1 (7) Antopäivä: 14.11.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 29.11.2013 Voimassa: Toisseksi Ilmailulain (1194/2009) 45, 78, 119 ja 120, sellaisena kuin 45, 119 ja 120 on muutettu lailla ilmailulain muuttamisesta (280/2013). Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus (SopS 11/1949) liitteet 1,6 ja 11. Komission asetus (EU) N:o 805/2011 lennonjohtajien lupakirjoja ja eräitä todistuksia koskevista yksityiskohsista säännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti; EUVL L 206, 11.8.2011, s. 21, sellaisena kuin sitä on oikaistu; EUVL L 34, 7.2.2012, s.15 ja EUVL L 347, 15.12.2012, s.44. Komission asetus (EU) N:o 1178/2011 siviili-ilmailun lentomiehistöä koskevien teknisten vaatimusten ja hallinnollisten menettelyjen säätämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla; EUVL L 311, 25.11.2011, s.1, sellaisena kuin sitä on muutettu komission asetuksella (EU) N:o 290/2012; EUVL L 100, 5.4.2012, s. 1 ja oikaistu; EUVL L 116, 28.4.2012, s.34; EUVL L 106, 16.4.2013, s.14. Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot: Kumoaa Ilmailuhallinnon samannimisen määräyksen (19.11.2007) Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutus ja siihen liittyvät kielitovaatimukset SISÄLTÖ 1. SOVELTAMISALA... 2 2. OIKEUDET JA RAJOITUKSET... 2 3. KELPUUTUKSEN JA KIELITAITOMERKINNÄN MYÖNTÄMINEN... 2 4. VOIMASSAOLOAIKA, VOIMASSAOLON JATKAMINEN JA UUSIMINEN... 3 4.1. Kielitomerkintöjen voimassaoloajat... 3 4.2 Kielitomerkinnän voimassaolon jatkaminen... 3 4.3 Kielitomerkinnän uusiminen... 3 5. KIELITAIDON OSOITTAMINEN... 4 5.1 Suomen kielen kielitomerkintä... 4 5.2 Englannin kielen kielitomerkintä... 4 KIELITAIDON ARVIOINTIASTEIKKO... 6
2 (7) 1. SOVELTAMISALA 1.1 Tämä ilmailumääräys koskee komission asetuksen (EU) N:o 1178/2011 liitteen I (osa FCL) mukaisten lentolupakirjojen haltijoita sekä lennonjohtajaoppilaita, lennonjohtajia ja lennontiedottajia. Edellä mainituilla henkilöillä on oltava lupakirjassaan rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutus ja kielitomerkintä 1.2 Tätä määräystä sovelletaan myös niihin ultrakevyt- ja autogirolentäjän lupakirjan haltijoihin, jotka haluavat lupakirjaansa kielitomerkinnän. 1.3 Tässä ilmailumääräyksessä tarkoitetun kielidon määrittämiseen sovelletaan Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 1 julkaistua kielidon arviointiasteikkoa. (Liite 1) 2. OIKEUDET JA RAJOITUKSET 2.1 Rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen haltija on oikeutettu käyttämään radiopuhelinta ilmailun radiotaajuuksilla niillä kielillä, joista hänen lupakirjassaan on kielitomerkintä ja joiden ilmaliikennepalvelun tarjoaja on ilmoittanut olevan käytettävissä kyseisellä alueella. 2.2 Edellisestä kohdasta poiketen lennontiedottajaksi koulutettavilla on oikeus käyttää koulutustyöpisteensä radiopuhelinta koulutustilanteessa kouluttajansa valvonnassa. 2.3 Ensimmäistä ilmailulupakirjaansa varten koulutusta suorittava henkilö saa harjoitella sen kielen käyttöä, jonka kielitomerkintää hän on hankkimassa, koululennolla ja hyväksytyn koulutusohjelman mukaisella yksinlennolla ilman kyseistä kielitomerkintää. 3. KELPUUTUKSEN JA KIELITAITOMERKINNÄN MYÖNTÄMINEN 3.1 Rajoitetun radiopuhelimenhoitajan kelpuutuksen ja kielitomerkinnän myöntää hakemuksesta Liikenteen turvallisuusvirasto. Myönnetystä kelpuutuksesta ja kielidosta tehdään merkinnät hakijan lupakirjaan. 3.2 Hakijalta vaaditaan Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymän koulutusluvan haltijan hyväksytyllä radiopuhelimenhoitajan kurssilla lennonjohtajaoppilaan lennontiedottajan lupakirjaan johtavan koulutusohjelman mukaisesti annettu koulutus. 3.3 Hakijalta vaaditaan todistus siitä, että hän on koulutusluvan haltijan järjestämissä kokeissa osoittanut radiopuhelimenhoitajalta vaadittavaa tiedon ja don tasoa. Ohjaamomiehistön on osoitettava tiedon ja don taso seuraavissa oppiaineissa: a) radio- ja sähkölaitteet, b) radiopuhelinliikennettä koskevat määräykset, ja c) ilmailuviestiliikenne (haettavan kelpuutuksen mukaan).
3 (7) Kohdan c) mukainen don osoitus on toteutettava pääosin kokonaan suullisena kokeena. Kokeessa hakijan on osoitettava hallitsevansa ilmailun radiopuhelinliikenteen vakiosanontojen lisäksi myös hätä- ja pakkotilanteiden edellyttämät sanonnat. 3.4 Hakijalta vaaditaan lisäksi todistus hyväksytysti suoritetusta kielitokokeesta siten kuin tämän ilmailumääräyksen kohdassa 5 on tarkemmin sanottu. Kielitokokeessa hakijan on osoitettava hallitsevansa ilmailuradiopuhelinliikenne suomen englannin kielellä ilmailuyhteisössä yleisesti ymmärrettävällä tavalla. Kielidon on vastattava vähintään kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) kielidon arviointiasteikon tasoa 4 (liite 1). 4 VOIMASSAOLOAIKA, VOIMASSAOLON JATKAMINEN JA UUSIMINEN 4.1. Kielitomerkintöjen voimassaoloajat Rajoitettu radiopuhelimenhoitajan kelpuutus on voimassa toisseksi. Radiopuhelimenhoitajan kelpuutus on käyttöoikeudellinen edellyttäen, että siihen liittyvät kielitomerkinnät ovat voimassa. Kielitomerkinnät ovat voimassa seuraavasti: - taso 6 on voimassa toisseksi eikä sitä tarvitse uusia, - taso 5 on voimassa kuusi vuotta, - taso 4 on voimassa ohjaamomiehistöllä neljä vuotta ja lennonvarmistushenkilöstöllä kolme vuotta. Ensimmäisen kielitomerkinnän voimassaoloaika alkaa hyväksytysti suoritetun kielitokokeen päivämäärästä. Merkintä on voimassa edellä mainittujen tasokohsten voimassaoloaikojen mukaisesti, kuitenkin päättymiskuukauden loppuun asti. Tämä vakiopäivämäärä säilyy voimassaolon päättymispäivänä myös silloin, kun merkinnän voimassaoloa jatketaan. 4.2 Kielitomerkinnän voimassaolon jatkaminen Kielitomerkinnän voimassaolon jatkamismerkinnän tekee Liikenteen turvallisuusvirasto Liikenteen turvallisuusviraston tehtävään valtuuttama kielitotarkastaja. Kun kielitomerkinnän voimassaoloa jatketaan, sen voimassaolo lasketaan alkavaksi edellisen kielitomerkinnän voimassaolon päättymispäivästä, mikäli uusi kielitokoe kielidon arviointi on suoritettu voimassaolon päättymistä edeltäneiden 12 kuukauden aikana. 4.3 Kielitomerkinnän uusiminen Vanhentuneen kielitomerkinnän uusii hakemuksesta Liikenteen turvallisuusvirasto Liikenteen turvallisuusviraston tehtävään valtuuttama kielitotarkastaja.
4 (7) Uusitun kielitomerkinnän voimassaolo alkaa hyväksytysti suoritetun uuden kielitokokeen kielidon arvioinnin päivämäärästä ja merkitään kohdan 4.1 mukaisesti. 5. KIELITAIDON OSOITTAMINEN Lupakirjan, kelpuutuksen merkinnän myöntäminen uusiminen edellyttää, että hakija esittää hakemuksessaan todistuksen hyväksytysti suoritetusta kielitokokeesta kielidon arvioinnista kohdan 5.1.1 a) c) 5.2.2 vaatimusten täyttymisestä. 5.1 Suomen kielen kielitomerkintä 5.1.1 Suomen kielen tason 6 kielitomerkintä myönnetään hakemuksesta: a) suomen kielen syntyperäiselle puhujalle, jonka johonkin lupakirjaan kelpuutukseen johtava koulutus ja kokeet on järjestetty suomen kielellä, b) koulutusluvan haltijan antaman todistuksen perusteella hakijalle, joka puhuu suomen kieltä äidinkielen tasoisesti ja jonka johonkin lupakirjaan kelpuutukseen johtava koulutus ja kokeet on järjestetty suomen kielellä, c) hakijalle, joka puhuu suomen kieltä äidinkielen tasoisesti ja jonka hakemuksessa on Liikenteen turvallisuusviraston valtuuttaman kielitotarkastajan tehtävään erikseen valtuutetun Liikenteen turvallisuusviraston tarkastajan antama, hakijan haastatteluun perustuva todistus hakijan suomen kielen dosta. 5.1.2 Muissa tapauksissa hakijan on suomen kielen kielitomerkinnän saadakseen esitettävä todistus hyväksytysti suoritetusta suomen kielen yleisestä kielitutkinnosta vähintään tasolla neljä vastaavasta valtionhallinnon kielitutkinnon suullisesta osuudesta ja lisäksi äidinkieleltään suomenkielisen tarkastuslentäjän haastatteluun perustuva lausunto hakijan ilmailuun liittyvästä kielidosta. 5.2 Englannin kielen kielitomerkintä 5.2.1 Englannin kielen kielitomerkintä myönnetään hakemuksesta hakijalle, jonka hakemukseen on liitetty todistus hyväksytysti suoritetusta englannin kielen kielitokokeesta vähintään tasolla 4. 5.2.2 Englannin kielen tason 6 kielitomerkintä voidaan myöntää englannin kielen syntyperäiselle puhujalle koulutusorganisaation suosituksesta. 5.3 Kielitokokeen kielidon arvioinnin ottaa vastaan Liikenteen turvallisuusvirasto sen valtuuttama kielitotarkastaja.
5 (7) 5.4 Euroopan unionin (EU) jäsenvaltiossa sellaisessa valtiossa, joka on tehnyt EU:n kanssa sopimuksen Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASAn toimintaan osallistumisesta, suoritetun kielitokokeen perusteella voi saada kielitomerkinnän suomalaiseen lupakirjaan. Tällöin Liikenteen turvallisuusvirastolle toimitettavassa kielitomerkintää koskevassa hakemuksessa on esitettävä kyseisen valtion ilmailuviranomaisen hyväksymä todistus hyväksytysti suoritetusta kielitokokeesta. Tuomas Routa ylijohtaja Susanna Metsälampi osastonjohtaja
6 (7) KIELITAIDON ARVIOINTIASTEIKKO Liite 1 TASO Asiantuntija (Taso 6) Edistynyt (Taso 5) Toiminnallinen (Taso 4) ÄÄNTÄMYS Käyttää ilmailuyhteisön ymmärtämää murretta ja/ korostusta Ääntämys, painotus, rytmi ja intonaatio tuskin koskaan ymmärtämistä, vaikka puhujan kieli kielen saattavatkin vaikuttaa niihin. Ääntämys, painotus, rytmi ja intonaatio harvoin ymmärtämistä, vaikka puhujan kieli kielen kin niihin. Puhujan kieli ääntämykseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon, mutta vain satunnaisesti ymmärtämistä. RAKENNE Käytettävät kielioppija määräytyvät tehtävässä tarvittavan kielen mukaan Niin perustason kuin vaativammatkin kielioppija ovat Perustason ovat Yrittää käyttää myös vaativampia rakenteita mutta tekee virheitä, jotka joskus merkitykseen. Perustason lauserakenteita käytetään luovasti, ja ne ovat yleensä Virheitä saattaa esiintyä erityisesti epätavallisissa SANAVARASTO laajuus ja täsmällisyys riittävät tehokkaaseen viestintään monista tutuista ja tuntemattomista aiheista. Sanavarasto on idiomaattinen, vivahteikas ja kielen käyttötilanteeseen sopiva. laajuus ja täsmällisyys riittävät tehokkaaseen viestintään aiheista. ja onnistuneesti ilmaisemaan saman asian toisin sanoin. Sanavarasto on toisinaan idiomaattista. laajuus ja täsmällisyys riittävät yleensä tehokkaaseen viestintään ja työhön liittyvistä aiheista. usein onnistuneesti korvaamaan sanavaraston puutteita epätavallisissa PUHEEN SUJUVUUS pitkään luontevasti ja vaivattomasti. Vaihtelee puheen tempoa tyylivaikutuksen aikaansaamiseksi, esim. korostaakseen jon seikkaa. Käyttää spontaanisti ja oikein eri jäsennys- ja sidesanoja. pitkään vaivattomasti tutuista aiheista muttei välttämättä vaihtelemaan puheen tempoa tyylikeinona. Osaa käyttää oikein eri jäsennys- ja sidesanoja. pitkään asiaan kuuluvalla tempolla. Puheen sujuvuus voi ajoitn heiketä siirryttäessä harjoitellusta kaavamaisesta puheesta YMMÄRTÄMI- NEN Ymmärtäminen on virheetöntä lähes kaikissa yhteyksissä, ja myös kielelliset ja kulttuuriset vivahteet tulevat ymmärretyiksi. Ymmärtää oikein, kun kyse on aiheista ja ymmärtää puhujaa useimmiten silloin, kun tämä joutuu kohtaamaan kieleen tilanteeseen liittyvän ongelman odottamattoman tapahtuman. ymmärtämään erilaisia puheen variantteja (murre ja/ korostus) tyylilajeja. Ymmärtää useimmiten oikein, kun kyse on aiheista ja kun käytetty korostus murre on riittävän ymmärrettävä kielen kansainväliselle käyttäjäyhteisölle. Kun puhuja kohtaa kieleen VUOROVAIKU- TUS Vuorovaikutus on vaivatonta lähes kaikissa tilanteissa. Ymmärtää helposti kielelliset ja sanattomat vihjeet ja reagoi niihin asiaankuuluvalla tavalla. Vastaukset annetaan viipymättä ja ne ovat asianmukaisia ja informatiivisia. Hallitsee puhujan ja kuuntelijan välisen suhteen. Vastaukset annetaan yleensä viipymättä ja ne ovat asianmukaisia ja informatiivisia. Osaa aloittaa vuoropuhelun ja ylläpitää sitä, vaikka kyse olisi odottamattomasta tapahtumasta. Käsittelee riittävällä tavalla ilmeisiä
7 (7) Esitoiminnallinen (Taso 3) Alkeistaso (Taso 2) Alkeistasoa alempi taso (Taso 1) Puhujan kieli ääntämykseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon, ja usein ymmärtämistä. Puhujan kieli voimakkaasti ääntämykseen, painotukseen, rytmiin ja intonaatioon ja yleensä ymmärtämistä. Kielito odottamattomissa tilanteissa, mutta ne harvoin merkitykseen. Ennakoitaviin tilanteisiin liittyvät perustason eivät ole aina Virheet toistuvasti merkitykseen. Hallitsee vain rajoitetusti muutamia yksinkersia ulkoa opeteltuja lauserakenteita. Kielito odottamattomissa tilanteissa ilmaisemalla asian toisin. laajuus ja täsmällisyys riittävät usein viestintään työhön liittyvistä aiheista, mutta sanavarasto on rajallinen ja sanavalinta usein epätarkoituksenmukainen. On usein kykenemätön ilmaisemaan samaa asiaa toisin sanoin sanavaraston puutteiden vuoksi. Rajallinen sanavarasto, joka koostuu vain yksittäisistä sanoista ja ulkoa opetelluista lauseista. Kielito spontaaniin vuorovaikutukseen, mutta tämä ei estä tehokasta viestintää. Osaa käyttää rajoitetusti eri jäsennys- ja sidesanoja. Täytesanat eivät ole häiritseviä. pitkään, mutta ilmaisut ja tauot ovat usein epätarkoituksenmukaisia. Epäröinti hitaus puheen tuottamisessa voi estää tehokkaan viestinnän. Täytesanat ovat joskus häiritseviä. tuottamaan vain erittäin lyhyitä, yksittäisiä, ulkoa opeteltuja ilmaisuja ja puhe on katkonaista. Käyttää häiritsevällä tavalla täytesanoja pyrkiessään löytämään oikeita ilmaisuja ja lausumaan vieraampia sanoja. Kielito tilanteeseen liittyvän ongelman odottamattoman tapahtuman, ymmärtäminen voi olla hitaampaa edellyttää selvennyksiä. Ymmärtää usein oikein, kun kyse on aiheista ja kun käytetty korostus murre on riittävän ymmärrettävä kielen kansainväliselle käyttäjäyhteisölle. Kieleen tilanteeseen liittyvän ongelman odottamattoman tapahtuman yhteydessä ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Ymmärtäminen rajoittuu yksittäisiin, ulkoa opeteltuihin lauseisiin, jos ne lausutaan huolellisesti ja hitaasti. Kielito väärinymmärryksiä tarkistamalla, vahvistamalla selventämällä tietoja. Vastaukset annetaan toisinaan viipymättä ja ne ovat joskus asianmukaisia ja informatiivisia. ennakoitavissa tilanteissa vaivattomasti aloittamaan tuttuja aiheita koskevan vuoropuhelun ylläpitämään sitä. Vuorovaikutus on yleensä riittämätöntä, kun kyse on odottamattomasta tapahtumasta. Vastausten antaminen on hidasta, ja vastaukset ovat usein epätarkoituksenmukaisia. Vuorovaikutus rajoittuu yksinkerseen rutiininomaiseen vuoropuheluun. Kielito