Väestö 2013 Työssäkäynti 2011 Toimiala, työnantajasektori ja työpaikat Viidesosalla kunnista työpaikkaomavaraisuus yli 100 prosenttia Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuus nousi 39 prosentilla ja laski 60 prosentilla kunnista verrattuna kymmenen vuoden takaisiin lukuihin. Manner-Suomen korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Harjavallassa (133,7 prosenttia), Pietarsaaressa (132,7 %) ja Helsingissä (130,8 %). Manner-Suomessa työpaikkaomavaraisuus oli matalin Pornaisissa (42,8 %), Vesilahdella (44,2 %) ja Lemillä (45,9 %). Työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosentin rajan 67 kunnassa. Kuntien lukumäärä työpaikkaomavaraisuusasteen mukaan vuosina 2001 ja 2011 Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee tietyllä alueella työssäkäyvien (työpaikkojen) ja alueella asuvien työllisten määrän välisen suhteen. Tuoreessa kuntarakennelaissa (478/2013) oleva työpaikkaomavaraisuusperuste poikkeaa tässä tarkastelussa käytetystä työpaikkaomavaraisuuskäsitteestä. Mikäli työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosenttia, on kunnassa sijaitsevien työpaikkojen lukumäärä kunnassa asuvien työllisten lukumäärää suurempi. Helsinki 9.10.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosentin rajan 67 kunnassa (20,9 % kaikista kunnista). Kymmenen vuotta aikaisemmin 100 prosentin rajan ylitti viisi kuntaa vähemmän. Näistä 100 prosentin työpaikkaomavaraisuuden ylittäjistä vuonna 2001 työpaikkaomavaraisuus nousi kymmenen vuoden aikana entisestään 61,3 prosentilla kunnista. Molempina vertailuvuosina käytetään vuoden 2013 kuntarajoja: kuntia on yhteensä 320. Vuonna 2011 työpaikkaomavaraisuusaste oli 34 kunnassa (10,6 %) alle 60 prosenttia. Kymmenen vuotta aikaisemmin 60 prosentin rajan alapuolella oli 27 kuntaa (8,4 %). Kymmenessä vuodessa kuntien määrä väheni 34 kunnalla luokassa, jossa työpaikkaomavaraisuus oli 80 100 prosenttia. Sitä vastoin 60 80 prosentin työpaikkaomavaraisuuden luokassa kuntien määrä kasvoi 22 kunnalla. Työpaikkaomavaraisuuden kehitys kertoo työpaikkakeskittymien voimistumisesta ja pendelöinnin lisääntymisestä. Helsinki suurten kuntien ykkönen, Pyhäntä pienten Vuonna 2011 yli 50 000 asukkaan kaupungeista korkeimmat työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Helsingissä (130,8 %), Vaasassa (128,1 %) ja Tampereella (123,1 %). Suurimmissa kaupungeissa työpaikkaomavaraisuus heikkeni vuoden 2001 lukemiin verrattuna viidessä kaupungissa, joista suurin lasku tapahtui Salossa ( 3,1 prosenttiyksikköä). Eniten työpaikkaomavaraisuuttaan nostivat Vantaa (7,3 prosenttiyksikköä) ja Joensuu (6,5 prosenttiyksikköä). Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Espoossa (96,5 %), Kouvolassa (97,0 %) ja Rovaniemellä (99,8 %). Kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista 17 kaupungin työpaikkaomavaraisuus ylitti 100 prosenttia vuonna 2011. Vuonna 2011 yli 20 000:n mutta alle 50 000 asukkaan kuntia oli yhteensä 36, joista korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Kemissä (119,0 %), Raahessa (116,8 %) ja Varkaudessa (109,5 %). Työpaikkaomavaraisuus laski yli puolessa näistä kunnista vuoden 2001 lukuihin verrattuna. Matalimmat työpaikkaomavaraisuusasteet olivat Kirkkonummella (60,1 %), Nurmijärvellä (60,7 %) ja Vihdissä (60,8 %). Kooltaan 10 000 20 000 asukkaan kuntia oli yhteensä 47. Noin puolessa tämän kokoluokan kunnista työpaikkaomavaraisuus laski vuoden 2001 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2011 korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Maarianhaminassa (177,8 %), Pietarsaaressa (132,7 %) ja Forssassa (122,2 %). Matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Mustasaaressa (54,2 %), Sipoossa (57,1 %) sekä Kontiolahdella (62,7 %). Näistä kunnista pendelöitiin runsaasti lähikaupunkeihin. Kokoluokkaan 4 000 10 000 asukasta sijoittui 102 kuntaa. Tässä kuntaryhmässä korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Harjavallassa (133,7 %), Säkylässä (130,4 %) sekä Sievissä (123,9 %), kun taas matalimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Pornaisissa (42,8 %), Vesilahdella (44,2 %) sekä Luodossa (46,7 %). Harjavallan työpaikkaomavaraisuusaste oli Manner-Suomen korkein. Kymmenen vuoden takaisista lukemista työpaikkaomavaraisuus laski 64,7 prosentilla tämän kokoluokan kunnista. Enemmistö kunnista, eli 115 kuntaa (36,0 %), kuului alle 4 000 asukkaan kokoluokkaan. Pienimpien kuntien korkeimmat työpaikkaomavaraisuudet olivat Pyhännällä (125,0 %), Vieremällä (117,3 %) ja Keiteleellä (112,6 %). Tässä tarkasteluryhmässä matalimpien työpaikkaomavaraisuuksien kunnat olivat Ahvenanmaan pieniä kuntia. Manner-Suomen puolella matalimmat luvut olivat Lemillä (45,9 %), Köyliössä (53,3 %) ja Luvialla (53,7 %). Tässä ryhmässä työpaikkaomavaraisuus laski 67,0 prosentilla kunnista verrattuna vuoden 2001 tietoihin. 2
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 2011 sekä työpaikkaomavaraisuus 2001, muutos 2001 2011 (prosenttiyksikköä)...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011...11 Laatuseloste: työssäkäyntitilasto...12 3
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus 2011 sekä työpaikkaomavaraisuus 2001, muutos 2001 2011 (prosenttiyksikköä) Kunta Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö - Enontekis Espoo - Esbo Eura Eurajoki - Euraåminne Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto - Karlö Halsua Hamina - Fredrikshamn Hammarland Hankasalmi Hanko - Hangö Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki - Helsingfors Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenkoski Hämeenkyrö - Tavastkyro työlliset 7 243 3 754 1 059 4 809 3 350 2 327 1 897 226 463 525 718 125 460 5 190 2 483 1 121 1 237 7 095 268 220 2 853 2 854 363 508 8 282 739 1 986 3 877 2 937 1 206 4 408 4 004 7 696 1 286 295 312 860 9 555 783 4 400 1 077 849 20 965 902 4 425 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus 2011 (%) 2001 (%) 5 000 3 729 807 4 656 2 427 1 399 1 326 149 246 433 694 121 055 5 343 2 613 999 877 8 672 215 156 2 978 2 951 248 391 7 223 292 1 533 4 386 3 926 1 309 2 746 2 416 7 342 1 286 386 357 686 6 387 811 4 446 758 655 19 309 552 3 211 69,0 99,3 76,2 96,8 72,4 60,1 69,9 65,9 53,1 82,5 96,7 96,5 102,9 105,2 89,1 70,9 122,2 80,2 70,9 104,4 103,4 68,3 77,0 87,2 39,5 77,2 113,1 133,7 108,5 62,3 60,3 95,4 100,0 130,8 79,8 66,8 103,6 101,0 70,4 77,1 92,1 61,2 72,6 79,7 96,3 81,1 98,9 74,8 63,5 70,6 77,4 60,3 80,2 88,2 94,3 101,7 77,0 88,4 95,1 124,4 69,2 48,8 103,2 95,6 70,8 90,6 91,6 47,2 82,9 103,2 127,0 98,9 64,7 59,2 98,5 99,4 133,8 90,4 75,8 101,0 98,9 76,6 89,8 84,8 68,2 91,0 muutos 2001 2011-10,6 3,0-4,9-2,0-2,4-3,3-0,7-11,5-7,2 2,3 8,4 2,2 1,3 28,2 0,7-24,2-2,2 11,0 22,1 1,1 7,8-2,5-13,7-4,4-7,6-5,7 9,9 6,7 9,6-2,4 1,2-3,1 0,6-3,0-10,7-9,0 2,6 2,2-6,2-12,6 7,3-7,0-18,5 4
Kunta Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Jomala Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi työlliset 29 030 3 426 9 120 2 863 3 032 5 179 1 947 10 804 2 774 2 598 887 2 092 3 315 7 408 29 489 2 465 2 214 2 008 1 751 1 958 1 816 808 2 700 57 453 784 8 489 19 421 14 324 1 084 15 385 5 235 13 534 2 111 4 993 526 2 368 627 4 036 1 604 996 531 5 799 7 106 3 755 1 962 955 7 949 2 738 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus muutos 2001 2011 2011 (%) 2001 (%) 30 552 2 387 9 610 2 204 2 876 3 431 1 890 11 387 2 714 1 316 807 1 400 3 080 5 303 33 323 1 952 2 139 1 601 1 509 1 824 1 862 761 2 394 62 253 602 8 652 12 368 9 487 991 16 133 4 828 9 056 1 828 5 603 482 2 278 506 3 484 1 568 880 564 5 920 7 561 2 245 1 760 1 075 9 456 2 542 105,2 69,7 105,4 77,0 94,9 66,2 97,1 105,4 97,8 50,7 91,0 66,9 92,9 71,6 113,0 79,2 96,6 79,7 86,2 93,2 102,5 94,2 88,7 108,4 76,8 101,9 63,7 66,2 91,4 104,9 92,2 66,9 86,6 112,2 91,6 96,2 80,7 86,3 97,8 88,4 106,2 102,1 106,4 59,8 89,7 112,6 119,0 92,8 103,2 71,1 103,5 89,1 96,8 71,5 97,7 107,2 97,8 59,0 88,8 72,3 90,0 76,2 106,5 79,9 71,4 76,0 93,8 99,8 102,2 96,3 93,4 105,8 70,6 100,0 65,4 67,4 94,2 101,4 92,1 68,9 89,3 104,0 92,2 105,6 82,2 78,9 100,9 90,1 132,0 96,4 102,6 72,7 91,7 113,2 125,4 97,7 2,1-1,4 1,9-12,1-2,0-5,2-1,8 0,0-8,4 2,1-5,3 2,9-4,6 6,5-0,7 25,2 3,7-7,6-6,7 0,3-2,1-4,8 2,5 6,2 2,0-1,7-1,1-2,8 3,5 0,2-2,0-2,7 8,2-9,4-1,5 7,4-3,2-1,8-25,8 5,7 3,9-12,9-2,0-6,4-4,9 5
Kunta Keminmaa Kemiönsaari - Kimitoön Kempele Kerava - Kervo Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lemland työlliset 3 514 2 941 7 049 17 011 3 876 835 614 18 073 4 123 2 849 3 200 389 3 143 19 682 1 574 1 112 6 156 1 008 978 20 969 35 257 2 922 3 029 3 176 827 152 44 768 1 520 5 850 358 6 304 547 2 070 1 004 100 1 201 42 548 3 593 3 652 1 176 3 964 1 326 30 298 6 074 7 748 707 1 282 912 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus muutos 2001 2011 2011 (%) 2001 (%) 2 548 2 623 5 062 12 146 3 840 748 544 10 870 4 287 3 104 2 864 325 2 712 20 778 1 454 845 3 861 865 967 23 118 34 211 2 661 2 696 3 021 692 84 48 534 1 386 5 050 324 6 388 584 1 896 865 63 640 47 210 1 954 3 754 967 3 328 1 192 32 692 4 962 5 585 555 589 281 72,5 89,2 71,8 71,4 99,1 89,6 88,6 60,1 104,0 109,0 89,5 83,5 86,3 105,6 92,4 76,0 62,7 85,8 98,9 110,2 97,0 91,1 89,0 95,1 83,7 55,3 108,4 91,2 86,3 90,5 101,3 106,8 91,6 86,2 63,0 53,3 111,0 54,4 102,8 82,2 84,0 89,9 107,9 81,7 72,1 78,5 45,9 30,8 62,1 87,0 84,0 61,7 96,0 90,2 90,0 63,0 104,6 96,5 92,8 94,5 90,1 100,0 91,2 76,3 77,9 89,2 86,6 105,2 98,0 100,3 93,2 95,9 88,3 65,0 105,1 87,6 88,1 102,7 97,6 98,1 103,2 98,2 69,8 66,6 109,1 63,4 102,2 84,5 89,5 101,2 106,4 84,0 71,8 84,7 56,6 30,4 10,4 2,2-12,2 9,7 3,1-1,4-2,9 12,5-3,3-11,0-3,8 5,6 1,2-0,3-15,2-3,4 12,3 5,0-1,0-9,3-4,2-0,8-4,7-9,7 3,3 3,6-1,8-12,2 3,7 8,6-11,6-12,1-6,8-13,3 1,8-9,0 0,6-2,3-5,6-11,3 1,5-2,3 0,3-6,2-10,7 0,4 6
Kunta Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Maarianhamina - Mariehamn Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi työlliset 9 446 3 956 321 4 089 7 793 3 606 5 094 21 325 6 917 3 650 6 598 251 748 196 2 067 1 978 1 401 2 527 1 529 5 662 875 4 601 418 1 168 777 22 642 3 414 617 963 9 177 4 236 3 574 822 9 402 4 234 2 329 8 504 2 240 6 520 4 185 14 073 2 291 2 899 19 487 4 301 6 829 598 3 805 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus muutos 2001 2011 2011 (%) 2001 (%) 6 688 3 070 300 4 015 5 464 2 025 3 423 16 883 6 914 2 161 5 666 190 511 93 966 1 600 752 1 879 895 10 066 597 2 505 242 950 579 23 411 2 515 596 933 4 975 2 597 2 113 530 5 729 4 539 2 125 6 155 1 685 5 549 3 777 11 078 1 124 3 043 11 819 4 366 4 818 452 3 027 70,8 77,6 93,5 98,2 70,1 56,2 67,2 79,2 100,0 59,2 85,9 75,7 68,3 47,4 46,7 80,9 53,7 74,4 58,5 177,8 68,2 54,4 57,9 81,3 74,5 103,4 73,7 96,6 96,9 54,2 61,3 59,1 64,5 60,9 107,2 91,2 72,4 75,2 85,1 90,3 78,7 49,1 105,0 60,7 101,5 70,6 75,6 79,6 63,6 82,0 100,6 95,6 65,9 65,0 77,5 84,0 97,4 62,8 88,0 80,5 56,8 46,3 47,3 88,8 60,5 76,2 72,7 191,2 65,6 58,7 68,2 91,9 81,4 101,5 80,9 78,6 98,8 58,2 72,7 63,9 67,1 62,2 102,5 94,6 71,0 82,3 93,1 91,1 87,8 53,5 100,8 59,1 97,4 80,3 91,7 83,6 7,2-4,3-7,1 2,6 4,3-8,8-10,3-4,8 2,6-3,5-2,1-4,8 11,5 1,2-0,5-7,9-6,8-1,9-14,1-13,4 2,6-4,3-10,3-10,6-6,8 1,9-7,2 18,0-1,9-4,0-11,3-4,8-2,6-1,3 4,7-3,4 1,4-7,1-8,0-0,9-9,1-4,4 4,2 1,5 4,1-9,8-16,1-4,0 7
Kunta Oulainen Oulu - Uleåborg Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar Paltamo Parainen - Pargas Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi työlliset 2 940 80 710 2 569 1 186 4 921 1 445 6 794 1 977 2 710 4 932 358 1 329 993 689 1 552 7 604 1 652 8 192 1 582 8 353 1 715 889 34 024 2 411 22 490 1 274 2 753 899 1 217 960 847 2 212 1 290 1 997 580 962 2 765 3 640 10 117 12 610 11 107 1 431 1 366 17 089 1 192 582 1 293 1 157 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus muutos 2001 2011 2011 (%) 2001 (%) 2 928 85 259 2 818 895 3 660 1 221 5 453 1 649 2 771 3 730 383 1 259 959 663 1 017 7 541 1 554 10 868 1 493 5 829 1 304 565 36 203 1 031 20 312 1 174 2 633 494 1 069 881 784 1 063 808 1 848 725 559 2 182 2 841 11 821 11 168 10 226 1 140 1 276 17 482 1 023 524 1 084 1 082 99,6 105,6 109,7 75,5 74,4 84,5 80,3 83,4 102,3 75,6 107,0 94,7 96,6 96,2 65,5 99,2 94,1 132,7 94,4 69,8 76,0 63,6 106,4 42,8 90,3 92,2 95,6 54,9 87,8 91,8 92,6 48,1 62,6 92,5 125,0 58,1 78,9 78,0 116,8 88,6 92,1 79,7 93,4 102,3 85,8 90,0 83,8 93,5 106,2 105,1 101,3 90,5 86,1 89,3 82,5 89,7 103,0 80,1 103,9 100,3 91,6 94,6 69,6 96,6 90,4 124,8 94,0 58,3 80,7 82,4 106,5 42,4 88,7 93,3 96,3 67,4 84,7 94,7 86,1 48,8 64,1 98,0 120,1 56,5 86,3 83,8 108,8 91,4 81,2 86,8 92,0 101,5 91,6 89,4 88,4 86,9-6,6 0,5 8,4-15,0-11,8-4,8-2,3-6,3-0,7-4,5 3,1-5,6 5,0 1,6-4,0 2,6 3,7 7,9 0,4 11,5-4,7-18,8-0,1 0,4 1,6-1,2-12,5 3,1-2,9 6,5-0,8-1,5-5,5 4,9 1,6-7,4-5,8 8,1-2,8 10,8-7,1 1,4 0,8-5,8 0,6-4,5 6,7 8
Kunta Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Saltvik Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sund Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi työlliset 13 020 546 25 529 2 085 1 798 2 784 823 3 784 1 258 23 055 864 10 442 1 355 1 346 13 991 422 26 776 1 919 565 2 111 2 231 9 453 1 218 8 883 2 997 3 528 807 3 639 1 632 4 274 51 1 015 507 3 114 2 808 1 485 2 092 2 129 1 471 712 2 780 96 532 876 614 1 153 2 226 1 751 1 375 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus muutos 2001 2011 2011 (%) 2001 (%) 11 741 418 25 479 1 128 1 712 1 717 650 3 413 1 233 23 589 417 9 411 754 1 124 13 985 363 29 960 2 377 488 1 737 2 190 6 771 662 5 068 1 469 3 501 818 2 963 1 363 4 153 32 888 216 2 820 2 634 1 275 2 728 1 127 1 325 491 1 836 118 866 555 422 1 119 1 999 1 529 1 133 90,2 76,6 99,8 54,1 95,2 61,7 79,0 90,2 98,0 102,3 48,3 90,1 55,6 83,5 100,0 86,0 111,9 123,9 86,4 82,3 98,2 71,6 54,4 57,1 49,0 99,2 101,4 81,4 83,5 97,2 62,7 87,5 42,6 90,6 93,8 85,9 130,4 52,9 90,1 69,0 66,0 123,1 63,4 68,7 97,1 89,8 87,3 82,4 91,6 88,9 101,1 54,0 96,7 59,5 83,7 93,1 93,2 105,4 56,6 90,2 63,6 85,6 97,9 93,4 109,9 115,1 85,4 82,1 96,7 71,7 58,3 56,8 68,2 93,7 100,8 81,0 86,7 91,0 59,3 88,1 42,5 92,1 94,4 87,9 106,5 47,3 93,6 81,6 68,0 119,0 63,4 75,8 93,9 86,1 90,8 90,4-1,4-12,3-1,3 0,1-1,5 2,2-4,7-2,9 4,9-3,1-8,3 0,0-8,0-2,1 2,0-7,4 2,0 8,8 1,0 0,2 1,4-0,1-4,0 0,3-19,1 5,5 0,5 0,4-3,2 6,2 3,4 0,1-1,5-2,1 23,9 5,6-3,6-12,7-2,0 4,2 0,0-7,0 3,2 3,7-3,5-8,0 9
Kunta Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vårdö Vöyri - Vörå Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski työlliset 946 9 005 78 055 974 18 475 2 457 5 764 2 052 1 020 513 1 370 3 489 6 652 1 076 29 674 8 491 839 101 348 8 182 1 022 824 1 885 1 411 1 624 13 721 2 536 1 240 1 372 2 650 189 3 071 1 558 6 057 13 818 1 108 2 475 7 679 työpaikat työpaikkaomavaraisuus työpaikkaomavaraisuus muutos 2001 2011 2011 (%) 2001 (%) 599 9 327 96 080 816 14 150 1 505 4 055 1 647 948 485 861 3 309 6 689 979 38 027 7 661 677 105 995 8 956 785 680 833 1 092 1 905 8 348 2 419 1 073 1 354 2 510 112 2 724 1 422 6 442 9 351 726 2 453 7 972 63,3 103,6 123,1 83,8 76,6 61,3 70,4 80,3 92,9 94,5 62,8 94,8 100,6 91,0 128,1 90,2 80,7 104,6 109,5 76,8 82,5 44,2 77,4 117,3 60,8 95,4 86,5 98,7 94,7 59,3 88,7 91,3 106,4 67,7 65,5 99,1 103,8 80,8 95,4 122,7 85,4 69,3 62,9 65,4 93,6 93,5 91,9 68,6 98,4 99,4 93,2 123,8 103,9 91,2 97,3 112,8 81,0 87,4 49,9 90,0 102,7 62,5 95,9 92,8 97,5 90,4 55,2 90,8 94,1 98,2 67,9 71,3 96,0 106,9-17,5 8,1 0,3-1,6 7,3-1,6 5,0-13,3 2,6-5,7-3,5 1,2-2,2 4,3-13,7-10,5 7,3-3,4-4,2-4,9-5,7-12,6 14,6-1,7-0,5-6,3 1,2 4,4 4,1-2,1-2,9 8,1-0,2-5,8 3,1-3,1 10
Liitekuviot Liitekuvio 1. Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 11
Laatuseloste: työssäkäyntitilasto Relevanssi Työssäkäyntitilastossa tuotetaan keskeiset työssäkäyntiä koskevat tiedot vuosittain. Ennen vastaavia tietoja voitiin tuottaa ainoastaan väestölaskentavuosina. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samana vuodesta 1987 lähtien. Vuodesta 1993 lähtien on tuotettu myös ennakkotietoja työssäkäynnistä. Tuotettavia tietoja ovat muun muassa väestön pääasiallinen toiminta, elinkeinojakauma, ammattiasema, työpaikkojen lukumäärä, työpaikan sijainti sekä väestön ja työvoiman koulutus- ja tulotiedot. Tietoja voidaan tuottaa kaikilla hallinnollisilla aluejaoilla ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla (esimerkiksi postinumeroalueet, karttaruudut ja kuntien osa-alueet). Tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen viikko, mutta tilasto sisältää myös kertymätietoja tilastovuoden ajalta (esimerkiksi tulotiedot sekä työ- ja työttömyyskuukaudet). Tietoja ammatista ja sosioekonomisesta asemasta on saatavilla vuosilta 1990, 1993, 1995 ja 2000 sekä vuosittain vuodesta 2004 lähtien. Vuodesta 1993 lähtien työssäkäynnistä on tuotettu myös ennakkotietoja. Ennakkotietoja käytettäessä on kuitenkin otettava huomioon, että aineistojen keskeneräisyydestä johtuen ennakkotietojen mukaiset työllisten määrät poikkesivat vuoteen 2005 saakka lopullisista luvuista ±1 prosenttia koko maan tasolla. Tällä hetkellä vaihtelu on 0,2 0,3 prosenttia. Kunnittain vaihtelu voi olla suurempaakin. Menetelmäkuvaus Työssäkäyntitilasto on kokonaisaineisto. Kunkin vuoden tilasto kattaa kaikki kyseisen vuoden viimeisenä päivänä Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilaston lähdeaineistoina käytetään lähinnä hallinnollisia rekistereitä ja muita rekisteripohjaisia tietoaineistoja. Tilaston laatu onkin siten suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Suoraa tiedonkeruuta tapahtuu vain toimipaikkatietojen määrittämisessä monitoimipaikkaisten yritysten ja kuntien palveluksessa oleville. Yhteensä lopullisen työssäkäyntitilaston tilastotiedoston valmistamisessa käytetään noin 40 eri rekisterin tai muun aineiston tietoja. Keskeisimpiä näistä ovat: väestötietojärjestelmä (Väestörekisterikeskus) verotuksen eri aineistot yksityisen sektorin erilaiset työ- ja palvelussuhderekisterit valtion ja kuntien palvelussuhderekisterit työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnhakijarekisteri Kansaneläkelaitoksen ja Eläketurvakeskuksen eläkerekisterit eri opiskelijarekisterit pääesikunnan varusmiesrekisteri Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteri sekä julkisyhteisöjen rekisteri Tilastokeskuksen tutkintorekisteri Rekistereiden lisäksi tehdään joitakin lomakekyselyitä: tiedustelu monitoimipaikkaisissa yrityksissä työskentelevien toimipaikoista kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön tiedonkeruu Keskeistä järjestelmässä on se, että rekistereiden tunnusjärjestelmät ovat niin hyvät, että eri tietojen yhdisteleminen on mahdollista. Rekisterit voivat sisältää päällekkäistä ja osin myös ristiriitaista tietoa. Olennaista on, että rekisterit täydentävät toisiaan, ja päällekkäisyys varmistaa sen, että järjestelmä ei ole niin haavoittuva. Jos esimerkiksi työeläkejärjestelmästä ei saada tietoa työsuhteesta, voidaan tieto henkilön työllisyydestä päätellä verotietojen kautta. Useat tiedot työssäkäyntitilastoon voidaan saada suoraan jostakin rekisteristä niitä juurikaan muokkaamatta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi henkilön demografiset tiedot tai tulo- ja varallisuustiedot. Monia tietoja 12
tuotetaan myös niin sanotulla rekisteriestimointimenetelmällä, jossa käyttämällä hyväksi samanaikaisesti useita rekisteriaineistoja määritellään jokaiselle henkilölle kunkin muuttujan arvo. Esimerkkinä tällaisesta muuttujasta on henkilön pääasiallinen toiminta. Sen päättelyssä tarvitaan tietoja henkilön iästä, työsuhteista, työttömyydestä, opiskelusta, eläkkeen saamisesta ja niin edelleen. Päättelysäännöt on muodostettu siten, että ne tuottavat mahdollisimman samankaltaiset tiedot kuin saataisiin lomaketiedonkeruulla. Päättelysääntöjen muodostamisessa on käytetty apuna aikaisempien väestölaskentojen tietoja ja rekisteritietoja samalta ajankohdalta. Päättelysääntöihin sisältyy myös eri aineistojen priorisointi siinä tapauksessa, että tiedot ovat ristiriitaisia. Oikeellisuus ja tarkkuus Suomessa rekisteripohjaisten tietojen luotettavuutta tutkittiin jo ennen päätöstä rekisteripohjaiseen väestölaskentajärjestelmään siirtymisestä. Vuosien 1980 ja 1985 laskennoissa väestön taloudellista toimintaa ja työssäkäyntiä kuvaavat tiedot kerättiin vielä lomakkeilla, mutta samanaikaisesti oli saatavilla myös rekisteripohjaisia tietoja. Vuoden 1980 väestölaskennassa tehtiin vertailututkimus 20 kunnan osalta ja vuoden 1985 väestölaskennan yhteydessä kaikkien kuntien osalta. Tutkimuksessa verrattiin rekisteripohjaisesti määriteltyä tietoa väestön pääasiallisesta toiminnasta ja ammattiasemasta lomakkeella kerättyyn tietoon. Erot rekisteripohjaisesti ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen osalta todettiin niin pieniksi, että päätös rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon siirtymisestä voitiin tehdä. Ensimmäisen kokonaan rekisteripohjaisen väestölaskennan yhteydessä vuonna 1990 tehtiin laaja luotettavuustutkimus. Rekisteritilastoja verrattiin otospohjaisen lomaketiedustelun antamiin tietoihin. Otos käsitti noin kaksi prosenttia rakennuksista, asunnoista ja henkilöistä. Luotettavuustutkimus osoitti, kuinka suurella osalla lomaketieto ja rekisteritieto poikkesivat toisistaan, mutta ei lopulta sitä, kumpi tieto oli oikea. Esimerkiksi useampaa työtä tekevä ilmoitti lomaketiedustelussa pääasialliseksi työkseen eri toimen kuin mihin rekisteripäättelyssä päädyttiin. Työssäkäyvä opiskelija tuli määritellyksi rekisteritiedoilla väistämättä työlliseksi, vaikka hän itse jättäisi työnsä kertomatta. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rekisteripohjaisten ja lomakepohjaisten tietojen ero ole suurempi kuin kahden lomakepohjaisen tiedon välinen ero. Vertailututkimuksia on julkaistu Tilastokeskuksen sarjoissa. Tärkeimmäksi rekisteripohjaisen työssäkäyntitilaston laadunvalvontamenetelmäksi on kehittynyt työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona. Myös vuosien 1995 ja 2000 väestölaskennan luotettavuustutkimukset perustuivat työvoimatutkimuksen käyttöön vertailutietona. Työvoimatutkimuksen käyttö vertailuaineistona toimii kahdella tasolla. Toisaalta seurataan näiden kahden menetelmän tuottamien tulosten tasoa ja toisaalta sitä, miten hyvin menetelmät tuottavat yksikkötasolla samalla tavoin luokiteltua tietoa. Yksikkötason vertailu tehdään ristiintaulukoimalla työvoimatutkimuksen otosaineiston henkilöiden saman ajankohdan rekisteripohjaiset ja haastatteluun perustuvat tiedot pääasiallisesta toiminnasta ja toimialasta keskenään. Vertailuja on tehty vuodesta 1987 lähtien. Usein poikkeamat ovat selitettävissä rekisterijärjestelmän ja haastattelumenetelmän eroilla, eikä aina voida yksikäsitteisesti sanoa, kumpi menetelmä tuottaa oikean tuloksen eli välttämättä haastattelemallakaan saatu tieto ei ole absoluuttisen oikea. Usein todellisuudessa on niin, että henkilö itse tai haastattelija joutuu tekemään päätöksen ristiriitaisen informaation pohjalta, kun taas rekisterimenetelmässä on laadittu yksikäsitteinen sääntö. Rekisterimenetelmän etuna on tällöin sen loogisuus: kone tekee ratkaisun aina samalla tavalla, mutta saman informaation omaavat henkilöt voivat päätyä eri lopputulokseen. Ajantasaisuus Työssäkäyntitilasto tehdään vuosittain. Työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukko kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot henkilön toiminnasta ja työpaikasta ovat vuoden viimeiseltä viikolta. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esimerkiksi tulotiedot sekä työ- ja työttömyyskuukaudet). Ennakkotiedot valmistuvat noin 12 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Lopullisista tiedoista pääasiallinen toiminta ja ammattiasema valmistuvat noin 16 kuukautta ja loput tiedot noin 22 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. 13
Saatavuus Työssäkäyntitilaston kunnittaiset tiedot työllisistä, työpaikoista ja pääasiallisesta toiminnasta ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilta maksuttomasta StatFin-tilastopalvelusta. Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on eritellympää tietoa, myös kuntien osa-alueittain. Aineistoista tehdään erityisselvityksiä asiakkaan pyynnöstä. Vuosina 1987 2001 työssäkäyntitilaston tietoja on julkaistu erillisissä työssäkäyntitilaston julkaisuissa. Viimeinen paperimuotoinen julkaisu, Työssäkäyntitilasto 2000 2001, sisältää työssäkäyntitilaston vuoden 2000 lopullisia tietoja ja vuoden 2001 ennakkotietoja. Vertailukelpoisuus Työssäkäyntitilaston laatiminen on aloitettu vuodesta 1987. Työssäkäyntitilaston perusjoukko ja määrittelyt ovat pysyneet suunnilleen samana vuodesta 1987 lähtien. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat muuttuneet vuosien mittaan. Esimerkiksi toimialaluokitus on muuttunut vuosina 1993, 2001 ja 2007 ja ammattiluokitus vuosina 1995 ja 2010. Luokitusmuutokset vaikuttavat aikaisempien vuosien vertailtavuuteen, sillä täydellisiä avaimia ei kaikkien luokitusten välille voi rakentaa. Myös muutokset lainsäädännössä vaikuttavat tilastojen vertailtavuuteen. Vuoden 1998 alusta tuli voimaan niin sanottu pätkätyölaki, jolloin myös lyhyet työsuhteet tulivat eläkevakuutuksen piiriin. Tämä lisäsi työllisten määrää jonkin verran. Vuodesta 2005 työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18 67-vuotiaat, kun aiemmin työeläkevakuuttamisvelvollisuus on alkanut jo 14 vuoden iästä lähtien. Tämä näkyy työssäkäyntitilastossa vuodesta 2005 alkaen nuorten työllisyyden vähenemisenä ja opiskelijoiden määrän kasvuna. Alaikäisten työssäkäyntiä ei pystytä rekisteritietojen perusteella luotettavasti tilastoimaan. Apurahansaajat on vuoden 2009 alusta lähtien vakuutettu maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisen lakisääteisen työeläketurvan piiriin, minä seurauksena heidät määritellään yrittäjiksi. Vuoden 2010 tilastosta lähtien yrittäjien määrittelyssä otetaan huomioon yrittäjätulojen lisäksi myös henkilöverotuksessa palkkatuloihin kuuluva niin sanottu yrittäjäpalkka (YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka), jota yrittäjänä toimiva voi saada esimerkiksi avoimen yhtiön yhtiömiehenä, kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja osakeyhtiön johtavassa asemassa toimivana osakkaana. Jos henkilö toimii vuoden viimeisellä viikolla sekä yrittäjänä että palkansaajana, henkilö määritellään yrittäjäksi, jos hänen yhteenlasketut yrittäjätulonsa ja -palkkansa ovat suuremmat kuin muut palkkatulot, ja päinvastoin. Yrittäjäpalkan huomioiminen yrittäjien määrittelyssä lisäsi yrittäjien määrää noin 3 300 henkilöllä vuoden 2010 tilastossa. Vuosina 2010 2011 yrittäjien määrä nousi koko maassa 9 600:lla. Nousuun vaikutti se, että yrittäjän ja maatalousyrittäjän eläkelain yrittäjämääritelmä laajeni vuoden 2011 alusta. Yrittäjäksi määritellään osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä johtavassa asemassa työskentelevä henkilö, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia yrityksen osakkeista tai jolla on yksin yli 30 prosenttia osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai jolla on muussa yhteisössä vastaava määräämisvalta. Aiemmin raja oli 50 prosenttia. Ennen vuotta 1987 väestön taloudellista toimintaa kuvaavia kuntatasoisia tietoja on tuotettu lomakepohjaisissa väestölaskennoissa (vuosilta 1950, 1960, 1970, 1975, 1980 ja 1985). Erot rekisteri- ja lomakepohjaisesti tuotettujen tietojen välillä ovat osoittautuneet sen verran pieniksi, että vertailtavuutta ajassa voidaan pitää suhteellisen hyvänä muiden kuin edellä mainittujen luokitusmuutosten vuoksi. Tilastossa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen luokitus- ja metatietopalvelujen kotisivuilta sekä painetuista luokituskäsikirjoista. Yhtenäisyys Tietoja väestön taloudellisesta toiminnasta saadaan myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, joka on kuukausittain tehtävä otostutkimus. Tiedot poikkeavat keruutavasta ja työllisten päättelystä johtuen jonkin verran työssäkäyntitilaston tiedoista. Muun muassa työllisten määrä on työvoimatutkimuksessa joitakin prosentteja suurempi. 14
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee tilastoa työttömien työnhakijoiden määrästä. TEM:n työnhakijarekisterin tiedot kertovat työttömien työnhakijoiden määrän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Työssäkäyntitilaston tieto työttömyydestä perustuu TEM:n työnhakijarekisterin tietoihin. Siten työssäkäyntitilaston ja TEM:n luvut työttömyydestä ovat suhteellisen lähellä toisiaan. 15
Väestö 2013 Lisätietoja Jaana Huhta 09 1734 2632 Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala www.tilastokeskus.fi Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-5528 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi