SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 7 päiänä joulukuuta N:o 3 4 SISÄLLYS N:o Siu 3 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus merimieseläkekassan akuutusteknisen astuuelan laskuperusteista ja perusteista merimieseläkelain 53 :n mukaista astuunjakoa arten... 4695 4 erohallituksen päätös uodelta 008 toimitettaassa erotuksessa noudatettaista luontoisetujen laskentaperusteista... 473 N:o 3 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus merimieseläkekassan akuutusteknisen astuuelan laskuperusteista ja perusteista merimieseläkelain 53 :n mukaista astuunjakoa arten Annettu Helsingissä päiänä joulukuuta Sosiaali- ja tereysministerin päätöksen mukaisesti säädetään päiänä joulukuuta 006 annetun merimieseläkelain (90/006) 53 :n 3 momentin, 59 :n 4 momentin ja 0 :n nojalla: Merimieseläkekassan laskuperusteet Liitteessä säädetään laskuperusteet seuraaille: ) merimieseläkelain (90/006) 53 :n momentissa tarkoitettu työntekijän eläkelain (395/006) mukaista eläkettä astaaan eläkkeen määrä; ) merimieseläkelain 59 :n 4 momentissa tarkoitetut yhteisesti kustannettaien kulujen jakamista arten tarittaat suureet; 3) merimieseläkelain 0 :ssä tarkoitettu akuutustekninen astuuelka; 4) merimieseläkelain 08 :n momentissa tarkoitettu akuutusriskien heilahteluihin arattaa laskennallinen astuuelan osa. Laskennassa käytetään liitteen mukaisia kertoimia. oimaantulo Tämä asetus tulee oimaan 3 päiänä joulukuuta. Asetusta soelletaan ensimmäisen kerran uoden akuutusteknisen astuuelan laskennassa ja uodelta toimitettaassa astuunjaossa. Helsingissä päiänä joulukuuta Sosiaali- ja tereysministeri Liisa Hyssälä Matemaatikko Harri Isokorpi 75 895043
4696 N:o 3 Liite MERIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISET AKUUTUSTEKNISEN ASTUUELAN LASKUERUSTEET JA ERUSTEET 53 :n MUKAISTA ASTUUNJAKOA ARTEN Soelletaan ensimmäisen kerran uoden akuutusteknisen astuuelan laskennassa ja uodelta toimitettaassa astuunjaossa. Merimieseläkelain (90/006) (MEL) mukaisen eläkkeen työntekijän eläkelain (395/006) (TyEL) mukaista eläkettä astaaa määrä MEL:n 53 :ssä tarkoitettu MEL:n mukaisen eläkkeen TyEL:n mukaista eläkettä astaaa määrä, jota seuraaassa kutsutaan MEL-eläkkeen astuunjako-osaksi, lasketaan kohtien. ja. mukaisesti.. Eläkeikä Laskennallinen anhuuseläkeikä on 65 uotta... MEL 8 :n momentin mukaisesti anhuuseläkkeelle siirtyän työntekijän eläkeikä Jos työntekijä siirtyy MEL 8 :n momentin mukaisesti anhuuseläkkeelle, hänen eläkeikänsä alennetaan siirtymishetkestä alkaen 63 uoden iästä eläkkeellesiirtymisikään. Jos työntekijä siirtyy arhennetulle anhuuseläkkeelle MEL 8 :n momentin mukaisen alennetun eläkeiän perusteella, hänen eläkeikänsä alennetaan siirtymishetkestä alkaen 63 uoden iästä edellä mainittuun alennettuun eläkeikään... MEL :n mukaisesti anhuuseläkkeelle siirtyän työntekijän eläkeikä Jos työntekijä siirtyy MEL :n mukaisesti anhuuseläkkeelle hänen eläkeikänsä alennetaan siirtymishetkestä alkaen 63 uoden iästä eläkkeellesiirtymisikään.
N:o 3 4697. MEL-eläkkeen astuunjako-osan laskeminen Seuraaassa tarkoitetaan kansallisen lain mukaisesti lasketulla eläkkeellä eläkettä, joka on laskettu Suomen työeläkelakien mukaisesti ottaen huomioon ain Suomen työeläkelakien mukaiset akuutuskaudet kuitenkin siten, että lisäksi otetaan huomioon annetun asetuksen (ETY) N:o 408/7, jäljempänä sosiaalitura-asetus, sosiaaliturajärjestelmien soeltamisesta yhteisön alueella liikkuiin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä ja sen liitteessä mainittujen sosiaaliturasopimusten säännökset tulean ajan oikeuteen liittyän iiden uoden asumisajan laskemisesta, tulean ajan päällekkäisyyden estämisestä ja eläkkeen yhteensoittamisesta. MEL-eläkkeen astuunjako-osa lasketaan kuten astaaista työsuhteista kansallisen lain mukaisesti laskettu, TyEL:n mukaan määräytyä eläke lasketaan lisättynä määrällä, jolla sosiaalitura-asetuksen ja sen liitteessä mainittujen sosiaaliturasopimusten säännösten soeltaminen kasattaa maksettaaa MEL:n mukaista eläkettä kansallisen lain mukaisesti laskettuun MEL:n mukaiseen eläkkeeseen errattuna. TyEL:n mukaisesta eläkkeen määräytymisestä poiketaan kuitenkin astuunjako-osaa laskettaessa seuraaasti: - MEL 8 :n mukaista kuntoutusrahaa laskettaessa astuunjako-osan määrä astaa MEL:n säännöin lasketun kuntoutusrahan määrää. - MEL 30 :n mukaista kuntoutuskorotusta laskettaessa astuunjakoosan määrään lisätään MEL:n säännöin lasketun kuntoutustuen tai työkyyttömyyseläkkeen määrään laskettaa korotus kokonaisuudessaan. - astuunjako-osaa laskettaessa ei soelleta työntekijän eläkelain oimaanpanolain (396/006) 5 :n momenttia. - astuunjako-osaa laskettaessa ei soelleta TyEL 4 :n 3 momentin kohtaa. - astuujako-osaa laskettaessa ei soelleta TyEL 7 :ää. - astuunjako-osaa laskettaessa soelletaan työntekijän eläkelain oimaanpanolain 7 :n sijasta merimieseläkelain oimaanpanolain (9/006) :ää. - MEL 97 99 :n mukaisten ensisijaisten etuuksien ähentämisen aikutus MEL-eläkkeen astuunjako-osaan lasketaan siten, että ensisijaiset etuudet ähennetään MEL-eläkkeen sijasta MEL-eläkkeen astuunjako-osasta.
4698 N:o 3 - MEL 93 96 :n mukaisen lesken eläkkeen ähentämisen aikutus MEL-eläkkeen astuunjako-osaan lasketaan siten, että lesken eläke ähennetään MEL-eläkkeen sijasta MEL-eläkkeen astuunjako-osasta. - MEL-eläkkeen astuunjako-osa on kuitenkin enintään yhtä suuri kuin maksettaa MEL-eläke. MEL 8 :n 3 momentin mukaisen arhennetun anhuuseläkkeen astuunjako-osa otetaan astuunjaossa huomioon aikaisintaan 6 uoden iästä, jos työntekijän eläkkeelle siirtymiseen mennessä ansaittu MEL 8 :n momentissa säädetty alennettu eläkeikä on 6 uotta tai tätä korkeampi. Muussa tapauksessa astuunjako-osa otetaan astuunjaossa huomioon eläkkeelle siirtymiseen mennessä ansaitusta MEL 8 :n momentissa säädetystä alennetusta eläkeiästä alkaen ja tällöin eläkettä käsitellään anhuuseläkkeenä. Jos kuitenkin työntekijä on syntynyt ennen..950, MEL 8 :n 3 momentin mukaisen arhennetun anhuuseläkkeen astuunjako-osa otetaan astuunjaossa huomioon aikaisintaan 60 uoden iästä, jos työntekijän eläkkeelle siirtymiseen mennessä ansaittu MEL 8 :n momentissa säädetty alennettu eläkeikä on 60 uotta tai korkeampi. Muussa tapauksessa astuunjako-osa otetaan astuunjaossa huomioon eläkkeelle siirtymiseen mennessä ansaitusta MEL 8 :n momentissa säädetystä alennetusta eläkeiästä alkaen ja tällöin eläkettä käsitellään anhuuseläkkeenä. Ajalta ennen..005 eläkkeeseen oikeuttaa aika ja eläkkeen perusteena olea palkka määräytyy MEL-eläkkeen astuunjako-osaa laskettaessa siten kuin merimieseläkekassan perusteista merimieseläkelain 3 a :n ja 3 momentin mukaista astuunjakoa arten annetussa sosiaali- ja tereysministeriön asetuksessa (76/000) säädetään. MEL-eläkkeen määräytyessä soeltaen ennen..005 oimassa oleia merimieseläkelain säännöksiä MEL-eläkkeen astuunjako-osa määräytyy siten kuin Merimieseläkekassan perusteista merimieseläkelain 3 a :n ja 3 momentin mukaista astuunjakoa arten annetussa sosiaali- ja tereysministeriön asetuksessa säädetään. Ikään, ansioihin ja työsuhdeaikaan liittyät suureet akuutusteknisissä suureissa ikänä x käytetään uoden ja syntymäuoden erotusta. Suure S määritellään S = S + S,
N:o 3 4699 missä S on työntekijän MEL 78 :ssä tarkoitettu eläkkeeseen oikeuttaa työansio uodelta ja S =. y p p Suure on määritelty kohdassa 4 ja kertoimen y aro on annettu liitteessä. Seuraaassa määriteltäät suureet A ' ', t, t ja S lasketaan työsuhdekohtaisesti. Näitä suureita käytetään, kun lasketaan suureita ennen uotta 005, jolloin käytössä oli kuukausitekniikka: A = työntekijän merimieseläkelain (7/956) 3 :n momentissa tarkoitettu uoden työansio sellaisena, kuin sitä soellettiin 3..004, t = työntekijän suuretta A astaaa työsuhdeaika päiinä uonna laskettuna merimieseläkeasetuksen (654/99) t 3 :n momentin mukaan, = työntekijän eläkkeeseen oikeuttaa palelusaika kuukausina uonna laskettuna merimieseläkelain (7/956) :n -4 momentin ja :n momentin sekä merimieseläkeasetuksen (654/99) 3 :n mukaisesti, sellaisena kuin niitä soellettiin 3..004, ottamatta kuitenkaan huomioon eläkeiän w täyttämisen jälkeen paleltua aikaa sellaisena kuin se oli määritelty 3..004 oimassa olleessa merimieseläkelain A ' S = 30 ' t (7/956) mukaisessa astuunjakoperusteessa. Suureeseen t luetaan kuitenkin mukaan myös aika, jonka työntekijän yksilöllinen arhaiseläke on ollut lepäämässä ja 3 Rahastoitu anhuuseläke Seuraaassa esitettäää rahastoidun eläkkeen laskutapaa käytetään astaisen anhuuseläkkeen yhteydessä. Muissa etuuslajeissa ei aktiiiaikana
4700 N:o 3 muodostu rahastoitua eläkettä. Rahastoidun anhuuseläkkeen määrä uoden lopussa määritellään kaaalla R E () E R E = R + E R R ( E + E )( + i ), R, kun x < 55 kun x 55 missä rahastoidun eläkkeen lisäys R E uonna on E R 0,005 S, = 0, kun x < 55, kun x 55. Kerroin i määritellään kaaalla i = i + i + i + i, 3 4 missä i perustuu TyEL 7 :n momentin mukaiseen täydennykseen, i TyEL 74 :n kohdan 3 mukaiseen erikseen siirrettäiin täydennyksiin, 3 i TyEL 74 :n kohdan 3 perusteella 53 uotta täyttäneiden työntekijöiden korotetusta työeläkeakuutusmaksusta tehtäään täydennykseen ja 4 i TyEL 7 :n momentin mukaiseen täydennykseen. Kertoimien 3 4 i, i, i ja i arot on annettu liitteessä. Jos työntekijän anhuuseläke alkaa muusta kuin laskennallisesta eläkeiästä 65 uotta, rahastoitua eläkettä E R (65) muunnetaan kaaalla R N E ( z) = N 65 R z E (65), missä z on täytetty ikä kuukauden tarkkuudella eläkkeelle siirtymistä edeltään kuukauden lopussa. Laskettaessa kaaan (3) mukaista astaisen anhuuseläkkeen akuutusmaksuastuuta tapauksessa, jossa eläkkeelle siirtyminen lykkääntyy yli hetken 3.., ikänä z käytetään kyseiselle hetkelle kuukauden tarkkuudella laskettua ikää.
N:o 3 470 4 uosimaksu ja uosimaksun tasausosa uoden uosimaksu lasketaan kaaalla missä = +, p = y S. Suure lasketaan niiden työntekijöiden osalta, joiden eläkeikää on kohdan.. mukaisesti alennettu. Tällöin = 0,839 K kk Ej, () K = alennettaien kuukausien lukumäärä 63 uoden iästä ja kk E = myönnettään eläkkeen astuunjako-osa. j uoden uosimaksun tasausosa T lasketaan kaaalla T T T T 3 = + +, missä I M L H ( + + + ) + T =, I M L H N = 65 E R, D x x m l S h S = i S, = S, =, =. Suure kaaan () mukainen suure T määrätään niiden työntekijöiden osalta, joille on määrätty T y l h : p = p. y
470 N:o 3 Kertoimien p y, i x, m, l ja h arot on määritelty liitteessä. T 3 Suure on Eläke-Kansan erityisestä selityspesästä realisoituneista eristä, Garantialta palautuneista ylitteistä ja Garantian osakkeiden myynnistä aiheutua selityserä: T 3 = b* b b* b ( + b() ) ( q q ) + ( + b() )( q q ) b* b ( + b() )( q q ) S,, kun = kun > missä b () = määritelty liitteessä ; = kohdan 5..4 mukainen uoden i kerroin; b q i b* q = b i kuten q i, mutta laskennassa ei ole huomioitu uoden i aikana Eläke-Kansan erityisestä selityspesästä realisoituneita eriä, Garantialta palautuneita ylitteitä eikä Garantian osakkeiden myynnistä aiheutuia eriä. Eläketurakeskus laskee uosittain kertoimen aron. Jos perustekorko b () muuttuu kesken uoden, korkoutus lasketaan jatkuana korkona käyttäen kulloinkin oimassaoleaa korkoa. 5 akuutustekninen astuuelka akuutustekninen astuuelka muodostuu akuutusmaksuastuusta ja korausastuusta. 5. akuutusmaksuastuu akuutusmaksuastuu muodostuu astaisten anhuuseläkkeiden akuutusmaksuastuusta, astaisten työkyyttömyyseläkkeiden akuutusmaksuastuusta ja osaketuottosidonnaisesta lisäakuutusastuusta. 5.. astaisten anhuuseläkkeiden akuutusmaksuastuu astaisten anhuuseläkkeiden akuutusmaksuastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla
N:o 3 4703 R N 65 R (3) = E + E a x+ /. D x< 65 x+ / x 65 astuuta laskettaessa otetaan huomioon kaikki MEL:n piiriin kuuluat tai kuuluneet henkilöt, jotka oat elossa..+ mutta joita ei ole otettu huomioon laskettaessa kaaan (4) mukaista astuuta. 5.. astaisten työkyyttömyyseläkkeiden akuutusmaksuastuu I astaisten työkyyttömyyseläkkeiden akuutusmaksuastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla I ( ) S + a ( ) S = a, missä kertoimien a () ja a ( ) arot on annettu liitteessä. Kaaassa käytetään uoden 006 osalta termin S tilalla astaaaa uodelle 006 määriteltyä suuretta S. 5..3 Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu Q Lopullinen osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla Q 0,0 T IU Q = max ( + );,, missä osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun järjestelmätasolla tasattu aro lasketaan kaaalla Q missä T a T IU Q' { 0,05; k} ( + ( + b())( q ) + ) Q = min +, k = liitteessä annettu Eläketurakeskuksen TyEL 68 :n momentin mukaisesti laskema aro, T = kohdan 5..4 mukainen tasausastuu, IU = I A IA UA + + + +, = määritelty kohdassa 5.., A
4704 N:o 3 IA UA = määritelty kohdassa 5.. ja = määritelty kohdassa 5..3. 5. Korausastuu Korausastuu muodostuu alkaneiden anhuuseläkkeiden korausastuusta, alkaneiden työkyyttömyyseläkkeiden korausastuusta, alkaneiden työttömyyseläkkeiden korausastuusta ja tasausastuusta. 5.. Alkaneiden anhuuseläkkeiden korausastuu A Alkaneiden anhuseläkkeiden korausastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla A R (4) = E a x+ /. astuu lasketaan kaikille uoden loppuun mennessä myönnetyille ja..+ maksussa oleille anhuuseläkkeille. 5.. Alkaneiden työkyyttömyyseläkkeiden korausastuu IA Alkaneiden työkyyttömyyseläkkeiden korausastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla IA IA IA IA = +. Osa lasketaan kaikille uoden loppuun mennessä myönnetyille työkyyttömyyseläkkeille, jotka jatkuat seuraaan uoden alkaessa tai alkaat myöhemmin. Osa lasketaan myös niille työkyyttömyyseläkkeille, jotka on myönnetty yksilöllisinä arhaiseläkkeinä ja jotka oat lepäämässä uoden + alkaessa: IA IR ii i IR N x+ / N w = E a ( u) + ( x+ / u): w + E, D x+ /
N:o 3 4705 missä jälkimmäinen summalauseke koskee niitä eläkkeitä, jotka on myönnetty yksilöllisinä arhaiseläkkeinä, ja edellinen summalauseke muita eläkkeitä, sekä IR E = uotuisen työkyyttömyyseläkkeen se osa, jonka kustannuksista MEL 56 :n mukaan Merimieseläkekassa on astuussa, u = työkyyttömyyden alkamisuoden ja syntymäuoden erotus ja w = 63 uotta. Kuitenkin ennen..006 sattuneiden eläketapahtumien osalta 65 uotta. Osa IA lasketaan muita työkyyttömyyseläkkeitä arten kaaalla IA = b, ( ) S + b ( ) S + b ( ) S missä kertoimet b (), b ( ) ja b ( ) on annettu liitteessä. Kaaassa käytetään uosien 005 ja 006 osalta termin S tilalla astaaalle uodelle määriteltyä suuretta S. 5..3 Alkaneiden työttömyyseläkkeiden korausastuu UA Alkaneiden työttömyyseläkkeiden korausastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla UA UA UA UA = +. Osa lasketaan kaikille uoden loppuun mennessä myönnetyille työttömyyseläkkeille, jotka jatkuat seuraaan uoden alkaessa tai alkaat myöhemmin: UA UR N x+ / N w = E, D x+ / missä UR E = uotuisen työttömyyseläkkeen se osa, jonka kustannuksista MEL 56 :n mukaan Merimieseläkekassa on astuussa ja
4706 N:o 3 w = 63 uotta. Kuitenkin ennen..006 sattuneiden eläketapahtumien osalta 65 uotta. Osa UA lasketaan muita työttömyyseläkkeitä arten kaaalla UA = c ( ) + c S ( 3) + c k iw ( ) S 3 + c S + c ( 4) ( ) k iw S 4 S missä c (), c ( ), c ( ), c ( 3) ja c ( 4) on annettu liitteessä. Neljännessä summalausekkeessa kertoimille k iw käytetään uodelle - 3 ja iidennessä uodelle -4 annettuja aroja. Kaaassa käytetään uosien 003-006 osalta termin t S tai S. S tilalla astaaalle uodelle määriteltyä suuretta 5..4 Tasausastuu MEL 58 ja 59 :n yhteisesti kustannettaia kuluja arten tarkoitettu, T uosimaksun tasausosista muodostunut tasausastuu hetkellä 3.. lasketaan kaaalla Osa T T T = + T lasketaan kaaalla. T = a ( + b())( q ) T 0,5 a T b s TR( y) + ( + b ()) [( q ) ( q + q q ) S ] A ( + R i ) ( i ), missä R = IU b( 6)
N:o 3 4707 (5) ( + i + 0 + b(6)) ( + i 0,5 0 ) ( + i 0,5 0 ) 0,5 IU IU [ ( + i ) ( i ) ( i )], A 0 b () = määritelty liitteessä, b (6) = määritelty liitteessä, ( i ) = A ( i ) = kohdan 3 mukaista rahastoidun eläkkeen osaa R R i ( E + E ) astaaa astaisen anhuuseläkkeen määrä hetkellä 3.. ja kohdan 3 mukaista rahastoidun eläkkeen osaa R R i ( E + E ) astaaa alkaneen anhuuseläkkeen määrä hetkellä 3... Sosiaali- ja tereysministeriö ahistaa kertoimet q, q, q ja a b s TR( y) q kutakin uotta arten ja niiden perusteella määräytyy Merimieseläkekassan osuus yhteisesti kustannettaista eläkkeistä. Jos perustekorko b () muuttuu kesken uoden, kaaassa (5) korkoutus lasketaan jatkuana korkona käyttäen kulloinkin oimassaoleaa korkokantaa. Osa T lasketaan kaaalla T T a = ( + b()) ( q ) +. T T Termi on osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun tasaaa osa ja se lasketaan kaaalla missä = T Q' Q,
4708 N:o 3 Q' = Q IU T ( + i0 + b(6) + λ j) + λ j + λ( j b()) ( + i + IU 0 + b(6) + λ ( + i 0 j) 0,5 ( + i + b(6)) 0 0,5 + b(6)) [ ( i ) ( i ) ( + i ) ] ( + b() + ( j b()) λ) + ( + b()) A 0,5 0,5 ( + b()) 0 0,5 0,5 [ IU T* ( + b()) T ], λ = min{ 006 ; 0,}, 50 j = T = lain eläkelaitoksen akaaraisuusrajan laskemisesta ja astuuelan kattamisesta (4/006) 6 :n momentin mukaisen sijoitusryhmän I alaryhmän mukaisille sijoituksille laskettu eläkelaitosten keskimääräinen uosituotto prosentteina, josta on ähennetty prosenttiyksikkö, kohdan 5..4 mukainen tasausastuu ja T* = a T ( + b()) ( q ) 0,5 a T b s TR(y) + ( + b ()) [( q ) - (q + q - q ) S ]. T T ' T Jos < 0, määrä = on TyEL 83 :n momentin mukaisten astuunjakoperusteiden osan I kohdan... mukainen saataa Eläketurakeskukselta, ja tällöin Merimieseläkekassan tasausastuu hetkellä T T T 3.. on nolla. Mikäli tällöin > 0, asetetaan :n aroksi -, T T muussa tapauksessa sekä että = 0.
N:o 3 4709 6 Tasoitusastuu Tasoitusastuulla tarkoitetaan MEL 08 :ssä tarkoitettua akuutusriskien heilahteluihin arattaaa laskennallista eläkekassan akaaraisuutta laskettaessa käytettään astuuelan osaa. Tasoitusastuuna käytetään yhtä prosenttia kohdan mukaisista työansioista S. 7 Tietojen korjaaminen Jos uosimaksua tai uosimaksun tasausosaa joudutaan takautuasti korjaamaan, lasketaan korjauksesta aiheutua uosimaksu ja uosimaksun tasausosan muutos kunkin uode osalta kyseisen uoden perusteita soeltaen. Korkoutus suoritetaan perustekoron mukaan kyseisen uoden puoliälistä korjausuoden puoliäliin. Korjaukset otetaan huomioon korjausuotta edeltäiltä kymmeneltä kalenteriuodelta. Näin lasketut korjauserät otetaan huomioon kohdassa 4 siten, että uosimaksun korjauserä lisätään korjausuoden uosimaksuun ja uosimaksun tasausosan korjauserä korjausuoden uosimaksun tasausosaan. 8 akuutustekniset suureet Näissä perusteissa esiintyät akuutustekniset suureet oat sosiaali- ja tereysministeriön 6.0.990 työeläkeakuutusyhtiöille ahistamien TEL:n mukaisen akuutuksen yleisten laskuperusteiden ja niihin 3..998 ahistamien muutosten mukaiset. Tällöin käytettäät erikoisakioiden arot oat liitteessä. 9 Eläkeiän pyöristäminen astuuelkaa laskettaessa kaaoissa esiintyät eläkeiästä riippuat akuutustekniset suureet ja kertoimet määrätään kokonaisiin uosiin pyöristetyn eläkeiän w perusteella. Tällöin eläkeikä w pyöristetään alaspäin, jos täydet uodet ylittäiä kuukausia on -6. ja ylöspäin, jos täydet uodet ylittäiä kuukausia on 7-.
470 N:o 3 Liite ERUSTEKERTOIMET Näissä perusteissa esiintyät akuutustekniset suureet lasketaan sosiaali- ja tereysministeriön ahistamien TyEL:n mukaisen akuutuksen yleisten laskuperusteiden mukaisesti käyttäen seuraaia erikoisakioiden aroja: erustekorko b () = 0,055.. 30.6. b () = 0,06.7. Kuoleuus: anhuuseläke, yksilöllisenä arhaiseläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke ja työttömyyseläke miehet, b () = - 6, - 7, - 8, - 9, -0, -, kun - x kun 940 kun 950 kun 960 kun 970 kun - x < 940 - x - x - x - x 980 < 950 < 960 < 970 < 980 naiset, b () = -3, -4, -5, -6, -7, -8, kun - x kun 940 kun 950 kun 960 kun 970 kun - x < 940 - x - x - x - x 980 < 950 < 960 < 970 < 980 Edellä -x on työntekijän syntymäuosi 3 Työkyyttömyys b (3) = b (4) = b (5) =
N:o 3 47 b (6) = b (7) = b (8) = 4 Rahanaron muuttuuus b (5) = 0,05.. 30.6. b (5) = 0,03.7. 5 Rahastokorko i = b () - b (5) 0 6 Eläkeastuun täydennyskerroin b (6) = 0,046.. 30.6. b (6) = 0,096.7. 7 astainen työkyyttömyyseläkeastuu a ( ) = 0,063 a ( ) = 0,063 8 Alkanut työkyyttömyyseläkeastuu b ( ) = 0,00986 b ( ) = 0,05 b ( ) = 0 9 Alkanut työttömyyseläkeastuu c ( ) = 0 c ( ) = 0 c ( ) = 0,0034 c ( 3) = 0,0080 c ( 4) = 0,005 0 Rahastoitu anhuuseläke i = 0,054 i = 0,070 3 i = 0,0044 4 i = 0 Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu k = (aro annetaan myöhemmin)
47 N:o 3 uosimaksun tasausosa p y = 0,04 m = 0,000 l = 0,00094 h = 0,006578 x 00 i x x 00 ix 8 0,09 4,47 9 0,3 4,55 0 0, 43,64 0,33 44,8 0,47 45,99 3 0,58 46,7 4 0,63 47,36 5 0,7 48,60 6 0,75 49,90 7 0,79 50 3, 8 0,83 5 3,54 9 0,85 5 3,84 30 0,86 53 4,3 3 0,87 54 4,35 3 0,88 55 4,5 33 0,9 56 4,7 34 0,96 57 4,69 35,0 58 4,70 36,09 59 4,5 37,5 60,73 38,3 6,4 39,33 6 0,39 40,4 63-0,00
473 N:o 4 erohallituksen päätös uodelta 008 toimitettaassa erotuksessa noudatettaista luontoisetujen laskentaperusteista Annettu Helsingissä 7 päiänä marraskuuta erohallitus on 30 päiänä joulukuuta 99 annetun tuloerolain (535/99) 64 :n ja 76 :n sellaisena kuin se on laissa 549/995, nojalla määrännyt: Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arioitaa seuraaien perusteiden mukaan: Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus Asuntoedun ja siihen sisältyän lämmityksen raha-arot oat keskuslämmitysasunnoissa seuraaat: a) ääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, antaa) edun aro Asunto almistunut: ennen uotta 96 uosina 96 983 uonna 984 tai myöhemmin Edun aro euro/kk 3,00 + 8,0 neliömetriltä,00 + 6,60 neliömetriltä 3,00 + 7,0 neliömetriltä b) Muu Suomi, edun aro Asunto almistunut: ennen uotta 984 uosina 984 99 uonna 99 tai myöhemmin Laissa araauokra-asuntojen ja araauokratalojen käytöstä, luoutuksesta ja omaksilunastamisesta (90/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuaro on momentista poiketen enintään asunnosta perittään uokran määrä. Tuloerolain (549/95) 76 :n 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun asuntoedun aro on asunnon käypä uokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsean uonna 984 tai myöhemmin almistuneen asunnon luontoisetuarosta. Edun aro euro/kk 86,00 + 4,90 neliömetriltä 88,00 + 5,70 neliömetriltä 90,00 + 6,70 neliömetriltä Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän paleluksessa olea palkansaaja, joka on työsopimuksen mukaan siirtoelollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn aikana työnantajan määräyksestä aihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa kalenteriuoden aikana, asuntoedun aro lasketaan 5 m :n mukaan. 3 Asunnon almistumisuotena pidetään rakennuksen almistumisuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, almistumisuotena pidetään rakennuksen korjausuotta.
474 N:o 4 4 Jos palkansaaja astaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, :ssä tarkoitettua edun aroa ähennetään, neliömetriltä kuukaudessa. 5 Asuntoedun ja siihen sisältyän lämmityksen raha-aro uunilämmitysasunnossa on 3,39 neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja astaa itse lämmityskustannuksista, edun aro on,3 neliömetriltä kuukaudessa. 6 Asuntoetuun liittyän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden aro on 0,53 neliömetriltä kuukaudessa. Edun aro ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä. Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun aroa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon. 7 Asuntoedun raha-aro yhteishuoneessa lämpöineen ja aloineen on keskuslämmityshuoneessa 97,00 kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-aro on 35,00 kuukaudessa. 8 Asuntoedun raha-aroa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan arsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan. Ennen uotta 96 almistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-aroa laskettaessa 50 neliömetriä ylittäältä osalta puolet momentissa tarkoitetuista tiloista. 9 Jos asuntojen uokratason on todettu kunnassa olean edellä :n momentissa tarkoitettuja asuntoedun aroja alhaisemman, oidaan näitä aroja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 0 prosentilla. astaaasti oidaan edellä :n momentissa tarkoitettuja asuntoedun aroja tai niiden tämän pykälän momentin mukaisesti muutettuja aroja alentaa asunnon kunnassa olean sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 0 prosentilla. Autotallietu 0 Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan rahaaro on pääkaupunkiseudulla 60,00 ja muun Suomen alueella 39,00 kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-aro on pääkaupunkiseudulla 39,00 ja muun Suomen alueella 3,00 kuukaudessa. Raintoetu Raintoedun aro on 5,0 ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden älittömien kustannusten ja näiden kustannusten aronlisäeron määrä on ähintään 5,0 ja enintään 8,70. Jos tämä määrä alittaa 5,0 tai ylittää 8,70, edun arona pidetään älittömien kustannusten ja näiden kustannusten aronlisäeron määrää. älittömiä kustannuksia oat aterian almistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian almistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä (sopimusruokailu), älittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ruokailupaikalle suorittamaa määrää. älittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia. alkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korausta ei oteta huomioon älittömien kustannusten määrää laskettaessa, aan se ähennetään raintoedun raha-arosta. 3 Sairaalan, koulun, päiäkodin tai muun astaaan laitoksen henkilökuntaan kuuluan laitosruokailun yhteydessä saaman raintoedun raha-arona pidetään 3,90 ateriaa kohden. Koulun, päiäkodin tai astaaan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoi-
N:o 4 475 dettaien ruokailun alonnan yhteydessä saaman raintoedun aro on 3, ateriaa kohden. Hotelli- ja raintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana saaman raintoedun raha-arona pidetään 4,4 ateriaa kohden 4 Enintään 8,70 euron nimellisaroisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta astaaaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun aro on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarosta, kuitenkin ähintään 5,0. Nimellisaroltaan yli 8,70 euron ruokailulipuke arostetaan nimellisaroonsa. Ruokailulipukkeen arostaminen momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarostaan edellyttää, että sitä oidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä astaan saa rahaa, elintarikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arostetaan nimellisaroonsa. alkansaajalle oidaan antaa edellä mainitulla taalla arostettuna ain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäiää kohden, jona työpaikkaruokailua astaaaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla taoin järjestetty. Täysihoitoetu 5 Asunnon, rainnon, alon ja lämmön sisältään edun aro on 395,00 kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 380,00 kuukaudessa yhteishuoneessa. 6 Merimiespaleluksessa olean henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-aro on 0,40 päiää kohden tai enintään 34,00 kuukaudessa. Autoetu 7 Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, eroelollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun aro ahistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottouoden perusteella eri ikäryhmissä seuraaasti: a) Ikäryhmä A (uosina 006 008 käyttöönotetut autot) apaa autoetu: Edun aro kuukaudessa on,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 70 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun aro kuukaudessa on,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 05 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä. b) Ikäryhmä B (uosina 003 005 käyttöönotetut autot) apaa autoetu: Edun aro kuukaudessa on, % auton uushankintahinnasta lisättynä 85 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun aro kuukaudessa on, % auton uushankintahinnasta lisättynä 0 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä. c) Ikäryhmä C, (ennen uotta 003 käyttöönotetut autot) apaa autoetu: Edun aro kuukaudessa on % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 0 sentillä kilometriltä. Auton käyttöetu: Edun aro kuukaudessa on % auton uushankintahinnasta lisättynä 35 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.
476 N:o 4 Ulkomailla saatu autoetu (ennen uotta 008 käyttöönotetut autot) apaa autoetu auton käyttöetu Kuukausikohtainen aro euro/kk 79,00 459,00 Ajopäiäkirjan tai muun eroelollisen tai eroiranomaisen esittämän luotettaan selityksen perusteella määräytyä aro perusaro euro/kk 64,00 64,00 + kilometrikohtainen aro euro/km 0,3 0,4 Kilometrikohtaisen aron käyttäminen edellyttää ajopäiäkirjaa tai muuta luotettaaa selitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. erotusta toimitettaessa autoedun aroa oidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla uoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 8 000 kilometriä. Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä uoksi aihtuu kuukauden aikana useita kertoja, perusaro lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut käytössään suurimman osan kuukaudesta. 8 erusarolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta. Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa oimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa ähennettynä 3 400 eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 7 :ssä mainittu prosentti. Saatu aro pyöristetään lähinnä alempaan 0 euroon. Ulkomailla saadun autoedun aro määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottouoden perusteella 7 :n mukaisesti. uoden jälkeen käyttöönotettujen autojen perusaro lasketaan edellä momentissa tarkoitetulla taalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta mahdollisine eroineen ähennettynä 3 400 eurolla. 9 Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenteriuoden aikana yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu aihtamaan luontoisetuautoa 7 :n 3 momentissa tarkoitetulla taalla, edun perusaro on 80 prosenttia edellä 7 ja 8 :ssä tarkoitetusta perusarosta. 0 Autoon hankitut lisäarusteet autopuhelinta ja taanomaisia talipyöriä lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun aroa määrättäessä. Autopuhelimen arona käytetään matkapuhelinedun aroa. Lisäarusteiden aro lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden aro ylittää 850. Jos työnantajan lisäarusteista saama alennus ylittää taanomaisen käteistms. alennuksen, lisäarusteiden arona käytetään niiden yleistä suositushintaa. apaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. alkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama koraus ähennetään apaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arosta. Autoetua ahistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan älisiin matkoihin. 3 Autoedun raha-aroa on korotettaa 405 eurolla kuukaudessa tai 7 sentillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja. 4 Edellä 7 :ssä tarkoitetusta ajopäiäkirjasta on käytää ilmi autolla erouonna päiittäin ajettu kilometrimäärä. Autolla ajetuista työajoista on ajopäiäkirjaan merkittää päiittäin seuraaat tiedot:
N:o 4 477 ajon alkamis- ja päättymisajankohta, ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarittaessa ajoreitti, matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. uhelinetu 5 Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuan puhelinedun raha-aro on 0 euroa kuukaudessa. Edun aro kattaa puheluista aiheutuneet kustannukset Ṫyönantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuaro on 0 euroa kuukaudessa. Edun aro kattaa puheluista, tekstiiesteistä ja multimediaiesteistä aiheutuneet kustannukset. Käyän aron soeltaminen 6 Sellaisen edun raha-arona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-aroa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettää sen käypää aroa. oimaantulo 7 Tämä päätös tulee oimaan päiänä tammikuuta 008 ja sitä soelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä uonna 008 ja uodelta 008 toimitettaassa erotuksessa. Helsingissä 7 päiänä marraskuuta ääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Tomi eltomäki
SDK/SÄHKÖINEN AINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 3 4, 3 arkkia EDITA RIMA OY, HELSINKI EDITA UBLISHING OY, ÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 455-8904