QIAMOR KENNEL CHIHUAHUA. (Chihuahueño) Rotutietoa, vinkkejä, hoitoohjeita ja ruokintaa



Samankaltaiset tiedostot
CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE.

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI , käännös SKL-FKK ) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

PRAHANROTTAKOIRA 1/5 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

2 Pinseri- ja snautserityyppiset,

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin tasavalta.

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa

TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar

CHESAPEAKELAHDENNOUTAJA 1/5 (CHESAPEAKE BAY RETRIEVER) Alkuperämaa: USA

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

VENÄJÄNTOY 1/6 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES

PORTUGALINVESIKOIRA 1/5 (CÃO DE AQUA PORTUGUÉS) Alkuperämaa: Portugali

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia

CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia Vastuumaa: Slovakia

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

VENÄJÄNVINTTIKOIRA (BORZOI) 1/6 (RUSSKAYA PSOVAYA BORZAYA) Alkuperämaa: Venäjä

CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta

BRASILIANTERRIERI (TERRIER BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

ITÄEUROOPANPAIMENKOIRA 1/5 (VOSTOCHNO-EVROPEISKAYA OVCHARKA) Alkuperämaa: Venäjä

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI

DOBERMANNI 1/6 (DOBERMANN) Alkuperämaa: Saksa

KANGALINKOIRA 1/4 (KANGAL ÇÖBAN KÖPEĞI) Alkuperämaa: Turkki

SVKL:n erikoiskoulutus AZAWAKH

PUOLANVINTTIKOIRA 1/6 (CHART POLSKI) Alkuperämaa: Puola

SUURSNAUTSERI 1/5 (RIESENSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

PINSERI 1/5 (DEUTSCHER PINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto

SAMOJEDINKOIRA 1/4 (SAMOIEDSKAÏA SABAKA) Alkuperämaa: Pohjois-Venäjä ja Siperia Vastuumaa: Pohjoismaat / PKU

BUKOVINANKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC DE BUCOVINA) Alkuperäalue: Kaakkois-Eurooppa Vastuumaat: Romania ja Serbia

Ryhmä: 1. SAKSANPAIMENKOIRA 1/5 (DEUTSCHER SCHÄFERHUND) Alkuperämaa: Saksa Normaali karvapeite

MAREMMANO-ABRUZZESE 1/5 (CANE DA PASTORE MAREMMANO-ABRUZZESE) Alkuperämaa: Italia

VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä

WEIMARINSEISOJA 1/6 (WEIMARANER) Alkuperämaa: Saksa

niemimaalle tuomista koirista. Myöhemmin, 700-luvulla näihin risteytyi maurien valloitusmatkoillaan mukanaan tuomia koiria.

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

BICHON FRISÉ 1/5 (BICHON À POIL FRISÉ) Alkuperämaa: Ranska ja Belgia

PUMI 1/5 (PUMI) Alkuperämaa: Unkari

KOMONDOR 1/5 (KOMONDOR) Alkuperämaa: Unkari

BURGOSINSEISOJA 1/5 (PERDIGUERO DE BURGOS) Alkuperämaa: Espanja

POSAVINANAJOKOIRA 1/5 (POSAVSKI GONIČ) Alkuperämaa: Kroatia

KARPAATTIENKOIRA 1/5 (CIOBANESC ROMANESC CARPATIN) Alkuperämaa: Romania

KROATIANPAIMENKOIRA 1/6 (HRVATSKI OVCAR) Alkuperämaa: Kroatia

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

EPÄVIRALLINEN KÄÄNNÖS SAINT-GERMAININSEISOJA (BRAQUE SAINT-GERMAIN) Alkuperämaa: Ranska

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

PIENI AMERIKANPAIMENKOIRA 1/5 (MINIATURE AMERICAN SHEPHERD) Alkuperämaa: USA

KARKEAKARVAINEN SLOVAKIANSEISOJA

ISOSVEITSINPAIMENKOIRA 1/5 (GROSSER SCHWEIZER SENNENHUND) Alkuperämaa: Sveitsi

ITÄSIPERIANLAIKA 1/6 (VOSTOTCHNO-SIBIRSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA

RANSKANBULLDOGGI 1/5 (BOULEDOGUE FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

ESTRELANVUORISTOKOIRA 1/5 (CAO DA SERRA DA ESTRELA) Alkuperämaa: Portugali

KANARIANDOGGI 1/5 (DOGO CANARIO) Alkuperämaa: Espanja

Kanarianpodenco. SVKL erikoiskoulutus

PERUNKARVATONKOIRA 1/6 (PERRO SIN PELO DEL PERÚ) Alkuperämaa: Peru

KATALONIANPAIMENKOIRA 1/5 (GOS D'ATURA CATALA) Alkuperämaa: Espanja

Rotumääritelmä Yleisvaikutelma

GRIFFON BRUXELLOIS, GRIFFON BELGE JA PETIT BRABANÇON 1/5 (GRIFFON BRUXELLOIS / BELGE, PETIT BRABANÇON) Alkuperämaa: Belgia

BERNINPAIMENKOIRA 1/5 (BERNER SENNENHUND) Alkuperämaa: Sveitsi

SCHIPPERKE 1/6 (SCHIPPERKE) Alkuperämaa: Belgia

SERRA DE AIRESINPAIMENKOIRA 1/6 (CÃO DA SERRA DE AIRES) Alkuperämaa: Portugali

VOLPINO ITALIANO 1/5 (VOLPINO ITALIANO) Alkuperämaa: Italia

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

AUSTRALIANKARJAKOIRA 1/5 (AUSTRALIAN CATTLE DOG) Alkuperämaa: Australia

HOLLANNINPELTOPYYKOIRA 1/6 (DRENTSCHE PARTRIJSHOND) Alkuperämaa: Hollanti

ISOMÜNSTERINSEISOJA 1/5 (GROSSER MÜNSTERLÄNDER VORSTEHHUND) Alkuperämaa: Saksa

Transkriptio:

QIAMOR KENNEL Rotutietoa, vinkkejä, hoitoohjeita ja ruokintaa CHIHUAHUA (Chihuahueño)

Olen tehnyt tämä esite, sen takia että halusin antaa enemmän infoa rodusta, ruokinnasta ja hoidosta. Tämä olisin itse halunnut saada, kun ostin minun ensimmäinen Chihuahuani. Osa tiedoista on haettu internetistä/kirjoista ja osa on minun omat käsitykset, huomautukset ja opetukset. Toivon että tämä olisi avuksi uuden perheenjäsenen kanssa. :) Seuraavaksi Chihuahuan rotumääritelmä: Nordisk Kennel Union Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag Íslands Norsk Kennel Klub Svenska Kennelklubben Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 9 FCI:n numero: 218 Hyväksytty: FCI 15.9.2010 SKL-FKK 1.11.2010 Käyttötarkoitus: Seurakoira. FCI:n luokistus: Ryhmä 9 seurakoirat ja kääpiökoirat, Alaryhmä 6 chihuahuat. Käyttökoetulosta ei vaadita. Lyhyt historiaisuus: Chihuahuaa pidetään maailman pienimpänä koirarotuna. Se on saanut nimensä Meksikon suurimman osavaltion mukaan. Rodun oletetaan kehittyneen tolteekki-intiaanien pyydystämistä ja kesyttämistä villeistä koirista. Alueen kaupunkiarkkitehtuurissa on käytetty koristeina patsaita, jotka esittävät Tulassa eläneitä pieniä "techichi"-kääpiökoiria ja jotka muistuttavat suuresti tämän päivän chihuahuaa. Yleisvaikutelma: Tiivisrakenteinen. Erittäin tärkeitä ominaispiirteitä ovat omenanmuotoinen kallo ja kohtalaisen pitkä, hyvin korkea-asentoinen häntä, joka on joko kaarella tai puoliympyränä hännänpään osoittaessa lannetta kohti.

Tärkeitä mittasuhteita: Rungon pituus on hieman säkäkorkeutta suurempi. Lähes neliömäinen runko on toivottava etenkin uroksilla. Nartut voivat olla rungoltaan hieman pitempiä. Käyttäytyminen / Luonne: Nopealiikkeinen, valpas, eloisa ja hyvin rohkea. Pää Kallo-osa: Kallo: Hyvin pyöristynyt ja omenanmuotoinen, mikä on rodun erityispiirre. Otsapenger: Selväpiirteisen jyrkkä, korkea ja leveä, otsa kaareutuu kuonon tyvestä ylöspäin. Kuono-osa: Kirsu: Kaikki värit sallittuja. Kohtalaisen lyhyt ja hieman ylöspäin kääntynyt. Kuono: Lyhyt ja sivulta katsottuna suora, tyvestään leveä ja kirsua kohti kapeneva. Huulet: Kuivat ja tiiviit. Posket: Vain hieman erottuvat ja hyvin kuivat. Leuat / purenta: Leikkaava tai tasapurenta. Ylä- ja alapurenta ja kaikki leukojen epämuodostumat ovat vakavia virheitä. Silmät: Suuret ja pyöreähköt, eivät ulkonevat; hyvin ilmeikkäät ja mieluiten

tummat. Vaaleat silmät ovat sallitut mutta eivät toivotut. Korvat: Suuret, pystyt, leveäasentoiset ja kaukana toisistaan. Tyvestään leveät, kapenevat vähitellen kohti hieman pyöristynyttä kärkeä. Levossa korvat asettuvat 45 kulmaan pystysuoraan nähden. Kaula: Niskasta hieman kaartuva, keskipitkä, uroksilla voimakkaampi kuin nartuilla, ei löysää kaulanahkaa. Pitkäkarvaisella muunnoksella muuta karvapeitettä runsaampi kaulus on erittäin toivottava. Runko: Tiivis ja hyvin kehittynyt. Ylälinja: Suora. Säkä: Vain hieman erottuva. Selkä: Lyhyt ja kiinteä. Lanne: Voimakaslihaksinen. Lantio: Leveä ja voimakas, lähes tasainen tai hieman laskeva. Rintakehä: Leveä ja syvä, hyvin kaareutuneet kylkiluut. Edestä katsottuna tilava mutta ei liioiteltu, sivusta katsottuna ulottuu kyynärpäiden tasolle. Ei tynnyrimäinen Alalinja ja vatsa: Vatsaviiva on selvästi kohoava. Vatsalinjan tulee mieluiten olla kiinteä. Häntä: Korkealle kiinnittynyt, muodoltaan litteä, kohtalaisen pitkä; tyvestään leveä ja vähitellen hännänpäätä kohti kapeneva. Hännän asento on tärkeä rodunomainen erityispiirre: koiran liikkuessa häntä on korkea-asentoisesti joko kaarella tai puoliympyränä hännänpään osoittaessa lannetta kohti. Häntä ei saa koskaan olla takaraajojen välissä tai kaarella ulottuen selkälinjan alapuolelle. Hännän karvoitus on sopusoinnussa rungon karvoituksen kanssa. Pitkäkarvaisen muunnoksen häntä muodostaa plyymin. Lepoasennossa häntä riippuu hieman kaartuneena. Raajat Eturaajat: Yleisvaikutelma: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorassa linjassa kyynärpäiden kanssa, sivulta katsottuna pystysuorat.

Lavat: Kuivat ja kohtuullisen lihaksikkaat. Olkavarret: Lapa ja olkavarsi ovat hyvin kulmautuneet. Kyynärpäät: Tiiviit ja rungonmyötäiset mahdollistaen vapaat liikkeet. Kyynärvarret: Suorat, riittävän pitkät. Välikämmenet: Hieman viistot, vahvat ja joustavat. Etukäpälät: Hyvin pienet ja soikeat. Varpaat ovat selvästi erillään toisistaan, mutta käpälät ovat kuitenkin tiiviit (ei jäniksen- eikä kissankäpälät). Kynnet ovat erityisen kaarevat ja keskipitkät. Päkiät ovat hyvin kehittyneet ja hyvin joustavat. Kannukset eivät ole toivotut. Takaraajat: Yleisvaikutelma: Takaraajat ovat hyvin lihaksikkaat ja pitkäluiset, pystysuorat ja yhdensuuntaiset. Lonkat, polvet ja kintereet ovat hyvin kulmautuneet ja tasapainossa etukulmausten kanssa. Välijalat: Matalat kintereet; hyvin kehittynyt akillesjänne. Takaa katsottuna välijalat ovat pystysuorat ja kaukana toisistaan. Takakäpälät: Kuten etukäpälät. Liikkeet: Liikkuu pitkin, joustavin, tarmokkain ja maatavoittavin askelin. Hyvä takaraajan työntövoima. Takaa katsottuna takaraajojen tulee liikkua lähes yhdensuuntaisesti, niin että takakäpälä astuu etukäpälän jättämään jälkeen. Nopeuden lisääntyessä käpälät lähestyvät rungon keskiviivaa (yksijälkisyys). Liikunta on aina vapaata, joustavaa ja vaivatonta. Liikkuessa koira on ryhdikäs ja sen selkä on vakaa.

Nahka: Kauttaaltaan sileä ja joustava. Karvapeite Karva: Kaksi karvanlaatumuunnosta. Lyhytkarvainen: Karva on lyhyttä, kauttaaltaan rungonmyötäistä. Jos koiralla on aluskarvaa, peitinkarva on hieman pitempää. Kurkussa ja vatsassa karva saa olla niukempaa. Se on pitempää niskassa ja hännässä, lyhyttä päässä ja korvissa. Karva on kiiltävää ja pehmeää. Karvattomuus ei ole sallittua. Pitkäkarvainen: Karvan tulee olla hienoa ja silkkistä, sileää tai hieman laineikasta. Aluskarvan ei tule olla liian runsasta. Peitinkarva on selvästi pitempää ja muodostaa hapsut korvissa, kaulassa, raajojen takaosassa, käpälissä ja hännässä. Pitkä, laskeutuva karva ei ole sallittu. VÄRI: Kaikki värit, värisävyt ja väriyhdistelmät paitsi marmoroitu (merle) ovat sallittuja.

Koko ja paino Paino: Chihuahuan koko määritellään ainoastaan painon mukaan. Ihannepaino on 1,5 3 kg. Paino 0,5 1,5 kg:n välillä sallitaan. Alle 500 g:n tai yli 3 kg:n paino ovat hylkääviä virheitä. Virheet: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvointiin. hammaspuutokset kaksinkertaiset hampaat (irtoamattomat maitohampaat) teräväkärkiset korvat lyhyt kaula pitkä runko notko tai köyry selkä luisu lantio kapea rinta, litteä rintakehä väärin kiinnittynyt, lyhyt tai kierteinen häntä lyhyet raajat ulkonevat kyynärpäät liian ahdas takaosa Vakavat virheet: kapea kallo syvällä sijaitsevat, pienet tai ulkonevat silmät pitkä kuono ylä- tai alapurenta epävakaat polvet

Hylkääntävät virheet: vihaisuus tai voimakas arkuus kaurismainen yleisvaikutelma (epätyypillinen, ylijalo rakenne: siro pää, pitkä kaula, hento runko, pitkät raajat) avoin aukile kallossa riippuvat tai lyhyet korvat leukojen epämuodostumat erittäin pitkä runko hännättömyys pitkäkarvaisella muunnoksella hyvin pitkä, hieno, laskeutuva karvapeite lyhytkarvaisella muunnoksella karvattomat laikut marmoroitu (merle) väri alle 500 g:n tai yli 3 kg:n paino. Selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen. HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutuneina kivespussiin. http://www.chihuahua.fi/

Seuraavaksi tulee lisää infoa joka voi olla hyvää tietää: Chihuahua vaatii paljon aikaa niin kuin muut koirat. Chihuahua on pienestä koostaan huolimatta yleensä terverakenteinen ja vilkas. Luonteeltaan se on eloisa, reipas, peloton, itsevarma, temperamenttinen ja itsepäinen. Chihuahua tarvitsee liikuntaa, 3-4 kertaa päivässä ja vähintään 1 niistä tarvitsee olla vähän pitempi kävelylenkki. Vaikka se on pieni koira, se tarvitsee päästä lenkkille päivittäin, se ei voi hyvin jos on koko ajan kannettu sylissä tai laukussa. Ei ole lelua. Chihuahua on ainakin vielä aika terve rotu. Ei ole tällä hetkellä niin monta perinnöllisiä sairauksia ja se elää 10-17 vuotta. Kun Chihuahua syntyy, päälaella aukile voi olla auki, se kutsutaan Moleraksi. Yleensä kasvaa kiinni kun koira kasvaa, mutta joskus se jää auki. Sen takia on hyvä olla varovainen ettei mitään tippuu Chihuahuan päälle ja ettei putoaa esim.sylistä. Chihuahuan silmät vuotavat aika usein kirkasta nestettä, mikä on tyypillistä rodun silmien ulkonevuuden ja ison koon vuoksi. Ja voivat helpommin saada silmävauriot jos jotakin osuu silmiin. Kokonsa ja alkuperänsä vuoksi chihuahua on hieman kylmänarka. Talvisin takki on hyväksi chihuahualle, jottei se palellu. Aika usein Chihuahuat vapisee, mutta se ei ole aina kylmyyden takia. Se voi vapistaa jos on stressaantunut, innoissaan, iloinen tai epävarma. Chihuahualla on periytyvää polvilumpion paikoiltaan menoa (patella luxatio),mutta jalostukseen käytettävät koirat tarkastetaan sen varalta. Chihuahua kuuluukin polvien osalta PEVISA:an. Sen takia kaikki minun jalostuskoirien polvet tutkitaan ennen kuin käytetään jalostukseen. Toivon myös että pentujen polvet tutkitaan että pystyn seuraamaan jalostutstyöni. Eläinlääkäri pystyy tutkimaan polvet kun koira on vuoden ikäisenä. Pentu joka on ostettu Qiamor kennelistä on: vähintään 8 viikkoa vanha myynnishetkellä se on rekisteröity Suomen Kennelliittoon (sukutaulu)=puhdasrotuinen useasti madotettu ID-merkattu mikrosirulla eläinlääkärin tarkastama Pennun mukaan tulee myös: pentupakkaus (sisältö vaihtelee) hoito ja ruokintaohjeet tukea ja neuvoa pennunostajille

Hoitoa: Vuode: Vaikka pentu nukkuisi sängyssäsi sillä pitäisi olla oma koti. Turkinhoito: Chihuahua turkki ei tarvitse paljon hoitoa. Sitä ei tavitse leikata eikä trimmata, vain että harjataan silloin tällöin ja pestään tarvittaessa. On hyvä pyyhkiä kun kastuu. kampa/harja: Lyhytkarvaisille kumiharja riittää. Pitkäkarvaisille voi käyttää harja/karsta. Karsta on erityisesti hyvä käyttää korvien ja hännän karvoille kun näitä helposti takkuuntuu. Schampoota voi käyttää kun tarvitaan mutta harvemmin talviaikana kun peseminen poistaa turkin suojaava rasvakierros. Hammashoito: Ei tarvitse harjata hampaat kun koira on ihan nuori, mutta on hyvä jos pentu tottuu siihen että joku koskee suuta. Aikuisten koirien hampaat harjataan välillä plakin ja hammaskivien estämiseen. Plakkia ja hammaskiviä voi aiheuttaa että koiran hampaat irtoo. Jos plakkia ei irro kun harjaan koirien hampaat, käytän Plaque Off, joka voi laittaa ruuan päälle päivittäin. Plaque Off pehmentää plakkia ja sitä voi ostaa lemmikkitarvikeliikkeistä. Pienillä roduilla on aika yleinen ongelma että jotkut maitohampaat ei irro ja tämä voi aiheuttaa purentaviat ja muitakin hammasongelmia koiralle. Sen takia on hyvä tarkistaa pennun hampaat aika usein. Jos maitohampaat ei ole vielä irronnut kun pentu on 7 kk vanha, ota yhteyttä eläinlääkäriin jos tarvitsee saada niitä poistettua. Puruluut ja purulelut on hyvä antaa pennulle alusta asti ettei se ottaa kenkiä tai muuta tilalle, kun hampaat vaihtuu. Se yleensä haluaa pureskella kun hampaat vaihtuu, syy on se että ikenet kutittavat. Ruokinta: Pentu on saanut ruokaa 5 kertaa päivässä, 4 tunnin välein. Ruokintaajat vähennetään kunnes pentu on noin 6 kk vanha, silloin riittää jos koira syö noin 2 kertaa päivässä. Olen käyttänyt Royal Canin ruoka minun koirilleni. Royal Canin ruoka löytyy eläintarvikeliikkeistä ja on saatavana sekä pennuille että aikuisille koirille. Annan myös koirille tavallinen ruoka, mitä minä itse syön, mutta jätän pois mausteet ja sellaisia ruokaaineita mikä voi olla vaarallisia koirille. Annan myös lihaa raakana esimerkiksi jauhelihaa ja kokonaista lihaa joka on palatettu. Ruoka ja vesikulhot pitää olla sopivan kokoisia ja on hyvä että koiralla on vesikulho esillä koko ajan. Kynsien leikkaaminen: Leikkaa mielellään noin joka toinen viikko ettei kasvaa liian pitkäiseksi ja että pentu tottuu kynsien leiikkaamiseen. Jos tuntuu epävarmalta ota yhteyttä kasvattajalle/eläinlääkäiin.

Sisäsiistiksi: Jotkut aloittaa sillä lailla että laittavat lehteä lattialle missä pentu saa virtsata. Vie pentu ulos usein, ja kun huomaat pennun liikkeestä että olisi virtsahätä/kakkahätä. Se on paras tapa. Voi yrittää viedä pennun ulos kun herää, kun on leikkinyt ja kun on syönyt. Välillä voi tietysti vahinkoa sattua ja virtsa tulee lattialle, mutta älä hermostu. Pentu voi tietää että ei saisi virtsata lattialle mutta sillä ei ole pidätyskykyä vielä. Koiralle vaaralliset ruoka-aineet (jo suhteellisen pieninä annoksina hengenvaarallisia): Xylitoli. Aiheuttaa vaarallisen verensokerin laskun, johtaa shokkiin ja pahimmillaan koiran kuolemaan. Ensiapuna sokerin (mieluiten hunajan tai glukoosin) antaminen koiralle (hierotaan suun limakalvoille) Sokerin annostus on: yksi ruokalusikallinen viittä painokiloa kohti puolen tunnin välein, jotta verensokeri saadaan normaaliksi. Tätä jatketaan niin kauan että oireet häviävät Suklaa. Erityisesti tumma suklaa. Sisältää teobromiinia mikä aiheuttaa rytmihäiriöitä, sydämen tykytystä ja sydämen pysähdyksen. Suklaamyrkytyksen saanut koira on syytä viedä eläinlääkäriin ja jos suklaan syömisestä on kulunut vähän aikaa: koira kannattaa oksennuttaa. Nikotiini. Koira saattaa saada nikotiinimyrkytyksen tupakkatuotteita pureskelemalla. Aluksi nikotiini kiihottaa keskushermostoa, mutta myöhemmin hermosto lamaantuu. Hengityslihaksiston ja hengityskeskuksen lamaantuminen aiheuttaa kuoleman. Hengenvaarallinen nikotiiniannos koiralle on 20-100mg. HUOM!! Tupakka-askin kyljessä ilmoitetut nikotiinimäärät kertovat saadun nikotiiniannoksen tupakkaa polttaessa, syötynä nikotiiniannos on huomattavasti suurempi ja siten vaarallisempi. Kiireellisesti lääkäriin ja jos syömisestä on kulunut vähän aikaa: oksennutus. Alkoholi. Koirat eivät siedä alkoholia samoin kuin ihmiset. Ne saavat alkoholimyrkytyksen jo suhteellisen pienistä alkoholi määristä. Älä juota koiralle alkoholia ja huolehdi etteivät muutkaan pääse sitä tekemään! Jos koira on kuitenkin juonut alkoholia, seuraa sen vointia, oksennuta jos juomisesta on kulunut vain hetki ja vie koira tarvittaessa lääkäriin. Suola. Nostaa verenpainetta ja suuret kerta-annokset voivat johtaa kuolemaan (huom: myös ihmisellä). Hyvin pieninä pitoisuuksina hyödyllinen (suolaa ei kuitenkaan tarvitse lisätä koiran ruokaan). Yleensä koira oksentaa itse syötyään liikaa suolaa. Paljon suolaa saaneen koiran munuaiset tarvitsevat hoitoa eli koira pitää viedä lääkäriin. Rotanmyrkky. Voi joutua koiran elimistöön kuolleista jyrsijöistä tai niille jätetyistä pyydyksistä. Valitettavasti jotkut myös levittävät myrkytettyjä ruokia maastoon. Erittäin vaarallinen myrkky! Ensiapuna K-vitamiini. Lisäksi koira on vietävä välittömästi eläinlääkäriin. Koiralle haitalliset ruoka-aineet tai aineet joiden sopivuudesta on eri mielisyyksiä: Kofeiini. (kahvi, tee, kolajuomat yms). Koira on herkkä kofeiinille, ja sille voidaan saada myrkytystila. Pienten määrien kanssa ongelmaa tuskin tulee, mutta kofeiinia on syytä välttää koiran kanssa. Rusinat/viinirypäleet. Näiden on todettu joissain tutkimuksissa aiheuttavan koirille munuaisvaurioita ja jopa kuolemaan johtaneita myrkytyksiä. Vaikka tutkimustulokset

eivät ole varmoja on tuskin syytä syöttää koiralle rusinoita tai viinirypäleitä. Jos koira on näitä nauttinut, niin koiran vointia tulee tarkkailla. Sipuli. Sisältää sulfidiyhdisteitä, jotka vahingoittavat koiralla veren punasoluja ja voi aiheuttaa anemiaa. (Lähinnä ongelmat siis pidempi aikaisessa käytössä ja suuremmissa määrissä) Huom! Valkosipulia voi antaa mutta muut sipulit on parempi unohtaa. Avokado. Sisältää ainetta, joka vahingoittaa sydänlihasta. Pullataikina. Sen sisältämä hiiva alkaa käydä joutuessaan koiran vatsalaukkuun ja synnyttää siten alkoholia mikä on koirille myrkky. Jos taikinan syönnistä on vähän aikaa ja sitä on syöty runsaasti, oksennuttaisin koiran. Jos taas taikinan syönnistä on aikaa niin tarkkailisin koiran vointia. Raaka munanvalkuainen. Sisältää avidiinia, joka tuhoaa biotiinia. Toisaalta munankeltuainen sisältää runsaasti biotiinia. Uudemman tiedon mukaan avidiini ei pysty koskemaan elimistön biotiinivarastoihin eli se voi vaikuttaa korkeintaan siihen biotiiniin jonka koira on syönyt yhtä aikaa avidiinin kanssa. Näin ollen raakaa kananmunaa voi avidiinin puolesta syöttää suhteellisen huoleti kunhan ei syötä kananmunia jatkuvasti jolloin koiran biotiinivarastot pääsevät karttumaan. Raaka makean veden kala. Sisäloisvaara. Raakaa merikalaa voi syöttää, mutta raakaa makean veden kalaa pitäisi kypsentää. Pinaatti, punajuuri ja raparperi. Sisältävät oksaalihappoa mikä sitoo kalsiumia. Näiden kanssa koiran pitäisi saada jotain kalsium pitoista ruokaa samalla jottei kalsiumia imeytyisi koiran luustosta. Lisäksi näitä ei kannata syöttää kovin usein jottei koiran kalsiumin saanti estyisi. Satunnaisesti, pieninä määrinä ja maitotuotteen kera ok. Maksa. Suurina annoksina tai usein (sisältää paljon a-vitamiinia, joka rasvaliukoisena kertyy elimistöön). Tomaatti, munakoiso yms koisokasvit. Joidenkin lähteiden mukaan myrkyllisiä. Raa'at juurekset. Sellaisenaan, suurina palasina (tai suurina määrinä). Voivat tukkia koiran suoliston. Höyrystettyinä, keitettyinä tai raastettuina (tai soseutettuina) voi antaa. Suolistotukosta epäillessä koiralle kannattaa antaa parafiiniöljyä ja jos suoli ei ala toimia, ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Maito. Suuri osa koirista on laktoosi-intolerantikkoja, siksi maitoa (tai kermaa) ei ole syytä antaa koiralla. Sen sijaan hapanmaitotuotteet (esim. piimä, viili, kermaviili) sopivat yleensä hyvin. Hapanmaitotuotteet voivat myös rauhoittaa kipeää vatsaa. Kypsät luut. Kypsentäminen muuttaa luun rakennetta siten että siitä irtoaa purtaessa teräviä säikeitä jotka voivat sitten rikkoa koiran suolistoa. Raaoista luista säikeitä ei pitäisi irrota. Sokeri. Koiralle tarpeeton. Nostaa verensokeria mikä voi pitkällä tähtäimellä johtaa diabeteksen puhkeamiseen ja sokeutumiseen Lisäksi useat kasvit (huonekasvit, puutarhakasvit, luonnonkasvit, myös osa sienistä

jotka eivät varsinaisia kasveja ole), lääkkeet (mm. ihmisten särkylääkkeet) ja muut kemikaalit (mm. erilaiset pesuaineet) voivat olla koirille myrkyllisiä. Koulutusneuvoja: http://www.bedlington.kotisivukone.com/21 anna palkinto kun koira on tehnyt jotakin hyvää. Palkintona toimii esim. Namupala, positiiviset sanat, kuin hyvä. Kun koirasi meinaa tehdä jotakin joka ei ole sallittu, voit yritä pitää vähän melua että unohdettaisi. Jos koira tee jotakin väärin, pitää sanoa sille heti, jos sanot vähän myöhemmin, koira ei ymmärrä mitä se on tehnyt väärin. Älä huuda hysteerisesti koiralle, jos ei heti tottele, vain näytä sille rauhallisesti että on tehnyt väärin. Älä lyö koiraasi! Sellaiset menetelmät vahingottaa koiran ja omistajan suhde. Koira pitää aina saada vettä ja ruokaa! Älä kiellä sitä. Älä jätä koira autoon jos ulkona on kuuma/kylmä Toivottavasti tämä esite voi olla avuksi uuden pennun kanssa, mutta saa tietysti ota yhteyttä minuun / Terveisiä Ann-Sofie Yhteystiedot: Ann-Sofie Berts Lillövägen 36 66590 Vassor Sähköposti: ann-sofie_85@hotmail.com Puh: 050-4635118 Kotisivu: www.qiamorkennel.com