PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 2.11.2017 Dnro ESAELY/977/2017 ASIA Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 20.10.2017. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Yhteyshenkilö Mikkelin kaupunki PL 33 50101 Mikkeli Sari Hämäläinen Puh: 044 794 3290 email: sari.m.hamalainen@mikkeli.fi TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. ILMOITUS Pilaantuneen alueen sijainti Mikkelin kaupunki Kovalantie 13, 50200 Mikkeli Kiinteistötunnus: 491-403-4-55 Kiinteistön omistaja Aki Pohjalainen Kovalantie 13 50200 Mikkeli ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 024 178 www.ely-keskus.fi/etela-savo PL 164 50101 Mikkeli Jääkärinkatu 14 50100 Mikkeli
Käyttöhistoria alueella ja nykytilanne Kiinteistöllä on toiminut teurastamo ja sillä on ollut työntekijöiden asuinrakennus. Kiinteistölle on haudattu yhdyskuntajätettä, joka on todennäköisesti peräisin ko. asuinkiinteistöstä ja lähialueen muilta kotitalouksilta. Tarkkoja tietoja jätteen laadusta tai määrästä ei ole. Tarkka toiminta-aika tai toiminnan laajuus eivät ole tiedossa. Mikkelin kaupunki on ostanut kiinteistön Osuusteurastamo Karjaportilta ja Mikkelin teurastamo Oy:ltä vuonna 2002. Kaupunki myi määräalan Pohjalaiselle vuonna 2008. Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus. Kiinteistön etelä- ja pohjoispuolella on asuinkiinteistöjä. Alue on yleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. Alueella ei tiettävästi ole tehty aikaisemmin maaperän tai pohjaveden kunnostustöitä. Kunnostuskohteen maaperän, pohja- ja pintavesitietojen kuvaus Puhdistussuunnitelma Perusmaa kohteessa on hiekkaa. Pintamaa on humusta. Kohde sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella (0649101, Hanhikangas). Kohdealueella ei ole kaivoja, eikä lähialueen kaivoista ole tietoa. Pohjaveden virtaussuunnan arvioidaan olevan maanmuotojen mukaisesti itään, Sirkkapuron suuntaisesti varsinaiselle pohjavesialueelle. Alueen pintavedet imeytyvät maaperään. Lähin pintavesistö, Sirkkapuro, kulkee tutkimusalueiden keskeltä. Tutkimukset FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tutkimus suoritettiin 12.9.2017. Näytteenotto tehtiin kaivinkoneella kaivetuista koekuopista kahdestakymmenestä (20) tutkimuspisteestä. Maanäytteitä otettiin yhteensä 49 kpl. Koekuopista näytteet otettiin maalajikerroksittain, enintään 1 m:n paksuisista maakerroksista. Koekuoppien syvyys vaihteli välillä 1,0 2,0 m. Kaikista maanäytteistä tehtiin näytteenoton yhteydessä maalajia ja mahdollista pilaantuneisuutta koskevat aistinvaraiset havainnot sekä metallien pitoisuutta ilmaiseva XRF-mittaus. Hiilivetyjen kokonaispitoisuutta määrittävä PetroFLAG -kenttäanalyysi tehtiin kymmenelle maanäytteelle. Kenttätestien ja aistihavaintojen perusteella valituista maanäytteistä analysoitiin laboratoriossa (SGS Inspection Services Oy, Kotka) seuraavat haitta-ainepitoisuudet: 8 näytteestä öljyhiilivetyjakeet C10-C21 ja C21-C40 10 näytteestä metallit (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn ja V) 5 näytteestä PAH-yhdisteet 5 näytteestä PCB-yhdisteet 1 näytteestä asbesti (kokoomanäyte jätettä sisältävistä näytteistä) Tulokset Kenttämittauksilla (PetroFLAG) ei todettu suuria öljyhiilivetyjen pitoisuuksia: suurin todettu pitoisuus oli 603 mg/kg. XRF-mittauksissa todettiin kuparin (2 kpl), lyijyn (2 kpl)
ja sinkin (7 kpl) osalta Vna:n 214/2007 kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Suurimmat kuparin ja sinkin pitoisuudet ylittivät ylemmän ohjearvotason. Laboratoriotuloksiin verrattuna XRF-mittarilla saadut tulokset näyttävät olevan tässä kohteessa etenkin kuparin ja osittain sinkin osalta suuremmat (yhtään kuparin ylemmän ohjearvon ylitystä ei laboratorioanalyyseissä todettu). PetroFLAG kenttäanalyysillä saadut kokonaisöljyhiilivetypitoisuudet vaihtelivat välillä 36 603 mg/kg ja laboratorioanalyysien tulokset välillä <40 150 mg/kg. PetroFlag-kenttäanalyysi reagoi öljyhiilivetyjen lisäksi myös muihin maa-aineksessa normaalisti esiintyviin hiilivetyihin (mm. humus). Metallien osalta laboratorioanalyyseissä todettiin sinkin osalta ylemmän ohjearvotason ylityksiä 5 kpl sekä yksi alemman ohjearvotason ylitys. Arseenin osalta todettiin kaksi alemman ohjearvotason ylitystä ja kuparin kohdalla yksi. Yksittäisten metallien suurimmat todetut pitoisuudet olivat seuraavat: Sb 4 mg/kg (KK3/0,531 m); As 63,3 mg/kg (KK3/0,531 m); Cd 6,8 mg/kg (KK14/031 m); Co 8,3 mg/kg (KK11/031 m); Cr 70 mg/kg (KK3/0,531 m); Cu 176,7 mg/kg (KK3/0,531 m); Pb 158,3 mg/kg (KK3/0,531 m); Ni 25,9 mg/kg (KK14/031 m); Zn 887,6 mg/kg (KK15/030,8 m) ja V 57,9 mg/kg (KK11/031 m). Elohopean (Hg) todetut pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan. PAH-yhdisteitä todettiin laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina kahdessa näytteessä (PAH-analyysi tehtiin 5 näytteelle). Suurimmat PAH-yhdisteiden summapitoisuudet todettiin näytteissä KK14/031 m (1800 mg/kg, ylittää suuntaa antavan vaarallisen jätteen raja-arvon) ja KK10/031 m (19 mg/kg). PCB-yhdisteitä todettiin laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina yhdessä näytteessä (PCB-analyysi tehtiin 5 näytteelle). PCB-yhdisteiden summapitoisuus todettiin näytteessä KK14/031 m (0,77 mg/kg). Todettu pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Jätteen ja jätetäytön mahdollista asbestipitoisuutta selvitettiin laajalta alueelta jätteestä koostetun kokoomanäytteen avulla. Kokoomanäyte oli koostettu näytteistä KK2/030,3 m, KK3/030,5 m, KK4/030,5 m, KK5/030,5 m, KK8/030,3 m, KK9/030,7 m, KK10/031 m, KK11/031 m, KK14/031 m ja KK15/031 m. Laboratoriossa ei todettu asbestia kyseisessä näytteessä. Tutkimuksissa tehtyjen havaintojen perusteella maansekaista jätetäyttöä esiintyy kohteessa karkeasti arvioituna n. 400 m 2 :n alueella n. 225 m 3 ktr / 450 tn. Kynnysarvon ylittävää maaainesta (PAH-yhdisteet, metallit) todettiin laboratorioanalyyseissä tutkimuspisteissä KK2, KK3, KK4, KK9, KK11, KK14 ja KK15. Kaikki näytteet, joissa kynnysarvo ylittyi, sisälsivät jätejakeita. Lisäksi tutkimuspisteessä KK5 todettiin jätteitä, mutta ei haittaaineita. Esitys kunnostuksen tavoitteiksi Kohteesta poistetaan jätepitoinen maa. Maaperän kunnostuksen tavoitetasoksi esitetään Vna:n 214/2007 alempia ohjearvotasoja. Kunnostuksen toteutus Kunnostusmenetelmä Maaperän kunnostus suoritetaan massanvaihtona. Kaivutyö sisältää välppäystä / seulontaa seulakauhalla, koska osa jätejakeista on suurikokoista. Kaivettu alue täytetään alkuperäiseen pinnantasoon. Täyttötöissä voidaan, jos se maaperän laatu huomioiden on mahdollista, hyödyntää alemman ohjearvotason alittavia jätteettömiä maita.
Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan käsittely-/vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla kuormat peitettyinä. Kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja jokaisesta pilaantuneen maan kuormasta laaditaan siirtoasiakirjat, jotka pidetään mukana kuljetuksen aikana. Toinen siirtoasiakirjoista palautuu työmaalle sisältäen punnitustiedot sekä kuittauksen vastaanotosta. Kuljetuksen hoitaa jätehuoltorekisteriin kuuluva kuljetusyritys. Tutkimuksen perusteella pohjaveden kunnostukselle ei arvioida olevan tarvetta, mutta mahdolliseen kaivantoihin kertyvän veden poistamiseen tulee varautua. Selvitys kunnostustavoitteen toteamisesta ja laadunvalvonnasta Pilaantuneen maaperän kaivutöitä ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Pilaantuneen maan kaivun ohjaus tehdään hyödyntäen edellä esitettyjen kunnostusta edeltävien tutkimusten tuloksia. Tarvittaessa pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana esimerkiksi kenttämittauksin ja -analyysein sekä laboratorioanalyyseilla. Vähintään 10 % kenttämittauksista varmistetaan laboratoriossa. Kenttäanalyyseillä alle tavoitetason todettujen kaivantojen pohjista ja seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratoriossa. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen seinän ja pohjan osan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Tässä kohteessa laboratoriossa analysoidaan ainakin PAH-yhdisteiden ja metallien pitoisuuksia. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoitusta ei ole kuulutettu eikä siitä ole pyydetty lausuntoja. ETELÄ-SAVON ELY-KESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Mikkelin kaupungin jättämän, Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan kiinteistön 491-403-4-55 (Kovalantie 13, 50200 Mikkeli) pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi kiinteistöjen puhdistamista varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on poistettava jätettä sisältävät maa-ainekset sekä muut maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 alemmat ohjearvopitoisuudet: - Sb 10 mg/kg; - As 50 mg/kg; - Cd 10 mg/kg; - Co 100 mg/kg;
Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta - Cr 200 mg/kg; - Cu 150 mg/kg; - Pb 200 mg/kg; - Ni 100 mg/kg; - Zn 250 mg/kg; ja - V 150 mg/kg; - PAH-yhdisteet (summa) 30 mg/kg; ja - PCB:t 0,5 mg/kg. Puhdistettavien alueiden maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 7, 16, 133 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse vähintään kaksi viikkoa ennen työn aloittamista ja lopettamisesta välittömästi puhdistustyön loputtua Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 3. Hakijan on nimettävä asiantunteva henkilö, joka vastaa alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 172, 209 ) 4. Poistettava pilaantunut maa-aines voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaalisiksi luokiteltava jäte tulee myös toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 52, 136 ) 5. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavan varautua esittämään tiedot, joista ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot on esitettävä kohdan 12 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta on sovittava ennen kuljetukseen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 52 ) 6. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana sekä pölyäminen estetään. Poistettavat maamassat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Mikäli poistettuja massoja joudutaan välivarastoimaan, tulee välivarastoalueiden maaperän puhtaus varmistaa ja tarvittaessa kunnostaa maaperä välivarastojen purun jälkeen. (YSL 7, 52 ) 7. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia on seurattava kenttämittauksin. Haitta-ainepitoisuudet varmennetaan
riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaaine-pitoisuuksista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 209 ) 8. Alueelle jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet on selvitettävä laboratorionäyttein. Tutkimustulokset on liitettävä laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 16, 52, 62 ) 9. Näytteenotto ja kenttäanalyysit on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 10. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamoon ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 209 ) 11. Tutkimustulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 172 ) 12. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä on laadittava loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällyttävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027) (YSL 172 ) 13. Jos tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyjä pitoisuuksia suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata, on alueen puhdistamisesta vastaavan esitettävä riskinarviointi tai tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. (YSL 133, 134 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöillä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistöjen maaperästä aiheudu
jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle tässä päätöksessä kunnostettavaksi määrätyillä alueilla. Pilaantuneen maaperän kunnostamiseen sovelletaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun säännöksiä. Valtioneuvoston asetuksessa 1.3.2007/214 on määrätty eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainepitoisuuksista ennalta arvioiden aiheudu haittaa jatkossa ympäristölle tai terveydelle. Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä kunnostustyön aloittamisen ja lopettamisen ilmoittamisesta, kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojensa ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaanottavalle laitokselle (Määräykset 2-6). Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle, varmistavat, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle, on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. ONGELMAJÄTTEEN (NYK. VAARALLINEN JÄTE) SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jäteasetuksen (179/2012) 24, jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. JÄTTEENKULJETTAJIEN REKISTERÖINTI Etelä-Savon Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskus muistuttaa, että jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain Jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille. Rekisteriote on saatavissa Etelä-Savon ELY - keskukselta.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) MAKSU 440 euroa Valtioneuvoston asetuksessa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 55 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Mikkelin kaupunki laskutetaan myöhemmin Mikkelin kaupunki, kaupunginhallitus Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Savon ELY:n valvoja Suomen ympäristökeskus, sähköisesti MUUTOKSEN HAKU Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätös kuulutetaan Mikkelin kaupungin ilmoitustaululla. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Valitusosoitus on liitteenä. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Tämän lausunnon on esitellyt ympäristönsuojelun asiantuntija Jyrki Hämäläinen ja ratkaissut yksikön päällikkö Marjukka Kilpeläinen.
LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus LIITE 1 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen päätökseen 2.11.2017 Dnro ESAELY/977/2015 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu 2.11.2017. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 4.12.2017. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, PL 204, 65101 Vaasa Telefax: 029 56 42760 Puhelin: 029 56 42611 Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 97 euroa.
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Hyväksyjä Kilpeläinen Marjukka 30.10.2017 12:52 Esittelijä Hämäläinen Jyrki 30.10.2017 10:58