en Yrittäjät
1 Esipuhe Suomen Yrittäjät ja Finnvera Oyj tekevät yhteistyössä pientä ja keskisuurta yritystoimintaa ja tämän kehitystä kuvaavaa a kaksi kertaa vuodessa valtakunnallisena raporttina ja alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Syksyn 27 perustuu noin 38 pk-yrityksen vastauksiin ja heijastaa siten kattavasti pk-yritysten käsityksiä yritysten kehitysnäkymistä ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Barometrin ennustekyky on ollut hyvä. Tässä syksyn 27 alueellisessa raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia lähimmän vuoden aikana ja elinkeinoilmastoa. Lisäksi tarkastellaan yritysten rahoitusta, kasvuhakuisuutta sekä yritysten kehittämistarpeita ja - esteitä. Erityiskysymykset koskevat pk-yritysten sähköistä asiointia, markkinointia ja myyntiä. Helsingissä..27 Jussi Järventaus toimitusjohtaja Suomen Yrittäjät ry Pauli Heikkilä toimitusjohtaja Finnvera Oyj
2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 JOHDANTO... 4 AINEISTO... 5 1 en ja koko maan yritykset... 7 2 Yritykset ja työllisyys... 8 3 Pk-yritysten suhdannenäkymät... 9 3.1 Yleiset suhdannenäkymät... 9 3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin... 4 Pk-yritysten kehittämistarpeet... 11 5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet... 12 6 Pk-yritysten työllistämisen esteet... 15 7 Elinkeinoilmasto... 16 8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus... 18 9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset... 19 Yrittäjyysilmapiiri... 2 11 Pk-yritysten rahoitus... 21 12 Pk-yritysten sähköinen asiointi... 27 13 Pk-yritysten myynti ja markkinointi... 28 Finnveran yhteystiedot Suomen Yrittäjien yhteystiedot
TIIVISTELMÄ 3 Pk-yritykset odottavat edelleen suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Päijät- Hämeessä ja koko maassa oman yrityksen kannalta. essä toimivista pkyrityksistä 47 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kahdeksan prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pkyritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksillä keskimäärin. Edelliseen kyselyyn verrattuna ovat essä toimivien pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana jonkin verran paremmat ja koko maassa jonkin verran huonommat. Koko maan ja en pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen positiivisia. essä toimivien pkyritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat liikevaihdon, investointien arvon, yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden kohdalla. essä toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana, mutta henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Näkymät henkilökunnan määrän osalta ovat essä alhaisemmalla tasolla kuin keväällä 27. Alueen pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteeksi. Koko maan pk-yritysten tuloksiin verrattuna resurssitekijät koetaan alueella useammin kehittämisen esteiksi kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla en pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana esteenä 68 prosentilla, rahoituksen saatavuus 21 prosentilla ja rahoituksen hinta 11 prosentilla. en pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus ja palkkataso. Alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, noin joka kolmas pitää työvoiman saatavuutta työllistämisen esteenä. 39 prosentilla en pk-yrityksistä ja 27 prosentilla koko maan pk-yrityksistä ei ole tarvetta työllistää. en samoin kuin koko maan pk-yrityksistä 32 prosenttia on ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Ulkopuolista rahoitusta aikoo ottaa seuraavan vuoden aikana joka kolmas essä ja joka neljäs koko maassa toimivista pkyrityksistä. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennus- ja korvausinvestointeihin, rakennusinvestointeihin sekä käyttöpääomaksi. en pk-yritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (93 %) tai Finnverasta (22 %). Koko maan ja en pk-yrityksistä kahdella kolmesta on tällä hetkellä omat www-sivut. Näistä yrityksistä noin joka toinen ilmoittaa sivuillaan olevan yksityiskohtaista tietoa tuotteista ja palveluista, minkä lisäksi noin kolmannes koko maan ja 26 prosenttia alueen yrityksistä ilmoittaa sivuillaan olevan hintatietoja. Noin neljä kymmenestä koko maan ja puolet en pk-yrityksestä tarjoaa mahdollisuuden tehdä tilauksia sähköpostin välityksellä. Viidellä prosentilla sekä koko maan ja kahdella prosentilla Päijät- Hämeen pk-yrityksistä on verkkokauppa. 44 prosenttia koko maan yrityksistä ja 5 prosenttia en yrityksistä sanoo tuotteidensa ja/tai palveluidensa olevan sellaisia, ettei niitä ole käytännössä mahdollista ostaa internetin välityksellä. Yli 7 prosentissa en ja koko maan pk-yrityksissä markkinointi ja myynti ovat pääsääntöisesti yrittäjän tai toimitusjohtajan vastuulla. Joka viidennellä pk-yrityksellä on omaa markkinointi- ja myyntihenkilöstöä. Myyntitoiminnan keskeisimpinä haasteina pidetään sekä koko maassa että en alueella uusien asiakkaiden hankkimista sekä nykyisten asiakassuhteiden kehittämistä. Yli 6 prosenttia vastaajista piti näitä kahta myyntitoiminnan haasteina.
JOHDANTO 4 Tässä pk-yritysten suhdannenäkymiä käsittelevässä tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten pk-yritysten (alle 25 henkeä työllistävien yritysten) mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n toimeksiannosta elo-, syys- ja lokakuussa 27. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat suomalaiset pk-yritykset. Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 22 sekä Fonecta ProFinder yritysrekisteriä, josta otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti. Otoskoko on 3823 kohderyhmän vaatimukset täyttävää yritystä. Tutkimusaineisto on kerätty internetkyselyinä 1.8. 31.8.27. Osa vastaajista värvättiin osallistumaan kyselyyn puhelimitse. Tiedonkeruu on toteutettu Taloustutkimus Oy:n CAWI-ohjelmalla (Computer Aided Web Interview). Raportin luvussa Aineisto on esitetty taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä en osalta. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimuksessa tutkimusjohtaja Ville Haikola, yhteyspäällikkö Jyrki Kärpänoja ja markkinatutkija Jarno Rautio, Suomen Yrittäjissä ekonomisti Harri Hietala ja Finnvera Oyj:ssä apulaisjohtaja Tuomo Holopainen. 1) Raportin alueelliset viittaukset tarkoittavat pääsääntöisesti sivulla 6 olevan kartan mukaista aluejakoa. Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla maakuntajaosta on poikettu (Helsinki, Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa). 2) Helsingin, Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan aikasarjoissa ja kuvioissa olevat luvut ovat vuoden 1999 syksyyn asti koko Uudenmaan alueen lukuja. Pohjanmaan raportissa luvut ovat vuoden 26 syksyyn asti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan rannikon yhteisiä lukuja. 3) Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite 'saldoluku'. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39 %, huononee 9 % saldoluku = + 3 %
AINEISTO 5 Seuraavassa taulukossa on esitetty painottamattomat taustatietojakaumat haastatelluista yrityksistä. Tutkimustuloksissa aineisto on painotettu vastaamaan yritysten todellista toimiala- ja aluejakaumaa. Painotettua otoskokoa käytetään laskentaperusteena, koska tällöin otoksen perusteella lasketut tulokset voidaan yleistää koskemaan koko tutkimuskohteena olevaa pk-sektoria. TAUSTATIETOJA ALUEELTA HAASTATELLUISTA YRITYKSISTÄ: PK-YRITYSBAROMETRI 2/27 - Aineiston rakenne - n= % ALUE PÄIJÄT-HÄME 115 3 % Teollisuus (TOL: D) 36 31 % PÄÄTOIMIALA Rakentaminen (TOL: F) 6 5 % Kauppa (TOL: G) 32 28 % Palvelut (TOL:H, I, K, O) 41 36 % Alle 5 henkilöä 43 37 % 5-9 henkilöä 26 23 % HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ LIIKEVAIHTO VUONNA 26 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS YRITYKSELLÄ VIENTITOIMINTAA YRITYKSEN PERUSTAMISVUOSI - 19 henkilöä 27 23 % 2-49 henkilöä 8 7 % 5+ henkilöä 11 % Alle,2 milj. euroa 25 22 %,2 -,49 milj. euroa 17 15 %,5-1,49 milj. euroa 29 25 % 1,5+ milj. euroa 43 37 % Ei vastausta 1 1 % Voimakkaasti kasvuhakuinen 16 14 % Kasvaa mahdollisuuksien mukaan 54 47 % Pyrkii säilyttämään asemansa 35 3 % Ei kasvutavoitetta 9 8 % Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 1 % Ei 77 67 % Kyllä, vie itse suoraan 14 2 % Kyllä, tuotteita viedä osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta 18 16 % - 1995 76 66 % 1996-2 16 14 % 21-26 23 2 % Yrittäjä 87 76 % VASTAAJAN ASEMA Palkattu toimitusjohtaja 19 17 % Muut 9 8 %
PK-YRITYSBAROMETRIN ALUEJAKO 1. Uusimaa, erilliset raportit: - Helsinki - Pääkaupunkiseutu (pl. Helsinki) - Uusimaa (pl. Helsinki ja Pääkaupunkiseutu) 2. Varsinais-Suomi 3. Satakunta 4. Kanta-Häme 18 5. 6. Pirkanmaa 7. Kymenlaakso 8. Etelä-Karjala 9. Etelä-Savo 16 17. Pohjois-Savo 11. Pohjois-Karjala 12. Keski-Suomi 13. Etelä-Pohjanmaa 14. Pohjanmaa 15. Keski-Pohjanmaa 16. Pohjois-Pohjanmaa 17. Kainuu 14 3 2 15 13 6 4 1 12 5 7 9 8 11 18. Lappi
Tutkimustulokset 1 en ja koko maan yritykset 7 Suomessa oli 236 435 yritystä vuonna 25. 1 Näistä yrityksistä noin 9 toimi Päijät- Hämeessä. essä on palvelualojen yrityksiä suhteellisesti hiukan vähemmän ja teollisuuden sekä rakennusalan yrityksiä suhteellisesti hiukan enemmän kuin koko maassa keskimäärin. 2 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 13 Rakentaminen (F) 13 15 Kauppa (G) 22 22 Palvelut (H, I, K, O) 4 42 Muut 13 2 3 4 5 6 7 8 9 % Toimialan nimen jäljessä on suluissa Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (TOL 22) mukainen toimialanumero. 1 Lähde: Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri 2 Yritystiedot, lähde: Tilastokeskus, Yritys- ja toimipaikkarekisteri. Yritysmäärä on arvioitu Tilastokeskuksen alueellisten toimipaikkatietojen perusteella. Alueen yritysmääränä on käytetty lukua, joka on saatu kertomalla alueen toimipaikkojen määrä koko maan yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen lukumäärän suhteella.
2 Yritykset ja työllisyys 8 essä toimivissa yksityisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä työskenteli vuonna 24 noin 5 työntekijää 3. Työttömyysaste oli vuonna 26 Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa 7,7 % ja essä 8,7 %. Taulukko 2: Pk-yritysten suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta seuraavan vuoden kuluttua. Suurempi Yhtä suuri Pienempi Saldoluku % % % % 24 72 5 19 16 79 5 11 essä toimivat pk-yritykset odottavat edelleen työllisyyden paranevan seuraavan vuoden aikana. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on alueella pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Henkilökunnan määrän suhdannenäkymät ovat essä alhaisemmalla tasolla kuin keväällä 27 (saldoluku tuolloin +16 %). Koko maassa ovat henkilökunnan määrän suhdannenäkymät hieman paremmat kuin edellisessä kyselyssä, sillä keväällä 27 henkilökunnan määrän saldoluku oli +18 %. Seuraavassa kuviossa on verrattu en työllisten määrää (indeksi 1993=) ja pk-yritysten henkilökunnan määrän suhdannenäkymiä seuraavan vuoden aikana 4. Tuorein käytettävissä oleva tieto on Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastosta vuodelta 24. 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET SEURAAVAN VUODEN AIKANA SEKÄ TYÖLLISTEN MÄÄRÄN TILASTOITU MUUTOS 16 4 14 35 Työllisten määrä (indeksi 1993=) 12 8 6 4 2 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 Odotettu henkilöstön muutos, Työllisten määrän muutos, 3 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto. 4 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 3 25 2 15 5 Henkilökunnan määrä saldoluku (%)
3 Pk-yritysten suhdannenäkymät 9 3.1 Yleiset suhdannenäkymät Taulukko 3.1: Pk-yritysten suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta lähimmän vuoden aikana. Paranee Pysyy ennallaan Huononee Saldoluku % % % % 38 55 7 31 47 46 8 39 Pk-yritykset odottavat suhdanteiden paranevan lähimmän vuoden aikana Päijät- Hämeessä ja koko maassa oman yrityksen kannalta. essä toimivista pkyrityksistä nyt 47 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien lähimmän vuoden aikana paranevan ja kahdeksan prosenttia yrityksistä ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Alueen pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pkyrityksillä keskimäärin. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten yleisten suhdannenäkymien kehitys tutkimusjaksosta 2/94 lähtien. Kevään 27 tilanteeseen verrattuna ovat Päijät- Hämeessä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana selvästi parantuneet ja koko maassa puolestaan hieman heikentyneet. 8 3.1 YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA 7 6 5 Saldoluku (%) 4 3 2 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7
3.2 Suhdannenäkymät osatekijöittäin Taulukko 3.2:Pk-yritysten suhdannenäkymät osatekijöittäin seuraavan vuoden kuluttua. Liikevaihto Investointien Viennin Tuonnin Tuotanto- Yrityksen Vaka- Tuotekehityspanostukset arvo arvo arvo kustannuksetkannattavuus varaisuus Suurempi 58 23 18 18 46 43 44 27 Yhtä suuri 35 62 75 75 47 46 5 66 Pienempi 8 15 7 7 7 11 6 7 Saldoluku (%) 5 8 11 11 39 31 38 2 Suurempi 62 26 18 16 4 49 55 26 Yhtä suuri 32 66 74 74 47 4 38 67 Pienempi 6 7 7 13 7 7 Saldoluku (%) 56 19 11 6 27 39 48 19 8 Koko maan ja en pk-yritysten suhdannenäkymät ovat seuraavan vuoden kuluttua kaikkien osatekijöiden suhteen edelleen positiivisia. essä toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät ovat keskimääräistä paremmat liikevaihdon, investointien arvon, yrityksen kannattavuuden ja vakavaraisuuden kohdalla. Seuraavasta kuviosta nähdään pk-yritysten liikevaihdon ja yrityksen kannattavuuden suhdannenäkymien 5 kehitys jaksosta 2/94 lähtien. Sekä liikevaihdon että kannattavuuden suhdannenäkymät ovat essä paremmat kuin kevään 27 kyselyssä. Koko maan suhdannenäkymät ovat liikevaihdon osalta kevään 27 tasolla ja kannattavuuden kohdalla lievässä laskussa. 3.2 SUHDANNENÄKYMÄT SEURAAVAN VUODEN KULUTTUA 7 6 Saldoluku (%) 5 4 3 2 2/94 1/95 2/95 1/96 2/96 1/97 2/97 1/98 2/98 Liikevaihto, Liikevaihto, 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 Yrityksen kannattavuus, Yrityksen kannattavuus, 5 Kysymysmuoto muuttui 1/2. Tätä aiemmin kysyttiin suhdannenäkymät seuraavan puolen vuoden aikana. 2/6 1/7 2/7
4 Pk-yritysten kehittämistarpeet 11 Taulukko 4: Pk-yrityksillä eniten kehittämistarvetta tällä hetkellä. % % Johtaminen 4 3 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus 21 18 Markkinointi ja myynti 34 36 Vienti ja kansainvälistyminen 4 4 Rahoitus, talous ja laskentatoimi 6 6 Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu 9 12 Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta 13 12 Ympäristö- ja muiden säädösvaatimusten ottaminen huomioon toiminnassa 2 4 Ei kehittämistarvetta/ Ei osaa sanoa 8 5 Koko maan ja en alueen pk-yritysten kehittämistarpeet ovat hyvin samankaltaisia. en pk-yrityksissä koetaan olevan koko maan keskiarvon tavoin eniten kehittämistarvetta markkinoinnissa ja myynnissä. Seuraavaksi eniten kehittämistarvetta sekä alueen että koko maan pk-yrityksillä on henkilöstön kehittämisessä ja koulutuksessa. henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen liittyvät kehittämistarpeet ovat selvästi kasvaneet essä toimivien pk-yritysten keskuudessa kevään 27 tilanteeseen verrattuna. 5 4. PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISTARPEET 4 3 % 2 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7 Henkilöstön kehittäminen ja koulutus Markkinointi ja myynti Tuotanto ja materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tuotekehitys, laatu Yhteistyö/verkottuminen, alihankinta
5 Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet 12 Taulukko 5: Pk-yritysten kehittämisen pahimmat esteet. % % YRITYSTOIMINNAN SÄÄTELY 6 5 byrokratia 2 3 työlainsäädäntö 1 1 työehtosopimukset 1 muu sääntely 2 KUSTANNUSTASO 17 11 verotus 4 6 palkkataso 3 työn sivukulut 7 2 muut tuotantokustannukset 3 4 KILPAILUTILANNE 22 26 kireä kilpailutilanne 14 17 markkinoiden liiallinen keskittyminen 2 6 julkisen sektorin elinkeinotoiminta 1 markkinoita vääristävät tuet 1 1 harmaa talous, konkurssit jne. 1 kysynnän riittämättömyys 3 2 RAHOITUS 7 6 rahoituksen saatavuus 2 1 rahoituksen hinta 1 1 vakuuksien puute 3 4 RESURSSITEKIJÄT 35 38 ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 18 18 alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus 3 6 toimitilat 3 2 koneet ja laitteet 1 2 muut resurssitekijät, esim. raaka-aineet 5 9 YLEINEN SUHDANNE- /MAAILMANTILANNE 8 9 MUUT TEKIJÄT 3 1 EI OSAA SANOA 3 4 essä pk-yritysten kehittämisen pahimpia esteitä ovat edelleen resurssitekijät sekä kilpailutilanteeseen liittyvät tekijät. Resurssitekijöistä erityisesti ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan alueen pk-yritysten keskuudessa yrityksen kehittämisen esteiksi. Resurssitekijät koetaan kuitenkin suuremmaksi kehittämisen esteeksi Päijät- Hämeessä kuin koko maassa keskimäärin. Rahoitukseen liittyvät tekijät ovat kehittämisen pahimpana esteenä 6 prosentilla Päijät- Hämeen pk-yrityksistä. Näistä yrityksistä vakuuksien puute on pahimpana kahdella kolmanneksella, rahoituksen saatavuus noin joka viidennellä ja rahoituksen hinta joka kymmenennellä. essä toimivat pk-yritykset kokevat nyt rahoituksen olevan hieman pienempi kehittämisen este kuin koko maan pk-yritykset keskimäärin. Alueella ja koko maassa sekä kaikki että kasvuhakuiset 6 pk-yritykset pitävät rahoitusta kokonaisuudessaan nyt pienempänä kehittämisen esteenä verrattuna kevään 27 tilanteeseen. 6 Voimakkaasti kasvuhakuiset ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivät pk-yritykset yhteensä.
13 5.1 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus - n=kaikki vastaajat/rahoitus suurin kehittämisen este Kaikki vastaajat RAHOITUS Vastaajat, joille rahoitus kehittämisen pahin este 6 7 (n=3823/261) (n=115/8) Rahoituksen saatavuus 21 27 Rahoituksen hinta 11 21 Vakuuksien puute 48 68 2 3 4 5 6 7 8 9 %
14 25 5.2 PK-YRITYSTEN KEHITTÄMISEN ESTEET - Rahoitus kokonaisuudessaan - 2 15 % 5 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset *, kaikki pk-yritykset, kasvuhakuiset pk-yritykset * *) Yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen tai pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan
6 Pk-yritysten työllistämisen esteet 15 en pk-yrityksillä työllistämisen suurimmat esteet ovat työvoiman saatavuus, jota 29 prosenttia niistä alueen pk-yrityksistä, joilla on tarve työllistää, pitää työllistämisen suurimpana esteenä, ja palkkataso, jota joka neljäs näistä yrityksistä piti suurimpana esteenä. 39 prosentilla en pk-yrityksistä ja 27 prosentilla koko maan pkyrityksistä ei ole tarvetta työllistää. Ei ole tarvetta työllistää SEURAAVAT % NIISTÄ, JOILLA ON TARVE TYÖLLISTÄÄ Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Palkkataso Työn sivukulut Irtisanomiseen liittyvä riski Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet Työvoiman saatavuus Verotus 6. PK-YRITYSTEN TYÖLLISTÄMISEN SUURIN ESTE Yhtiön toimitilat Jokin muu 1 3 4 6 6 9 n=kaikki vastaajat/yrityksellä tarve työllistää 16 18 14 21 24 27 27 29 39 (n=3788/2829) (n=114/77) 2 3 4 5 6 7 8 9 %
7 Elinkeinoilmasto 16 ELINKEINOILMASTO Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus Toimitilojen ja tonttien saatavuus Yhteistyömahd. yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan Yrityksen sijaintikuntaan elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta ollaan essä tyytyväisempiä kuin koko maassa keskimäärin. Tyytyväisimpiä essä sijaitsevat pk-yritykset ovat alueen viihtyisyyteen asuinympäristönä ja liikenneyhteyksiin. Tyytymättömimpiä alueella ollaan sijaintikunnan ja yrityksen väliseen yhteistyöhön, yhteistyömahdollisuuksiin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, elinkeinopolitiikkaan kokonaisuudessaan sekä yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen. Selvimmin Päijät- Hämeen pk-yritykset ovat koko maan pk-yrityksiä tyytyväisempiä viihtyisyyteen asuinympäristönä, liikenneyhteyksiin, kilpailukykyyn yritysten sijaintipaikkana ja yritykselle sopivan työvoiman saatavuuteen. Kokonaisuutena tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on essä selvästi lisääntynyt. Koko maan keskimääräinen tyytyväisyys elinkeinoilmastoon on lähes samassa tasossa, kuin keväällä 27. Aiemmin kysytty tekijä yhteiskunnalliset turvallisuuspalvelut ei ole ollut mukana kyselyssä vuodesta 26 lähtien. Liikenneyhteydet Julkiset yrityspalvelut Yksityiset yrityspalvelut Viihtyisyys asuinympäristönä Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana Koulutustarjonta -16-9 -11-9 -9-8 -6-2 7.1 ELINKEINOILMASTO 2 2 3 4 n=kaikki vastaajat 8 6 8 9 9 6 13 11 18 27 26-3 -2-2 3 4 5 6 7 8 9 Indeksi 43 48 5 (n=3823) (n=115)
17 5 7.2 ELINKEINOILMASTO - Keskiarvo sijaintikunnan elinkeinoilmastoa koskevista väittämistä - 4 3 Indeksi 2 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7
8 Pk-yritysten kasvuhakuisuus 18 Taulukko 6: Pk-yritysten kasvuhakuisuus. % % Olemme voimakkaasti kasvuhakuinen 8 9 Pyrimme kasvamaan mahdollisuuksien mukaan 4 48 Pyrimme säilyttämään asemamme 34 31 Yrityksellämme ei ole kasvutavoitteita 16 Toiminta loppuu seuraavan vuoden aikana 1 1 essä on nyt suhteellisesti hiukan enemmän voimakkaasti kasvuhakuisia pkyrityksiä kuin koko maassa keskimäärin. Yrityksen toiminnan loppumista seuraavan vuoden aikana puolestaan ennakoi prosentti koko maan ja en pk-yrityksistä. Tärkeimpänä kasvukeinonaan alueen pk-yritykset pitävät yhteistyön lisäämistä muiden yritysten kanssa ja verkostoitumista, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä myynnin ja markkinoinnin lisäämistä. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvavia pk-yrityksiä on essä yhteensä 57 prosenttia ja koko maassa yhteensä 48 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut koko maassa hiukan, kun taas Päijät- Hämeen alueella määrä on noussut viiden prosenttiyksikön verran. Kokonaisuutena kasvuhakuisten pk-yritysten osuus alueella on suurempi kevään 27 tilanteeseen verrattuna. Kasvuhakuisten osuus on laskenut hiukan koko maassa keskimäärin. 8. PK-YRITYSTEN KASVUHAKUISUUS - Voimakkaasti ja mahdollisuuksien mukaan kasvavien yritysten osuus kaikista yrityksistä - 8 7 6 5 % 4 3 2 2/98 1/99 2/99 1/ 2/ 1/1 2/1 1/2 2/2 1/3 2/3 1/4 2/4 1/5 2/5 1/6 2/6 1/7 2/7
9 Sukupolven- tai omistajanvaihdokset 19 Taulukko 7: Sukupolven- tai omistajanvaihdokset pk-yrityksissä. % % SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOS ODOTETTAVISSA LÄHIMMÄN 5 VUODEN AIKANA Ei 67 68 Kyllä, 1-2 vuoden sisällä 9 6 Kyllä, 3-5 vuoden sisällä 14 17 Ei osaa sanoa 11 9 en alueella on sukupolven- tai omistajanvaihdos odotettavissa lähimmän viiden vuoden aikana joka neljännessä pk-yrityksessä. Suurimmat haasteet sukupolventai omistajanvaihdosta aikoville yrityksille en alueella ovat jatkajan löytyminen ja arvon määritys. Myös rahoitus koetaan alueella keskimääräistä suurempana ongelmana. 9. ODOTETTAVISSA OLEVAT ONGELMAT SUKUPOLVEN- TAI OMISTAJANVAIHDOKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA - Yritykset, joissa vaihdos odotettavissa lähimmän 5 vuoden aikana - n=sukupolven-/omistajanvaihdos viiden vuoden sisällä Jatkajan löytyminen 45 61 Arvonmääritys Verotus 37 37 41 44 (n=945) (n=33) Rahoitus 31 39 Yhtiö- tai sopimusjuridiikka 25 31 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Yrittäjyysilmapiiri 2 Koko maan keskimääräinen kokonaisindeksi yrittäjyysilmapiirille on negatiivinen -1, kun taas essä se on +5. Indeksin osatekijöistä oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä sekä kansalaisten suhtautuminen arvioidaan positiivisiksi tekijöiksi. Arviot em. tekijöistä ovat koko maassa ja alueella positiivisemmat kevääseen 27 verrattuna. Julkisen vallan asenne ja toimet arvioidaan selkeästi negatiivisiksi sekä en että koko maan osalta. Julkisten rahoittajien ja myös markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen arvioidaan en alueella hieman paremmiksi kuin koko maassa keskimäärin. Markkinaehtoisien rahoittajien asenne saa paremman arvioin julkiseen puoleen verrattuna sekä essä että koko maassa keskimäärin.. YRITTÄJYYSILMAPIIRI n=kaikki vastaajat Oma kokemus yrittäjyysilmapiiristä 19 Kansalaisten suhtautuminen yrittäjyyteen 9 14 Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi valtakunnallisella tasolla Julkisen vallan asenne ja konkreettinen toiminta yrittäjyyden edistämiseksi alueellisella/paikallisella tasolla -21-15 -22-19 (n=3823) (n=115) KOKONAISINDEKSI (yllä mainituista 4:stä tekijästä) -1 5 Julkisten rahoittajien asenne yrittäjyyteen 11 14 Markkinaehtoisesti toimivien rahoittajien asenne yrittäjyyteen 22 25-5 -4-3 -2-2 3 4 5 6 7 8 9 Indeksi
11 Pk-yritysten rahoitus 21 en alueen ja koko maan pk-yrityksistä 32 prosenttia oli ottanut ulkopuolista rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Noin joka kolmas essä ja joka neljäs koko maassa toimivista pk-yrityksistä aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Useimmiten alueen yritykset aikovat hankkia rahoitusta koneiden ja laitteiden laajennus- sekä korvausinvestointeihin, rakennusinvestointeihin ja käyttöpääomaksi. en pkyritykset aikovat hankkia ulkoista rahoitusta useimmiten pankista (93 %) tai Finnverasta (22 %). Pääomasijoittajilta rahoitusta aikoo hakea 6 prosenttia rahoitusta hakevista alueen yrityksistä. 11. MIHIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN AIKOO OTTAA ULKOPUOLISTA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - Koneiden ja laitteiden laajennusinvestointeihin Käyttöpääomaksi (yrityksen kasvun vaatima lisäkäyttöpääoma) Koneiden ja laitteiden korvausinvestointeihin Rakennusinvestointeihin Yrityksen kehittämishankkeisiin Omistusjärjestelyihin/ yrityskauppoihin Toimitusaikaiseen rahoitukseen/ vakuuksiin Kansainvälistymiseen Viennin rahoitukseen/ vientiriskien kattamiseen Muuhun tarkoitukseen Ei vastausta 5 3 5 1 2 1 9 n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta 15 15 2 28 31 28 25 28 22 21 22 (n=28) (n=38) 2 3 4 5 6 7 8 9 %
22 12. MISTÄ AIKOO HAKEA RAHOITUSTA - Yritykset, jotka aikovat ottaa ulkopuolista rahoitusta - n=yritys aikoo ottaa ulkopuolista rahoitusta Pankista 86 93 Finnverasta 22 28 Pääomasijoittajilta 6 9 (n=28) (n=38) Vakuutusyhtiöltä 4 12 Muualta 13 15 Ei vastausta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 %
23 Joka kolmas en ja koko maan osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä olisi halukas ottamaan yksityisiä henkilöpääomasijoittajia mukaan yritysten toimintaan rahoittajiksi, joka viides alueen ja joka neljäs koko maan pk-yrityksistä omistajiksi ja neljä kymmenestä alueen sekä joka kolmas koko maan pk-yrityksistä hallitustyöskentelyyn. Yksityisiä pääomasijoittajia osakeyhtiömuotoisista pk-yrityksistä ottaisi puolestaan mukaan yrityksen toimintaan noin kolmasosa alueen ja koko maan pk-yrityksistä, omistajaksi koko maassa joka viides ja alueella joka seitsemäs sekä niin Päijät- Hämeessä kuin koko maassakin noin joka neljäs hallitustyöskentelyyn. 13.1 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ HENKILÖPÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=82 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi 32 3 65 36 1 64 Omistajaksi 24 3 73 2 2 77 Hallitustyöskentelyyn 36 4 6 41 3 56 2 3 4 5 6 7 8 9 %
24 13.2 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN YKSITYISIÄ PÄÄOMASIJOITUSYHTIÖITÄ MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=82 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi 31 3 66 36 1 63 Omistajaksi 21 3 76 14 4 82 Hallitustyöskentelyyn 25 4 71 28 4 69 2 3 4 5 6 7 8 9 %
25 Alueellisia pääomasijoitusrahastoja ottaisi toimintaan mukaan rahoittajaksi alueella 39 prosenttia ja koko maassa joka kolmas, omistajaksi en pk-yrityksistä joka seitsemäs ja koko maassa joka viides ja hallitustyöskentelyyn alueen pk-yrityksistä joka kolmas ja koko maassa joka viides. essä hieman alle puolet ja koko maassa neljä kymmenestä pk-yrityksestä olisi valmis ottamaan julkisia pääomasijoittajia yrityksenä rahoittajiksi, omistajaksi alueella yksi kymmenestä ja koko maassa joka kuudes sekä joka kolmas alueen pk-yrityksistä ja koko maan pk-yrityksistä joka neljäs hallitustyöskentelyyn. 13.3 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN ALUEELLISIA PÄÄOMASIJOITUSRAHASTOJA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=82 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi 32 3 64 39 1 61 Omistajaksi 18 4 78 13 3 84 Hallitustyöskentelyyn 22 5 73 32 3 65 2 3 4 5 6 7 8 9 %
26 13.4 OLISIKO HALUKAS OTTAMAAN JULKISIA PÄÄOMASIJOITTAJIA MUKAAN YRITYKSEN TOIMINTAAN Osakeyhtiöt, n=258, n=82 Kyllä Ei vastausta Ei Rahoittajiksi 41 3 57 46 1 54 Omistajaksi 17 4 79 11 3 86 Hallitustyöskentelyyn 23 5 72 32 1 68 2 3 4 5 6 7 8 9 %
12 Pk-yritysten sähköinen asiointi 27 Koko maan pk-yrityksistä kahdella kolmesta on tällä hetkellä omat www-sivut ja 13 prosenteilla sivut ovat suunnitelmissa. essä omat sivut on myös kahdella kolmasosalla pk-yrityksistä ja 14 prosenttia suunnittelee sivujen perustamista. Noin joka toinen koko maan ja en alueen niistä pk-yrityksistä, joilla on omat www-sivut, ilmoittaa sivuillaan oleva yksityiskohtaista tietoa tuotteista ja palveluista. 45 prosentilla koko maan ja alueen yrityksistä on sivuillaan lyhyt tai yleisluontoisempi kuvaus palveluistaan. Muun tiedon lisäksi hintatietoja sanoo www-sivuillaan olevan noin kolmannes koko maan ja 26 prosenttia alueen pk-yrityksistä. Neljä kymmenestä pk-yrityksestä koko maassa ja lähes puolet en alueella tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden tehdä tilauksia sähköpostin välityksellä. Päijät- Hämeessä kahdella ja koko maassa viidellä prosentilla on verkkokauppa ja noin joka kymmenennellä koko maan ja alueen pk-yrityksellä on www-sivuillaan tilauslomake. Koko maan kohdalla tuotteet/palvelut ovat noin neljällä kymmenestä yrityksestä sellaisia, ettei internet ole sopiva kanava niiden hankkimisen. en alueella vastaava luku on tasan 5 prosenttia. 14. OTTAAKO YRITYS VASTAAN SÄHKÖISIÄ TILAUKSIA/OSTOKSIA n=kaikki vastaajat Yrityksellä on verkkokauppa 2 5 Yrityksen www-sivuilla on tilauslomake 7 11 Asiakkaiden on mahdollista tilata sähköpostin välityksellä 41 47 Yrityksen tuotteita ei ole mahdollista tilata/ostaa internetin välityksellä, vaikka periaatteessa tämä olisi toteutettavissa 13 16 (n=3823) (n=115) Yrityksen tuotteet/palvelut ovat sellaisia, ettei niitä ole käytännössä mahdollista tilata/ostaa internetin välityksellä 44 5 Ei vastausta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 %
13 Pk-yritysten myynti ja markkinointi 28 en pk-yrityksistä valtaosalla eli 75 prosentilla ja koko maassa 72 prosentilla yrityksen markkinointi ja myynti ovat pääasiallisesti yrittäjän tai toimitusjohtajan vastuulla. Joka viidennellä pk-yrityksellä essä ja koko maassa on puolestaan omaa markkinointi- ja myyntihenkilöstöä. Valtaosa koko maan ja en alueen pk-yrityksistä pitää laadusta huolehtimista sekä henkilökohtaista myyntiä yrityksensä tärkeimpinä markkinoinnin osina. Seuraavaksi tärkeimpinä markkinoinnin osina pk-yrittäjät pitävät suhdetoimintaa, yrityksen www-sivuja ja mainontaa. Laadusta huolehtiminen Henkilökohtainen myynti Suhdetoiminta yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin Yrityksen www-sivut Mainonta Ideoiden tuotteistaminen/ uusien tuotteiden kehittäminen Messuille osallistuminen Tavaroiden/palveluiden erilaistaminen Aktiivinen hinnoittelu Markkinatutkimukset Ei vastausta 15. YRITYKSEN MARKKINOINNIN TÄRKEIMMÄT OSAT 3 8 14 14 13 12 19 21 n=kaikki vastaajat 27 29 41 42 34 37 2 3 4 5 6 7 8 9 % 54 65 69 68 73 75 (n=3823) (n=115)
29 Keskeisimpänä yrityksen myyntitoiminnan haasteena pidetään sekä koko maassa että en alueella uusasiakashankintaa ja nykyisten asiakassuhteiden kehittämistä. Koko maan ja en pk-yrityksistä noin kaksi kolmesta on tätä mieltä. Lähes puolet sekä koko maan että en alueen pk-yrityksistä pitää myös asiakastarpeiden tunnistamista keskeisenä haasteena. 16. YRITYKSEN MYYNTITOIMINNAN KESKEISET HAASTEET n=kaikki vastaajat Uusien asiakkaiden hankkiminen 63 67 Nykyisten asiakassuhteiden kehittäminen/ lisämyynti nykyisille asiakkaille 61 66 Asiakastarpeiden tunnistaminen 46 47 Hintakilpailuun vastaaminen 27 37 Yhteistyökumppanien löytäminen Osaavan myyntihenkilöstön saatavuus 18 18 22 31 (n=3823) (n=115) Kilpailijoiden tunteminen 17 26 Jakelukanavan kehittäminen 11 17 Ei vastausta 1 2 3 4 5 6 7 8 9 %
Pääkonttorit Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 1 Helsinki Faksi 2 46 722 Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi 2 46 324 Finnvera Oyj valtakunnallinen vaihde 24 611 Internet: www.finnvera.fi Aluekonttorit Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL 249, 1 Helsinki Faksi 2 46 341 Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL, 1 Helsinki Faksi 2 46 71 Joensuu Torikatu 9 A, 8 Joensuu Faksi 2 46 2163 Jyväskylä Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä Faksi 2 46 2299 Kajaani Kauppakatu 1, 87 Kajaani Faksi 2 46 3899 Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi 2 46 333 Pori Valtakatu 6, 28 Pori Faksi 2 46 2349 Rovaniemi Maakuntakatu PL 8151, 961 Rovaniemi Faksi 2 46 299 Seinäjoki Kauppatori 1-3, 6 Seinäjoki Faksi 2 46 2399 Tampere Hämeenkatu 9 PL 559, 331 Tampere Faksi 2 46 3711 Turku Eerikinkatu 2, 2 Turku Faksi 2 46 3649 Vaasa Pitkäkatu 55, 65 Vaasa Faksi 2 46 3849 Lahti Laiturikatu 2, 5. kerros, 1514 Lahti Faksi 2 46 2249 Lappeenranta Snellmaninkatu, 53 Lappeenranta Faksi 2 46 2149 Mikkeli Linnankatu 5, 5 Mikkeli Faksi 2 46 369 Oulu Asemakatu 37, 9 Oulu Faksi 2 46 3944 Pietarin-edustusto Finnveran Pietarin-edustusto c/o Finpro 29, Bolshaya Konyushenna ya Saint-Petersburg 191186, Russia Puhelin +7 812 315 8991 Faksi +7 812 325 4482
Mannerheimintie 76 A PL 999, 1 Helsinki Puhelin (9) 229 221, faksi (9) 2292 298 www.yrittajat.fi Etelä-Karjalan Yrittäjät ry Snellmaninkatu, 53 Lappeenranta p. (5) 6 2, f. (5) 6 22 www.yrittajat.fi/etelakarjala Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Alvar Aallon katu 3, 6 Seinäjoki p. (6) 42 5, f. (6) 42 51 www.yrittajat.fi/etelapohjanmaa Etelä-Savon Yrittäjät ry Patteristonkatu 2 C, 5 Mikkeli p. (15) 151 684, f. (15) 76 95 www.yrittajat.fi/etelasavo Helsingin Yrittäjät Kellosilta 2 D, 2. krs. 52 Helsinki p. (9) 612 623, f. (9) 622 3385 www.yrittajat.fi/helsinki Hämeen Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 11 A, 13 Hämeenlinna p. (3) 682 1153, f. (3) 682 1561 www.yrittajat.fi/hame Kainuun Yrittäjät ry Kauppakatu 26 A, 87 Kajaani p. (8) 613 931, f. (8) 613 934 www.yrittajat.fi/kainuu Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry Ristirannankatu 1, 67 Kokkola p. (6) 831 5292, f. (6) 822 376 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa Keski-Suomen Yrittäjät ry Sepänkatu 4, 4 Jyväskylä p. 425 923, f. 425 92 www.yrittajat.fi/keskisuomi Kymen Yrittäjät ry Käsityöläiskatu 4, 45 Kouvola p. (5) 535 4313, f. (5) 535 4315 www.yrittajat.fi/kymi Lapin Yrittäjät ry Maakuntakatu 16, 962 Rovaniemi p. (16) 42 6, f. (16) 42 63 www.yrittajat.fi/lappi Länsipohjan Yrittäjät ry Valtakatu 5, 94 Kemi p. (16) 221 71, f. (16) 221 713 www.yrittajat.fi/lansipohja Pirkanmaan Yrittäjät ry Kehräsaari B-rappu PL 7, 3321 Tampere p. (3) 251 65, f. (3) 251 6516 www.yrittajat.fi/pirkanmaa Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry Kauppakatu 17 B, 8 Joensuu p. (13) 221 311, f. (13) 127 678 www.yrittajat.fi/pohjoiskarjala Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry Uusikatu 64 A 2. krs., 9 Oulu p. (8) 311 4677, f. (8) 371 227 www.ppy.net en Yrittäjät ry Rautatienkatu 2 B 4, 151 Lahti p. (3) 782 9866, f. (3) 782 1718 www.yrittajat.fi/paijathame Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ry Tapiolan keskustorni 8. krs, 2 Espoo p. (9) 455 4525, f. (9) 467 655 www.espoonyrittajat.fi, www.yrittajat.fi/vantaa www.kauniaistenyrittajat.fi Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Kust-Österbottens Företagare rf Hietasaarenkatu 6, 65 Vaasa p. (6) 356 8, f. (6) 356 815 www.yrittajat.fi/rannikkopohjanmaa Satakunnan Yrittäjät ry Isolinnankatu 24 PL 45, 281 Pori p. (2) 634 99, f. (2) 634 991 www.yrittajat.fi/satakunta Savon Yrittäjät ry Haapaniemenkatu 4, 71 Kuopio p. (17) 368 5, f. (17) 368 56 www.yrittajat.fi/savo Uudenmaan Yrittäjät - Nylands Företagare ry Rantakatu 1, 2. krs, 44 Järvenpää p. (9) 274 542, f. (9) 622 3381 www.yrittajat.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Yrittäjät ry Brahenkatu 2, 2 Turku p. (2) 275 7, f. (2) 232 8272 www.yrittajat.fi/varsinaissuomi
en Yrittäjät Rautatienkatu 2 B 4, 151 Lahti Puhelin (3) 782 9866 Faksi (3) 782 1718 www.yrittajat.fi/paijathame Mannerheimintie 76 A PL 999, 1 Helsinki Puhelin (9) 229 221 Faksi (9) 2292 298 toimisto@yrittajat.fi www.yrittajat.fi Lahti Laiturikatu 2, 1514 Lahti Faksi 2 46 2249 Finnvera Oyj Valtakunnallinen vaihde: 24 611 Internet: www.finnvera.fi Helsinki Eteläesplanadi 8 PL, 1 Helsinki Faksi 2 46 722 Kuopio Haapaniemenkatu 4 PL 1127, 7111 Kuopio Faksi 2 46 324