Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7/2017 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika 09.11.2017 klo 18:00-20:00 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Viivi Ali-Löytty Jukka Annala Anki Arpiainen Aarne Vesamäki Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Liisa Berghäll Johan Bärlund Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Raunio Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Ville Jalovaara Poissa: 66-67 Raisa Jarkkola Ari Järvinen Tarja Kantola Saimi Kautonen Leena Kontula Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Salla Korhonen Katri Korolainen Maritta Laiho Anna Laine Jukka Rakemaa Ami Lainela Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Kari Lehtonen Raija Lehtonen Jarmo Leppiniemi Saara Heinänen Tiina Lintunen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (25) Hedvig Långbacka Pekka Majuri Poissa: 66-67 Petri Merenlahti Eero Minkkinen Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Johanna Nuorteva Jaakko Ojala Jessi Orpana Matti Paavonen Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Nina Pitkänen Tuula Pontela Lea Purhonen Heikki Pynnönen Timo Raittinen Anja Hinkkanen Ilari Rantakari Jukka Relander Laura Rissanen Veronica Saarela Timo Sahi Leena Saastamoinen Kirsi Salo Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Maija-Liisa Seppä Petri Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Maija Haavisto-Hyvärinen Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen-Helisalo Pauli Löija Sini Suomalainen Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Ingmar Tollander Jukka Tuominen Tuula Tynjä Antti Laine Sirpa Tyrkkö Paavo Untamala Eeva Vallisaari Minna Valtonen Sinikka Vepsä Arto Virkkunen
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (25) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 67 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 9 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Juha Rintamäki, seurakuntayhtymän johtaja Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Pentti Miettinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Jussi Muhonen, hallintojohtaja Seppo Simola, viestintäjohtaja Marja Heltelä, yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hedvig Stenman, ykn:n jäsen Kirsi Wickström, sihteeri, lakimies Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla 1.11. 9.11.2017 Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä 2.11.2017 ja Kyrkpressen-lehdessä 2.11.2017. Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 6-7 ja 10 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli marraskuun 16. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo 20.00. Kokouksen jälkeen oli kyselytunti klo 20.00-20.10.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (25) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Kirsi Wickström sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki 15.11.2017 Helsinki 15.11.2017 Raisa Jarkkola Anhild Träskman Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 16.11. 18.12.2017 seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle 1.11.2017 laitetulla ilmoituksella. Helsingissä 19.12.2017 Kirsi Wickström
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (25) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 59 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 60 Esityslistan hyväksyminen 8 61 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 62 Info: Talouspalvelut sekä Tarkastustoimi 10 63 1 B-kanttorin viran perustaminen Helsingin Mikaelin seurakuntaan 11 64 2 Vuoden 2018 tuloveroprosentti 13 65 3-6 Seurakuntien talon kehitysvaihtoehtojen vertailu, suunnitteluvalinnan linjaaminen 15 66 Oikaisu yhteisen kirkkoneuvoston päätökseen 19.1.2017/17, koskien Vantaan Tammistossa sijaitsevan tontin 92-51-601-2 20 maanvuokrasopimuksen uusimista 67 7-8 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös hautaustoimen ohjesääntöön 21
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (25) 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (25) 59 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Raisa Jarkkola ja Anhild Träskman.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (25) 60 Esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja Raittila ilmoitti, että asia nro 9 poistetaan esityslistalta. Muilta osin esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (25) 61 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otetaan yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa 6-8 ja 10. Joulukuun kokousmateriaali saattaa viivästyä postinjakelun johdosta koska itsenäisyyspäivä on keskiviikkona. Kannattaa siis tutustua materiaaliin netissä tai luottamushenkilöiden verkkopalvelussa. Edellisvuosien malliin heinä-marraskuun kokouspalkkiot maksetaan joulukuussa - maksupäivä on 20.12.2017. Seurakuntavaalien kampanjaryhmään tarvitaan 3-4 luottamushenkilöä lisää, joten kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (25) 475/2017 62 Info: Talouspalvelut sekä Tarkastustoimi Talouspäällikkö Margareta Back sekä sisäisen tarkastuksen päällikkö Juha-Pekka Ollila esittelivät otsikossa olevat asiat.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (25) 12/2017 63 B-kanttorin viran perustaminen Helsingin Mikaelin seurakuntaan Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto perustaa Helsingin Mikaelin seurakuntaan B- kanttorin viran 1.1.2018 alkaen. Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 12.10.2017 245 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto perustaa Helsingin Mikaelin seurakuntaan B-kanttorin viran 1.1.2018 alkaen. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto on päättänyt kokouksessaan 4.9.2017 esittää, että seurakuntaan perustetaan B- kanttorin virka 1.1.2018 lukien. Helsingin Mikaelin seurakunnassa on kaksi vakinaista kanttorin virkaa, A- ja B-kanttori. Näiden lisäksi kanttorin tehtäviä on hoidettu määräaikaisella 60-80 % osa-aikaisella lisäresurssilla. A-kanttorin virka on tällä hetkellä täyttämättä tehtävää hoitaneen viranhaltijan irtisanouduttua. A-kanttorin viran täyttäminen ei tässä vaiheessa ole välttämätöntä vaan viran täyttäminen tulee ajankohtaiseksi, kun Östersundomin suunniteltu mittava asumistuotanto toteutuu 2020- luvulla. A-kanttorin viran täyttämisen sijasta tässä vaiheessa on perusteltua perustaa B-kanttorin virka, jossa viran tehtävänkuva muodostuu seurakuntayhtymän toimintakulttuurin muutokseen liittyvien tavoitteiden mukai-
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (25) sesti alueen asukkaita lähemmäksi tulevasta, monimuotoisesta musiikki-, laulu- ja kuorotoiminnasta. Seurakunnan musiikillinen tarve kohdentuu nyt B-kanttorin viran tehtävänkuvan mukaiseen toimintaan A- kanttorin virkaan kuuluvien tehtävien sijasta. B-kanttorin virka sijoittuu vaativuusryhmään 601. Kirkkolain 9 luvun 3 :n mukaan uuden viran perustamista koskevan päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö eli, että vähintään kaksi kolmannesta (2/3) saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Liitteet 1 Päätös Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto 04.09.2017 53
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (25) 26/2017 64 Vuoden 2018 tuloveroprosentti Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) Helsingin seurakuntayhtymän tuloveroprosentiksi vuodelle 2018 1 %:n ja 2) lähettää tämän päätöksen edelleen verohallitukselle Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 26.10.2017 262 Päätösehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) Helsingin seurakuntayhtymän tuloveroprosentiksi vuodelle 2018 1 %:n ja 2) lähettää tämän päätöksen edelleen verohallitukselle Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Verotusmenettelylain 91 a :n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentti. Seurakuntayhtymän lähtökohtana vuosien 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmassa on ollut tuloveroprosentin säilyminen 1 prosenttina.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (25) Liitteessä ovat seurakuntayhtymän vuosina 2009 2016 toteutuneet ja vuosille 2017 2020 arvioidut verotilitykset. Kuluvana vuonna syyskuun tilanteen mukaan kirkollisverojen tilitykset ovat pienentyneet 3,2 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotoista poistui 2016 alussa ja tilalle seurakunnat saavat valtion rahoitusta. Verotilitysten ja valtionavustuksen lasku on yhteensä 6,8 %. Verohallinto on antanut ennakkoilmoituksen vuodelta 2016 toimitetusta verotuksesta. Seurakuntayhtymän hyväksi maksuunpantujen verojen kehitys on verohallinnon ilmoituksen perusteella seuraava: 2015 2016 muutos (muutos) 1000 euroina lopullinen ilmoitus 15-16 (13-14) Kirkollisverot 79,9 80,0 0,1 % (0,0 %) Yhteisövero 21,2 0,0-99,9 % (8,0 %) Yhteensä 101,1 80,0-20,9 % (1,6 %) Vuodelta 2016 toimitetussa verotuksessa on ennakkotiedon mukaan ansiotulojen perusteella maksuunpantu kirkollisveroja Helsingin seurakuntayhtymälle lähes sama määrä kuin vuodelta 2015 toimitetussa verotuksessa. Talousarvioehdotus vuodelle 2018 rakentuu 76,7 milj. euron verotuloiloille ja 12,5 milj. euron valtionrahoitukselle, yhteensä 89,2 milj. euron tulolle ja jonka pohjana on 1 %:n tuloveroprosentti. Tämä vero- ja valtionrahoitustulojen määrän arvioidaan riittävän yhdessä sijoitustoiminnan nettotuottojen kanssa kattamaan Helsingin seurakuntayhtymässä vuodelle 2018 suunnitellun toiminnan menot, keskusrahastomaksun sekä verotuskustannukset. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tilikauden tulos on ylijäämäinen 2,3 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy vuonna 2018 investointimenojen katteeksi 9,7 milj. euroa. Liitteet 2 Verotilitykset 2009-2020
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (25) 588/2017 65 Seurakuntien talon kehitysvaihtoehtojen vertailu, suunnitteluvalinnan linjaaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää käynnistää seurakuntien talon kehittämisen siten, että seurakuntientalo säilytetään ja se muutetaan osin monikäyttötiloiksi, asunnoiksi sekä liiketilaksi ja valtuuttaa kiinteistöosaston valmistelemaan vaadittua kaavamuutosta ja toteuttamaan varsinaiset suunnittelutyöt. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 17 puheenvuoroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 21.9.2017 224 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää Yhteiselle kirkkovaltuustolle, että valtuusto päättää käynnistää seurakuntien talon kehittämisen siten, että seurakuntientalo säilytetään ja se muutetaan osin monikäyttötiloiksi, asunnoiksi sekä liiketilaksi ja valtuuttaa kiinteistöosaston valmistelemaan vaadittua kaavamuutosta ja toteuttamaan varsinaiset suunnittelutyöt. Päätettiin, että asia siirretään seuraavaan kokoukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto 4.10.2017 234 Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää Yhteiselle kirkkovaltuustolle, että valtuusto päättää käynnistää seurakuntien talon kehittämisen siten, että seurakuntientalo säilytetään ja se muutetaan osin monikäyttötiloiksi, asunnoiksi sekä liiketilaksi ja valtuuttaa kiinteistöosaston valmistelemaan vaadittua kaavamuutosta ja toteuttamaan varsinaiset suunnittelutyöt.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (25) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä on ryhdytty toimintakulttuurin muutosprosessiin, jonka yhtenä osana on arvioitu seurakuntien ja yhteisten työalojen kaikkia keskeisiä toimintoja ja seurakunnallisen toiminnan tulevaisuutta. Muutostyö on koskenut myös kaikkia käytössä olevia toimitiloja ja tähtäin toimitilojen kehittämisessä on ollut osin sopeuttaa toimitilakantaa pieneneviin taloudellisiin resursseihin ja toisaalta niin turvata kuin kehittää sekä seurakuntien että yhteisten työalojen toimintaedellytyksiä tulevaisuuden haasteita silmällä pitäen. Tämän muutosprosessin ytimessä on aluksi toiminut kiinteistöjohtajan johdolla kokoontunut toimitilatyöryhmä, jossa on arvioitu kaikkien seurakuntayhtymään kuuluvien yksiköiden tulevaisuudessa tarvitsemat resurssit ja toimitilat, peilaten niitä nykyisin käytössä oleviin toimitiloihin. Useat seurakunnat ja yhteisten työmuotojen yksiköt ovat sittemmin päätyneet toimitilatyöryhmässä laadittujen suositusten perusteella vähentämään käytössään olevia toimitiloja joko luopumalla kokonaisista rakennuksista tai niiden huoneistoista. Samalla palveluverkkoon jäävien tilojen toiminnallisuutta on arvioitu uudestaan ja päädytty tekemään tulevaisuuden työympäristön edellyttämiä muutoksia näihin rakennuksiin. Tämä prosessi on edennyt hyvin ja tavoitteet tilankäytön tehostamisen osalta tullaan saavuttamaan vaaditussa ajassa. Yhteiset työalat ja seurakuntien yhteiset hallinnolliset yksiköt ovat toimineet nykyisellään varsin keskitetysti Kolmannella linjalla sijaitsevassa seurakuntien talossa. Rakennus on valmistunut -70 luvun lopulla, eikä sille ole tehty sen käyttöaikana merkittäviä peruskorjauksia. Rakennuksen teknisen käyttöiän perusteella peruskorjaussykli on lähestymässä noin 15 vuoden aikajänteellä. Seurakuntien talossa on myös varsin vähän varsinaista toimitilaa verrattuna rakennuksen lattiapinta-alaan, joten sitä voidaan luonnehtia monille julkisille rakennuksille tyypilliseen tapaan tehottomasti suunnitelluksi, mikäli arvioinnin lähtökohtana pidetään tilatehokkuutta. Edellä mainituista syistä päädyttiin tarkastelemaan seurakuntien talon tulevaisuutta, tarkoituksena löytää seurakuntien näkökulmasta parhaat käytettävissä olevat vaihtoehdot tulevaisuuden toimitilaratkaisun tekemiseen. Arviointiprosessin aikana on tutkittu päävaihtoehtoina keskitettyä ja hajautettua toimintaa. Seurakunnilta vapautuu ympäri kaupunkia paljon tiloja, jotka jo valmiiksi omistetaan, joten on luonnollista arvioida näiden tilojen käyttömahdollisuudet yhtymätasolla ja toimintojen hajauttamisen mahdolliset hyödyt ja haitat sekä vaihtoehtoiskustannukset.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (25) Hajautetussa toimintamallissa käytettäisiin näitä muilta yksiköitä vapautuneita tiloja ja luovuttaisiin keskitetyn toimitalon mallista kokonaan tai osittain. Seurakunnilta vapautuneet toimitilat ovat pääsääntöisesti osoittautuneet olevan keskikooltaan hyvin pieniä tai pienehköjä, usein alle 500 m2 kokoisia tiloja. Nämä tilat sijaitsevat eri puolilla kaupunkia eikä seurakuntayhtymän toiminnan näkökulmasta vapaat tilat muodosta sellaisia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joihin voitaisiin järkevästi ja keskitetysti sijoittaa yhtymän tukipalveluja tai yhteisiä työaloja. Lisäksi nämä tilat näyttävät soveltuvan pienyritystoimintaan varsin hyvin, ja niihin on kohdistunut hyvin kaupallista kysyntää. Vaikeasti realisoitavat tilat, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti kirkkorakennuksissa on kuitenkin hyödynnetty mahdollisimman tarkkaan, koska näitä tiloja on todella vaikea myydä tai vuokrata markkinoilla. Toimitilojen kustannusvaikutuksia erityisesti henkilöstömenoihin on seurattu useissa toteutetuissa hankkeissa (mm. Senaatti-kiinteistöt ja Tuusulan kouluverkkoselvitys ja Kirkon palvelukeskus). Toiminnan keskittämisen on näissä osoitettu vähentävän henkilöstömenoja 10-20% hajautettuun, mutta tehottomaan toimitilaratkaisuun verrattuna (vastaa nykyistä seurakuntien taloa). Toiminnan keskittäminen ja toiminnan tehostaminen muuttamalla koppikonttorimalliin perustuva toimisto avoimeksi ja nykyaikaiseksi monitoimitilaksi on osoittautunut olevan kaiken kaikkiaan henkilöstömenoiltaan 20-30% edullisempi vaihtoehto kuin toimintojen hajauttaminen useaan toimipisteeseen. Lisäksi hyvin suunnitellut, viihtyisät ja modernit työtilat parantavat tilatehokkuuden lisäksi työn tuottavuutta ja työtyytyväisyyttä. Kirkkohallituksenkin palvelukeskuksen perustamiseen liittyvän selvityksen mukaan hajauttaminen heikentää tuottavuutta ja lisää hallinnon ja työnjohdon tarvetta. Keskitetyssä päävaihtoehdossa on ensimmäisenä vaihtoehtona tutkittu luopumista seurakuntien talosta myymällä vanha rakennus ja hankkimalla joko ostamalla tai vuokraamalla uudet, mutta nykyistä pienemmät ja tilatehokkuudeltaan paremmat toimitilat markkinoilta. Toisena vaihtoehtona on tutkittu seurakuntien talon säilyttämistä ja tilojen modernisointia paremman tilatehokkuuden ja käyttäjien viihtyvyyden parantamiseksi. Samalla on lisäksi tarkasteltu kiinteistön potentiaalia rakennusoikeuksien osalta ja mitä taloudellista merkitystä näillä tekijöillä on sekä mitä asioita päätöksenteossa on järkevä ottaa huomioon eri vaihtoehtojen osalta. Kiinteistöosasto on teettänyt laajan kiinteistötaloudellisen selvityksen erilaisista mahdollisista toiminnallisista vaihtoehdoista. Toimeksiannon on saanut kiinteistökehityskonsultti ISS Proko Oy, jolla on ollut käytettävissään seurakuntien talousarviot, henkilöstökertomukset ja valtuuston hyväksymät toimintakulttuurin muutoshankkeen myötä päätetyt linjaukset. Kokonaistaloudellisesti ja toiminnallisesti parhaimman ratkaisun löytämiseksi on verrattu valittuja 7 erilaista vaihtoehtoa paitsi tilakustannusten osalta, myös niiden välillisten henkilökuntakustannusten osalta. Vaihtoehtoja on tarkasteltu seuraavasti:
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (25) Esityksen liitteenä on ISS Proko Oy:n hahmottamat vaihtoehtoiskustannukset erilaisten valintojen seurannaisina. Myös mahdolliset uhat ja mahdollisuudet on pyritty käsittelemään mahdollisimman kattavasti, erityisesti maankäytön sekä investointitarpeen osalta. Nyt valittavaksi ehdotettu hybridiratkaisuvaihtoehto (Nro 7), jossa toimintaa tiivistetään, taloa kehitetään ja realisoidaan hajautetut tilat, on 10 vuoden tarkastelussa laskennallisesti edullisin vaihtoehto. Myös Kirkkohallitus on tutkinut palvelukeskuksen keskittämisvaihtoehtoa ja todennut, että se on kustannustehokkain ja pieniriskisin vaihtoehto. Keskittämiseen liittyvä monikäyttötoimisto sisältää erilaisia paikkoja eri työtehtäviä varten, kuten rauhallisia työtiloja yksilötyöhön, vetäytymistiloja puheluille, projektihuoneita intensiiviseen yhteistyöhön ja kohtaamispaikkoja keskusteluille ja tauoille. Hybridiratkaisu sisältää lisärakentamista n. 3000 m2. Lisärakentaminen edellyttää kaavamuutosta, jonka saaminen vie vuosia. Asiaa on käsitelty sijoitusneuvottelukunnan kokouksessa 31.8.2017 ja se on päättänyt suosittaa tässä päätettäväksi esitettävää hybridiratkaisua (Nro 7), jossa seurakuntien talo säilytetään seurakuntayhtymän käytössä ja osa tiloista muutetaan monitoimitiloiksi ja osaan rakennetaan asuntoja. Liitteet 3 Seurakuntien talo Vaihtoehtotarkastelu
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (25) 4 Vaihtoehtojen 1-7 laskelmat 5 Hajasijoituksen kustannukset 6 Laskelmien perusteena olevia lukuja
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (25) 249/2013 66 Oikaisu yhteisen kirkkoneuvoston päätökseen 19.1.2017/17, koskien Vantaan Tammistossa sijaitsevan tontin 92-51-601-2 maanvuokrasopimuksen uusimista Päätös Asia poistettiin esityslistalta.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (25) 743/2015 67 Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin vahvistuspäätös hautaustoimen ohjesääntöön Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi tuomiokapitulin vahvistuspäätöksen. Merkittiin tiedoksi. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 12.10.2017 248 Päätösehdotus Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tuomiokapitulin vahvistuspäätöksen tiedoksi ja saattaa sen yhteiselle kirkkovaltuustolle tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on 13.9.2017 istunnossaan vahvistanut Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen ohjesäännön (yhteisen kirkkovaltuuston päätös 15.6.2017 44). Päätökseen ei kirkkolain 24 luvun 6 :n 3 momentin mukaan saa hakea muutosta. 7 Pöytäkirjanote Tuomiokapitulin vahvistuspäätös hautaustoimen ohjesääntö 8 HSRKY hautaustoimen ohjesääntö 150617
MUUTOKSENHAKUKIELLOT Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevat asia Pöytäkirjan pykälät: 58-62, 67 Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kirkkolain 24 luvun 5 :n, eikä hallintolainkäyttölain 5.1 :n mukaan hakea muutosta. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa hankintalain 146.2 :n mukaan valittaa, jos päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Sisäinen määräys Pöytäkirjan pykälät: Hankinta-asia Hallintolainkäyttölain 5.2 :n mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista. Pöytäkirjan pykälät: Päätökseen hankinta-asiassa ei saa hakea muutosta kirkkolain nojalla oikaisuvaatimuksella tai kirkollisvalituksella, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 :n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): 60 000 euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, 150 000 euroa rakennusurakat, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (liitteen kohdat E1-4), 300 000 euroa muut erityiset palvelut (liitteen kohdat E 5-15), 500 000 euroa käyttöoikeussopimukset. Muu peruste, mikä? Pöytäkirjan pykälät: VALITUSOSOITUS Seuraaviin yhteisen kirkkovaltuuston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusviranomainen Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät:63-65 Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen. Helsingin hallinto-oikeus. Alistusasioissa valitusviranomainen on tuomiokapituli tai kirkkohallitus. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (25) Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo, pöytäkirjan pykälät:63-65 Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 2000 Fax: 029 564 2079 Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Alistusasioissa Aukioloaika: 8.00-16.15 Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, 00120 Helsinki Fax: (09) 2340 3050 Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Lukiokatu 2, Porvoo Postiosoite: PL 30, 06101 Porvoo Fax: (019) 585 705 Sähköposti: borga.domkapitel@evl.fi Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinki Postiosoite: PL 210, 00131 Helsinki Fax: (09) 1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi HANKINTAOIKAISUOHJE Pöytäkirjan pykälät: Hankintaoikaisuoikeus Hankintaoikaisuaika Viranomainen Tiedoksisaanti Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisun toimittaminen Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Hankintaoikaisu pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hankintaoikaisu on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä. Postiin hankintaoikaisu on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Helsingin seurakuntayhtymän kirjaamoon oikaisuajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (25) Hankintaoikaisun voi toimittaa virka-aikana ennen oikaisuajan päättymistä myös sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Kolmas linja 22 B, Helsinki Aukioloaika: 9-15 Postiosoite: Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki Sähköposti: kirjaamo.hsrky@evl.fi VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN Pöytäkirjan pykälät: Oikeus valituksen tekemiseen Valitusperusteet Valitusaika Tiedoksisaanti Valituskirjelmän sisältö Hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee. Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 :ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon. Päätös on julkista hankintamenettelyä koskevien oikeusohjeiden vastainen. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain 130 :n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän toimittaminen - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua, hankinnan jättämistä osiin jakamatta tai yksinomaan halvimman hinnan käyttämistä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena. Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki Puhelin: 029 564 3300
Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (25) Fax: 029 564 3314 Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Aukioloaika: 8.00-16.15 Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.