Moldovan, Hollannin ja Ruotsin. Olympiastadionin kymmenessä eri liikuntatilassa toimi urheiluseuroja ja liikunta-alan yrityksiä. Liikuntatiloissa käyttötunteja oli yhteensä 11 536 ja liikkujia yhteensä 96 119. Suomen retkeilymajajärjestölle vuokratuissa tiloissa toimi Stadion Hostel, jossa vieraili 22 938 henkilöä 119 maasta. Stadion-säätiön vakituinen henkilökunta on 10 henkilöä, mutta suurtapahtumissa Olympiastadionilla ja sen ympäristössä saattaa työskennellä yli tuhat henkilöä. Stadion-säätiön lainat urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta 31.5.2012 ovat 6 749 460 euroa ja niistä maksetaan vuonna 2013 ennusteen mukaan lyhennyksiä ja korkoja 967 481 euroa. Uusien kaupungilta vuonna 2012 nostettavien lainojen arvioidut lainojenhoitokulut vuodelle 2013 ovat loput haetusta avustus summasta lainojen hoitoon (n. 184 000 euroa). Kaupunginavustus Stadion-säätiölle oli 1 205 000 euroa vuonna 2011 ja 1 591 000 euroa vuonna 2012. ehdottaa Stadion-säätiölle vuodeksi 2013 avustusta 1570000 euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on 419 000 euroa ja avustusta lainojen korkoihin ja lyhennyksiin 1 151 000 euroa. Liitteenä on yhteenveto yhteisöjen avustuksista 2012 2013 sekä Stadion-säätiön avustushakemus ja tilinpäätös. Kaupungin kirjaamoon on 25.4.2012 saapunut Jääkenttäsäätiön lähettämä, 24.4.2012 päivätty hakemus 1 038 000 euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi säätiön toiminnan tukemiseen vuonna 2013. Avustusta haetaan: Euroa Tilitysvuokraan 222 000 Lainojen hoitoon 816 000 Yhteensä 1 038 000 Toimintatietoja
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 29 (73) LJ/10 Jääkenttäsäätiöllä oli v. 2011 toimintaa Töölön jäähallissa, jossa on areenan lisäksi harjoitushalli. Lisäksi säätiön kokonaan omistama Helsingin Liikuntahallit Oy omistaa Paloheinän jäähallin sekä vuokraa Konalan, Hernesaaren ja Salmisaaren jäähallit. Säätiö omistaa kokonaan myös Helsingin Ice Sport Center Oy:n, jolla on jäähalli Malmilla. Samoin säätiö omistaa kokonaan Vuosaaren Liikuntakeskus Oy:n, jonka kaksiratainen halli avattiin marraskuussa 2011. Töölön jäähallissa toiminta oli vilkasta vuonna 2011. Jäähallia vuokrattiin jääkiekko-otteluihin, taitoluistelukilpailuihin ja näytöksiin sekä erilaisiin muihin yleisötapahtumiin. Muodostelmaluistelun MMkisat järjestettiin huhtikuussa. Toukokuussa oli Your Move nuorten liikuntatapahtuma ja elokuussa koripallon maaottelut. Lisäksi järjestettiin mm. cheerleadingin SM, koiranäyttely, nyrkkeilyilta, Skate SM ja uskonnollisia tilaisuuksia. Konsertteja ja kokoustapahtumia sekä näyttelyitä oli edellistä vuotta vähemmän. Konsertteja oli 7 kpl, kokousja näyttelypäiviä yhteensä 15. HIFK:n kanssa tehdään vuoden 2017 kesään saakka kestävä sopimus. Töölön jäähallin perusparannusohjelma toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina 1997-2000. Kaupunginvaltuusto päätti 28.5.1997 ja 6.10.1999 myöntäessään säätiölle takauksen (yhteensä 4 790 833 euroa) peruskorjauksen rahoittamiseksi tarvittuja lainoja varten, että lainojen hoitokustannukset otetaan huomioon vuosittain säätiön kaupunginavustusta määriteltäessä. Lisäksi säätiö saa tilitysvuokraa vastaavan avustuksen. Töölön jäähallien käyttöaste oli kausitasolla keskimäärin 90 (90) %, Jääherneen sekä Konalan hallien noin 70 (70) %, Paloheinän hallin noin 85 %, Malmin hallin noin 75 %, Salmisaaren hallin noin 75 % ja Vuosaaren hallin noin 75 %. Käyntikertoja kauden aikana kertyi Töölön jäähalleissa yleisö mukaan lukien 609 707 (531 728), josta 284 507 (228 084) oli jääkiekko-ottelujen yleisöä. Jääharjoittelijoita oli Töölön halleissa 109 180 (99 640). Harjoitustunteja Töölön halleissa oli 5 459 (4 982), Jääherneessä 4 994 (4412), Konalassa 4 551 (4 209), Paloheinässä 5 824 (6 483), Malmilla 8 905 (8 198), Salmisaaressa 5 440 (3 564) ja Vuosaaressa 762. Kokopäiväistä henkilökuntaa Jääkenttäsäätiöllä oli v. 2011 keskimäärin 23 henkeä, joista 3 hallintotehtävissä. Jääkenttäsäätiöllä ja sen omistamilla yhtiöillä on lainaa kaupungilta ja eri rahoituslaitoksilta ensi vuoden alussa ennusteen mukaan noin 7 737 000 euroa. Jääkenttäsäätiön lyhennykset ja korot ovat vuonna 2013 ennusteen mukaan 286 000 euroa. Helsingin Liikuntahallit Oy:n arvioidut lyhennykset ja korot ovat 247 000 euroa, Helsingin Ice Sport Center Oy:n 99 000 euroa sekä Vuosaaren liikuntakeskus Oy:n 192
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 30 (73) LJ/10 Helsinki Halli Oy 000 euroa. Korkojen ja lyhennysten ennustettu määrä kokonaisuudessa on siten 823 000 euroa. Kaupunginavustus Jääkenttäsäätiölle oli 891 000 euroa vuonna 2011 ja 845 000 euroa vuonna 2012. ehdottaa Jääkenttäsäätiölle vuodelle 2013 avustusta 1 038 000 euroa, josta tilitysvuokra-avustusta on 222 000 euroa ja avustusta lainojen hoitoon 816 000 euroa. Ehdotettu avustus 28,89 euroa harjoitustuntia kohti, kun mukaan on laskettu myös säätiön hallinnoimien yhtiöiden hallit. Liitteenä on yhteenveto yhteisöjen avustuksista 2012 2013 sekä Jääkenttäsäätiön avustushakemus ja tilinpäätös. Kaupungin sähköiseen avustusjärjestelmään on saapunut 26.4.2012 Helsinki Halli Oy:n lähettämä hakemus 300 000 euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi yhtiön toiminnan tukemiseen vuonna 2013. Avustusta haetaan Euroa Tontin vuokraan 300 000 Toimintatietoja Helsinki Halli Oy:n Hartwall Areenan toimintakaudella toukokuu 2011 huhtikuu 2012 tapahtumien lukumäärä oli 106 ja katsojamäärä noin 645 000 henkilöä. Urheilutapahtumien prosentuaalinen osuus oli noin 40 % tapahtumista ja noin 45 % kävijöistä. Kauden merkittävimmät tapahtumat olivat Jokereiden kotiottelut, Anaheim Ducks Buffalo Sabres NHL-ottelut, Karjala turnaus, Apassionata ja Disney on Ice. Muita tapahtumia olivat mm. Assembly, Elämä Lapselle konsertti ja Horse Show. Esiintyjiä ja esityksiä olivat mm. Eric Clapton, Idols, Prince, Placido Domingo, Britney Spears, Sade, Roxette ja Deep Purple. Areenan kahta jääkenttää vuokrattiin elokuusta huhtikuuhun. Vuoroja oli keskimäärin 50 viikossa. Tilikauden 1.5.2010-30.4.2011 aikana yhtiön henkilöstö on ollut keskimäärin 11 (11) henkilöä. Tilikauden aikana järjestettiin 103 tapahtumaa ja kävijöitä tapahtumissa oli yhteensä noin 620 000. Emoyhtiö Jokerit HC Oy sulautui Helsinki Halli Oy:hyn 30.4.2011. Helsinki Halli Oy:n tontti vuokrattiin yhtiölle 50 vuodeksi 31.12.2045 saakka. Hallihankkeen toteuttajien esityksen mukaisesti kaupunginvaltuusto päätti tukea hanketta kymmenen vuoden ajan
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 31 (73) LJ/10 Helsinki Stadion Oy tontin vuokraa vastaavalla summalla, joka oli alussa 252 281 euroa (1,5 milj.mk). Avustus alkoi vuonna 1996 ja kymmenen vuotta tuli täyteen vuonna 2005. Vuonna 2005 avustus oli 300 000 euroa. Kaupungin johtajiston 12.10.2011 hyväksymässä raportissa Helsingin elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnat 2011 todetaan, että Helsingin tavoitteena on olla paitsi toimiva, myös viihtyisä ja hauska kaupunki. Monipuolisilla kulttuuri- ja urheilutapahtumilla voidaan lisätä kaupungin tunnettavuutta ja vetovoimaa vierailijoiden keskuudessa. Kaupunkilaisten näkökulmasta tapahtumat lisäävät kaupungin viihtyisyyttä ja elävyyttä. Elinkeinopolitiikan eräänä tavoitteena on, että Helsingin vetovoimaisuutta vahvistetaan pyrkimällä olemaan houkutteleva matkailu- ja tapahtumakaupunki. Kansainvälisten suurtapahtumien edellyttämien puitteiden ja liikuntapaikkojen osalta voidaan todeta, että suurtapahtumien järjestämisen kannalta on ratkaisevaa se, että Helsingistä löytyy sopivia suorituspaikkoja ja keskeiset liikuntapaikat pidetään sellaisella laatutasolla, jotta urheilun ja kulttuurin suurtapahtumia voidaan hakea ja toteuttaa. toteaa myös, että kaupunginvaltuuston hyväksymän Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman eräänä päätavoitteena on yhteistyön tiivistäminen ja verkostoituminen sidosryhmien sekä muiden liikuntapalvelujen tuottajien kanssa. Näistä syistä johtuen kaupungin tukea Helsinki Hallille olisi esittelijän mielestä jatkettava. Kaupunginavustusta Helsinki Halli Oy sai kymmenen vuoden ajan saman summan kuin yhtiö maksaa vuokraa kaupungille tontistaan eli vuonna 2005 avustus oli 300 000 euroa. Sen jälkeen avustus Helsinki Halli Oy:lle on ollut 210 000 euroa. ehdottaa Helsinki Halli Oy:lle vuodeksi 2013 tontin vuokraan avustusta 210 000 euroa. Liitteenä on yhteenveto yhteisöjen avustuksista 2012-2013 sekä Helsinki Halli Oy:n avustushakemus ja tilinpäätös. Kaupungin kirjaamoon on 27.4.2012 saapunut Helsinki Stadion Oy:n lähettämä 27.4.2012 päivätty hakemus 182 000 euron suuruisen avustuksen myöntämiseksi yhtiön toiminnan tukemiseen vuonna 2013. Avustusta haetaan Euroa Vaihtovelkakirjalainan korkoihin 47 500 Jalkapallostadionin hoitomenoihin 134 500
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/2012 32 (73) LJ/10 Yhteensä 182 000 Toimintatietoja Helsinki Stadion Oy (entinen Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy) on yhtiö, joka hallinnoi vuonna 2000 valmistunutta stadionrakennusta (Sonera Stadiumia). Helsingin kaupunki omistaa kaikki Helsinki Stadion Oy:n C-sarjan osakkeet eli noin 81 prosenttia yhtiön osakkeista. Helsingin kaupungin omistamat osakkeet tuottavat noin 97 prosentin äänivallan yhtiössä. Jalkapalloareenan rakentamisen kokonaiskustannukset olivat 18,5 miljoonaa euroa, josta kaupungin osuus oli urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston myöntämä 5,4 miljoonan euron laina. Opetusministeriö avusti hanketta 2,4 miljoonalla eurolla. Kaupungin laina, 5,4 miljoonaa euroa, on muutettu vaihtovelkakirjalainaksi, jonka kaupunki merkitsi kokonaan. Laina maksetaan takaisin 18 tasaerässä. Vaihtovelkakirjalaina oikeuttaa Helsingin kaupungin merkitsemään 18 kpl yhtiön C-osakkeita. Helsingin kaupunki on sitoutunut vaihtamaan lainaa vuosittain osakkeiksi 1.1.2002-31.12.2019 välisenä aikana vuotuisen lyhennyksen määrän. Lyhennyserää varten ei siten tarvita kaupunginavustusta. Rahoitusjärjestelyjen yhteydessä kaupunki sitoutui (Kvsto 27.5.1998, 13.9.2000, 9.5.2001) myöntämään Helsinki Stadion Oy:lle vuosittain vaihtovelkakirjalainan koron, tontin vuokran, kiinteistöveron ja hallintokulujen suuruisen avustuksen. Helsinki Stadion Oy on vuokrannut jalkapalloareenan Helsinki Stadion Management Oy:lle (HSM), jonka omistaa HJK Oy. Rahoitusjärjestelyjen yhteydessä sovittiin, että HSM maksoi Helsinki Stadion Oy:lle vuokraennakkoa 840 940 euroa vuosilta 2000-2010. Helsinki Stadion Oy:n palveluksessa ei ole vakinaista henkilökuntaa. Yhtiö muutti nimensä Helsingin Uusi Jalkapalloareena Oy:stä Helsinki Stadion Oy:ksi. Muutos rekisteröitiin elokuussa 2010. Vuoden 2011 aikana tehtiin kiinteistössä kunnostustöitä kuntokartoituksen korjaussuunnitelmaan perustuen ja keskeisiä investointeja oli mm. kylmävaraston muuttaminen lämpimäksi monitoimitilaksi stadionin pohjoispäädyssä. Helsinki Stadion Management Oy käytti option vuokrasopimuksen pidentämisestä viidellä vuodella vuoden 2015 loppuun saakka. Stadionin monikäyttöisyyden parantamisedellytyksiä on selvitelty yhdessä HSM Oy:n kanssa ja solmittu aiesopimus vuokrasopimuksesta myös 1.1.2016 alkavaksi kaudeksi.